38 luku

Herra vastaa Jobille: Jobin on turha yrittää mitellä voimiaan hänen kanssaan, joka on luonut maailman ja hallitsee luonnonilmiöt.

1. Silloin Herra vastasi Jobille tuulispäästä ja sanoi:

1. Ja Herra vastasi Jobia tuulispäästä ja sanoi:

1. JA HERra wastais Hiobi tuulispäästä ja sanoi:

1 Then Jehovah answered Job out of the whirlwind and said,

1. Then the LORD answered Job out of the whirlwind, and said,

1. Derefter svarede Herren Job ud af Stormen og sagde:

1. Och Herren svarade Job uti ett väder, och sade:

1. Ja Jehowa hakkas räkima Iobile kange tule seest, ja ütles:

1. Viešpats atsiliepė Jobui iš audros ir tarė:

1. Und der HERR antwortete Hiob aus dem Wetter und sprach:

1. Alors l'Éternel répondit à Job du sein de la tempête, et dit:

1. Y RESPONDIÓ Jehová a Job desde la oscuridad, y dijo:

1 Daarna antwoordde de HEERE Job uit een onweder, en zeide:

1. Tedy odpowiedział Pan Ijobowi z wichru, i rzekł:

1. Majd felele az Úr [1†] Jóbnak a forgószélből és monda:

1 Господь отвечал Иову из бури и сказал:

1. Озвався Господь до Йова з бурі й промовив:

2. Kuka olet sinä, joka taitamattomilla puheilla pimennät minun aivoitukseni?

2. Kuka on se, joka taidossansa niin eksyy ja puhuu niin taitamattomasti?

2. Cuca on se joca taidosans nijn exy ja puhu nijn taitamattomast?

2 Who is this that darkens counsel by words without knowledge?

2. Who is this that darkeneth counsel by words without knowledge?

2. Hvo er den, som formørker Guds Raad med Tale uden Forstand.

2. Hvilken är den som i sina tankar så fela vill, och talar så med oförnuft?

2. Kes on se, kes mo nou pimmedaks teeb sannadega ilma moistusseta?

2. ‘‘Kas aptemdo patarimą neprotingais žodžiais?

2. Wer ist der, der den Ratschluß verdunkelt mit Worten ohne Verstand?

2. Qui est celui-ci qui obscurcit mes plans par des discours sans science?

2. ¿Quién es este que oscurece el consejo con palabras sin sabiduría?

2 Wie is hij, die den raad verduistert met woorden zonder wetenschap?

2. Któż to jest, co zaciemnia radę Bożą mowami nieroztropnemi?

2. Ki az, a ki elhomályosítja az örök rendet tudatlan beszéddel?

2 кто сей, омрачающий Провидение словами без смысла?

2. Хто сей, що затемнює задуми мої нерозумними словами?

3. Vyötä nyt kupeesi kuin mies; minä kysyn sinulta, opeta sinä minua.

3. Vyötä nyt kupees niin kuin mies: Minä kysyn sinulta, opeta minua.

3. Wyötä suoles nijncuin mies.

3 Gird up now your loins like a man, for I will demand of you and declare you to me.

3. Gird up now thy loins like a man; for I will demand of thee, and answer thou me.

3. Bind op om dine Lænder som en Mand, saa vil; jeg spørge dig, og undervis du mig;

3. Gjorda dina länder såsom en man; jag vill fråga dig: Säg, äst du så klok?

3. Et panne ennesele wö wöle kui mees, ja ma tahhan sult küssida, ja anna sa mulle teäda.

3. Susijuosk dabar kaip vyras; Aš klausiu tave, o tu atsakyk man.

3. Gürte deine Lenden wie ein Mann; ich will dich fragen, lehre mich!

3. Ceins donc tes reins comme un vaillant homme, je t'interrogerai, et tu m'instruiras.

3. Ahora ciñe como varón tus lomos: preguntarte he, y me harás saber.

3 Gord nu, als een man, uw lenden, zo zal Ik u vragen, en onderricht Mij.

3. Przepasz teraz jako mąż biodra swoje, a będę cię pytał, a ty mi daj sprawę.

3. Nosza övezd fel, mint férfiú derekadat, [2†] én majd kérdezlek, te meg taníts engem!

3 Препояшь ныне чресла твои, как муж: Я буду спрашивать тебя, и ты объясняй Мне:

3. Зараз підпережи чересла твої*, як мужеві годиться: Я питати буду, ти ж відказуй менї:

4. Missä olit silloin, kun minä maan perustin? Ilmoita se, jos ymmärryksesi riittää.

4. Kussas silloin olit, koska minä maan perustin? Ilmoita se, jos sinulla se ymmärrys on.

4. Minä kysyn sinulle: opeta minua. Cusas silloin olit cosca minä maan perustin?

4 Where were you when I laid the foundations of the earth? Declare, if you have understanding.

4. Where wast thou when I laid the foundations of the earth? declare, if thou hast understanding.

4. Hvor var du, der jeg grundfæstede Jorden? forkynd det, hvis du har Indsigt?

4. Hvar vast du, då jag grundade jordena? Säg mig:

4. Kus ollid sinna, kui Minna ma-ilma raiasin? rägi ülles, kui sa tead ja moistad.

4. Kur buvai, kai Aš dėjau žemės pamatus? Atsakyk, jei supranti.

4. Wo warst du, da ich die Erde gründete? Sage an, bist du so klug!

4. Où étais-tu quand je jetais les fondations de la terre? Dis-le, si tu as de l'intelligence.

4. ¿Dónde estabas tú, cuando yo fundaba la tierra? házmelo saber, si tienes inteligencia.

4 Waar waart gij, toen Ik de aarde grondde? Geef het te kennen, indien gij kloek van verstand zijt.

4. Gdzieżeś był, kiedym Ja zakładał grunty ziemi? Powiedz, jeźliże nasz rozum.

4. Hol voltál, mikor a [3†] földnek alapot vetettem? Mondd meg, ha tudsz valami okosat!

4 где был ты, когда Я полагал основания земли? Скажи, если знаешь.

4. Де тодї був ти, коли я закладав основи землї? Скажи, коли знаєш!

5. Kuka on määrännyt sen mitat — tottapa sen tiedät — tahi kuka on vetänyt mittanuoran sen ylitse?

5. Tiedätkös, kuka hänen määränsä asettanut on? eli kuka on vetänyt ojennusnuoran hänen päällensä?

5. Sanos minulle se oletcos nijn taitawa tiedätkös cuca hänen määräns asettanut on eli cuca on wetänyt oijennus nuoran hänen päällens?

5 Who determined the measures of it, if you know? Or who stretched the line upon it?

5. Who hath laid the measures thereof, if thou knowest? or who hath stretched the line upon it?

5. Hvo har sat dens Maal? du ved det vel? eller hvo udstrakte Snoren over den?

5. Vetst du, ho henne hafver satt sitt mått; eller ho hafver dragit något snöre öfver henne?

5. Kes on temma moödud seädnud? kas sa tead? ehk kes on temma ülle nöri weddanud?

5. Ar žinai, kas nustatė jos dydį, kas ją išmatavo?

5. Weißt du, wer ihr das Maß gesetzt hat oder wer über sie eine Richtschnur gezogen hat?

5. Qui en a réglé les mesures, si tu le sais, ou qui a étendu le niveau sur elle?

5. ¿Quién ordenó sus medidas, si lo sabes? ¿o quién extendió sobre ella cordel?

5 Wie heeft haar maten gezet, want gij weet het; of wie heeft over haar een richtsnoer getrokken?

5. Któż uczynił rozmierzenie jej? powiedz, jeżli wiesz; albo kto sznur nad nią rozciągnął?

5. Ki határozta meg mértékeit, ugyan tudod-é; avagy ki húzta el felette a mérő zsinórt?

5 Кто положил меру ей, если знаешь? или кто протягивал по ней вервь?

