5 luku

Elifaan puheen jatkoa: Job kääntyköön nöyränä Jumalan puoleen, joka korottaa alhaisen.

1. Huuda vain! Onko ketään, joka sinulle vastaisi, ja kenenkä pyhän puoleen kääntyisit?

1. Nimitä siis, jos joku on, joka kanssas todistaa, ja kenen tykö pyhistä sinä itses käännät?

1. NImitäs jocu mitämax jos löydät ja cadzo pyhiä:

1 Call now, is there any who will answer you? And to which of the holy ones will you turn?

1. Call now, if there be any that will answer thee; and to which of the saints wilt thou turn?

1. Raab, kære, om der er nogen, som svarer dig: og til hvem af de hellige vil du vende Ansigtet?

1. Nämn mig en, hvad gäller, om du någon finner; och se dig om någorstäds efter en helig.

1. Et hüa, kas on kegi kes sulle kostab? ja kelle pole pühhade seast tahhad sa ennast pöörda?

1. ‘‘Šauk, jei kas nors tau atsakys. Į kurį iš šventųjų kreipsies?

1. Rufe doch! was gilts, ob einer dir antworte? Und an welchen von den Heiligen willst du dich wenden?

1. Crie maintenant! Y aura-t-il quelqu'un qui te réponde? Et vers lequel des saints te tourneras-tu?

1. AHORA pues dá voces, si habrá quien te responda; y si habrá alguno de los santos a quien mires.

1 Roep nu, zal er iemand zijn, die u antwoorde? En tot wien van de heiligen zult gij u keren?

1. Zawołajże tedy, jeźli kto jest, coćby odpowiedział? a do któregoż się z świętych obrócisz?

1. Kiálts csak! Van-é, a ki felelne néked? A szentek közül melyikhez fordulsz?

1 Взывай, если есть отвечающий тебе. И к кому из святых обратишьсяты?

1. Клич же, коли є хто, щоб на твій клик озвався. Та й до кого ти з між сьвятих обернешся?

2. Mielettömän tappaa suuttumus, tyhmän surmaa kiivaus.

2. Mutta tyhmän tappaa viha, ja taitamattoman kuolettaa kiivaus.

2. Mutta tyhmän tappa wiha ja taitamattoman cuoletta kijwaus.

2 For vexation kills the foolish man and jealousy slays the silly one.

2. For wrath killeth the foolish man, and envy slayeth the silly one.

2. Thi Fortørnelse slaar en Daare ihjel, og Nidkærhed dræber den taabelige.

2. Men en dåra dräper väl vreden, och en ovisan dödar nitet.

2. Sest meletumat tappab melepahhandus, ja kaddedus surretab rummalat.

2. Kvailį sunaikina pyktis, ir prastuolis žūva dėl pavydo.

2. Einen Toren aber erwürgt wohl der Unmut, und den Unverständigen tötet der Eifer.

2. La colère tue l'insensé, et le dépit fait mourir celui qui est destitué de sens;

2. Es cierto que al insensato la ira le mata; y al codicioso consume la envidia.

2 Want den dwaze brengt de toornigheid om, en de ijver doodt den slechte.

2. Zaiste głupiego zabija gniew, a prostaka umarza zawiść.

2. Mert a bolondot boszúság öli meg, az együgyűt pedig buzgóság veszti el.

2 Так, глупца убивает гневливость, и несмысленного губит раздражительность.

2. О, так, безумного завзяттє вбиває, а нерозважливого погубляє досада.

3. Minä näin mielettömän juurtuvan, mutta äkkiä sain huutaa hänen asuinsijansa kirousta.

3. Minä näin tyhmän juurtuneen, ja kirosin kohta hänen huonettansa.

3. Minä näin tyhmän hywin juurdunen ja minä kiroisin cohta hänen huonettans.

3 I have seen the foolish taking root, but suddenly I cursed his habitation.

3. I have seen the foolish taking root: but suddenly I cursed his habitation.

3. Jeg saa en Daare rodfæstet, og jeg forbandede hans Bolig hastelig.

3. Jag såg en dåra väl rotad, och jag bannade straxt hans huse:

3. Ma näggin ühhe meletuma, kes olli juurdunud, agga ma wandusin temma ello-asset ärra äkkitselt.

3. Aš mačiau kvailį, kuris suleido šaknis, tačiau tuoj pat prakeikiau jo buveinę.

3. Ich sah einen Toren eingewurzelt, und ich fluchte plötzlich seinem Hause.

3. J'ai vu l'insensé étendant ses racines, mais soudain j'ai maudit sa demeure.

3. Yo he visto al necio que echaba raices, y en la misma hora maldije su habitación.

3 Ik heb gezien een dwaas wortelende; doch terstond vervloekte ik zijn woning.

3. Jam widział głupiego, iż się rozkorzenił; alem wnet źle tuszył mieszkaniu jego.

3. Láttam, hogy egy bolond gyökerezni kezdett, [1†] de nagy hamar megátkoztam szép hajlékát.

3 Видел я, как глупец укореняется, и тотчас проклял дом его.

