15 luku

Elifaan toinen puhe: Job syytöksillään Jumalaa vastaan tekee tyhjäksi jumalanpelon; ei kukaan vaimosta syntynyt ole vanhurskas; jumalatonta odottaa onneton kohtalo.

1. Sitten teemanilainen Elifas lausui ja sanoi:

1. Niin vastasi Eliphas Temanilainen ja sanoi:

1. SIlloin wastais Eliphas Themanist ja sanoi:

1 Then Eliphaz the Temanite answered and said,

1. Then answered Eliphaz the Temanite, and said,

1. Da svarede Elifas, Themaniten, og sagde:

1. Då svarade Eliphas af Thema, och sade:

1. Ja Eliwas Temani-mees wastas ja ütles:

1. Temanas Elifazas atsakydamas tarė:

1. Da antwortete Eliphas von Theman und sprach:

1. Alors Éliphaz, de Théman, prit la parole, et dit:

1. Y RESPONDIÓ Elifaz Temanita, y dijo:

1 Toen antwoordde Elifaz, de Themaniet, en zeide:

1. A odpowiadając Elifas Temaóczyk rzekł:

1. Majd felele a Témánból való Elifáz és monda:

1 И отвечал Елифаз Феманитянин и сказал:

1. І відказав Елифаз із Теману й промовив:

2. Vastaako viisas tuulta pieksämällä, täyttääkö hän rintansa itätuulella?

2. Pitääkö taitavan niin tuuleen puhuman, ja täyttämän vatsansa tuulella?

2. Pitäkö taitawan nijn tuuleen puhuman ja täyttämän wadzans tuulella?

2 Should a wise man make answer with vain knowledge and fill himself with the east wind?

2. Should a wise man utter vain knowledge, and fill his belly with the east wind?

2. Skal en viis svare med Kundskab, som kun er Vejr, og fylde sin Bug med Blæst,

2. Skall en vis man tala så i vädret, och uppfylla sin buk med väder?

2. Kas tark mees peab wastama tule sarnatse moistussega, ja omma köhto täitma hom̃iko tulega?

2. ‘‘Ar išmintingas žmogus kalba tuščius žodžius ir pripildo savo vidurius rytų vėjo?

2. Soll ein weiser Mann so aufgeblasene Worte reden und seinen Bauch so blähen mit leeren Reden?

2. Le sage répond-il par une science vaine, et remplit-il de vent sa poitrine?

2. ¿Si responderá el sabio sabiduría ventosa, y henchirá su vientre de viento solano?

2 Zal een wijs man winderige wetenschap voor antwoord geven, en zal hij zijn buik vullen met oostenwind?

2. Izali mądry ma na wiatr mówić? albo napełniać wschodnim wiatrem myśl swoję?

2. Vajjon a bölcs felelhet-é ilyen szeles tudománynyal, és megtöltheti-é a hasát keleti széllel?

2 станет ли мудрый отвечать знанием пустым и наполнять чрево своеветром палящим,

2. Хиба ж стане мудрий відповідати своїм пустим знаннєм і сповняти нутро своє вітром палючим,

3. Puolustautuuko hän puheella, joka ei auta, ja sanoilla, joista ei ole hyötyä?

3. Sinä nuhtelet kelvottomilla sanoilla ja puheilla, joista ei ole hyödytystä.

3. Sinä nuhtelet kelwottomilla sanoilla ja puheilla joista ei ole hyödytystä.

3 Should he reason with unprofitable talk, or with speeches with which he can do no good?

3. Should he reason with unprofitable talk? or with speeches wherewith he can do no good?

3. idet han fører Bevis med Ord, som ikke gavne, og med Taler, som intet baade!

3. Du straffar med onyttigom ordom, och ditt tal kommer intet till gagns.

3. Et ta tahhab selgeks tehha sannadega, mis ei kölba, ja könnetega, misga ta kasso ei sada.

3. Ar jis kalba netinkamus žodžius ir sako tai, kas neatneša nieko gero?

3. Du verantwortest dich mit Worten, die nicht taugen, und dein Reden ist nichts nütze.

3. Discute-t-il avec des propos qui ne servent de rien, et avec des paroles sans profit?

3. ¿Disputará con palabras inútiles, y con razones sin provecho?

3 Bestraffende door woorden, die niet baten, en door redenen, met dewelke hij geen voordeel doet?

3. Przytaczając słowa niepożyteczne, i mowy, z których nie masz pożytku?

3. Vetekedvén oly beszéddel, a mely nem használ, és oly szavakkal, a melyekkel semmit sem segít.

3 оправдываться словами бесполезными и речью, не имеющею никакой силы?

3. Виправдувати себе словами марними й бесїдою, що не має нїякої сили?

4. Itse jumalanpelonkin sinä teet tyhjäksi ja rikot hartauden Jumalaa rukoilevilta.

4. Sinä olet hyljännyt pelvon, ja puhut ylönkatseella Jumalan edessä.

4. Sinä olet hyljännyt pelgon ja puhut ylöncadzella Jumalan edes.

4 Yes, you do away with fear and hinder devotion before God.

4. Yea, thou castest off fear, and restrainest prayer before God.

4. Ja, du tilintetgør Gudsfrygt og svækker Bønnen for Guds Ansigt.

4. Du hafver bortkastat räddhågan, och talar förakteliga för Gudi;

4. Töest sa teed jummala-kartust tühjaks, ja wähhendad süddame-palwe Jummala ees.

4. Tu atmetei baimę ir nesivaržai, kalbėdamas prieš Dievą.

4. Du hast die Furcht fahren lassen und redest verächtlich vor Gott.

4. Bien plus, tu abolis la piété, et tu détruis la prière qui s'adresse à Dieu.

4. Tú también disipas el temor, y disminuyes la oración delante de Dios.

4 Ja, gij vernietigt de vreze, en neemt het gebed voor het aangezicht Gods weg.

4. Zaiste ty psujesz bojaźó Bożą i znosisz modlitwy do Boga.

4. Te már semmivé akarod [1†] tenni az Isten félelmét is; és megkevesbíted az Isten előtt való buzgólkodást is!

4 Да ты отложил и страх и за малость считаешь речь к Богу.

4. Ти ж і ввесь страх відкинув і за малу маєш собі річ, говорити до Бога!

5. Sillä sinun pahuutesi panee sanat suuhusi, ja sinä valitset viekasten kielen.

5. Sillä sinun pahuutes opettaa niin sinun suus; ja sinä olet valinnut viekasten kielen.

5. Sillä sinun pahudes opetta nijn sinun suus ja sinä olet walinnut wieckan kielen.

5 For your iniquity teaches your mouth. And you choose the tongue of the crafty.

5. For thy mouth uttereth thine iniquity, and thou choosest the tongue of the crafty.

5. Thi din egen Mund beviser din Misgerning, og du vælger de træskes Tunge.

5. Ty så lärer din ondska din mun, och du hafver utvalt ena skalkatungo.

5. Sest sinno su öppetab so üllekohhut, ja sa wallitsed ennese kawwalatte keelt.

5. Tavo lūpos kalba apie tavo kaltę ir tu pasirinkai klastingą liežuvį.

5. Denn deine Missetat lehrt deinen Mund also, und hast erwählt eine listige Zunge.

5. Ton iniquité inspire ta bouche, et tu as choisi le langage des rusés.

5. Porque tu boca declaró tu iniquidad, pues has escogido el lenguage de los astutos.

5 Want uw mond leert uw ongerechtigheid, en gij hebt de tong der arglistigen verkoren.

5. Albowiem pokazują nieprawość twą usta twoje, chociażeś sobie obrał język chytrych,

5. Mert gonoszságod oktatja a te szádat, és a csalárdok nyelvét [2†] választottad.

5 Нечестие твое настроило так уста твои, и ты избрал язык лукавых.

