12 luku

Jobin vastaus: Ystävät ovat ylpeitä, itseviisaita ja sydämettömiä; Jumala tekee, niinkuin hän tahtoo.

1. Job vastasi ja sanoi:

1. Niin vastasi Job ja sanoi:

1. NIin wastais Hiob ja sanoi:

1 Then Job answered and said,

1. And Job answered and said,

1. Men Job svarede og sagde:

1. Då svarade Job, och sade:

1. Ja Iob wastas ja ütles:

1. Jobas atsakydamas tarė:

1. Da antwortete Hiob und sprach:

1. Et Job prit la parole, et dit:

1. Y RESPONDIÓ Job, y dijo:

1 Maar Job antwoordde en zeide:

1. Zatem odpowiedział Ijob i, rzekł:

1. Felele erre Jób, és monda:

1 И отвечал Иов и сказал:

1. І відповів Йов і сказав:

2. Totisesti, te yksin olette kansa, ja teidän mukananne kuolee viisaus!

2. Te olette miehet; taito kuolee teidän kanssanne.

2. Te oletta miehet taito cuole teidän cansan.

2 No doubt but you* are the people and wisdom will die with you*.

2. No doubt but ye are the people, and wisdom shall die with you.

2. Sandelig, I ere Folket, og med eder dør Visdommen ud!

2. Ja, I ären rätte männerna; med eder blifver visheten död.

2. Tössi se on, et teie öiete ollete rahwas, ja teiega surreb tarkus ärra.

2. ‘‘Iš tikrųjų jūs esate žmonės, su kuriais išmintis mirs!

2. Ja, ihr seid die Leute, mit euch wird die Weisheit sterben!

2. Vraiment, vous êtes tout un peuple, et avec vous mourra la sagesse!

2. Ciertamente que vosotros sois el pueblo, y con vosotros morirá la sabiduría.

2 Trouwens, omdat gijlieden het volk zijt, zo zal de wijsheid met ulieden sterven!

2. Wieraście wy sami ludźmi? i z wamiż umrze mądrość?

2. Bizonyára ti magatok vagytok a nép, és veletek kihal a bölcseség!

2 подлинно, только вы люди, и с вами умрет мудрость!

2. Справдї так! Тілько ви одні люде, і з вами вмре разом і мудрість!

3. Onhan minullakin ymmärrystä yhtä hyvin kuin teillä; en ole minä teitä huonompi, ja kuka ei moisia tietäisi?

3. Minulla on niin sydän kuin teilläkin, enkä ole alemmaisempi teitä: kuka se on, joka ei näitä tiedä?

3. Minulla on nijn sydän cuin teilläkin engä ole alemmaisembi teitä.

3 But I have understanding as well as you*; I am not inferior to you*. Yes, who does not know such things as these?

3. But I have understanding as well as you; I am not inferior to you: yea, who knoweth not such things as these?

3. Jeg har ogsaa Forstand ligesom I, jeg falder ikke igennem for eder; og hvo ved ikke saadanne Ting

3. Jag hafver så väl ett hjerta som I, och är icke ringare än I; och ho är den som sådana icke vet?

3. Mul on ka südda nenda kui teilegi, ei minna lange mitte teie eest mahha; ja kennel ei olle mitte nisuggused könned teäda ?

3. Aš turiu supratimą kaip ir jūs ir nesu už jus menkesnis. O kas viso to nežino?

3. Ich habe so wohl ein Herz als ihr und bin nicht geringer denn ihr; und wer ist, der solches nicht wisse?

3. J'ai pourtant du sens aussi bien que vous, je ne vous suis point inférieur; et qui ne sait de telles choses?

3. También tengo yo seso como vosotros: no soy yo ménos que vosotros; ¿y quién habrá que no pueda decir otro tanto?

3 Ik heb ook een hart even als gijlieden, ik zwicht niet voor u; en bij wien zijn niet dergelijke dingen?

3. Teżci ja mam serce jako i wy, anim jest podlejszym niżeli wy; a któż i tego nie wie, co i wy?

3. Nékem is van [1†] annyi eszem, mint néktek, és nem vagyok alábbvaló nálatok, és ki ne tudna ilyenféléket?

3 И у меня есть сердце, как у вас; не ниже я вас; и кто не знает того же?

3. Але ж і в мене є серце, як у вас, не стою я позаду; та й хто ж не знає сього самого?

4. Ystävänsä pilkkana on hän, jota Jumala kuuli, kun hän häntä huusi, hurskas, nuhteeton on pilkkana.

4. Joka lähimmäiseltänsä pilkataan, niinkuin minä, hän rukoilee Jumalaa, ja hän kuulee häntä: hurskas ja vakaa pilkataan.

4. Cuca se on joca ei sitä tiedä: minä lähimmäiseldäni pilcatan: hän rucoile Jumalata hän cuule händä.

4 I am as a man who is a laughing-stock to his neighbor. I who called upon God and he answered. The just, the perfect man is a laughing-stock.

4. I am as one mocked of his neighbour, who calleth upon God, and he answereth him: the just upright man is laughed to scorn.