3. Я бачив, як дурний закоренявся, та й зараз віщував проклін домівцї його:

4. Hänen lapsensa ovat onnesta kaukana, heitä poljetaan portissa, eikä auttajaa ole.

4. Hänen lapsensa pitää oleman kaukana terveydestä; ja pitää rikki murrettaman portissa, kussa ei yhtään auttajaa ole.

4. Hänen lapsens pitä oleman caucana terweydest ja pitä oleman murtut ricki portis cusa ei yhtän auttajat ole.

4 His sons are far from safety and they are crushed in the gate. Neither is there any to deliver them,

4. His children are far from safety, and they are crushed in the gate, neither is there any to deliver them.

4. Hans Børn vare langt fra Frelse og nedtraadtes i Porten, og der var ingen, som reddede dem.

4. Hans barn skola vara fjerran ifrå helsone, och skola varda sönderkrossade i porten, der ingen hjelpare är.

4. Temma lapsed on kaugel önnistussest ärra, ja neid röhhutakse mahha wärrawas, ja ükski ei peästa neid ärra.

4. Jo vaikai nėra saugūs; jie yra mušami vartuose, ir niekas jų neišgelbsti.

4. Seine Kinder werden fern sein vom Heil und werden zerschlagen werden im Tor, da kein Erretter sein wird.

4. Ses fils sont loin de tout secours, ils sont écrasés à la porte, et personne ne les délivre;

4. Sus hijos serán léjos de la salud, y en la puerta serán quebrantados, y no habrá quien los libre.

4 Verre waren zijn zonen van heil; en zij werden verbrijzeld in de poort, en er was geen verlosser.

4. Oddaleni będą synowie jego od zbawienia, i starci będą w bramie, a nie będzie, ktoby ich wyrwał.

4. Fiai messze estek a szabadulástól: a kapuban megrontatnak, mert nincs, a ki kimentse őket.

4 Дети его далеки от счастья, их будут бить у ворот, и не будет заступника.

4. Дїти його далекі від щастя, бити муть їх у воротях (на судї), і не буде їм оборонника.

5. Ja minkä he ovat leikanneet, syö nälkäinen — ottaa sen vaikka orjantappuroista — ja janoiset tavoittelevat heidän tavaraansa.

5. Hänen elonsa pitää isoovaisen syömän, ja orjantappuroista sen ottaman; ja hänen kalunsa pitää ryövärien nielemän.

5. Hänen elons pitä isowaisen syömän ja orjantappuroist sen ottaman ja hänen caluns pitä janowaiset nielemän.

5 whose harvest the hungry eat up and takes it even out of the thorns and the snare pants for their substance.

5. Whose harvest the hungry eateth up, and taketh it even out of the thorns, and the robber swalloweth up their substance.

5. Den hungrige opaad hans Høst og hentede den endog fra Tjørnehegnet, og Røverne opslugte hans Formue.

5. Hans säd skall den hungrige uppäta, och de väpnade skola taga henne; och hans gods skola de törstige utsupa.

5. Selle leikust sööb näljane ärra ja wöttab sedda ärra kibbowitsa aiast sadik, ja mörtsukkad ahmiwad ärra nende warrandust.

5. Alkanas suvalgo jų derlių, erškėčiai nekliudo jam pasiimti. Plėšikas praryja jo nuosavybę.

5. Seine Ernte wird essen der Hungrige und auch aus den Hecken sie holen, und sein Gut werden die Durstigen aussaufen.

5. L'affamé dévore sa moisson; il la lui prend à travers les épines de sa haie; l'homme altéré convoite ses biens.

5. Hambrientos comerán su segada, y la sacarán de entre las espinas; y sedientos beberán su hacienda.

5 Wiens oogst de hongerige verteerde, dien hij ook tot uit de doornen gehaald had; de struikrover slokte hun vermogen in.

5. Żniwo jego głodny pożre, i z samego ciernia wybierze je; a połknie chciwy bogactwa takowych.

5. A mit learatnak néki, az éhező eszi meg, a töviskerítésből is elviszi azt, kincseiket tőrvetők nyelik el.

5 Жатву его съест голодный и из-за терна возьмет ее, и жаждущие поглотят имущество его.

5. Збори жнив його неситі поїдять, ба й зміж терня заберуть їх, а зажерливцї поглотять майно його.

6. Sillä onnettomuus ei kasva tomusta, eikä vaiva verso maasta,

6. Sillä ei vaiva käy ylös tomusta; ja onnettomuus ei kasva maasta.

6. Sillä ei waiwa käy ylös maasta ja onnettomus ei caswa pellosta.

6 For affliction does not come out from the dust, nor does trouble spring out of the ground,

6. Although affliction cometh not forth of the dust, neither doth trouble spring out of the ground;

6. Thi Uretfærdighed skyder ikke frem: af Støvet, og Møje vokser ikke op af Jorden;

6. Förty vedermödan går icke upp af jordene, och olyckan växer icke upp af åkrenom;

6. Sest pörmust ei tulle willetsus wälja, ja mullast ei touse waew.

6. Vargas neiškyla iš dulkių ir bėda neišauga iš žemės.

6. Denn Mühsal aus der Erde nicht geht und Unglück aus dem Acker nicht wächst;

6. Car la souffrance ne sort pas de la poussière, et la peine ne germe pas du sol,

6. Porque la pena no sale del polvo, ni la molestía reverdece de la tierra.

6 Want uit het stof komt het verdriet niet voort, en de moeite spruit niet uit de aarde;

6. Albowiem nie z prochu wychodzi utrapienie, ani z ziemi wyrasta kłopot.

6. Mert nem porból támad a veszedelem s nem földből sarjad a nyomorúság!

6 Так, не из праха выходит горе, и не из земли вырастает беда;

6. Так, біда не зпід землї береться, й не на ниві родиться недоля.

7. vaan ihminen syntyy vaivaan, ja kipinät, liekin lapset, lentävät korkealle.

7. Vaan ihminen syntyy onnettomuuteen; niinkuin kuumain hiilten kipinät sinkoilevat ylöskäsin.

7. Waan ihminen syndy onnettomuteen nijncuin cuumain hijlden kipinät singoilewat ylöskäsin.

7 but man is born to trouble, as the sparks fly upward.

7. Yet man is born unto trouble, as the sparks fly upward.

7. men et Menneske bliver født til Møje, ligesom Gnister maa flyve højt op.

