34 luku

Elihun toinen puhe: Jobin syytökset ovat väärät; Jumala on oikeamielinen ja vanhurskas.

1. Ja Elihu lausui ja sanoi:

1. Ja Elihu vielä sanoi:

1. JA Elihu wielä sanoi:

1 Moreover Elihu answered and said,

1. Furthermore Elihu answered and said,

1. Fremdeles svarede Elihu og sagde:

1. Och Elihu svarade, och sade:

1. Ja Eliu räkis weel ja ütles:

1. Elihuvas tęsė:

1. Und es hob an Elihu und sprach:

1. Élihu reprit la parole, et dit:

1. Y RESPONDIÓ Eliú, y dijo:

1 Verder antwoordde Elihu, en zeide:

1. Nadto mówił Elihu, i rzekł:

1. És szóla Elihu, és monda:

1 И продолжал Елиуй и сказал:

1. І говорив Еліуй дальше й казав:

2. Kuulkaa, te viisaat, minun sanojani, ja kuunnelkaa minua, te tietomiehet.

2. Te taitavat, kuulkaat minun puhettani, ja te ymmärtäväiset, ottakaat korviinne.

2. Te taitawat cuulcat minun puhettani ja te ymmärtäwäiset ottacat corwijn:

2 Hear my words, you* wise men and listen to me, you* who have knowledge.

2. Hear my words, O ye wise men; and give ear unto me, ye that have knowledge.

2. Hører, I vise! min Tale, og I forstandige! vender eders Øren til mig;

2. Hörer, I vise, mitt tal, och I förståndige, akter på mig;

2. Kuulge teie targad minno könned, ja teie moistlikkud pöörge körwad mo pole.

2. ‘‘Išminčiai, paklausykite mano žodžių ir supraskite juos, turintieji išmanymą.

2. Hört, ihr Weisen, meine Rede, und ihr Verständigen, merkt auf mich!

2. Vous, sages, écoutez mes discours; et vous, savants, prêtez-moi l'oreille.

2. Oid sabios, mis palabras, y doctos escuchádme:

2 Hoort, gij wijzen, mijn woorden, en gij verstandigen, neigt de oren naar mij.

2. Słuchajcież, mądrzy! mów moich, a nauczeni posłuchajcie mię.

2. Halljátok meg bölcsek az én szavaimat, és ti tudósok hajtsátok hozzám füleiteket!

2 выслушайте, мудрые, речь мою, и приклоните ко мне ухо, рассудительные!

2. Слухайте, мудрі, моєї річі, нахилїть до мене ухо, ви розумні!

3. Sillä korva koettelee sanat, ja suulaki maistaa ruuan maun.

3. Sillä korva koettelee puheen, ja suu maistaa ruan.

3. Sillä corwa coettele puhen ja suu maista ruan.

3 For the ear tries words as the palate tastes food.

3. For the ear trieth words, as the mouth tasteth meat.

3. thi Øret prøver Talen, og Ganen smager Maden.

3. Ty örat pröfvar talet, och munnen smakar maten.

3. Sest körw kiusab könnet läbbi, ja su-laggi tunneb, mis kölbab süa.

3. Ausis skiria žodžius, kaip burna jaučia maisto skonį.

3. Denn das Ohr prüft die Rede, und der Mund schmeckt die Speise.

3. Car l'oreille juge des discours, comme le palais goûte ce qu'on doit manger.

3. Porque el oido prueba las palabras, y el paladar gusta para comer.

3 Want het oor proeft de woorden, gelijk het gehemelte de spijze smaakt.

3. Bo ucho słów doświadcza, jako podniebienie smakuje pokarmu.

3. Mert a fül [1†] próbálja meg a szót, mint az íny kóstolja meg az ételt.

3 Ибо ухо разбирает слова, как гортань различает вкус в пище.

3. Ухо бо слова розбірає, як піднебіннє розізнає смак у їдї.

4. Tutkikaamme, mikä oikein on, koettakaamme yhdessä ymmärtää, mikä hyvä on.

4. Valitkaamme meillemme oikeus, tietääksemme keskenämme, mikä hyvä on.

4. Pyytäkämme duomio tietäxem keskenäm mikä hywä on.

4 Let us choose for us what is right. Let us know among ourselves what is good.

4. Let us choose to us judgment: let us know among ourselves what is good.

4. Lader os vælge os det rette, lader os kende imellem os, hvad godt er.

4. Låt oss utvälja en dom, att vi måge emellan oss känna hvad godt är.

4. Wallitsegem eñestele, mis kohhus on, tundkem ärra issikeskes, mis hea on.

4. Kartu patyrinėkime, kas tiesa, ir nustatykime, kas gera.

4. Laßt uns ein Urteil finden, daß wir erkennen unter uns, was gut sei.

4. Choisissons ensemble ce qui est juste; voyons, entre nous, ce qui est bon.

4. Escojamos para vosotros el juicio, conozcamos entre nosotros cual sea lo bueno.

4 Laat ons kiezen voor ons, wat recht is; laat ons kennen onder ons wat goed is.

4. Obierzmy sobie sąd, a rozeznajmy między sobą, co jest dobrego.

4. Keressük csak magunk az igazságot, értsük meg magunk között, mi a jó?

4 Установим между собою рассуждение и распознаем, что хорошо.

4. Зложім суд між собою й визнаймо, що добре.

5. Sillä Job on sanonut: 'Olen oikeassa, mutta Jumala on ottanut minulta oikeuteni.

5. Sillä Job on sanonut: minä olen hurskas, ja Jumala on kieltänyt minulta oikeuteni.

5. Sillä Hiob on sanonut: minä olen hurscas ja Jumala on kieldänyt minulda minun oikeudeni.

5 For Job has said, I am righteous and God has taken away my right.

5. For Job hath said, I am righteous: and God hath taken away my judgment.

5. Thi Job sagde: Jeg er retfærdig, men Gud. har borttaget min Ret.

5. Ty Job hafver sagt: Jag är rättfärdig, och Gud hafver förvägrat mig min rätt.

5. Sest Iob on üttelnud: Ma ollen öige, ja Jummal on mo kohhut ärrasaatnud.

5. Juk Jobas sakė: ‘Aš esu teisus, bet Dievas nedaro man teisybės.

5. Denn Hiob hat gesagt: "Ich bin gerecht, und Gott weigert mir mein Recht;

5. Job a dit: "Je suis juste, mais Dieu met mon droit de côté;

5. Porque Job ha dicho: Yo soy justo, y Dios me ha quitado mi derecho.

5 Want Job heeft gezegd: Ik ben rechtvaardig, en God heeft mijn recht weggenomen.

5. Ponieważ Ijob rzekł: Jestem sprawiedliwym, a Bóg odrzucił sprawę moję:

5. Mert Jób azt mondá: Igaz vagyok, de Isten megtagadja igazságomat.

5 Вот, Иов сказал: я прав, но Бог лишил меня суда.

5. Ось, Йов сказав: Я прав, та Бог відмовив менї суду.

6. Vaikka minun puolellani on oikeus, pitäisi minun valhetella; kuolettava nuoli on minuun sattunut, vaikka olen rikoksesta vapaa.'

6. Minun täytyy valhetella, ehkä minulla vielä oikeus olis: minä vaivataan ilman ansiota minun nuoliltani.

6. Minun täyty walhetella ehkä minulla wielä oikeus olis minä waiwatan ilman ansiota minun nuolildani.

6 Notwithstanding my right I am (accounted) a liar. My wound is incurable, (though I am) without transgression.

6. Should I lie against my right? my wound is incurable without transgression.

6. Uagtet jeg har Ret, skal jeg staa som en Løgner; ulægelig har Pilen truffet mig, skønt der ikke er Overtrædelse hos mig.

6. Jag måste ljuga, om jag än rätt hade; jag varder plågad af min skott, om jag än det intet förskyllat hade.

6. Ma pean walletama omma öigusse jures, mo nole haaw ei woi parranedda, ja ep olle ülleastmist.

6. Nors esu teisus, mane laiko melagiu; mano žaizda nepagydoma, nors esu nekaltas’.

6. ich muß lügen, ob ich wohl recht habe, und bin gequält von meinen Pfeilen, ob ich wohl nichts verschuldet habe."

