39 luku

Herran puheen jatkoa: Eläinkunnasta otetut esimerkit osoittavat Jumalan hyvyyden, viisauden ja voiman ihmeitä, joita Job ei voi käsittää. Job nöyrtyy.

1. Sinäkö ajat saaliin naarasleijonalle ja tyydytät nuorten leijonain nälän,

39. (H 39:1) Taidatkos jalopeuralle antaa hänen saaliinsa ajaaksensa takaa? ja ravita nuoret jalopeurat?

1. TAidatcos naaras Lejonille anda hänen saalins ajaxens taca ja rawita nuoret Lejonit?

39 Can you hunt the prey for the lioness, or satisfy the appetite of the young lions

39. Wilt thou hunt the prey for the lion? or fill the appetite of the young lions,

1. Kan du i jage Rov til Løvinden og fylde de unge Løvers Graadighed,

1. Kan du gifva lejinnone hennes rof i jagtene; och mätta de unga lejonen;

39. Woid sa hirmsa loukoera kätte saki aiada, ja noorte loukoerte himmo täita?

39. Ar gali sumedžioti liūtei grobį ir pasotinti jos jauniklius,

39. Kannst du der Löwin ihren Raub zu jagen geben und die jungen Löwen sättigen,

1. Chasses-tu pour le lion sa proie, et assouvis-tu la faim des lionceaux,

39. ¿Cazarás tú la presa para el león? ¿y henchirás la hambre de los leoncillos,

39 (39:1) Zult gij voor den ouden leeuw roof jagen, of de graagheid der jonge leeuwen vervullen?

39. Izali lwowi łup łowisz, a lwiąt żywot napełniasz?

1. Vadászol-é prédát a nőstény oroszlánnak, és az oroszlánkölykök [1†] éhségét kielégíted-é;

39 Ты ли ловишь добычу львице и насыщаешь молодыхльвов,

39. Не вже ж то ти ловиш левицї здобич і левчуків годуєш,

2. kun ne kyyristyvät luolissansa ja ovat väijyksissä tiheikössä?

40. (H 39:2) Niin että he makaavat sioillansa, ja lepäävät luolissansa, joissa he väijyvät.

2. Nijn että he macawat sioillans ja lewäjäwät luolisans joisa he wäijywät.

40 when they couch in their dens, (and) abide in the covert to lie in wait?

40. When they couch in their dens, and abide in the covert to lie in wait?

2. naar de lægge sig ned i deres Boliger og blive i Skjul for at lure

2. Så att de lägga sig uti sitt rum, och stilla ligga i kulone på vakt?

40. Kui nemmad pessade sisse mahhaheitwad, ja seisawad ommas maias maas warritsemas.

40. gulinčius olose ir lindynėse?

40. wenn sie sich legen in ihre Stätten und ruhen in der Höhle, da sie lauern?

2. Quand ils se tapissent dans leurs repaires, quand ils sont aux aguets dans les fourrés?

40. Cuando están echados en las cuevas, y se están en sus cabañas para asechar?

40 (39:2) Als zij nederbukken in de holen, en in den kuil zitten, ter loering?

40. Gdy się tulą w jaskiniach swoich, i czyhają w cieniu jam swoich?

2. Mikor meglapulnak tanyáikon, és a bokrok közt lesben vesztegelnek?

40 когда они лежат в берлогах или покоятся под тенью в засаде?

40. Як вони лежать в берлозї, або тихо в гущавинї засїдаються?

3. Kuka hankkii ravinnon kaarneelle, kun sen poikaset huutavat Jumalan puoleen ja lentelevät sinne tänne ruokaa vailla?

41. (H 39:3) Kuka valmistaa kaarneelle ruan, kuin hänen poikansa huutavat Jumalaa, ja ei he tietä eksyksissä, kussa heidän ruokansa on?

3. Cuca walmista Carneille ruan cosca heidän poicans huutawat Jumalata ja cosca ei he tiedä exyxis cusa heidän ruocans on?

41 Who provides for the raven his prey when his young ones cry to God, (and) wander for lack of food?

41. Who provideth for the raven his food? when his young ones cry unto God, they wander for lack of meat.

3. Hvo skaffer Ravnen dens Føde, naar dens Unger skrige til Gud, naar de fare hid og did, fordi de intet have at æde?

3. Ho reder korpenom mat, när hans ungar ropa till Gud, och veta icke hvar deras mat är?

41. Kes walmistab kaarnale temma roga? kui ta poiad Jummala pole karjuwad, kui nemmad ulkuwad ilma sömatta.

41. Kas paruošia varnui peną, kai jo jaunikliai šaukiasi Dievo, klaidžiodami be maisto?’‘

41. Wer bereitet den Raben die Speise, wenn seine Jungen zu Gott rufen und fliegen irre, weil sie nicht zu essen haben?

3. Qui apprête la nourriture au corbeau, quand ses petits crient vers Dieu et volent çà et là, n'ayant rien à manger?

41. ¿Quién preparó al cuervo su caza, cuando sus pollos dan voces a Dios, perdidos sin comida?

41 (39:3) Wie bereidt de raaf haar kost, als haar jongen tot God schreeuwen, als zij dwalen, omdat er geen eten is?

41. Któż gotuje krukowi pokarm jego, gdy dzieci jego do Boga wołają a tułają się, nie mając pokarmu?

3. Ki szerez a hollónak eledelt, mikor a fiai [2†] Istenhez kiáltoznak; kóvályognak, mert nincs mit enniök?

41 Кто приготовляет ворону корм его, когда птенцы его кричат к Богу,бродя без пищи?

41. А воронові хто готує харч його, коли дїти його пищать до Бога, блукаючи без поживи?

4. Tiedätkö sinä vuorikauristen poikimisajat, valvotko peurojen synnytyskipuja?

1. (H 39:4) Tiedätkös, koska metsävuohet poikivat, eli oletkos havainnut peurat käyvän tiineenä?

4. Tiedätkös cosca medzäwuohet poikiwat eli oletcos hawainnut peorat käywän tijnenä.

1 Do you know the time when the wild goats of the rock bring forth? (Or) can you mark when the female-deers do birth-calves?

1. Knowest thou the time when the wild goats of the rock bring forth? or canst thou mark when the hinds do calve?

4. Ved du Tiden, naar Stengederne føde? har du taget Vare paa, naar Hinderne ville føde?

4. Kan du sätta tiden, när stengetterna skola kidla på bergen? Eller hafver du märkt, när hindarna gå hafvande?

1. Kas sa tead sedda aega, millal kaljo-sikkud talled tewad? olled sa tähhele pannud kui hirwed on poegmas?

1. ‘‘Ar žinai kalnų ožių atsivedimo laiką? Ar stebėjai stirnų gimimą?

1. Weißt du die Zeit, wann die Gemsen auf den Felsen gebären? oder hast du gemerkt, wann die Hinden schwanger gehen?

4. Sais-tu le temps où les chamois mettent bas? As-tu observé quand les biches faonnent?

1. ¿SABES tú el tiempo en qué paren las cabras monteses? ¿o miraste tú las ciervas, cuando están pariendo?

1 (39:4) Weet gij den tijd van het baren der steengeiten? Hebt gij waargenomen den arbeid der hinden?

1. Izali wiesz czas rodzenia kóz skalnych, a kiedy rodzą łanie, postrzegłżeś?

4. Tudod-é a kőszáli zergék ellésének idejét; megvigyáztad-é a szarvasok fajzását?

1 Знаешь ли ты время, когда рождаются дикие козы наскалах, и замечал ли роды ланей?

1. Знаєш ти годину, коли козам на скелях котитись, і чи постеріг коли, як сугачки (ланї) роджають?

5. Lasketko, milloin niiden kuukaudet täyttyvät, ja tiedätkö ajan, milloin ne poikivat?

2. (H 39:5) Oletkos lukenut heidän kuukautensa, koska ne täydellänsä ovat? eli tiedätkös ajan, koska he poikivat?