7. Utan menniskan varder född till olycko, såsom foglarna till att flyga.

7. Sest innimenne on sündinud waewaks, otsego sütteseddemed wötwad ülleslenda körgesse.

7. Tačiau žmogus gimęs vargti, kaip paukštis skrajoti.

7. sondern der Mensch wird zu Unglück geboren, wie die Vögel schweben, emporzufliegen.

7. De sorte que l'homme soit né pour la peine, comme l'étincelle pour voler en haut.

7. Ántes como las centellas se levantan para volar por el aire, así el hombre nace para la aflicción.

7 Maar de mens wordt tot moeite geboren; gelijk de spranken der vurige kolen zich verheffen tot vliegen.

7. Ale człowiek na kłopot się rodzi jako iskry z węgla latają w górę.

7. Hanem nyomorúságra [2†] születik az ember, a mint felfelé szállnak a parázs szikrái.

7 но человек рождается на страдание, как искры, чтобы устремляться вверх.

7. Нї, людина родиться на муку, як іскорки, щоб їм летїти вгору.

8. Mutta minä ainakin etsisin Jumalaa ja asettaisin asiani Jumalan eteen,

8. Kuitenkin tahdon minä Jumalasta tutkistella: Jumalasta minä tahdon puhua,

8. Cuitengin tahdon minä Jumalast puhua ja hänestä tutkia/

8 But as for me, I would seek to God. And to God I would commit my cause,

8. I would seek unto God, and unto God would I commit my cause:

8. Dog jeg vilde søge hen til Gud, og til Gud vilde jeg rette min Tale;

8. Dock vill jag nu tala om Gud, och handla om honom;

8. Agga ma tahhan nüüd Jummalat nouda, ja omma könne Jummala pole pöörda,

8. Aš ieškočiau Dievo ir patikėčiau savo bylą Jam,

8. Ich aber würde zu Gott mich wenden und meine Sache vor ihn bringen,

8. Mais moi, j'aurais recours à Dieu, et j'adresserais ma parole à Dieu,

8. Ciertamente yo buscaría a Dios, y depositaría en él mis negocios;

8 Doch ik zou naar God zoeken, en tot God mijn aanspraak richten;

8. Zaiste jabym szukał Boga, Bogubym przełożył sprawę swoję;

8. Azért én a Mindenhatóhoz folyamodnám, az Istenre [3†] bíznám ügyemet.

8 Но я к Богу обратился бы, предал бы дело мое Богу,

8. Я б обернувсь до Бога, передав би справу мою Богові,

9. hänen, joka tekee suuria, tutkimattomia tekoja, ihmeitä ilman määrää,

9. Joka voimallisia töitä tekee, joita ei tutkia taideta, ja ihmeitä, joita ei lukea taideta;

9. Joca woimallisia töitä teke joita ei tutkia taita ja ihmeitä joita ei lukea taita.

9 who does great things and unsearchable, marvelous things without number,

9. Which doeth great things and unsearchable; marvellous things without number:

9. til ham, som gør store Ting, hvilke man, ikke kan ransage, underlige Ting, saa der er intet Tal paa dem;

9. Som gör mägtig ting, de der icke ransakas kunna; och under, som icke räknas kunna;

9. Kes sured asjad teeb, mis ei woi ärramoista, ta teeb imme-asjad, mis ei woi ülles arwada.

9. kuris daro didelių, neištiriamų ir nuostabių dalykų be skaičiaus.

9. der große Dinge tut, die nicht zu erforschen sind, und Wunder, die nicht zu zählen sind:

9. Qui fait de grandes choses qu'on ne peut sonder, de merveilleuses choses qu'on ne peut compter;

9. El cual hace grandes cosas, que no hay quien las comprenda; y maravillas que no tienen cuento:

9 Die grote dingen doet, die men niet doorzoeken kan; wonderen, die men niet tellen kan;

9. Który czyni rzeczy wielkie i niewybadane, dziwne, którym liczby niemasz;

9. A ki nagy, végére mehetetlen dolgokat [4†] művel, és csudákat, a miknek száma nincsen.

9 Который творит дела великие и неисследимые, чудные без числа,

9. Що творить дїла великі й недослїдимі, чудні й без лїку,

10. joka antaa sateen maan päälle ja lähettää vettä vainioille,

10. Joka antaa sateen maan päälle, ja antaa tulla veden teiden päälle;

10. Joca anda saten maan päälle ja anda tulla weden teiden päälle.

10 who gives rain upon the earth and sends waters upon the fields,

10. Who giveth rain upon the earth, and sendeth waters upon the fields:

10. ham, som giver Regn paa Jorden og lader Vand komme paa Markerne;

10. Den der regn gifver på jordena, och låter vatten komma på markena;

10. Kes wihma annab Ma peäle ja sadab wet ulitsatte peäle.

10. Jis duoda žemei lietaus ir siunčia vandens laukams.

10. der den Regen aufs Land gibt und läßt Wasser kommen auf die Gefilde;

10. Qui répand la pluie sur la face de la terre, et qui envoie les eaux sur la face des champs;

10. Que da la lluvia sobre la haz de la tierra, y envía las aguas sobre las haces de las plazas:

10 Die den regen geeft op de aarde, en water zendt op de straten;

10. Który daje deszcz na ziemię, i spuszcza wody na pola;

10. A ki esőt ad [5†] a földnek színére, és a mezőkre vizet bocsát.

10 дает дождь на лице земли и посылает воды на лице полей;

10. Дає дощі землї й води на поля;

11. että hän korottaisi alhaiset ja surevaiset kohoaisivat onneen.

11. Joka ylentää nöyrät korkeuteen, ja korottaa sorrettuja autuuteen.

11. Joca ylendä nöyrät ja autta sortuja.

11 so that he sets up on high those who are low and those who mourn are exalted to safety.