6. En dépit de mon droit, je suis un menteur; ma plaie est douloureuse, sans que j'aie péché."

6. En mi juicio yo fuí mentiroso, mi saeta es gravada sin haber yo prevaricado.

6 Ik moet liegen in mijn recht; mijn pijl is smartelijk zonder overtreding.

6. I mamże kłamać, mając sprawiedliwą? Bolesny jest postrzał mój bez przewinienia.

6. Igazságom ellenére kell hazugnak lennem; [2†] halálos nyíl talált hibám nélkül!

6 Должен ли я лгать на правду мою? Моя рана неисцелима без вины.

6. Чи ж менї лгати на правду мою? Моя невилїчима рана - незаслужена.

7. Kuka mies on sellainen kuin Job, joka juo jumalanpilkkaa niinkuin vettä,

7. Kuka on Jobin vertainen, joka irvistystä juo niinkuin vettä,

7. Cuca on Hiobin wertainen joca irwitöstä juo nijncuin wettä.

7 What man is like Job, who drinks up scorning like water,

7. What man is like Job, who drinketh up scorning like water?

7. Hvor er en Mand som Job, der inddrikker Gudsbespottelse som Vand

7. Ho är en sådana, som Job; som gabberi dricker såsom vatten,

7. Missuggune mees on kui Iob, kes hirwitamist joob kui wet;

7. Ar yra kitas toks žmogus kaip Jobas, kuris geria paniekinimus kaip vandenį,

7. Wer ist ein solcher Hiob, der da Spötterei trinkt wie Wasser

7. Y a-t-il un homme tel que Job, qui boit le blasphème comme l'eau,

7. ¿Qué hombre hay como Job, que bebe el escarnio como agua?

7 Wat man is er, gelijk Job? Hij drinkt de bespotting in als water;

7. Któryż jest mąż taki, jako Ijob, coby pił pośmiewisko jako wodę?

7. Melyik ember olyan, mint Jób, a ki iszsza a csúfolást, mint a vizet.

7 Есть ли такой человек, как Иов, который пьет глумление, как воду,

7. Хиба є де такий чоловік, як Йов, що глумує, мов би пив воду,

8. joka yhtyy väärintekijäin seuraan ja vaeltaa jumalattomain miesten parissa?

8. Ja käy pahantekiäin kanssa tiellä, niin että vaeltaa jumalattomain kanssa?

8. Ja käy pahantekijtten cansa tiellä nijn että hän waelda jumalattomain cansa?

8 saying, I have not sinned, nor committed unrighteousness, nor had fellowship with workers of wickedness to go with the profane.

8. Which goeth in company with the workers of iniquity, and walketh with wicked men.

8. og vandrer i Selskab med dem, som gøre Uret, og gaar med ugudelige Folk?

8. Och går på vägenom med illgerningsmän, så att han vandrar med ogudaktiga män?

8. Ja lähhäb nende seltsi, kes nurjatuma tö tewad, ja lähhäb käima öäla rahwaga.

8. kuris draugauja su piktadariais ir bendrauja su nedorėliais?

8. und auf dem Wege geht mit den Übeltätern und wandelt mit gottlosen Leuten?

8. Qui marche dans la compagnie des ouvriers d'iniquité, et qui va avec les hommes pervers?

8. Y va en compañía con los que obran iniquidad, y anda con los hombres maliciosos.

8 En gaat over weg in gezelschap met de werkers der ongerechtigheid, en wandelt met goddeloze lieden.

8. A coby chodził w towarzystwie czyniących nieprawość; i przestawałby z ludźmi niepobożnymi?

8. És egy társaságban forog a gonosztevőkkel, [3†] és az istentelen emberekkel jár!

8 вступает в сообщество с делающими беззаконие и ходит с людьми нечестивыми?

8. Товаришує беззаконним і ходить з людьми безбожними?

9. Sillä hän sanoo: 'Ei hyödy mies siitä, että elää Jumalalle mieliksi.'

9. Sillä hän on sanonut: Ei se auta ihmistä, että hän pyytää Jumalalle kelvata.

9. Sillä hän on sanonut: ehkä jocu olis hurscas nijn ei se cuitengan Jumalalle mitän kelpa cuulcat taitawat minua.

9 For you should not say, There will be no visitation to a man; (visitation) is to him from the Lord.

9. For he hath said, It profiteth a man nothing that he should delight himself with God.

9. Thi han sagde: Det gavner ikke en Mand, om han har Behag i Gud.

9. Ty han hafver sagt: Om än någor rätt färdig vore, så gäller han dock intet när Gudi.

9. Sest ta on üttelnud: Ei polle ühhelgi sest kasso, kui temmal hea meel on Jummalast.

9. Jis sakė: ‘Žmogui jokios naudos, jei jis stengiasi patikti Dievui’.

9. Denn er hat gesagt: "Wenn jemand schon fromm ist, so gilt er doch nichts bei Gott."

9. Car il a dit: L'homme ne gagne rien à se plaire avec Dieu.

9. Porque dijo: De nada servirá al hombre, si conformare su voluntad con Dios.

9 Want hij heeft gezegd: Het baat een man niet, als hij welbehagen heeft aan God.

9. Bo powiedział: Nie pomoże człowiekowi, choćby się podobał Bogu.

9. Mert azt mondja: Nem használ az [4†] az embernek, ha Istennel békességben él.

9 Потому что он сказал: нет пользы для человека в благоугождении Богу.

9. Він бо сказав: Нема з того хісна чоловікові, як угоджає Богу.

10. Sentähden kuulkaa minua, te ymmärtäväiset miehet: Pois se! Ei Jumalassa ole jumalattomuutta eikä Kaikkivaltiaassa vääryyttä.

10. Sentähden, te toimelliset, kuulkaat minua. Pois se, että Jumala olis jumalatoin ja Kaikkivaltias väärä.

10. Pois se että Jumala olis jumalatoin ja Caickiwaldias wäärä.

10 Therefore listen to me, you* men of understanding. Far be it from me to sin before the Lord and pervert righteousness before the Almighty.

10. Therefore hearken unto me, ye men of understanding: far be it from God, that he should do wickedness; and from the Almighty, that he should commit iniquity.

10. Derfor, I Mænd af Forstand! hører paa mig: Det være langt fra Gud at være ugudelig, og fra den Almægtige at være uretfærdig.

10. Hörer mig, I vise män: Bort det, att Gud skulle vara ogudaktig, och den Allsmägtige orättvis;

10. Sepärrast, teie targa süddamega mehhed, kuulge mind: Öäl tö olleks Jummalale, ja köwwerus selle Keigewäggewamale teotusseks.

10. Vyrai, kurie išmanote, paklausykite manęs. Negali būti, kad Dievas darytų neteisybę ir Visagalis nusikalstų.

10. Darum hört mir zu, ihr weisen Leute: Es sei ferne, daß Gott sollte gottlos handeln und der Allmächtige ungerecht;

10. C'est pourquoi, vous qui avez de l'intelligence, écoutez-moi. Loin de Dieu la méchanceté! loin du Tout-Puissant l'injustice!

10. Por tanto varones de seso, oídme: Léjos vaya de Dios la impiedad, y del Omnipotente la iniquidad.

10 Daarom, gij, lieden van verstand, hoort naar mij: Verre zij God van goddeloosheid, en de Almachtige van onrecht!

10. Przetoż mię słuchajcie, mężowie rozumni! Niech będzie daleka niepobożność od Boga, i nieprawość od Wszechmocnego.

10. Azért, ti tudós emberek, hallgassatok meg engem! Távol legyen Istentől a [5†] gonoszság, és a Mindenhatótól az álnokság!