5. Хто визначив міру її, чи знаєш? або хто протягав шнур по нїй?

6. Mihin upotettiin sen perustukset, tahi kuka laski sen kulmakiven,

6. Mihinkä ovat hänen jalkansa vajotetut, eli kuka on hänen kulmakivensä laskenut?

6. Eli mihingä owat hänen jalcans wajotetut ja cuca on hänen culmakiwens laskenut?

6 Upon what were the foundations of it fastened? Or who laid the cornerstone of it

6. Whereupon are the foundations thereof fastened? or who laid the corner stone thereof;

6. Hvorpaa ere dens Piller nedsænkede? eller hvo har lagt dens Hjørnesten?

6. Eller hvaruppå står hennes fotafäste; eller ho hafver henne en hörnsten lagt;

6. Kus peäle on temma allumissed raiad mahhapandud? ehk kes on temma nurga-kiwwi allapannud?

6. Ant ko pritvirtintas jos pamatas arba kas padėjo jos kertinį akmenį,

6. Worauf stehen ihre Füße versenkt, oder wer hat ihren Eckstein gelegt,

6. Sur quoi en a-t-on fait plonger les bases, ou qui en a posé la pierre angulaire,

6. ¿Sobre qué están fundadas sus basas? ¿o quién puso su piedra esquinada,

6 Waarop zijn haar grondvesten nedergezonken, of wie heeft haar hoeksteen gelegd?

6. Na czem są podstawki jej ugruntowane? albo kto założył kamieó jej węgielny?

6. Mire bocsátották le [4†] oszlopait, avagy ki vetette fel szegeletkövét;

6 На чем утверждены основания ее, или кто положил краеугольный камень ее,

6. На чім оперто підвалини її, або хто заложив угловий камінь її,

7. kun aamutähdet kaikki iloitsivat ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat?

7. Kuin aamutähdet ynnä minua kiittivät, ja kaikki Jumalan lapset riemuitsivat.

7. Cosca amutähdet ynnä minua kijtit ja caicki Jumalan lapset riemuidzit.

7 when the morning stars sang together and all the sons of God shouted for joy?

7. When the morning stars sang together, and all the sons of God shouted for joy?

7. der Morgenstjerner sang til Hobe, og alle Guds Børn raabte af Glæde.

7. Då morgonstjernorna tillsammans lofvade mig, och all Guds barn fröjdade sig?

7. Kui need hom̃iko-tähhed ühhes öiskasid, ja keik Jummala lapsed römoga karjusid.

7. kai kartu giedojo ryto žvaigždės ir šaukė iš džiaugsmo visi Dievo sūnūs?

7. da mich die Morgensterne miteinander lobten und jauchzten alle Kinder Gottes?

7. Quand les étoiles du matin poussaient ensemble des cris de joie, et les fils de Dieu, des acclamations?

7. Cuando todas las estrellas del alba alababan, y jubilaban todos los hijos de Dios?

7 Toen de morgensterren te zamen vrolijk zongen, en al de kinderen Gods juichten.

7. Gdy wespół śpiewały gwiazdy zaranne, a weselili się wszyscy synowie Boży.

7. Mikor együtt örvendezének a hajnalcsillagok, [5†] és Istennek minden fiai vigadozának?

7 при общем ликовании утренних звезд, когда все сыны Божии восклицали от радости?

7. Як тим часом всї ранні зорі веселилися, і всї сини Божі викликували з радощів?

8. Ja kuka sulki ovilla meren, kun se puhkesi ja kohdusta lähti,

8. Kuka on sulkenut meren ovinensa, koska se ratkesi ja lähti ulos niinkuin äidin kohdusta?

8. Cuca on lukinnut meren owinens cosca se ratkeis nijncuin äitin cohdusta?

8 Or (who) shut up the sea with doors when it broke forth, (like) it had gone forth out of the womb,

8. Or who shut up the sea with doors, when it brake forth, as if it had issued out of the womb?

8. Og hvo lukkede for Havet med Døre, der det brød frem, gik ud af Moders Liv,

8. Ho hafver tillslutit hafvet med sina dörrar, då det utbrast såsom utu moderlifve;

8. Ja kui Ta issi merd ustega kinnipanni, kui se wäljakargas, ja otsego lapsekoiast wäljatulli.

8. Kas uždarė jūros duris, kai ji veržėsi, tarsi išeidama iš įsčių?

8. Wer hat das Meer mit Türen verschlossen, da es herausbrach wie aus Mutterleib,

8. Et qui renferma la mer dans des portes, quand elle sortit en s'élançant du sein de la terre;

8. ¿Quién encerró con puertas la mar, cuando rebentó del vientre saliendo?

8 Of wie heeft de zee met deuren toegesloten, toen zij uitbrak, en uit de baarmoeder voortkwam?

8. Któż zamknął drzwiami morze, gdy się wyrywało, jakoby z żywota wychodząc?

8. És kicsoda zárta el [6†] ajtókkal a tengert, a mikor előtünt, az anyaméhből kijött;

8 Кто затворил море воротами, когда оно исторглось, вышло как бы изчрева,

8. Хто запер, мов би ворітьми море, як воно ринуло, та, неначе з матернього лона, вийшло,

9. kun minä panin sille pilven vaatteeksi ja synkeyden kapaloksi,

9. Kuin minä puetin sen pilvillä, ja käärin synkeydellä niinkuin kapaloilla;

9. Cosca minä puetin sen pilwillä ja käärein syngeydellä nijncuin capaloilla?

9 when I made clouds the garment of it and thick darkness a swaddling-band for it,

9. When I made the cloud the garment thereof, and thick darkness a swaddlingband for it,

9. der jeg gjorde Sky til dets Klædning og Mørke til det Svøb,

9. Då jag klädde det med skyar, och invefvade det i töckno, såsom i lindakläde;

9. Kui ma need pilwed temma katteks, ja suurt pimmedust temma mähkmeks teggin.

9. Aš aprengiau ją debesimis lyg drabužiu ir apsupau tamsa lyg vystyklais,

9. da ich's mit Wolken kleidete und in Dunkel einwickelte wie in Windeln,

9. Quand je lui donnai la nuée pour vêtement, et l'obscurité pour langes;

9. ¿Cuándo puse nubes por su vestidura, y por su faja oscuridad?

9 Toen Ik de wolk tot haar kleding stelde, en de donkerheid tot haar windeldoek;

9. Gdym położył obłok za szatę jego, a ciemność za pieluchy jego;

9. Mikor ruházatává a felhőt tevém, takarójául pedig a sürű homályt?

9 когда Я облака сделал одеждою его и мглу пеленами его,

9. Як я зробив йому хмари одежою, а мряку пеленами його,

10. kun minä rakensin sille rajani, asetin sille teljet ja ovet

10. Kuin minä estin sen paisumisen säädylläni, ja asetin siihen teljen ja ovet eteen,

10. Cosca minä estin sen paisumisen käskylläni ja asetin sijhen teljet ja owen eteen.

10 and marked out for it my bound and set bars and doors,

10. And brake up for it my decreed place, and set bars and doors,

10. der jeg afstak for det min Grænse og satte Stang og Døre for det

10. Då jag förtog thy dess flod med minom dam, och satte thy bom och dörrar före;

10. Kui ma tem̃a pärrast omma kindlat seädmist teggin, ja temmale pomid ja uksed pannin.

10. kai jai paskyriau ribas, įdėjau skląstį bei duris

10. da ich ihm den Lauf brach mit meinem Damm und setzte ihm Riegel und Türen

10. Quand j'établis ma loi sur elle, quand je lui mis des verrous et des portes,

10. Y determiné sobre ella mi decreto, y le puse puertas y cerrojo,

10 Toen Ik voor haar met Mijn besluit de aarde doorbrak, en zette grendel en deuren;

10. Gdym postanowił o niem dekret mój, a przyprawiłem zaworę i drzwi do niego,

10. Mikor reávontam törvényemet, zárat és ajtókat veték eléje:

10 и утвердил ему Мое определение, и поставил запоры и ворота,

10. Та вказав йому гряницї, поставив засови й ворота,

11. ja sanoin: 'Tähän asti saat tulla, mutta edemmäksi et; tässä täytyy sinun ylväiden aaltojesi asettua'?