11. To set up on high those that be low; that those which mourn may be exalted to safety.

11. for at sætte de ringe højt op, og at de sørgende ophøjes ved Frelse;

11. Den der upphöjer de nedriga, och upphjelper de förtryckta.

11. Et ta allandlikkud panneb körgesse, ja kurwad saaksid üllendatud önnistusse läbbi.

11. Jis pakelia pažemintus ir liūdinčius nuramina.

11. der die Niedrigen erhöht und den Betrübten emporhilft.

11. Qui met en haut ceux qui sont abaissés, et ceux qui sont en deuil au faîte du bonheur;

11. Que pone los humildes en altura, y los enlutados son levantados a salud:

11 Om de vernederden te stellen in het hoge; dat de rouwdragenden door heil verheven worden.

11. Który sadza pokornych wysoko, a smutnych wywyższa ku zbawieniu;

11. Hogy az alázatosokat felmagasztalja, [6†] és a gyászolókat szabadulással vidámítsa.

11 униженных поставляет на высоту, и сетующие возносятся во спасение.

11. Принижених у гору підіймає, а засмученим дає дознати щастя.

12. Hän tekee kavalain hankkeet tyhjiksi, niin ettei mikään menesty heidän kättensä alla,

12. Hän tekee kavalain aivoitukset tyhjäksi, ettei heidän kätensä mitään toimittaa taida.

12. Hän teke cawalitten aiwoituxet tyhjäxi ettei heidän kätens mitän toimitta taida.

12 He frustrates the devices of the crafty so that their hands cannot perform their enterprise.

12. He disappointeth the devices of the crafty, so that their hands cannot perform their enterprise.

12. ham, som gør de træskes Anslag til intet, at deres Hænder ikke kunne udføre Sagen;

12. Han gör deras anslag, som listige äro till intet, att deras hand intet kan uträtta.

12. Kes kawwalatte mötlemissed tühjaks teeb, et nende käed ei woi tehja tössist asja.

12. Gudriųjų sumanymus Jis paverčia niekais, todėl jų darbai nesėkmingi.

12. Er macht zunichte die Anschläge der Listigen, daß es ihre Hand nicht ausführen kann;

12. Qui dissipe les projets des hommes rusés, et leurs mains ne viennent à bout de rien;

12. Que frustra los pensamientos de los astutos, para que sus manos no hagan nada:

12 Hij maakt te niet de gedachten der arglistigen; dat hun handen niet een ding uitrichten.

12. Który w niwecz obraca myśli chytrych, tak, iż ręce ich nie sprawią nic skutecznego;

12. A ki semmivé teszi a csalárdok gondolatait, [7†] hogy szándékukat kezeik véghez ne vihessék.

12 Он разрушает замыслы коварных, и руки их не довершают предприятия.

12. Він розбиває задуми підступних, і руки їх не доводять до кінця те, що почали.

13. hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa; ovelain juonet raukeavat:

13. Hän käsittää taitavat kavaluudessansa, ja pahain neuvo kukistetaan,

13. Hän käsittä taitawat cawaludesans ja pahain neuwo cukistetan.

13 He takes the wise in their own craftiness and the counsel of the cunning is carried headlong.

13. He taketh the wise in their own craftiness: and the counsel of the froward is carried headlong.

13. ham, som griber de vise i deres Træskhed, saa de underfundiges Raad hastelig omstødes;

13. Han begriper de visa i deras listighet, och gör de klokas råd till galenskap;

13. Kes targad kinniwöttab nende kawwalusse sees, et sallalikkude nou lähhäb ülle Pea ülle kaela.

13. Jis sugauna gudriuosius jų pačių klastose, ir sukčių sumanymai nueina niekais.

13. er fängt die Weisen in ihrer Listigkeit und stürzt der Verkehrten Rat,

13. Qui prend les sages dans leurs propres ruses, et le dessein des pervers est renversé.

13. Que prende a los sabios en su astucia, y el consejo de los perversos es entontecido.

13 Hij vangt de wijzen in hun arglistigheid; dat de raad der verdraaiden gestort wordt.

13. Który chwyta mądrych w chytrości ich, a radę przewrotnych prędko niszczy.

13. A ki megfogja a bölcseket az ő csalárdságukban, és a hamisak tanácsát hiábavalóvá teszi.

13 Он уловляет мудрецов их же лукавством, и совет хитрых становится тщетным:

13. Премудрих ловить він їх лукавством, і рада хитрих не вдається:

14. päivällä he joutuvat pimeään ja hapuilevat keskipäivällä niinkuin yöllä.

14. Että he päivällä juoksevat pimeydessä, ja koperoitsevat puolipäivänä niinkuin yöllä.

14. Että he päiwällä juoxewat pimeydes ja coperoidzewat puolipäiwänä nijncuin yöllä.

14 They meet with darkness in the daytime and grope at noonday as in the night.

14. They meet with darkness in the daytime, and grope in the noonday as in the night.

14. om Dagen løbe de an i Mørket og føle sig for om Middagen, som var det nat

14. Att de om dagen löpa i mörkrena, och famla om middagen såsom om nattena.

14. Et nemmad päwa aeges tullewad pimmedusse wasto, ja louna aial kässikaudo katsuwad otsego öse.

14. Dienos metu jie susiduria su tamsa ir vidudienį vaikšto apgraibomis kaip naktį.

14. daß sie des Tages in der Finsternis laufen und tappen am Mittag wie in der Nacht.

14. De jour, ils rencontrent les ténèbres, et, comme dans la nuit, ils tâtonnent en plein midi;

14. De día se topan con tinieblas, y en mitad del día andan a tiento, como en noche.

14 Des daags ontmoeten zij de duisternis, en gelijk des nachts tasten zij in den middag.

14. We dnie taczają się jako w ciemnościach, a jako w nocy macają w południe.

14. Nappal sötétségre bukkannak, és délben is [8†] tapogatva járnak, mint éjszaka.

14 днем они встречают тьму и в полдень ходят ощупью, как ночью.