5. Се ж безбожність твоя настроїла так уста твої й ти вибрав язик лукавих!

6. Oma suusi julistaa sinut syylliseksi, enkä minä; omat huulesi todistavat sinua vastaan.

6. Sinun suus pitää tuomitseman sinun, ja en minä: sinun huules pitää todistaman sinua vastaan:

6. Sinun suus pitä duomidzeman sinun ja en minä sinun huules pitä wastaman sinua.

6 Your own mouth condemns you and not I. Yes, your own lips testify against you.

6. Thine own mouth condemneth thee, and not I: yea, thine own lips testify against thee.

6. Din egen Mund dømmer dig skyldig og ikke jeg, og dine Læber vidne imod dig.

6. Din mun skall fördöma dig, och icke jag; dina läppar skola svara dig.

6. So su moistab sind hukka ja ei mitte minna, ja so uled wastawad so wasto.

6. Tavo paties burna pasmerkia tave, o ne aš, tavo paties lūpos liudija prieš tave.

6. Dein Mund verdammt dich, und nicht ich; deine Lippen zeugen gegen dich.

6. Ta bouche te condamne, et non pas moi; et tes lèvres témoignent contre toi.

6. Tu boca te condenará, y no yo; y tus labios testificarán contra tí.

6 Uw mond verdoemt u, en niet ik; en uw lippen getuigen tegen u.

6. Potępiają cię usta twoje, a nie ja; a wargi twoje świadczą przeciwko tobie.

6. A te szád kárhoztat téged, nem én, és a te ajakaid bizonyítanak ellened.

6 Тебя обвиняют уста твои, а не я, и твой язык говорит против тебя.

6. Тебе усуджують власні уста твої, а не я, і твій язик говорить проти тебе.

7. Sinäkö synnyit ihmisistä ensimmäisenä, luotiinko sinut ennenkuin kukkulat?

7. Oletkos ensimäinen ihminen, joka syntynyt on? eli ennen (kaikkia) vuoria luotu?

7. Oletcos ensimäinen ihminen cuin syndynyt on? oletcos ennen caickia wuoria sijnnyt?

7 Are you the first man who was born? Or were you brought out before the hills?

7. Art thou the first man that was born? or wast thou made before the hills?

7. Mon du er født som det første Menneske var, og er du avlet førend Højene

7. Äst du den första menniska, som född är? Äst du för all berg aflader?

7. Olled sa essimenne innimeste seast sündinud ja enne mäekinkusid sünnitatud?

7. Bene tu esi pirmas gimęs žmogus, sutvertas pirma kalnų?

7. Bist du der erste Mensch geboren? bist du vor allen Hügeln empfangen?

7. Es-tu le premier-né des hommes, et as-tu été formé avant les montagnes?

7. ¿Naciste tú primero que Adam? ¿y fuiste tú creado ántes de los collados?

7 Zijt gij de eerste een mens geboren? Of zijt gij voor de heuvelen voortgebracht?

7. Czyś się najpierwszym człowiekiem urodził? czyś przed pagórkami utworzony?

7. Te születtél-é az első embernek; elébb formáltattál-é, mint a halmok?

7 Разве ты первым человеком родился и прежде холмов создан?

7. Хиба ти первим родивсь чоловіком і перше, нїж гори, сотворений?

8. Oletko sinä kuulijana Jumalan neuvottelussa ja anastatko viisauden itsellesi?

8. Oletko sinä kuullut Jumalan salaisen neuvon? ja onko taito halvempi sinua?

8. Oletcos cuullut Jumalan salaisen neuwon? ja ongo taito halwembi sinua?

8 Have you heard the secret counsel of God? And do you limit wisdom to yourself?

8. Hast thou heard the secret of God? and dost thou restrain wisdom to thyself?

8. Mon du har hørt til i Guds hemmelige Raad og har revet Visdommen til dig o

8. Hafver du hört Guds hemliga råd? Och är sjelfva visdomen ringare än du?

8. Kas sa Jummala sallaja nou-piddamisses middagi kuulnud, ja tahhad tarkust wähhendada?

8. Ar tu girdėjai Dievo paslaptis ir turi visą išmintį?

8. Hast du Gottes heimlichen Rat gehört und die Weisheit an dich gerissen?

8. As-tu entendu ce qui s'est dit dans le conseil de Dieu, et as-tu pris pour toi la sagesse?

8. ¿Oiste tú el secreto de Dios, que detienes en tí solo la sabiduría?

8 Hebt gij den verborgen raad Gods gehoord, en hebt gij de wijsheid naar u getrokken?

8. Izażeś tajemnic Bożych słuchał, a nie masz mądrości jedno w tobie?

8. Az Isten tanácsában hallgatóztál-é, és a [3†] bölcseséget magadhoz ragadtad-é?

8 Разве совет Божий ты слышал и привлек к себе премудрость?

8. Хиба в Бога ти в радї бував і (його) премудрість собі присвоїв?

9. Mitä sinä tiedät, jota me emme tietäisi? Mitä sinä ymmärrät, jota me emme tuntisi?

9. Mitä sinä tiedät, jota emme tiedä; mitäs ymmärrät, joka ei ole meidän tykönämme?

9. Mitä sinä tiedät jota en me tiedä? mitäs ymmärrät joca ei ole meidän tykönäm?

9 What do you know, that we do not know? What do you understand, which is not in us?

9. What knowest thou, that we know not? what understandest thou, which is not in us?

9. Hvad ved du, som vi ikke vide hvad for staar du, og det skulde ikke være os bekendt

9. Hvad vetst du, det vi icke vete? Hvad förstår du, det som icke är när oss?

9. Mis sa tead, mis meie ei peaks teädma? mis sa moistad, mis ei peaks meie kä ollema?

9. Ką žinai, ko mes nežinome? Ką supranti, ko mes nesuprantame?

9. Was weißt du, das wir nicht wissen? was verstehst du, das nicht bei uns sei?

9. Que sais-tu que nous ne sachions? Quelle connaissance as-tu que nous n'ayons aussi?

9. ¿Qué sabes tú que no lo sabemos? ¿qué entiendes tú que no se halle en nosotros?

9 Wat weet gij, dat wij niet weten? Wat verstaat gij, dat bij ons niet is?

9. Cóż ty umiesz, czego my nie wiemy? albo cóż ty rozumiesz, czegobyśmy my nie rozumieli?

9. Mit tudsz te, a mit mi [4†] nem tudunk, és mit értesz olyat, a mi nálunk nem volna meg?

9 Что знаешь ты, чего бы не знали мы? что разумеешь ты, чего не было бы и у нас?

9. Що знаєш ти, чого б і ми не знали? Що розумієш ти, чого б і ми не розуміли?

