41 luku

Leviatanin kuvauksen jatkoa.

1. Ei ole niin rohkeata, joka sitä ärsyttäisi. Kuka sitten kestäisi minun edessäni?

10. (H 41:1) Ei ole niin rohkiaa, kuin tohtii hänen herättää: kuka siis seisoo minun edessäni?

1. Ei ole nijn rohkiata cuin tohti hänen herättä: cuca sijs seiso minun edesän?

10 None is so fierce that he dare stir him up. Who then is he who can stand before me?

10. None is so fierce that dare stir him up: who then is able to stand before me?

1. Der er ingen saa dumdristig, at han tør tirre den; hvo er da den, der vil bestaa for mit Ansigt?

1. Ingen är så dristig, att han honom uppväcka tör. Ho är då den, som för mig bestå kan?

2. Eks ta olle wägga hirmus, kui tedda üllesärratakse? kes on siis se, kes minno ees woib seista?

10. Niekas nedrįstų jo erzinti. Kas tad galėtų atsilaikyti prieš mane?

10. 41:2 Niemand ist so kühn, daß er ihn reizen darf; wer ist denn, der vor mir stehen könnte?

1. Il n'y a point d'homme si hardi qui l'ose réveiller; et qui se tiendra debout devant moi?

10. Nadie hay tan osado que le despierte: ¿quién pues podrá estar delante de mí?

10 (41:1) Niemand is zo koen, dat hij hem opwekken zou; wie is dan hij, die zich voor Mijn aangezicht stellen zou?

2. Niemasz tak śmiałego, coby go obudził; owszem któż się stawi przed twarzą moją?

10. Nincs oly merész, a ki őt felverje. Ki hát az, a ki velem szállna szembe?

10 (41:2) Нет столь отважного, который осмелился бы потревожить его; кто же может устоять перед Моим лицем?

2. Нема такого відважного, хто б посьмів непокоїти його, (хиба тільки я, бо) хто може остоятись перед лицем моїм?

2. Kuka on minulle ensin antanut jotakin, joka minun olisi korvattava? Mitä kaiken taivaan alla on, se on minun.

11. (H 41:2) Kuka on minulle jotakin ennen antanut, että minä sen hänelle maksaisin? Minun ovat kaikki, mitä kaikkein taivasten alla on.

2. Cuca on minulle jotakin ennen andanut että minä sen hänelle maxaisin? Minun owat caicki mitä caickein taiwasten alla on.

11 Who has first given to me, that I should repay him? Under the whole heaven is mine.

11. Who hath prevented me, that I should repay him? whatsoever is under the whole heaven is mine.

2. Hvo har givet mig noget først, at jeg skulde betale det? hvad der er under al Himmelen, det er mit

2. Ho hafver något gifvit mig tillförene, att jag må honom det vedergälla? Mitt är allt det under hela himmelen är.

3. Kes on mo ette joudnud, et ma pean temmale tassuma? mis keige se taewa al, se on minno pärralt.

11. Kas davė man pirmas, kad jam atlyginčiau? Viskas po dangumi priklauso man.

11. 41:3 Wer hat mir etwas zuvor getan, daß ich's ihm vergelte? Es ist mein, was unter allen Himmeln ist.

2. Qui m'a fait des avances, et je lui rendrai? Tout ce qui est sous les cieux est à moi.

11. ¿Quién me previno para que yo se lo agradezca? todo lo que está debajo del cielo es mío.

11 (41:2) Wie heeft Mij voorgekomen, dat Ik hem zou vergelden? Wat onder den gansen hemel is, is het Mijne.

3. Któż mi co dał, abym mu oddał? cokolwiek jest pod wszystkiem niebem, moje jest.

11. Ki adott nékem elébb, hogy azt visszafizessem? A mi az ég alatt van, mind enyém!

11 (41:3) Кто предварил Меня, чтобы Мне воздавать ему? под всем небом все Мое.

3. Хто менї що дав уперед, щоб я мав віддавати йому? все що є скрізь під небом, все воно моє!

3. En saata olla puhumatta sen jäsenistä, en sen voimasta ja sorjasta rakenteesta.

12. (H 41:3) Minun täytyy puhua kuinka suuri, kuinka väkevä ja kuinka kaunis hän on.

3. Minun täyty puhua cuinga suuri cuinga wäkewä ja cuinga caunis hän on.

12 I will not keep silence concerning his limbs, nor his mighty strength, nor his graceful frame.

12. I will not conceal his parts, nor his power, nor his comely proportion.

3. jeg vil ikke tie om dens Lemmer og dens Styrkes Beskaffenhed og dens Legemsbygnings Yndelighed.

3. Jag vill icke förtiga hans kraft; ej heller hans magt, eller huru välskapad han är.

4. Ei ma tahha mitte wait olla temma lukontast, egga sest, mis ta surest rammust tulleks räkida, egga sest, kui illusa wisiga temma on tehtud.

12. Neslėpsiu jo didybės, galios ir tobulos sandaros.

12. 41:4 Dazu muß ich nun sagen, wie groß, wie mächtig und wohlgeschaffen er ist.