14. У день вони мов в темряві блукають, а в полуднї полапки, мов ніччю, шукають.

15. Mutta köyhän hän pelastaa heidän suunsa miekasta, auttaa väkevän kädestä.

15. Ja hän auttaa köyhää miekasta, ja heidän suustansa, ja voimallisten kädestä.

15. Ja hän autta köyhä miecasta ja heidän suustans ja woimallisten kädestä.

15 But he saves from the sword of their mouth, even the needy from the hand of the mighty.

15. But he saveth the poor from the sword, from their mouth, and from the hand of the mighty.

15. Og han frelser en fattig fra Sværd, fra deres Mund og fra den stærkes Haand,

15. Och han hjelper den fattiga ifrå svärdet, och ifrå deras mun; och utu dens väldigas hand;

15. Nenda peästab ta sedda waest moögast ja nende suust, ja selle wäggewa käest:

15. Jis išgelbsti vargšą nuo kardo, nuo jų kalbų ir stipriųjų rankos.

15. Er hilft den Armen von dem Schwert, von ihrem Munde und von der Hand des Mächtigen,

15. Et il délivre le pauvre de l'épée de leur bouche, et de la main des puissants.

15. Y libra de la espada al pobre, de la boca de los impíos, y de la mano violenta.

15 Maar Hij verlost den behoeftige van het zwaard, van hun mond, en van de hand des sterken.

15. Który zachowuje ubogiego od miecza, od ust ich, i od ręki gwałtownika.

15. A ki megszabadítja a [9†] fegyvertől, az ő szájoktól, és az erősnek kezéből a szegényt;

15 Он спасает бедного от меча, от уст их и от руки сильного.

15. Він рятує бідного од меча уст їх і від руки потужного;

16. Ja niin on vaivaisella toivo, mutta vääryyden täytyy sulkea suunsa.

16. Ja hän on köyhän turva, että vääryys pitäis suunsa kiinni.

16. Ja on köyhän turwa että wäärys pitäis suuns kijnni.

16 So a poor man has hope and unrighteousness stops her mouth.

16. So the poor hath hope, and iniquity stoppeth her mouth.

16. saa der bliver Haab for den ringe, og Uretfærdighed maa lukke sin Mund.

16. Och är dens fattigas tröst, att orättfärdigheten måste hålla sin mun till.

16. Siis on alwal otus, ja köwwer meel peab omma suud kinnipiddama.

16. Vargšas turi viltį, o neteisybei užčiaupiama burna.

16. und ist des Armen Hoffnung, daß die Bosheit wird ihren Mund müssen zuhalten.

16. Et il y a une espérance pour les malheureux, et la méchanceté a la bouche fermée.

16. Que es esperanza al menesteroso, y la iniquidad cerró su boca.

16 Zo is voor den arme verwachting; en de boosheid stopt haar mond toe.

16. Mać uciśniony nadzieje; ale nieprawość stuli usta swe.

16. Hogy legyen reménysége a szegénynek, és a hamisság befogja [10†] az ő száját.

16 И есть несчастному надежда, и неправда затворяет уста свои.

16. І так є нещасливому надїя, а неправда затулює уста свої.

17. Katso, autuas se ihminen, jota Jumala rankaisee! Älä siis pidä halpana Kaikkivaltiaan kuritusta.

17. Katso, autuas on se ihminen, jota Jumala kurittaa; sentähden älä hylkää Kaikkivaltiaan kuritusta.

17. CAdzo autuas on se ihminen jota Jumala curitta sentähden älä hyljä Caickiwaldian curitusta:

17 Behold, fortunate is the man whom God corrects. Therefore do not despise you the chastening of the Almighty.

17. Behold, happy is the man whom God correcteth: therefore despise not thou the chastening of the Almighty:

17. Se, Saligt er det Menneske, som Gud straffer; derfor foragte du ikke den Almægtiges Tugtelse!

17. Si, salig är den menniska, den Gud straffar; derföre förkasta icke dens Allsmägtigas tuktan.

17. Wata, wägga önnis on se innimenne, kedda Jummal nomib; sepärrast ärra pölga mitte selle Keigewäggewama karristust.

17. Laimingas žmogus, kurį Dievas pamoko, todėl nepaniekink Visagalio drausmės.

17. Siehe, selig ist der Mensch, den Gott straft; darum weigere dich der Züchtigung des Allmächtigen nicht.

17. Voici, heureux l'homme que Dieu châtie! Ne méprise donc pas la correction du Tout-Puissant.

17. He aquí, que bienaventurado es el hombre a quien Dios castiga: por tanto no menosprecies la corrección del Todopoderoso.

17 Zie, gelukzalig is de mens, denwelken God straft; daarom verwerp de kastijding des Almachtigen niet.

17. Oto błogosławiony człowiek, którego Bóg karze; przetoż karaniem Wszechmocnego nie pogardzaj,

17. Ímé, boldog ember [11†] az, a kit Isten megdorgál; azért a Mindenhatónak büntetését meg ne utáljad!

17 Блажен человек, которого вразумляет Бог, и потому наказания Вседержителева не отвергай,

17. Блаженний той, кого Господь карає, тим не цурайсь Господнього навчання!