4. Jeg er til Latter for min Ven, jeg, som raabte til Gud og fik Svar; den retfærdige, den oprigtige er til Latter.

4. Den som af sin nästa begabbad varder, han må åkalla Gud, han varder honom hörandes: Den rättfärdige och fromme måste varda begabbad;

4. Ma ollen kui se, kes omma liggimessele naeruks, kes Jum̃ala pole hüab, ja Ta kuleb tedda; naeruks on ikka se öige, kes täieste wagga.

4. Mano artimas išjuokia mane. Aš šaukiausi Dievo, ir Jis mane išklausė, o jūs juokiatės iš teisaus ir doro žmogaus.

4. Ich muß von meinem Nächsten verlacht sein, der ich Gott anrief, und er erhörte mich. Der Gerechte und Fromme muß verlacht sein

4. Je suis un homme qui est en risée à son ami; un homme qui invoquait Dieu, et Dieu lui répondait! En risée! un homme juste, intègre!

4. El que invoca a Dios, y él le responde, es burlado de su amigo; y el justo y perfecto es escarnecido.

4 Ik ben het, die zijn vriend een spot is, maar roepende tot God, Die hem verhoort; de rechtvaardige en oprechte is een spot.

4. Pośmiewiskiem jestem przyjacielowi memu, który gdy woła do Boga, ozywa mu się; naśmiewiskiem jest sprawiedliwy i doskonały.

4. Kikaczagják a saját barátai azt, mint engem, [2†] a ki Istenhez kiált és meghallgatja őt. Kikaczagják az igazat, az ártatlant!

4 Посмешищем стал я для друга своего, я, который взывал к Богу, и которому Он отвечал,посмешищем – человек праведный, непорочный.

4. Посьміхом другові мойму стався я, що до Бога кликав і Бог одвічав менї; посьміхом - чоловік справедливий і невинний!

5. Turvassa olevan mielestä sopii onnettomuudelle ylenkatse; se on valmiina niille, joiden jalka horjuu.

5. Hän on ylönkatsottu kynttiläinen ylpeiden ajatuksissa, valmistettu, että he siihen loukkaavat jalkansa,

5. Hurscas ja hywä pilcatan ja on ylöncadzottu kyntiläinen ylpeitten ajatuxis walmistettu että he sijhen louckawat jalcans.

5 In the thought of him who is at ease there is contempt for calamity. It is ready for those whose foot slips.

5. He that is ready to slip with his feet is as a lamp despised in the thought of him that is at ease.

5. En for agtet Lampe i den trygges Tanke er den, som er nær ved at snuble med Foden.

5. Och är dem rikom såsom en lampa, föraktad i deras hjerta, dock tillredd, att de skola deruppå stöta fötterna.

5. Ta on kui ärrapöltud törwane holetuma möttes, ta seisab siin naeruks neile, kes jallaga liuguwad.

5. Tas, kuris saugus, paniekina žiburį, paruoštą tam, kurio koja paslysta.

5. und ist ein verachtet Lichtlein vor den Gedanken der Stolzen, steht aber, daß sie sich daran ärgern.

5. Mépris au malheur! telle est la pensée des heureux; le mépris est réservé à ceux dont le pied chancelle!

5. La antorcha es tenida en poco en el pensamiento del próspero: la cual se aparejó contra las caidas de los piés.

5 Hij is een verachte fakkel, naar de mening desgenen, die gerust is; hij is gereed met den voet te struikelen.

5. Ten, co jest upadku bliski, jest pochodnią wzgardzoną człowiekowi, według myśli pokoju zażywającemu.

5. A szerencsétlen megvetni való, gondolja, a ki boldog; ez vár azokra, a kiknek [3†] lábok roskadoz.

5 Так презрен по мыслям сидящего в покое факел, приготовленный для спотыкающихся ногами.

5. Оттак, по думцї того, що сидить собі спокійно, нїзащо є лучиво, призначене тим, що їх ноги потикаються.

6. Ja rauhassa ovat väkivaltaisten majat, turvassa ne, jotka ärsyttävät Jumalaa, ne, jotka kantavat jumalansa kourassaan. —

6. Ryövärein majoissa on kyllä, ja he härsyttelevät rohkiasti Jumalaa, ehkä Jumala on sen antanut heidän käteensä.

6. Ryöwärein majois on kyllä ja he härsyttelewät rohkiast Jumalata ehkä Jumala on sen andanut heidän käteens.

6 The tents of robbers prosper and those who provoke God are secure. Into whose hand God brings (abundantly).

6. The tabernacles of robbers prosper, and they that provoke God are secure; into whose hand God bringeth abundantly.

6. Ødelæggernes Telte have Ro, og de, som rase imod Gud, ere meget trygge, ja den, som sætter sin Haand som Gud.

6. Röfvarenas hyddor hafva nog, och de rasa dristeliga emot Gud; ändå att Gud hafver gifvit dem det i deras händer.

6. Ärraraiskajatte maiadel on waikne assi, ja wägga julge assi on neil, kes Jummalat wihhastawad, sellel, kes omma käe rammo Jummalaks peab.

6. Plėšikų palapinės pilnos ir Dievą rūstinantys saugūs, bet Dievas atidavė viską į jų rankas.

6. Der Verstörer Hütten haben die Fülle, und Ruhe haben, die wider Gott toben, die ihren Gott in der Faust führen.

6. Elles sont en paix, les tentes des pillards, et toutes les sécurités sont pour ceux qui irritent Dieu, qui se font un dieu de leur bras.