11. Ja sanoin: tähän asti pitää sinun tuleman ja ei edemmäksi: tässä pitää sinun korkiat aaltos asettuman.

11. Tule tähän asti ja ei edemmä täsä pitä sinun ylimmät aldos asettuman.

11 and said, This far you will come, but no farther and here your proud waves will be stayed?

11. And said, Hitherto shalt thou come, but no further: and here shall thy proud waves be stayed?

11. og sagde: Hertil skal du komme og ikke længere; og her skal være sat Grænse for dine stolte Bølger?

11. Och sade: Allt härintill skall du komma, och icke vidare; här skola dina stolta böljor sätta sig?

11. Ja kui ütlesin: Siit sadik pead sa tullema, ja ei mitte emale; ja seie panneb Ta sulle raia , kui so laened touswad.

11. ir pasakiau: ‘Iki čia ateisi, ne toliau; čia sustos tavo puikiosios bangos’.

11. und sprach: "Bis hierher sollst du kommen und nicht weiter; hier sollen sich legen deine stolzen Wellen!"?

11. Et que je lui dis: Tu viendras jusqu'ici, et tu n'iras pas plus loin; ici s'arrêtera l'orgueil de tes flots?

11. Y dije: Hasta aquí vendrás, y no pasarás adelante; y allí parará la hinchazón de tus ondas.

11 En zeide: Tot hiertoe zult gij komen, en niet verder, en hier zal hij zich stellen tegen den hoogmoed uwer golven.

11. I rzekłem: Aż dotąd wychodzić będziesz, a dalej nie postąpisz, a tu położysz nadęte wały twoje.

11. És azt mondám: Eddig jőjj és ne tovább; [7†] ez itt ellene áll kevély habjaidnak!

11 и сказал: доселе дойдешь и не перейдешь, и здесь предел надменным волнам твоим?

11. І сказав: ось покіль доходити будеш, а далїй не перейдеш, і тут межа надутим филям твоїм?

12. Oletko eläissäsi käskenyt päivän koittaa tahi osoittanut aamuruskolle paikkansa,

12. Oletkos eläissäs käskenyt aamulle, ja aamuruskolle osoittanut hänen siansa?

12. Oletcos eläisäs käskenyt amulle ja amuruscolle osottanut hänen sians?

12 Have you commanded the morning since your days (began, and) caused the dayspring to know its place

12. Hast thou commanded the morning since thy days; and caused the dayspring to know his place;

12. Har du i dine Dage givet Befaling til Morgenen? har du vis Morgenrøden dens Sted,

12. Hafver du i dinom tid budit morgonen, och vist morgonrodnanom sitt rum;

12. Olled sa ennese päiwil hom̃ikule käsko annud? olled sa koidule tem̃a asseme teäda annud?

12. Ar kada nors savo gyvenime įsakei rytui ir nurodei aušrai jos vietą,

12. Hast du bei deiner Zeit dem Morgen geboten und der Morgenröte ihren Ort gezeigt,

12. Depuis que tu es au monde, as-tu commandé au matin, as-tu marqué à l'aurore sa place,

12. ¿Has tú mandado a la mañana en tus dias? ¿has mostrado al alba su lugar,

12 Hebt gij van uw dagen den morgenstond geboden? Hebt gij den dageraad zijn plaats gewezen;

12. Izażeś za dni twoich rozkazywał świtaniu, i ukazałeś zorzy miejsce jej?

12. Parancsoltál-é a reggelnek, a mióta megvagy? Kimutattad-é a hajnalnak a helyét?

12 Давал ли ты когда в жизни своей приказания утру и указывал ли заре место ее,

12. Чи давав єси коли на віку твойму наказ ранкові, або вказав зорі місце, (де зачервонїти)

13. että se tarttuisi maan liepeisiin ja pudistaisi jumalattomat siitä pois?

13. Käsittää maan ääriä, ja puhdistaa siitä jumalattomat.

13. Käsittä maan äriä ja puhdista sijtä jumalattomat.

13 that it might take hold of the ends of the earth and the wicked be shaken out of it?

13. That it might take hold of the ends of the earth, that the wicked might be shaken out of it?

13. til at gribe Jorden ved dens Flige, sa at de ugudelige rystes bort fra den?

13. Att jordenes ändar måga fattade varda, och de ogudaktige der utskuddade blifva?

13. Et sa Ma otsadest kinnihakkasid, et öälad sest saaksid wäljapuistetud.

13. kad ji, pasiekus žemės pakraščius, nukratytų nedorėlius nuo jos?

13. daß sie die Ecken der Erde fasse und die Gottlosen herausgeschüttelt werden?

13. Pour qu'elle saisisse les extrémités de la terre, et que les méchants soient chassés?

13. Para que asga los fines de la tierra, y que sean sacudidos de ella los impíos?

13 Opdat hij de einden der aarde vatten zou; en de goddelozen uit haar uitgeschud zouden worden?

13. Aby ogarnęła koóczyny ziemi, a iżby byli z niej wyrzuceni niepobożni.

13. Hogy belefogózzék a földnek széleibe, és lerázassanak a gonoszok róla.

13 чтобы она охватила края земли и стряхнула с нее нечестивых,

13. Та щоб обхопила краї землї, а земля стрясла з себе безбожників;

14. Silloin se muuttuu niinkuin savi sinetin alla, ja kaikki tulee kuin vaatetettuna esille;

14. Se pitää muutettaman niinkuin sinetin savi; niin että he tulevat niinkuin vaate.

14. Ja muutetan nijncuin sinetin sawi nijn että he tulewat nijncuin waate.

14 It is changed as clay under the seal and (all things) stand forth as a garment.

14. It is turned as clay to the seal; and they stand as a garment.

14. saa denne forvandler sig som Leret, hvori Seglet trykkes, og Tingene fremstille sig som i deres Klædebon,

14. Inseglet skall sig förvandla såsom ler, så att de skola blifva såsom ett kläde;

14. Kui sedda mudetakse kui pitseriga märgitud sou, ja jäwad seisma nenda kui kullund rie.

14. Žemė keičiasi kaip molis po antspaudu, susiklosto kaip drabužis.

14. Sie wandelt sich wie Ton unter dem Siegel, und alles steht da wie im Kleide.

14. La terre change de forme comme l'argile sous le cachet, et toutes choses se lèvent comme pour la vêtir.

14. Trasmudándose como lodo de sello; y parándose como vestidura:

14 Dat zij veranderd zou worden gelijk zegelleem, en zij gesteld worden als een kleed?

14. Aby się odmieniała jako glina, do której pieczęć przykładają, a oni aby się stali jako szatą nakryci.

14. Hogy átváltozzék mint a megpecsételt agyag, és előálljon, mint egy ruhában.

14 чтобы земля изменилась, как глина под печатью, и стала, как разноцветная одежда,

14. Щоб земля перемінила вид свій, мов глина під печаткою, та стала, мов барвиста одежа,

15. jumalattomilta riistetään heidän valonsa, ja kohonnut käsivarsi murskataan.