10. Onpa meidänkin joukossamme harmaapää ja vanhus, isääsi iällisempi.

10. Harmaapäät ja vanhat ovat meidän tykönämme, jotka ennen ovat eläneet kuin sinun isäs.

10. Harmapäät ja wanhat owat meidän tykönäm jotca ennen owat elänet cuin sinun Isäs.

10 With us are both the gray-headed and the very aged men, much older than your father.

10. With us are both the grayheaded and very aged men, much elder than thy father.

10. Der er baade graahærdede og bedagede iblandt os, Mænd, som have levet længere end din Fader.

10. Gråhårote och gamle äro när oss, som länger hafva lefvat än dine fäder.

10. Nihästi hallid kui muud wägga ellatand mehhed on meie seas, kes üllemad on ea polest kui sinno issa.

10. Tarp mūsų yra ilgaamžių ir žilagalvių, senesnių už tavo tėvą.

10. Es sind Graue und Alte unter uns, die länger gelebt haben denn dein Vater.

10. Il y a aussi parmi nous des cheveux blancs, des vieillards, plus riches de jours que ton père.

10. Entre nosotros también hay cano, también hay viejo, mayor en dias que tu padre.

10 Onder ons is ook een grijze, ja, een stokoude, meerder van dagen dan uw vader.

10. I sędziwyć i starzec między nami jest starszy w latach niż ojciec twój.

10. Ősz is, agg is van [5†] közöttünk, jóval idősebb a te atyádnál.

10 И седовласый и старец есть между нами, днями превышающий отца твоего.

10. Е й проміж нами сїдоголові й старцї, що перейшли віком і батька твого.

11. Vähäksytkö Jumalan lohdutuksia ja sanaa, joka sinua piteli hellävaroin?

11. Pitäiskö Jumalan lohdutukset oleman halvat sinulle? Eli onko jotakin salaista tykönäs?

11. Pidäiskö Jumalan lohdutuxet oleman halwat sinulle?

11 Are the consolations of God too small for you, even the word that is gentle toward you?

11. Are the consolations of God small with thee? is there any secret thing with thee?

11. Er Guds Trøst dig for ringe og det Ord, som han i Mildhed har talt med dig,

11. Skulle Guds hugsvalelse så ringa aktas för dig? Men du hafver något hemligit stycke när dig.

11. Ons Jum̃ala trööstimissed wähha so melest? ja ons Tem̃a se sanna kinnikatnud so jures?

11. Ar tau neužtenka Dievo paguodos? Ar turi kokią paslaptį?

11. Sollten Gottes Tröstungen so gering vor dir gelten und ein Wort, in Lindigkeit zu dir gesprochen?

11. Est-ce donc peu de chose pour toi que les consolations de Dieu et les paroles dites avec douceur?

11. ¿En tampoco tienes las consolaciones de Dios; y tienes alguna cosa oculta acerca de tí?

11 Zijn de vertroostingen Gods u te klein, en schuilt er enige zaak bij u?

11. I lekceż sobie ważysz pociechy Boskie? i maszże jeszcze co tak skrytego w sobie?

11. Csekélységek-é előtted Istennek vigasztalásai, és a beszéd, a mely szeliden bánt veled?

11 Разве малость для тебя утешения Божии? И это неизвестно тебе?

11. Хиба ж се мала річ, щоб Бог тебе потїшив? чи й сього ти не знаєш?

12. Miksi sydämesi tempaa sinut mukaansa, miksi pyörivät silmäsi,

12. Mitä sinun sydämes aikoi? ja mitäs vilkutat silmiäs?

12. Waan sinulla on jotakin salaist tykönäs.

12 Why does your heart carry you away? And why do your eyes flash,

12. Why doth thine heart carry thee away? and what do thy eyes wink at,

12. Hvorfor betager dit Hjerte dig, og hvorfor blinke dine Øjne?

12. Hvad tager ditt hjerta före? Hvi ser du så stolt ut?

12. Kuhho so südda sind weab? ja kuhho so silmad sihhiwad?

12. Kodėl tavo širdis tave nunešė į šalį ir prieš ką merki savo akį?

12. Was nimmt dein Herz vor? was siehst du so stolz?

12. Pourquoi ton cœur s'emporte-t-il? Et pourquoi tes yeux regardent-ils de travers?

12. ¿Por qué te toma tu corazón, y por qué guiñan tus ojos,

12 Waarom rukt uw hart u weg, en waarom wenken uw ogen?

12. Czemuż cię tak uniosło serce twoje? Czemu mrugają oczy twoje?

12. Merre ragadt téged a szíved, és merre pillantottak a te szemeid?

12 К чему порывает тебя сердце твое, и к чему так гордо смотришь?

12. Куди пориває тебе серце твоє, й куди так гордо спозираєш?

13. niin että käännät kiukkusi Jumalaa vastaan ja syydät suustasi sanoja?

13. Kuinka sinä asetat mieles Jumalaa vastaan? että sinä senkaltaiset sanat suustas päästät.

13. Mitä sinun sydämes aicoi? cuingas cadzot nijn ylpiäst? cuingas asetat mieles Jumalata wastan? ettäs sencaltaiset sanat suustas päästät?

13 that against God you turn your spirit and let words go out of your mouth?

13. That thou turnest thy spirit against God, and lettest such words go out of thy mouth?

13. Thi du vender din Harme imod Gud, og du har ladet Taler udfare af din Mund.

13. Hvi sätter ditt sinne sig emot Gud, att du låter sådana ord gå af dinom mun?

13. Et sa omma waimo Jummala wasto pörad, ja aiad ommast suust könned wälja.

13. Kodėl nukreipi savo dvasią prieš Dievą ir leidi tokiems žodžiams išeiti iš tavo lūpų?

13. Was setzt sich dein Mut gegen Gott, daß du solche Reden aus deinem Munde lässest?

13. C'est contre Dieu que tu tournes ta colère, et que tu fais sortir de ta bouche de tels discours!

13. Que respondas a Dios con tu espíritu, y saques tales palabras de tu boca?

13 Dat gij uw geest keert tegen God, en zulke redenen uit uw mond laat uitgaan.

13. Że tak odpowiada Bogu duch twój, a wypuszczasz z ust twoich takowe mowy?

13. Hogy Isten ellen fordítod a te haragodat, és ilyen szavakat eresztesz ki a szádon?

13 Что устремляешь против Бога дух твой и устами твоими произносишь такие речи?

13. Чому ти справив проти Бога дух твій і устами твоїми такі слова верзеш?

14. Kuinka voisi ihminen olla puhdas, kuinka vaimosta syntynyt olla vanhurskas!

14. Mikä on ihminen, että hän olis puhdas? ja että hän olis hurskas, joka vaimosta syntynyt on?

14. Mikä on ihminen että hän olis puhdas ja että hän olis hurscas cuin waimosta syndynyt on?

14 What is man, that he should be clean? And he who is born of a woman, that he should be righteous?

14. What is man, that he should be clean? and he which is born of a woman, that he should be righteous?

14. Hvad er et Menneske, at det skulde være rent? eller at den skulde være retfærdig, sóm er født af en Kvinde?

14. Hvad är en menniska, att hon skulle vara ren; och att han skulle vara rättfärdig, som af qvinno född är?

14. Mis on waene innimenne, et ta peaks selge ollema? ja et se peaks öige ollema, kes naesest sündinud.

14. Kas yra žmogus, kad būtų tyras; tas, kuris gimęs iš moters, kad būtų teisus?

14. Was ist ein Mensch, daß er sollte rein sein, und daß er sollte gerecht sein, der von einem Weibe geboren ist?

14. Qu'est-ce qu'un mortel pour qu'il soit pur, et un fils de femme pour qu'il soit juste?

14. ¿Qué cosa es el hombre para que sea limpio, y que se justifique el nacido de mujer?

14 Wat is de mens, dat hij zuiver zou zijn, en die geboren is van een vrouw, dat hij rechtvaardig zou zijn?

14. Cóż jest człowiek, aby miał być czystym, albo żeby miał być sprawiedliwym, urodzony z niewiasty?

14. Micsoda a halandó, [6†] hogy tiszta lehetne, és hogy igaz volna, a ki asszonytól születik?

14 Что такое человек, чтоб быть ему чистым, и чтобы рожденному женщиною быть праведным?