3. Je ne me tairai pas sur ses membres, sur ses forces, et sur la beauté de sa stature.

12. Y no callaré sus miembros, y la cosa de sus fuerzas, y la gracia de su disposición.

12 (41:3) Ik zal zijn leden niet verzwijgen, noch het verhaal zijner sterkte, noch de bevalligheid zijner gestaltenis.

4. Nie zamilczę członków jego, ani silnej mocy jego, a grzecznego kształtu jego.

12. Nem hallgathatom el testének részeit, erejének mivoltát, alkotásának szépségét.

12 (41:4) Не умолчу о членах его, о силе и красивой соразмерности их.

4. Не замовчу й про члени його, про силу й красну будову його!

4. Kuka voi riisua siltä päällysvaatteen, kuka tunkeutua sen kaksinkertaisten purimien väliin?

13. (H 41:4) Kuka riisuu hänen vaatteensa? Kuka tohtii ruveta hänen hampaisiinsa?

4. Cuca rijsu hänen waattens? Cuca tohti ruweta hänen hambaisijns?

13 Who can strip off his outer garment? Who will come within his jaws?

13. Who can discover the face of his garment? or who can come to him with his double bridle?

4. Hvo har afklædt den dens ydre Bedækning hvo tør komme ind imellem dens dobbelte Tandrækker?

4. Ho kan upptäcka honom hans kläde? Eller ho tör vågat, att fatta honom i tänderna?

5. Kes on temma peälmisse katte ülleswötnud? kes tahhab temma kahhekordse sulisse wahhele minna?

13. Kas atidengs jo drabužio kraštą? Kas sieks tarp jo dantų?

13. 41:5 Wer kann ihm sein Kleid aufdecken? und wer darf es wagen, ihm zwischen die Zähne zu greifen?

4. Qui a soulevé le dessus de son vêtement? Qui est entré dans sa double mâchoire?

13. ¿Quién descubrira la delantera de su vestidura? ¿quién se llegará a él con freno doble?

13 (41:4) Wie zou het opperste zijns kleeds ontdekken? Wie zou met zijn dubbelen breidel hem aankomen?

5. Któż odkryje wierzch odzienia jego? z dwoistemi wędzidłami swemi któż przystąpi do niego?

13. Ki takarhatja fel ruhája felszínét; két sor foga közé kicsoda hatol be?

13 (41:5) Кто может открыть верх одежды его, кто подойдет к двойным челюстям его?

5. Хто зможе зняти верхню одежу з його, або хто наближиться до подвійних челюстий його?

5. Kuka on avannut sen kasvojen kaksoisoven? Sen hammasten ympärillä on kauhu.

14. (H 41:5) Kuka voi avata hänen leukaluunsa, jotka ovat hirmuiset hänen hammastensa ympäri?

5. Cuca woi awata hänen leucaluuns jotca owat hirmuiset hänen hammastens ymbärins.

14 Who can open the doors of his face? All around his teeth is terror.

14. Who can open the doors of his face? his teeth are terrible round about.

5. Hvo har opladt dens Ansigts Døre omkring dens Tænder er der Rædsel.

5. Ho kan öppna hans anletes kindben? Förskräckeliga stå hans tänder allt omkring.

6. Kes on ta silmade wärrawad lahtiteinud? temma hammaste ümber on hirmutus.

14. Kas jį pražiodys? Jo dantys baisūs.

14. 41:6 Wer kann die Kinnbacken seines Antlitzes auftun? Schrecklich stehen seine Zähne umher.

5. Qui a ouvert les portes de sa gueule? La terreur est autour de ses dents.

14. ¿Quién abrirá las puertas de su rostro? Los órdenes de sus dientes espantan.

14 (41:5) Wie zou de deuren zijns aangezichts opendoen? Rondom zijn tanden is verschrikking.

6. Wrota gęby jego któż otworzy? bo strach około zębów jego.

14. Ki nyitotta fel orczájának ajtait? Fogainak sorai körül rémület lakik!

14 (41:6) Кто может отворить двери лица его? круг зубов его – ужас;

6. Хто ворота в його в пелцї відчинив би? Круг зубів його - страх-трепет, кругом зубів його страх!

6. Sen ylpeytenä ovat uurteiset selkäkilvet, kiinnitetyt lujalla sinetillä.

15. (H 41:6) Hänen suomuksensa ovat pulskiat, kiinnitetyt toinen toiseensa, niinkuin sinetti.

6. Hänen ylpiät suomuxens owat kijnnitetyt toinen toiseens nijncuin kilwet.

15 (His) strong scales are (his) pride, shut up together (like) a close seal.

15. His scales are his pride, shut up together as with a close seal.

6. Dens Skjoldes Rande ere prægtige, lukkede som med et tæt Segl.

6. Hans fjäll äro lika som sköldar, sammanfäste hvar i annan.

7. Temma kanged somuksed on körgid, ni kinni ihho külges, kui üks kitsas pitseriga sörmus.

15. Jis didžiuojasi savo žvynais, kurie sutvirtinti lyg antspaudu.

15. 41:7 Seine stolzen Schuppen sind wie feste Schilde, fest und eng ineinander.