10 Итак послушайте меня, мужи мудрые! Не может быть у Бога неправда или у Вседержителя неправосудие,

10. Слухайте ж, мужі мудрі, мене! Не може бути в Бога неправди, у Вседержителя - несправедливого суду,

11. Vaan hän kostaa ihmiselle hänen tekonsa ja maksaa miehelle hänen vaelluksensa mukaan.

11. Sillä hän antaa itsekullekin ihmiselle ansionsa jälkeen, ja maksaa tiensä jälkeen.

11. Waan hän anda idzecullengin ihmiselle ansions jälken ja maxa työns jälken.

11 For the work of a man he will render to him and cause every man to find according to his ways.

11. For the work of a man shall he render unto him, and cause every man to find according to his ways.

11. Thi han betaler et Menneske efter dets Gerning og lader enhver faa efter hans Vej.

11. Utan han lönar menniskone, efter som hon hafver förtjent; och drabbar uppå hvar och en efter hans gerningar.

11. Sest iñimesse teggo möda tassub Ta tem̃a kätte, ja iggaühhe teed möda sadab Ta temma kätte.

11. Jis atlygina žmogui pagal jo darbus ir užmoka pagal jo kelius.

11. sondern er vergilt dem Menschen, darnach er verdient hat, und trifft einen jeglichen nach seinem Tun.

11. Il rend à l'homme selon ses œuvres, et il fait trouver à chacun selon sa conduite.

11. Porque él pagará al hombre su obra, y él le hará hallar conforme a su camino,

11 Want naar het werk des mensen vergeldt Hij hem, en naar eens ieders weg doet Hij het hem vinden.

11. Bo on według uczynku płaci człowiekowi, a według drogi jego każdemu nagradza.

11. Sőt inkább, a mint cselekszik [6†] az ember, úgy fizet néki, és kiki az ő útja szerint találja meg, a mit keres.

11 ибо Он по делам человека поступает с ним и по путям мужа воздаетему.

11. Він бо дає чоловіку, що заробив дїлами, й після поступків мужа відплачує йому.

12. Totisesti, Jumala ei tee väärin, Kaikkivaltias ei vääristä oikeutta.

12. Ilman epäilemätä, ei Jumala tuomitse ketään vääryydellä, eikä Kaikkivaltias käännä oikeutta.

12. Ilman epäilemätä ei Jumala duomidze ketän wäärydellä eikä Caickiwaldias käännä oikeutta.

12 Yes, certainly God will not do wrong. Neither will the Almighty pervert justice.

12. Yea, surely God will not do wickedly, neither will the Almighty pervert judgment.

12. Ja, sandelig, Gud handler ikke uretfærdigt, og den Almægtige forvender ikke Retten.

12. Utan tvifvel, Gud fördömer ingen med orätt, och den Allsmägtige böjer icke rätten.

12. Jah töeste, Jum̃al ei te mitte öälat tööd, ja se Keigewäggewam ei te köwweraks, mis öige on.

12. Tikrai Dievas nedaro neteisybės ir Visagalis neiškraipo teisės.

12. Ohne zweifel, Gott verdammt niemand mit Unrecht, und der Allmächtige beugt das Recht nicht.

12. Certainement Dieu ne commet pas d'injustice, le Tout-Puissant ne fait pas fléchir le droit.

12. Además de esto, cierto Dios no hará injusticia, y el Omnipotente no pervertirá el derecho.

12 Ook waarlijk, God handelt niet goddelooslijk, en de Almachtige verkeert het recht niet.

12. A zgoła Bóg przewrotnie nie czyni, a Wszechmocny nie podwraca sądu.

12. Bizonyára az Isten nem cselekszik gonoszságot, a Mindenható el nem ferdíti az igazságot!

12 Истинно, Бог не делает неправды и Вседержитель неизвращает суда.

12. Праведне слово, Бог кривди не чинить, і Вседержитель не вивертає суду.

13. Kuka on pannut hänet vallitsemaan maata, ja kuka on perustanut koko maanpiirin?

13. Kuka on asettanut ne mitkä maan päällä ovat, ja kuka on pannut koko maanpiirin?

13. Cuca on asettanut ne cuin maan päällä owat ja cuca on pannut coco maan pijrin?

13 Who gave him a charge over the earth? Or who has disposed the whole world?

13. Who hath given him a charge over the earth? or who hath disposed the whole world?

13. Hvo har beskikket ham over Jorden? og hvo har grundet hele Jordens Kreds.

13. Ho hafver skickat det uppå jordene är, och ho hafver satt hela jordenes krets?

13. Kes tulleb tedda katsuma, ka Ma peäl? ja kes on keik ilma-maad seädnud?

13. Kas Jam patikėjo žemę ir kas pavedė Jam visatą?

13. Wer hat, was auf Erden ist, verordnet, und wer hat den ganzen Erdboden gesetzt?

13. Qui lui a commis le soin de la terre? Qui lui a confié l'univers?

13. ¿Quién visitó por él la tierra? ¿y quién puso en órden todo el mundo?

13 Wie heeft Hem gesteld over de aarde, en wie heeft de ganse wereld geschikt?

13. Któż go przełożył nad ziemią? a kto wystawił cały okrąg świata?

13. Kicsoda bízta reá a földet és ki rendezte az egész világot?

13 Кто кроме Его промышляет о земле? И кто управляет всею вселенною?

13. Хто окрім його дбає про землю? Хто дає лад у вселеннїй?

14. Jos hän ajattelisi vain itseänsä ja palauttaisi luokseen henkensä ja henkäyksensä,

14. Jos hän tahtois, niin hän vois kaikkein hengen ja elämän koota tykönsä.

14. Jos hän tahdois nijn hän wois caickein hengen ja elämän coota tygöns.

14 If he sets his heart upon himself, (if) he gathers his spirit and his breath to himself,

14. If he set his heart upon man, if he gather unto himself his spirit and his breath;

14. Dersom han vilde agte paa sig selv alene, samlede han sin Aand og sin Aande til sig:

14. Om han det toge sig före, kunde han allas anda och lif till sig samla;

14. Kui Ta omma süddame tem̃a wasto panneks, siis korristaks Ta temma waimo ja temma hinge öhko ennese jure.

14. Jei Jis savo dvasią ir kvapą atimtų iš žmogaus,

14. So er nun an sich dächte, seinen Geist und Odem an sich zöge,

14. S'il ne pensait qu'à lui, s'il retirait à lui son esprit et son souffle,

14. Si él pusiese sobre el hombre su corazón, y recogiese a sí su espíritu y su aliento,

14 Indien Hij Zijn hart tegen hem zette, Zijn geest en Zijn adem zou Hij tot Zich vergaderen;

14. Jeźliby obrócił przeciwko niemu serce swoje, a ducha jego, i dech jego do siebie wziął:

14. Ha csak ő magára volna gondja, lelkét [7†] és lehellését magához vonná:

14 Если бы Он обратил сердце Свое к Себе и взял к Себе дух ее и дыхание ее, –

14. Оберни він серце своє до себе самого, й візьми дух її й диханнє її до себе, -

15. niin kaikki liha yhdessä menehtyisi, ja ihminen tulisi tomuksi jälleen.

15. Kaikki liha kuolis yhteen, ja ihminen tulis tuhaksi jälleen.

15. Caicki liha cuolis yhten ja ihminen tulis tuhwaxi jällens.

15 all flesh will perish together and man will turn again to dust.

15. All flesh shall perish together, and man shall turn again unto dust.

15. Da maatte alt Kød til Hobe opgive Aanden, og Mennesket blive til Støv igen.

15. Allt kött vorde tillhopa förgåendes, och menniskan vorde åter till asko igen.

15. Keik lihha heidaks hopis hinge, ja innimeñe saaks jälle pörmuks.

15. tai žmogaus kūnas pražūtų ir virstų dulkėmis.

15. so würde alles Fleisch miteinander vergehen, und der Mensch würde wieder zu Staub werden.

15. Toute chair expirerait à la fois, et l'homme retournerait dans la poussière.

15. Toda carne perecería juntamente, y el hombre se tornaría en polvo.

15 Alle vlees zou tegelijk den geest geven, en de mens zou tot stof wederkeren.

15. Zginęłoby wszelkie ciało społu, a człowiekby się do prochu nawrócił.

15. Elhervadna együtt minden test és az ember visszatérne a porba.

15 вдруг погибла бы всякая плоть, и человек возвратился бы в прах.

15. Все живе зараз би зникло, прахом би люде взялися.

