21 luku

Jobin vastaus: Ystävät kuulkoot kärsivällisesti, mitä hänellä on sanottavana; jumalattomat saavat usein elää onnessa ja kuolla rauhallisesti; väärä on se oppi, että ulkonainen onni ja menestys olisi katsottava hurskauden, kärsimys ja kova onni jumalattoman palkaksi.

1. Job vastasi ja sanoi:

1. Job vastasi ja sanoi:

1. HIob wastais ja sanoi:

1 Then Job answered and said,

1. But Job answered and said,

1. Men Job svarede og sagde:

1. Job svarade och sade:

1. Ja Iob wastas ja ütles:

1. Jobas atsakydamas tarė:

1. Hiob antwortete und sprach:

1. Et Job prit la parole, et dit:

1. Y RESPONDIÓ Job, y dijo:

1 Maar Job antwoordde en zeide:

1. A odpowiadając Ijob rzekł:

1. Felele pedig Jób, és monda:

1 И отвечал Иов и сказал:

1. І відказав Йов і промовив:

2. Kuulkaa, kuulkaa minun sanojani ja suokaa minulle se lohdutus!

2. Kuulkaat visusti minun puhettani, ja antakaat neuvoa teitänne.

2. Cuulcat sijs minun puhettani ja andacat neuwo teitän.

2 Hear diligently my speech, And let this be your* consolations.

2. Hear diligently my speech, and let this be your consolations.

2. hører, ja hører min Tale, og lader dette være den Trøst, I yde!

2. Hörer dock till min ord, och låter säga eder;

2. Wötke öiete mo könnet kuulda, ja se peab mulle ollema teie trööstimiste eest.

2. ‘‘Klausykite atidžiai mano žodžių, ir tokia bus jūsų paguoda.

2. Hört doch meiner Rede zu und laßt mir das anstatt eurer Tröstungen sein!

2. Écoutez attentivement mes discours, et que cela me tienne lieu de vos consolations!

2. Oid atentamente mi palabra, y sea esto por vuestros consuelos.

2 Hoort aandachtelijk mijn rede, en laat dit zijn uw vertroostingen.

2. Słuchajcież z pilnością słów moich, a będzie mi to od was pociechą.

2. Jól hallgassátok meg az én beszédemet, és legyen ez a ti vigasztalástok helyett.

2 выслушайте внимательно речь мою, и это будет мне утешением от вас.

2. Вислухайте ж уважно й мою річ, а се буде моя потїха від вас.

3. Kärsikää minua, että saan puhua. Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.

3. Kärsikäät minua, että minä myös puhuisin: ja kuin minä puhunut olen, pilkkaa sitte.

3. Kärsikät että minä myös puhuisin ja pilcatca sijtte minua.

3 Allow me and I also will speak and after I have spoken, mock on.

3. Suffer me that I may speak; and after that I have spoken, mock on.

3. Fordrager mig, og jeg vil tale, og naar jeg har talt, da kan du spotte!

3. Hafver tålamod med mig, att jag ock må tala; och görer sedan spott af mig.

3. Sallige mind, siis tahhan minna räkida, ja pärrast, kui ma saan räkinud, woid sa irwitada.

3. Kantriai išklausykite mano kalbą; kai baigsiu, galite toliau tyčiotis.

3. Vertragt mich, daß ich auch rede, und spottet darnach mein!

3. Supportez-moi, et je parlerai; et, après que j'aurai parlé, tu te moqueras.

3. Soportádme, y yo hablaré; y después que hubiere hablado, escarnecéd.

3 Verdraagt mij, en ik zal spreken; en nadat ik gesproken zal hebben, spot dan.

3. Znoście mię, a ja będę mówił; a gdy domówię, naśmiewajcie się.

3. Szenvedjetek el engem, a míg szólok, azután gúnyoljátok ki beszédemet.

3 Потерпите меня, и я буду говорить; а после того, какпоговорю, насмехайся.

3. Потерпіть менї, а я буду говорити; а тодї вже, як виговорюсь, насьмівайтесь.

4. Ihmisiäkö vastaan minä valitan? Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi?

4. Puhunko minä ihmisen kanssa? miksi ei minun henkeni pitäisi tästä murehtiman?

4. Puhungo minä ihmisen cansa että minun hengen pidäis tästä murehtiman?

4 As for me, is my complaint to man? And why should I not be impatient?

4. As for me, is my complaint to man? and if it were so, why should not my spirit be troubled?

4. Mon min Klage gælder Mennesker og om saa er, hvorfor skulde ikke min Aand blive utaalmodig?

4. Månn jag handla med en mennisko, att min ande icke skulle härutinnan ångse varda?

4. Kas ma ollen sesuggune, et mo kaebdus innimesse wisi on? ja mikspärrast ei peaks mo waim mitte ärratüddinema?

4. Argi mano skundas žmogui? Jei taip būtų, mano dvasia nesijaudintų.

4. Handle ich denn mit einem Menschen? oder warum sollte ich ungeduldig sein?

4. Mais est-ce à un homme que s'adresse ma plainte? Et comment ne perdrais-je pas toute patience?

4. ¿Hablo yo a algún hombre? y si es así, ¿por qué no se angustiará mi espíritu?

4 Is (mij aangaande) mijn klacht tot den mens? Doch of het zo ware, waarom zou mijn geest niet verdrietig zijn?

4. Izaż do człowieka obracam narzekanie moje? a ponieważ mam o co, jakoż się niema trapić duch mój?

4. Avagy én embernek panaszolkodom-é? Miért ne volna hát keserű a lelkem?

4 Разве к человеку речь моя? как же мне и не малодушествовать?

4. Чи то ж до чоловіка вимірена бесїда моя? та й як менї не впадати духом?

5. Kääntykää minuun, niin tyrmistytte ja panette kätenne suullenne.

5. Katsokaat minun päälleni, ja hämmästykäät, ja pankaat kätenne suun eteen.

5. Käändäkät teitän tänne minun tygöni teidän pitä ihmettelemän ja käten suun eteen paneman.

5 Mark me and be astonished and lay your* hand upon your* mouth.

5. Mark me, and be astonished, and lay your hand upon your mouth.

5. Vender eder til mig, og gruer og lægger Haanden paa Munden!

5. Vänder eder hit till mig; I skolen förundra eder, och måsten lägga handena på munnen.

5. Wadage minno peäle, ja ehmatage wägga ärra, ja pange kät su peäle.

5. Pažvelkite į mane ir nusigąskite, uždenkite ranka savo burnas.

5. Kehrt euch her zu mir; ihr werdet erstarren und die Hand auf den Mund legen müssen.

5. Regardez-moi, et soyez étonnés, et mettez la main sur la bouche.

5. Mirádme, y espantáos, y ponéd la mano sobre la boca.

5 Ziet mij aan, en wordt verbaasd, en legt de hand op den mond.

5. Wejrzyjcież na mię, a zdumiewajcie się, a połóżcie rękę na usta wasze.

5. Tekintsetek reám és álmélkodjatok el, és tegyétek kezeteket szátokra.

5 Посмотрите на меня и ужаснитесь, и положите перст на уста.