6. Las tiendas de los robadores están en paz; y los que provocan a Dios, y los que traen dioses en sus manos, viven seguros.

6 De tenten der verwoesters hebben rust, en die God tergen, hebben verzekerdheden, om hetgene God met Zijn hand toebrengt.

6. Spokojne i bezpieczne są namioty zbójców tych, którzy draźnią Boga, którym Bóg daje w ręce dobre rzeczy.

6. A kóborlók sátrai [4†] csendesek és bátorságban vannak, a kik ingerlik az Istent, és a ki kezében hordja Istenét.

6 Покойны шатры у грабителей и безопасны у раздражающих Бога, которые как бы Бога носят в руках своих.

6. За те спокійні й безпечні домівки в грабителїв, роздратовуючих Бога, бо вони Бога, неначе в руках своїх носять!

7. Mutta kysypä eläimiltä, niin ne opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, niin ne ilmoittavat sinulle;

7. Kysy siis eläimiltä, ja he opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, ja he sanovat sinulle.

7. Kysy eläimille ja he opettawat sinua ja taiwan linnuille ja he sanowat sinulle.

7 But ask now the beasts and they will teach you and the birds of the heavens and they will tell you.

7. But ask now the beasts, and they shall teach thee; and the fowls of the air, and they shall tell thee:

7. Og sandelig, spørg dog Dyrene ad, og de skulle lære dig det; og Himmelens Fugle, og de skulle forkynde dig det.

7. Fråga dock djuren, de skola lärat dig, och foglarna under himmelen, de skola sägat dig;

7. Et küssi agga ka lojuste käest, kül need sind öppetawad, ja lindude käest mis taewa al, kül need andwad sulle teäda.

7. Paklausk žvėrių, jie tave pamokys, ir padangių paukščių­jie tau pasakys.

7. Frage doch das Vieh, das wird dich's lehren und die Vögel unter dem Himmel, die werden dir's sagen;

7. Mais interroge donc les bêtes, et elles t'instruiront; ou les oiseaux des cieux, et ils te l'annonceront;

7. Mas ciertamente pregunta ahora a las bestias, que ellas te enseñarán; y a las aves de los cielos, que ellas te mostrarán:

7 En waarlijk, vraag toch de beesten, en elkeen van die zal het u leren; en het gevogelte des hemels, dat zal het u te kennen geven.

7. A nawet pytaj się proszę bydląt, a one cię nauczą; i ptastwa niebieskiego, a oznajmi tobie.

7. Egyébiránt kérdezd meg csak a barmokat, majd megtanítanak, és az égnek madarait, azok megmondják néked.

7 И подлинно: спроси у скота, и научит тебя, у птицы небесной, ивозвестит тебе;

7. І справдї: спитай у зьвірят, а вони навчать тебе, - в птаства під небом, а воно з'ясує тобі;

8. tahi tutkistele maata, niin se opettaa sinua, ja meren kalat kertovat sinulle.

8. Taikka puhu maan kanssa, ja hän opettaa sinua; ja kalat meressä ilmoittavat sinulle.

8. Puhu maan cansa ja hän opetta sinua ja calat meres ilmoittawat sinulle.

8 Or speak to the earth and it will teach you and the fishes of the sea will declare to you.

8. Or speak to the earth, and it shall teach thee: and the fishes of the sea shall declare unto thee.

8. Eller tal til Jorden, og den skal lære dig det, og Fiskene i Have skulle fortælle dig det.

8. Eller tala med jordene, och hon skall lärat dig, och fiskarna i hafvet skola förkunnat dig.

8. Ehk poösade käest mis Ma peäl, kül need sind ka öppetawad ja kallad merres wötwad sulle sedda juttustada.

8. Kalbėk žemei, ji tau patars, jūros žuvys paaiškins tau.

8. oder rede mit der Erde, die wird dich's lehren, und die Fische im Meer werden dir's erzählen.

8. Ou parle à la terre, et elle t'instruira; et les poissons de la mer te le raconteront.

8. O habla a la tierra, que ella te enseñará; y los peces de la mar te declararán.

8 Of spreek tot de aarde, en zij zal het u leren; ook zullen het u de vissen der zee vertellen.

8. Albo się rozmów z ziemią, a ona cię nauczy, i rozpowiedząć ryby morskie.

8. Avagy beszélj a földdel és az megtanít téged, a tengernek halai is elbeszélik néked.

8 или побеседуй с землею, и наставит тебя, и скажут тебе рыбы морские.

8. Або поговори з землею, а вона повчить тебе, та й риби в морі скажуть тобі:

9. Kuka kaikista näistä ei tietäisi, että Herran käsi on tämän tehnyt,

9. Kuka se on, joka ei kaikkia näitä tiedä, että Herran käsi on ne tehnyt?

9. Cuca se on joca ei caickia näitä tiedä? että HERran käsi on ne tehnyt?

9 Who does not know in all these, that the hand of Jehovah has worked this,

9. Who knoweth not in all these that the hand of the LORD hath wrought this?

9. Hvo ved ikke om alle disse Ting, at Herrens Haand har gjort dette?

9. Ho är den som allt sådant icke vet, att Herrans hand hafver det gjort;

9. Kes on kes keik sedda ei tea, et Jehowa kässi sedda on teinud?

9. Kas iš viso to nepažins, kad Viešpaties ranka tai padarė?

9. Wer erkennte nicht an dem allem, daß des HERRN Hand solches gemacht hat?

9. Qui ne sait, parmi tous ces êtres, que la main de Dieu a fait cet univers?

9. ¿Qué cosa de todas estas no entiende que la mano de Jehová la hizo,

9 Wie weet niet uit alle deze, dat de hand des HEEREN dit doet?

9. Któż nie wie z tych wszystkich rzeczy, że to ręka Paóska sprawiła?

9. Mindezek közül melyik nem tudja, hogy az Úrnak keze cselekszi ezt?

9 Кто во всем этом не узнает, что рука Господа сотворила сие?

