Jesajan kirja

LXIV. Lucu.

 

64:1 Joskas Taiuahat halcaisisit ia alasastuisit/ Ette Wooret sinun edeses wootaisit/ ninquin palaua Wesi wäkeuelle Tulella poiskiehupi.
Joskos taiwahat halkaisisit ja alasastuisit/ että wuoret sinun edessäsi wuotaisit/ niinkuin palawa wesi wäkewällä tulella poiskiehuupi.
64:2 Ette sinun Nimes tietteuexi tulis sinun Wiholistes seas/ ia ette sinun edeses Pacanat wapitzisit.
Että sinun nimesi tiettäwäksi tulisi sinun wihollistesi seassa/ ja että sinun edessäsi pakanat wapitsisit.
64:3 Ninen Ihmecten cautta iotcas teet/ ioita eikengen toiuonut/ Coskas alasmenit ia Wooret edeses coconsulaisit.
Niiden ihmeitten kautta jotkas teet/ joita eikenkään toiwonut/ Koskas alasmenit ja wuoret edessäsi kokoonsulaisit.
64:4 Ninquin ei ensingen Mailman alghusta cwltu ole/ eike Coruille tullut/ eike yxiken Silme nähnyt ole/ paitzi sinua Jumala/ mite nijlle tapactupi/ iotca sinua odhottauat.
Niinkuin ei ensinkään maailman alusta kuultu ole/ eikä korwille tullut/ eikä yksikään silmä nähnyt ole/ paitsi minua Jumala/ mitä niille tapahtuwat/ jotka sinua odottawat.
64:5 Sine coctasit heite iloiszna/ ia nijlle iotca Wanhurskautta harioittelit/ ia sinun teilles muistelit sinun päles. Catzo/ kylle sine wihastuit/ quin me synditeim/ ia nijsse cauuan wiwymme/ Mutta quitegin meite autettijn.
Sinä kohtasit heitä iloisena/ ja niille jotka wanhurskautta harjoittelit/ ja sinun teilläsi muistelit sinun päällesi. Katso/ kyllä sinä wihastuit/ kuin me syntiä teimme/ ja niissä kauan wiiwyimme/ Mutta kuitenkin meitä autettiin.
64:6 Mutta nyt me caikitynni olema/ ninquin saastaiset/ ia caiki meiden Wanhurskaudhen on ninquin hiereltu waate. Me olema caiki lacastunuet/ ninquin Lehdet/ ia meiden Synnin wiscoiuat meite/ ninquin Twli.
Mutta nyt me kaikki tyynni olemme/ niinkuin saastaiset/ ja kaikki meidän wanhurskauten on niinkuin hierottu waate. Me olemme kaikki lakastuneet/ niinkuin lehdet/ ja meidän synnit wiskoiwat meitä/ niinkuin tuuli.
64:7 Eikengen sinun Nimees auxeshwdha Taica ylesnouse sinua käsittemen. Sille sine peitet sinun Casuos meilde/ ia laskit nendymen meiden Syndihim.
Eikenkään sinun nimeesi awuksensa huuda taikka ylösnouse sinua käsittämän. Sillä sinä peität kaswosi meiltä/ ja laskit nääntymään meidän syntihimme.
64:8 Mutta nyt HERRA/ sine olet meiden Ise/ ia me Loca olema/ Sine olet meiden Walaian/ ia me caiki sinun Käsialas olema.
Mutta nyt HERRA/ sinä olet meidän Isä/ ja me loka olemme/ Sinä olet meidän walajan/ ja me kaikki sinun käsialaasi olemme.
64:9 HERRA ele sangen wihastu/ ia ele ijexi aiattele Synnin päle/ Catzo sis sen päle/ ette Me caiki sinun Canssas olema.
HERRA älä sangen wihastu/ ja älä iäksi ajattele synnin päälle/ Katso siis sen päälle/ että me kaikki sinun kansasi olemme.
64:10 Ne sinun Pyhydhes Caupungit häuitetyt ouat/ Zion ombi autiaxi tecty/ ia Jerusalem macapi kylmille.
Ne sinun pyhyytesi kaupungit häwitetyt owat/ Zion ompi autioksi tehty/ ja Jerusalem makaapi kylmillä.
64:11 Meiden Pyhydhen ia Cunniaudhen Höne/ iossa meiden Iset sinua cunnioitit/ ombi Tulella poltettu/ Ja caiki meiden Caunijt/ ouat häueistyt.
Meidän pyhyyden ja kunniauden huone/ josa meidän isät sinua kunnioitit/ ompi tulella poltettu/ Ja kaikki meidän kauniit/ owat häwäistyt.
64:12 HERRA maltacos sinus neist nin couana pite/ ia wait istua/ ia meite nin harttasti alaslödhe?
HERRA maltatkos sinus näistä niin kowana pitää/ ja waiti istua/ ja meitä niin hartaasti alaslyödä?