14. Що таке чоловік, щоб йому бути чистим, і хиба праведен той, хто вродився від жінки?

15. Katso, pyhiinsäkään hän ei luota, eivät taivaatkaan ole puhtaat hänen silmissänsä,

15. Katso, hänen pyhäinsä seassa ei ole yhtään nuhteetointa; ja taivaat ei ole puhtaat hänen edessänsä.

15. Cadzo hänen pyhäins seas ei ole yhtän nuhtetoinda ja taiwat ei ole puhtat hänen edesäns:

15 Behold, he puts no trust in his holy ones. Yes, the heavens are not clean in his sight.

15. Behold, he putteth no trust in his saints; yea, the heavens are not clean in his sight.

15. Se, han tror ikke sine hellige, og Himlene ere ikke rene for hans Øjne:

15. Si, ibland hans helga är ingen ostraffelig, och himlarna äro icke rene för honom.

15. Wata, omma pühhade kä ei ussu ta sedda mitte ollewad , ja taewad ei olle selged tem̃a melest.

15. Jis nepasitiki savo šventaisiais ir dangūs nėra tyri Jo akivaizdoje,

15. Siehe, unter seinen Heiligen ist keiner ohne Tadel, und die im Himmel sind nicht rein vor ihm.

15. Voici, Dieu ne se fie pas à ses saints, et les cieux ne sont pas purs à ses yeux.

15. He aquí, que en sus santos no confia, y ni los cielos son limpios delante de sus ojos:

15 Zie, op Zijn heiligen zou Hij niet vertrouwen, en de hemelen zijn niet zuiver in Zijn ogen.

15. Oto i w świętych jego niemasz doskonałości, i niebiosa nie są czyste w oczach jego.

15. Ímé, még az ő szenteiben sem bízok, az egek sem tiszták az ő szemében:

15 Вот, Он и святым Своим не доверяет, и небеса нечисты в очах Его:

15. Глянь, він і сьвятим своїм не доймає віри, й самі небеса перед ним ще нечисті:

16. saati sitten ihminen, inhottava ja kelvoton, joka juo vääryyttä niinkuin vettä.

16. Kuinka paljon enemmin ihminen on kauhia ja ilkiä, joka juo vääryyttä niinkuin vettä?

16. Cuinga paljo enämmin ihminen on cauhia ja ilkiä joca juo wääryttä nijncuin wettä.

16 How much less one who is abominable and morally-corrupt, a man who drinks unrighteousness like water!

16. How much more abominable and filthy is man, which drinketh iniquity like water?

16. Hvor meget mindre den, som er vederstyggelig og fordærvet, den Mand, der drikker Uretfærdighed som Vand?

16. Huru mycket mer menniskan, som är stygg och ond; den der orättfärdighetena dricker såsom vatten?

16. Paljo wähhem üks, kes hirmsaks sanud ja haisema läinud, se mees kes köwwerust joob kui wet.

16. tuo labiau bjaurus ir purvinas žmogus, kuris geria nedorybę kaip vandenį.

16. Wie viel weniger ein Mensch, der ein Greuel und schnöde ist, der Unrecht säuft wie Wasser.

16. Combien plus est abominable et corrompu, l'homme qui boit l'iniquité comme l'eau!

16. ¿Cuánto más el hombre abominable y vil, que bebe como agua la iniquidad?

16 Hoeveel te meer is een man gruwelijk en stinkende, die het onrecht indrinkt als water?

16. Daleko więcej obrzydły jest, i nieużyteczny człowiek, który pije nieprawość jako wodę.

16. Mennyivel kevésbbé az útálatos és a megromlott ember, a ki úgy nyeli a hamisságot, [7†] mint a vizet?!

16 тем больше нечист и растлен человек, пьющий беззаконие, как воду.

16. Тимпаче ж нечиста й гидка людина, що, наче воду, пє беззаконність.

17. Minä julistan sinulle, kuule minua, minä kerron, mitä olen nähnyt,

17. Minä osoitan sinulle sen, kuule minua: minä luettelen sinulle, mitä minä nähnyt olen:

17. Minä osotan sinulle sen cuule minua minä luettelen sinulle mitä minä nähnyt olen.

17 I will show you. Hear me and what I have seen I will declare,

17. I will shew thee, hear me; and that which I have seen I will declare;

17. Jeg vil kundgøre dig det, hør mig; og hvad jeg har set, vil jeg fortælle:

17. Jag vill visa dig det, hör mig; jag vill förtälja dig, hvad jag sett hafver;

17. Ma tahhan sulle ülleskulutada, kule mind; ja sedda ollen ma näinud, ja tahhan sedda juttustada.

17. Klausyk manęs, aš tave pamokysiu, ką patyriau, pasakysiu,

17. Ich will dir's zeigen, höre mir zu, und ich will dir erzählen, was ich gesehen habe,

17. Je t'instruirai, écoute-moi. Je te raconterai ce que j'ai vu,

17. Escúchame: mostrarte he, y contarte he lo que he visto:

17 Ik zal u wijzen, hoor mij aan, en hetgeen ik gezien heb, dat zal ik vertellen;

17. Okażęć, tylko mię słuchaj; a com widział, oznajmięć,

17. Elmondom néked, hallgass rám, és a mint láttam, úgy beszélem el;

17 Я буду говорить тебе, слушай меня; я расскажу тебе, что видел,

17. Я буду говорити тобі, тільки слухай мене; я роскажу тобі те, що видав,

18. mitä viisaat ilmoittavat, salaamatta, mitä olivat isiltänsä saaneet,

18. Mitä taitavat sanoneet ovat, jota ei yksikään heidän isistänsä ole salannut.

18. Mitä taitawat sanonet owat ja heidän Isildäns ei ole peitetyt.

18 which wise men have told from their fathers and have not hid it,

18. Which wise men have told from their fathers, and have not hid it:

18. Hvad de vise have forkyndt, og hvad de ikke have dulgt som en Arv fra deres Fædre,

18. Hvad de vise sagt hafva, och för deras fader icke hafver fördoldt varit;

18. Mis targad mehhed teäda andwad, ja ei olle mitte ärrasalganud, mis nemmad om̃ast wannemist kuulda sanud .

18. ką išminčiai skelbė, sužinoję iš savo tėvų, ir nenuslėpė.

18. was die Weisen gesagt haben und ihren Vätern nicht verhohlen gewesen ist,

18. Ce que les sages ont proclamé, ce qu'ils n'ont point caché, l'ayant tenu de leurs pères.

18. Lo que los sabios nos contaron de sus padres; y no lo encubrieron:

18 Hetwelk de wijzen verkondigd hebben, en men voor hun vaderen niet verborgen heeft;

18. Co mędrzy powiedzieli, a nie zataili, co mieli od przodków swoich;

18. A mit a bölcsek is hirdettek, és nem titkoltak el, mint atyáiktól valót;

18 что слышали мудрые и не скрыли слышанного от отцов своих,

18. Що чували мудрі й не затаїли чуваного від батьків своїх;

19. niiltä, joille yksin maa oli annettuna ja joiden seassa ei muukalainen liikkunut:

19. Joille ainoille maa annettu on, niin ettei yksikään outo saanut käydä heidän keskellänsä.

19. Joille ainoille maa annettu on nijn ettei yxikän outo saa käydä heidän keskelläns.

19 to whom alone the land was given and no stranger passed among them:

19. Unto whom alone the earth was given, and no stranger passed among them.

19. dem alene blev Landet givet, og ingen fremmed trængte ind iblandt dem.