9. Хто з усього того не взнає, що рука Господня сотворила се?

10. hänen, jonka kädessä on kaiken elävän sielu ja kaikkien ihmisolentojen henki?

10. Että hänen kädessänsä on kaikkein elävien sielu, ja kunkin lihan henki?

10. Että hänen kädesäns on caickein eläwitten sielu ja cungin lihan hengi?

10 in whose hand is the soul of every living thing and the breath of all mankind?

10. In whose hand is the soul of every living thing, and the breath of all mankind.

10. han, i hvis Haand hver levende Sjæl er, og Aanden i hvert Menneskes Kød!

10. Att i hans hand är alles dess själ, som lefvandes är, och alla menniskors kötts ande?

10. Kelle kä keik ellawad hinged on ja igga lihhase innimesse waim.

10. Jo rankoje yra kiekvieno gyvio siela ir kiekvieno žmogaus kvapas.

10. daß in seiner Hand ist die Seele alles dessen, was da lebt, und der Geist des Fleisches aller Menschen?

10. Qu'il tient en sa main l'âme de tous les vivants, l'esprit de toute chair d'homme?

10. Y que en su mano está el alma de todo viviente, el espíritu de toda carne humana?

10 In Wiens hand de ziel is van al wat leeft, en de geest van alle vlees des mensen.

10. W którego ręku jest dusza wszelkiej rzeczy żywej, i duch wszelkiego ciała ludzkiego.

10. A kinek kezében van minden élő állatnak élete, és minden egyes embernek a lelke.

10 В Его руке душа всего живущего и дух всякой человеческой плоти.

10. В його руцї дух всього живучого й душа кожного людського тїла.

11. Eikö korva koettele sanoja ja suulaki maista ruuan makua?

11. Eikö korva koettele puhetta, ja suu maista ruokaa?

11. Eikö corwa coettele puhetta ja suu maista ruoca.

11 Does not the ear try words, even as the palate tastes its food?

11. Doth not the ear try words? and the mouth taste his meat?

11. Mon ikke Øret prøver Talen, og Ganen smager Maden?

11. Profvar icke örat talet, och munnen smakar maten?

11. Eks körw läbbi ei katsu sanno? ja eks sulagge ei maitse, mis roog temmal on?

11. Ausis skiria žodžius, burna jaučia maisto skonį.

11. Prüft nicht das Ohr die Rede? und der Mund schmeckt die Speise?

11. L'oreille ne juge-t-elle pas des discours, comme le palais goûte les aliments?

11. Ciertamente el oido prueba las palabras, y el paladar gusta las viandas.

11 Zal niet het oor de woorden proeven, gelijk het gehemelte voor zich de spijze smaakt?

11. Azaż nie ucho mowy doświadcza, jako usta pokarmu smakują?

11. Nemde nem a fül próbálja-é meg a szót, és az íny kóstolja meg az ételt?

11 Не ухо ли разбирает слова, и не язык ли распознает вкус пищи?

11. Чи ж не ухо розбірає слова, й чи не язик доходить смаку страви?

12. Vanhuksilla on viisautta, ja pitkä-ikäisillä ymmärrystä. —

12. Vanhoilla on taito, ja pitkä-ijällisillä ymmärrys.

12. Ja wanhoilla on taito ja pitkäijällisillä ymmärrys.

12 With aged men is wisdom and in length of days understanding.

12. With the ancient is wisdom; and in length of days understanding.

12. Hos de graahærdede er Visdom, og Dagenes Længde giver Forstand.

12. Ja, när fäderna är vishet, och förstånd när de gamla.

12. Tarkus on neil kes wägga ellatand, ja moistus neil kel pitk igga.

12. Su senoliais išmintis, ir ilgaamžiai turi supratimą.

12. Ja, "bei den Großvätern ist die Weisheit, und der Verstand bei den Alten".

12. La sagesse est dans les vieillards, et le discernement est le fruit des longs jours!

12. En los viejos está la ciencia, y en longura de dias la inteligencia.

12 In de stokouden is de wijsheid, en in de langheid der dagen het verstand.

12. W ludziach starych jest mądrość, a w długich dniach roztropność.

12. A vén emberekben [5†] van-é a bölcseség, és az értelem a hosszú életben-é?

12 В старцах – мудрость, и в долголетних – разум.

12. Так і в старцїв мудрість, а в довголїтників розум.