16. Jos sinulla on ymmärrystä, niin kuule tätä, ota korviisi sanojeni ääni.

16. Onko sinulla ymmärrystä, niin kuule näitä, ja ota vaari puheeni äänestä.

16. Ongo sinulla ymmärrystä nijn cuule näitä ja ota waari minun puheni änestä.

16 If now (you are) understanding, hear this. Listen to the voice of words.

16. If now thou hast understanding, hear this: hearken to the voice of my words.

16. Dersom du har Forstand, saa hør dette, vend dine Øren til min Tales Røst!

16. Hafver du förstånd, så hör detta, och gif akt på mins tals röst.

16. Kui sul nüüd moistus on, siis kule sedda, pöra körwa mo sannade heäle pole.

16. Jei ką nors supranti, tai paklausyk, ką sakau.

16. Hast du nun Verstand, so höre das und merke auf die Stimme meiner Reden.

16. Si donc tu as de l'intelligence, écoute cela; prête l'oreille au son de mes paroles.

16. Y si hay en tí entendimiento, oye esto: escucha la voz de mis palabras.

16 Zo er dan verstand bij u is, hoor dit; neig de oren tot de stem mijner woorden.

16. Maszli tedy rozum, słuchaj tego, a przyjmuj w uszy swe głos mowy mojej.

16. Ha tehát van eszed, halld meg ezt, és a te füledet hajtsd az én beszédeimnek szavára!

16 Итак, если ты имеешь разум, то слушай это и внимай словам моим.

16. От же, коли маєш розум, то слухай й вважай на слова мої.

17. Taitaisiko todella se hallita, joka vihaa oikeutta? Vai tuomitsetko sinä syylliseksi tuon Vanhurskaan, Voimallisen,

17. Taivuttaisko joku sentähden oikeuden, että hän vihaa häntä, ja tahtoisitkos hurskaan ja jalon tuomita jumalattomaksi?

17. Taiwutaisco jocu sentähden oikeuden että hän wiha händä ja tahdoisickos jalon ja hurscan duomita jumalattomaxi?

17 Behold he who hates lawlessness and who destroys evil men, who is forever righteousness,

17. Shall even he that hateth right govern? and wilt thou condemn him that is most just?

17. Skulde vel den, som hader Ret, holde Styr eller tør du sige den mægtige retfærdige at være uretfærdig?

17. Skulle någon fördenskull tvinga rätten, att han hatar honom? Och derföre att du stolt äst, skulle du fördenskull fördöma den rättfärdiga?

17. Kas se, kes kohhut wihkab, peaks kül sedda parrandama? ja kas sa tahhad sedda, kes öige ja keigesurem on, öälaks moista?

17. Ar gali būti valdovu tas, kuris nepakenčia teisingumo? Ar galėtum pasmerkti Tą, kuris yra visų teisiausias?

17. Kann auch, der das Recht haßt regieren? Oder willst du den, der gerecht und mächtig ist, verdammen?

17. Eh quoi! celui qui haïrait la justice, régnerait-il? Et condamnerais-tu celui qui est souverainement juste?

17. ¿Enseñorearse ha el que aborrece juicio? ¿y condenarás al poderoso siendo justo?

17 Zou Hij ook, Die het recht haat, den gewonde verbinden, en zoudt gij den zeer Rechtvaardige verdoemen?

17. Azaż ten, który ma w nienawiści sąd, panować może? azaż tego, który jest wielce sprawiedliwy, niepobożnym uczynisz?

17. Vajjon, a ki gyűlöli az [8†] igazságot, kormányozhat-é? [9†] Avagy az ellenállhatatlan igazat kárhoztathatod-é?

17 Ненавидящий правду может ли владычествовать? И можешь ли ты обвинить Всеправедного?

17. Хто ненавидїв би правду, то як би він сьвітом правив? І можеш же ти найправеднїйшого обвиняти?

18. joka sanoo kuninkaalle: 'Sinä kelvoton', ruhtinaille: 'Sinä jumalaton',

18. Pitäiskö sanottaman kuninkaalle: sinä Belial! ja ruhtinaille: te jumalattomat!

18. Pidäiskö sanottaman Cuningalle: sinä Belial ja Ruhtinalle: te jumalattomat.

18 who says to a king, (You are) worthless, to ranking men, (You)* (are) wicked,

18. Is it fit to say to a king, Thou art wicked? and to princes, Ye are ungodly?

18. Tør nogen sige til en Konge: Du Belial! til de ædle: Du ugudelige!

18. Skulle någor säga till Konungen: Du Belial? och till Förstarna: I ogudaktige?

18. Kes woib kunninga wasto üttelda? Sinna pahharet! ja würstide wasto: Sinna öäl!

18. Kas sako karaliui, kad jis nedorėlis, arba kunigaikščiui, kad jis bedievis?

18. Sollte einer zum König sagen: "Du heilloser Mann!" und zu den Fürsten: "Ihr Gottlosen!"?

18. Lui qui dit aux rois "Scélérat! " et "Méchant! " aux princes;

18. ¿Decirse ha al rey: Perverso eres; y a los príncipes: Impíos sois?

18 Zou men tot een koning zeggen: Gij Belial; tot de prinsen: Gij goddelozen!

18. Zaż potępisz tego, który może rzec królowi: O bezecny! a książętom: O niepobożny!

18. A ki azt mondja a királynak: Te semmirevaló! És a főembereknek: Te gonosztevő!

18 Можно ли сказать царю: ты – нечестивец, и князьям: вы – беззаконники?

18. Хиба можна сказати цареві: ти - безбожник, а князям: ви - беззаконники?

19. joka ei pidä päämiesten puolta eikä aseta rikasta vaivaisen edelle, koska he kaikki ovat hänen kättensä tekoa?

19. Joka ei kuitenkaan katso ruhtinain muotoa, eikä pidä eroitusta rikkaan ja köyhän välillä; sillä he ovat kaikki hänen käsialansa.

19. Joca ei cuitengan cadzo Ruhtinain muoto eikä tunne enä sitä cunnialista cuin köyhäkän: sillä he owat caicki hänen käsialans.

19 who does not respect the persons of rulers, nor regards the rich more than the poor. For they all are the work of his hands.

19. How much less to him that accepteth not the persons of princes, nor regardeth the rich more than the poor? for they all are the work of his hands.

19. Han anser ikke Fyrsternes Personer og agter ikke den rige fremfor den ringe; thi de ere alle hans Hænders Gerning.

19. Den dock icke ser på Förstarnas person, och känner icke mer den härliga än den fattiga; förty de äro alle hans handaverk.

19. Kes ei pea luggu würstidest, egga tunne suurtsuggu innimest ennam kui alwa; sest nemmad on keik Temma kätte tö.

19. O Jis neatsižvelgia į kunigaikštį ir neteikia turtuoliams pirmenybės prieš vargšus, nes jie visi yra Jo kūriniai?

19. Und er sieht nicht an die Person der Fürsten und kennt den Herrlichen nicht mehr als den Armen; denn sie sind alle seiner Hände Werk.

19. Qui n'a point égard à la personne des grands, qui ne connaît pas le riche plus que le pauvre, car ils sont tous l'ouvrage de ses mains?

19. ¿Cuánto ménos a aquel que no hace acepción de personas de príncipes, ni el rico es de él más respetado que el pobre? porque todos son obras de sus manos.

19 Hoe dan tot Dien, Die het aangezicht der vorsten niet aanneemt, en den rijke voor den arme niet kent? Want zij zijn allen Zijner handen werk.

19. Który nie ma względu na osoby książąt, i nie waży sobie więcej bogacza nad ubogiego; bo oni wszyscy są czynem rąk jego.

19. A ki nem nézi a fejedelmek személyét [10†] és a gazdagot a szegénynek fölibe nem helyezteti; mert mindnyájan az ő [11†] kezének munkája.

19 Но Он не смотрит и на лица князей и не предпочитает богатого бедному, потому что все они дело рук Его.

19. Та він не зважає на особи князїв і не волїє він багатого нїж убогого, бо всї вони - дїло рук його.

20. Tuossa tuokiossa he kuolevat, keskellä yötä; kansat järkkyvät ja häviävät, väkevä siirretään pois käden koskematta.

20. Pikaisesti täytyy heidän kuolla vielä puoliyönäkin: kansan täytyy hämmästyä ja hukkua: väkevä voimatoinna otetaan pois.