19. Hvilkom allena landet gifvet är, så att ingen främmande må gå ibland dem.

19. Neile üksi on se Ma antud, ja woöras ei olle nende seas käinud.

19. Jiems vieniems buvo atiduota žemė ir joks svetimšalis nevaikščiojo tarp jų.

19. welchen allein das Land gegeben war, daß kein Fremder durch sie gehen durfte:

19. A eux seuls ce pays avait été donné, et l'étranger n'avait pas pénétré chez eux:

19. A los cuales solos fué dada la tierrá; y no pasó extraño por medio de ellos.

19 Denwelken alleen het land gegeven was, en door welker midden niemand vreemds doorging.

19. Którym samym dana była ziemia, a żaden obcy nie przeszedł przez nię.

19. A kiknek egyedül adatott vala a föld, és közöttük idegen nem megy vala.

19 которым одним отдана была земля, и среди которых чужой не ходил.

19. В їх одних у руках була ще вся земля, і нї один чужинець ще не вештавсь між ними:

20. Jumalattomalla on tuska koko elämänsä ajan, ne vähät vuodet, jotka väkivaltaiselle on määrätty.

20. Jumalatoin vapisee kaiken elinaikansa, ja tyrannin vuosiluku on peitetty.

20. Jumalatoin wapise caiken elinaicans ja tyrannin wuosilugut owat peitetyt.

20 The wicked man travails with pain all his days, even the number of years that are laid up for the oppressor.

20. The wicked man travaileth with pain all his days, and the number of years is hidden to the oppressor.

20. Den ugudelige bæver alle sine Dage, og faa Aar i Tallet ere henlagte til en Voldsmand.

20. En ogudaktig bäfvar i alla sina lifsdagar, och enom tyrann är hans åratal fördoldt.

20. Öäl waewab ennast keige ello aia, ja aastade arro on selle eest ärrapettetud, kes wägga walli on.

20. Nedorėlis kenčia per visas savo dienas, metų skaičius paslėptas nuo prispaudėjo.

20. "Der Gottlose bebt sein Leben lang, und dem Tyrannen ist die Zahl seiner Jahre verborgen.

20. "Toute sa vie, le méchant est tourmenté, et un petit nombre d'années sont réservées au malfaiteur.

20. Todos los dias del impío, él es atormentado de dolor, y el número de años es escondido al violento.

20 Te allen dage doet de goddeloze zichzelven weedom aan; en weinige jaren in getal zijn voor den tiran weggelegd.

20. Po wszystkie dni swoje sam siebie niepobożny boleśnie trapi, a nie wiele lat zamierzono okrutnikowi.

20. Az istentelen kínozza [8†] önmagát egész életében, és az erőszakoskodó előtt is rejtve van az ő esztendeinek száma.

20 Нечестивый мучит себя во все дни свои, и число лет закрыто отпритеснителя;

20. Поки ледачий живе, поти він і мучить себе, та й число лїт (його муки) закрите перед гнобительом;

21. Kauhun äänet kuuluvat hänen korvissansa, keskellä rauhaakin hänet yllättää hävittäjä.

21. Pelvon ääni on hänen korvissansa, että rauhassakin pitää hävittäjä tuleman hänen päällensä.

21. Mitä hän cuule se hirmuitta händä ja ehkä wielä rauha olis nijn on hänellä cuitengin se murhe että hänen pitä huckuman.

21 Sound of terrors is in his ears. In prosperity the destroyer will come upon him.

21. A dreadful sound is in his ears: in prosperity the destroyer shall come upon him.

21. Rædsler lyde for hans øren; midt i Freden kommer en Ødelægger over ham.

21. Hvad han hörer, det förskräcker honom; och ändå att frid är, så hafver han dock den sorg, att han skall förderfvas.

21. Selge hirmo heäl on tem̃a körwus; rahho aial tulleb ärraraiskaja temma peäle.

21. Baisūs garsai jo ausyse, taikos metu jį užklumpa naikintojas.

18. 15. 21. Was er hört, das schreckt ihn; und wenn's gleich Friede ist, fürchtet er sich, der Verderber komme,

21. Des bruits effrayants remplissent ses oreilles; en pleine paix, le destructeur vient sur lui.

21. Estruendos espantosos tiene en sus oidos, en la paz le vendrá quien le asuele.

21 Het geluid der verschrikkingen is in zijn oren; in den vrede zelven komt de verwoester hem over.

21. Głos straszliwy brzmi w uszach jego, że czasu pokoju pustoszący przypadnie naó.

21. A félelem hangja [9†] cseng az ő füleiben; a békesség idején tör rá a pusztító!

21 звук ужасов в ушах его; среди мира идет на него губитель.

21. Шум страху в його в ушах, і під час спокою йде на його вбийник.

22. Ei usko hän pääsevänsä pimeydestä, ja hän on miekalle määrätty.

22. Ei hän usko palajavansa pimeydestä, ja varoo aina miekkaa.

22. Ei hän usco että hän taita wälttä onnettomuden ja waroi aina miecka.

22 He does not believe that he will return out of darkness. And he is awaited by the sword.

22. He believeth not that he shall return out of darkness, and he is waited for of the sword.

22. Han kan ikke tro paa, at han vil komme tilbage fra Mørket, og han er udset til at omkomme ved Sværdet.

22. Han tror icke, att han skall kunna undfly olyckona, och förmodar sig alltid svärdet.

22. Ei ta ussu mitte, et ta saab jälle taggasi pimmedussest, ja ta on ärranähtud moögale.

22. Jis nesitiki ištrūkti iš tamsos, jis paskirtas kardui.

18. 15. 22. glaubt nicht, daß er möge dem Unglück entrinnen, und versieht sich immer des Schwerts.

22. Il ne croit pas pouvoir sortir des ténèbres, et il se voit épié par l'épée;

22. Él no creerá que ha de volver de las tinieblas, y siempre está mirando la espada.

22 Hij gelooft niet uit de duisternis weder te keren, maar dat hij beloerd wordt ten zwaarde.

22. Nie wierzy, żeby się miał nawrócić z ciemności, obawiając się zewsząd miecza.

22. Nem hiszi, hogy kijut a sötétségből, mert kard hegyére van ő kiszemelve.

22 Он не надеется спастись от тьмы; видит пред собою меч.

22. Не сподївається він із темряви спастися, а всюди меч перед собою бачить.

23. Hän harhailee leivän haussa: missä sitä on? Hän tuntee, että hänen vierellään on valmiina pimeyden päivä.

23. Kuin hän lähtee sinne ja tänne elatuksensa jälkeen, niin hän luulee aina pimeyden päivän käsissänsä olevan.

23. Cosca hän lähte sinne ja tänne elatuxens jälken nijn hän luule aina onnettomuden käsisäns olewan.

23 He wanders abroad for bread, (saying), Where is it? He knows that the day of darkness is ready at his hand.

23. He wandereth abroad for bread, saying, Where is it? he knoweth that the day of darkness is ready at his hand.

23. Han vanker hid og did efter Brødet og siger: Hvor er det han ved, at Mørkheds Dag er bestemt, ja er ved hans Side.

23. När han far ut hit och dit efter sin näring, så tycker honom att hans olyckos tid är för handene.

23. on ulkumas leiwa pärrast, kus sedda ial on ; ta teab, et pimmedusse pääw temma kätte on walmistud.

23. Jis klaidžioja, ieškodamas duonos. Bet kur ji? Jis žino, kad jo laukia tamsi diena.

18. 15. 23. Er zieht hin und her nach Brot, und es dünkt ihn immer, die Zeit seines Unglücks sei vorhanden.

