SANANLASKUT

SANANLASKUT

Salomon  Kirjain  Esipuhe

1938 1776 1642
     
6 LUKU 6 LUKU VI.  Lucu
6:1 Poikani, jos olet ketä lähimmäisellesi taannut, lyönyt kättä vieraalle; 6:1 Poikani, jos sinää takaat lähimmäises, niin sinä olet kiinnittänyt kätes muukalaiseen. 6:1 POican/ jos sinä tacat lähimmäises/ nijns olet kijnnittänyt kätes muucalaiseen.
6:2 jos olet kietoutunut oman suusi sanoihin, joutunut suusi sanoista kiinni, 6:2 Sinun sanoissas olet sinä paulaan istunut: sinä olet saavutettu puheissas. 6:2 Sinun sanoisas olet sinä paulaan istunut/ sinä olet saawutettu puheisas.
6:3 niin tee toki, poikani, pelastuaksesi tämä, koska olet joutunut lähimmäisesi kouriin: Mene, heittäydy maahan ja ahdista lähimmäistäsi; 6:3 Tee siis, poikani, näin: pelasta itses: sillä olet tullut lähimmäises käsiin: joudu, nöyryytä itses ja vaadi lähimmäistäs. 6:3 Tee sijs poican näin: pelasta sinus: sillä sinä olet tullut lähimmäises käsijn/ joudu ja waadi lähimmäistäs kijnni.
6:4 älä suo silmillesi unta äläkä silmäluomillesi lepoa. 6:4 Älä anna silmilles unta, eikä silmälautas torkkua. 6:4 Älä anna silmilles unda/ eikä silmälautais torckua.
6:5 Pelastaudu käsistä niinkuin gaselli, niinkuin lintu pyydystäjän käsistä. 6:5 Kirvoita itses niinkuin metsävuohi pois käsistä, niinkuin lintu pyytäjänsä käsistä. 6:5 Kirwota sinus nijncuin medzäwuohi pois käsistä/ ja nijncuin lindu pyytäjäns käsistä.
6:6 Mene, laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu. 6:6 Mene laiska myyriäisen tykö, katso hänen menoansa ja opi. 6:6 MEne laisca myyriäisen tygö/ cadzo hänen menoans/ ja opi.
6:7 Vaikka sillä ei ole ruhtinasta, ei päällysmiestä eikä hallitsijaa, 6:7 Vaikka ei hänelläyhtään hallitsiaa, teettäjää ja isäntää ole, 6:7 Waicka ei hänellä yhtän Ruhtinast ja teettäjätä ja hallidziata ole.
6:8 se kuitenkin hankkii leipänsä kesällä ja kokoaa varastoon ruokansa elonaikana. 6:8 Kuitenkin valmistaa hän elatuksensa suvella, ja koo ruokansa eloaikana. 6:8 Cuitengin walmista hän hänen elatuxens suwella/ ja caiken ruocans elon aicana.
6:9 Kuinka kauan sinä, laiska, makaat, milloinka nouset unestasi? 6:9 Kuinka kauan sinä laiska makaat? koskas nouset unesta? 6:9 Cuinga cauwans laisca macat? coscas nouset unestas?
6:10 Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin, 6:10 Makaa vielä vähä, ota vielä unta päähäs; laske kätes vähä yhteen, ettäs vielä levätä voisit; 6:10 Maca wielä wähä/ ota wielä unda päähäs/ laske kätes yhteen/ ettäs wielä lewätä woisit.
6:11 niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies. 6:11 Niin köyhyys äkisti tulee päälles niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies. 6:11 Nijn köyhys äkist tule päälles nijncuin matcamies/ ja waiwaisus nijncuin warustettu mies.
6:12 Kelvoton ihminen, väärä mies on se, joka kulkee suu täynnä vilppiä, 6:12 Jumalatoin ihminen, vahingollinen mies, kävelee suunsa vääryydellä, 6:12 HUikendelewainen ihminen/ wahingolinen mies/ käwele wäärällä suin.