5. Oletcos lukenut heidän Cuucautens cosca ne täydelläns owat eli tiedätkös ajan cosca he poikiwat.

2 Can you number the months that they fulfill? Or do you know the time when they bring forth?

2. Canst thou number the months that they fulfil? or knowest thou the time when they bring forth?

5. Tæller du de Maaneder, som de fylde, eller ved du Tiden, naar de føde

5. Hafver du räknat deras månader, när de fulle varda; eller vetst du tiden, när de skola föda?

2. Olled sa üllesluggenud, mitto kuud nem̃ad tined on? ja tead sa nende poegimisse aega?

2. Ar gali suskaičiuoti jų nėštumo mėnesius ir ar žinai laiką, kada jos atsives?

2. Hast du gezählt ihre Monden, wann sie voll werden? oder weißt du die Zeit, wann sie gebären?

5. As-tu compté les mois de leur portée, et sais-tu le temps où elles mettent bas?

2. ¿Contaste tú los meses de su preñez? ¿y sabes el tiempo cuando han de parir?

2 (39:5) Zult gij de maanden tellen, die zij vervullen, en weet gij den tijd van haar baren?

2. Możeszże zliczyć miesiące, jako długo płód noszą? a czas rodzenia ich wieszże?

5. Megszámláltad-é a hónapokat, a meddig vemhesek; tudod-é az ellésök idejét?

2 можешь ли расчислить месяцы беременности их? и знаешь ли время родов их?

2. Чи ти лїчиш місяцї, що ходять вони вагітними? чи знаєш час породу їх?

6. Ne painautuvat maahan, saavat ilmoille sikiönsä ja vapautuvat synnytystuskistaan.

3. (H 39:6) He kumartavat heitänsä poikiessansa, ja ajavat sen pois, josta heillä kipu on.

6. He cumartawat heitäns poikeisans ja ajawat sen pois josta heillä kipu on.

3 They bow themselves. They bring forth their young. They cast out their pains.

3. They bow themselves, they bring forth their young ones, they cast out their sorrows.

6. De bøje sig sammen, de føde deres Unger og kaste deres Byrde.

6. De böja sig, när de föda, och rifva sig, och låta ut sina ungar.

3. Nemmad tombawad ennast köwweraks, ja lassewad ommad wassikad löhkumissega wälja, ja sadawad ärra omma wallo.

3. Jos susiriečia, dejuoja ir atsiveda vaikų.

3. Sie beugen sich, lassen los ihre Jungen und werden los ihre Wehen.

6. Elles se courbent, elles font sortir leurs petits, et se délivrent de leurs douleurs;

3. Como se encorvan, quebrantan sus hijos, pasan sus dolores:

3 (39:6) Als zij zich krommen, haar jongen met versplijting voortbrengen, haar smarten uitwerpen?

3. Jako się kurczą, płód swój wyciskają, a rozstępując się z boleścią go pozbywają;

6. Csak összegörnyednek, elszülik magzataikat, vajudásaiktól megszabadulnak.

3 Они изгибаются, рождая детей своих, выбрасывая свои ноши;

3. Вони корчаться, роджаючи дїти свої, викидаючи плод свій;

7. Niiden vasikat vahvistuvat, kasvavat kedolla; ne lähtevät tiehensä eivätkä enää palaja.

4. (H 39:7) Heidän poikansa vahvistuvat ja kasvavat jyvistä: ne menevät ulos, ja ei palaja heidän tykönsä.

7. Heidän poicans lihoiwat ja caswawat jywistä ne menewät ulos ja ei palaja heidän tygöns.

4 Their young ones become strong. They grow up in the open field. They go forth and do not return again.

4. Their young ones are in good liking, they grow up with corn; they go forth, and return not unto them.

7. Deres Unger blive stærke, de blive store paa Marken, de gaa ud og komme ikke tilbage til dem.

7. Deras ungar varda fete, och växa ute; de gå ut, och komma intet till dem igen.

4. Nende poiad kossuwad, nemmad sawad rammo wiljast, nemmad lähhäwad wälja ja ei tulle taggasi nende jure.

4. Jų jaunikliai, sustiprėję ir užaugę atvirame lauke, atsiskiria ir nebesugrįžta.

4. Ihre Jungen werden feist und groß im Freien und gehen aus und kommen nicht wieder zu ihnen.

7. Leurs petits se fortifient, ils croissent en plein air, ils s'en vont et ne reviennent plus vers elles.

4. Como después sanan los hijos, crecen con el grano: salen, y nunca más vuelven a ellas.

4 (39:7) Haar jongen worden kloek, worden groot door het koren; zij gaan uit, en keren niet weder tot dezelve.

4. Jako moc biorą dzieci ich, i odchowywują się po zbożach, a odszedłszy nie wracają się do nich.

7. Fiaik meggyarapodnak, a legelőn nagyranőnek, elszélednek és nem térnek vissza hozzájok.

4 дети их приходят в силу, растут на поле, уходят и не возвращаются к ним.

4. Дїти їх приходять борзо до сили, ростуть у полі, відходять і не вертають до них.

8. Kuka on laskenut villiaasin vapaaksi, kuka irroittanut metsäaasin siteet,

5. (H 39:8) Kuka on metsä-aasin antanut niin vapaana käydä? kuka on metsä-aasin siteen päästänyt?

8. Cuca on medzän pedon andanut nijn wapana käydä? cuca on medzän pedon siten päästänyt?

5 Who has sent out the wild donkey free? Or who has loosed the bonds of the swift donkey

5. Who hath sent out the wild ass free? or who hath loosed the bands of the wild ass?

8. Hvo har ladet Vildæselet ud i det frie? og hvo løste Skovæselets Baand,

8. Ho hafver låtit vildåsnan så fri gå? Ho hafver vildåsnans band upplöst;

5. Kes on mets-eesli wallale lasknud? ja kes on mets-eesli juttad lahtipeästnud?

5. Kas leido laukiniam asilui laisvai bėgioti ir kas atrišo jo pančius?

5. Wer hat den Wildesel so frei lassen gehen, wer hat die Bande des Flüchtigen gelöst,

8. Qui a lâché l'onagre en liberté, et qui a délié les liens de cet animal farouche,

5. ¿Quién echó libre al asno montés? ¿y quién soltó sus ataduras?

5 (39:8) Wie heeft den woudezel vrij henengezonden, en wie heeft de banden des wilden ezels gelost?

5. Któż wypuścił osła dzikiego na wolność? a pęta osła dzikiego któż rozwiązał?

8. Ki bocsátotta szabadon a vadszamarat, ki oldozta el e szamárnak kötelét,

5 Кто пустил дикого осла на свободу, и кто разрешилузы онагру,

5. Хто пустив дикого осла на волю й хто розвязав пута йому?

9. sen, jolle minä annoin aavikon asunnoksi ja suola-aron asuinsijaksi?

6. (H 39:9) Jolle minä olen erämaan huoneeksi antanut ja korven asuinsiaksi.

9. Joille minä olen erämaan huonexi andanut ja corwen asuinsiaxi.

6 whose home I have made the wilderness and the salt land his dwelling-place?

6. Whose house I have made the wilderness, and the barren land his dwellings.

9. hvilket jeg har givet den slette Mark til dets Hjem og Saltørkenen til dets Bo.

9. Hvilkom jag markena till hus gifvit hafver, och öknena till boning?

6. Kelle assemeks ma ollen laggedad maad seädnud, ja temma ello-paigaks pahhad nömme maad.

6. Aš paskyriau jam namais tyrus, nederlingoje žemėje jį apgyvendinau.

6. dem ich die Einöde zum Hause gegeben habe und die Wüste zur Wohnung?

9. A qui j'ai donné la steppe pour demeure, et la terre salée pour habitation?

6. Al cual yo puse casa en la soledad, y sus moradas en la tierra salada.

6 (39:9) Dien Ik de wildernis tot zijn huis besteld heb, en het ziltige tot zijn woningen.

6. Któremu dał pustynię miasto domu jego, a miasto mieszkania jego miejsca słone.

9. A melynek házául a pusztát [3†] rendelém, és lakóhelyéül a sósföldet?

6 которому степь Я назначил домом и солончаки - жилищем?

