28 luku

Jobin puheen jatkoa: Ihminen tutkii maan uumenia, mutta viisaus pysyy häneltä salattuna; sen tuntee Jumala yksin; jumanpelko on oikea viisaus.

1. Hopeallakin on suonensa ja löytöpaikkansa kullalla, joka puhdistetaan;

1. Hopialla on hänen lähtemisensä, ja kullalla sia, jossa valetaan.

1. HOpialla on hänen lähtemisens ja cullalla hänen sians josa se waletan.

1 Surely there is a mine for silver and a place for gold which they refine.

1. Surely there is a vein for the silver, and a place for gold where they fine it.

1. Thi Sølvet har sit Sted, hvorfra det kommer, og Guldet, man renser, har sit Sted.

1. Silfret hafver sin gång, och guldet sitt rum, der det verkas.

1. Sest höbbedal on, kust ta wäljatulleb, ja kullal on koht, kus tedda sullatakse.

1. ‘‘Yra sidabro gyslų ir vietų, kur gryninamas auksas.

1. Es hat das Silber seine Gänge, und das Gold, das man läutert seinen Ort.

1. L'argent a des lieux d'extraction, et l'or a des endroits où on l'affine.

1. CIERTAMENTE la plata tiene su oculto nacimiento, y el oro lugar de donde lo sacan.

1 Gewisselijk, er is voor het zilver een uitgang, en een plaats voor het goud, dat zij smelten.

1. Mać w prawdzie srebro początki żył swoich, a złoto miejsce, kędy bywa pławione.

1. Bizony az ezüstnek bányája van, és helye az aranynak, a hol tisztítják.

1 Так! у серебра есть источная жила, и у золота место, где егоплавят.

1. Так! срібло має початкову жилу, й золото своє місце, де його плавлють.

2. rauta otetaan maasta, ja kivestä sulatetaan vaski.

2. Rauta otetaan maasta, ja kivistä vaski valetaan.

2. Rauta otetan maasta ja kiwistä waski.

2 Iron is taken out of the earth and copper is molten out of the stone.

2. Iron is taken out of the earth, and brass is molten out of the stone.

2. Jern hentes af Støvet og Stene, som smeltes til Kobber.

2. Jern tager man utaf jordene, och utaf stenar smälter man koppar.

2. Rauda woetakse mulla seest, ja kiwwist wallatakse waske.

2. Geležis kasama iš žemės. Iš akmens išlydomas varis.

2. Eisen bringt man aus der Erde, und aus den Steinen schmelzt man Erz.

2. Le fer se tire de la poussière, et la pierre fondue donne l'airain.

2. El hierro es tomado del polvo, y de la piedra es fundido el metal.

2 Het ijzer wordt uit stof genomen, en uit steen wordt koper gegoten.

2. Żelazo z ziemi biorą, a z kamienia zlewają miedź.

2. A vasat a földből hozzák elő, a követ pedig érczczé olvasztják.

2 Железо получается из земли; из камня выплавляется медь.

2. Залїзо добувають із землї, а мідь витоплюють із каміння.

3. Tehdään loppu pimeydestä, ja tutkitaan tyystin kivi, jonka synkkä pilkkopimeä peittää.

3. Pimeydelle asetti hän lopun, ja kaiken täydellisyyden hän tutki, niin myös kiven, joka paksussa pimeydessä on, ja kuoleman varjon.

3. Pimeydelle asetti hän lopun ja caiken täydellisyden hän tutki ja kiwen joca paxus pimeydes on.

3 (Man) sets an end to darkness and searches out to the furthest bound the stones of obscurity and of thick darkness.

3. He setteth an end to darkness, and searcheth out all perfection: the stones of darkness, and the shadow of death.

3. Man gør Ende paa Mørket, og indtil det yderste ransager man de Stene, som ligge i Mørket og Dødens Skygge.

3. På mörkret varder ju en tid ände, och finner ju någor på sistone det fördolda.

3. Otsa panneb ta pimmedussele, ja keikipiddi katsub temma sedda läbbi, ka need kiwwid, mis mustas pimmedusses ja surma-warjus on.

3. Žmogus nustato ribą tamsai ir ieško visose įdubose rūdos­tamsos ir mirties šešėlio akmens.

3. Man macht der Finsternis ein Ende und findet zuletzt das Gestein tief verborgen.

3. L'homme dissipe les ténèbres; il explore, jusqu'aux extrêmes limites, la pierre qui est dans l'obscurité et l'ombre de la mort.

3. A las tinieblas puso término, y a toda obra perfecta que él hizo puso piedra de oscuridad y de sombra de muerte.

3 Het einde, dat God gesteld heeft voor de duisternis, en al het uiterste onderzoekt hij; het gesteente der donkerheid en der schaduw des doods.

3. Celu ciemnościom ułożonego i koóca wszystkich rzeczy on dochodzi, i kamieni, które w ciemności i cieniu śmierci leżą.

3. Határt vet az ember a setétségnek, és átkutatja egészen és végig a homálynak és a halál árnyékának kövét.

3 Человек полагает предел тьме и тщательно разыскивает каменьво мраке и тени смертной.

3. (Чоловік) робить кінець тьмі й пильно шукає за (таким) каменем у мороцї й найглухійшій темнотї.

4. Kaivos louhitaan syvälle maan asujain alle; unhotettuina he riippuvat siellä ilman jalan tukea, heiluvat kaukana ihmisten ilmoilta.

4. Siitä vuotaa senkaltainen osa, että ympäriasuvaiset ei taida siitä jalkaisin käydä ylitse: se tyhjetään ihmisiltä ja vuotaa pois.

4. Sijtä wuota sencaltainen oja että ymbäriasuwaiset ei taida sijtä jalcaisin käydä ylidze. Se on ihmiselle ylön sywä ja wuota pois.

