Se Epistola Ebreerin tyge.
IV. Lucu.
4:1 NIn pelietkem sijs ettei me sen Lupauxen/ siseltulemasta henen Lepoonsa/ wnodhaisi/ ia eikengen meiste tacaperin ieisi/
Niin peljätkääm siis ettei sen lupauksen/ sisältulemasta hänen lepoonsa/ unohtaisi/ ja ei kenkään meistä takaperin jäisi/
4:2 Sille ette se ombi mös meille ilmoitettu/ ninquin heilleki.
Sillä että se ompi myös meille ilmoitettu/ niinkuin heillekin.
4:3 Mutta ei heidhen Sanan cwlo miten auttanut coska eiuet ne wskonuet iotca sen cwlit. Sille me iotca wskoima siseltulema Lepohon/ ninquin hen sanoi/ ette mine wannoin minun wihasani ei heiden pidhe minun Lepohoni siseltuleman.
Mutta ei heidän Sanan kuulo miten auttanut, koska eiwät ne uskoneet, jotka sen kuulit. Sillä me jotka uskoimme sisälle tuleman lepohon/ niinkuin hän sanoi/ että minä wannoin minun wihassani, ei heidän pidä minun lepohoni sisälle tuleman.
4:4 Ja tosin/ coska ne Tööt Mailman alghusta teutetyt olit/ sanoi hen ydhese Paicasa sijte seitzemeneste peiueste/ nein/ ia Jumala lepeisi seitzemenden peiuene caikista henen Töistens.
Ja tosin /koska ne työt maailman alusta täytetyt olit/ sanoi hän yhdessä paikassa siitä seitsemännestä päiwästä/ näin/ ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päiwänä kaikista hänen töistänsä.
4:5 Ja taas nyt tesse/ Ei heiden pidhe minun Leponi siseltulema'.
Ja taas nyt tässä/ Ei heidän pidä minun lepooni sisälle tuleman.
4:6 Senielkin sijs ette se wiele nyt edhespeiten on/ ette mutamat pite sihen siseltuleman. Ja ne iolle se ensin ilmoitettu oli/ eiuet sihen tulluet Epeuskonsa tedhen/
Sen jälkeen siis että se wielä nyt edespäiten oli/ että muutamat piti siihen sisälle tuleman. Ja ne jolle se ensin ilmoitettu oli/ eiwät siihen tulleet epäuskonsa tähden/
4:7 Märepi hen taas ydhen peiuen/ nein pitken aighan pereste/ ia sanopi Dauidin cautta/ Tenepene/ ninquin sanottu on/ Tenepene/ ios te cwletta hene' änensä/ nin elket couatco teidhen sydhemiten.
Määrääpi hän taas yhden päiwän/ näin pitkän ajan perästä/ ja sanoopi Daawidin kautta/ Tänäpänä/ niinkuin sanottu on/ Tänäpänä/ jos te kuulette hänen äänensä/ niin älkäät kowettako teidän sydämitän.
4:8 Sille ios Josua olis heite Lepohon saattanut/ eisuingan hen olis sijte toisesta peiueste puhunut.
Sillä jos Josua olisi heitä lepohon saattanut/ ei suinkaan hän olisi siitä toisesta päiwästä puhunut.
4:9 Sentedhen ombi Jumalan Canssalle yxi Lepo wiele saataua.
Sentähden ompi Jumalan kansalla yksi lepo wielä saatawa.
4:10 Sille ioca henen Lepohonsa io tullut on/ hen lepepi mös henen Töistens/ ninquin Jumalaki henen.
Sillä joka hänen lepohonsa jo tullut on/ hän lepääpi myös hänen töistänsä/ niinkuin Jumalakin hänen.
4:11 Nin ahkeroitcam sijs sihen Lepohon siseltulla/ senpäle ettei iocu langeisi sihen saman Epewskon esicuuahan.
Niin ahkeroikaamme siis siihen lepohon sisälle tulla/ sen päälle ettei joku lankeisi siihen saman epäuskon esikuwahan.
4:12 Sille ette Jumalan Sana o'bi Eleue ia Woimalinen/ ia teräuembi quin iocu caxiteräinen Miecka/ ia lepitze tungepi/ sinhenasti ette se Sielun ia Henge' eroitapi/ ia ydhymet ia Luud/ ia on yxi Domari ylitze aiatoste' ia sydhemen aighotuste'/
Sillä että Jumalan Sana ompi eläwä ja woimallinen/ ja teräwämpi kuin joku kaksiteräinen miekka/ ja läwitse tunkeepi/ siihen asti että se sielun ja hengen eroittaapi/ ja ytimet ja luut/ ja on yksi tuomari ylitse ajatusten ja sydämen aiwoitusten/
4:13 ia ei ole ycte' Loondocappalda hene' edesens näkymete/ Mutta caiki ouat paliahat/ ia iulki henen Silmeins edes. Heneste me puhuma.
ja ei ole yhtään luontokappalta hänen edessänsä näkymätä/ Mutta kaikki owat paljahat/ ja julki hänen silmäinsä edes. Hänestä me puhumme.
4:14 Ette meille nyt yxi swri ylimeinen Pappi ombi/ IesuS se Jumalan Poica/ ioca Taiuaisijn mennyt on. Nin pitekem se Tunnustos/
Että meillä nyt yksi suuri ylimmäinen pappi ompi/ Jesus se Jumalan Poika/ Joka taiwaisiin mennyt on. Niin pitäkäämme se tunnustus/
4:15 Sille ei meille ole ylimeinen Pappi/ ioca ei taidha henens armacta meiden Heickoudhen päle/ waan ioca kiusattu ombi caikitein/ ninquin mekin/ quitengin ilman synnite.
Sillä ei meillä ole ylimmäinen pappi/ joka ei taida hänens armahtaa meidän heikkouden päälle/ waan joka kiusattu ompi kaikitein/ niinkuin mekin/ kuitenkin ilman synnittä.
4:16 Edheskieukem senteden wskalluxen cansa sen Armoinstolin tyge/ senpäle ette me Laupiudhen saisimma/ ia Armon leudhesime/ sihen aican coska me Apua taruitzemme.
Edeskäykäämme sentähden uskalluksen kanssa sen armoinstoolin tykö/ sen päälle että me laupiuden saisimme/ ja armon löytäisimme/ siihen aikaan koska me apua tarwitsemme.