6. Се ж я назначив степ на пробуток і солонцї на прожиток йому.

10. Se nauraa kaupungin kohinalle, ajajan huutoa se ei kuule;

7. (H 39:10) Hän katsoo ylön kaupungin pauhinaa: vartian huutoa ei hän kuule.

10. Hän cadzo ylön Caupungin pauckinat.

7 He scorns the tumult of the city, neither does he hear the shouting of the driver.

7. He scorneth the multitude of the city, neither regardeth he the crying of the driver.

10. Det ler ad Stadens Tummel; det hører ikke Driverens Buldren.

10. Han gör lek af stadsbullret; plågarenas trug hörer han intet.

7. Ta naerab liñna hulka, taggasundia mürrinat ei kule ta mitte.

7. Jis juokiasi iš miesto spūsties, vežiko šauksmų negirdi.

7. Er verlacht das Getümmel der Stadt; das Pochen des Treibers hört er nicht.

10. Il se rit du bruit de la ville; il n'entend pas les clameurs de l'ânier.

7. Ríese de la multitud de la ciudad: no oye las voces del pechero.

7 (39:10) Hij belacht het gewoel der stad; het menigerlei getier des drijvers hoort hij niet.

7. On się naśmiewa ze zgrai miejskiej, a na głos tego, co go goni, nic niedba.

10. Kineveti a városbeli sokadalmat, nem hallja a hajtsár kiáltozását.

7 Он посмевается городскому многолюдству и не слышит криков погонщика,

7. Сьміх - йому товпи міські, й не чує крику погонича,

11. se tähystelee vuorilta laiduntansa ja etsii kaikkea vihantaa.

8. (H 39:11) Hän katsoo vuorella laiduntansa, ja etsii kussa viheriäistä on.

11. Waatian huuto ei hän cuule hän cadzo wuorella laiduindans ja edzi cusa wiherjäist on.

8 The range of the mountains is his pasture and he searches after every green thing.

8. The range of the mountains is his pasture, and he searcheth after every green thing.

11. Hvad det opsporer paa Bjergene, er dets Føde, og det søger efter alt det grønne.

11. Han ser efter bergen, der hans bet är, och söker hvar grönt är.

8. Ta saab toidust mäggesid läbbikäies, ja nouab sedda keik tagga, mis haljas on.

8. Aukštai kalnuose jis randa sau ganyklą, ieško žaliuojančių plotų.

8. Er schaut nach den Bergen, da seine Weide ist, und sucht, wo es grün ist.

11. Il parcourt les montagnes qui sont ses pâturages, il cherche partout de la verdure.

8. Lo oculto de los montes es su pasto, y anda buscando todo lo que está verde.

8 (39:11) Dat hij uitspeurt op de bergen, is zijn weide; en hij zoekt allerlei groensel na.

8. Patrzy po górach pastwy, a wszelkiej zielonej trawy szuka.

11. A hegyeken szedeget, az ő legelőjén mindenféle zöld gazt felkeres.

8 по горам ищет себе пищи и гоняется за всякою зеленью.

8. По горах шукає собі паші і вганяє за всякою зеленню.

12. Taipuuko villihärkä sinua palvelemaan, ja yöpyykö se sinun seimesi ääreen?

9. (H 39:12) Luuletkos yksisarvisen palvelevan sinuas, ja makaavan yötä sinun seimelläs?

12. Luuletcos Yxisarwisen palwelewan sinuas ja olewan sinun seimelläs.

9 Will the wild-ox be content to serve you? Or will he abide by your crib?

9. Will the unicorn be willing to serve thee, or abide by thy crib?

12. Mon Enhjørningen har Lyst til at trælle for dig? mon den vil blive Natten over ved din Krybbe?

12. Menar du, att enhörningen skall tjena dig, och skall blifva vid dina krubbo?

9. Kas Reemi-metsalinne wottab sind tenida? kas ta jääb öseks so söime jure?

9. Ar stumbras tau tarnaus, ar jis stovės naktį prie tavo ėdžių?

9. Meinst du das Einhorn werde dir dienen und werde bleiben an deiner Krippe?

12. Le buffle veut-il te servir? Passe-t-il la nuit auprès de ta crèche?

9. ¿Querrá el unicornio servirte a tí, ni quedar a tu pesebre?

9 (39:12) Zal de eenhoorn u willen dienen? Zal hij vernachten aan uw kribbe?

9. Izalić będzie chciał jednorożec służyć, albo będzie nocował u jaśli twoich?

12. Akar-é szolgálni néked a bölény? Avagy meghál-é a te jászolodnál?

9 Захочет ли единорог служить тебе и переночует ли у яслей твоих?

9. А однорог, чи схоче він служити тобі, та й чи ж заночує він при яслах у тебе?

13. Voitko ohjaksilla pakottaa villihärän vaolle, tahi äestääkö se laaksonpohjia sinua seuraten?

10. (H 39:13) Taidatkos sitoa yksisarvisen vaolle köydellä, niin että hän kiskois ketoa laaksossa sinun perässäs?

13. Taidatcos sito iken hänen päällens kyndäxes nijn että hän kiscois keto laxos sinun peräsäs?

10 Can you bind the wild-ox with his band in the furrow? Or will he harrow the valleys after you?

10. Canst thou bind the unicorn with his band in the furrow? or will he harrow the valleys after thee?

13. Kan du tvinge Enhjørningen ved dens Reb til at holde Furen? mon den vil harve Dalene efter dig?

13. Kan du binda honom oket uppå i dina fårar, så att han efter dig plog drager i dalomen?

10. Kas sa woid Reemi-metsalist temma köiega waule sidduda? kas ta äästab orro-maad so järrele?

10. Ar gali jį pakinkyti ir ar jis ars slėnį paskui tave?

10. Kannst du ihm dein Seil anknüpfen, die Furchen zu machen, daß es hinter dir brache in Tälern?

13. Attaches-tu le buffle par la corde au sillon? Herse-t-il tes champs en te suivant?

10. ¿Atarás tú al unicornio con su coyunda para el surco? ¿labrará los valles en pos de tí?

10 (39:13) Zult gij den eenhoorn met zijn touw aan de voren binden? Zal hij de laagten achter u eggen?

10. Izali możesz zaprządz w powróz swój jednorożca do orania? izali powleka będzie brózdy za tobą?

13. Oda kötheted a bölényt a barázdához kötelénél fogva? Vajjon boronálja-é a völgyeket utánad?

10 Можешь ли веревкою привязать единорога к борозде, и станет ли онборонить за тобою поле?

10. Чи міг би ти однорога привязати шнуром до борони, й чи буде він ріллю поза тобою волочити?

14. Voitko siihen luottaa, siksi että sen voima on suuri, voitko jättää sen haltuun työsi hedelmät?

11. (H 39:14) Taidatkos sinus luottaa häneen, ehkä hän paljon voi, ja jättää työs hänen haltuunsa?

14. Taidatcos sinus luotta häneen ehkä hän paljo woi ja anda hänen edestäs työtä tehdä?

11 Will you trust him because his strength is great? Or will you leave to him your labor?

11. Wilt thou trust him, because his strength is great? or wilt thou leave thy labour to him?

14. Kan du forlade dig paa den, fordi dens Kraft er stor? og kan du overlade den dit Arbejde

14. Kan du förlåta dig på honom, deraf att han mycket förmår, och låta honom för dig arbeta?

11. Woid sa ta peäle lota, et tem̃al suur rammo on, ja omma tö temma holeks jätta?

11. Ar pasitikėsi juo ir jo didele jėga? Ar paliksi jam savo darbą?

11. Magst du dich auf das Tier verlassen, daß es so stark ist, und wirst es dir lassen arbeiten?

14. Te fies-tu à lui parce que sa force est grande, et lui abandonnes-tu ton travail?

11. ¿Confiarás tú en él, por ser grande su fortaleza, y fiarás de él tu labor?