15. Ja jumalattomilta otetaan pois heidän valkeutensa, ja ylpeiden käsivarsi rikotaan.

15. Ja jumalattomilda otetan pois heidän walkeudens ja ylpeitten käsiwarsi ricotan.

15 And from the wicked their light is withheld and the high arm is broken.

15. And from the wicked their light is withholden, and the high arm shall be broken.

15. og de ugudelige unddrage deres Lys, og den opløftede Arm sønderbrydes?

15. Och dem ogudaktigom skall deras ljus förtaget varda, och de högfärdigas arm skall sönderbruten varda.

15. Ja kui öälattele ärrakeeltakse nende walgus, ja körge kässiwars katkimurtakse.

15. Nedorėliams saulė nebešviečia, jų pakelta ranka sulaužoma.

15. Und den Gottlosen wird ihr Licht genommen, und der Arm der Hoffärtigen wird zerbrochen.

15. La lumière des méchants leur est ôtée, et le bras des menaçants est rompu.

15. Mas la luz de los impíos es quitada de ellos; y el brazo enaltecido es quebrantado.

15 En dat van de goddelozen hun licht geweerd worde, en de hoge arm worde gebroken?

15. I aby była zawściągniona od niepobożnych światłość ich, a ramię wysokie było pokruszone.

15. Hogy a gonoszoktól [8†] elvétessék világosságuk, és a fölemelt [9†] kar összetöressék?

15 и чтобы отнялся у нечестивых свет их и дерзкая рука их сокрушилась?

15. А безбожникам щоб одняте було сьвітло, і сьмілива рука їх зломилась.

16. Oletko astunut alas meren lähdesuonille asti ja kulkenut syvyyden kuilut?

16. Oletkos tullut meren pohjaan, ja vaeltanut syvyyden jälkiä?

16. Oletcos tullut meren pohjaan ja waeldanut sywyden jälkiä.

16 Have you entered into the springs of the sea? Or have you walked in the recesses of the deep?

16. Hast thou entered into the springs of the sea? or hast thou walked in the search of the depth?

16. Er du kommen til Havets Kilder? og har du vandre paa Dybets Bund?

16. Hafver du kommit uti hafsens grund, och vandrat uti djupsens fjät?

16. Olled sa sanud merre kinkude jure, ja süggawusse pohjas köndinud?

16. Ar kada pasiekei jūros šaltinius ir vaikštinėjai tyrinėdamas gelmes?

16. Bist du in den Grund des Meeres gekommen und in den Fußtapfen der Tiefe gewandelt?

16. As-tu pénétré jusqu'aux sources de la mer, et t'es-tu promené au fond de l'abîme?

16. ¿Has tú entrado hasta los profundos de la mar, y has andado escudriñando el abismo?

16 Zijt gij gekomen tot aan de oorsprongen der zee, en hebt gij in het onderste des afgronds gewandeld?

16. Izażeś przyszedł aż do źródeł morskich, a po dnie przepaści przechodziłeś się?

16. Eljutottál-é a tenger forrásáig, bejártad-é a mélységnek fenekét?

16 Нисходил ли ты во глубину моря и входил ли в исследование бездны?

16. Чи то ти сходив у глибину морську та провірював безодню?

17. Ovatko kuoleman portit sinulle paljastuneet, oletko nähnyt pimeyden portit?

17. Onko kuoleman ovet koskaan auvenneet etees, eli oletkos nähnyt kuoleman varjon ovet?

17. Ongo cuoleman owet coscan auwennet etees eli oletcos nähnyt pimeyden owet?

17 Have the gates of death been revealed to you? Or have you seen the gates of the shadow of death?

17. Have the gates of death been opened unto thee? or hast thou seen the doors of the shadow of death?

17. Have Døden Porte opladt sig for dig? eller saa du Dødens Skygges Porte?

17. Hafva dödsens dörrar någon tid upplåtit sig för dig; eller hafver du sett dörrarna åt mörkret?

17. Ons surma wärrawad sulle ilmutud? ja olled sa surmawarjo wärrawad näinud?

17. Ar mirties vartai tau buvo atverti, ar matei mirties šešėlio duris?

17. Haben sich dir des Todes Tore je aufgetan, oder hast du gesehen die Tore der Finsternis?

17. Les portes de la mort se sont-elles découvertes à toi? Et as-tu vu les portes de l'ombre de la mort?

17. ¿Te han sido descubiertas las puertas de la muerte? ¿y has visto las puertas de la sombra de muerte?

17 Zijn u de poorten des doods ontdekt, en hebt gij gezien de poorten van de schaduw des doods?

17. Azaż odkryte są tobie bramy śmierci? bramy cienia śmierci widziałżeś?

17. Megnyíltak-é néked a halálnak kapui; a halál árnyékának kapuit láttad-é?

17 Отворялись ли для тебя врата смерти, и видел ли ты врата тени смертной?

17. Чи ворота смертні тобі відчинялись, чи бачив ти двері темряви страшної?

18. Käsitätkö, kuinka avara maa on? Ilmoita se, jos kaiken tämän tiedät.

18. Oletkos ymmärtänyt, kuinka leviä maa on? annas kuulla, tiedätkös kaikki nämät.

18. Oletcos ymmärtänyt cuinga lewiä maa on?

18 Have you comprehended the earth in its breadth? Declare, if you know it all.

18. Hast thou perceived the breadth of the earth? declare if thou knowest it all.

18. Har du overskuet Jordens Bredde? forkynd det, dersom du kender det alt sammen!

18. Hafver du förnummit huru bred jorden är? Låt höra, vetst du allt detta?

18. Olled sa ümbermöttelnud, kui lai se Ma on? rägi ülles, kui sa sedda keik tead?

18. Ar išmatavai žemės platybes? Atsakyk, jei visa tai žinai.

18. Hast du vernommen wie breit die Erde sei? Sage an, weißt du solches alles!

18. As-tu compris l'étendue de la terre? Si tu sais tout cela, dis-le!

18. ¿Has tú considerado hasta las anchuras de la tierra? Declara, si sabes todo esto.

18 Zijt gij met uw verstand gekomen tot aan de breedte der aarde? Geef het te kennen, indien gij dit alles weet.

18. Izaliś rozumem twym doszedł szerokości ziemi? Powiedz mi, jeźli to wszystko wiesz?

18. Áttekintetted-é a föld szélességét, mondd meg, ha mindezt jól tudod?

18 Обозрел ли ты широту земли? Объясни, если знаешь все это.

18. Чи обняв ти оком сьвіт увесь широкий? Говори, коли все знаєш?

19. Mikä on tie sinne, kussa asuu valo, ja missä on pimeyden asuinsija,

19. Mikä tie on sinne, kussa valkeus asuu? ja kuka on pimeyden sia?

19. Annas cuulla tiedätkös caicki nämät? cuca on sinne tie cusa walkeus asu? ja cuca on pimeyden sia?

19 Where is the way to the dwelling of light? And as for darkness, where is the place of it

19. Where is the way where light dwelleth? and as for darkness, where is the place thereof,

19. Hvor er Vejen did, hvorLyset mon bo, og hvor er Mørkets Sted,

19. Hvilken är vägen dit, der ljuset bor, och hvilket är mörkrens rum;

19. Kus on se te, kus walgus asset on? ja kus on pimmedusse paik?

19. Kur yra kelias į šviesą, kur gyvena tamsa?

19. Welches ist der Weg, da das Licht wohnt, und welches ist der Finsternis Stätte,

19. Où est le chemin du séjour de la lumière? Et les ténèbres, où est leur demeure?

19. ¿Por dónde va el camino a la habitación de la luz? ¿y el lugar de las tinieblas, donde es?

19 Waar is de weg, daar het licht woont? En de duisternis, waar is haar plaats?

19. Gdzież jest ta droga do miejsca światłości? a ciemności gdzie mają miejsce swoje?

19. Melyik út visz oda, hol a világosság lakik, és a sötétségnek hol van a helye?

19 Где путь к жилищу света, и где место тьмы?