6. Ses puissants boucliers sont superbes; ils sont fermés, étroitement scellés.

15. La gloria de su vestido es escudos fuertes, cerrados entre sí estrechamente.

15 (41:6) Zeer uitnemend zijn zijn sterke schilden, elkeen gesloten als met een nauwdrukkend zegel.

7. Łuski jego mocne jako tarcze, bardzo ściśle spojone.

15. Büszkesége a csatornás pajzsok, összetartva mintegy szorító pecséttel.

15 (41:7) крепкие щиты его – великолепие; они скреплены как бы твердою печатью;

7. Крепкі щити (тїло) його - се красота: вони сковані до купи лускою, неначе печаткою твердою;

7. Ne käyvät tarkoin toinen toiseensa, niin ettei ilma välitse pääse.

16. (H 41:7) Yksi on kiinni toisessa, niin ettei tuuli pääse lävitse.

7. Yxi on kijnni toises nijn ettei tuuli pääse läpidze.

16 One is so near to another that no air can come between them.

16. One is so near to another, that no air can come between them.

7. Den ene er saa nær ved den anden, at der ikke kan komme Vejr ind imellem dem.

7. Det ena hänger in i det andra, så att vädret icke går deremellan;

8. Teine on teise liggi, et tuul nende wahhele ei sa käia.

16. Jie taip arti vienas kito, kad nė oras nepatenka į jų tarpą.

16. 41:8 Eine rührt an die andere, daß nicht ein Lüftlein dazwischengeht.

7. Ils se touchent l'un l'autre, le vent ne passe point entre eux.

16. El uno se junta con el otro, que viento no entra entre ellos.

16 (41:7) Het een is zo na aan het andere, dat de wind daar niet kan tussen komen.

8. Jedna z drugą tak spojona, że wiatr nie wchodzi między nie.

16. Egyik szorosan a másikhoz lapul, hogy közéje levegő se megy.

16 (41:8) один к другому прикасается близко, так что и воздух не проходит между ними;

8. Одна до одної прилягає так тїсно, що не пройде й воздух проміж них;

8. Ne ovat toisiinsa liitetyt, pysyvät kiinni erkanematta.

17. (H 41:8) Ne ovat kiinni toinen toisessansa ja pysyvät yhdessä, ettei heitä taideta eroittaa.

8. Ne owat kijnni toinen toisesans ja pysywät yhdes ettei heitä taita eroitetta.

17 They are joined one to another. They stick together, so that they cannot be parted.

17. They are joined one to another, they stick together, that they cannot be sundered.

8. Den ene hænger fast ved den anden; de gribe i hverandre og adskilles ikke.

8. Det hänger hvar i annan, och hålla sig tillsammans, så att de icke kunna skiljas åt.

9. Teine on teise külge kinni; nemmad seiswad kous, ja ei lahku paigast ühhest ärra.

17. Jie vienas su kitu neatskiriamai sujungti.

17. 41:9 Es hängt eine an der andern, und halten zusammen, daß sie sich nicht voneinander trennen.

8. Ils sont adhérents l'un à l'autre; ils se tiennent, ils ne se séparent point.

17. El uno está pegado con el otro, están trabados entre sí, que no se pueden apartar.

17 (41:8) Zij kleven aan elkander, zij vatten zich samen, dat zij zich niet scheiden.

9. Jedna do drugiej przylgnęła, ujęły się, a nie dzielą się.

17. Egyik a másikhoz tapad, egymást tartják, egymástól elszakadhatatlanok.

17 (41:9) один с другим лежат плотно, сцепились и не раздвигаются.

9. Одна на другій лежить щільно, щеплені й не розлїплюються.

9. Sen aivastus on kuin valon välähdys, sen silmät ovat kuin aamuruskon silmäripset.

18. (H 41:9) Hänen aivastamisestansa kiiltää valkeus, ja hänen silmänsä ovat niinkuin aamuruskon silmälaudat.

9. Hänen aiwastamisens on nijncuin kijldäwä walkia ja hänen silmäns owat nijncuin amuruscon silmälaudat.

18 His sneezes flash forth light and his eyes are like the eyelids of the morning.

18. By his neesings a light doth shine, and his eyes are like the eyelids of the morning.

9. Dens Nysen lader Lys skinne, og dens Øjne. ere som Morgenrødens Øjenlaage.

9. Hans njusande är såsom ett glimmande ljus; hans ögon äro såsom morgonrodnans ögnahvarf.

10. Temma aewastamissed saatwad walget paistma, ja temma silmad on kui koido riipsud.

18. Nuo jo čiaudėjimo blykčioja žaibai, jo akys spindi lyg aušra.

18. 41:10 Sein Niesen glänzt wie ein Licht; seine Augen sind wie die Wimpern der Morgenröte.

9. Ses éternuements jettent un éclat de lumière, et ses yeux sont comme les paupières de l'aurore.

18. Con sus estornudos enciende lumbre; y sus ojos son como los párpados del alba.

18 (41:9) Elk een zijner niezingen doet een licht schijnen; en zijn ogen zijn als de oogleden des dageraads.