11 (39:14) Zult gij op hem vertrouwen, omdat zijn kracht groot is, en zult gij uw arbeid op hem laten?

11. Izali się spuścisz naó, przeto, że wielka moc jego? albo poruczyszli mu robotę twoję?

14. Bízhatol-é benne, mivelhogy nagy az ereje, és munkádat hagyhatod-é reá?

11 Понадеешься ли на него, потому что у него сила велика, и предоставишь ли ему работутвою?

11. Чи ти спустишся на його, тим що в його велика сила, й полишиш на його роботу твою?

15. Voitko uskoa, että se palajaa ja kokoaa viljasi sinun puimatantereellesi?

12. (H 39:15) Uskotkos hänen siemenes kotia tuovan, ja riihees kokoovan?

15. Uscotcos hänen siemenes cotia tuowan ja rijhees cocowan.

12 Will you confide in him that he will bring home your seed and gather (the grain) of your threshing-floor?

12. Wilt thou believe him, that he will bring home thy seed, and gather it into thy barn?

15. Kan du tro den til, at den vil føre dig din Sæd hjem og samle den hen til din. Tærskeplads?

15. Kan du betro honom, att han drager dig dina säd hem igen, och församlar henne i dina lado?

12. Kas sa ussud tedda, et ta so semet jälle sadab ja so rei-allusesse koggub?

12. Ar tiki, kad jis suveš tavo pasėlius į klojimą?

12. Magst du ihm trauen, daß es deinen Samen dir wiederbringe und in deine Scheune sammle?

15. Comptes-tu sur lui pour rentrer ton grain, et pour l'amasser sur ton aire?

12. ¿Fiarás de él que te tornará tu simiente, y que allegará en tu era?

12 (39:15) Zult gij hem geloven, dat hij uw zaad zal wederbrengen, en vergaderen tot uw dorsvloer?

12. Powierzyszże mu się, żeby zwiózł nasienie twoje, a do gumna twojego zgromadził?

15. Hiszed-é róla, hogy vetésedet behordja, és szérűdre betakarítja?

12 Поверишь ли ему, что он семена твои возвратит и сложит на гумно твое?

12. Чи можеш сподїватись, що він посїв тобі верне, й звезе на тік у тебе?

16. Kamelikurjen siipi lepattaa iloisesti, mutta asuuko sen sulissa ja höyhenissä haikaran hellyys?

13. (H 39:16) Ovatko riikinkukkoin sulat kauniimmat kuin nälkäkurjen sulat?

16. Owatco Rikincucoin sulgat caunemmat sinulda cuin Storkin eli Sthrution sulgat?

13 The wings of the ostrich wave proudly, (but) are they the pinions and plumage of love?

13. Gavest thou the goodly wings unto the peacocks? or wings and feathers unto the ostrich?

16. Strudsenes Vinge svinger sig lystigt; mon det er Storkens Vinge og Fjer?

16. Påfoglens vingar äro skönare än storkens, eller strutsfoglens vingar;

13. Renani-liñno tiwad on waprad, temmal on öiete tone-kurre tiwa sulled ja uddo sulled.

13. Ar tu davei povui gražius sparnus ir plunksnas bei sparnus stručiui?

13. Der Fittich des Straußes hebt sich fröhlich. Dem frommen Storch gleicht er an Flügeln und Federn.

16. L'aile de l'autruche s'agite joyeusement; est-ce l'aile et la plume de la cigogne?

13. ¿Hiciste tú las alas alegres del avestruz: los cañones y la pluma de la cigüeña?

13 (39:16) Zijn van u de verheugelijke vleugelen der pauwen? Of de vederen des ooievaars, en des struisvogels?

13. Izaliś dał pawiowi piękne skrzydła, a pierze bocianowi i strusiowi?

16. Vígan leng a struczmadár szárnya: vajjon az eszterág szárnya és tollazata-é az?

13 Ты ли дал красивые крылья павлину и перья и пух страусу?

13. Чи то ти дав красні пера павові, й піррє та пух струсеві?

17. Se jättää munansa maahan, hiekalle helteen haudottaviksi.

14. (H 39:17) Joka munansa jättää maahan, ja antaa maan lämpimän hautoa niitä.

17. joca munans jättä maahan ja anda maan lämbymän hauto nijtä.

14 For she leaves her eggs on the ground and warms them in the dust.

14. Which leaveth her eggs in the earth, and warmeth them in dust,

17. Nej, den overlader sine Æg til Jorden og lader dem varmes i Støvet,

17. Som sin ägg lägger i jordena, och låter heta jordena utkläcka dem.

14. Sest ta jättab ommad munnad Ma peäle, ja lasseb neid pörmos sojaks sada,

14. Jis pakasa žemėje savo kiaušinius ir smėlyje leidžia jiems šilti.

14. Doch läßt er seine Eier auf der Erde und läßt sie die heiße Erde ausbrüten.

17. Non, car elle abandonne ses œufs à terre, elle les fait couver sur la poussière;

14. La cual desampara en la tierra sus huevos, y sobre el polvo los calienta,

14 (39:17) Dat zij haar eieren in de aarde laat, en in het stof die verwarmt.

14. Który niesie na ziemi jajka swoje, a w prochu ogrzewa je.

17. Hiszen a földön hagyja tojásait, és a porral költeti ki!

14 Он оставляет яйца свои на земле, и на песке согревает их,

14. Він покидає яйця свої на землї й вигріває їх у пісцї,

18. Ei se ajattele, että jalka voi ne särkeä ja metsän eläimet polkea ne rikki.

15. (H 39:18) Hän unohtaa ne tallattavan,ja että peto kedolla ne rikkois.

18. Hän unhotta ne tallattawan ja että peto ne rickois.

15 And she forgets that the foot may crush them, or that the wild beast may trample them.

15. And forgetteth that the foot may crush them, or that the wild beast may break them.

18. og den glemmer, at en Fod kunde trykke dem i Stykker, og et vildt Dyr paa Marken søndertræde dem.

18. Han förgäter, att de måga varda trampade, och något vilddjur sönderslår dem.

15. Ja unnustab ärra, et jalg neid woib katkitallada, ja mets-ellajas neid woib katki peksta.

15. Jis nesupranta, kad koja gali juos sutraiškyti ir laukinis žvėris sumindyti.

15. Er vergißt, daß sie möchten zertreten werden und ein wildes Tier sie zerbreche.

18. Elle oublie qu'un pied peut les fouler, une bête des champs les écraser.

15. Y olvídase de que los pisará algún pié, y que los quebrará alguna bestia del campo.

15 (39:18) En vergeet, dat de voet die drukken kan, en de dieren des velds die vertrappen kunnen?

15. A nie pomni na to, że je noga zetrzeć, a zwierzę polne zdeptać może.

18. És elfeledi, hogy a láb eltiporhatja, és a mezei vad eltaposhatja azokat.

15 и забывает, что нога может раздавить их и полевой зверь может растоптать их;

15. Та й забуває, що нога може роздавити їх або дикий зьвір розтоптати;

19. Se on tyly poikasilleen, niinkuin ne eivät olisikaan sen omia; hukkaan menee sen vaiva, mutta ei se sitä pelkää.

16. (H 39:19) Hän on niin kova poikiansa vastaan, kuin ei ne hänen olisikaan: Ei hän tottele turhaan työtä tehdä.

19. Hän on nijn cowa poikians wastan cuin ei ne hänen olisickan.

16 She deals hardly with her young ones, as if they were not hers. Though her labor be in vain, (she is) without fear,

16. She is hardened against her young ones, as though they were not hers: her labour is in vain without fear;

19. Den handler haardt med sine Unger, om vare de ikke dens egne; er dens Møje end forgæves, er den uden Frygt.

19. Han är så hård emot sina ungar, likasom de icke voro hans; han aktar icke, att han arbetar fåfängt;

16. Ta on kowwa omma poegade wasto, kui ep olleks need mitte temma ommad; ta on ilma kartusseta, et ta waew raisko lähhäb .