19. Куди дорога до пробутку сьвітла, й де місце темряви?

20. että saattaisit sen alueellensa ja tuntisit polut sen majalle?

20. Ettäs saattaisit hänen rajoillensa ja osaisit polut hänen huoneesensa.

20. Ettäs saattaisit hänen rajoillens ja osaisit polgut heidän huonesens.

20 that you should take it to the bound of it and that you should discern the paths to the house of it?

20. That thou shouldest take it to the bound thereof, and that thou shouldest know the paths to the house thereof?

20. at du kunde bringe det til dets Landemæke, og at du kendte Stierne til dets Hus?

20. Att du måtte aftaga dess gränso, och märka stigen till dess hus?

20. Et sa sedda woiksid sata temma raia jure, ja et sa moistaksid temma koia jalla-teed.

20. Ar gali pasiekti jų ribas ir surasti taką į jų namus?

20. daß du mögest ergründen seine Grenze und merken den Pfad zu seinem Hause?

20. Car tu peux les ramener à leur domaine, et tu connais les sentiers de leur maison!

20. ¿Si la tomarás tú en sus términos? ¿y si entenderás las sendas de su casa?

20 Dat gij dat brengen zoudt tot zijn pale, en dat gij merken zoudt de paden zijns huizes?

20. Abyś ją ująwszy odprowadził do granicy jej, ponieważ zrozumiewasz ścieszki do domu jej.

20. Hogy visszavinnéd azt az ő határába, és hogy megismernéd lakása útjait.

20 Ты, конечно, доходил до границ ее и знаешь стези к дому ее.

20. А вже ж ти доходив до гряниць її й знаєш стежки до дому її.

21. Kaiketi sen tiedät, sillä synnyithän jo silloin, ja onhan päiviesi luku ylen suuri!

21. Tiesitkös, koska sinä syntyvä olit ja kuinka paljo sinulla päiviä olis?

21. Tiesitkös coscas syndywä olit ja cuinga paljo sinulla päiwiä olis?

21 You know, for you were born then and the number of your days is great!

21. Knowest thou it, because thou wast then born? or because the number of thy days is great?

21. Du ved det; thi den Gang blev du jo født, og dine Dages Tal er stort!

21. Visste du, att du skulle på den tiden född varda, och huru många dina dagar blifva skulle?

21. Tead sa sedda? siis olleksid sa jo siis sündinud, ja so päwade arro olleks paljo.

21. Aišku, tu žinai, nes tada jau buvai gimęs ir gyveni nuo amžių!

21. Du weißt es ja; denn zu der Zeit wurdest du geboren, und deiner Tage sind viel.

21. Tu le sais; car alors tu étais né, et le nombre de tes jours est grand!

21. ¿Si sabías tú cuándo habías de nacer? ¿y si el número de tus dias había de ser grande?

21 Gij weet het, want gij waart toen geboren, en uw dagen zijn veel in getal.

21. Wiedziałżeś na on czas, żeś się miał urodzić? i liczba dni twoich jak wielka być miała?

21. Tudod te ezt, hiszen már akkor megszülettél; napjaidnak száma nagy!

21 Ты знаешь это, потому что ты был уже тогда рожден, и число дней твоих очень велико.

21. Певно знаєш, бо ти був тодї вже народжений, й днїв життя твого дуже багато!

22. Oletko käynyt lumen varastohuoneissa, ja oletko nähnyt rakeiden varastot,

22. Oletkos siellä ollut, kusta lumi tulee? eli oletkos nähnyt, kusta rakeet tulevat?

22. Oletcos siellä ollut custa lumi tule eli oletcos nähnyt custa raket tulewat?

22 Have you entered the treasuries of the snow, or have you seen the treasures of the hail,

22. Hast thou entered into the treasures of the snow? or hast thou seen the treasures of the hail,

22. Er du kommen til Forraadskamrene for Sneen, eller saa du Forraadskamrene for Hagelen,

22. Hafver du der varit, dädan snön kommer; eller hafver du sett, hvadan haglet kommer;

22. Olled sa lumme warrandusse paikade jure sanud, ja rahhe warrandusse paigad näinud?

22. Ar buvai nuėjęs į sniego sandėlius ir sandėlius krušos,

22. Bist du gewesen, da der Schnee her kommt, oder hast du gesehen, wo der Hagel her kommt,

22. As-tu pénétré jusqu'aux trésors de neige? Et as-tu vu les trésors de grêle,

22. ¿Has tú entrado en los tesoros de la nieve? ¿y has visto los tesoros del granizo,

22 Zijt gij gekomen tot de schatkameren der sneeuw, en hebt gij de schatkameren des hagels gezien?

22. Izaliś przyszedł do skarbów śniegów? aby skarby gradu widzałeśli?

22. Eljutottál-é a hónak tárházához; vagy a jégesőnek tárházát láttad-é?

22 Входил ли ты в хранилища снега и видел ли сокровищницы града,

22. А може доходив до складів снїгу, й бачив грядові комори,

23. jotka minä olen säästänyt ahdingon ajaksi, sodan ja taistelun päiväksi?

23. Jotka minä olen tallella pitänyt murhepäivään asti, sodan ja tappeluksen päivään asti.

23. Jotca minä olen tallella pitänyt murhepäiwän asti sodan ja tappeluxen päiwän asti.

23 which I have reserved against the time of trouble, against the day of battle and war?

23. Which I have reserved against the time of trouble, against the day of battle and war?

23. hvilke jeg har sparet til Trængsels Tid, til Srids og Krigs Dag.

23. Hvilka jag bevarat hafver intill bedröfvelsens dag, intill stridenes och örligets dag?

23. Mis ma ollen hoidnud kitsa aia tarwis, söddimisse ja söa päwa tarwis.

23. kurią laikau sielvarto metui, karo ir kovos dienai?

23. die ich habe aufbehalten bis auf die Zeit der Trübsal und auf den Tag des Streites und Krieges?

23. Que je réserve pour les temps de détresse, pour le jour de la bataille et du combat?

23. Lo cual yo he guardado para el tiempo de la angustia, para el día de la guerra, y de la batalla?

23 Dien Ik ophoude tot den tijd der benauwdheid, tot den dag des strijds en des oorlogs!

23. Które zatrzymywam na czas ucisku, na dzieó bitwy i wojny.

23. A mit fentartottam a szükség idejére, [10†] a harcz és háború napjára?

23 которые берегу Я на время смутное, на день битвы и войны?

23. Що я їх переховую на час смутку, на день побою та війни (проти ледачих)?

24. Mitä tietä jakaantuu valo ja itätuuli leviää yli maan?

24. Minkä tien kautta valkeus hajoittaa hänensä, ja itätuuli tuulee maan päälle?

24. Cunga polgun cautta walkeus hajotta hänens ja itätuuli tuule maan päälle.

24 By what way is the light divided, or the east wind scattered upon the earth?

24. By what way is the light parted, which scattereth the east wind upon the earth?

24. Hvor er den Vej, hvor Lyset deler sig, hvor Østenvejret spreder sig over Jorden?

24. Genom hvilken vägen delar sig ljuset, och östanväder uppkommer på jordena?

24. Kus on se te, kus walgus jaetakse, kus homiko tuul ennast ülle Ma laiale lautab?

24. Kur yra kelias, kuriuo ateina šviesa ir iš kur pakyla žemėje rytys?

24. Durch welchen Weg teilt sich das Licht und fährt der Ostwind hin über die Erde?

24. Par quels chemins se partage la lumière, et le vent d'orient se répand-il sur la terre?

24. ¿Cuál sea el camino por donde se reparte la luz; por donde se esparce el viento solano sobre la tierra?