6:13 silmää iskee, jaloillaan merkkiä antaa, sormillansa viittoo, 6:13 Iskee silmää, nyhtää jalvoillansa, kokottelee sormillansa. 6:13 Iske silmä/ nyhkä jalgoillans/ cocottele sormillans.
6:14 kavaluus mielessä, pahaa aina hankitsee, riitoja rakentaa. 6:14 Vääryys on hänen sydämessänsä, ja aikoo pahaa: hän saattaa riidat matkaan. 6:14 Ajattele aina paha ja wiha sydämesäns/ ja saatta rijta matcan.
6:15 Sentähden hänen turmionsa tulee yhtäkkiä, tuokiossa hänet rusennetaan, eikä apua ole. 6:15 Sentähden tulee pikaisesti hänen kadotuksensa, ja hän äkisti muserretaan rikki, niin ettei hänellä yhtään parannusta ole. 6:15 Sentähden tule picaisest hänen cadotuxens/ ja äkist muserta ricki/ nijn ettei hänellä yhtän apua ole.
6:16 Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu: 6:16 Kuusi on, joita \Herra\ vihaa, ja seitsemää kauhistuu hänen sielunsa: 6:16 CUusi on joita HERra wiha/ ja seidzemes on cauhistus hänen edesäns.
6:17 ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta, 6:17 Ylpiät silmät, petollinen kieli, kädet, jotka vuodattavat viatonta verta; 6:17 Ylpiät silmät/ petollinen kieli/ kädet jotca wuodattawat wiatoinda werta.
6:18 sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruusti juoksevat pahaan, 6:18 Sydän, joka vahingollisia ajattelee, jalat, jotka ovat nopsat pahuuteen juoksemaan; 6:18 Sydän joca wahingolisia ajattele/ jalgat jotca owat nopsat pahuteen juoxeman.
6:19 väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaa veljesten kesken. 6:19 Väärä todistaja, joka valheita tuottaa, ja se, joka saattaa riidan veljesten välille. 6:19 Wäärä todistaja/ joca walheita tuotta/ ja saatta rijdan weljesten wälille.
6:20 Säilytä, poikani, isäsi käsky äläkä hylkää äitisi opetusta. 6:20 Poikani, pidä isäs käskyt, ja älä hylkää äitis lakia. 6:20 POican/ pidä Isäs käskyt/ ja älä hyljä äitis Lakia.
6:21 Pidä ne aina sydämellesi sidottuina, kääri ne kaulasi ympärille. 6:21 Sido ne alati yhteen sydämes päälle, ja ripusta ne kaulaas. 6:21 Sido ne alati yhteen sinun sydämes päälle/ ja ripusta ne caulaas.
6:22 Kulkiessasi ne sinua taluttakoot, maatessasi sinua vartioikoot, herätessäsi sinua puhutelkoot. 6:22 Koskas vaellat, niin ne johdattavat sinua; koskas lepäät, niin he varjelevat sinua; koskas heräät, niin he puhuttelevat sinua. 6:22 Coscas waellat nijn ne johdattawat sinua/ coscas lewät nijn he wartioidzewat sinua/ coscas herät nijn he puhuttelewat sinua.
6:23 Sillä käsky on lamppu, opetus on valo, ja kurittava nuhde on elämän tie, 6:23 Sillä käsky on niinkuin kynttilä, ja laki niinkuin valkeus, ja opin kuritus elämän tie, 6:23 Sillä käsky on nijncuin kynttilä/ ja Laki nijncuin walkeus/ ja curituxen rangaistus on elämän tie.
6:24 että varjeltuisit pahasta naisesta, vieraan vaimon liukkaasta kielestä. 6:24 Ettäs varjeltaisiin pahasta vaimosta, ja muukalaisen makiasta kielestä. 6:24 Ettäs warjellaisin pahasta waimosta/ ja muucalaisen makiasta kielestä.