20. Picaisest täyty ihmisen cuolla ja puoliyöstä hämmästyä ja huckua wäkewä woimatoinna otetan pois.

20 In a moment they die, even at midnight. The people are shaken and pass away and the mighty are taken away without hand.

20. In a moment shall they die, and the people shall be troubled at midnight, and pass away: and the mighty shall be taken away without hand.

20. De dø i et Øjeblik, og det midt om Natten: Folk rystes og forgaa; og de mægtige tages bort, men ikke ved Menneskehaand.

20. Med hast måste menniskorna dö, och om midnattstid förskräckas och förgås; de mägtige varda kraftlöse borttagne.

20. Silma-pilkmisse aial sawad nemmad surrema, ka kesk ööd; rahwas wärrisewad ja lähhäwad omma teed, ja wäggewad sadetakse ilma käeta ärra.

20. Staiga jie mirs, tautos bus išgąsdintos naktį ir pranyks. Galiūnus Jis pašalins, žmogui nepridėjus rankos.

20. Plötzlich müssen die Leute sterben und zu Mitternacht erschrecken und vergehen; die Mächtigen werden weggenommen nicht durch Menschenhand.

20. En un moment ils mourront; au milieu de la nuit, un peuple est ébranlé et passe; le potentat puissant est emporté, et non par une main d'homme.

20. En un momento mueren, y a media noche se alborotarán los pueblos, y pasarán, y sin mano será quitado el poderoso.

20 In een ogenblik sterven zij; zelfs ter middernacht wordt een volk geschud, dat het doorga; en de machtige wordt weggenomen zonder hand.

20. Nagle umierają; a o północy wzruszony bywa naród, i przemija, a mocarz zniesiony bywa bez ręki ludzkiej.

20. Egy pillanat alatt meghalnak; éjfélkor [12†] felriadnak a népek és elenyésznek, a hatalmas is eltűnik kéz nélkül!

20 Внезапно они умирают; среди ночи народ возмутится, и они исчезают; и сильных изгоняют не силою.

20. Нагло вмірають вони; серед ночі зворушиться нарід, і вони зникають; і сильних проганяють не силою.

21. Sillä hänen silmänsä valvovat ihmisen teitä, ja hän näkee kaikki hänen askeleensa.

21. Sillä hänen silmänsä näkevät jokaisen tien, ja hän katsoo kaikki heidän askeleensa.

21. Sillä hänen silmäns näkewät jocaidzen tien ja cadzo caicki heidän askelens.

21 For his eyes are upon the ways of a man and he sees all his goings.

21. For his eyes are upon the ways of man, and he seeth all his goings.

21. Thi hans Øjne ere over hver Mands Veje, og han ser alle hans Skridt.

21. Ty hans ögon se uppå hvars och ens vägar, och han skådar alla deras gånger.

21. Sest Temma silmad on iggaühhe tede peäl, ja ta nääb keik temma sammud.

21. Jis stebi žmogaus kelius ir mato visus jo žingsnius.

21. Denn seine Augen sehen auf eines jeglichen Wege, und er schaut alle ihre Gänge.

21. Car les yeux de Dieu sont sur les voies de l'homme, et il regarde tous ses pas.

21. Porque sus ojos están sobre los caminos del hombre, y todos sus pasos ve.

21 Want Zijn ogen zijn op ieders wegen, en Hij ziet al zijn treden.

21. Oczy bowiem jego nad drogami człowieczemi, a on widzi wszystkie kroki jego.

21. Mert ő szemmel tartja mindenkinek útját, és minden lépését jól látja.

21 Ибо очи Его над путями человека, и Он видит все шаги его.

21. Очі бо його над дорогами чоловіка, й бачить він кожний ступінь його.

22. Ei ole pimeyttä, ei pilkkopimeää, johon voisivat piiloutua väärintekijät.

22. Ei pimiä eikä kuoleman varjo ole siellä, että pahantekiät itsensä siinä salaisivat.

22. Ei pimiä eikä warjo ole että pahantekiät heitäns sijtä salawat.

22 There is no darkness, nor thick gloom where the workers of wickedness may hide themselves.

22. There is no darkness, nor shadow of death, where the workers of iniquity may hide themselves.

22. Der er intet Mørke og ingen Dødsskyg ge, hvori de som gøre Uret, kunne skjule sig.

22. Intet mörker eller skygd är, att ogerningsmän måga sig der fördölja;

22. Ei olle mitte sedda pimmedust egga surmawarjo, kuhho woiksid warjule miñna need, kes nurjatuma tö tewad.

22. Jam nėra sutemų nei tamsos, kurioje piktadariai galėtų pasislėpti.

22. Es ist keine Finsternis noch Dunkel, daß sich da möchten verbergen die Übeltäter.

22. Il n'y a ni ténèbres ni ombre de la mort, où se puissent cacher les ouvriers d'iniquité.

22. No hay tinieblas, ni sombra de muerte, donde se encubran los que obran maldad.

22 Er is geen duisternis, en er is geen schaduw des doods, dat aldaar de werkers der ongerechtigheid zich verbergen mochten.

22. Niemasz ciemności, ani cienia śmierci, kędyby się skryli ci, którzy czynią nieprawość.

22. Nincs setétség és nincs a halálnak árnyéka, a hova elrejtőzhessék a gonosztevő;

22 Нет тьмы, ни тени смертной, где могли бы укрыться делающие беззаконие.

22. Нема темряви, нї глухої тїнї, де б могли заховатись беззаконнующі.

23. Sillä ei tarvitse Jumalan kauan ihmistä tarkata, ennenkuin tämän on astuttava tuomiolle hänen eteensä;

23. Sillä ei ole yhdellekään sallittu, että hän tulis Jumalan kanssa oikeudelle.

23. Sillä ei se ole yhdellekän sallittu että hän tule Jumalan cansa oikeudelle.

23 For he needs no further to consider a man, that he should go before God in judgment.

23. For he will not lay upon man more than right; that he should enter into judgment with God.

23. Thi han behøver ikke at agte længe nogen, der skal stedes til Dom for Gud.

23. Ty det varder ingom tillstadt, att han kommer med Gud till rätta.

23. Sest eks Ta peaks weel woima innimesse peäle panna, et ta peab Jummala jure kohtusse minnema?

23. Todėl Jis nereikalauja iš žmogaus, kad tas eitų į teismą su Dievu.

23. Denn er darf auf den Menschen nicht erst lange achten, daß er vor Gott ins Gericht komme.

23. Il ne regarde pas à deux fois un homme, pour le faire aller en jugement avec lui.

23. Porque nunca más permitirá al hombre, que vaya con Dios a juicio.

23 Gewisselijk, Hij legt den mens niet te veel op, dat hij tegen God in het gericht zou mogen treden.

23. Bo na nikogo nie wkłada więcej, tak, żeby miał wchodzić w sąd z Bogiem.

23. Mert nem sokáig kell szemmel tartania az embert, [13†] hogy az Isten elé kerüljön ítéletre!

23 Потому Он уже не требует от человека, чтобы шел на суд с Богом.

23. Опісля він уже не домагаєсь від чоловіка, щоб ставав на суд з Богом.

24. hän musertaa voimalliset tutkimatta ja asettaa toiset heidän sijallensa.

24. Hän musertaa monta epälukuista tuimaa, ja asettaa muita heidän siaansa;

24. Hän muserta monda epälucuista tuima ja asetta muita heidän siaans.

24 He breaks in pieces mighty men (in ways) past finding out and sets others in their stead.

24. He shall break in pieces mighty men without number, and set others in their stead.

24. Han sønderslaar de mægtige uden at ransage, og han sætter andre i deres Sted.

24. Han förgör många stolta, som icke stå till att räkna; och sätter andra i deras stad;

24. Ta peksab russuks hooplikkud, et ei woi ärraarwada, ja panneb teisi nende assemele.

24. Jis sutrupins galinguosius ir paskirs kitus į jų vietą.

24. Er bringt die Stolzen um, ohne erst zu forschen, und stellt andere an ihre Statt:

24. Il brise les puissants, sans enquête, et il en établit d'autres à leur place,

24. Él quebrantará a los fuertes sin pesquisa: y hará estar otros en lugar de ellos.