24 Waar is de weg, daar het licht verdeeld wordt, en de oostenwind zich verstrooit op de aarde?

24. Którąż się drogą dzieli światłość, i gdzie się rozchodzi wiatr wschodni po ziemi?

24. Melyik út visz oda, a hol szétoszlik a világosság, és szétterjed a keleti szél a földön?

24 По какому пути разливается свет и разносится восточный ветер по земле?

24. Якою дорогою розливаєсь сьвітло й шириться східний вітер по землї?

25. Kuka on avannut kuurnan sadekuurolle ja ukkospilvelle tien,

25. Kuka on sadekuurolle jakanut juoksunsa, ja pitkäisen valkialle ja jylinälle hänen tiensä?

25. Cuca on sadecuurolle jacanut juoxuns ja pitkäisen walkialle ja jylinälle hänen tiens?

25 Who has cleft a channel for the water flood, or the way for the lightning of the thunder,

25. Who hath divided a watercourse for the overflowing of waters, or a way for the lightning of thunder;

25. Hvo brød Render til Vandskyl og Vej til Lynet, som gaar foran Torden,

25. Ho hafver utskift regnskurene sitt lopp, och ljungeldenom och dundrena vägen;

25. Kes on wee wallamissele kaewandud leikanud, ja sedda teed pitksele ja walgo-lömissele?

25. Kas nustatė lietui ir žaibui kryptį,

25. Wer hat dem Platzregen seinen Lauf ausgeteilt und den Weg dem Blitz und dem Donner

25. Qui a donné à l'averse ses canaux, et sa voie à l'éclair des tonnerres,

25. ¿Quién repartió conducto al turbión; y camino a los relámpagos y truenos;

25 Wie deelt voor den stortregen een waterloop uit, en een weg voor het weerlicht der donderen?

25. Któż rozdzielił stok powodziom? a drogę błyskawicy gromów?

25. Ki hasított nyílást a záporesőnek, és a mennydörgő villámnak útat?

25 Кто проводит протоки для излияния воды и путь для громоносной молнии,

25. Хто дощу канали риє, й хто блискавицям путь указує та грому,

26. niin että sataa maahan, joka on asumaton, erämaahan, jossa ei ihmistä ole,

26. Niin että se sataa senkin maan päälle, jossa ei ketään ole, korvessa, jossa ei yhtään ihmistä ole;

26. Nijn että se sata sengin maan päälle josa ei ketän ole corwesa josa ei yhtän ihmist ole.

26 to cause it to rain on a land where no man is, on the wilderness, in which there is no man,

26. To cause it to rain on the earth, where no man is; on the wilderness, wherein there is no man;

26. for at lade regne paa det Land, hvor ingen er, i Ørken, hvor intet Menneske er,

26. Så att det regnar uppå jordena, der ingen är, i öknene, der ingen menniska är;

26. Et ta lasseb wihma saddada senna Ma peäle, kus ükski ei olle, ja körbes, kus ükski innimenne ep olle.

26. kad lytų negyvenamose vietose, dykumose, kur nėra žmonių,

26. und läßt regnen aufs Land da niemand ist, in der Wüste, da kein Mensch ist,

26. Pour faire pleuvoir sur une terre sans habitants, sur un désert sans hommes,

26. Haciendo llover sobre la tierra deshabitada; sobre el desierto, donde no hay hombre;

26 Om te regenen op het land, waar niemand is, op de woestijn, waarin geen mens is;

26. Aby szedł deszcz na ziemię, w której nikt nie mieszka, i na pustynię, gdzie niemasz człowieka;

26. Hogy aláessék az ember nélkül való földre, [11†] a pusztaságra, holott senki sincsen;

26 чтобы шел дождь на землю безлюдную, на пустыню, где нет человека,

26. Щоб ійшов дощ на землю безлюдну, на пустиню, де нема й чоловіка,

27. niin että autio erämaa saa kylläksensä ja maa kasvaa vihannan ruohon?

27. Että se täyttäis erämaan ja korven, ja saattais ruohot vihottamaan.

27. Että se täytäis erämaan ja corwen ja saattais ruohot wihottoman.

27 to satisfy the waste and desolate (ground) and to cause the tender grass to spring forth?

27. To satisfy the desolate and waste ground; and to cause the bud of the tender herb to spring forth?

27. for at mætte de øde og ødelagte Steder og bringe Græsbunden til at spire?

27. Att det skall uppfylla ödemarken och öknen, och kommer gräset till att växa?

27. Et ta täidab ühhe ärrahäwwitud ja ärraraisatud paiga , ja lasseb nore rohho, mis tärkand, kaswada.

27. drėkintų tuščią ir apleistą žemę, kad želtų žolė?

27. daß er füllt die Einöde und Wildnis und macht das Gras wächst?

27. Pour abreuver des lieux déserts et désolés, et faire germer et sortir l'herbe?

27. Para hartar la tierra desierta; e inculta; y para hacer producir verdura de renuevos?

27 Om het woeste en het verwoeste te verzadigen, en om het uitspruitsel der grasscheutjes te doen wassen.

27. Aby nasycił miejsce puste i niepłodne, a wywiódł z niego zieloną trawę.

27. Hogy megitasson pusztát, sivatagot, és hogy sarjaszszon zsenge pázsitot?

27 чтобы насыщать пустыню и степь и возбуждать травные зародыши к возрастанию?

27. Щоб насичував пустиню й степ, і розбуджував до росту зароди травні?

28. Onko sateella isää, tahi kuka on synnyttänyt kastepisarat?

28. Onko sateella isää? eli kuka on synnyttänyt kasteen pisarat?

28. Cuca on saten Isä? cuca on synnyttänyt casten pisarat?

28 Has the rain a father? Or who has bore the drops of dew?

28. Hath the rain a father? or who hath begotten the drops of dew?

28. Har Regnen vel en Fader? eller hvo har avlet Duggens Draaber?

28. Ho är regnets fader? Ho hafver födt daggenes droppar?

28. Ons wihmal issa? ehk kes on kaste pisokessed sünnitanud?

28. Ar lietus turi tėvą? Kas pagimdė rasos lašus?

28. Wer ist des Regens Vater? Wer hat die Tropfen des Taues gezeugt?

28. La pluie a-t-elle un père? Ou, qui enfante les gouttes de rosée?

28. ¿Tiene la lluvia padre? ¿o quién engendró las gotas del rocio?

28 Heeft de regen een vader, of wie baart de druppelen des dauws?

28. Izali ma deszcz ojca? a krople rosy kto płodzi?

28. Van-é atyja az esőnek, és ki szülte a harmat cseppjeit?

28 Есть ли у дождя отец? или кто рождает капли росы?

28. Чи в доща є батько? Хто роджає краплї роси?

29. Kenen kohdusta on jää tullut, ja kuka on synnyttänyt taivaan härmän?

29. Kenen kohdusta jää on tullut? ja kuka on härmän synnyttänyt taivaan alla?

29. Kenen cohdusta jää on tullut? ja cuca on härmän synnyttänyt taiwan alla?

29 Out of whose womb came the ice? And the hoary frost of heaven, who has engendered it?

29. Out of whose womb came the ice? and the hoary frost of heaven, who hath gendered it?

29. Af hvis Moderliv er Frost udgangen? og hvo fødte Rimfrost under Himmelen?

29. Utu hvars lif är isen utgången; och ho hafver födt rimfrostet under himmelen;

29. Kelle kohhust on jea wäljatulnud? ja kes on taewa hallad sünnitand?

29. Kur gimė ledas? Kas pagimdė šerkšną po dangumi?

29. Aus wes Leib ist das Eis gegangen, und wer hat den Reif unter dem Himmel gezeugt,

29. De quel sein est sortie la glace? Et qui enfante le givre du ciel?

29. ¿De vientre de quién salió el hielo? ¿y la helada del cielo, quién la engendró?