16. Jis šiurkščiai elgiasi su savo vaikais, tarsi jie būtų svetimi; jis nebijo, kad darbuojasi veltui,

16. Er wird so hart gegen seine Jungen, als wären sie nicht sein, achtet's nicht, daß er umsonst arbeitet.

19. Elle est dure envers ses petits, comme s'ils n'étaient pas siens. Son travail est vain, elle ne s'en inquiète pas.

16. Endurécese para con sus hijos, como si no fuesen suyos, no temiendo de que su trabajo haya sido en vano:

16 (39:19) Zij verhardt zich tegen haar jongen, alsof zij de hare niet waren; haar arbeid is te vergeefs, omdat zij zonder vreze is.

16. Zatwardza się przeciwko dzieciom swoim, jakoby nie były jego, a żeby nie była próżna praca jego, nie obawia się.

19. Fiaival oly keményen bánik, mintha nem is övéi volnának; ha fáradsága kárba vész, nem bánja;

16 он жесток к детям своим, как бы не своим, и не опасается, что труд его будет напрасен;

16. До дїтей своїх він жорстокий, мов би се не його дїти, й байдуже йому, що труд його* буде даремний;

20. Sillä Jumala on jättänyt sen viisautta vaille ja tehnyt sen ymmärryksestä osattomaksi.

17. (H 39:20) Sillä Jumala on häneltä taidon ottanut pois, ja ei ole antanut hänelle ymmärrystä.

20. Ei hän tottele turhan työtä tehdä: sillä Jumala on häneldä taidon ottanut pois ja ei ole andanut hänelle ymmärrystä.

17 because God has deprived her of wisdom, nor has he imparted understanding to her.

17. Because God hath deprived her of wisdom, neither hath he imparted to her understanding.

20. Thi Gud har ladet den glemme Visdom og har ikke givet den Del i Forstand.

20. Ty Gud hafver förtagit honom visdom, och hafver intet förstånd gifvit honom.

17. Sest Jum̃al on tedda lasknud tarkust ärraunnustada, ja ei olle temmale ühtegi moistust jagganud.

17. nes Dievas neapdovanojo jo išmintimi ir nedavė jam supratimo.

17. Denn Gott hat ihm die Weisheit genommen und hat ihm keinen Verstand zugeteilt.

20. Car Dieu l'a privée de sagesse, et ne lui a point départi d'intelligence.

17. Porque Dios la hizo olvidar de sabiduría, y no le dió inteligencia.

17 (39:20) Want God heeft haar van wijsheid ontbloot, en heeft haar des verstands niet medegedeeld.

17. Bo mu nie dał Bóg mądrości, i nie udzielił mu wyrozumienia.

20. Mert Isten a bölcseséget elfeledtette vele, értelmet pedig nem adott néki.

17 потому что Бог не дал ему мудрости и не уделил ему смысла;

17. Бо Бог не дав йому розуму й не вдїлив глузду;

21. Kun se kiitää ilmaa piesten, nauraa se hevoselle ja ratsumiehelle.

18. (H 39:21) Kuin hän ylentää itsensä korkeuteen, nauraa hän hevosta ja miestä.

21. Cosca hän ylöndä idzens corkeuteen ja naura sekä hewoista ja miestä.

18 The time she lifts up herself on high she scorns the horse and his rider.

18. What time she lifteth up herself on high, she scorneth the horse and his rider.

21. Paa den Tid, naar den svinger sig i Højden, da beler den Hesten og den, der rider paa den.

21. På den tiden han reser sig, upphöjer han sig, och bespottar både häst och man.

18. Sel aial kui ta körgesse ülleslennab, naerab ta hoost ja sedda, kes temma selgas.

18. Jei jis pasikelia bėgti, pasijuokia iš žirgo ir raitelio.

18. Zu der Zeit, da er hoch auffährt, verlacht er beide, Roß und Mann.

21. Quand elle se lève, et bat des ailes, elle se moque du cheval et de son cavalier.

18. A su tiempo se levanta en alto, y se burla del caballo, y del que sube en él.

18 (39:21) Als het tijd is, verheft zij zich in de hoogte; zij belacht het paard en zijn rijder.

18. Według czasu podnosi się ku górze, a naśmiewa się z konia i z jeźdźca jego.

21. De hogyha néki ereszkedik, kineveti a lovat és lovagját.

18 а когда поднимется на высоту, посмевается коню и всаднику его.

18. (Тільки втїкаючи) коли підніме крила, - сьміх йому кінь і їздець його.

22. Sinäkö annat hevoselle voiman, puetat sen kaulan liehuvalla harjalla?

19. (H 39:22) Taidatkos antaa hevoselle väen, eli taidatkos kaunistaa hänen kaulansa hirnumisella?

22. Taidatcos anda hewoiselle wäen eli taidatcos caunista hänen caulans hirnumisella.

19 Have you given the horse (his) might? Have you clothed his neck with the quivering mane?

19. Hast thou given the horse strength? hast thou clothed his neck with thunder?

22. Kan du give Hesten Styrke eller klæde dens Hals med flagrende Manke?

22. Kan du gifva hästenom kraft; eller kan du pryda hans hals med hans gnäggande?

19. Woid sa hobbosele wägge anda? woid sa ta kaela ehhitada kange hirnumissega?

19. Ar tu suteikei žirgui stiprybės? Ar papuošei jo sprandą karčiais?

19. Kannst du dem Roß Kräfte geben oder seinen Hals zieren mit seiner Mähne?

22. As-tu donné au cheval sa vigueur? As-tu revêtu son cou de la crinière frémissante?

19. ¿Diste tú al caballo la fortaleza? ¿vestiste tú su cerviz de relincho?

19 (39:22) Zult gij het paard sterkte geven? Kunt gij zijn hals met donder bekleden?

19. Izali możesz dać koniowi moc? izali rzaniem ozdobisz szyję jego?

22. Te adsz-é erőt a lónak, avagy a nyakát sörénynyel te ruházod-é fel?

19 Ты ли дал коню силу и облек шею его гривою?

19. Хиба то ти дав коневі силу й прикрасив шию його гривою?

23. Sinäkö panet sen hyppimään kuin heinäsirkan? Sen uljas korskunta on peljättävä.

20. (H 39:23) Taidatkos peljättää hänen niinkuin heinäsirkan? peljättävä on hänen sieramiensa päristys.

23. Taidatcos peljättä hänen nijncuin heinäsircat? peljättäpä on hänen sieramittens kijtos.

20 Have you made him to leap as a locust? The glory of his snorting is awesome.

20. Canst thou make him afraid as a grasshopper? the glory of his nostrils is terrible.

23. Kan du gøre, at den springer som Græshoppen? dens prægtige Prusten er forfærdelig.

23. Kan du förfara honom såsom gräshoppor? Hvad förfärligit är, det är hans nos pris.

20. Woid sa tedda panna hüppama kui rohhotirtsud? temma surelinne noorskaminne on hirmutus.

20. Ar gali jį išgąsdinti kaip žiogą? Jo šnervių prunkštimas baisus.

20. Läßt du es aufspringen wie die Heuschrecken? Schrecklich ist sein prächtiges Schnauben.

23. Le fais-tu bondir comme la sauterelle? Son fier hennissement donne la terreur.

20. ¿Espantarle has tú como a alguna langosta, en cuya nariz hay fuerza para espantar.

20 (39:23) Zult gij het beroeren als een sprinkhaan? De pracht van zijn gesnuif is een verschrikking.

20. Izali go ustraszysz jako szaraóczę? i owszem chrapanie nozdrzy jego jest straszne.

23. Felugraszthatod-é, mint a sáskát? Tüsszögése dicső, félelmetes!

20 Можешь ли ты испугать его, как саранчу? Храпение ноздрей его – ужас;

20. Чи можеш його спудити, неначе сарану? Хропіт ноздер його будить страх;

24. Se kuopii lakeutta ja iloitsee, lähtee voimalla asevarustuksia vastaan.

21. (H 39:24) Hän kaivaa maata kavioillansa, on riemuinen väkevyydessänsä, ja menee sota-aseita vastaan.