23. Il court çà et là, cherchant son pain; il sait que le jour des ténèbres lui est préparé.

23. Desasosegado viene a comer siempre, porque sabe que le está aparejado día de tinieblas.

23 Hij zwerft heen en weder om brood, waar het zijn mag; hij weet, dat bij zijn hand gereed is de dag der duisternis.

23. Tuła się za chlebem, szukając gdzieby był; wie, że zgotowany jest dla niego dzieó ciemności.

23. Kenyér után futkos, hogy hol volna? Tudja, hogy közel van hozzá a sötétség napja.

23 Он скитается за куском хлеба повсюду; знает, что уже готов, в руках у него день тьмы.

23. Блукаєсь усюди за куском хлїба; знає, що вже йому наготовлений, вже й під рукою в його день чорний.

24. Tuska ja ahdistus kauhistuttavat häntä, masentavat hänet niinkuin kuningas valmiina hyökkäykseen.

24. Ahdistus ja hätä peljättävät häntä, ja yllyttävät hänen, niinkuin kuningas valmis sotaan.

24. Ahdistus ja hätä peljättäwät händä ja lyöwät hänen maahan nijncuin Cuningas sotajoucolla.

24 Distress and anguish make him afraid. They prevail against him as a king ready to the battle.

24. Trouble and anguish shall make him afraid; they shall prevail against him, as a king ready to the battle.

24. Angest og Nød forfærde ham, det overvælder ham, som var det en Konge, der er rede til Striden;

24. Ångest och nöd förskräcka honom, och slå honom ned, såsom en Konung med enom här;

24. Ahhastus ja hädda wötwad tem̃ale hirmo tehha; se wöttab wäggise woimust ta peäle kui kunningas, kes on walmis taplusseks.

24. Jį gąsdina vargas ir pavojus, jie nugalės jį kaip karalius, pasiruošęs kovai.

18. 15. 24. Angst und Not schrecken ihn und schlagen ihn nieder wie ein König mit seinem Heer.

24. La détresse et l'angoisse l'épouvantent; elles l'assaillent comme un roi prêt au combat;

24. Tribulación y angustia le asombrará, y se esforzará contra él, como un rey aparejado para la batalla.

24 Angst en benauwdheid verschrikken hem; zij overweldigt hem, gelijk een koning, bereid ten strijde.

24. Straszą go utrapienie i ucisk, i zmocnią się przeciwko niemu jako król gotowy do boju.

24. Háborgatják őt a nyomorúság és rettegés; leverik őt, mint valami háborúra felkészült király.

24 Устрашает его нужда и теснота; одолевает его, как царь, приготовившийся к битве,

24. Страшить його нужда, й тїснота подолїває його, наче царя перед боєм, -

25. Koska hän ojensi kätensä Jumalaa vastaan ja pöyhkeili Kaikkivaltiasta vastaan,

25. Sillä hän on ojentanut kätensä Jumalaa vastaan, ja vahvistanut itsensä Kaikkivaltiasta vastaan.

25. Sillä hän on ojendanut kätens Jumalata wastan ja wahwistanut idzens Caickiwaldiast wastan.

25 Because he has stretched out his hand against God and behaves himself proudly against the Almighty.

25. For he stretcheth out his hand against God, and strengtheneth himself against the Almighty.

25. thi han har udrakt; sin Haand imod Gud og har vældig sat sig op imod den Almægtige;

25. Ty han hafver utsträckt sina hand emot Gud, och emot den Allsmägtiga förstärkt sig.

25. Sest ta sirrutab omma kät wälja Jummala wasto, ja tahhab kui mees olla selle Keigewäggewama wasto.

25. Nes jis grasina Dievui, kėsinasi į Visagalį,

18. 15. 25. Denn er hat seine Hand wider Gott gestreckt und sich wider den Allmächtigen gesträubt.

25. Parce qu'il a levé la main contre Dieu, et a bravé le Tout-Puissant:

25. Porque él extendió su mano contra Dios, y contra el Todopoderoso se esforzó.

25 Want hij strekt tegen God zijn hand uit, en tegen den Almachtige stelt hij zich geweldiglijk aan.

25. Bo wyciągną przeciw Bogu rękę swą, a przeciwko Wszechmocnemu zmocnił się.

25. Mert az Isten ellen nyujtotta ki kezét, és erősködött a Mindenható ellen;

25 за то, что он простирал против Бога руку свою и противился Вседержителю,

25. За те, що простягав проти Бога він руку, й що вставав навпроти Вседержителя,

26. ryntäsi häntä vastaan niska jäykkänä, taajain kilvenkupurainsa suojassa;

26. Hän juoksee päätäpäin häntä vastaan, ja seisoo ynseästi häntä vastaan.

26. Hän juoxe päätäpitein händä wastan ja seiso ynsyst händä wastan.

26 He runs upon him with a (stiff) neck, with the thick studs of his bucklers,

26. He runneth upon him, even on his neck, upon the thick bosses of his bucklers:

26. han løb med oprakt Hals imod ham under sine Skjoldes tætte Tag;

26. Han löper med hufvudet emot honom, och står halsstyf emot honom.

26. Ta jookseb Temma wasto kael püsti, omma paksude körge kilpidega.

26. su skydu rankoje puola Jį.

18. 15. 26. Er läuft mit dem Kopf an ihn und ficht halsstarrig wider ihn.

26. Il a couru vers lui, avec audace, sous le dos épais de ses boucliers.

26. El le encontrará en la cerviz, en lo grueso de los hombros de sus escudos.

26 Hij loopt tegen Hem aan met den hals, met zijn dikke, hoog verhevene schilden;

26. Natrze naó na szyję jego z gęstemi i wyniosłemi tarczami swemi.

26. Kinyujtott nyakkal rohant ellene, domború pajzsainak fellege alatt.

26 устремлялся против Него с гордою выею, под толстыми щитами своими;

26. Виступав проти його з гордою шиєю, поза грубими щитами своїми;

27. koska hän kasvatti ihraa kasvoihinsa ja teki lanteensa lihaviksi,

27. Hän on peittänyt kasvonsa lihavuudellansa, ja lihoittanut ja paisuttanut itsensä.

27. Hän on peittänyt caswons lihawudellans lihoittanut ja paisuttanut idzens.

27 because he has covered his face with his fatness and gathered fat upon his loins.

27. Because he covereth his face with his fatness, and maketh collops of fat on his flanks.

27. thi han har lagt Fedt paa sit Ansigt og lagt sig ud over sin Lænd med Fedme,

27. Han hafver upphäfvit sig emot honom, och satt sig hårdt emot honom.

27. Et ta ommad silmad omma raswaga kattab, ja kaswatab mao-raswa sissekonna ümber.

27. Jo veidas padengtas riebalais, jis pats aptekęs taukais.

18. 15. 27. Er brüstet sich wie ein fetter Wanst und macht sich feist und dick.

27. L'embonpoint avait couvert son visage, et la graisse s'était accumulée sur ses flancs;

27. Porque cubrió su rostro con su gordura: e hizo arrugas sobre los ijares.

27 Omdat hij zijn aangezicht met zijn vet bedekt heeft, en rimpelen gemaakt om de weekdarmen;

27. Bo okrył twarz swą tłustością swoją, a fałdów mu się naczyniło na słabiźnie.

27. Mivel befedezte az arczát kövérséggel, [10†] és hájat borított tomporára;

27 потому что он покрыл лице свое жиром своим и обложил туком лядвеи свои.

27. За те, що вкрив лице собі салом своїм, а боки свої обложив жиром.