29 Uit wiens buik komt het ijs voort, en wie baart den rijm des hemels?

29. Z czyjegoż żywota wychodzi mróz? a szron niebieski któż płodzi?

29. Kinek méhéből jött elő a jég, és az ég daráját kicsoda szülte?

29 Из чьего чрева выходит лед, и иней небесный, – кто рождает его?

29. Із чиєго лоня виходить лід і иней в воздусї - хто його родить?

30. Vesi tiivistyy kuin kiveksi, ja syvyyden pinta sulkeutuu kiinni.

30. Vedet kätkevät itsensä niinkuin kivi, ja syvyydet päältä kiinnitetään.

30. Että wesi on peitos nijncuin kiwi ja sywydet pysywät ylhällä.

30 The waters hide themselves (and become) like stone and the face of the deep is frozen.

30. The waters are hid as with a stone, and the face of the deep is frozen.

30. Vandet skjuler sig, som var det en Sten, og Dybets Overflade slutter sig sammen.

30. Att vattnet skulle fördoldt varda såsom under stenar, och djupet blifver ofvanuppå ståndandes?

30. Wessi poeb alla kui kiwwi, ja süggawusse peältsed lähhäwad ühte.

30. Kodėl vanduo sukietėja į akmenį ir gelmių paviršius užšąla?

30. daß das Wasser verborgen wird wie unter Steinen und die Tiefe oben gefriert?

30. Les eaux se dissimulent, changées en pierre, et la surface de l'abîme se prend.

30. Las aguas se tornan a manera de piedra, y la haz del abismo se aprieta.

30 Als met een steen verbergen zich de wateren, en het vlakke des afgrond wordt omvat.

30. Jakoż się kamieniem wody nakrywają, gdy wierzch przepaści zamarza.

30. Miként rejtőznek el a vizek mintegy kő alá, és mint zárul be a mély vizek színe?

30 Воды, как камень, крепнут, и поверхность бездны замерзает.

30. Води, мов камінь тверднуть, і поверхня безоднї замерзає.

31. Taidatko solmita Otavan siteet tahi irroittaa kahleista Kalevanmiekan?

31. Taidatkos sitoa Seulaisen siteet, eli päästää Kointähden siteet?

31. Taidatcos sito seolaisen sitet eli päästä Orionin siten?

31 Can you bind the cluster of the Pleiades, or loose the bands of Orion?

31. Canst thou bind the sweet influences of Pleiades, or loose the bands of Orion?

31. Kan du knytte Syvstjernens Baand, eller løse Orions Reb?

31. Kan du binda tillsammans sjustjärnornas band, eller upplösa Orions band?

31. Kas sa woid need illusad söäla-tähhed kokkosolmida, ehk warda-tähtede siddemed lahtipeästa?

31. Ar gali surišti Sietyno raiščius ir atrišti Oriono?

31. Kannst du die Bande der sieben Sterne zusammenbinden oder das Band des Orion auflösen?

31. Peux-tu resserrer les liens des Pléiades, ou détacher les chaînes d'Orion?

31. ¿Detendrás tú los deleites de las Pléiadas? ¿o desatarás las ataduras del Orión?

31 Kunt gij de liefelijkheden van het Zevengesternte binden, of de strengen des Orions losmaken?

31. Możeszże związać jasne gwiazdy Bab? albo związek Oryjona rozerwać?

31. Összekötheted-é a fiastyúk szálait; a kaszáscsillag [12†] köteleit megoldhatod-é?

31 Можешь ли ты связать узел Хима и разрешить узы Кесиль?

31. Чи звязав би ти узол у Плеяди, чи розвязав би Орійона*?

32. Voitko tuoda esiin eläinradan tähdet aikanansa ja johdattaa Seulaset lapsinensa?

32. Taidatkos tuoda taivaan merkit edes aikanansa, eli johdattaa Otavan lastensa kanssa?

32. Taidatcos tuoda cointähdet edes aicanans eli otawan taiwast lastens päälle.

32 Can you lead forth the constellations in their season? Or can you guide the Bear with her train?

32. Canst thou bring forth Mazzaroth in his season? or canst thou guide Arcturus with his sons?

32. Kan du lade Dyrekredsens Stjerner komme frem til deres Tid? eller føre Bjørnen med dens Unger frem?

32. Kan du hemta morgonstjernorna fram i sin tid, eller föra vagnen på himmelen öfver sin barn?

32. Kas sa woid need Massara-tähhed wäljasata ommal aial? ehk woid sa wankri-tähhed nende poegega juhhatada?

32. Ar gali liepti užtekėti Zodiakui ir Grįžulo ratams jų laiku?

32. Kannst du den Morgenstern hervorbringen zu seiner Zeit oder den Bären am Himmel samt seinen Jungen heraufführen?

32. Fais-tu sortir en leur temps les signes du zodiaque? Et conduis-tu la grande Ourse avec ses petits?

32. ¿Sacarás tú a su tiempo los signos de los cielos? ¿o guiarás el Arcturo con sus hijos?

32 Kunt gij de Mazzaroth voortbrengen op haar tijd, en den Wagen met zijn kinderen leiden?

32. Izali wywiedziesz gwiazdy południowe czasu swego, albo Wóz niebieski z gwiazdami jego powiedziesz?

32. A hajnalcsillagot előhozhatod-é az ő idejében, avagy a gönczölszekeret forgathatod-é fiával együtt?

32 Можешь ли выводить созвездия в свое время и вести Ас с ее детьми?

32. Чи повиводив би ти громаду зірниць у свій час, Ас-зірницю із дїтьми її?

33. Tunnetko taivaan lait, tahi sinäkö säädät, miten se maata vallitsee?

33. Tiedätkös, kuinka taivas hallitaan? eli taidatkos hänen hallituksensa toimittaa maan päällä?

33. Tiedätkös cuinga taiwas hallitan eli taidatcos hänen hallituxens toimitta maan päällä?

33 Do you know the ordinances of the heavens? Can you establish the dominion of it on the earth?

33. Knowest thou the ordinances of heaven? canst thou set the dominion thereof in the earth?

33. Kender du Himmelens Love? eller kan du bestemme dens Herredømme over Jorden?

33. Vetst du, huru himmelen skall regeras; eller kan du sätta ett herradöme öfver honom på jordene?

33. Kas sa ärratead taewa seädmissed? kas sa sead temma wallitsust Ma peäl?

33. Ar pažįsti dangaus nuostatus ir gali juos pritaikyti žemei?

33. Weißt du des Himmels Ordnungen, oder bestimmst du seine Herrschaft über die Erde?

33. Connais-tu les lois du ciel? Ou disposes-tu de son pouvoir sur la terre?

33. ¿Supiste tú las ordenanzas de los cielos? ¿Dispondrás tú de su potestad en la tierra?

33 Weet gij de verordeningen des hemels, of kunt gij deszelfs heerschappij op de aarde bestellen?

33. I znaszże porządek nieba? a możeszże rozrządzić panowanie jego na ziemi?

33. Ismered-é az ég törvényeit, vagy te határozod-é meg uralmát [13†] a földön?

33 Знаешь ли ты уставы неба, можешь ли установить господство его на земле?

33. Чи небесне знаєш право, чи можеш порядок його завести на землї?

34. Taidatko korottaa äänesi pilviin ja saada vesitulvan peittämään itsesi?

34. Taidatkos korottaa äänes ylös pilviin, että veden paljous sinun peittäis?

34. Taidatcos jylinä wiedä ylös pilwijn eli peittäkö sinua weden paljous?

34 Can you lift up your voice to the clouds, that abundance of waters may cover you?

34. Canst thou lift up thy voice to the clouds, that abundance of waters may cover thee?

34. Kan du opløfte din Røst til Skyen, at Vands Mangfoldighed maa skjule dig?

34. Kan du föra dina dunder högt uppe i skynom, att vattnens myckenhet dig öfvertäcker?

34. Woid sa omma heält pakso pilwede pole üllestösta, et suur hulk wet sind kattab?

34. Ar gali įsakyti debesiui, kad jo srovės išsilietų ant tavęs?

34. Kannst du deine Stimme zu der Wolke erheben, daß dich die Menge des Wassers bedecke?

34. Élèves-tu ta voix vers la nuée, pour que des eaux abondantes te couvrent?