24 Hij vermorzelt de geweldigen, dat men het niet doorzoeken kan, en stelt anderen in hun plaats.

24. Pociera bardzo wiele mocarzów, a inszych miasto nich wystawia.

24. Megrontja a hatalmasokat vizsgálat nélkül, és másokat állít helyökbe.

24 Он сокрушает сильных без исследования и поставляет других на их места;

24. Він стирає можних без допиту й ставить других намість їх,

25. Niinpä hän tuntee heidän tekonsa ja kukistaa heidät yöllä, ja he musertuvat.

25. Että hän tuntee heidän työnsä, ja kukistaa heitä yöllä, että he muserretaan rikki.

25. Että hän tunde heidän työns ja cukista heitä yöllä että he muserretan ricki.

25 Therefore he takes knowledge of their works and he overturns them in the night, so that they are destroyed.

25. Therefore he knoweth their works, and he overturneth them in the night, so that they are destroyed.

25. Derfor kender han deres Gerninger og omkaster dem om Natten, at de blive knuste;

25. Derföre, att han känner deras gerningar; och omstörter dem om nattena, att de skola sönderkrossade varda.

25. Sepärrast et Ta nende teud tunneb, siis pörab Ta neid öse ümber, et neid mahharöhhutakse.

25. Jis žino jų darbus, todėl parbloškia juos naktį ir sunaikina.

25. darum daß er kennt ihre Werke und kehrt sie um des Nachts, daß sie zerschlagen werden.

25. Parce qu'il connaît leurs œuvres; il les renverse de nuit, et ils sont brisés.

25. Por tanto él hará notorias las obras de ellos; y volverá la noche, y serán quebrantados.

25 Daarom dat Hij hun werken kent, zo keert Hij hen des nachts om, en zij worden verbrijzeld.

25. Przeto, iż zna sprawy ich, obraca im dzieó w noc, aby byli potarci.

25. Ekképen felismeri cselekedeteiket, és éjjel is ellenök fordul és szétmorzsoltatnak.

25 потому что Он делает известными дела их и низлагаетих ночью, и они истребляются.

25. Бо він виявляє дїла їх, і скидає їх одної ночі, й вони щезають,

26. Niinkuin jumalattomia hän kurittaa heitä julkisella paikalla,

26. Hän heittää jumalattomat ilmeisesti kokoon,

26. Hän heittä jumalattomat ilmeisestä cocoon.

26 He slaps them as wicked men in the open sight of others

26. He striketh them as wicked men in the open sight of others;

26. han slaar dem, hvor de ugudelige findes, paa det Sted, hvor Folk ser det.

26. Han kastar de ogudaktiga uti en hop, der man gerna ser det;

26. Ta lööb neid kokko öälatte alla, siñna paika, kus watajaid on.

26. Jis baudžia juos kaip piktadarius visų akivaizdoje,

26. Er straft sie ab wie die Gottlosen an einem Ort, da man es sieht:

26. Il les flagelle comme des impies, à la vue de tout le monde,

26. Como a malos los herirá en lugar donde sean vistos.

26 Hij klopt hen samen als goddelozen, in een plaats, waar aanschouwers zijn;

26. Poraża ich jako niepobożnych na miejscu jawnem.

26. Gonosztevők gyanánt tapodja meg őket [14†] olyan helyen, a hol látják.

26 Он поражает их, как беззаконных людей, пред глазами других,

26. Як беззаконних, карає він їх перед очима в других.

27. koska he luopuivat hänestä eivätkä ensinkään huolineet hänen teistään,

27. Ettei he häntä seuranneet, ja ei tahtoneet ymmärtää hänen teitänsä;

27. Ettei he händä seurannet ja ei tahtonet ymmärtä hänen teitäns.

27 because they turned aside from following him and would not have regard in any of his ways,

27. Because they turned back from him, and would not consider any of his ways:

27. Thi derfor vege de fra ham og agtede ikke paa nogen af hans Veje,

27. Derföre, att de icke hafva följt honom efter, och förstodo ingen af hans vägar;

27. Sepärrast et nemmad Temma järrelt on ärratagganend, ja ei olle ühteainust temma wisidest wötnud moista.

27. nes jie pasitraukė nuo Jo ir nepaisė Jo kelių.

27. darum daß sie von ihm weggewichen sind und verstanden seiner Wege keinen,

27. Parce qu'ils se sont détournés de lui, et n'ont pas du tout pris garde à ses voies.

27. Por cuanto se apartaron de él así, y no consideraron todos sus caminos:

27 Daarom dat zij van achter Hem afgeweken zijn, en geen Zijner wegen verstaan hebben;

27. Przeto, iż odstąpili od niego, a żadnych dróg jego zrozumieć nie chcieli:

27. A kik azért távoztak el, és azért nem gondoltak egyetlen útjával sem,

27 за то, что они отвратились от Него и не уразумели всех путей Его,

27. За те, що відхилились від його і всїх доріг його не хотїли розуміти,

28. vaan saattoivat vaivaisten huudon kohoamaan hänen eteensä, ja hän kuuli kurjain huudon.

28. Että vaivaisten hunto tulis hänen eteensä ja hän kuulis viheliäisten huudon.

28. Että waiwaisten huuto tulis hänen eteens ja hän cuulis wiheljäisten huudon.

28 so that they caused the cry of the poor to come to him and he heard the cry of the afflicted.

28. So that they cause the cry of the poor to come unto him, and he heareth the cry of the afflicted.

28. for at de kunde bringe den ringes Skrig ind for ham, og for at han maatte høre de elendiges Skrig.

28. Att de fattigas rop skulle komma inför honom, och han dens eländas rop höra måtte.

28. Et Ta selle alwa kissendamist temma peäle toob, sest Ta kuleb willetsade kissendamist.

28. Vargšų šauksmas pasiekė Jį ir Jis išklausė nuskriaustuosius.

28. daß das Schreien der Armen mußte vor ihn kommen und er das Schreien der Elenden hörte.

28. Ils ont fait monter jusqu'à lui le cri du pauvre, et il a entendu la clameur des affligés.

28. Haciendo venir delante de sí el clamor del pobre, y oyendo el clamor de los necesitados.

28 Opdat Hij op hem het geroep des armen brenge, en het geroep der ellendigen verhore.

28. Aby przywiódł na nich wołanie znędzniałych, a pokazał, że wysłuchuje wołanie ubogich.

28. Hogy a szegény kiáltását hozzájok juttatja, és ő a nyomorultak kiáltását [15†] meghallja.

28 так что дошел до Него вопль бедных, и Он услышал стенание угнетенных.

28. Так що дійшов до його клик злиденних, і він почув стогни придавлених.

29. Ja jos hän on hiljaa, kuka häntä siitä tuomitsee? Jos hän peittää kasvonsa, kuka voi häntä katsella? Niin kansaa kuin kutakin ihmistä hän valvoo,

29. Jos hän antaa rauhan, kuka tahtoo kadottaa? ja jos hän peittää kasvonsa, kuka taitaa katsoa hänen päällensä, kansan ja ihmisten seassa?

29. Jos hän anda rauhan cuca tahto cadotta? ja jos hän peittä caswons cuca taita cadzoa hänen päällens Canssan ja ihmisten seas?

29 When he gives quietness, who then can condemn? And when he hides his face, who then can behold him? (It is) the same whether to a nation, or to a man,

29. When he giveth quietness, who then can make trouble? and when he hideth his face, who then can behold him? whether it be done against a nation, or against a man only:

29. Naar han skaffer Ro til Veje- hvo vil kalde ham uretfærdig? og naar han skjuler sit Ansigt - hvo kan da beskue ham? - baade for et Folk og for et enkelt Menneske:

29. Om han frid gifver, ho vill fördöma? Och om han förskyler anletet, ho vill se uppå honom ibland folken och menniskorna?

29. Kui Temma rahholist asja sadab, kes tahhab siis Tedda öälaks moista? kui Ta silmad warjule panneb, kes saab siis tedda nähha? olgo se ühhe rahwa eest, ehk ühhe ainsa innimesse eest.