10. Kichanie jego czyni blask, a oczy jego są jako powieki zorzy.

18. Tüsszentése fényt sugároz ki, és szemei, mint a hajnal szempillái.

18 (41:10) От его чихания показывается свет; глаза у него как ресницы зари;

10. Чхне він - аж заблисне, а очі в його, мов війки в ранньої зорі;

10. Sen kidasta lähtee tulisoihtuja, sinkoilee säkeniä.

19. (H 41:10) Hänen sunstansa käyvät tulisoitot ulos, ja tuliset kipinät sinkoilevat.

10. Hänen suustans käywät tulisoitot ulos ja tuliset kipinät singoilewat.

19 Out of his mouth go burning torches and sparks of fire leap forth.

19. Out of his mouth go burning lamps, and sparks of fire leap out.

10. Af dens Mund fare Blus, Ildgnister fare ud.

10. Utaf hans mun fara bloss och eldbrandar.

11. Ta suust käiwad otsego törwaksed wälja, tulle seddemed kargawad wälja.

19. Iš jo nasrų eina ugnis, skraido ugnies kibirkštys.

19. Aus seinem Munde fahren Fackeln, und feurige Funken schießen heraus.

10. De sa bouche sortent des lueurs, et s'échappent des étincelles de feu.

19. De su boca salen hachas de fuego, y proceden centellas de fuego.

19 (41:10) Uit zijn mond gaan fakkelen, vurige vonken raken er uit.

11. Z ust jego lampy wychodzą, a iskry ogniste wyrywają się.

19. A szájából szövétnekek jőnek ki, és tüzes szikrák omlanak ki.

19 (41:11) из пасти его выходят пламенники, выскакивают огненные искры;

11. З пельки в його виходять, неначе поломє, вискакують огняні искри.

11. Sen sieraimista käy savu niinkuin kihisevästä kattilasta ja kaislatulesta.

20. (H 41:11) Hänen sieraimistansa käy ulos savu, niinkuin kiehuvasta padasta ja kattilasta.

11. Hänen sieramistans käy sawu nijncuin palawast padasta ja cattilasta.

20 Out of his nostrils a smoke goes, as of a boiling pot and (burning) rushes.

20. Out of his nostrils goeth smoke, as out of a seething pot or caldron.

11. Af dens Næsebor udgaar Røg som af en sydende Gryde og af en Kedel.

11. Utaf hans näso går rök, såsom utaf heta grytor och kettlar.

12. Ta ninna-söörmist käib suits wälja, nenda kui kewast paiast ja katlast.

20. Iš jo šnervių kyla garai kaip iš verdančio katilo.

20. Aus seiner Nase geht Rauch wie von heißen Töpfen und Kesseln.

11. De ses narines sort une fumée, comme d'un vase qui bout ou d'une chaudière.

20. De sus narices sale humo, como de una olla, o caldero que hierve.

20 (41:11) Uit zijn neusgaten komt rook voort, als uit een ziedenden pot en ruimen ketel.

12. Z nozdrzy jego wychodzi dym, jako z garnca wrzącego, albo kotła.

20. Orrlyukaiból gőz lövel elő, mint a forró fazékból és üstből.

20 (41:12) из ноздрей его выходит дым, как из кипящего горшка или котла.

12. З ніздер дим димить, як із кипячого горшка або казана.

12. Sen puhallus polttaa kuin tuliset hiilet, ja sen suusta lähtee liekki.

21. (H 41:12) Hänen henkensä on niinkuin tulinen hiili, ja hänen suustansa käy liekki ulos.

12. Hänen hengens on nijncuin tulinen hijli ja hänen suustans käy liecki.

21 His breath kindles coals and a flame goes forth from his mouth.

21. His breath kindleth coals, and a flame goeth out of his mouth.

12. Dens Aande kan stikke Ild i Kul, og en Lue gaar ud af dens Mund.

12. Hans ande är glödande kol, och utu hans mun går låge.

13. Temma öhk sütab süssi pöllema, ja temma suust käib tulle-leek wälja.

21. Jo kvapas uždega anglis, liepsna veržiasi iš jo nasrų.

21. 41:13 Sein Odem ist wie eine lichte Lohe, und aus seinem Munde gehen Flammen.

12. Son souffle enflammerait des charbons, et une flamme sort de sa gueule.

21. Su aliento enciende los carbones, y de su boca sale llama.

21 (41:12) Zijn adem zou kolen doen vlammen, en een vlam komt uit zijn mond voort.

13. Dech jego węgle rozpala, a płomieó z ust jego wychodzi.

21. Lehellete meggyujtja a holt szenet, és a szájából láng lövel elő.

21 (41:13) Дыхание его раскаляет угли, и из пасти его выходит пламя.

13. Подихом він роздуває (мов) у кузнї вуголь, а з пащі в його виходить поломє.

13. Sen kaulassa asuu voima, ja sen edellä hyppii kauhistus.

22. (H 41:13) Hänen kaulansa on vahva; ja se on hänen ilonsa, kuin hän tekee jotakin vahinkoa.

13. Hänen caulans on wahwa ja se on hänen ilons cosca hän teke jotakin wahingota.

22 In his neck abides strength and terror dances before him.

22. In his neck remaineth strength, and sorrow is turned into joy before him.

13. Paa dens Hals hviler Styrke, og Angest hopper foran den.

13. Han hafver en starkan hals, och det är honom lust, då han något förderfvar.

14. Ta kaelasse jääb ikka tuggewus, ja temma ees kargab murre.

22. Jo jėga sprande; jo išvaizda baugina.

22. 41:14 Auf seinem Hals wohnt die Stärke, und vor ihm her hüpft die Angst.