13. Jumalalla on viisaus ja voima, hänellä neuvo ja ymmärrys.

13. Hänen tykönänsä on taito ja voima; hänen on neuvo ja ymmärrys.

13. Hänen tykönäns on taito ja woima neuwo ja ymmärrys: cadzo cosca hän cukista nijn ei auta rakendaman.

13 With (God) is wisdom and might. He has counsel and understanding.

13. With him is wisdom and strength, he hath counsel and understanding.

13. Hos ham er Visdom og Vælde, ham hører Raad og Forstand til.

13. När honom är vishet och magt, råd och förstånd.

13. Temma jures on tarkus ja wäggi, tem̃al on nou ja moistus.

13. Su Juo išmintis ir galia, Jis išmano ir pamoko.

13. Bei ihm ist Weisheit und Gewalt, Rat und Verstand.

13. Non, c'est en Dieu que se trouvent la sagesse et la force; c'est à lui qu'appartiennent le conseil et l'intelligence.

13. Con el está la sabiduría y la fortaleza, suyo es el consejo y la inteligencia.

13 Bij Hem is wijsheid en macht; Hij heeft raad en verstand.

13. Dopieroż u Pana jest mądrość, i siła, i rada, i umiejętność.

13. Ő nála van a bölcseség és hatalom, övé a tanács és az értelem.

13 У Него премудрость и сила; Его совет и разум.

13. У него ж (Бога) премудрість і міць; в його рада й розум.

14. Jos hän repii maahan, niin ei rakenneta jälleen; kenen hän telkeää sisälle, sille ei avata.

14. Katso, koska hän kukistaa, niin ei auta rakentamaan: koska hän jonkun salpaa, niin ei kenkään taida avata.

14. Cosca hän jongun salpa nijn ei kengän taida awata.

14 Behold, he breaks down and it cannot be built again. He shuts up a man and there can be no opening.

14. Behold, he breaketh down, and it cannot be built again: he shutteth up a man, and there can be no opening.

14. Se, han nedbryder, og det skal ikke bygges, han lukker til for en Mand, og der skal ikke lukkes op.

14. Si, när han bryter neder, så hjelper intet bygga; när han någon innelycker, så kan ingen utsläppa.

14. Wata, kui Ta mahha kissub, siis ei sa se mitte üllesehhitud; kui Ta innimesse kinnipanneb, siis ei sa ta mitte lahti.

14. Jei Jis sugriauna, niekas nebegali atstatyti; jei Jis uždaro žmogų, niekas nebeatidaro.

14. Siehe, wenn er zerbricht, so hilft kein Bauen; wenn er jemand einschließt, kann niemand aufmachen.

14. Voici, il démolit, et on ne rebâtit point; il enferme quelqu'un, et on ne lui ouvre pas.

14. He aquí, el derribará, y no será edificado: encerrará al hombre, y no habrá quien le abra.

14 Ziet, Hij breekt af, en het zal niet herbouwd worden; Hij besluit iemand, en er zal niet opengedaan worden.

14. Oto on burzy, a nikt nie zbuduje; zamknie człowieka, a nikt mu nie otworzy.

14. Ímé, a mit leront, nem épül föl az; ha valakire rázárja [6†] az ajtót, nem nyílik föl az.

14 Что Он разрушит, то не построится; кого Он заключит, тот не высвободится.

14. Що він розорить, того вже нїхто не збудує; кого він зачинить, нїхто йому не відомкне.

15. Katso, hän salpaa vedet, ja syntyy kuivuus; hän laskee ne irti, ja ne mullistavat maan.

15. Katso, koska hän pidättää veden, niin kaikki kuivettuu, ja koska hän laskee, niin se kääntää maan.

15. Cadzo cosca hän pidättä weden nijn caicki cuiwettu ja cosca hän sen laske nijn se käändä maan.

15 Behold, he withholds the waters and they dry up. Again, he sends them out and they overturn the earth.

15. Behold, he withholdeth the waters, and they dry up: also he sendeth them out, and they overturn the earth.

15. Se, han holder Vandene tilbage, og de borttørres, og han udlader dem, og de omvælte Landet.

15. Si, när han förhåller vattnet, så torkas allt, och när han släpper det löst, så omstörter det landet.

15. Wata, kui Ta wet kinnipeab, siis kuiwab se ärra, ja kui Ta sedda lahtilasseb, siis lööb se maad ümber.

15. Kai Jis sulaiko vandenis, jie išdžiūsta; kai siunčia juos, sunaikina žemę.

15. Siehe, wenn er das Wasser verschließt, so wird alles dürr; und wenn er's ausläßt, so kehrt es das Land um.

15. Voici, il retient les eaux, et elles tarissent; il les lâche, et elles bouleversent la terre.

15. He aquí, él detendrá las aguas, y se secarán: él las enviará, y destruirán la tierra.

15 Ziet, Hij houdt de wateren op, en zij drogen uit; ook laat Hij ze uit, en zij keren de aarde om.

15. On gdy zatrzyma wody, wyschną; a gdy je wypuści, podwracają ziemię.

15. Ímé, ha a vizeket elfogja, kiszáradnak; ha kibocsátja őket, felforgatják a földet.

15 Остановит воды, и все высохнет; пустит их, и превратят землю.

15. Задержить води, - все повисихає, пустить їх, - розбурять землю.