29. Kai Jis duoda ramybę, kas gali varginti? Kas Jį suras, jei Jis pasislėps nuo tautos ar nuo atskiro žmogaus?

29. Wenn er Frieden gibt, wer will verdammen? und wenn er das Antlitz verbirgt, wer will ihn schauen unter den Völkern und Leuten allzumal?

29. S'il donne le repos, qui est-ce qui le condamnera? S'il cache sa face, qui le regardera? soit qu'il s'agisse d'un peuple ou d'un particulier,

29. Y si él diere reposo, ¿quién inquietará? Si escondiere el rostro, ¿quién le mirará? Esto sobre una nación, y asimismo sobre un hombre:

29 Als Hij stilt, wie zal dan beroeren? Als Hij het aangezicht verbergt, wie zal Hem dan aanschouwen, zowel voor een volk, als voor een mens alleen?

29. Gdy on sprawi pokój, któż go wzruszy? także, gdy skryje oblicze, któż go ujrzy? A to czyni tak całemu narodowi, jako każdemu człowiekowi,

29. Ha ő nyugalmat ád, ki kárhoztatja őt? [16†] Ha elrejti arczát, ki láthatja meg azt? Akár nép elől, akár ember elől egyaránt;

29 Дарует ли Он тишину, кто может возмутить? скрывает ли Он лице Свое, кто может увидеть Его? Будет ли это для народа, или для одного человека,

29. Як упокій він дарує, - хто тодї потрівожить? як він своє лице заховає, хто на його спогляне? - все одно, чи народ, чи один чоловік,

30. ettei pääse hallitsemaan jumalaton ihminen, ei kukaan niistä, jotka ovat kansalle paulana.

30. Niin ei hän anna ulkokullatun hallita, kansan lankeemuksen tähden.

30. Nijn anda hän ulcocullatun hallita Canssa ja waiwata.

30 that the profane man not reign, that there is none to ensnare the people.

30. That the hypocrite reign not, lest the people be ensnared.

30. Saa er det, for at en vanhellig ikke skal regere, og at der ikke skal være Snarer for Folket.

30. Så låter han nu en skrymtare regera, till att plåga folket.

30. Et sallalik innimenne ei jä kunningaks, et ta rahwale ei jä wörkutamisse paelaks.

30. Jis apsaugo žmones, kad jiems nekaraliautų veidmainis.

30. Denn er läßt nicht über sie regieren einen Heuchler, das Volk zu drängen.

30. Pour que l'homme impie ne règne pas, pour qu'il ne soit pas en piège au peuple.

30. Haciendo que reine el hombre hipócrita para escándalos del pueblo.

30 Opdat de huichelachtige mens niet meer regere, en geen strikken des volks zijn.

30. Aby dalej nie panował człowiek obłudny na upadek ludzki.

30. Hogy képmutató ember ne uralkodjék, és ne legyen tőre a népnek.

30 чтобы не царствовал лицемер к соблазну народа.

30. Щоб лицемір не царював, блазнячи народ.

31. Sillä onko tässä sanottu Jumalalle: 'Kyllä minä kärsin, en enää pahoin tee.

31. Minä puhun Jumalan edessä, joka sanoo: minä olen säästänyt, en minä turmele.

31. Minä puhun Jumalan edes joca sanoi: minä olen säästänyt en minä turmele.

31 For has any said to God, I have borne (chastisement), I will not offend (any more);

31. Surely it is meet to be said unto God, I have borne chastisement, I will not offend any more:

31. Mon nogen har sagt til Gud: Jeg har faaet, hvad jeg ikke forskylder?

31. För Guds skull vill jag lida talet, och icke förmenat.

31. Sest kas ta julgeb Jummala wasto öölda: Ma ollen sureks sanud, ei ma sa raisko.

31. Derėtų sakyti Dievui: ‘Aš nusipelniau Tavo bausmės, ateityje nebenusikalsiu.

31. Denn zu Gott muß man sagen: "Ich habe gebüßt, ich will nicht übel tun.

31. Car a-t-il dit à Dieu: "J'ai souffert, je ne pécherai plus;

31. Porque de Dios es decir: Yo perdoné, no destruiré.

31 Zekerlijk heeft hij tot God gezegd: Ik heb Uw straf verdragen, ik zal het niet verderven.

31. Zaprawdę miałbyś mówić do Boga: Przepuść; poniosę, a nie będę się wzbraniał.

31. Bizony az Istenhez így való szólani: Elszenvedem, nem leszek rossz többé;

31 К Богу должно говорить: я потерпел, больше не буду грешить.

31. От як треба до Бога говорити: Я потерпів кару, - більш не буду грішити;

32. Mitä en näe, neuvo minulle; jos olen tehnyt vääryyttä, en sitä enää tee.'

32. Ellen minä ole osannut, niin opeta sinä minua: jos minä olen tehnyt väärin, niin en minä sitä silleen tee.

32. Ellen minä ole osannut nijn opeta minua paremmin. Jos minä olen puhunut wäärin nijn en minä sitä sillen tee.

32 teach me what I do not see; if I have done unrighteousness, I will do it no more?

32. That which I see not teach thou me: if I have done iniquity, I will do no more.

32. Lær du mig ud over det, jeg kan se; dersom jeg har jort Uret, da vil jeg ikke gøre det mere.

32. Hafver jag icke drabbat rätt, lär du mig bättre; hafver jag orätt handlat, vill jag icke göra så mer.

32. Ilma se, mis ma nään, öppeta sinna mind; kui ma ollen köwwerust teinud, ei tahha ma ennam tehha.

32. Pamokyk mane, ko nežinau; jei nusikaltau, daugiau to nedarysiu’.

32. Habe ich's nicht getroffen, so lehre du mich's besser; habe ich Unrecht gehandelt, ich will's nicht mehr tun."

32. Ce que je ne vois pas, montre-le-moi; si j'ai fait le mal, je ne le ferai plus?"

32. Enséñame tú lo que yo no veo: que si hice mal, no lo haré más.

32 Behalve wat ik zie, leer Gij mij; heb ik onrecht gewrocht, ik zal het niet meer doen.

32. Nadto jeźlibym czego nie baczył, ty mię naucz; jeźlim nieprawość popełnił, nie uczynię tego więcej.

32. A mit át nem látok, arra te taníts meg engemet; ha gonoszságot cselekedtem, többet nem teszem!

32 А чего я не знаю, Ты научи меня; и если я сделал беззаконие, больше не буду.

32. А чого я не розумію, - ти навчи мене, і скоро вчинив беззаконність, вже більше не буду.

33. Sinunko mielesi mukaan tulisi hänen kostaa, koska olet niin tyytymätön? Niin, sinun on tehtävä valinta eikä minun; puhu, mitä tiedät.

33. Onko joku, joka vastaa sinun puolestas, koska et sinä tahdo? se on sinun ehdossas, ja ei minun. Jos sinä nyt jotakin tiedät,niin puhu.

33. Minä odotan sinulda wastausta: sillä sinä hyljät caicki ja olet sen alcanut ja en minä.

33 Shall his recompense be as you desire, that you refuse it? For you must choose and not I. Therefore speak what you know.

33. Should it be according to thy mind? he will recompense it, whether thou refuse, or whether thou choose; and not I: therefore speak what thou knowest.

33. Skal det være efter dit Skøn, at han skal gengælde? thi du har vraget, saa at du har at vælge, og ikke jeg? saa tal da, hvad du ved!

33. Man vänter nu svar af dig; ty du förkastar all ting, och du hafver begynt det, och icke jag. Vetst du nu något, så tala.

33. Kas teine sinno polest peab wastama se peäle, kui sa ei tahha? sest sinna pead ärrawallitsema, ja ei mitte minna; mis sa siis teed, sedda rägi.

33. Ar Jis turėtų atlyginti pagal tavo supratimą dėl to, kad tu prieštarauji? Tu pasirenki, o ne aš. Todėl kalbėk, ką žinai.

33. Soll er nach deinem Sinn vergelten? Denn du verwirfst alles; du hast zu wählen, und nicht ich. Weißt du nun was, so sage an.

33. Est-ce donc d'après tes idées que le mal doit être puni? Car tu as montré du mécontentement. Ainsi, c'est à toi de décider, non à moi! Dis ce que tu sais.