5. Гляньте на мене й вжахнїтесь, та затулїть пальцем уста ваші.

6. Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun, ja vavistus valtaa ruumiini:

6. Koska minä sitä ajattelen, niin minä peljästyn, ja vavistus tulee minun lihani päälle.

6. Cosca minä sitä ajattelen nijn minä peljästyn ja wapistus tule minun lihani päälle.

6 Even when I remember, I am troubled and horror takes hold on my flesh.

6. Even when I remember I am afraid, and trembling taketh hold on my flesh.

6. Thi kommer jeg det i Hu, da forfærdes jeg, og Bævelse betager mit Kød.

6. När jag tänker deruppå, så förskräckes jag; och ett bäfvande kommer uppå mitt kött.

6. Sest kui ma mötlen se peäle, siis tunnen ma hirmo, ja jällestus hakkab mo lihhasse kinni.

6. Tai prisiminęs, pats nusigąstu, drebėjimas apima mano kūną.

6. Wenn ich daran denke, so erschrecke ich, und Zittern kommt mein Fleisch an.

6. Quand j'y pense, je suis éperdu, et un frisson saisit ma chair.

6. Que cuando yo me acuerdo, me asombro; y toma temblor mi carne.

6 Ja, wanneer ik daaraan gedenk, zo word ik beroerd, en mijn vlees heeft een gruwen gevat.

6. Bo co sobie wspomnę, tedy się lękam, a strach zdejmuje ciało moje.

6. Ha visszaemlékezem, mindjárt felháborodom, és reszketés fogja el testemet.

6 Лишь только я вспомню, – содрогаюсь, и трепет объемлет тело мое.

6. Я тілько спогадаю, а вже здрогаюсь, і страх обгортає тїло моє.

7. Miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa voimassa vahvistua?

7. Miksi jumalattomat elävät, tulevat vanhaksi ja lisääntyvät tavarassa?

7. Mixi jumalattomat eläwät tulewat wanhaxi ja lisändywät tawaras.

7 Why do the wicked live, become old, yes, grow mighty in power?

7. Wherefore do the wicked live, become old, yea, are mighty in power?

7. Hvorfor blive de ugudelige i. Live, blive gamle, ja vældige i Kraft?

7. Hvi lefva då de ogudaktige, varda gamle, och växa till i ägodelar?

7. Mikspärrast jäwad öälad ellusse? nem̃ad sawad wannaks, ja sawad wäggewaks ka warrandusse polest.

7. Kodėl nedorėliai gyvena iki senatvės ir yra kupini jėgos?

7. Warum leben denn die Gottlosen, werden alt und nehmen zu an Gütern?

7. Pourquoi les méchants vivent-ils, vieillissent-ils, et croissent-ils en force?

7. ¿Por qué viven los impíos, y se envejecen, y aun crecen en riquezas?

7 Waarom leven de goddelozen, worden oud, ja, worden geweldig in vermogen?

7. Przeczże niepobożni żyją, starzeją się, i wzmagają się w bogactwa?

7. Mi az oka, hogy a gonoszok élnek, vénséget [1†] érnek, sőt még meg is gyarapodnak?

7 Почему беззаконные живут, достигают старости, да исилами крепки?

7. Чим воно дїєсь, що ледачі живуть, доживають старостї, та й силами здорові?

8. Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään, heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.

8. Heidän siemenensä on pysyväinen heidän ympärillänsä, ja heidän sikiänsä ovat läsnä heitä.

8. Heidän siemenens on surutoin heidän ymbärilläns ja heidän sikiäns owat läsnä heitä.

8 Their seed is established with them in their sight and their offspring before their eyes.

8. Their seed is established in their sight with them, and their offspring before their eyes.

8. Deres Sæd staar fast for deres Ansigt om dem og deres Afkom for deres Øjne.

8. Deras säd är säker omkring dem, och deras afföda är när dem.

8. Nende suggu on nende nähhes nende jures kiñitud, ja nende sugguwössa on nende silma ees.

8. Jų palikuonys įsikuria jų aplinkoje, jų vaikaičiai gyvena su jais.

8. Ihr Same ist sicher um sie her, und ihre Nachkömmlinge sind bei ihnen.

8. Leur postérité s'établit devant eux, avec eux, et leurs rejetons sont sous leurs yeux.

8. Su simiente con ellos, compuesta delante de ellos; y sus renuevos delante de sus ojos.

8 Hun zaad is bestendig met hen voor hun aangezicht, en hun spruiten zijn voor hun ogen.

8. Nasienie ich trwałe jest przed obliczem ich z nimi, a rodzina ich przed oczyma ich.

8. Az ő magvok előttök nő fel ő velök, és az ő sarjadékuk szemeik előtt.

8 Дети их с ними перед лицем их, и внуки их перед глазами их.

8. Дїти їх вкупі з ними перед лицем їх, та й внуки їх перед очима в їх.

9. Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhuista kaukana; ei satu heihin Jumalan vitsa.

9. Heidän huoneensa ovat vapaat pelvosta, ja Jumalan vitsa ei ole heidän päällänsä.

9. Heidän huonens owat wapat pelgosta ja Jumalan widza ei ole heidän päälläns.

9 Their houses are safe from fear, nor is the rod of God upon them.

9. Their houses are safe from fear, neither is the rod of God upon them.

9. Deres Huse have Fred, uden Frygt, og Guds Ris er ikke over dem.

9. Deras hus hafver frid för räddhåga, och Guds ris är icke öfver dem.

9. Nende koddadel on rahho hirmust, ja Jummala wits ei käi nende peäl.

9. Jų namai saugūs, jie nieko nebijo, ir Dievo lazda jų neplaka.

9. Ihr Haus hat Frieden vor der Furcht, und Gottes Rute ist nicht über ihnen.

9. Leurs maisons sont en paix, à l'abri de la crainte, et la verge de Dieu n'est pas sur eux.

9. Sus casas seguras de temor, ni hay sobre ellos azote de Dios.

9 Hun huizen hebben vrede zonder vreze, en de roede Gods is op hen niet.

9. Domy ich bezpieczne od strachu, a niemasz rózgi Bożej nad nimi.

9. Házok békességes a félelemtől, és az Isten vesszeje nincsen ő rajtok.

9 Домы их безопасны от страха, и нет жезла Божия на них.

9. Доми їх безпечні від страху, і нема бича Божого над ними.