4 He breaks open a shaft away from where men journey, (paths) forgotten by the foot. They hang afar from men; they swing to and fro.

4. The flood breaketh out from the inhabitant; even the waters forgotten of the foot: they are dried up, they are gone away from men.

4. Man bryder en Skakt ned fra Jordboen; forglemte af Vandrerens Fod hænge de, borte fra Mennesker svæve de.

4. Det springer ut en sådana bäck, att de, som bo deromkring, icke kunna gå deröfver till fots; han varder menniskomen allt för djup, och flyter sin kos.

4. Jöggi sööb selle Ma-kohta läbbi, kes seäl asset on, mis ärraunnustakse, et ühhegi jalg siñna ennam ei sa, neid wähhendakse innimeste jurest ja kahhanewad.

4. Jis įrengia kasyklas vietose, kur nėra žengusi koja, leidžiasi į gelmes toli nuo žmonių.

4. Man bricht einen Schacht von da aus, wo man wohnt; darin hangen und schweben sie als die Vergessenen, da kein Fuß hin tritt, fern von den Menschen.

4. Il creuse un puits, loin des passants; ne se souvenant plus de ses pieds, il est suspendu et balancé loin des humains.

4. Sale el río junto al morador; y las aguas sin pié, mas altas que el hombre, se fueron.

4 Breekt er een beek door, bij dengene, die daar woont, de wateren vergeten zijnde van den voet, worden van den mens uitgeput, en gaan weg.

4. Wyleje rzeka z miejsca swojego, tak, iż jej nikt przebyć nie może, bywa jednak zahamowana przemysłem nędznego człowieka, i odchodzi.

4. Aknát tör távol a lakóktól: mintha lábukról is megfelejtkeznének, alámerülnek és lebegnek emberektől messze.

4 Вырывают рудокопный колодезь в местах, забытых ногою, спускаются вглубь, висят и зыблются вдали от людей.

4. Пробивають закоп у місцях, де не постала нога; спускаючись, висять і сумують далеко від людей.

5. Maasta kasvaa leipä, mutta maan uumenet mullistetaan kuin tulen voimalla.

5. Vilja kasvaa maasta, jonka alla se muutetaan niinkuin tuulelta.

5. Tuli saadan myös maan alda josa cuitengin wilja päällä caswa.

5 As for the earth, out of it comes bread and underneath it is turned up as it were by fire.

5. As for the earth, out of it cometh bread: and under it is turned up as it were fire.

5. Af Jorden fremkommer Brød, men indeni omvæltes den som af Ild.

5. Man får ock eld nedan utu jordene; der dock ofvantill bröd växer.

5. Ma seest tulleb leib wälja, ja temma allumiste kohtade sees on nenda, kui tulli werimas.

5. Žemės paviršiuje užauga duona, o gelmėje žemė išrausiama kaip po gaisro.

5. Man zerwühlt unten die Erde wie mit Feuer, darauf doch oben die Speise wächst.

5. C'est de la terre que sort le pain, et elle est bouleversée, dans ses profondeurs, comme par le feu.

5. Tierra de la cual saldrá pan, y debajo de ella estará como convertida en fuego.

5 Uit de aarde komt het brood voort, en onder zich wordt zij veranderd, alsof zij vuur ware.

5. Z ziemi wychodzi chleb, chociaż pod nią coś różnego, podobnego ogniowi.

5. Van föld, a melyből kenyér terem, alant pedig fel van forgatva, mintegy tűz által;

5 Земля, на которой вырастает хлеб, внутри изрыта как бы огнем.

5. Земля, де хлїб росте, у нутрі розрита, неначе огнем.

6. Sen kivissä on safiirilla sijansa, siellä on kultahiekkaa.

6. Saphiri löydetään muutamista paikoista, ja maan kokkareita, joissa kultaa on.

6. Saphiri löytän muutamista paicoista ja maan cockaroita joisa culda on.

6 The stones of it are the place of sapphires and it has dust of gold.

6. The stones of it are the place of sapphires: and it hath dust of gold.

6. Dens Stene ere Safirens Sted, og den har Guldstøv i sig?

6. Man finner saphir på somlig rum, och jordklimpar, der guld är uti.

6. Sawiri koht on temma kiwwid, ja kulla pörm on temmal.

6. Safyrą randa jos uolienose, aukso dulkės yra joje.

6. Man findet Saphir an etlichen Orten, und Erdenklöße, da Gold ist.

6. Ses rochers sont la demeure du saphir, et l'on y trouve la poudre d'or.

6. Lugar que sus piedras serán zafiros, y tendrá polvos de oro.

6 Haar stenen zijn de plaats van den saffier, en zij heeft stofjes van goud.

6. W niektórych miejscach jest kamieó Safir, i piasek złoty;

6. Köveiben zafir található, göröngyeiben arany van.

6 Камни ее – место сапфира, и в ней песчинки золота.

6. Камінь її - то сафир із золотими крупцями.