13. Dans son cou réside la force, et la terreur marche devant lui.

22. En su cerviz mora la fortaleza, y delante de él es deshecho el trabajo.

22 (41:13) In zijn hals herbergt de sterkte; voor hem springt zelfs de droefheid van vreugde op.

14. W szyi jego przemieszkuje moc, a boleść przed nim ucieka.

22. Nyakszirtjén az erő tanyáz, előtte félelem ugrándozik.

22 (41:14) На шее его обитает сила, и перед ним бежит ужас.

14. Сила ж в його в шиї, а вперід його страх.

14. Sen pahkuraiset lihat ovat kiinteät, ovat kuin valetut, järkkymättömät.

23. (H 41:14) Hänen lihansa jäsenet ovat kiinni toinen toisessansa, ne ovat hänessä kiinni, ettei hän liikuteta.

14. Hänen lihans jäsenet owat kijnni toinen toisesans ne owat hänes kijnni ettei hän lijcuteta.

23 The flakes of his flesh are joined together. They are firm upon him. They are hardly shaken.

23. The flakes of his flesh are joined together: they are firm in themselves; they cannot be moved.

14. Dens Køds Stykker hænge fast sammen; det er som støbt paa den, det kan ikke bevæges.

14. Hans kötts ledamot hänga vid hvartannat; de äro faste i honom, att han icke rörd varder.

15. Ta tai-lihha kohhad on ühhes kinni, se on kowwa ta peäl, ei se ligu.

23. Jo kūno dalys tvirtai sujungtos, jos nepajudinamos.

23. 41:15 Die Gliedmaßen seines Fleisches hangen aneinander und halten hart an ihm, daß er nicht zerfallen kann.

14. Les fanons de sa chair sont adhérents; ils sont massifs, inébranlables.

23. Las partes de su carne están pegadas entre sí: está firme su carne en él, y no se mueve.

23 (41:14) De stukken van zijn vlees kleven samen; elkeen is vast in hem, het wordt niet bewogen.

15. Sztuki ciała jego spoiły się, całowite są w nim, że się nie porusza.

23. Testének részei egymáshoz tapadtak; kemény önmagában és nem izeg-mozog.

23 (41:15) Мясистые части тела его сплочены между собою твердо, не дрогнут.

15. Все мясне в його тїлї, мов злите з собою твердо, (від нїчого) не дрогне.

15. Sen sydän on valettu kovaksi kuin kivi, kovaksi valettu kuin alempi jauhinkivi.

24. (H 41:15) Hänen sydämensä on kova niinkuin kivi, ja niin vahva kuin alimmainen myllyn kivi.

15. Hänen sydämens on cowa nijncuin kiwi ja nijn wahwa cuin jocu cappale alemmaisesta myllyn kiwestä.

24 His heart is as firm as a stone, Yes, firm as the nether millstone.

24. His heart is as firm as a stone; yea, as hard as a piece of the nether millstone.

15. Dens Hjerte er støbt fast som Sten, ja, støbt fast som den nederste Møllesten.

15. Hans hjerta är hårdt såsom sten, och så fast som ett stycke af understenen i qvarnene.

16. Ta südda on ni kowwa kui kiwwi, ja ni kowwa kui alluminne weskikiwwi.

24. Širdis jo kieta kaip akmuo, tvirta kaip apatinė girnų pusė.

24. 41:16 Sein Herz ist so hart wie ein Stein und so fest wie ein unterer Mühlstein.

15. Son cœur est massif comme une pierre, massif comme la meule de dessous.

24. Su corazón es firme como una piedra, y fuerte como la muela de debajo.

24 (41:15) Zijn hart is vast gelijk een steen; ja, vast gelijk een deel van den ondersten molensteen.

16. Serce jego twarde jako kamieó, tak twarde, jako sztuka spodniego kamienia młyóskiego.

24. Szíve kemény, mint a kő, oly kemény, mint az alsó malomkő.

24 (41:16) Сердце его твердо, как камень, и жестко, как нижний жернов.

16. Серце в його тверде, наче камінь, збите в купу, мов спід у жорнах.

16. Kun se nousee, peljästyvät sankarit, kauhusta he tyrmistyvät.

25. (H 41:16) Kuin hän korottaa itsensä, niin väkevät peljästyvät; kuin hän joutuu edes, niin ei siellä armoa ole.

16. Cosca hän walmista idzens matcan nijn ne wäkewät peljästywät ja cosca hän joutu edes nijn ei siellä armo ole.

25 When he raises himself up the mighty are afraid. Because of consternation they are beside themselves.

25. When he raiseth up himself, the mighty are afraid: by reason of breakings they purify themselves.

16. Naar den farer op, grue de stærkke; af Angest forfejle de Maalet.

16. När han reser sig, förfära sig de starke; och när han får dem fatt, är der ingen nåde.

17. Kui ta touseb, siis kartwad wäggewad; temma murdmisse pärrast puhhastawad nemmad ennast pattust.

25. Prieš jį dreba galiūnai, išgąsdinti pasitraukia.

25. 41:17 Wenn er sich erhebt, so entsetzen sich die Starken; und wenn er daherbricht, so ist keine Gnade da.