28. asui hävitetyissä kaupungeissa, taloissa, joissa ei ollut lupa asua,

28. Mutta hänen pitää asuman hävitetyssä kaupungissa ja asumattomissa huoneissa, jotka roukkioksi riutumallansa ovat.

28. Mutta hänen pitä asuman häwitetys Caupungis cusa ei yhtän huonetta ole waan owat läjäsä.

28 And he has dwelt in desolate cities, in houses which no man inhabited, which were ready to become heaps.

28. And he dwelleth in desolate cities, and in houses which no man inhabiteth, which are ready to become heaps.

28. og han boede i Stæder, som vare ødelagte, i Huse, som man ikke bor i, som ere bestemte til Grushobe.

28. Men han skall bo i nederslagna städer, der inga hus äro; utan ligga i enom hop.

28. Ja ellab liñnade sees, mis on ärrakautud, koddade sees, kus ei ellata sees, mis kiwwiwarreks walmistud.

28. Jis gyvena sugriautuose miestuose, namuose, kuriuose niekas negyvena, kurie skirti nugriauti.

18. 15. 28. Er wohnt in verstörten Städten, in Häusern, da man nicht bleiben darf, die auf einem Haufen liegen sollen.

28. C'est pourquoi il habite des villes détruites, des maisons désertes, tout près de n'être plus que des monceaux de pierres.

28. Y habitó las ciudades asoladas, las casas inhabitadas, que estaban puestas en montones.

28 En heeft bewoond verdelgde steden, en huizen, die men niet bewoonde, die gereed waren tot steen hopen te worden.

28. I mieszka w miastach popustoszonych, i w domach, w których nie mieszkano, które się miały obrócić w kupę rumu.

28. És lakozott elrombolt városokban; lakatlan házakban, a melyek dűlőfélben vannak:

28 И он селится в городах разоренных, в домах, в которых не живут,которые обречены на развалины.

28. І оселиться він у містах розвалених, в господах, де вже нїхто не живе, що призначені на розвалини.

29. jotka olivat määrätyt jäämään raunioiksi, sentähden hän ei rikastu, eikä hänen omaisuutensa ole pysyväistä, eikä hänen viljansa notkistu maata kohden.

29. Ei hänen pidä rikastuman, eikä hänen tavaransa pysymän, eikä hänen onnensa pidä leviämän maassa.

29. Ei hänen pidä ricastuman eikä hänen tawarans pysymän maasa.

29 He will not be rich, neither will his substance continue, neither will their possessions be extended on the earth.

29. He shall not be rich, neither shall his substance continue, neither shall he prolong the perfection thereof upon the earth.

29. Han skal ikke blive rig, og hans Formue skal ikke bestaa; og hvad de have erhvervet skal ikke udbredes i Landet.

29. Han skall icke varda rik, och hans gods skall icke förökas; och skall icke utspridas i landena.

29. Ei ta jä rikkaks, ja temma warrandus ei kesta kauaks, ja nende suur ön ei sa eddasi Ma peäl.

29. Jis nepraturtės, jo nuosavybė neišliks; jo turtai nepasklis po žemę.

18. 15. 29. Er wird nicht reich bleiben, und sein Gut wird nicht bestehen, und sein Glück wird sich nicht ausbreiten im Lande.

29. Il ne s'enrichira pas, et sa fortune ne subsistera pas, et ses propriétés ne s'étendront pas sur la terre.

29. No enriquecerá, ni será firme su potencia, ni extenderá por la tierra su hermosura.

29 Hij zal niet rijk worden, en zijn vermogen zal niet bestaan; en hun volmaaktheid zal zich niet uitbreiden op de aarde.

29. Nie zbogaci się, i nie ostoi się majętność jego, ani się rozszerzy na ziemi doskonałość takowych.

29. Meg nem gazdagodik, vagyona meg nem marad, jószága nem lepi el a földet.

29 Не пребудет он богатым, и не уцелеет имущество его,и не распрострется по земле приобретение его.

29. Не забагатїє він, і не вцїлїє майно його, й не розшириться по землї добуток його.

30. Ei hän pääse pimeydestä; tulen liekki kuivuttaa hänen vesansa, ja hän hukkuu hänen suunsa henkäyksestä.

30. Ei hänen pidä pääsemän pimeydestä: tulen liekki kuivaa hänen oksansa, ja hänen suunsa hengellä katoo.

30. Ei hänen pidä wälttämän onnettomutta. Tulen liecki cuiwa hänen oxans ja hänen suuns hengellä cato.

30 He will not depart out of darkness. The flame will dry up his offshoots and by the breath of (God's) mouth he will go away.

30. He shall not depart out of darkness; the flame shall dry up his branches, and by the breath of his mouth shall he go away.

30. Han skal ikke komme bort fra Mørket en Lue skal tørre hans Kvist; mer han skal komme bort ved hans Munds Aande.

30. Han skall icke undfly olycko; eldslågen skall förtorka hans grenar; och skall varda borttagen af hans muns anda.

30. Tem̃a ei lahku pim̃edussest ärra, temma sugguwössa körwetab tulle-leek ärra, ja Tem̃a (Jummala) su waimo läbbi peab ta lahkuma.

30. Jis neištrūks iš tamsos, jo šakas sudegins liepsna, nuo Jo burnos kvapo jis pranyks.

18. 15. 30. Unfall wird nicht von ihm lassen. Die Flamme wird seine Zweige verdorren, und er wird ihn durch den Odem seines Mundes wegnehmen.

30. Il ne pourra pas sortir des ténèbres; la flamme desséchera ses rejetons, et il s'en ira par le souffle de la bouche de Dieu.

30. No se escapará de las tinieblas: la llama secará su renuevo, y con el aliento de su boca perecerá.

30 Hij zal van de duisternis niet ontwijken, de vlam zal zijn scheut verdrogen; hij zal wijken door het geblaas zijns monds.

30. Nie wynijdzie z ciemności; świeżą jego latorośl ususzy płomieó, a zginie od ducha ust jego.

30. Nem menekül meg a setétségtől, sarjadékát láng perzseli el, és szájának lehelletétől pusztul el.

30 Не уйдет от тьмы; отрасли его иссушит пламя и дуновением уст своих увлечет его.

30. Мороку він не втече; галуззє його полумє спалить, а його самого подихом уст своїх захопить.

31. Älköön hän turvatko turhuuteen — hän pettyy; sillä hänen voittonsa on oleva turhuus.

31. Ei hän taida uskaltaa turhuuteen, että hän on petetty; sillä turhuus on hänen palkkansa.

31. Ei hän taida pysyä että hän on petetty turhudellans ja turhuus on hänen palckans.

31 Let him not trust in vanity, making himself go-astray. For vanity will be his recompense.

31. Let not him that is deceived trust in vanity: for vanity shall be his recompence.

31. Han skal ikke forlade sig paa Forfængelighed, har skuffer sig; thi Forfængelighed skal vorde ham Betaling.

31. Han är så bedragen, att han icke tror att det skall varda värre med honom.

31. Ärgo lootko tühja peäle se, kes eksitud, sest tühhine assi saab temmale tassumisseks.

31. Tenepasitiki apsigaudamas tuštybe, nes tuštybe bus jam atlyginta.

18. 15. 31. Er wird nicht bestehen, denn er ist in seinem eiteln Dünkel betrogen; und eitel wird sein Lohn werden.