7. Polkua sinne ei tiedä kotka, eikä haukan silmä sitä havaitse.

7. Sitä polkua ei ole yksikään lintu tuntenut, eikä variksen silmä nähnyt.

7. Sitä polcua ei ole yxikän lindu tundenut eikä ahne linducan nähnyt.

7 No bird of prey knows that path, nor has the falcon’s eye seen it.

7. There is a path which no fowl knoweth, and which the vulture's eye hath not seen:

7. Stien derhen har ingen Rovfugl kendt, ingen Skades Øjne set.

7. Den stigen hafver ingen fogel kunnat, och intet gamsöga sett;

7. Jalg-te on, mis ükski kiskuja lind ei tea, ja mis kulli silm ep olle aimanudke.

7. Kelio tenai nežino plėšrus paukštis, nematė jo nė vanago akis.

7. Den Steig kein Adler erkannt hat und kein Geiersauge gesehen;

7. L'oiseau de proie n'en connaît pas le chemin, et l'œil du milan ne le découvre pas.

7. Senda que nunca la conoció ave, ni ojo de buitre la vió.

7 De roofvogel heeft het pad niet gekend, en het oog der kraai heeft het niet gezien.

7. A tej ścieszki ani ptak nie wie, ani jej widzało oko sępie.

7. Van ösvény, a melyet nem ismer a sas, sem a sólyom szeme nem látja azt.

7 Стези туда не знает хищная птица, и не видал ее глаз коршуна;

7. Стежки туди не знає хижа птиця, й не зазирнуло туди око яструба;

8. Sitä eivät astu ylväät eläimet, ei leijona sitä kulje.

8. Ne ylpiät sikiät ei ole sitä sotkuneet, eikä jalopeura käynyt sen päällä.

8. Ne ylpiät sikiät ei ole sitä sotcunet eikä Lejon käynyt sen päällä.

8 The proud beasts have not trodden it, nor has the fierce lion passed by it.

8. The lion's whelps have not trodden it, nor the fierce lion passed by it.

8. De stolte Dyr have ikke betraadt den, og ingen Løve har gaaet ad den.

8. De stolta barn hafva icke trampat honom, och intet lejon gångit deruppå.

8. Se peäle ep olle surematte metsaliste poiad tallanud, ei ükski tömmo-loukoer ep olle se peäl köndinud.

8. Liūto jaunikliai jų nemindo, ir liūtas tais takais nevaikštinėja.

8. es hat das stolze Wild nicht darauf getreten und ist kein Löwe darauf gegangen.

8. Les bêtes féroces n'y ont point marché, le lion n'a point passé par là.

8. Nunca la pisaron animales fieros, ni pasó por ella león.

8 De jonge hoogmoedige dieren hebben het niet betreden, de felle leeuw is daarover niet heengegaan.

8. Nie depczą po niej zwierzęta srogie, ani lew przeszedł przez nię.

8. Nem tudják azt büszke vadak, az oroszlán sem lépked azon.

8 не попирали ее скимны, и не ходил по ней шакал.

8. Не топтали її левчуки, й не ходив по нїй шакаль.

9. Siellä käydään käsiksi kovaan kiveen, ja vuoret mullistetaan juuriaan myöten.

9. Kädellä kallioon ruvetaan, ja vuoret ylösalaisin kukistetaan.

9. Kädellä callioon ruwetan ja wuoret ylisalaisin cukistetan.

9 He puts forth his hand upon the flinty rock. He overturns the mountains by the roots.

9. He putteth forth his hand upon the rock; he overturneth the mountains by the roots.

9. Man lægger Haand paa den haarde Flint, man omvælter Bjerge fra Roden af.

9. Bär man också handena på stenen, och grafver bergen omkull.

9. Keigekowwema kiwwi külge pistab ta omma kät, mäed lööb ta jureni ümber.

9. Jis ištiesia ranką į kietas uolas ir kalnų pamatus kasinėja.

9. Auch legt man die Hand an die Felsen und gräbt die Berge um.

9. L'homme met la main sur le granit; il bouleverse les montagnes jusqu'en leurs fondements.

9. En el pedernal puso su mano, y trastornó los montes de raíz.

9 Hij legt zijn hand aan de keiachtige rots, hij keert de bergen van den wortel om.

9. Na krzemieó ściągnął rękę swoję, wywrócił góry z korzenia;

9. Ráveti kezét az ember a kovakőre, a hegyeket tövükből kiforgatja.

9 На гранит налагает он руку свою, с корнем опрокидывает горы;

9. На граніт накладає він (чоловік) руку свою, з коренем перевертає гори.

10. Kallioihin murretaan käytäviä, ja silmä näkee kaikkinaiset kalleudet.

10. Ojat lasketaan kallioista, ja kaikkein kalliimmatkin näkee silmä.

10. Ojat lasketan callioista ja caickein callimatkin näke silmä.

10 He cuts out channels among the rocks and his eye sees every precious thing.

10. He cutteth out rivers among the rocks; and his eye seeth every precious thing.

10. Man udhugger Gange i Klipperne, og Øjet ser alt det dyrebare.

10. Man grafver bäcker utu hällebergen, och allt det kosteligit är, ser ögat.

10. Kaljud löhkudes, sadab ta wee jöed wälja, ja keik mis kallis on, nääb temma silm.

10. Jis iškerta upes uolose, jo akis pamato kiekvieną brangų daiktą.

10. Man reißt Bäche aus den Felsen; und alles, was köstlich ist, sieht das Auge.

10. Il taille des galeries dans les rochers, et son œil découvre tout ce qu'il y a de précieux.

10. De los peñascos cortó ríos, y todo lo precioso vió su ojo.

10 In de rotsstenen houwt hij stromen uit, en zijn oog ziet al het kostelijke.

10. Z skał wywodzi strumienie, a każdą rzecz kosztowną widzi oko jego.

10. A sziklákban tárnákat hasít, és minden drága dolgot meglát a szeme.

10 в скалах просекает каналы, и все драгоценное видит глаз его;

10. В скелях прорубує канали, й все дорогоцїнне вбачає око його.