18. Sillä hän haavoittaa, ja hän sitoo; lyö murskaksi, mutta hänen kätensä myös parantavat.

18. Sillä hän haavoittaa ja sitoo; hän lyö ja hänen kätensä terveeksi tekee.

18. Sillä hän haawoitta ja paranda hän lyö ja hänen kätens terwexi teke.

18 For he injures and binds up. He wounds and his hands make whole.

18. For he maketh sore, and bindeth up: he woundeth, and his hands make whole.

18. Thi han gør Smerte og forbinder; han saargør, og hans Hænder læge.

18. Ty han sargar, och läker; han slår, och hans hand helar.

18. Sest temma sadab wallo, agga seub hawad kinni; ta peksab waeseks, agga temma käed parrandawad.

18. Jis sužeidžia, bet ir aptvarsto, Jis sumuša, tačiau ir pagydo.

18. Denn er verletzt und verbindet; er zerschlägt und seine Hand heilt.

18. Car c'est lui qui fait la plaie et la bande; il blesse et ses mains guérissent.

18. Porque él es el que hace la llaga, y él que la ligará: el hiere, y sus manos curan.

18 Want Hij doet smart aan, en Hij verbindt; Hij doorwondt, en Zijn handen helen.

18. Bo on zrania i zawiązuje; uderza, a ręce jego uzdrawiają.

18. Mert ő megsebez, de be is kötöz, összezúz, de kezei [12†] meg is gyógyítanak.

18 ибо Он причиняет раны и Сам обвязывает их; Он поражает, и Его же руки врачуют.

18. Поранить він, та сам перевяже рану; ударить він, та його ж руки й гоять.

19. Kuudesta hädästä hän sinut pelastaa, ja seitsemässä ei onnettomuus sinua kohtaa.

19. Kuudesta murheesta päästää hän sinun; ja seitsemännestä ei tule mitään pahaa sinulle.

19. Cuudesta murhesta päästä hän sinun ja seidzemennestä ei tule mitän pahutta sinulle.

19 He will deliver you in six troubles. Yes, in seven there will no evil touch you.

19. He shall deliver thee in six troubles: yea, in seven there shall no evil touch thee.

19. I seks Angester skal han fri dig, og i syv skal intet ondt røre dig.

19. Utaf sex bedröfvelser frälsar han dig, och i den sjunde kommer intet ondt vid dig.

19. Kue ahhastusse seest peästab ta sind ärra, ja kui seitsmes kä, ei pea ei middagi kurja sinnusse puutma.

19. Jis išgelbės tave iš šešių nelaimių, o septintoje pikta nepalies tavęs.

19. Aus sechs Trübsalen wird er dich erretten, und in der siebenten wird dich kein Übel rühren:

19. Dans six détresses, il te délivrera; et dans sept, le mal ne te touchera point.

19. En seis tribulaciones te librará, y en la séptima no te tocará el mal.

19 In zes benauwdheden zal Hij u verlossen, en in de zevende zal u het kwaad niet aanroeren.

19. Z sześciu ucisków wyrwie cię, a w siódmym nie tknie się ciebie złe.

19. Hat bajodból [13†] megszabadít, és a hetedikben sem illet a veszedelem téged.

19 В шести бедах спасет тебя, и в седьмой не коснется тебя зло.

19. В шестьох бідах тебе він порятує, та й в сьомій не доторкнесь тебе лихо.

20. Nälänhädässä hän vapahtaa sinut kuolemasta ja sodassa miekan terästä.

20. Kalliilla ajalla vapahtaa hän sinun kuolemasta, ja sodassa miekasta.

20. Callilla ajalla wapatta hän sinun cuolemast ja sodas miecasta.

20 In famine he will redeem you from death and in war from the power of the sword.

20. In famine he shall redeem thee from death: and in war from the power of the sword.

20. Hunger skal han frelse dig fra Døden og i Krig fra Sværdets Vold.

20. I dyr tid frälsar han dig ifrå döden, och i stridene ifrå svärdsens hand.

20. Nälgas lunnastab ta sind surmast, ja söas moöga käest.

20. Bado metu Jis išpirks tave iš mirties, o kare­nuo kardo jėgos.

20. in der Teuerung wird er dich vom Tod erlösen und im Kriege von des Schwertes Hand;

20. En temps de famine, il te garantira de la mort, et en temps de guerre, du tranchant de l'épée.

20. En la hambre te redimirá de la muerte, y en la guerra, de las manos de la espada.

20 In den honger zal Hij u verlossen van den dood, en in den oorlog van het geweld des zwaards.

20. W głodzie wybawi cię od śmierci, a na wojnie z rąk miecza.

20. Az éhínségben megment téged a haláltól, és a háborúban a fegyveres kezektől.

20 Во время голода избавит тебя от смерти, и на войне – от руки меча.

20. У голодї спасе тебе од смертї, а на війнї - од мечового вдару.

21. Kielen ruoskalta sinä olet turvassa, etkä pelkää, kun hävitys tulee.

21. Hän peittää sinun kielen ruoskalta; ja ei sinun pidä pelkäämän hävitystä, koska se tulee.

21. Hän peittä sinun kielen ruoscasta ettei sinun pidä pelkämän häwitystä cosca se tule.

21 You will be hid from the scourge of the tongue. Neither will you be afraid of destruction when it comes.

21. Thou shalt be hid from the scourge of the tongue: neither shalt thou be afraid of destruction when it cometh.

21. Du skal finde Skjul for Tungens Svøbe og ikke frygte for Ødelæggelse, naar den kommer.

21. Han skall skyla dig för tungones gissel, att du icke skall frukta för förderf, då det kommer.

21. Kelepeksmisse eest pead sa sama eest ärrapuggeda, ja mitte ärraraiskamist kartma, kui se tulleb.

21. Tavęs nepalies liežuvių plakimai ir nebaugins gresiantis sunaikinimas.

21. Er wird dich verbergen vor der Geißel Zunge, daß du dich nicht fürchtest vor dem Verderben, wenn es kommt;

21. Tu seras à couvert du fléau de la langue, et tu n'auras point peur de la désolation, quand elle arrivera.

21. Del azote de la lengua serás encubierto: ni temerás de la destrucción, cuando viniere.

21 Tegen den gesel der tong zult gij verborgen wezen, en gij zult niet vrezen voor de verwoesting, als zij komt.

21. Przed biczem języka ukryty będziesz, a nie ulękniesz się w spustoszeniu, gdy przyjdzie.

21. A nyelvek ostora elől rejtve leszel, és nem kell félned, [14†] hogy a pusztulás rád következik.

21 От бича языка укроешь себя и не убоишься опустошения, когда оно придет.