10. Hänen sonninsa polkee eikä turhaan, hänen lehmänsä poikii eikä kesken.

10. Heidän sonninsa päästetään, ja ei käy väärin, heidän lehmänsä poikivat, ja ei ole hedelmättömät.

10. Heidän sonnins päästetän ja ei käy wäärin: heidän lehmäns poikiwat ja ei ole hedelmättömät.

10 Their bull breeds and does not fail. Their cow brings forth safely and does not miscarry.

10. Their bull gendereth, and faileth not; their cow calveth, and casteth not her calf.

10. Deres Tyr springer og ej forgæves; deres Ko kalver og er ikke ufrugtbar.

10. Deras oxa släpper man till, ock missgår icke; deras ko kalfvar, och är icke ofruktsam.

10. Temma sönnid josewad lehmadega, ja ei tüddi mitte ärra; temma lehmad poegewad, ja ei lo mitte ärra.

10. Jų galvijai veisiasi, karvės apsiveršiuoja ir neišsimeta.

10. Seinen Stier läßt man zu, und es mißrät ihm nicht; seine Kuh kalbt und ist nicht unfruchtbar.

10. Leur taureau n'est jamais impuissant, leur génisse vêle et n'avorte pas.

10. Sus toros engendran y no yerran: paren sus vacas y no amueven.

10 Zijn stier bespringt, en mist niet; zijn koe kalft, en misdraagt niet.

10. Byk ich przypuszczon bywa, a nie traci nasienia; krowa ich rodzi, a nie pomiata.

10. Bikája folyat és nem terméketlen, tehene megellik és el nem vetél.

10 Вол их оплодотворяет и не извергает, корова их зачинает и невыкидывает.

10. Бик їх заплоднює й не знемогає, корова їх починає й не скидає.

11. Poikansa he laskevat ulos niinkuin lammaslauman, heidän lapsensa hyppelevät leikiten.

11. Heidän nuoret lapsensa käyvät ulos niinkuin lauma, ja heidän lapsensa hyppäävät.

11. Heidän nuoret lapsens käywät ulos nijncuin lauma ja heidän lapsens hyppäwät.

11 They send forth their little ones like a flock and their children dance.

11. They send forth their little ones like a flock, and their children dance.

11. De lade deres Børn løbe som en Faarehjord, og deres Drenge springe.

11. Deras unga barn gå ut såsom en hjord, och deras barn springa.

11. Nemmad lassewad ommad nored lapsed wälja kui puddolojuksed, ja nende kangemad lapsed hüppawad.

11. Jų vaikai šokinėja kaip ėriukai ir žaidžia.

11. Ihre jungen Kinder lassen sie ausgehen wie eine Herde, und ihre Knaben hüpfen.

11. Ils font courir devant eux leurs enfants comme un troupeau, et leur progéniture bondit.

11. Echan sus chiquitos como manada de ovejas, y sus hijos andan saltando.

11 Hun jonge kinderen zenden zij uit als een kudde, en hun kinderen huppelen.

11. Wypuszczają maluczkie dziatki swoje jako trzodę, a synowie ich wyskakują.

11. Kieresztik, mint nyájat, kisdedeiket, és ugrándoznak az ő magzataik.

11 Как стадо, выпускают они малюток своих, и дети их прыгают.

11. Стадом випускають вони малечу свою, й дїти їх скачуть.

12. He virittävät laulujaan vaskirummun ja kanteleen kaikuessa ja iloitsevat huilun soidessa.

12. He riemuitsevat trumpuilla ja kanteleilla, ja iloitsevat huiluilla.

12. He riemuidzewat trumbuilla ja candeleilla ja iloidzewat huiluilla.

12 They sing to the timbrel and harp and rejoice at the sound of the pipe.

12. They take the timbrel and harp, and rejoice at the sound of the organ.

12. De opløfte deres Røst til Tromme og Harpe og glæde sig ved; Fløjtens Lyd.

12. De fröjda sig med trummor och harpor, och äro glade med pipande;

12. Nemmad karjuwad trummiga ja kanlega, ja on röömsad, kui pil hüab.

12. Jie paima būgnelius ir arfas ir džiaugiasi, skambant fleitai.

12. Sie jauchzen mit Pauken und Harfen und sind fröhlich mit Flöten.

12. Ils chantent avec le tambourin et la harpe, ils s'égaient au son du hautbois,

12. A son de tamboril y de vihuela saltan; y se huelgan al son del órgano.

12 Zij heffen op met de trommel en de harp, en zij verblijden zich op het geluid des orgels.

12. Wykrzykają przy bębnie i przy harfie, a weselą się przy głosie muzyki.

12. Dobot és hárfát ragadnak, és örvendeznek a síp zengésének.

12 Восклицают под голос тимпана и цитры и веселятся при звуках свирели;

12. Висьпівують під бубон і цитру, та веселяться, граючи в сопілку;

13. He viettävät päivänsä onnessa, mutta äkkiä heidät säikähytetään alas tuonelaan.

13. He vanhenevat hyvissä päivissä, ja menevät silmänräpäyksessä helvettiin.

13. He wanhenewat hywisä päiwisä ja menewät silmän räpäyxes helwettijn.

13 They spend their days in prosperity and in a moment they go down to Sheol.

13. They spend their days in wealth, and in a moment go down to the grave.

13. De slide deres Dage hen i Lykke, og i et Øjeblik synke de ned i de dødes Rige.

13. De varda gamle med göda dagar, och förskräckas som nogast ett ögnablick för helvetet;

13. Nemmad kullutawad ommad päwad önnega, ja silma-pilkmisse aial lähhäwad nemmad alla hauda.

13. Jie gyvena pasiturinčiai ir per akimirksnį nueina į kapus,

13. Sie werden alt bei guten Tagen und erschrecken kaum einen Augenblick vor dem Tode,

13. Ils passent leurs jours dans le bonheur, et ils descendent au Sépulcre en un moment.

13. Gastan sus dias en bien, y en un momento descienden a la sepultura.

13 In het goede verslijten zij hun dagen; en in een ogenblik dalen zij in het graf.

13. Trawią w dobrem dni swoje, a we mgnieniu oka do grobu zstępują.

13. Jóllétben töltik el napjaikat, és egy pillanat alatt szállnak alá a sírba;

13 проводят дни свои в счастьи и мгновенно нисходят в преисподнюю.

13. Вони проводять днї свої в щастю, й в хвилцї (без муки) сходять у глибину (земну).

14. Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle: 'Mene pois meidän luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää.

14. Jotka sanovat Jumalalle: mene pois meidän tyköämme; sillä emme tahdo tietää sinun tietäs.

14. Jotca sanowat Jumalalle: mene pois meidän tyköäm en me tahdo tietä sinun teitäs.

14 And they say to God, Depart from us, for we do not desire the knowledge of your ways.

14. Therefore they say unto God, Depart from us; for we desire not the knowledge of thy ways.

14. Og dog sagde de til Gud: Vig fra os! thi vi have ikke Lyst til Kundskab om dine Veje.

14. De dock säga till Gud: Gack bort ifrån oss; vi vilje intet veta af dina vägar;

14. Ja ütlewad Jummalale: Taggane meist ärra; sest sinno tede tundminne ep olle meie mele pärrast.

14. nors jie sako Dievui: ‘Atsitrauk nuo mūsų. Mes nenorime pažinti Tavo kelių.

14. die doch sagen zu Gott: "Hebe dich von uns, wir wollen von deinen Wegen nicht wissen!