11. Vesisuonet estetään tihkumasta, ja salatut saatetaan päivänvaloon.

11. Virrat estetään juoksemasta, ja ne ilmoitetaan, mitkä näissä peitetyt ovat.

11. Wirrat estetän juoxemasta ja ne ilmoitetan cuin näisä peitetyt owat.

11 He binds the streams that they not trickle. And the thing that is hid he brings forth to light.

11. He bindeth the floods from overflowing; and the thing that is hid bringeth he forth to light.

11. Man binder for Strømmene, saa at ikke en Draabe siver ud, og fører de skjulte Ting frem til Lyset.

11. Man förtager strömmom vattnet, och hafver fram i ljuset det derutinnan fördoldt är.

11. Ta panneb need jöed kinni, et nemmad tilkukestke ei jose, ja sadab walgusse ette, mis seäl sallaja on.

11. Jis užtvenkia upes ir tai, kas jose paslėpta, iškelia į šviesą.

11. Man wehrt dem Strome des Wassers und bringt, das darinnen verborgen ist, ans Licht.

11. Il arrête la filtration des eaux, et il met au jour ce qui était caché.

11. Los ríos detuvo en su nacimiento, y lo escondido hizo salir a luz.

11 Hij bindt de rivier toe, dat niet een traan uitkomt, en het verborgene brengt hij uit in het licht.

11. Wylewać się rzekom nie dopuszcza, a rzeczy skryte wywodzi na jaśnię.

11. Elköti a folyók szivárgását, az elrejtett dolgot pedig világosságra hozza.

11 останавливает течение потоков и сокровенное выносит на свет.

11. Зупиняє протоки бурчаків і, що заховано в тьмі, все те на сьвітло виносить.

12. Mutta viisaus — mistä se löytyy, ja missä on ymmärryksen asuinpaikka?

12. Mutta kusta taito löydetään, ja kussa on ymmärryksen sia?

12. MUtta cuinga taito löytän ja cusa on ymmärryxen sia?

12 But where will wisdom be found? And where is the place of understanding?

12. But where shall wisdom be found? and where is the place of understanding?

12. Men Visdomrnen - hvorfra vil man finde den? og hvor er Indsigtens Sted

12. Huru vill man nu vishet finna, och hvar är rummet till förståndighet?

12. Ja kust leitakse tarkust, ja kus on moistusse paik?

12. Bet kur randama išmintis, kur yra supratimo šaltinis?

12. Wo will man aber die Weisheit finden? und wo ist die Stätte des Verstandes?

12. Mais la sagesse, où la trouvera-t-on? Où donc est le lieu de l'intelligence?

12. ¿Mas la sabiduría, donde se hallará? ¿y el lugar de la prudencia, donde está?

12 Maar de wijsheid, van waar zal zij gevonden worden? En waar is de plaats des verstands?

12. Ale mądrość gdzież może być znaleziona? a kędy jest miejsce roztropności?

12. De a bölcseség hol található, és az értelemnek hol van a helye?

12 Но где премудрость обретается? и где место разума?

12. А де ж мудрість знайти? і де є місце розуму?

13. Ei tunne ihminen sille vertaa, eikä sitä löydy elävien maasta.

13. Ei yksikään ihminen tiedä hänen siaansa, eikä löydeta elävien maasta.

13. Ei yxikän tiedä hänen sians eikä löytä eläwitten maasta.

13 Man does not know the price of it, nor is it found in the land of the living.

13. Man knoweth not the price thereof; neither is it found in the land of the living.

13. Et Menneske kender ikke dens Værdi, og den findes ikke i de levendes Land.

13. Ingen vet hvar hon ligger; och varder icke funnen i de lefvandes lande.

13. Ei tea waene innimenne, mis ta maksab, ja sedda ei leita mitte ellawatte Ma peält.

13. Joks žmogus nežino jos kainos, jos nėra gyvųjų krašte.

13. Niemand weiß, wo sie liegt, und sie wird nicht gefunden im Lande der Lebendigen.

13. L'homme ne connaît pas son prix, et elle ne se trouve pas dans la terre des vivants.

13. Nunca el hombre supo su valor, ni se halla en la tierra de los vivientes.

13 De mens weet haar waarde niet, en zij wordt niet gevonden in het land der levenden.

13. Nie wie człowiek śmiertelny ceny jej, ani bywa znaleziona w ziemi żyjących.

13. Halandó a hozzá vivő utat nem ismeri, az élők földén az nem található.

13 Не знает человек цены ее, и она не обретается на земле живых.

13. Чоловік не знає цїни її, й не знаходиться вона на землї живих.

14. Syvyys sanoo: 'Ei se ole minussa', ja meri sanoo: 'Ei se ole minunkaan tykönäni.'

14. Syvyys sanoo: ei se ole minussa, ja meri sanoo: ei se ole minun tykönäni.

14. Sywys sano: ei se ole minusa ja meri sano: ei se ole minun tykönäni.

14 The deep says, It is not in me. And the sea says, It is not with me.

14. The depth saith, It is not in me: and the sea saith, It is not with me.

14. Afgr unden siger: Den er ikke i mig, og Havet siger: Den er ikke hos mig.

14. Afgrundet säger: Hon är icke i mig; och hafvet säger: När mig är hon icke.

14. Süggawus ütleb: Ei sedda polle minno sees; ja merri ütleb: Ei polle sedda minno jures.

14. Gelmė sako: ‘Ji ne pas mane’, jūra sako: ‘Jos nėra manyje’.

14. Die Tiefe spricht: "Sie ist in mir nicht"; und das Meer spricht: "Sie ist nicht bei mir".

14. L'abîme dit: Elle n'est pas en moi; et la mer dit: Elle n'est pas avec moi.

14. El abismo dice: No está en mí: y la mar dijo: Ni conmigo.

14 De afgrond zegt: Zij is in mij niet; en de zee zegt: Zij is niet bij mij.

14. Przepaść mówi: Niemasz jej we mnie; i morze też powiada: Niemasz jej u mnie.

14. A mélység azt mondja: Nincsen az bennem; a tenger azt mondja: én nálam sincsen.

14 Бездна говорит: не во мне она; и море говорит: не у меня.