24. Hän caiwa maata cawioillans on riemuinen ja mene harniscoittua wastan.

21 He paws in the valley and rejoices in his strength. He goes out to meet the armed men.

21. He paweth in the valley, and rejoiceth in his strength: he goeth on to meet the armed men.

24. Den skraber i Dalen og fryder sig i Kraft; den farer frem imod den, som bærer Rustning

24. Han rifver jordena, och är frimodig i sin starkhet; och drager ut emot den väpnada.

21. Ta tammub orgus ja on wägga römus ram̃us, ta lähhäb wälja söariistade wasto.

21. Jis kasa žemę ir džiaugiasi savo jėga, bėga prieš ginkluotų žmonių būrį.

21. Es stampft auf den Boden und ist freudig mit Kraft und zieht aus, den Geharnischten entgegen.

24. De son pied il creuse la terre; il se réjouit en sa force; il va à la rencontre de l'homme armé;

21. Escarba la tierra, alégrase en su fuerza, sale al encuentro de las armas:

21 (39:24) Het graaft in den grond, en het is vrolijk in zijn kracht; en trekt uit, den geharnaste tegemoet.

21. Kopie dół, a weseli się w mocy swej, i bieży przeciwko zbrojnym.

24. Lábai vermet ásnak, örvend erejének, a fegyver elé rohan.

21 роет ногою землю и восхищается силою; идет навстречу оружию;

21. Риє він копитом землю й радїє своєю силою; виступає зустріч зброї;

25. Se nauraa pelolle, ei säiky eikä väisty miekan edestä.

22. (H 39:25) Hän nauraa pelkoa ja ei hämmästy, eikä pakene miekkaa.

25. Hän naura pelco ja ei hämmästy eikä pakene miecka.

22 He mocks at fear and is not dismayed. Neither does he turn back from the sword.

22. He mocketh at fear, and is not affrighted; neither turneth he back from the sword.

25. Den ler ad Frygt og forskrækkes ikke og vender ikke tilbage for Sværdets Skyld.

25. Han bespottar räddhågan, och förfäras intet; och flyr icke för svärd;

22. Ta naerab hirmo, ja ei kohku mitte, egga taggane moöga eest.

22. Jis nepažįsta baimės ir nenusigąsta, jis nesitraukia nuo kardo.

22. Es spottet der Furcht und erschrickt nicht und flieht vor dem Schwert nicht,

25. Il se rit de la crainte, il n'a peur de rien; il ne recule point devant l'épée.

22. Hace burla del espanto, y no teme; ni vuelve el rostro delante de la espada.

22 (39:25) Het belacht de vreze, en wordt niet ontsteld, en keert niet wederom vanwege het zwaard.

22. Śmieje się z postrachu, a ani się lęka, ani nazad ustępuje przed ostrzem miecza.

25. Neveti a félelmet; nem remeg, nem fordul meg a fegyver elől;

22 он смеется над опасностью и не робеет и не отворачивается от меча;

22. З небезпеки він (в бою) сьміється, не подасться й перед мечем, на бік не одвернесь.

26. Sen yllä kalisee viini, välkähtää keihäs ja peitsi.

23. (H 39:26) Ehkä vielä viini kalisis häntä vastaan, ja keihäät ja kilvet välkkyisivät;

26. Ehkä wielä wijni calisis händä wastan ja keihät ja kilwet wälckyisit.

23 The quiver rattles against him, the flashing spear and the javelin.

23. The quiver rattleth against him, the glittering spear and the shield.

26. Pilekoggeret klirrer over den, ja, det blinkende Jern paa Spyd og Glavind.

26. Det ännu kogret emot honom skallrade, och glimmade både glafven och sköld.

23. Temma wasto kolliseb nole-tup, hiilgawad pigid ja oddad.

23. Jei žvanga strėlinės, žiba ietys ir skydai,

23. wenngleich über ihm klingt der Köcher und glänzen beide, Spieß und Lanze.

26. Sur lui retentit le carquois, la lance étincelante et le javelot.

23. Contra él suena la aljaba, el hierro de la lanza, y de la pica;

23 (39:26) Tegen hem ratelt de pijlkoker, het vlammig ijzer des spies en der lans.

23. Choć na nim chrzęści sajdak, i błyszczy się oszczep, i drzewce.

26. Csörög rajta a tegez, ragyog a kopja és a dárda:

23 колчан звучит над ним, сверкает копье и дротик;

23. Сагайдак над ним гуркоче, спис блищить і дарда;

27. Käy jyrinä ja jytinä, kun se laukaten taivalta ahmii; ei mikään sitä pidätä sotatorven pauhatessa.

24. (H 39:27) Hän korskuu, pudistelee ja kaivaa maata, ja ei tottele vasikitorven helinää.

27. Hän cuorscu ja pudistele ja ei tottele waskitorwen helinätä.

24 He swallows the ground with fierceness and rage, nor does he believe that it is the voice of the trumpet.

24. He swalloweth the ground with fierceness and rage: neither believeth he that it is the sound of the trumpet.

27. Med Bulder og Fnysen sluger den Vejen og bliver ikke staaende stille, naar Trompetens Lyd høres.

27. Han skälfver och rasar, och trampar jordena; och tror intet, att trummeten lyder.

24. Söa-mürrinas ja tüllis aiab ta mulda ülles, ja ei holi sest, et passunad hüüdwad.

24. jis trypia ir kasa žemę, nerimsta gaudžiant trimitui.

24. Es zittert und tobt und scharrt in die Erde und läßt sich nicht halten bei der Drommete Hall.

27. Bondissant et frémissant, il dévore l'espace; il ne peut se contenir dès que la trompette sonne;

24. Y él con ímpetu y furor escarba la tierra, y no estima el sonido de la bocina.

24 (39:27) Met schudding en beroering slokt het de aarde op, en gelooft niet, dat het is het geluid der bazuin.

24. Z grzmotem i z gniewem kopie ziemię, a nie stoi spokojnie na głos trąby.

27. Tombolva, nyihogva kapálja a földet, és nem áll veszteg, ha trombita zeng.

24 в порыве и ярости он глотает землю и не может стоять при звуке трубы;

24. Палає, яриться, наче їсть землю й не встоїть при голосї труби;

28. Milloin ikinä sotatorvi soi, hirnuu se: iihaha! Jo kaukaa se vainuaa taistelun, päälliköiden jylisevän äänen ja sotahuudon.

25. (H 39:28) Kuin vaskitorvi heliästi soi, luihkaa hän: hui, ja haastaa sodan taampaa, niin myös päämiesten huudon ja riemun.

28. Cosca waskitorwi soi luicka hän hui ja haista sodan taamba Ruhtinasten huudon ja riemun.

25 As often as the trumpet (sounds) he says, Aha! And he smells the battle afar off, the thunder of the captains and the shouting.

25. He saith among the trumpets, Ha, ha; and he smelleth the battle afar off, the thunder of the captains, and the shouting.

28. Saa snart Trompeten lyder, siger den: Hui! og lugter Krigen i det fjerne, Fyrsternes Raab og Krigstummelen.

28. När trummeten fast klingar, säger han huj; och känner lukten af stridene lång väg, Förstarnas rop och fröjd.

25. Kui passunad waljuste hüüdwad , siis ütleb ta hiha! ja haistab kaugelt söddimist, pealikkude mürristamist ja öiskamist.

25. Trimitams pasigirdus, jis žvengia: Y-ha-ha! Jis iš tolo nujaučia kovą, girdi vado įsakymus ir kovos šauksmą.

25. So oft die Drommete klingt, spricht es: Hui! und wittert den Streit von ferne, das Schreien der Fürsten und Jauchzen.

28. Dès qu'il entend la trompette, il hennit; il sent de loin la bataille, la voix tonnante des chefs et les clameurs des guerriers.

25. Entre las bocinas dice: ¡Ea! y desde léjos huele la batalla, el extruendo de los príncipes, y el clamor.

25 (39:28) In het volle geklank der bazuin, zegt het: Heah! en ruikt den krijg van verre, den donder der vorsten en het gejuich.