14. Et cependant ils ont dit à Dieu: "Éloigne-toi de nous, nous ne voulons pas connaître tes voies.

14. Y dicen a Dios: Apártate de nosotros, que no queremos el conocimiento de tus caminos.

14 Nochtans zeggen zij tot God: Wijk van ons, want aan de kennis Uwer wegen hebben wij geen lust.

14. Którzy mawiają Bogu: Odejdź od nas; bo dróg twoich znać nie chcemy.

14. Noha azt mondják Istennek: Távozzál el tőlünk, mert a te utaidnak tudásában nem gyönyörködünk!

14 А между тем они говорят Богу: отойди от нас, не хотим мы знать путей Твоих!

14. А між тим вони говорять Богу: йди геть від нас, не хочемо знати доріг (законів) твоїх!

15. Mikä on Kaikkivaltias, että häntä palvelisimme? Ja mitä hyötyä meillä on siitä, että häntä rukoilemme?'

15. Kuka on Kaikkivaltias, että meidän pitää häntä palveleman? eli mitä meidän siitä hyvää on, että me häntä rukoilemme?

15. Cuca on se Caickiwaldias että meidän pitä händä palweleman? eli mitä meidän sijtä hywä on että me händä rucoilem?

15 What is the Almighty that we should serve him? And what profit should we have, if we pray to him?

15. What is the Almighty, that we should serve him? and what profit should we have, if we pray unto him?

15. Hvad er den Almægtige, at vi skulde tjene ham? eller hvad Gavn skulde vi have af at bønfalde ham?

15. Ho är den Allsmägtige, att vi honom tjena skole? Eller hvad kan det båta oss, om vi löpe emot honom?

15. Mis on se Keigewäggewam, et meie tedda peame tenima? ja mis kasso on meil, et meie palwega temma pole kippume?

15. Kas yra Visagalis, kad Jam turėtume tarnauti? Kokią naudą turėsime, jei melsimės Jam?’

15. Wer ist der Allmächtige, daß wir ihm dienen sollten? oder was sind wir gebessert, so wir ihn anrufen?"

15. Qu'est-ce que le Tout-Puissant, pour que nous le servions? Et que gagnerions-nous à le prier?"

15. ¿Quién es el Todopoderoso para que le sirvamos? ¿y de qué nos aprovechará que oremos a él?

15 Wat is de Almachtige, dat wij Hem zouden dienen? En wat baat zullen wij hebben, dat wij Hem aanlopen zouden?

15. Któż jest Wszechmocny, abyśmy mu służyli? a cóż nam to pomoże, choćbyśmy mu się modlili?

15. Micsoda a Mindenható, hogy tiszteljük őt, és mit nyerünk vele, ha esedezünk előtte?

15 Что Вседержитель, чтобы нам служить Ему? и что пользы прибегать к Нему?

15. Хто такий Вседержитель, щоб нам йому служити? Що з того за користь, до його молитись?

16. Katso, heidän onnensa ei ole heidän omassa kädessänsä. Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana.

16. Mutta katso, heidän tavaransa ei ole heidän kädessänsä: jumalattomain neuvo pitää kaukana minusta oleman.

16. Mutta cadzo heidän tawarans ei ole heidän kädesäns sentähden pitä jumalattomain mieli caucana minusta oleman.

16 Behold, (is) their prosperity not in their hand. (The counsel of the wicked is far from me.)

16. Lo, their good is not in their hand: the counsel of the wicked is far from me.

16. Se, deres Lykke hviler dog ikke i deres egen Haand! De ugudeliges Raad er langt fra mig.

16. Men si, deras ägodelar stå icke uti deras händer; derföre skall de ogudaktigas sinne vara långt ifrå mig.

16. Wata, nende ön ep olle nende kä; öälatte nou on kaugel must ärra olnud.

16. Bet jų gerovė nėra jų pačių rankose; todėl nedorėlių patarimas yra toli nuo manęs.

16. Aber siehe, ihr Glück steht nicht in ihren Händen; darum soll der Gottlosen Sinn ferne von mir sein.

16. Voici, leur bonheur n'est-il pas en leurs mains? (Que le conseil des méchants soit loin de moi!)

16. He aquí, que su bien no está en su mano: el consejo de los impíos léjos esté de mí.

16 Doch ziet, hun goed is niet in hun hand; de raad der goddelozen is verre van mij.

16. Ale oto, dobra ich nie są w rękach ich; przetoż rada niepobożnych daleka jest odemnie.

16. Mindazáltal az ő javok nincsen hatalmukban, azért a gonoszok [2†] tanácsa távol legyen tőlem!

16 Видишь, счастье их не от их рук. – Совет нечестивых будь далек от меня!

16. Бачиш, щастє їх не з їх рук. - Та рада безбожних нехай буде далека від мене!

17. Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu ja heidät yllättää heidän turmionsa? Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa?

17. Kuinka jumalattoman kynttilä sammuu, ja heidän kadotuksensa tulee heidän päällensä? Hänen pitää jakaman surkeutta vihassansa.

17. Cuinga jumalattomain kyntilä sammu ja heidän cadotuxens tule heidän päällens? Hänen pitä jacaman surkiutta hänen wihasans.

17 How often is it that the lamp of the profane is put out, that their calamity comes upon them, that (God) distributes sorrows in his anger,

17. How oft is the candle of the wicked put out! and how oft cometh their destruction upon them! God distributeth sorrows in his anger.

17. Hvor tit udslukkes vel de ugudeliges Lampe og kommer deres Ulykke over dem? hvor tit uddeler Gud Smerter til dem i sin Vrede?

17. Huru varder de ogudaktigas lykta utsläckt; och deras förderf kommer öfver dem? Han skall utskifta jämmer i sine vrede.

17. Kui mittokord kustub ka öälatte lamp ärra? ja tulleb nende hukkatus nende peäle; paljo wallo jaggab ta neile omma wihha sees.

17. Juk dažnai užgęsta nedorėlių žibintas ir juos prislegia nelaimės! Dievas užsirūstinęs siunčia jiems vargų.

17. Wie oft geschieht's denn, daß die Leuchte der Gottlosen verlischt und ihr Unglück über sie kommt? daß er Herzeleid über sie austeilt in seinem Zorn?

17. Combien de fois arrive-t-il que la lampe des méchants s'éteigne, que leur ruine vienne sur eux, que Dieu leur partage leurs lots dans sa colère,

17. ¡Oh cuántas veces la antorcha de los impíos es apagada; y viene sobre ellos su contrición; y con su ira Dios les reparte dolores!

17 Hoe dikwijls geschiedt het, dat de lamp der goddelozen uitgeblust wordt, en hun verderf hun overkomt; dat God hun smarten uitdeelt in Zijn toorn!

17. Częstoż pochodnia niepobożnych gaśnie? a zginienie ich przychodzi na nich? Oddziela im Bóg boleści w gniewie swoim.

17. Hányszor aluszik el [3†] a gonoszok szövétneke, és jő rájok az ő veszedelmök! Hányszor osztogatja részöket haragjában.

17 Часто ли угасает светильник у беззаконных, и находит на них беда, и Он дает им в удел страдания во гневе Своем?

17. Або може часто гасне у беззаконних сьвітич, і находить на них біда; чи часто дає він (Бог) на їх пай муки в гнїву свойму?

18. Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet, niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?

18. Heidän pitää oleman niinkuin korsi tuulessa, ja niinkuin akanat, jotka tuulispää vie salaisesti pois.

18. Heidän pitä oleman nijncuin corsi tuules ja nijncuin acanat jotca tuulispää wie pois.

18 that they are as stubble before the wind and as chaff that the storm carries away?

18. They are as stubble before the wind, and as chaff that the storm carrieth away.

18. Blive de som Straa for Vejr og som Avner, hvilke Hvirvelvind bortstjæler

18. De skola varda såsom strå för vädret, och såsom agnar, hvilka stormen bortförer.

18. Nemmad sawad kui ölled tule ees, ja kui agganad, mis tulispä äkkitselt ärrawiib.

18. Jie yra kaip šiaudai prieš vėją, kaip audros nunešami pelai.

18. daß sie werden wie Stoppeln vor dem Winde und wie Spreu, die der Sturmwind wegführt?

18. Qu'ils soient comme la paille au souffle du vent, et comme la balle enlevée par le tourbillon?

18. Serán como la paja delante del viento, y como el tamo que arrebata el torbellino.

18 Dat zij gelijk stro worden voor den wind, en gelijk kaf, dat de wervelwind wegsteelt;

18. Stawają się jako plewa przed wiatrem, i jako perz, który wicher porywa.

18. Olyanok lesznek, mint a pozdorja a szél előtt, és mint a [4†] polyva, a melyet forgószél ragad el.

18 Они должны быть, как соломинка пред ветром и как плева, уносимая вихрем.

18. Вони ж повинні б бути, наче та солімка перед вітром, наче полова, гонена вихром!

19. Jumala muka säästää hänen lapsilleen hänen onnettomuutensa. Kostakoon hän hänelle itselleen, niin että hän sen tuntee.

19. Jumala säästää hänen onnettomuutensa hänen lapsillensa; koska hän maksaa hänelle, silloin hänen pitää tietämän.

19. Jumala säästä hänen lapsillens hänen saatuns. Cosca hän maxa hänelle silloin hänen pitä tietämän.

19 (You)* (say), God lays up his wickedness for his sons. Let him recompense it to himself that he may know it.

19. God layeth up his iniquity for his children: he rewardeth him, and he shall know it.

19. Gud gemmer hans Uret til hans Børn." Han skulde betale ham selv, at han fornemmer det.

19. Gud förvarar hans barnom bedröfvelse; när han skall löna honom, då skall man förnimmat,

19. Jummal panneb temma lastele temma üllekohhut tallele; ta tassub temma kätte, nenda et ta tunneb.

19. Jūs sakote, kad Dievas kaupia nedorybes jo vaikams! Tegul Jis atlygina jam pačiam, kad jis tai žinotų.

19. Gott spart desselben Unglück auf seine Kinder. Er vergelte es ihm selbst, daß er's innewerde.

19. Vous dites: "Dieu réserve la peine à ses enfants; " mais qu'Il le punisse lui-même, afin qu'il le sente!

19. Dios guardará para sus hijos su violencia; y le dará su pago, para que conozca.

19 Dat God Zijn geweld weglegt voor Zijn kinderen, hem vergeldt, dat hij het gewaar wordt;

19. Bo Bóg chowa synom jego pomstę jego; nadgradza mu, aby to poczuł.

19. Isten az ő fiai számára tartja fenn annak büntetését. Megfizet néki, hogy megérzi majd.

19 Скажешь : Бог бережет для детей его несчастье его. – Пусть воздаст Он ему самому,чтобы он это знал.

19. (Скажеш:) Бог держить дїтям його нещастє його. - (Нї,) Нехай він відплатить йому самому, щоб він те знав.

20. Nähköön hän perikatonsa omin silmin, juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.

20. Hänen silmänsä pitää näkemän hänen kadotuksensa, ja Kaikkivaltiaan vihasta pitää hänen juoman.

20. Hänen silmäns pitä näkemän hänen cadotuxens ja Caickiwaldian wihasta pitä hänen juoman.

20 Let his own eyes see his destruction and let him drink of the wrath of the Almighty.

20. His eyes shall see his destruction, and he shall drink of the wrath of the Almighty.

20. Hans egne Øjne skulle se hans Fordærvelse, og han skulde drikke af den Almægtiges Vrede.

20. Hans ögon skola se hans förderf, och af dens Allsmägtigas vrede skall han dricka.

20. Temma silmad sawad temma hukkatust nähha, ja selle Keigewäggewama tullisest wihhast saab ta jua.

20. Jo akys tepamato savo pražūtį ir jis tegeria Visagalio rūstybę.

20. Seine Augen mögen sein Verderben sehen, und vom Grimm des Allmächtigen möge er trinken.

20. Qu'il voie de ses propres yeux sa ruine, qu'il boive la colère du Tout-Puissant!

20. Verán sus ojos su quebranto; y beberá de la ira del Todopoderoso.

20 Dat zijn ogen zijn ondergang zien, en hij drinkt van de grimmigheid des Almachtigen!

20. Oglądają oczy jego nieszczęście swoje, a z popędliwości Wszechmocnego pić będzie.

20. Maga látja meg a maga veszedelmét, és a Mindenható [5†] haragjából iszik.

20 Пусть его глаза увидят несчастье его, и пусть он сам пьет от гнева Вседержителева.

20. Нехай би його таки очі побачили горе своє, й нехай би він самий пив із гнїву Вседержителя.

21. Sillä mitä hän välittää perheestänsä, jälkeensä jäävistä, kun hänen kuukausiensa luku on täysi!

21. Sillä mitä hän tottelee hänen huonettansa hänen jälkeensä? Ja hänen kuukauttensa luku tuskin tulee puolillensa.

21. Sillä mitä hän tottele hänen huonettans hänen jälkens? ja hänen Cuucautens lucu tuskin tulewat puolellens.

21 For what does he care for his house after him when the number of his months is cut off?

21. For what pleasure hath he in his house after him, when the number of his months is cut off in the midst?

21. Thi hvad bekymrer han sig om sit Hus efter sig, naar hans Maaneders Tal er ude?

21. Ty ho skall hafva behag till hans hus efter honom? Och hans månaders tal skall näppliga halft blifva.

21. Sest mis melehea on temmal ommast koiast pärrast tedda? sest temma kude arro jäetakse poleks.

21. Kam jam rūpintis savo namais po savęs, kai jo mėnesių skaičius bus nutrauktas?

21. Denn was ist ihm gelegen an seinem Hause nach ihm, wenn die Zahl seiner Monden ihm zugeteilt ist?

21. Car, que lui importe sa maison après lui, quand le nombre de ses mois est tranché?

21. Porque ¿qué deleite tendrá él de su casa después de sí, siendo cortado el número de sus meses?

21 Want wat lust zou hij na zich aan zijn huis hebben, als het getal zijner maanden afgesneden is?

21. Co za staranie jego o domu jego po nim, gdyż liczba miesięcy jego umniejszona jest?

21. Mert mi gondja van néki házanépére halála után, ha az ő hónapjainak száma letelt?!

21 Ибо какая ему забота до дома своего после него, когда число месяцев его кончится?