14. Безодня говорить: Не в менї вона; та й море каже: Не в мене!

15. Sitä ei voida ostaa puhtaalla kullalla, eikä sen hintaa punnita hopeassa.

15. Ei hänestä anneta kultaa, eikä hopiaa punnita sen hinnaksi.

15. Ei hänest anneta culda eikä hopiata punnita sen hinnaxi.

15 It cannot be gotten for gold, nor will silver be weighed for the price of it.

15. It cannot be gotten for gold, neither shall silver be weighed for the price thereof.

15. Den kan ikke faas for det fineste Guld, ej heller dens Værdi opvejes med Sølv.

15. Man kan icke gifva der penningar före, ej heller silfver uppväga, till att betala henne med.

15. Ei woi kulda selle eest anda, egga höbbedaga ärrawagida temma hinda.

15. Jos negali pirkti už auksą nė įsigyti už sidabrą.

15. Man kann nicht Gold um sie geben noch Silber darwägen, sie zu bezahlen.

15. Elle ne se donne pas pour de l'or fin, elle ne s'achète pas au poids de l'argent.

15. No se dará por oro, ni su precio será a peso de plata.

15 Het gesloten goud kan voor haar niet gegeven worden, en met zilver kan haar prijs niet worden opgewogen.

15. Nie dawają szczerego złota za nię; ani odważają srebra, za odmianę jej.

15. Színaranyért [1†] meg nem szerezhető, ára ezüsttel meg nem fizethető.

15 Не дается она за золото и не приобретается она за вес серебра;

15. Не продається вона за золото та й не вимінюєсь її за срібло ваговите;

16. Ei korvaa sitä Oofirin kulta, ei kallis onyks-kivi eikä safiiri.

16. Ei Ophirin kulta, eli kalliit Onikin ja Saphirin kivet ole verratut hänen kanssansa.

16. Ei Ophirin culda eli callit Onichin ja Saphirin kiwet ole werratut hänen cansans.

16 It cannot be valued with the gold of Ophir, with the precious onyx, or the sapphire.

16. It cannot be valued with the gold of Ophir, with the precious onyx, or the sapphire.

16. Den kan ikke opvejes med Guld fra Ofir, ej heller med den dyrebare Onyks og Safir.

16. Hon räknas icke vid Ophiriskt guld, eller vid kostelig onich och saphir;

16. Ei sedda woi ärraarwata keigekallima Owiri kulla wasto, ei kalli Soami- ja Sawiri-kiwwi wasto.

16. Negalima jos palyginti su Ofyro auksu nė su oniksu ar safyru.

16. Es gilt ihr nicht gleich ophirisch Gold oder köstlicher Onyx und Saphir.

16. On ne la met pas en balance avec l'or d'Ophir; ni avec le précieux onyx, ni avec le saphir.

16. No es apreciada con oro de Ofir, ni con onix precioso, ni con zafiro.

16 Zij kan niet geschat worden tegen fijn goud van Ofir, tegen den kostelijken Schoham, en den Saffier.

16. Nie może być oszacowana za złoto Ofir, ani za Onychyn drogi, ani za Safir.

16. Nem mérhető össze Ofir [2†] aranyával, nem drága onikszszal, sem zafirral.

16 не оценивается она золотом Офирским, ни драгоценным ониксом, ни сапфиром;

16. Не в цїнї вона з золотом Офирським, нї з дорогоцїнним ониксом, нї з сафіром.

17. Ei vedä sille vertoja kulta eikä lasi, eivät riitä sen vaihtohinnaksi aitokultaiset kalut.

17. Kulta ja kallis kivi ei taideta siihen verrattaa, eikä se taideta vaihetettaa kultaisiin astioihin.

17. Culda ja Dimanti ei taita sijhen werrata eikä se taita waihetetta cullaisijn Clenodiaihin.

17 Gold and glass cannot equal it, nor will it be exchanged for jewels of fine gold.

17. The gold and the crystal cannot equal it: and the exchange of it shall not be for jewels of fine gold.

17. Den kan ikke vurderes lige med Guld og Krystal; man kan ikke tilbytte sig den for Kar af fint Guld.

17. Guld och diamant kan icke liknas dervid, ej heller kan hon tillbytas för gyldene klenodier.

17. Ei maksa kuld egga hiilgawam temantikiwwi selle wasto, ja sedda ei wahhetada selgema kuld-riista wasto.

17. Neprilygsta jai auksas ir krištolas ir negalima jos gauti už brangius aukso dirbinius.

17. Gold und Glas kann man ihr nicht vergleichen noch um sie golden Kleinod wechseln.

17. On ne la compare point avec l'or et avec le verre, et on ne l'échange pas pour des vases d'or fin.

17. El oro no se le igualará, ni el diamante; ni se trocará por vaso de oro fino.

17 Men kan het goud of het kristal haar niet gelijk waarderen; ook is zij niet te verwisselen voor een kleinood van dicht goud.

17. Nie porówna z nią złoto, ani kryształ, ani odmiana jej może być za klejnot złota szczerego.

17. Nem ér fel vele az arany és gyémánt, aranyedényekért be nem cserélhető.

17 не равняется с нею золото и кристалл, и не выменяешь ее на сосуды из чистого золота.

17. Не рівняєсь із нею золото й кришталь, та й не виміняєш її за посуди щирозолоті.