16. Hänen on väkevyys ja ymmärrys; hänen on niin eksynyt kuin eksyttäjäkin.

16. Hän on vahva Ja pysyväinen: hänen on se joka eksyy, ja se joka eksyttää.

16. Hän on wahwa ja pystywäinen hänen on se cuin exy ja se cuin exyttä.

16 With him is strength and wisdom. The deceived and the deceiver are his.

16. With him is strength and wisdom: the deceived and the deceiver are his.

16. Hos ham er Styrke og Kraft; ham hører den til, som farer vild, og den, som fører vild.

16. Han är stark, och går det igenom; hans är den som villo far; så ock den som förförer.

16. Temma kä on tuggewus ja tössine assi; temma pärralt on se, kes eksib ja se kes eksitab.

16. Jis yra galingas ir išmintingas, Jo žinioje apgavikas ir apgautasis.

16. Er ist stark und führt es aus. Sein ist, der da irrt und der da verführt.

16. En lui résident la puissance et la sagesse; de lui dépendent celui qui s'égare et celui qui égare.

16. Con él está la fortaleza y la existencia: suyo es el que yerra, y el que hace errar.

16 Bij Hem is kracht en wijsheid; Zijns is de dwalende, en die doet dwalen.

16. U niego jest moc i mądrość. Jego jest błądzący, i w błąd zawodzący.

16. Ő nála van [7†] az erő és okosság; övé az eltévelyedett és a ki tévelygésre visz.

16 У Него могущество и премудрость, пред Ним заблуждающийся и вводящий в заблуждение.

16. У його сила й премудрість, перед ним той, хто зблудив, і той, хто звів із дороги.

17. Hän vie neuvosmiehet pois paljaiksi riistettyinä ja tekee tuomarit tyhmiksi.

17. Hän johdattaa kavalat niinkuin saaliin, ja saattaa tuomarit tyhmäksi.

17. Hän johdatta cawalat nijncuin saalin ja saatta Duomarit tyhmäxi.

17 He leads counselors away stripped and he makes judges fools.

17. He leadeth counsellors away spoiled, and maketh the judges fools.

17. Han lader Raadgiverne gaa af klædte bort og gør Dommerne til Daarer.

17. Han förer de kloka såsom ett rof, och gör domarena galna.

17. Ta sadab meelt nouandjatte käest ärra, ja teeb kohtomoistjaid hulluks.

17. Krašto patarėjams jis atima išmintį, o teisėjus padaro kvailus.

17. Er führt die Klugen wie einen Raub und macht die Richter toll.

17. Il fait marcher pieds nus les conseillers; il frappe de folie les juges.

17. El hace andar a los consejeros desnudos, y hace enloquecer a los jueces.

17 Hij voert de raadsheren beroofd weg, en de rechters maakt Hij uitzinnig,

17. On obiera radców z mądrości, a sędziów przywodzi do głupstwa.

17. A tanácsadókat fogságra viszi, és [8†] a birákat megbolondítja.

17 Он приводит советников в необдуманность и судей делает глупыми.

17. Він приводить порадників до нерозваги, а суддїв до дурноти.

18. Kuningasten kurituksesta hän kirvoittaa ja köyttää köyden heidän omiin vyötäisiinsä.

18. Hän päästää kuningasten siteet, ja vyöttää heidän kupeensa.

18. Hän päästä Cuningasten sitet ja wyöttä heidän cupens.

18 He loosens the bond of kings and he binds their loins with a belt.

18. He looseth the bond of kings, and girdeth their loins with a girdle.

18. Han løser Kongernes Herredømme og læggerBaand om deres Lænder.

18. Han förlossar utu Konungars tvång, och binder med ett bälte deras länder.

18. Kunningatte karristusse hirmo peästab Ta lahti, ja panneb nende wö wöle.

18. Jis atpalaiduoja karalių pančius ir juos sujuosia.

18. Er löst auf der Könige Zwang und bindet mit einem Gurt ihre Lenden.

18. Il relâche l'autorité des rois, et il serre la corde sur leurs reins.

18. El suelta la atadura de los tiranos, y les ata la cinta en sus lomos.

18 Den band der koningen maakt Hij los, en Hij bindt den gordel aan hun lenden.

18. On pas królów rozwiązuje, i znowu przepasuje pasem biodra ich.

18. A királyok bilincseit feloldja, és övet köt [9†] derekukra.

18 Он лишает перевязей царей и поясом обвязывает чресла их;

18. Здіймає пояс із царів, і оперізує верівкою стан їх;

19. Hän vie papit pois paljaiksi riistettyinä, ja ikimahtavat hän kukistaa.

19. Papit vie hän niinkuin saaliin, ja väkevät kukistaa.

19. Papit wie hän cuin saalin ja wahwat anda hän puuttua.

19 He leads priests away stripped and overthrows the mighty.

19. He leadeth princes away spoiled, and overthroweth the mighty.

19. Han lader Præsterne gaa afklædte bort og omkaster de stærke.

19. Presterna förer han såsom ett rof, och de fasta låter han fela.

19. Ta sadab meelt üllematte nouandjatte käest ärra ja teeb tuggewad seggatseks.

19. Jis atima kunigaikščiams garbę ir nuverčia galinguosius.

19. Er führt die Priester wie einen Raub und bringt zu Fall die Festen.

19. Il fait marcher pieds nus les prêtres, et il renverse les puissants.

19. El lleva despojados a los príncipes, y él trastorna a los valientes.

19 Hij voert de oversten beroofd weg, en de machtigen keert Hij om.

19. Podaje książęta na łup, a mocarze podwraca.

19. A papokat fogságra viszi, és a hatalmasokat megbuktatja.

19 князей лишает достоинства и низвергает храбрых;