16. Quand il se lève, les plus forts tremblent, ils défaillent d'effroi.

25. De su grandeza tienen temor los fuertes, y de sus desmayos se purgan.

25 (41:16) Van zijn verheffen schromen de sterken; om zijner doorbrekingen wille ontzondigen zij zich.

17. Gdy się podnosi, drżą mocarze, a od strachu oczyszczają się.

25. Hogyha felkél, hősök is remegnek; ijedtökben veszteg állnak.

25 (41:17) Когда он поднимается, силачи в страхе, совсем теряются от ужаса.

17. Як метнеться він, невміраки в страсї, зомлївають із переляку.

17. Jos sen kimppuun käydään miekoin, ei miekka kestä, ei keihäs, ei heittoase eikä panssari.

26. (H 41:17) Jos hänen tykönsä mennään miekalla eli keihäällä, aseilla eli haarniskoilla, niin ei hän itsiänsä liikuta.

17. Jos hänen tygöns mennän miecalla eli keihällä aseilla eli harniscoilla nijn ei hän idzens lijcuta.

26 If a man lays at him with the sword it cannot avail, nor the spear, the dart, nor the pointed shaft.

26. The sword of him that layeth at him cannot hold: the spear, the dart, nor the habergeon.

17. Angriber nogen den med Sværd, da bider det ikke paa, ej heller Spyd, Kastevaaben eller Lanse.

17. Om man vill till honom med svärd, så rörer han sig intet; eller med spets, skott och harnesk.

18. Kes ta peäle hakkab moögaga, ei se jä seisma, pigiga, wisk-oddaga, ehk raudridega.

26. Nei kardu, nei strėle ar ietimi jo nesužeisi.

26. 41:18 Wenn man zu ihm will mit dem Schwert, so regt er sich nicht, oder mit Spieß, Geschoß und Panzer.

17. Quand on l'approche, l'épée ne sert à rien, ni la lance, ni le dard, ni la cuirasse.

26. Cuando alguno le alcanzare, ni espada, ni lanza, ni dardo, ni coselete, durará contra él.

26 (41:17) Raakt hem iemand met het zwaard, dat zal niet bestaan, spies, schicht noch pantsier.

18. Miecz, który go sięga, nie ostoi się, ani drzewce, ani strzała, ani pancerz.

26. Ha éri is a fegyver, nem áll meg benne, legyen bár dárda, kopja vagy kelevéz.

26 (41:18) Меч, коснувшийся его, не устоит, ни копье, ни дротик, ни латы.

18. Меч, що вдарить його, одскочить, не вдїє нїчо нї спис, нї стріли нї панцир.

18. Sille on rauta kuin oljenkorsi, vaski kuin lahopuu.

27. (H 41:18) Ei hän rautaa tottele enempi kuin kortta, eikä vaskea enempi kuin lahopuuta.

18. Ei hän rauta tottele enä cuin cortta eikä waske enä cuin lahopuuta.

27 He counts iron as straw, (and) brass as rotten wood.

27. He esteemeth iron as straw, and brass as rotten wood.

18. Den agter Jern som Straa, Kobber som raaddent Træ.

18. Han aktar jern såsom strå, och koppar såsom ruttet trä.

19. Ta peab rauda hölleks, ja waske räppastand puuks.

27. Geležis jam kaip šiaudai, varis kaip supuvęs medis.

27. 41:19 Er achtet Eisen wie Stroh, und Erz wie faules Holz.

18. Il regarde le fer comme de la paille, et l'airain comme du bois pourri.

27. El hierro estima por pajas, y el acero por leño podrido.

27 (41:18) Hij acht het ijzer voor stro, en het staal voor verrot hout.

19. Żelazo poczyta sobie za plewę, a miedź za drzewo zbótwiałe.

27. Annyiba veszi a vasat, mint a pozdorját, az aczélt, mint a korhadt fát.

27 (41:19) Железо он считает за солому, медь – за гнилое дерево.

19. Залїзо йому - солома, мідь - трюхле дерево.

19. Ei aja sitä pakoon nuoli, jousen poika, akanoiksi muuttuvat sille linkokivet.

28. (H 41:19) Ei häntä nuolet karkota, ja linkokivet ovat hänelle niinkuin akanat.

19. Ei händä nuolet carcota ja lingokiwet owat hänelle nijncuin acanat.

28 The arrow cannot make him flee. Sling-stones are turned into stubble with him.

28. The arrow cannot make him flee: slingstones are turned with him into stubble.

19. lngen Pil jager den paa Flugt, Slyngestene blive for den som Avner.

19. Ingen skytte förjagar honom; slungostenar äro honom såsom agnar.

20. Ei ammo nool ei sada tedda pöggenema; lingo kiwwid sawad temma wasto kui körred.

28. Strėlės jo negąsdina, mėtyklės akmenys jam tik pelai.

28. 41:20 Kein Pfeil wird ihn verjagen; die Schleudersteine sind ihm wie Stoppeln.