18. Koralleja ja kristalleja ei sen rinnalla mainita, ja viisauden omistaminen on helmiä kalliimpi.

18. Ramot ja Gabis ei ole mitään sen suhteen: se pidetään kalliimpana päärlyjä.

18. Ramoth ja Gabis ei ole mitän sen suhten se pidetän callimbana pärlyjä.

18 No mention will be made of coral or of crystal. Yes, the price of wisdom is above rubies.

18. No mention shall be made of coral, or of pearls: for the price of wisdom is above rubies.

18. Koraller og Edelstene tales der ikke om; og Visdoms Besiddelse er bedre end Perler.

18. Ramoth och Gabis aktar man intet; hon är högre aktad än perlor.

18. Ramoti- ja Kabisi-kiwwi ei tulle nimmetada selle wasto , ja tarkust tulleb ärrawallitseda ennam kui perlid.

18. Koralai ir perlai neverti minėti, nes išmintis brangesnė už rubinus.

18. Korallen und Kristall achtet man gegen sie nicht. Die Weisheit ist höher zu wägen denn Perlen.

18. On ne parle ni du corail ni du cristal, et la possession de la sagesse vaut plus que des perles.

18. De coral, ni de gabis, no se hará mención: la sabiduría es mejor que piedras preciosas.

18 De Ramoth en Gabisch zal niet gedacht worden; want de trek der wijsheid is meerder dan der Robijnen.

18. Koralów i pereł nie wspomina, bo nabycie mądrości kosztowniejsze jest nad perły.

18. Korall és kristály említni sem való; a bölcseség ára drágább a gyöngyöknél.

18 А о кораллах и жемчуге и упоминать нечего, и приобретение премудрости выше рубинов.

18. А про коралї та перли й згадувати нїщо; здобути премудрість - цїннїйш над рубини.

19. Ei vedä sille vertoja Etiopian topaasi, ei korvaa sitä puhdas kulta.

19. Topatsi Etiopiasta ei ole siihen verrattava, ja puhtain kulta ei maksa mitään sen suhteen.

19. Topatzi Ethiopiast ei ole sijhen werrattapa ja puhtain culda ei maxa mitän sen suhten.

19 The topaz of Ethiopia will not equal it, nor will it be valued with pure gold.

19. The topaz of Ethiopia shall not equal it, neither shall it be valued with pure gold.

19. Topazer af Morland kunne ikke vurderes lige imod den; den kan ikke opvejes med det rene Guld.

19. Topats af Ethiopien varder icke lika skattad emot henne, och det renaste guld gäller icke deremot.

19. Ei maksa Mora-ma kallis Pittati-kiwwi selle wasto , kallima puhta kulla wasto ei tulle sedda arwada.

19. Jai neprilygsta Etiopijos topazas, už gryną auksą jos nenupirksi.

19. Topaz aus dem Mohrenland wird ihr nicht gleich geschätzt, und das reinste Gold gilt ihr nicht gleich.

19. On ne la compare pas avec la topaze d'Éthiopie; on ne la met pas en balance avec l'or le plus fin.

19. No se igualará con ella esmeralda de Etiopía: no se podrá apreciar con oro fino.

19 Men kan de Topaas van Morenland haar niet gelijk waarderen; en bij het fijn louter goud kan zij niet geschat worden.

19. Nie zrówna z nią i szmaragd z ziemi etyjopskiej; ani za złoto najczystsze szacowana być może.

19. Nem ér fel vele Kúsnak topáza, színaranynyal [3†] sem mérhető össze.

19 Не равняется с нею топаз Ефиопский; чистым золотом не оценивается она.

19. Ба й топаз Етиопський їй не рівня; щирим золотом не цїнуєсь вона.

20. Mistä siis tulee viisaus ja missä on ymmärryksen asuinpaikka?

20. Kusta siis taito tulee? ja kussa on ymmärryksen sia?

20. Custast sijs taito tule ja cusa on ymmärryxen sia?

20 Where then does wisdom come from? And where is the place of understanding?

20. Whence then cometh wisdom? and where is the place of understanding?

20. Men Visdommen - hvorfra kommer den? og hvor er Indsigtens Sted?

20. Hvadan kommer då visheten? Och hvar är rummet till förståndigheten?

20. Kust tulleb siis tarkus, ja kus on moistusse paik?

20. Iš kur tad ateina išmintis ir kur supratimo šaltinis?

20. Woher kommt denn die Weisheit? und wo ist die Stätte des Verstandes?

20. Mais la sagesse, d'où viendra-t-elle? Et où donc est la demeure de l'intelligence?

20. ¿De dónde, pues, vendrá la sabiduría? ¿y dónde está el lugar de la inteligencia?

20 Die wijsheid dan, van waar komt zij, en waar is de plaats des verstands?

20. Skądże tedy mądrość pochodzi? albo gdzie jest miejsce rozumu?

20. A bölcseség honnan jő tehát, és hol van helye az értelemnek?

20 Откуда же исходит премудрость? и где место разума?

20. Звідки ж береся премудрість? і де є місце розуму?

21. Se on peitetty kaiken elävän silmiltä, salattu taivaan linnuiltakin.

21. Hän on peitetty kaikkein elävien silmistä, ja salattu taivaan linnuiltakin.

21. Hän on peitetty caickein eläwitten silmistä ja salattu taiwan linnuildakin.

21 Since it is hid from the eyes of all living and kept closed from the birds of the heavens.

21. Seeing it is hid from the eyes of all living, and kept close from the fowls of the air.

21. Den er skjult for alle levendes Øjne, den er og dulgt for Fuglene under Himmelen.

21. Hon är fördold för allas lefvandes ögon, och öfverskyld för foglarna under himmelen.

21. Kül temma on eest ärrapettetud keikide ellawatte silmade eest, ja lindude eest, mis taewa al, on ta ärrapettetud.

21. Ji yra paslėpta gyvųjų akims, net padangių paukščiai jos nesuranda.

21. Sie ist verhohlen vor den Augen aller Lebendigen, auch den Vögeln unter dem Himmel.

21. Elle est cachée aux yeux de tous les vivants; elle se dérobe aux oiseaux des cieux.

21. Pues es encubierta a los ojos de todo viviente, y a toda ave del cielo es oculta.

21 Want zij is verholen voor de ogen aller levenden, en voor het gevogelte des hemels is zij verborgen.

21. Gdyż zakryta jest od oczu wszystkich żyjących, i przed ptastwem niebieskim zatajona jest.

21. Rejtve van az minden élő szemei előtt, az ég madarai elől is fedve van.

21 Сокрыта она от очей всего живущего и от птиц небесных утаена.