34. ¿Alzarás tú a las nubes tu voz, para que te cubra multitud de aguas?

34 Kunt gij uw stem tot de wolken opheffen, opdat een overvloed van water u bedekke?

34. Izali podniesiesz ku obłokowi głos twój, aby cię wielkość wód okryła?

34. Felemelheted-é szavadat a felhőig, hogy a vizeknek bősége beborítson téged?

34 Можешь ли возвысить голос твой к облакам, чтобы вода в обилии покрыла тебя?

34. Чи можеш підняти голос твій до хмар, щоб рясний дощ спустився на тебе?

35. Taidatko lähettää salamat menemään, niin että sanovat sinulle: 'Katso, tässä olemme'?

35. Taidatkos lähettää pitkäisen leimaukset matkaan menemään ja sanomaan sinulle: tässä me olemme?

35. Taidatcos lähettä pitkäisen leimauxet matcan menemän ja sanoman: täsä me olemma?

35 Can you send forth lightnings, that they may go and say to you, Here we are?

35. Canst thou send lightnings, that they may go, and say unto thee, Here we are?

35. Kan du udlade Lynene, at de fare frem, og at de sige til dig: Se, her ere vi?

35. Kan du utsläppa ljungeldar, att de fara åstad, och säga: Här äre vi?

35. Woid sa walgud wäljalasta, et nemmad eddasi lähhäwad, ja sulle ütlewad: Wata siin meie olleme !

35. Ar gali pasiųsti žaibus, kad jie išeitų, sakydami: ‘Štai mes čia’?

35. Kannst du die Blitze auslassen, daß sie hinfahren und sprechen zu dir: Hier sind wir?

35. Envoies-tu les éclairs? Partent-ils, et te disent-ils: Nous voici?

35. ¿Enviarás tú los relámpagos, para que ellos vayan? ¿y diránte ellos a tí: Hénos aquí?

35 Kunt gij de bliksemen uitlaten, dat zij henenvaren, en tot u zeggen: Zie, hier zijn wij?

35. Izali możesz wypuścić błyskawice, aby przyszły, i rzekłyć: Otośmy?

35. Kibocsáthatod-é a villámokat, hogy elmenjenek, vagy mondják-é néked: Itt vagyunk?

35 Можешь ли посылать молнии, и пойдут ли они и скажут ли тебе: вот мы?

35. Чи можеш ти розсилати блискавицї, та й чи прийдуть вони 'д тобі й скажуть: Ось ми!

36. Kuka on pannut viisautta pilvenlonkiin, tahi kuka antoi pilvenhattaroille ymmärrystä?

36. Kuka on asettanut taidon salaisuuteen eli kuka on ajatukselle antanut toimen?

36. Cuca on asettanut taidon salaisuteen? cuca on ajatuxille andanut toimen? cuca on nijn taitawa että hän pilwet luke taita?

36 Who has put wisdom in the inward parts? Or who has given understanding to the mind?

36. Who hath put wisdom in the inward parts? or who hath given understanding to the heart?

36. Hvo lagde visdom i Hjertets Inderste? eller hvo gav Forstand i Tanken?

36. Ho hafver satt visdomen uti det fördolda? Ho hafver gifvit tankomen förstånd?

36. Kes on tarkust pannud süddame pohja? ehk kes on melele moistust annud?

36. Kas įdėjo išmintį į širdį ir davė supratimą protui?

36. Wer gibt die Weisheit in das Verborgene? Wer gibt verständige Gedanken?

36. Qui a mis la sagesse dans les nues, qui a donné au météore l'intelligence?

36. ¿Quién puso la sabiduría en los riñones? ¿o quién dió al entendimiento la inteligencia?

36 Wie heeft de wijsheid in het binnenste gezet? Of wie heeft den zin het verstand gegeven?

36. Któż złożył we wnętrznościach ludzkich mądrość, a kto dał rozumowi bystrość?

36. Ki helyezett bölcseséget [14†] a setét felhőkbe, vagy a tüneményeknek ki adott értelmet?

36 Кто вложил мудрость в сердце, или кто дал смысл разуму?

36. Хто вложив мудрість у серце, й хто дав мисль розумові?

37. Kuka on niin viisas, että laskee pilvien luvun, kuka kaataa tyhjiksi taivaan leilit,

37. Kuka on niin taitava, että hän pilvet lukea taitaa? ja kuka taitaa tukita vesitydyt taivaassa?

37. Cuca taita tukita wesitydyt taiwasa. Cosca tomu castu ja juoxe yhten ja cockaret ryhtywät toinen toiseens.

37 Who can number the clouds by wisdom? Or who can pour out the jugs of heaven

37. Who can number the clouds in wisdom? or who can stay the bottles of heaven,

37. Hvo kan tælle Skyerne med Visdom? og hvo kan udgyde Himmelens Vandbeholdere,

37. Ho är så vis, att han skyarna räkna kan? Ho kan förstoppa vattuläglarna i himmelen,

37. Kes woib tarkussega neist üllemist pilwedest juttustada? ja kes woib need taewa lehkrid wäljawallada.

37. Kas gali suskaičiuoti debesis? Kas gali uždaryti dangaus indus,

37. Wer ist so weise, der die Wolken zählen könnte? Wer kann die Wasserschläuche am Himmel ausschütten,

37. Qui compte les nuages avec sagesse, qui incline les outres des cieux,

37. ¿Quién puso por cuenta los cielos con sabiduría? ¿y los odres de los cielos, quién los hizo parar,

37 Wie kan de wolken met wijsheid tellen, en wie kan de flessen des hemels nederleggen?

37. Któż obrachował niebiosa mądrością swoją? a co się leje z nieba, któż uspokoi?

37. Ki számlálta meg a bárányfelhőket bölcseséggel, és ki üríti ki az égnek tömlőit;

37 Кто может расчислить облака своею мудростью и удержать сосуды неба,

37. Хто може перелїчити хмари своєю мудрістю й здержати сей посуд піднебесний,

38. kun multa on kuivunut kovaksi kuin valettu ja maakokkareet toisiinsa takeltuneet?

38. Kuin tomu kastuu ja juoksee yhteen, ja kokkareet ryhtyvät toinen toiseensa.

38 when the dust runs into a mass and the clods cleave fast together?

38. When the dust groweth into hardness, and the clods cleave fast together?

38. idet Støv løber sammen til en Støbning, og Jordklumperne hænge ved hverandre

38. När stoftet är vått vordet, så att det tillhopalöper, och klimparne låda tillsammans?

38. Kui se pörm kastetakse, et ta ühheks tükkiks saab, et pangad teine teise külge kinnihakkawad.

38. kai dulkės tampa purvu ir grumstai sulimpa?

38. wenn der Staub begossen wird, daß er zuhauf läuft und die Schollen aneinander kleben?

38. Quand la poussière se délaie et se met en fusion, et que les mottes s'agglomèrent?

38. Cuando el polvo se ha endurecido con dureza, y los terrones se pegaron unos a otros?

38 Als het stof doorgoten is tot vastigheid, en de kluiten samenkleven?

38. Aby polany proch stężał, a bryły aby się społu zelgnęły?

38. Mikor a por híg sárrá változik, és a göröngyök összetapadnak?

38 когда пыль обращается в грязь и глыбы слипаются?

38. Коли пил обертаєсь в болото, й в грудки злипаєсь?