21. Бо й яка ж йому жура про дом свій після нього, як місяцїв його лїк закінчився?

22. Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle, hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?

22. Kuka tahtoo opettaa Jumalaa, joka korkiatkin tuomitsee?

22. Cuca tahto opetta Jumalata joca corkiatkin duomidze?

22 Shall any teach God knowledge, seeing he judges those who are high?

22. Shall any teach God knowledge? seeing he judgeth those that are high.

22. Mon nogen vil lære Gud Kundskab, ham, som dømmer de høje?

22. Ho vill lära Gud, den ock dömer de höga?

22. Kas ta woib Jummalat öppetada tundmist? kes issi körgede peäle kohhut moistab.

22. Argi galima pamokyti išminties Dievą, kuris teisia valdovus?

22. Wer will Gott lehren, der auch die Hohen richtet?

22. Enseignerait-on la science à Dieu, lui qui juge ceux qui sont élevés?

22. ¿Enseñará él a Dios sabiduría, juzgando él las alturas?

22 Zal men God wetenschap leren, daar Hij de hogen richt?

22. Izali Boga kto nauczy umiejętności, gdyż on wysokich sądzi?

22. Ki taníthatja Istent bölcseségre, hisz ő ítéli meg [6†] a magasságban levőket is!

22 Но Бога ли учить мудрости, когда Он судит и горних?

22. Але чи ж то нам Бога вчити мудростї, коли він судить і тих, що горі (в небі)?

23. Toinen kuolee täydessä onnessansa, kaikessa rauhassa ja levossa;

23. Tämä kuolee vauraana ja terveenä, rikkaana ja onnellisena.

23. Tämä cuole waurasna ja terwenä ricasna ja onnelisna.

23 One man dies in his full strength, being entirely at ease and quiet.

23. One dieth in his full strength, being wholly at ease and quiet.

23. Den ene dør i sin fulde Styrke, ganske rolig og tryg;

23. Denne dör frisk och helbregda, rik och säll.

23. Teine surreb otse omma keigeparrajal pölwel, temmal on rahhulinne ja waikne assi keik.

23. Vienas miršta kupinas jėgų, laisvas nuo rūpesčių ir ramus,

23. Dieser stirbt frisch und gesund in allem Reichtum und voller Genüge,

23. L'un meurt au sein du bien-être, tout à son aise et en repos.

23. Este morirá en la fortaleza de su hermosura todo quieto y pacífico.

23 Deze sterft in de kracht zijner volkomenheid, daar hij gans stil en gerust was;

23. Ten umiera w doskonałej sile swojej, gdy zewsząd bezpieczny i spokojny jest;

23. Ez meghal az ő teljes boldogságában, egészen megelégedetten és nyugodtan;

23 Один умирает в самой полноте сил своих, совершенно спокойный и мирный;

23. Один умірає в повнотї сил своїх, в повному спокої та мирі;

24. hänen astiansa ovat maitoa täynnä, ja hänen luunsa juotetaan ytimellä.

24. Hänen piimäastiansa ovat täynnä rieskaa, ja hänen luunsa ovat täynnä ydintä.

24. Hänen pijmäastians owat täynäns riesca ja hänen luuns owat täynäns ydyindä.

24 His pails are full of milk and the marrow of his bones is moistened.

24. His breasts are full of milk, and his bones are moistened with marrow.

24. hans Kar vare fulde af Mælk, og Marven i hans Ben var vædskefuld.

24. Hans mjölkekar äro full med mjölk, och hans ben varda full med märg.

24. Temma lüpsikkud on pima täis, ja ta lukontide üddi kastetakse.

24. jo viduriai pilni taukų ir jo kaulai prisigėrę smegenų.

24. sein Melkfaß ist voll Milch, und seine Gebeine werden gemästet mit Mark;

24. Ses flancs sont chargés de graisse, et ses os comme abreuvés de mœlle;

24. Sus pechos están llenos de leche, y sus huesos serán regados de tuétano.

24 Zijn melkvaten waren vol melk, en het merg zijner benen was bevochtigd.

24. Gdy piersi jego pełne są mleka, a szpik kości jego odwilża się,

24. Fejőedényei tejjel vannak [7†] tele, csontjainak velője nedvességtől árad.

24 внутренности его полны жира, и кости его напоены мозгом.

24. Нутро його повне товщі, а костї в його, неначе напоєні шпігом.

25. Toinen kuolee katkeralla mielellä, saamatta onnea maistaa.

25. Mutta toinen kuolee murheellisella mielellä, ja ei koskaan syönyt ilossa.

25. Mutta toinen cuole murhellisella mielellä ja ei coscan syönyt ilosa.

25 And another man dies in bitterness of soul and never tastes of good.

25. And another dieth in the bitterness of his soul, and never eateth with pleasure.

25. Men den anden maa dø med en beskelig bedrøvet Sjæl og har ikke nydt noget godt.

25. Men en annan dör med bedröfvada själ, och hafver aldrig ätit i glädje.

25. Ja teine surreb kibbeda hingega, ja ei sanud tundage sest headussest.

25. Kitas miršta su apkartusia siela, nieko gero neragavęs.

25. jener aber stirbt mit betrübter Seele und hat nie mit Freuden gegessen;

25. Un autre meurt dans l'amertume de son âme, n'ayant jamais goûté le bonheur:

25. Y estotro morirá con amargo ánimo, y no comerá con bien.

25 De ander daarentegen sterft met een bittere ziel, en hij heeft van het goede niet gegeten.

25. Inny zaś umiera w gorzkości ducha, który nie jadał z uciechą.

25. Amaz elkeseredett lélekkel hal meg, mert nem élhetett a jóval.

25 А другой умирает с душею огорченною, не вкусив добра.

25. Другий же вмірає в гіркостї душі, не дознавши добра.

26. Yhdessä he panevat maata multaan, ja madot peittävät heidät.

26. Ja he makaavat ynnä maassa, ja madot peittävät heidät.

26. Ja he macawat ynnä maasa ja madot peittäwät heidän.

26 They lie down alike in the dust and the worm covers them.

26. They shall lie down alike in the dust, and the worms shall cover them.

26. De skulle ligge med hinanden i Støvet, og Ormene skulle bedække dem.

26. Och de ligga tillhopa med hvarannan i jordene, och matkar öfvertäcka dem.

26. Ühtlase nemmad lähhäwad mullasse maggama, ja ussid katwad neid.

26. Abu paguldomi į dulkes, ir kirmėlės juos apdengia.

26. und liegen gleich miteinander in der Erde, und Würmer decken sie zu.

26. Ils sont couchés ensemble dans la poussière, et les vers les couvrent.

26. Juntamente yacerán sobre la tierra, y gusanos los cubrirán.

26 Zij liggen te zamen neder in het stof, en het gewormte overdekt ze.

26. Spólnie w prochu leżeć będą, a robaki ich okryją.

26. Együtt feküsznek a porban, és féreg lepi őket.

26 И они вместе будут лежать во прахе, и червь покроет их.