21. Від усього, що живе, скрита вона, ба не догледить її й птаство піднебесне.

22. Manala ja kuolema sanovat: 'Korvamme ovat kuulleet siitä vain kerrottavan.'

22. Kadotus ja kuolema sanovat: me olemme korvillamme kuulleet hänen sanomansa.

22. Cadotus ja cuolema sanowat:

22 Destruction and Death say, We have heard a rumor of it with our ears.

22. Destruction and death say, We have heard the fame thereof with our ears.

22. Afgrunden og Døden sige: Kun et Rygte om den hørte vi med vore Øren.

22. Fördömelsen och döden säga: Vi hafve med vår öron hört hennes rykte.

22. Hukkatusse-koht ja surm ütlewad: Om̃a körwadega olleme jutto temmast kuulnud.

22. Mirtis ir prapultis sako: ‘Mes girdėjome apie jos garsą’.

22. Der Abgrund und der Tod sprechen: "Wir haben mit unsern Ohren ihr Gerücht gehört."

22. Le gouffre et la mort disent: Nous avons de nos oreilles entendu parler d'elle.

22. La perdición y la muerte dijeron: Su fama hemos escuchado con nuestros oidos.

22 Het verderf en de dood zeggen: Haar gerucht hebben wij met onze oren gehoord.

22. Zginienie i śmierć rzekły: Uszyma swemi słyszałyśmy sławę jej.

22. A pokol és halál azt mondják: Csak hírét hallottuk füleinkkel!

22 Аваддон и смерть говорят: ушами нашими слышали мы слух о ней.

22. Правда, безодня та смерть говорять: до ушей наших доходила чутка про неї;

23. Jumala tietää tien sen luokse, hän tuntee sen asuinpaikan.

23. Jumala tietää hänen tiensä, ja hän tuntee hänen siansa.

23. Me olem corwillam cuullet hänen sanomans Jumala tietä hänen tiens ja tunde hänen sians.

23 God understands the way of it and he knows the place of it.

23. God understandeth the way thereof, and he knoweth the place thereof.

23. Gud forstaar dens Vej, og han kender dens Sted.

23. Gud vet vägen dertill, och känner hennes rum.

23. Jummal moistab ärra temma teed, ja temma teab temma paika.

23. Dievas žino jos kelią ir vietą, kur ji yra.

23. Gott weiß den Weg dazu und kennt ihre Stätte.

23. C'est Dieu qui sait son chemin; c'est lui qui connaît sa demeure.

23. Dios entendió su camino, y él solo conoció su lugar.

23 God verstaat haar weg, en Hij weet haar plaats.

23. Bóg sam rozumie drogę jej, a on wie miejsce jej.

23. Isten tudja annak útját, ő ismeri annak [4†] helyét.

23 Бог знает путь ее, и Он ведает место ее.

23. Але тільки Бог знає тропу до неї та знає й місце її.

24. Sillä hän katsoo maan ääriin saakka, hän näkee kaiken, mitä taivaan alla on.

24. Sillä hän katselee maan ääriin, ja näkee kaikki, mitä taivaan alla on,

24. Sillä hän näke maan ärijn ja caicki mitä taiwan alla on.

24 For he looks to the ends of the earth and sees under the whole heaven,

24. For he looketh to the ends of the earth, and seeth under the whole heaven;

24. Thi han skuer indtil Jordens Ender; han ser hen under al Himmelen.

24. Förty han ser jordenes ända, och skådar allt det under himmelen är;

24. Sest Temma watab Ma otsade peäle, Ta nääb, mis keige taewa al.

24. Jis stebi visus žemės kraštus ir mato po visu dangumi.

24. Denn er sieht die Enden der Erde und schaut alles, was unter dem Himmel ist.

24. Car il regarde, lui, jusqu'aux extrémités du monde; il voit sous tous les cieux.

24. Porque él mira hasta los fines de la tierra, y ve debajo de todo el cielo:

24 Want Hij schouwt tot aan de einden der aarde, Hij ziet onder al de hemelen.

24. Bo on na koóczyny ziemi patrzy, a wszystko, co jest pod niebem, widzi.

24. Mert ő ellát a föld határira, ő lát mindent az ég [5†] alatt.

24 Ибо Он прозирает до концов земли и видит под всем небом.

24. Він бо прозирає всї концї сьвіту, й що під небом, він вбачає.

25. Kun hän antoi tuulelle voiman ja määräsi mitalla vedet,

25. Niin että hän antaa tuulelle hänen painonsa ja vedelle hänen mittansa.

25. Nijn että hän anda tuulelle hänen painons ja wedelle hänen mittans.

25 to make a weight for the wind. Yes, he distributes the waters by measure.