21. Сховаєшся від бича (лихого) язика, й не злякаєшся спустошення, коли воно прийде.

22. Hävitykselle ja kalliille ajalle sinä naurat, etkä metsän petoja pelkää.

22. Hävityksessä ja nälässä sinä naurat; ja et pelkää metsän petoja.

22. Häwityxes ja näljäs sinä naurat ja et pelkä medzän petoja.

22 At destruction and dearth you will laugh, nor will you be afraid of the beasts of the earth.

22. At destruction and famine thou shalt laugh: neither shalt thou be afraid of the beasts of the earth.

22. Du skal le ad ødelæggelse og Hunger og ikke frygte for Jordens Dyr;

22. Uti förderf och hunger skall du le, och icke frukta för vilddjuren i landena;

22. Ärraraiskamisse ja tühjal aial woid sa naerda, ja sinna ei karda siis mets-ellajaid.

22. Sunaikinimo ir bado metu tu juoksiesi, laukinių žvėrių nebijosi.

22. im Verderben und im Hunger wirst du lachen und dich vor den wilden Tieren im Lande nicht fürchten;

22. Tu riras de la dévastation et de la famine, et tu n'auras pas peur des bêtes de la terre;

22. De la destrucción y de la hambre te reirás, y no temerás de las bestias del campo.

22 Tegen de verwoesting en tegen den honger zult gij lachen, en voor het gedierte der aarde zult gij niet vrezen.

22. W spustoszeniu i w głodzie śmiać się będziesz, a zwierząt ziemskich bać się nie będziesz.

22. A pusztulást [15†] és drágaságot neveted, és a fenevadaktól [16†] sem félsz.

22 Опустошению и голоду посмеешься и зверей земли не убоишься,

22. Із спустошення й голоду будеш сьміятись, і зьвірів земних не будеш лякатись.

23. Sillä kedon kivien kanssa sinä olet liitossa, ja metsän pedot elävät rauhassa sinun kanssasi.

23. Sillä sinun liittos pitää oleman kivien kanssa kedolla, ja maan pedot pitää sinun kanssas rauhallisesti oleman.

23. Waan sinun lijttos pitä oleman kiwein cansa kedolla ja maan pedot pitä sinun cansas rauhallisest oleman.

23 For you will be in league with the stones of the field and the beasts of the field will be at peace with you.

23. For thou shalt be in league with the stones of the field: and the beasts of the field shall be at peace with thee.

23. thi med Stenene paa Marken har du Pagt, og Markens Dyr skulle holde Fred med dig.

23. Utan ditt förbund skall vara med stenom på markene; och vilddjuren i landena skola hålla frid med dig.

23. Sest sul on ka rahho seädus kiwwidega wäljal, ja metsalistel on rahho sinnoga.

23. Lauko akmenys bus tavo sąjungininkai, o laukiniai žvėrys bus taikoje su tavimi.

23. sondern sein Bund wird sein mit den Steinen auf dem Felde, und die wilden Tiere im Lande werden Frieden mit dir halten.

23. Car tu auras un pacte avec les pierres des champs, et les bêtes des champs seront en paix avec toi.

23. Y aun con las piedras del campo tendrás tu concierto, y las bestias del campo te serán pacíficas.

23 Want met de stenen des velds zal uw verbond zijn, en het gedierte des velds zal met u bevredigd zijn.

23. Bo z kamieniem polnym będzie przymierze twoje, a okrutny zwierz polny spokojnym ci się stawi.

23. Mert a mezőn való kövekkel is frigyed lesz, és a mezei vad is [17†] békességben lesz veled.

23 ибо с камнями полевыми у тебя союз, и звери полевые в мире с тобою.

23. Бо в змові з каміннєм у полі будеш, і з польовим зьвіррєм (наче) в договорі.

24. Saat huomata, että majasi on rauhoitettu, ja kun tarkastat asuinsijaasi, et sieltä mitään kaipaa.

24. Sinä ymmärrät, että sinun majas on rauhassa, ja sinä oleskelet asuinsiassas ilman syntiä.

24. Sinä ymmärrät että sinun majas on rauhas ja sinä oleskelet sinun asuinsiasas ilman synnitä.

24 And you will know that your tent is in peace and you will visit your fold and will miss nothing.

24. And thou shalt know that thy tabernacle shall be in peace; and thou shalt visit thy habitation, and shalt not sin.

24. Og du skal forfare, at dit Telt har Fred, og du skal besøge din Bolig og intet savne.

24. Och du skall förnimma, att din hydda hafver frid, och skall försörja dina boning, och icke synda;

24. Siis saad sa tunda, et so maias on rahho; kui sa omma ello-asseme järrele watad, siis ei te sa mitte patto.

24. Tu patirsi, kad tavo palapinė bus saugi, tu lankysiesi savo buveinėje ir nenusidėsi.

24. Und du wirst erfahren, daß deine Hütte Frieden hat, und wirst deine Behausung versorgen und nichts vermissen,

24. Et tu verras la prospérité dans ta tente: tu visiteras tes pâturages,

24. Y sabrás que hay paz en tu tienda; y visitarás tu morada, y no pecarás.

24 En gij zult bevinden, dat uw tent in vrede is; en gij zult uw woning verzorgen, en zult niet feilen.

24. I poznasz, że jest spokojny przybytek twój, i nawiedzisz mieszkanie twoje, a nie zgrzeszysz.

24. Majd megtudod, hogy békességben lesz a te sátorod, s ha megvizsgálod a te hajlékodat, nem találsz benne hiányt.

24 И узнаешь, что шатер твой в безопасности, и будешь смотреть за домом твоим, и не согрешишь.