26. А таки вони вкупі лежати муть в землї, й черви покриють їх.

27. Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.

27. Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja teidän väärän aivoituksenne minua vastaan.

27. Cadzo minä tunnen kyllä teidän ajatuxen ja teidän wäärän aiwoituxen minua wastan.

27 Behold, I know your* thoughts and the devices with which you* would wrong me.

27. Behold, I know your thoughts, and the devices which ye wrongfully imagine against me.

27. Se, jeg kender eders Tanker, ja eders Rænker, med hvilke I gøre Vold imod mig;

27. Si, jag känner väl edra tankar, och edor vrånga anslag emot mig.

27. Wata, ma tean teie mötted ärra, ja need kurjad nouud, misga teie minno wasto wäggiwalda tete.

27. Aš žinau jūsų mintis ir jūsų nedoras užmačias prieš mane.

27. Siehe, ich kenne eure Gedanken wohl und euer frevles Vornehmen gegen mich.

27. Voici, je connais vos pensées et les desseins que vous formez contre moi.

27. He aquí, que yo conozco vuestros pensamientos, y las imaginaciones que contra mí forjáis.

27 Ziet, ik weet ulieder gedachten, en de boze verdichtselen, waarmede gij tegen mij geweld doet.

27. Oto ja znam myśli wasze i zamysły, które przeciwko mnie złośliwie zmyślacie.

27. Ímé, jól tudom a ti gondolatitokat és a hamisságokat, a melyekkel méltatlankodtok ellenem;

27 Знаю я ваши мысли и ухищрения, какие вы против меня сплетаете.

27. Знаю я, які в вас думки та хитрощі, що проти мене сплїтаєте.

28. Kun sanotte: 'Missä on nyt mahtimiehen talo, missä maja, jossa jumalattomat asuivat?'

28. Sillä te sanotte: kussa ruhtinaan huone on? ja kussa ovat majat, joissa jumalattomat asuiva?

28. Sillä te sanotte: cusa Ruhtinan huone on ja cusa owat majat joisa jumalattomat asuit?

28 For you* say, Where is the house of the prince? And where is the tent in which the wicked dwelt?

28. For ye say, Where is the house of the prince? and where are the dwelling places of the wicked?

28. thi I sige: Hvor er Voldsmandens Hus og hvor er Teltet, hvor de ugudelige boede?

28. Ty I sägen: Hvar är Förstans hus? Och hvar äro hyddorna, der de ogudaktige bodde?

28. Sest teie wöttate öölda: Kus on heamelelisse kodda? ja kus on öälatte ello-maia telgid?

28. Jūs sakote: ‘Kur kunigaikščių namai ir kur nedorėlių buveinės?’

28. Denn ihr sprecht: "Wo ist das Haus des Fürsten? und wo ist die Hütte, da die Gottlosen wohnten?"

28. Car vous dites: Où est la maison de l'homme opulent, et où est la tente, demeure des méchants?

28. Porque decís: ¿Qué es de la casa del príncipe? ¿y qué es de la tienda de las moradas de los impíos?

28 Want gij zult zeggen: Waar is het huis van den prins, en waar is de tent van de woningen der goddelozen?

28. Bo mówicie: Gdzież jest dom książęcy? gdzie namiot przybytków niepobożnych?

28. Mert ezt mondjátok: Hol van ama főembernek [8†] háza, hol van a gonoszok lakozásának sátora?

28 Вы скажете: где дом князя, и где шатер, в котором жили беззаконные?

28. Ви скажете: Де дом князя, а де шатро, що в йому жили проступники?

29. niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta? Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet,

29. Ettekö ole tutkineet vaeltavaisilta? ja ettekö tiedä hänen merkkejänsä?

29. Puhuttaco sijs te näistä nijncuin yhteinen Canssa ja et te tiedä mitä muinen meno merkidze?

29 Have you* not asked wayfaring men? And do you* not know their evidences,

29. Have ye not asked them that go by the way? and do ye not know their tokens,

29. Have I ikke adspurgt de vejfarende, og erkende I ikke deres Vidnesbyrd,

29. Talen I dock derom såsom meniga folket; och veten icke hvad de andras väsende betyder?

29. Eks teie polle nende käest küssinud, kes sedda teed käinud? ja eks teie ei tunne nende jälgi?

29. Pasiklausykite keliautojų ir pasimokykite iš jų pasakojimų,

29. Habt ihr denn die Wanderer nicht befragt und nicht gemerkt ihre Zeugnisse?

29. N'avez-vous jamais interrogé les voyageurs, et n'avez-vous pas reconnu, par leurs témoignages,

29. ¿No habéis preguntado a los que pasan por los caminos, cuyas señas no negaréis?

29 Hebt gijlieden niet gevraagd de voorbijgaanden op den weg, en kent gij hun tekenen niet?

29. Izaliście nie pytali podróżnych? a znaków ich izali znać nie chcecie?

29. Avagy nem kérdeztétek-é meg azokat, a kik sokat utaznak és jeleiket nem ismeritek-é?

29 Разве вы не спрашивали у путешественников и незнакомы с их наблюдениями,

29. Хиба ж ви не питали в тих, що в дорозї бували, та й не знаєте їх постерігань?

30. että paha säästetään onnettomuuden päivältä, vihan päivältä hänet saatetaan suojaan.

30. Sillä paha säästetään kadotuksen päivään, ja hän pysyy hamaan vihan päivään asti.

30. Sillä paha säästetän cadotuxen päiwään ja hän pysy haman wihan päiwän asti: cuca sano: mitä hän ansaidze cosca jocu ulconaisesta otta waarin?

30 that the evil man is reserved to the day of calamity? That they are led forth to the day of wrath?

30. That the wicked is reserved to the day of destruction? they shall be brought forth to the day of wrath.

30. at den onde skulde spares til Ulykkens Dag, skulde føres frem til Vredens Dag

30. Ty den onde varder behållen intill förderfvelsens dag, och intill vredenes dag blifver han.

30. Sest kes kurri, sedda hoitakse hukkatusse päwaks, neid wetakse ärra wägga hirmsa wihha päwal.

30. kad nedorėlis palaikomas žlugimo dienai ir bus atvestas į rūstybės dieną.

30. Denn der Böse wird erhalten am Tage des Verderbens, und am Tage des Grimms bleibt er.

30. Qu'au jour de la calamité, le méchant est épargné, et qu'au jour des colères, il est éloigné?

30. Que el malo es guardado del día de la contrición, del día de las iras son llevados.

30 Dat de boze onttrokken wordt ten dage des verderfs; dat zij ten dage der verbolgenheden ontvoerd worden.

30. Że w dzieó zatracenia zły zachowany bywa, w dzieó, którego gniew przywiedziony bywa.

30. Bizony a veszedelemnek napján elrejtetik a gonosz, a haragnak napján kiszabadul.

30 что в день погибели пощажен бывает злодей, в день гнева отводится в сторону?