33. ¿Ha de ser eso según tu mente? Él te recompensará, que no quieras tú, o quieras, y no yo: dí lo que sabes.

33 Zal het van u zijn, hoe Hij iets vergelden zal, dewijl gij Hem versmaadt? Zoudt gij dan verkiezen, en niet ik? Wat weet gij dan? Spreek.

33. Izali według zdania twego będziesz płacił, żeć się to nie podoba, a żeś ty owo obrał, a nie on? Ale wieszli co lepszego, powiedz.

33. Avagy te szerinted fizessen-é csak azért, mert ezt megveted, és hogy te szabd meg és nem én? Nos, mit tudsz? Mondd!

33 По твоему ли рассуждению Он должен воздавать? И как ты отвергаешь, то тебе следует избирать, а немне; говори, что знаешь.

33. Чи то ж по твойму судові має він одплачувати? І як ти відкидаєш, то й ти маєш вибірати, а не я; говори ж, що знаєш.

34. Ymmärtäväiset miehet sanovat minulle, viisas mies, joka minua kuulee, virkkaa:

34. Toimellisten miesten sallin minä kyllä puhua minulleni. Ja taitava mies kuulee minua.

34. Jos sinä nyt jotakin tiedät nijn puhu toimellisten miesten sallin minä kyllä puhua minulleni ja taitawa mies cuule minua.

34 Men of understanding will say to me, yes, every wise man who hears me,

34. Let men of understanding tell me, and let a wise man hearken unto me.

34. Folk af Forstand skulle sige til mig, og ligeledes den vise Mand, som hører mig:

34. Visa män låter jag väl tala, och en vis man hörer mig.

34. Kül targa süddamega mehhed räkiwad mo eest, ja tark mees wöttab mind kuulda.

34. Supratingi žmonės sako man, išminčiai, kurie klauso manęs:

34. Verständige Leute werden zu mir sagen und ein weiser Mann, der mir zuhört:

34. Les hommes de sens me diront, ainsi que le sage qui m'aura écouté:

34. Los hombres de seso dirán conmigo, y el hombre sabio me oirá.

34 De lieden van verstand zullen met mij zeggen, en een wijs man zal naar mij horen:

34. Mężowie rozumni toż rzeką ze mną, a człowiek mądry przypadnie na to,

34. Az okos emberek azt mondják majd nékem, és a bölcs férfiú, a ki reám hallgat:

34 Люди разумные скажут мне, и муж мудрый, слушающий меня:

34. Люде розумні скажуть менї, а так само й кожний чоловік мудрий, що мене чує:

35. Job puhuu taitamattomasti, ja hänen sanansa ovat ymmärrystä vailla.

35. Mutta Job puhuu tyhmästi, ja hänen puheessansa ei ole ymmärrystä.

35. Mutta Hiob puhu tyhmäst ja hänen puhesans ei ole ymmärrystä.

35 Job speaks without knowledge and his words are without wisdom.

35. Job hath spoken without knowledge, and his words were without wisdom.

35. Job taler ikke med Forstand, og hans Ord ere ikke mere Klogskab.

35. Men Job talar ovisliga, och hans ord äro icke vis.

35. Iob rägib ilma moistusseta, ja temma sannad ei olle mitte moistlikkud.

35. ‘Jobas kalba nesuprasdamas ir jo žodžiai neapgalvoti’.

35. Hiob redet mit Unverstand, und seine Worte sind nicht klug.

35. "Job ne parle pas avec con-naissance, et ses paroles sont sans intelligence."

35. Job no habla con sabiduría, y sus palabras no son con entendimiento.

35 Dat Job niet met wetenschap gesproken heeft, en zijn woorden niet met kloek verstand geweest zijn.

35. Że Ijob nie mówi mądrze, a słowa jego nie są roztropne.

35. Jób tudatlanul szól, és szavai megfontolás nélkül valók.

35 Иов не умно говорит, и слова его не со смыслом.

35. Йов говорив нерозумно, й у словах його нема глузду.

36. Jospa Jobia koeteltaisiin ainiaan, koska hän vastaa väärintekijäin tavalla!

36. Minun isäni! anna Jobia koeteltaa loppuun asti, että hän kääntää itsensä vääräin ihmisten tykö.

36. Minun Isän anna Hiobi coetelda loppun asti että hän käändä idzens wääräin ihmisten tygö.

36 But surely not. Learn you Job not to still give an answer like the foolish,

36. My desire is that Job may be tried unto the end because of his answers for wicked men.

36. O gid, at Job maatte prøves til fulde, fordi han har svaret som uretfærdige Mænd!

36. Min Fader, låt Job försökt varda allt intill ändan, derföre att han vänder sig till orättfärdiga menniskor.

36. Mo Issa, lasse Iobit sada kiusatud ikka peäle, sepärrast et ta wastand, kui nurjatumad mehhed.

36. Jobo žodžius reikia iki galo ištirti, nes jis kalba kaip piktadarys.

36. O, daß Hiob versucht würde bis ans Ende! darum daß er sich zu ungerechten Leuten kehrt.

36. Ah! que Job soit éprouvé jusqu'à la fin, puisqu'il a répondu comme les méchants!

36. Deseo que Job sea probado luengamente: para que haya respuestas contra los varones inícuos.

36 Mijn Vader, laat Job beproefd worden tot het einde toe, om zijner antwoorden wil onder de ongerechtige lieden.

36. Boże, Ojcze mój! niech będzie Ijob doskonale doświadczony, przeto, iż nam odpowiada, jako ludziom złym.

36. Óh, bárcsak megpróbáltatnék Jób mind végiglen, a miért úgy felel, mint az álnok emberek!

36 Я желал бы, чтобы Иов вполне был испытан, по ответам его, свойственным людям нечестивым.

36. Я б хотїв, щоб Йова докладно питано, після відповідей його, які лицюють хиба людям безбожним.

37. Sillä hän lisää syntiä syntiin, lyö kämmentä keskellämme ja syytää sanoja Jumalaa vastaan.'

37. Hän on paitsi entisiä syntejänsä vielä nyt pilkannut: anna hänen meidän edessämme lyödyksi tulla, ja sitte hän riidelkään kyllä sanoillansa Jumalan edessä.

37. Hän on paidzi endisiä syndejäns wielä nyt pilcannut hän on meitä pititellyt ja paljo Jumalata wastan napisnut.

37 so that we may not add to our sins and he claps his hands among us and multiplies his words against God.

37. For he addeth rebellion unto his sin, he clappeth his hands among us, and multiplieth his words against God.

37. thi han lægger Overtrædelse til sin Synd, imellem os klapper han i Hænderne og gør mange Ord imod Gud.

37. Han hafver utöfver sina synd ännu dertill hädat; derföre låt honom inför oss slagen varda; och träte sedan med sinom ordom inför Gud.

37. Sest omma patto jure lissab ta weel ülleastmist, ta plaksutab kässi meie seas, ja rägib paljo Jummala wasto.

37. Jis prideda maištą prie savo nuodėmės, ploja rankomis tarp mūsų ir kalba žodžių gausybę prieš Dievą’‘.

37. Denn er hat über seine Sünde noch gelästert; er treibt Spott unter uns und macht seiner Reden viel wider Gott.

37. Car il ajoute à son péché une transgression nouvelle; il s'applaudit au milieu de nous; il parle de plus en plus contre Dieu.

37. Por cuanto a su pecado añadió impiedad: bate las manos entre nosotros, y multiplica sus palabras contra Dios.

37 Want tot zijn zonde zou hij nog overtreding bijvoegen; hij zou onder ons in de handen klappen, en hij zou zijn redenen vermenigvuldigen tegen God.

37. Bo przestępstwa przyczynia do grzechu swego; chlubi się między nami, i mówi bardzo wiele przeciwko Bogu.

37. Mert vétkét gonoszsággal tetézi, csapkod közöttünk, és Isten ellen szószátyárkodik.

37 Иначе он ко греху своему прибавит отступление, будет рукоплескать между нами и еще больше наговорит против Бога.

37. Інакше він до гріха свого придасть іще й відступ (од Бога), та буде ще перед нами й в долонї плескати, й наговорить іще більше проти Бога.