19. Уймає князям їх почестї, й повалює хоробрих;

20. Hän hämmentää luotettavain puheen ja ottaa pois vanhoilta taidon.

20. Hän vääntää pois totisten huulet, vanhain toimen ottaa hän pois.

20. Hän wäändä pois totisten huulet ja wanhain tawat otta pois.

20 He removes the speech of the trustworthy and takes away the understanding of the elders.

20. He removeth away the speech of the trusty, and taketh away the understanding of the aged.

20. Han berøver de sikre Talere Mælet, tager Forstanden fra de gamle.

20. Han bortvänder de sannfärdigas läppar, och de gamlas seder tager han bort.

20. Ta sadab keelt ärra nende käest kes ustawad ollid, ja wottab wannade tarka meelt ärra.

20. Jis nutildo patikimus kalbėtojus, o iš vyresniųjų atima supratimą.

20. Er entzieht die Sprache den Bewährten und nimmt weg den Verstand der Alten.

20. Il ôte la parole aux plus assurés, et il prive de sens les vieillards.

20. El quita la habla a los que dicen verdad, y el toma el consejo a los ancianos.

20 Hij beneemt den getrouwen de spraak, en der ouden oordeel neemt Hij weg.

20. Odejmuje usta krasomówcom, a rozsądek starym odbiera.

20. Az ékesen szólótól eltávolítja a beszédet és a vénektől elveszi [10†] a tanácsot.

20 отнимает язык у велеречивых и старцев лишает смысла;

20. Уймає проречистим язик, і в старцїв мутить розум;

21. Hän vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja aukaisee virtojen padot.

21. Hän kaataa ylönkatseen päämiesten päälle, ja voimallisten väkevyyden hajoittaa.

21. Hän caata ylöncadzen Förstein päälle ja woimallisten wäkewyden hajotta.

21 He pours contempt upon rulers and weakens the strength of the strong.

21. He poureth contempt upon princes, and weakeneth the strength of the mighty.

21. Han udøser Vanære over Fyrsterne og løser de stærkes Bælte.

21. Han utgjuter föraktelse på Förstarna, och gör de mägtigas förbund löst.

21. Ta wallab teotust würstide peäle, ja teeb tuggewatte wö lödwaks.

21. Jis lieja paniekinimą ant kunigaikščių ir susilpnina galiūnų jėgas.

21. Er schüttet Verachtung auf die Fürsten und macht den Gürtel der Gewaltigen los.

21. Il verse le mépris sur les nobles, et il délie la ceinture des forts.

21. El derrama menosprecio sobre los príncipes, y enflaquece la fuerza de los esforzados.

21 Hij giet verachting over de prinsen uit, en Hij verslapt den riem der geweldigen.

21. Wylewa wzgardę na książęta, a mdli siły mocarzów.

21. Szégyent zúdít az előkelőkre, és a hatalmasok övét megtágítja.

21 покрывает стыдом знаменитых и силу могучих ослабляет;

21. Окриває стидом людей значніх, і безсилить потужних;

22. Hän paljastaa syvyydet pimeyden peitosta ja tuo valoon pilkkopimeän.

22. Hän ilmoittaa pimiät perustukset, ja kuoleman varjon saattaa hän valkeuteen.

22. Hän ilmoitta pimiät perustuxet ja pimeydet walkeuteen.

22 He uncovers deep things out of darkness and brings out to light the shadow of death.

22. He discovereth deep things out of darkness, and bringeth out to light the shadow of death.

22. Han aabenbarer de dybe Ting af Mørket og udfører Dødens Skygge til Lyset.

22. Han öppnar de mörka grund, och förer mörkret ut i ljuset.

22. Ta ilmutab süggawamad asjad pimmedussest, ja sadab walge ette surmawarjo.

22. Jis atidengia, kas paslėpta tamsoje, ir iškelia švieson mirties šešėlį.

22. Er öffnet die finsteren Gründe und bringt heraus das Dunkel an das Licht.

22. Il met en évidence les profondeurs cachées dans les ténèbres, et il amène à la lumière l'ombre de la mort.

22. El descubre las profundidades de las tinieblas, y saca a luz la sombra de muerte.

22 Hij openbaart de diepten uit de duisternis, en des doods schaduwe brengt Hij voort in het licht.

22. On odkrywa głębokie rzeczy z ciemności, a wywodzi na jaśnię cieó śmierci.

22. Feltárja a sötétségből [11†] a mélységes titkokat, és a halálnak árnyékát is világosságra hozza.

22 открывает глубокое из среды тьмы и выводит на свет тень смертную;

22. Виявляє, що глибоко крилось у темряві, й виводить на сьвітло, що в тїнї смертній;