30. Що в день біди лиходїй щаджен буває, а в день гнїву одводиться набік?

31. Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja hänen vaelluksestaan, kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt?

31. Kuka sanoo hänen edessänsä hänen tiensä? ja kuka kostaa hänelle sen minkä hän tehnyt on?

31. Cuca tahto hänelle costa mitä hän teke?

31 Who will declare his way to his face? And who will repay him what he has done?

31. Who shall declare his way to his face? and who shall repay him what he hath done?

31. Hvo vil forholde ham hans Vej? naar han gør noget, hvo vil betale ham

31. Ho vill säga hvad han förtjenar, när man det utvärtes anser? Ho vill vedergälla honom hvad han gör?

31. Kes kulutab temma su sisse temma teed? ja mis ta teinud, kes sedda ta kätte tassub?

31. Kas pasakys jam į akis apie jo kelius? Kas atlygins jam už tai, ką jis padarė?

31. Wer will ihm ins Angesicht sagen, was er verdient? wer will ihm vergelten, was er tut?

31. Qui lui représente en face sa conduite, et qui lui rend ce qu'il a fait?

31. ¿Quién le denunciará en su cara su camino? ¿y de lo que él hizo, quién le dará el pago?

31 Wie zal hem in het aangezicht zijn weg vertonen? Als hij wat doet, wie zal hem vergelden?

31. Któż mu oznajmi w oczy drogę jego? a to, co czynił, kto mu odpłaci?

31. Kicsoda veti szemére az ő útját, és a mit cselekedett, kicsoda fizet meg néki azért?

31 Кто представит ему пред лице путь его, и кто воздаст ему за то, что он делал?

31. Хто ж поставить йому перед очі путь його, й хто відплатить йому за те, що він коїв?

32. Hänet saatetaan kalmistoon, ja hänen hautakumpuansa vaalitaan.

32. Mutta hän viedään hautaan, ja täytyy joukossa pysyä.

32. Mutta hän wiedän hautaan ja täyty joucos pysyä.

32 Yet he will be borne to the grave and men will keep watch over the tomb.

32. Yet shall he be brought to the grave, and shall remain in the tomb.

32. Og han føres hen til Gravene, og ved Gravhøjen lever hans Minde.

32. Men han varder bortdragen till grafvena, och man vaktar efter honom i högomen.

32. Ja tedda wiakse haudade sisse, ja illusa haua ette peab ta suurt murret.

32. Jis bus nuvežtas į kapines ir pasiliks kape.

32. Und er wird zu Grabe geleitet und hält Wache auf seinem Hügel.

32. Il est porté au tombeau, et, sur le tertre, il veille encore.

32. Porque él ya será llevado a los sepulcros, y en el montón permanecerá.

32 Eindelijk wordt hij naar de graven gebracht, en is gedurig in den aardhoop.

32. Wszakże i on do grobów zaprowadzony będzie, a w kupie umarłych zawżdy zostanie.

32. Még ha a sírba vitetik is ki, a sírdomb felett is él.

32 Его провожают ко гробам и на его могиле ставят стражу.

32. Кладовище для його - глибокі гроби; за ним ійде товпа людей, а тим, що йдуть, провожаючи його, навперід його, нема й лїку.

33. Kepeät ovat hänelle laakson turpeet. Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä, niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä.

33. Ojan multa kelpasi hänelle, ja kaikki ihmiset viedään hänen perässänsä; ja ne jotka ovat hänen edellänsä olleet, ovat epälukuiset.

33. Ojan näljä kelpais hänelle ja caicki ihmiset wiedän hänen peräns ja ne cuin owat hänen edelläns ollet owat epälucuiset.

33 The clods of the valley will be sweet to him. And all men will draw after him, as there were innumerable before him.

33. The clods of the valley shall be sweet unto him, and every man shall draw after him, as there are innumerable before him.

33. I Dalens Muld hviler han sødt, og han drager hvert Menneske efter sig, og paa dem foran ham er ikke Tal.

33. Bäckaslem behagar honom väl, och alla menniskor varda dragna efter honom; och uppå dem, som för honom varit hafva, är intet tal.

33. Maggusad on temmale orro pangad, ja weab keik innimessed ennese järrele, ja enne tedda ep olle sedda arrogi peäle.

33. Slėnio grumstai bus jam mieli; kiekvienas žmogus nueis paskui jį ir prieš jį buvo nesuskaitoma daugybė.

33. Süß sind ihm die Schollen des Tales, und alle Menschen ziehen ihm nach; und derer, die ihm vorangegangen sind, ist keine Zahl.

33. Les mottes de la vallée lui sont légères; après lui, suivent à la file tous les hommes, et devant lui, la foule est innombrable.

33. Los terrones del arroyo le serán ya dulces; y tras de él será llevado todo hombre, y ántes de él no hay número.

33 De kluiten des dals zijn hem zoet, en hij trekt na zich alle mensen; en dergenen, die voor hem geweest zijn, is geen getal.

33. Słodnieją mu bryły grobowe, i ciągnie za sobą wszystkich ludzi; a tych, którzy go poprzedzili, niemasz liczby.

33. Édesek lesznek néki a sírnak hantjai, és maga után vonsz minden embert, a mint számtalanok mentek el előtte.

33 Сладки для него глыбы долины, и за ним идет толпа людей, а идущим перед ним нет числа.

33. Як же се хочете ви розважити мене пустим? В вашій розвазї одна тільки лож.

34. Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta? Entä vastauksenne — niistä jää pelkkä petollisuus jäljelle.

34. Miksi te minua lohdutatte turhaan? ja teidän vastauksenne löydetään vääräksi.

34. Mixi te minua lohdutatte turhan ja teidän wastauxen löytän wääräxi.

34 How then you* comfort me in vain, seeing in your* answers there remains falsehood?

34. How then comfort ye me in vain, seeing in your answers there remaineth falsehood?

34. Hvorledes trøste I mig da med Forfængelighed? og hvad der bliver tilbage af eders Svar, er Troløshed.

34. Huru trösten I mig så fåfängt, och edor svar finnas dock orätt?

34. Agga kuida woite mind tühjalt trööstida? ja teie kostmiste jure jääb wallatus jälle.

34. Kaip tad jūs mane tuščiai guodžiate, nes jūsų atsakymai yra tik apgaulė’‘.

34. Wie tröstet ihr mich so vergeblich, und eure Antworten finden sich unrecht!

34. Comment donc me donnez-vous des consolations vaines? De vos réponses, ce qui reste, c'est la perfidie.

34. ¿Cómo pues me consoláis en vano, pues vuestras respuestas quedan por mentira?

34 Hoe vertroost gij mij dan met ijdelheid, dewijl in uw antwoorden overtreding overig is?

34. Jakoż mię tedy próżno cieszycie, gdyż w odpowiedziach waszych zostaje kłamstwo?

34. Hogyan vigasztalnátok hát engem hiábavalósággal? Feleselésetek igazságtalanság marad.

34 Как же вы хотите утешать меня пустым? В ваших ответах остается одна ложь.