24. І взнаєш, що намет твій безпечен, а оглядаючи домівку твою, ти не согрішиш*.

25. Ja saat huomata, että sinun sukusi on suuri ja vesasi runsaat kuin ruoho maassa.

25. Ja sinä saat ymmärtää, että siemenes on suureksi tuleva, ja vesas niinkuin ruoho maassa.

25. Ja sinä saat ymmärtä että sinun siemenes on suurexi tulewa ja sinun wesas nijncuin ruoho maasa.

25 You will know also that your seed will be great and your offspring as the grass of the earth.

25. Thou shalt know also that thy seed shall be great, and thine offspring as the grass of the earth.

25. Og du skal forfare, at din Sæd frem skal blive mangfoldig, og din Afkom som Græs paa Jorden.

25. Och skall förnimma, att din säd skall varda mycken, och dine efterkommande såsom gräs på jordene;

25. Ja saad teäta, et so suggu paljo on, ja so sugguwössa kui rohhi Ma peäl.

25. Tu patirsi, kad tavo sėkla bus gausi, o tavo palikuonys kaip žolė lankoje.

25. und wirst erfahren, daß deines Samens wird viel werden und deine Nachkommen wie das Gras auf Erden,

25. Et rien ne t'y manquera; et tu verras ta postérité croissante, et tes descendants pareils à l'herbe de la terre.

25. Y entenderás que tu simiente es mucha; y tus pimpollos, como la yerba de la tierra.

25 Ook zult gij bevinden, dat uw zaad menigvuldig wezen zal, en uw spruiten als het kruid der aarde.

25. Doznasz też, iż rozmnożone będzie nasienie twoje, a potomstwo twoje będzie jako ziele ziemi.

25. Majd megtudod, hogy a te magod megszaporodik, [18†] és a te sarjadékod, mint a mezőn a fű.

25 И увидишь, что семя твое многочисленно, и отрасли твои, как трава на земле.

25. І побачиш, що потомство твоє многолїчне, й пагонцїв твоїх, як трави на землї.

26. Ikäsi kypsyydessä sinä menet hautaan, niinkuin lyhde korjataan ajallansa.

26. Ja sinä tulet vanhalla ijällä hautaan, niinkuin elositoma ajallansa korjataan.

26. Ja tulet wanhalla ijällä hautaan nijncuin elosidoin ajallans corjatan.

26 You will come to your grave in a full age, like a shock of grain comes in its season.

26. Thou shalt come to thy grave in a full age, like as a shock of corn cometh in in his season.

26. Du skal komme til Graven i Alderdom, ligesom Neg optages i sin Tid.

26. Och skall i ålderdomen komma till grafva, såsom en hvetekärfve införd varder, i rättom tid.

26. Sa lähhäd wägga ellatand hauda, otsego nabra üllestehhakse ommal aial.

26. Tu nueisi į kapą senatvėje, būsi kaip javų pėdai, suvežami savo laiku.

26. und wirst im Alter zum Grab kommen, wie Garben eingeführt werden zu seiner Zeit.

26. Tu entreras mûr dans le tombeau, comme une gerbe qu'on emporte en son temps.

26. Y vendrás en la vejez a la sepultura, como el montón de trigo que se coge a su tiempo.

26 Gij zult in ouderdom ten grave komen, gelijk de korenhoop te zijner tijd opgevoerd wordt.

26. Wnijdziesz w sędziwości do grobu, jako znoszone bywa zboże w stóg czasu swego.

26. Érett korban térsz a koporsóba, a mint a maga idején takaríttatik be a learatott gabona.

26 Войдешь во гроб в зрелости, как укладываются снопы пшеницы в свое время.

26. Увійдеш у гріб, достиглий (віком), як укладаються снопи пшеничні у свій час.

27. Katso, tämän olemme tutkineet, ja niin se on; kuule se, ja ota sinäkin siitä vaari.

27. Katso, sitä me olemme tutkineet, ja se on niin: kuule sitä, ja tunne sinä myös se hyväkses.

27. Cadzo sitä me olemme tutkinet ja se on nijn cuule sitä tunne se hywäxes.

27 Behold this, we have searched it, so it is. Hear it and know it for your good.

27. Lo this, we have searched it, so it is; hear it, and know thou it for thy good.

27. Se dette, det have vi undersøgt, saa er det; hør det, og forstaa det vel!

27. Si, det hafve vi ransakat, och det är så; hör dertill, och rätta dig derefter.

27. Wata, sedda olleme meie järrele urinud, nenda se on; kule sedda ja wötta sinna sedda ennesele tähhele panna.

27. Mes tai ištyrėme ir taip yra. Klausyk ir žinok tai savo labui’‘.

27. Siehe, das haben wir erforscht und ist also; dem gehorche und merke du dir's.

27. Voilà, nous avons examiné la chose; elle est ainsi, écoute cela, et fais-en ton profit.

27. He aquí lo que hemos inquirido, lo cual es así: óyelo, y tú sabe para tí.

27 Zie dit, wij hebben het doorzocht, het is alzo; hoor het, en bemerk gij het voor u.

27. Otośmy tego doszli, że tak jest: słuchajże tego, a uważaj to sam u siebie.

27. Ímé ezt kutattuk mi ki, így van ez. Hallgass erre, jegyezd meg [19†] magadnak.

27 Вот, что мы дознали; так оно и есть: выслушай это и заметь для себя.

27. От чого ми дознались; та й так воно й є; вислухай се й затямуй собі!