23. Hän korottaa kansat, ja hän hävittää ne, hän laajentaa kansakunnat, ja hän kuljettaa ne pois.

23. Hän saattaa kansat suureksi, ja taas hukuttaa heidät; hän levittää kansan, ja taas vie pois heidät.

23. Hän saatta muutamat suurexi Canssaxi ja taas hucutta heidän.
24. Hän lewittä Canssan ja taas hajotta.

23 He increases the nations and he destroys them. He enlarges the nations and he leads them captive.

23. He increaseth the nations, and destroyeth them: he enlargeth the nations, and straiteneth them again.

23. Han formerer Folkene og lader dem gaa til Grunde; han udbreder Folkene og bortfører dem.

23. Han gör somliga till stort folk, och gör dem åter till intet; han utsprider ett folk, och fördrifver det åter.

23. Kes rahwast kossutab ja sadab neid jälle hukka; kes rahwast laiale lautab ja juhhatab neid.

23. Jis iškelia tautas ir jas sunaikina; išsklaido ir vėl surenka.

23. Er macht etliche zu großem Volk und bringt sie wieder um. Er breitet ein Volk aus und treibt es wieder weg.

23. Il agrandit les nations, et il les perd; il étend les nations, et il les conduit en captivité.

23. El multiplica las gentes, y él las pierde: él esparce las gentes, y las torna a recoger.

23 Hij vermenigvuldigt de volken, en verderft ze; Hij breidt de volken uit, en leidt ze.

23. Rozmnaża narody, i wytraca je; rozszerza lud, i umniejsza go.

23. Nemzeteket növel fel, [12†] azután elveszíti őket; nemzeteket terjeszt ki messzire, azután elűzi őket.

23 умножает народы и истребляет их; рассевает народы и собирает их;

23. Множить народи й вигублює їх; розсїває народи, й збірає їх докупи.

24. Maan kansan päämiehiltä hän ottaa ymmärryksen ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autioissa.

24. Hän ottaa pois maan kansan ruhtinasten sydämet, ja eksyttää heitä korvessa, jossa ei tietä ole.

25. Hän muutta maan Canssan Ruhtinasten sydämet ja exyttä heitä autialle kedolle.

24 He takes away understanding from the chiefs of the people of the earth and makes them to wander in a wilderness where there is no way.

24. He taketh away the heart of the chief of the people of the earth, and causeth them to wander in a wilderness where there is no way.

24. Han borttager Forstand fra Folkets Øverster i Landet og lader dem fare vild i det øde, hvor ingen Vej er.

24. Han förvänder hjertat i öfverstarna för folket i landena, och låter dem fara ville i vildmarkene, der ingen väg är;

24. Kes ühhe Ma rahwa peameeste söant ärrawöttab ja sadab neid eksima tühjas paikas, kus ep olle teed.

24. Jis aptemdo protą tautų vadams, ir jie klaidžioja dykumoje be jokio kelio,

24. Er nimmt weg den Mut der Obersten des Volkes im Lande und macht sie irre auf einem Umwege, da kein Weg ist,

24. Il ôte le sens aux chefs des peuples de la terre, et il les fait errer dans un désert sans chemin.

24. El quita el seso de las cabezas del pueblo de la tierra, y los hace que se pierdan vagueando sin camino:

24 Hij neemt het hart van de hoofden des volks der aarde weg, en doet hen dwalen in het woeste, waar geen weg is.

24. On odejmuje serca przełożonym ludu ziemi, a czyni, że błądzą po pustyni bezdrożnej;

24. Elveszi eszöket a föld népe vezetőinek, [13†] és úttalan pusztában bujdostatja őket.

24 отнимает ум у глав народа земли и оставляет ихблуждать в пустыне, где нет пути:

24. Віднімає розум у голов народів землї й пускає їх блудом у пустинї, де нема шляху;

25. He haparoivat pimeässä valoa vailla, ja hän panee heidät hoipertelemaan kuin juopuneet.

25. Ja he koperoitsevat pimeydessä ilman valkeutta; ja hän eksyttää heitä kuin juopuneita.

26. Ja he coperoidzewat pimeydes ilman walkeutta ja exyttä heitä cuin juopuneita.

25 They grope in the dark without light and he makes them to wander (around) like a drunken man.

25. They grope in the dark without light, and he maketh them to stagger like a drunken man.

25. De famle i Mørke, hvor intet Lys er, og han bringer dem til at fare vild som den drukne.

25. Att de famla i mörkret utan ljus, och förvillar dem såsom de druckna.

25. Nemmad käiwad kässikaudo pimmedusses, ja neil ep olle walgust, ja Ta panneb neid eksima kui need, kes joobnud.

25. jie grabalioja tamsoje ir blaškosi kaip girti’‘.

25. daß sie in Finsternis tappen ohne Licht; und macht sie irre wie die Trunkenen.

25. Ils tâtonnent dans les ténèbres, sans aucune clarté, et il les fait errer comme un homme ivre.

25. Que palpen las tinieblas, y no la luz: y los hace errar como borrachos.

25 Zij tasten in de duisternis, waar geen licht is; en Hij doet hen dwalen, als een dronkaard.

25. Że macają w ciemnościach, gdzie nie masz światłości, a sprawuje, że błądzą jako pijani.

25. És világtalan setétben tapogatóznak, [14†] és tántorognak, mint a részeg.

25 ощупью ходят они во тьме без света и шатаются, как пьяные.

25. Помацьки ходять вони в темряві без сьвітла, й заточуються, неначе пяні.