19. La flèche ne le fait pas fuir, les pierres de la fronde sont pour lui comme du chaume;

28. Saeta no le hace huir: las piedras de honda se le tornan armas.

28 (41:19) De pijl zal hem niet doen vlieden, de slingerstenen worden hem in stoppelen veranderd.

20. Nie upłoszy go strzała, a jako źdźbło są u niego kamienie z procy.

28. A nyíl vesszője el nem űzi őt, a parittyakövek pozdorjává változnak rajta.

28 (41:20) Дочь лука не обратит его в бегство; пращные камни обращаются для него в плеву.

20. Дочка (стріла) лука не оберне його до втечі, а каміннє з пращі - се йому полова.

20. Kuin oljenkorsi on sille nuija, keihästen ryskeelle se nauraa.

29. (H 41:20) Vasara on hänen edssänsä niinkuin korsi; hän pilkkaa liehuvia keihäitä.

20. Wasara on hänen edesäns nijncuin corsi.

29 Clubs are counted as stubble. He laughs at the rushing of the javelin.

29. Darts are counted as stubble: he laugheth at the shaking of a spear.

20. Køllen agtes som Avner, og den ler ad det susende Glavind.

20. Hammaren aktar han såsom strå; han bespottar de bäfvande spetsar.

21. Wämlad tullewad arwatada temma wasto körreks, ja ta naerab odda kärrinat.

29. Lazdos jam kaip ražienos, jis juokiasi iš švilpiančių iečių.

29. 41:21 Die Keule achtet er wie Stoppeln; er spottet der bebenden Lanze.

20. Comme du chaume, la massue; il se rit du frémissement des javelots.

29. Toda arma tiene por hojarascas, y del blandeamiento de la pica se burla,

29 (41:20) De werpstenen worden van hem geacht als stoppelen, en hij belacht de drilling der lans.

21. Strzelbę sobie poczyta jako słomę, a pośmiewa się z szermowania włócznią.

29. Pozdorjának tartja a buzogányütést is, és kineveti a bárd suhogását.

29 (41:21) Булава считается у него за соломину; свисту дротика он смеется.

21. Друк - у його бадиллє, а як свисне дарда, він осьміхнеться.

21. Sen vatsapuolessa on terävät piikit, se kyntää mutaa leveälti kuin puimaäes.

30. (H 41:21) Ja hän taitaa maata terävällä kivellä, hän makaa terävällä niinkuin sontatunkiolla.

21. Hän pilcka wapisepi keihäitä ja hän taita maata teräwällä kiwellä. Hän maca teräwällä nijncuin sondatungiolla.

30 His underparts are (like) sharp earthen vessels. He spreads out (as) a threshing-wagon upon the mud.

30. Sharp stones are under him: he spreadeth sharp pointed things upon the mire.

21. Under den ere skarpe Skæl, og det er, som den drager en Tærskeslæde hen over Dyndet.

21. Han kan ligga på skarpt grus; han lägger sig uppå det skarpt är, såsom på dyngo.

22. Temma al on terrawad kiwwi-tükkid, temma teeb ennesele asset terrawa peäle, kui roja peäle.

30. Po juo aštrūs akmenys, ant aštrių šukių jis guli kaip ant dumblo.

30. 41:22 Unten an ihm sind scharfe Scherben; er fährt wie mit einem Dreschwagen über den Schlamm.

21. Son ventre a des tessons pointus: il étend une herse sur le limon.

30. Por debajo tiene agudas conchas: imprime su agudez en el suelo.

30 (41:21) Onder hem zijn scherpe scherven; hij spreidt zich op het puntachtige, als op slijk.

22. Pod nim są ostre skorupy; ściele sobie na rzeczach ostrych jako na błocie.

30. Alatta éles cserepek vannak; mint szeges borona hentereg az iszap felett.

30 (41:22) Под ним острые камни, и он на острых камнях лежит в грязи.

22. Каменюки під ним гострі, а він лежить на зубъї в грязї.

22. Se panee syvyyden kiehumaan kuin padan, tekee meren voidekattilan kaltaiseksi.

31. (H 41:22) Hän saattaa syvän meren kiehumaan niinkuin padan, ja liikuttaa yhteen niinkuin voiteen.

22. Hän saatta sywän meren kiehuman nijncuin padan ja lijcutta yhteen nijncuin woiten.

31 He makes the deep to boil like a pot. He makes the sea like a pot of ointment.

31. He maketh the deep to boil like a pot: he maketh the sea like a pot of ointment.

22. Dybet syder som en Gryde; den gør Havet som en Salvekedel.

22. Han gör, att djupa hafvet sjuder såsom en gryta, och rörer det ihop, såsom man blandar ena salvo.

23. Ta teeb süggawa kohta kema kui potti, ta teeb merd kui salwi.

31. Jis užvirina gelmę kaip puodą, jūrą padaro kaip tepalų puodą.

31. 41:23 Er macht, daß der tiefe See siedet wie ein Topf, und rührt ihn ineinander, wie man eine Salbe mengt.

22. Il fait bouillonner le gouffre comme une chaudière, il rend la mer semblable à un vase de parfumeur.

31. Hace hervir como una olla la profunda mar; y tórnala como una olla de ungüento.

31 (41:22) Hij doet de diepte zieden gelijk een pot; hij stelt de zee als een apothekerskokerij.