25. Między trąbami poryza, a z daleka czuje bitwę, krzyk książąt, i wołanie.

28. A trombitaszóra nyerítéssel felel; messziről megneszeli az ütközetet, a vezérek lármáját és a csatazajt.

25 при трубном звуке он издает голос: гу! гу! и издалека чует битву, громкие голоса вождей и крик.

25. Голос труби він ржаннєм витає: гу! гу! надалеки чує битву, грімкий голос отамання й галас.

29. Sinunko ymmärryksesi voimasta jalohaukka kohoaa korkealle, levittää siipensä kohti etelää?

26. (H 39:29) Lentääkö haukka sinun ymmärryksestäs, ja hajoittaa siipensä etelään käsin?

29. Lendäkö haucka sinun ymmärryxestäs ja hajotta sijpens etelän käsin.

26 Is it by your wisdom that the hawk soars, (and) stretches her wings toward the south?

26. Doth the hawk fly by thy wisdom, and stretch her wings toward the south?

29. Er det efter din Forstand, at Spurvehøgen ftyver, udbreder sine Vinger imod Sønden?

29. Flyger höken genom ditt förstånd, och utbreder sina vingar söderut?

26. Kas sinno moistusse läbbi kul sulled heidab, ja lautab ommad tiwad louna pole?

26. Ar tavo išmintimi pakyla sakalas, išskleidžia savo sparnus ir skrenda link pietų?

26. Fliegt der Habicht durch deinen Verstand und breitet seine Flügel gegen Mittag?

29. Est-ce par ta sagesse que l'épervier prend son vol, et déploie ses ailes vers le Midi?

26. ¿Vuela el gavilán por tu industria, y extiende sus alas hacia el mediodía?

26 (39:29) Vliegt de sperwer door uw verstand, en breidt hij zijn vleugelen uit naar het zuiden?

26. Izali według twego rozumu lata jastrząb, i rozciąga skrzydła swe ku południowi?

29. A te értelmed miatt van-é, hogy az ölyv repül, és kiterjeszti szárnyait dél felé?

26 Твоею ли мудростью летает ястреб и направляет крылья свои на полдень?

26. Чи се твоєю мудростю яструб лїтає й на полуднє крила направляє?

30. Tahi sinunko käskystäsi kotka lentää ylhäälle ja tekee pesänsä korkeuteen?

27. (H 39:30) Lentääkö kotka sinun kädestäs niin korkialle, että hän tekee pesänsä korkeuteen?

30. Lendäkö Cotca sinun käskystäs nijn corkialla että hän teke pesäns corkeuteen.

27 Is it at your command that the eagle mounts up and makes her nest on high?

27. Doth the eagle mount up at thy command, and make her nest on high?

30. Eller er det efter din Befaling, at Ørnen flyver højt og bygger sin Rede i det høje? Den bor paa Klippen og bliver der om Natten, paa Tinden af en Klippe og Borg. Derfra spejder den efter Føde; dens Øjne se ud i det fjerne, og dens Unger drikke Blod; og hvor der er ihjelslagne, der er den. Og Herren svarede Job og sagde: Vil Dadleren gaa i Rette med den Almægtige? den, som anklager Gud, han svare herpaa! Da svarede Job Herren og sagde: Se, jeg er ringe, hvad skal jeg give dig til Svar? jeg har lagt min Haand paa min Mund. Jeg har talt een Gang, men vil ikke svare mere; og to Gange, men vil ikke blive ved.

30. Flyger örnen så högt af din befallning, att han gör sitt näste i höjdene? I bergklippon bor han, och blifver i bergskrefvom, och i fast rum. Dädan af skådar han efter mat, och hans ögon se långt bort. Hans ungar supa blod, och hvar en åtel är, der är han. Och Herren svarade Job, och sade: Den som vill träta med den Allsmägtiga, skulle han draga sig undan? Och den som vill straffa Gud, måste han icke svara? Job svarade Herranom, och sade: Si, jag hafver bannats, hvad skall jag svara? Jag vill lägga mina hand uppå min mun. Jag hafver en gång talat, derföre vill jag icke mer svara; på en annan tid vill jag icke göra det mer.

27. Kas so su-sanna peäle kotkas körgesse ülleslennab, et ta omma pessa körgesse teeb?

27. Ar tavo įsakymu sklando erelis ir krauna savo lizdą aukštumose?

27. Fliegt der Adler auf deinen Befehl so hoch, daß er sein Nest in der Höhe macht?

30. Est-ce sur ton ordre que l'aigle s'élève, et qu'il place son aire sur les hauteurs?

27. ¿Enaltécese el águila por tu mandamiento, y pone en alto su nido:

27 (39:30) Is het naar uw bevel, dat de arend zich omhoog verheft, en dat hij zijn nest in de hoogte maakt?

27. Izali na twoje rozkazanie wzbija się orzeł w górę, i składa na wysokich miejscach gniazdo swoje?

30. A te rendelésedre száll-é fent a sas, és rakja-é fészkét a magasban?

27 По твоему ли слову возносится орел и устрояет на высоте гнездо свое?

27. Чи се ти звелїв орлові високо лїтати й гнїздо собі на висотї звивати?

31. Kalliolla se asuu ja yöpyy, kallion kärjellä, vuorilinnassaan.

28. (H 39:31) Hän asuu vuorilla ja yöttelee vuorten kukkuloilla ja vahvoissa paikoissa.

31. Hän asu wuorilla ja oleskele wuorten cuckuloilla ja wahwoisa paicoisa.

28 She dwells on the cliff and makes her home upon the point of the cliff and the stronghold.

28. She dwelleth and abideth on the rock, upon the crag of the rock, and the strong place.

KXII

28. Ta ellab ja jääb öseks kaljo peäle ja tuggewa kaljo ninna peäle.

28. Jis gyvena ant aukščiausios uolos neprieinamoje vietoje.

28. In den Felsen wohnt er und bleibt auf den Zacken der Felsen und auf Berghöhen.

31. Il habite sur les rochers, il se tient sur la dent des rochers, sur les lieux inaccessibles.

28. Habita, y está en la piedra en la cumbre del peñasco, y de la roca?

28 (39:31) Hij woont en vernacht in de steenrots, op de scherpte der steenrots en der vaste plaats.

28. Na opoce mieszka, i bawi się na ostrej skale, jako na zamku.

31. A kősziklán lakik és tanyázik, a sziklák párkányain és bércztetőkön.

28 Он живет на скале и ночует на зубце утесов и на местах неприступных;

28. Він живе на скелї й ночує на верхах зубчастих, на місцях неприступних;

32. Sieltä se tähystelee saalista; kauas katsovat sen silmät.

29. (H 39:32) Sieltä hän katsoo ruan perään, ja hänen silmänsä näkevät kauvas.

32. Sieldä hän wartioidze ruoca ja hänen silmäns näkewät cauwas.

29 From there she spies out the prey. Her eyes behold it afar off.

29. From thence she seeketh the prey, and her eyes behold afar off.

KXII

29. Seält katsub ta roa järrele, ta silmad näwad kaugele.

29. Iš ten jis dairosi grobio, jo akys pamato jį iš tolo.

29. Von dort schaut er nach der Speise, und seine Augen sehen ferne.

32. De là, il découvre sa proie; ses yeux la voient de loin.

29. Desde allí asecha la comida: sus ojos consideran muy léjos.

29 (39:32) Van daar speurt hij de spijze op; zijn ogen zien van verre af.

29. Stamtąd upatruje sobie pokarm, a daleko oczy jego widzą.

32. Onnét kémlel enni való után, messzire ellátnak szemei.

29 оттуда высматривает себе пищу: глаза его смотрят далеко;

29. Звідти висмотрює він собі їжу; очи його видять далеко;

33. Sen poikaset särpivät verta, ja missä on kaatuneita, siellä on sekin.

30. (H 39:33) Hänen poikansa särpävät verta; ja kussa raato on, siellä myös hän on.