25. To make the weight for the winds; and he weigheth the waters by measure.

25. Der han gav Vinden sin Vægt og bestemte Vandet dets Maal,

25. Så att han gifver vädrena sina vigt, och vattnena sitt matt.

25. Kui Ta tulele moödo teggi, ja need weed moödo järrele wagis;

25. Jis pasveria vėją ir išmatuoja vandenis.

25. Da er dem Winde sein Gewicht machte und setzte dem Wasser sein gewisses Maß;

25. Quand il donnait au vent son poids, quand il pesait et mesurait les eaux,

25. Haciendo peso al viento, y poniendo las aguas por medida.

25 Als Hij den wind het gewicht maakte, en de wateren opwoog in mate;

25. Wiatrom uczynił wagę, a wody odważył pod miarą.

25. Mikor a szélnek súlyt szerzett, és a vizeket mértékre vette;

25 Когда Он ветру полагал вес и располагал воду по мере,

25. Як він визначив вітрові вагу й водї давав міру,

26. kun hän sääti lain sateelle ja ukkospilvelle tien,

26. Koska hän asetti sateelle määrän ja pitkäisen tulen leimauksille hänen tiensä,

26. Cosca hän asetti satelle määrän ja pitkäisen tulen leimauxille heidän tiens.

26 When he made a decree for the rain and a way for the lightning of the thunder,

26. When he made a decree for the rain, and a way for the lightning of the thunder:

26. der han satte en Lov for Regnen og en Vej for Lynet, som gaar foran Torden,

26. Då han satte regnena ett mål före, och tordönenom och ljungeldenom sin väg,

26. Kui Ta wihmale seädmisse teggi, ja teed keige pitkse walgule.

26. Jis nustatė lietui laiką ir nurodė žaibui kelią.

26. da er dem Regen ein Ziel machte und dem Blitz und Donner den Weg:

26. Quand il prescrivait une loi à la pluie, et un chemin à l'éclair des tonnerres,

26. Cuando él hizo ley a la lluvia, y camino al relámpago de los truenos:

26 Als Hij den regen een gezette orde maakte, en een weg voor het weerlicht der donderen;

26. On też prawo dżdżom postanowił, a drogę błyskawicom gromów.

26. Mikor az esőnek határt szabott, és mennydörgő villámoknak útat:

26 когда назначал устав дождю и путь для молнии громоносной,

26. Коли вказував дощам закон, а блискавицям дорогу, -

27. silloin hän sen näki ja ilmoitti, toi sen esille ja sen myös tutki.

27. Silloin näki hän sen ja luki sen: hän valmisti sen ja myös tutki sen,

27. Silloin näki hän sen luki sen walmisti sen ja löysi sen. Ja sanoi ihmiselle:

27 then he saw it and declared it. He established it, yes and searched it out.

27. Then did he see it, and declare it; he prepared it, yea, and searched it out.

27. da saa han den og kundgjorde den, beredte den, ja gennemskuede den.

27. Då såg han henne, och räknade henne; tillredde henne, och fann henne;

27. Siis näggi Temma ja juttustas sedda; Ta on sedda walmistanud, ja on ka sedda läbbi arwanud.

27. Tada Jis matė ją ir paskelbė ją, paruošė ją ir ją išmėgino.

27. da sah er sie und verkündigte sie, bereitete sie und ergründete sie

27. Il la vit alors et la proclama; il l'établit, et même il la sonda;

27. Entónces la vió él, y la manifestó; la preparó, y también la inquirió.

27 Toen zag Hij haar, en vertelde ze; Hij schikte ze, en ook doorzocht Hij ze.

27. W ten czas ją widział, i głosił ją: zgotował ją, i doszedł jej.

27. Akkor látta és kijelentette azt, megalapította és meg is vizsgálta azt.

27 тогда Он видел ее и явил ее, приготовил ее и еще испытал ее

27. Тодї він бачив її й явив її, й приспособив її, та навчив ще й слїдити її,

28. Ja ihmiselle hän sanoi: 'Katso, Herran pelko — se on viisautta, ja pahan karttaminen on ymmärrystä.'

28. Ja sanoi ihmiselle: katso, Herran pelko on taito; ja karttaa pahaa on ymmärrys.

28. Cadzo HERran pelco on taito ja cartta paha on ymmärrys.

28 And to man he said, Behold, the fear of the Lord, that is wisdom and to depart from evil is understanding.

28. And unto man he said, Behold, the fear of the Lord, that is wisdom; and to depart from evil is understanding.

28. Og han sagde til Mennesket: Se, Herrens Frygt, det er Visdom, og at vige fra det onde, det er Forstand.

28. Och sade till menniskona: Si, Herrans fruktan är vishet; och fly det onda är förståndighet.

28. Ja ütleb innimessele: Wata, ISsanda kartus se on tarkus, ja kurjast ärralahkuma on moistus.

28. Žmogui Jis pasakė: ‘Viešpaties baimė yra išmintis ir šalintis nuo pikta yra supratimas’ ‘‘.

28. und sprach zu den Menschen: Siehe, die Furcht des HERRN, das ist Weisheit; und meiden das Böse, das ist Verstand.

28. Puis il dit à l'homme: Voici, la crainte du Seigneur, c'est la sagesse, et se détourner du mal, c'est l'intelligence.

28. Y dijo al hombre: He aquí, que el temor del Señor es la sabiduría; y la inteligencia el apartarse del mal.

28 Maar tot den mens heeft Hij gezegd: Zie, de vreze des HEEREN is de wijsheid, en van het kwade te wijken is het verstand.

28. Ale człowiekowi rzekł: Oto bojaźó Paóska jest mądrością, a warować się złego, jest rozumem.

28. Az embernek pedig mondá: Ímé az Úrnak félelme: az a bölcseség, [6†] és az értelem: a gonosztól való eltávozás.

28 и сказал человеку: вот, страх Господень есть истинная премудрость, и удаление от зла – разум.

28. І сказав чоловіку: Страх Господень - се справдїшня премудрість тобі; берегтись злого - се розум.