31. Qu'il ne compte pas sur la vanité qui le séduit; car la vanité sera sa récompense.

31. No será afirmado: en vanidad yerra: por lo cual en vanidad será trocado.

31 Hij betrouwe niet op ijdelheid, waardoor hij verleid wordt; want ijdelheid zal zijn vergelding wezen.

31. Nie wierzy, że w próżności jest, który błądzi; a że próżność będzie nagrodą jego.

31. Ne higyjen a hívságnak, a ki megcsalatott, mert hívság lészen annak jutalma.

31 Пусть не доверяет суете заблудший, ибо суета будет и воздаянием ему.

31. Оманений нехай не довіряє марнотї, бо марна буде й заплата йому.

32. Mitta täyttyy ennen aikojaan, eikä hänen lehvänsä vihannoi.

32. Hän loppuu ennen aikaansa, ja hänen oksansa ei pidä vihoittaman.

32. Hän loppu sopimattomalla ajalla ja hänen oxans ei pidä wihottaman.

32 It will be accomplished before his time and his branch will not be green.

32. It shall be accomplished before his time, and his branch shall not be green.

32. Før hans; Dag kommer, skal det opfyldes, og hans Gren skal ikke grønnes.

32. Han får en ända, när honom obeqvämt är; och hans gren skall icke grönskas.

32. Enne temma aega tulleb se temma kätte, ja temma oksad ei haljanda mitte.

32. Jis pražus ne laiku ir jo šakos nežaliuos.

18. 15. 32. Er wird ein Ende nehmen vor der Zeit; und sein Zweig wird nicht grünen.

32. Avant le temps, il prendra fin, et ses branches ne reverdiront point.

32. Él será cortado ántes de su tiempo, y sus renuevos no reverdecerán.

32 Als zijn dag nog niet is, zal hij vervuld worden; want zijn tak zal niet groenen.

32. Przed wypełnieniem dni swoich wycięty będzie, a różdżka jego nie zakwitnie.

32. Nem idejében telik el élete, és az ága ki nem virágzik.

32 Не в свой день он скончается, и ветви его не будут зеленеть.

32. Перед часом прийде конець йому, й віттє його не буде зеленїти.

33. Hän on niinkuin viinipuu, joka pudottaa raakaleensa, niinkuin öljypuu, joka varistaa kukkansa.

33. Hän poimitaan niinkuin kypsymätöin marja viinapuusta, ja niinkuin öljypuu varistaa kukoistuksensa.

33. Hän poimitan nijncuin kypsymätöin marja wijnapuusta ja nijncuin öljypuu warista cucoistuxens.

33 He will shake off his unripe grape as the vine and will cast off his flower as the olive tree.

33. He shall shake off his unripe grape as the vine, and shall cast off his flower as the olive.

33. Som Vintræet skal han afryste sine sure Druer og som Olietræet kaste sit Blomster.

33. Han varder afhemtad såsom en omogen drufva af vinträt, och såsom ett oljoträ bortfaller sitt blomster.

33. Ta aiab wäggise ommad küpsmatta kobbarad mahha kui winapu, ja wiskab ommad öied mahha kui öllipu.

33. Jo neprinokusios vynuogės nukris, nubyrės kaip alyvmedžio žiedai.

18. 15. 33. Er wird abgerissen werden wie eine unzeitige Traube vom Weinstock, und wie ein Ölbaum seine Blüte abwirft.

33. On arrachera ses fruits non mûrs, comme à une vigne; on jettera sa fleur, comme celle d'un olivier.

33. El perderá su agraz, como la vid; y como la oliva derramará su flor.

33 Men zal zijn onrijpe druiven afrukken, als van een wijnstok, en zijn bloeisel afwerpen, als van een olijfboom.

33. Jako winna macica utraci niedojrzałe grona swoje, a jako oliwa kwiat swój zrzuci.

33. Lehullatja, mint a szőlővessző az ő egresét, elhányja, mint [11†] az olajfa az ő virágát.

33 Сбросит он, как виноградная лоза, недозрелую ягоду свою и, как маслина, стряхнет цвет свой.

33. Мов виноградина та, поскидає він недоспілу ягоду свою, й, як маслина, поронить цьвіт свій.

34. Sillä jumalattoman joukkio on hedelmätön, ja tuli kuluttaa lahjustenottajan majat.

34. Sillä ulkokullattuin kokous pitää oleman yksinäinen, ja tulen pitää polttaman lahjain ottajan huoneen,

34. Sillä ulcocullattuin seuracunnan pitä oleman yxinäisen ja tulen pitä polttaman lahjain ottajan huonen.

34 For the company of the hypocrites will be barren and fire will consume the tents of bribery.

34. For the congregation of hypocrites shall be desolate, and fire shall consume the tabernacles of bribery.

34. Thi den vanhelliges. Forsamling skal blive øde, og Ild fortærer Bestikkelsens Telte.

34. Ty de skrymtares församling skall blifva ensam, och elden skall förtära hans hus, som gåfvor tager.

34. Sest sallalikkude selts peab üksikuks jäma, ja tulloke pölletab ärra nende maiad, kes melehead wötwad .

34. Veidmainių susirinkimas bus nevaisingas, ir ugnis sudegins kyšių ėmėjų palapines.

18. 15. 34. Denn der Heuchler Versammlung wird einsam bleiben; und das Feuer wird fressen die Hütten derer, die Geschenke nehmen.

34. Car la famille de l'hypocrite est stérile, et le feu dévore les tentes de l'homme corrompu.

34. Porque la compañía del hipócrita será asolada: y fuego consumirá las tiendas de coecho.

34 Want de vergadering der huichelaren wordt eenzaam, en het vuur verteert de tenten der geschenken.

34. Albowiem zgromadzenie obłudnych spustoszone będzie, a ogieó pożre przybytki pobudowane za dary.

34. Mert a képmutató házanépe meddő, és tűz emészti meg az ajándékból való sátrakat.

34 Так опустеет дом нечестивого, и огонь пожрет шатры мздоимства.

34. Оттак опустїє дом безбожника, й огонь пожере шатри підкупства,

35. He kantavat tuhoa ja synnyttävät turmiota, ja heidän kohtunsa valmistaa petosta.'

35. Hän siittää onnettomuuden, ja synnyttää vaivaisuuden; ja heidän vatsansa valmistaa petoksen.

35. Hän sijttä onnettomuden ja synnyttä waiwaisuden ja heidän wadzans tuo petoxen.

35 They conceive mischief and bring forth wickness and their heart prepares deceit.

35. They conceive mischief, and bring forth vanity, and their belly prepareth deceit.

35. De undfange Uret og føde Udaad, og deres Inderste bereder Svig.

35. Han anar olycko, och föder vedermödo; och deras buk bär list fram.

35. Ta on käima peäle sanud kurja möttega, ja toob tühja tööd ilmale; ja nende ihho walmistab kawwalust.

35. Jie pastoja piktu sumanymu ir pagimdo blogį; jų pilvas paruošia apgaulę’‘.

18. 15. 35. Sie gehen schwanger mit Unglück und gebären Mühsal, und ihr Schoß bringt Trug."

35. Il conçoit le tourment, et il enfante la peine; et son ventre prépare une déception."

35. Concibieron dolor, y parieron iniquidad: y las entrañas de ellos meditan engaño.

35 Zijn ontvangen moeite, en baren ijdelheid, en hun buik richt bedrog aan.

35. Poczęli kłopot, a porodzili nieprawość; a żywot ich gotuje zdradę.

35. Nyomorúságot fogan, álnokságot szül, [12†] és az ő méhök csalárdságot érlel.

35 Он зачал зло и родил ложь, и утроба его приготовляет обман.

35. (в думцї) Почав він зло, а зродив льжу, та й нутро (серце) його наготовує зраду.