23. Czyni, że wre głębokość jako garniec, a że się mąci morze jako w moździerzu.

31. Felkavarja a mély vizet, mint a fazekat, a tengert olyanná teszi, mint a festékedény.

31 (41:23) Он кипятит пучину, как котел, и море претворяет в кипящую мазь;

23. Глибиня кипить під ним, мов у казанї, а вода морська - неначе кипуче мастило.

23. Sen jäljessä polku loistaa, syvyydellä on kuin hopeahapset.

32. (H 41:23) Hänen jälkeensä polku valkenee; hän tekee syvyydet sangen harmaaksi.

23. Hänen jälkens polcu walkene hän teke sywydet sangen harmaxi.

32 He makes a path to shine after him. (A man) would think the deep to be hoary.

32. He maketh a path to shine after him; one would think the deep to be hoary.

23. Den gør, at Vejen skinner efter den; man maatte holde Havet for graahaaret.

23. Efter honom är vägen ljus; djupet aktar han såsom en gamlan gråhårotan.

24. Temma tagga on walge se koht, kus ta käib, et innime süggawust arwaks halliks.

32. Jam nuplaukus, lieka šviesus takas, gelmė atrodo pražilusi.

32. 41:24 Nach ihm leuchtet der Weg; er macht die Tiefe ganz grau.

23. Il laisse après lui une trace brillante, on dirait sur l'abîme une blanche chevelure.

32. En pos de sí hace resplandecer la senda, que parece que la mar es cana.

32 (41:23) Achter zich verlicht hij het pad; men zou den afgrond voor grijzigheid houden.

24. Za sobą jasną ścieszkę czyni, tak, że się zdaje, iż przepaść ma siwiznę.

32. Maga után világos ösvényt hagy, azt hinné valaki, a tenger megőszült.

32 (41:24) оставляет за собою светящуюся стезю; бездна кажется сединою.

24. За собою стежку сьвітлу (в водї) зоставляє; глибінь (від піни), як би посивіла.

24. Ei ole maan päällä sen vertaista; se on luotu pelottomaksi.

33. (H 41:24) Ei ole maalla hänen vertaistansa; hän on tehty pelkäämättömäksi.

24. Ei ole maalla hänen wertans hän on tehty pelkämättömäxi.

33 Upon earth there is not his like who is made without fear.

33. Upon earth there is not his like, who is made without fear.

24. Der er ingen, som kan lignes ved den paa Jorden, den er skabt til at være uden Frygt.

24. På jordene kan ingen liknas honom; han är gjord till att vara utan fruktan.

25. Ei olle pörmo peäl temma sarnast, temma on tehtud, et ta ei kohku.

33. Žemėje nėra jam lygaus; jis nepažįsta baimės.

33. 41:25 Auf Erden ist seinesgleichen niemand; er ist gemacht, ohne Furcht zu sein.

24. Il n'a pas son pareil sur la terre; il a été fait pour ne rien craindre.

33. No hay sobre la tierra su semejante, hecho para nada temer.

33 (41:24) Op de aarde is niets met hem te vergelijken, die gemaakt is om zonder schrik te wezen.

25. Niemasz na ziemi równego mu, który tak stworzony jest, że się niczego nie boi.

33. Nincs e földön hozzá hasonló, a mely úgy teremtetett, hogy ne rettegjen.

33 (41:25) Нет на земле подобного ему; он сотворен бесстрашным;

25. Рівнї він на землї не має; він сотворений, щоби не боятись.

25. Se katsoo ylen kaikkea, mikä korkeata on; se on kaikkien ylväitten eläinten kuningas.

34. (H 41:25) Hän katsoo kaikki korkiat ylön; hän on kaikkein ylpeiden kuningas.

25. Hän cadzo caicki corkiat ylön hän on caickein ylpeitten Cuningas.

34 He beholds everything that is high. He is king over all the sons of pride.

34. He beholdeth all high things: he is a king over all the children of pride.

25. Den ser ned paa alt højt; den er en Konge over alle stolte Dyr.

25. Han föraktar allt det högt är; han är Konung öfver alla högmodiga.

26. Ta watab keik, mis körge on, ta on kunningas ülle keige surematte metsaliste poegade.

34. Jis žiūri į viską iš aukšto; jis karalius visų išdidumo vaikų’‘.

34. 41:26 Er verachtet alles, was hoch ist; er ist ein König über alles stolze Wild.

25. Il regarde tout ce qui est élevé; il est roi des plus fiers animaux.

34. Menosprecia toda cosa alta, es rey sobre todos los soberbios.

34 (41:25) Hij aanziet alles, wat hoog is, hij is een koning over alle jonge hoogmoedige dieren.

26. Wszelką rzecz wysoką lekce waży; on jest królem nad wszystkiemi srogiemi zwierzętami.

34. Lenéz minden nagy állatot, ő a király minden ragadozó felett.

34 (41:26) на все высокое смотрит смело; он царь над всеми сынами гордости.

26. Згорда вниз на все високе він позирає; усїм гордим він гордує й над ним царює.