6:25 Älköön sydämesi himoitko hänen kauneuttaan, älköönkä hän sinua katseillaan vangitko. 6:25 Älä himoitse sydämessäs hänen kauneuttansa, ettes vieteltäisi hänen silmäinsä kiillosta. 6:25 Älä iloita sydändäs hänen cauneudestans/ ettes wietelläis hänen silmäins kijlosta.
6:26 Sillä porttonaisen tähden menee leipäkakkukin, ja naitu nainen pyydystää kallista sielua. 6:26 Sillä portto saattaa leivältä pois; mutta aviovaimo saattaa kauniin elämän. 6:26 Sillä porto saatta leiwäldä pois/ mutta awio waimo saatta caunin elämän.
6:27 Voiko kukaan kuljettaa tulta helmassaan, puvun häneltä palamatta? 6:27 Taitaako joku kätkeä tulen poveensa, ettei hänen vaattensa pala? 6:27 Taitaco jocu kätke tulen poweens/ ettei hänen waattens pala?
6:28 Voiko kukaan kävellä hiilloksella, jalkain häneltä kärventymättä? 6:28 Eli taitaako joku hiilten päällä kävellä, ettei hän jalkojansa polta? 6:28 Eli hijlden päällä käwellä/ ettei hän jalcojans polda?
6:29 Samoin käy sen, joka menee lähimmäisensä vaimon luo: ei jää rankaisematta kukaan, joka häneen kajoaa. 6:29 Niin sille tapahtuu, joka lähimmäisensä vaimoa lähentelee; ei se pääse rankaisematta, joka häneen ryhtyy. 6:29 Nijn sen tapahtu/ joca lähimmäisens waimoa lähendele/ ei hän pääse rangaisemata/ joca häneen ryhty.
6:30 Eikö halveksita varasta, vaikka hän olisi nälissään varastanut hengenpiteikseen? 6:30 Ei se ole varkaalle niin suuri häpiä, jos hän varastaa henkensä piteeksi, koska nälkä on: 6:30 Ei se ole warcalle nijn suuri häpiä/ jos hän warasta hengens pitexi/ cosca nälkä on.
6:31 Onhan hänen, jos tavataan, seitsenkertaisesti korvattava, annettava kaikki talonsa varat. 6:31 Jos hän käsitetään, antaa hän sen seitsemänkertaisesti jälleen, ja kaiken huoneensa saadun; 6:31 Jos hän warcaista löytän/ anda hän sen seidzemen kertaisest jällens/ ja caiken hänen huonens saadun.
6:32 Joka vaimon kanssa avion rikkoo, on mieletön; itsensä menettää, joka niin tekee 6:32 Mutta joka vaimon janssa huoruuteen lankee, se on tyhmä, ja joka sielunsa kadottaa tahtoo, se niin tekee. 6:32 Mutta joca huoruteen lange/ se on tyhmä/ ja saatta elämäns cadotuxeen.
6:33 Hän saa vaivan ja häpeän, eikä hänen häväistystään pyyhitä pois. 6:33 Rangaistus ja häpiä tulee hänen päällensä, ja hänen häväistyksensä ei pyyhitä pois. 6:33 Rangaistus ja häpiä tule hänen päällens/ ja hänen häwäistyxens ei pyhitä pois.
6:34 Sillä luulevaisuus nostaa miehen vihan, ja säälimätön on hän koston päivänä. 6:34 Sillä miehen vihalla on kiivaus: ei hän säästä häntä koston päivänä: 6:34 Miehen wiha ja kijwaus ei säästä händä coston päiwänä.
6:35 Ei hän huoli mistään lunastusmaksusta, ei suostu, vaikka kuinka lahjaasi lisäät. 6:35 Ei hän lukua pidä sovittajasta, eikä ota lahjoja, vaikka paljon antaisit. 6:35 Ei hän lucua pidä sowittajast/ eikä ota waickas paljo annaisit.
     

VALITSE
LUKU

1 2 3
4 5 6
7 8 9
10 11 12
13 14 15
16 17 18
19 20 21
22 23 24
25 26 27
28 29 30
31