33. Hänen poicans särpäwät werta ja cusa raato on siellä myös hän on.

30 Her young ones also suck up blood. And where the slain are, there is she.

30. Her young ones also suck up blood: and where the slain are, there is she.

KXII

30. Ja temma poiad rüpawad werd, ja kus mahhalödud kehhad, seäl on temma.

30. Jo jaunikliai geria kraują; kur yra žuvusių, ten ir jis’‘.

30. Seine Jungen saufen Blut, und wo Erschlagene liegen, da ist er.

33. Ses petits sucent le sang, et partout où il y a des corps morts, il s'y trouve.

30. Y sus pollos tragan sangre; y adonde hubiere muertos, allí está.

30 (39:33) Ook zuipen zijn jongen bloed; en waar verslagenen zijn, daar is hij.

30. Dzieci też jego piją krew, a gdzie są pobici, tam on jest.

33. Fiai vért szívnak, és a hol dög van, mindjárt ott terem.

30 птенцы его пьют кровь, и где труп, там и он.

30. Орлята його пють кров, і де труп, там і він.

34. Niin Herra vastasi Jobille ja sanoi:

1. (H 39:34) Ja Herra vastasi Jobia ja sanoi:

34. JA HERra wastais Hiobi ja sanoi:

1 Moreover Jehovah answered Job and said,

1. Moreover the LORD answered Job, and said,

KXII

1. Ja Jehowa räkis weel Iobile ja ütles:

1. Viešpats, atsakydamas Jobui, tarė:

1. Und der HERR antwortete Hiob und sprach:

34. L'Éternel adressa la parole à Job, et dit:

1. Y RESPONDIÓ Jehová a Job, y dijo:

1 (39:34) En de HEERE antwoordde Job, en zeide:

1. A tak odpowiedział Pan Ijobowi, i rzekł:

34. Szóla továbbá az Úr Jóbnak, [4†] és monda:

1 (39:31) И продолжал Господь и сказал Иову:

31. І говорив Господь дальше й сказав до Йова:

35. Tahtooko vikoilija riidellä Kaikkivaltiasta vastaan? Jumalan syyttäjä vastatkoon tähän!

2. (H 39:35) Joka riitelee Kaikkivaltiaan kanssa, eikö hänen pitäis sitä vahvistaman? ja se joka nuhtelee Jumalaa, eikö hänen pitäis vastaaman?

35. Joca rijtele Caickiwaldian cansa eikö hänen pidäis sitä wahwistaman? ja se cuin nuhtele Jumalata eikö hänen pidäis wastaman?

2 Shall he who quibbles contend with the Almighty? He who argues with God, let him answer it.

2. Shall he that contendeth with the Almighty instruct him? he that reproveth God, let him answer it.

KXII

2. Kas sünnib selle Keigewäggewamaga waidelda, kes karristab? kes Jummalat nomib, se peab se eest wastama.

2. ‘‘Ar tas, kuris ginčijasi su Visagaliu, pamokys Jį? Teatsako tas, kuris priekaištauja Dievui’‘.

2. Will mit dem Allmächtigen rechten der Haderer? Wer Gott tadelt, soll's der nicht verantworten?

35. Le censeur contestera-t-il avec le Tout-Puissant? L'accusateur de Dieu répondra-t-il à cela?

2. ¿Es sabiduría contender con el Omnipotente? El que disputa con Dios, responda a esto.

2 (39:35) Is het twisten met den Almachtige onderrichten? Wie God bestraft, die antwoorde daarop.

2. Izali ten, co wiedzie spór z Wszechmogącym, uczyć go będzie? a kto chce strofować Boga, niech na to odpowie.

35. A ki pert kezd a Mindenhatóval, czáfolja meg, és a ki az Istennel feddődik, feleljen néki!

2 (39:32) будет ли состязающийся со Вседержителем еще учить? Обличающий Бога пусть отвечает Ему.

32. Чи буде той, хто перечиться з Вседержителем, ще вчити? Хто дорікає Богові, нехай же й відповідає йому!

36. Silloin Job vastasi Herralle ja sanoi:

3. (H 39:36) Job vastasi Herraa ja sanoi:

36. HIob wastais HERra ja sanoi: Cadzo minä olen halpa mitä minä wastan? ja lasken käteni suuni päälle.

3 Then Job answered Jehovah and said,

3. Then Job answered the LORD, and said,

KXII

3. Siis wastas Iob Jehowale ja ütles:

3. Jobas atsakė Viešpačiui:

3. Hiob aber antwortete dem HERRN und sprach:

36. Alors Job répondit à l'Éternel et dit:

3. Y respondió Job a Jehová, y dijo:

3 (39:36) Toen antwoordde Job den HEERE, en zeide:

3. Zatem odpowiedział Ijob Panu, i rzekł:

36. És szóla Jób az Úrnak, és monda:

3 (39:33) И отвечал Иов Господу и сказал:

33. І відказав Йов Господеві й промовив:

37. Katso, minä olen siihen liian halpa; mitäpä sinulle vastaisin? Panen käteni suulleni;

4. (H 39:37) Katso, minä olen halpa, mitä minä sinua vastaan? minä lasken käteni suuni päälle.

4 Behold, I am of small account. What shall I answer you? I lay my hand upon my mouth.

4. Behold, I am vile; what shall I answer thee? I will lay mine hand upon my mouth.

KXII

4. Wata, ma ollen kerge melega olnud; mis pean ma sulle kostma? ma pannen omma kät omma su peäle.

4. ‘‘Aš per menkas Tau atsakyti. Aš uždengsiu ranka savo burną.

4. Siehe, ich bin zu leichtfertig gewesen; was soll ich verantworten? Ich will meine Hand auf meinen Mund legen.

37. Je suis trop peu de chose; que te répondrais-je? Je mets ma main sur ma bouche.

4. He aquí, que yo soy vil, ¿qué te responderé? Mi mano pongo sobre mi boca.

4 (39:37) Zie, ik ben te gering; wat zou ik U antwoorden? Ik leg mijn hand op mijn mond.

4. Otom ja lichy, cóż ci mam odpowiedzieć? Rękę moję włożę na usta moje.

37. Ímé, én parányi vagyok, mit feleljek néked? Kezemet a szájamra teszem.

4 (39:34) вот, я ничтожен; что буду я отвечать Тебе? Руку мою полагаю науста мои.

34. Ось я нужденний; що можу я відказати тобі? Я кладу руку мою на уста собі.

38. kerran minä olen puhunut, enkä enää mitään virka, kahdesti, enkä enää sitä tee.

5. (H 39:38) Minä olen kerran puhunut, en minä enempää vastaa, enkä toiste sitä enää tee.

37. Minä olen kerran puhunut en minä enämbi wasta engä toiste sitä enä tee.

5 I have spoken once and I will not answer, yes, twice, but I will proceed no further.

5. Once have I spoken; but I will not answer: yea, twice; but I will proceed no further.

KXII

5. Ükskord ollen ma räkinud, agga ei ma tahha mitte ennam räkida, ka kakskorda, agga ei ma ennam tahha.

5. Kartą kalbėjau, bet daugiau nebekalbėsiu ir nebeatsakysiu’‘.

5. Ich habe einmal geredet, und will nicht antworten; zum andernmal will ich's nicht mehr tun.

38. J'ai parlé une fois, et je ne répondrai plus. J'ai parlé deux fois, et je n'y retournerai plus.

5. Una vez hablé, y no responderé; y dos veces; mas no tornaré a hablar.

5 (39:38) Eenmaal heb ik gesproken, maar zal niet antwoorden; of tweemaal, maar zal niet voortvaren.

5. Mówiłem raz i drugi, ale więcej nie odpowiem, i nic więcej nie przydam.

38. Egyszer szóltam, de már nem szólok, avagy kétszer, de nem teszem többé!

5 (39:35) Однажды я говорил, – теперь отвечать не буду, даже дважды, но более не буду.

35. Раз я говорив - та тепер говорити не стану; - навіть два рази, та більш не буду.