Jesajan kirja

XLIV. Lucu.

 

Ette se Uskon Wanhurskaus/ quin Euangeliumist tule/ sarnan cautta/ ainoa wapacta/ ia ei Lain/ töiden/ eli oman Wanhurskaudhen cautta. Nin ne iumaliset Lohutetaan/ ia ne Jumalattomat vchkataan. Esa. xliiij.

44:1 NIn cwle nyt minun Paluelian Jacob/ Ja Israel ionga mine vloswalitzin.
Näin kuule nyt minun palwelijani Jakob/ Ja Israel jonka minä uloswalitsin.
44:2 Nein sanopi HERRA/ ioca sinun tehnyt ia walmistanut on/ ioca sinua hamast eitis codhusta auttapi. Ele sinuas pelke minun paluelian Jacob/ ia sine Hurskas/ ionga mine vloswalitzin.
Näin sanoopi HERRA/ joka sinun tehnyt ja walmistanut on/ joka sinua hamasta äitisi kohdusta auttaapi. Älä sinuas pelkää minun palwelijan Jakob/ ja sinä hurskas/ jonka minä uloswalitsin.
44:3 Sille mine tadhon Wedhet sen Janouaisen päle vloswodhatta/ ia wirdhat sen carkian päle. Mine tadhon minun Hengeni sinun Siemenes päle vloswodhata/ ia minun Siugnauxeni sinun Jelkintuleuaistes päle.
Sillä minä tahdon wedet sen janoawaisen päälle uloswuodattaa/ ja wirrat sen karkean päälle. Minä tahdon minun henkeni sinun siemenesi päälle uloswuodattaa/ ja minun siunaukseni sinun jälkeentulewaistesi päälle.
44:4 Ette he casuaisit ninquin Rohot/ ia ninquin Paiut wesiwirtain tykene.
Että he kaswaisit niinkuin ruohot/ ja niinkuin pajut wesiwirtain tykönä.
44:5 Temen pite sanoman/ HERRAN mine olen/ ia se pite Jacobin Nimen alla cutzuttaman. Ja temen pite itzens omalla kädhellens HERRALLE kirioittaman/ Ja pite nimitettemen Israelin Nimelle.
Tämän pitää sanoman/ HERRAN minä olen/ ja se pitää Jakobin nimen alla kutsuttaman. Ja tämän pitää itsensä omalla kädellänsä HERRALLE kirjoittaman/ Ja pitää nimitettämän Israelin nimelle.
44:21 Aiattele sen päle Jacob ia Israel/ Sille sine olet minun Paluelian/ Mine olen sinun cuuannut/ ettes minun Paluelian olisit/ Israel ele minua vnodha.
Ajattele sen päälle Jakob ja Israel/ Sillä sinä olet minun palwelijani/ Minä olen sinun kuwannut/ ettäs minun palwelijan olisit/ Israel älä minua unohda.
44:22 Mine poispyhin ninquin Piluen sinun Pahatteghos/ ia sinun Synnis ninquin Sumun/ Käenne sinuas minuhun pein/ Sille mine sinun lunastin.
Minä poispyyhin niinkuin pilwen sinun pahat tekosi/ ja sinun syntisi niinkuin sumun/ Käännä sinuas minuun päin/ Sillä minä sinun lunastin.
44:23 Iloitka te Taiuat/ sille itzepe HERRA sen teki/ Ihastu sine Maa tällä alhalla/ paucuckat te Woret ihastoxella/ metze ia caiki puudh henesse. Sille HERRA Lunasti Jacobin/ ia ombi cunnialinen Israelis.
Iloitkaa te taiwaat/ sillä itsepä HERRA sen teki/ Ihastu sinä maa täällä alhaalla/ paukkukaat te wuoret ihastuksella/ metsä ja kaikki puut hänessä. Sillä HERRA lunasti Jakobin/ ja ompi kunniallinen Israelissa.
44:24 Neite sanopi se HERRA sinun Lunastaias/ ioca sinun Eitis Codhusta cuuannut ombi. Mine olen se HERRA ioca caiki teke/ Joca Taiuat yxineni vlosuenyten ia Maan vlosleuiten ilman apulaista.
Näitä sanoopi se HERRA sinun lunastajasi/ joka sinun äitisi kohdusta kuwannut ompi. Minä olen se HERRA joka kaikki tekee/ Joka taiwaat yksinäni uloswenytin ja maan uloslewitin ilman apulaista.
44:25 Joca Noitain merkit tyhiexi teen/ Ja ne Welholiset hullutan. Joca ne Wijsat tacaperin aijan/ ia heiden Constins Hulludhexi teen.
Joka noitain merkit tyhjäksi teen/ Ja ne welholliset hullutan. Joka ne wiisaat takaperin ajan/ ja heidän konstinsa hulluudeksi teen.
44:26 Mutta hen wahuista henen Paluelians Sanan/ ia henen Keskyleistens Neuuon teuttepi. Joca Jerusalemil sanopi/ Ole asuua/ ia nijlle Judan Caupungille/ Olcat raketut/ ia mine heiden Aukions ylesoijennan.
Mutta hän wahwistaa hänen palwelijansa sanan/ ja hänen käskyläistensä neuwon täyttääpi. Joka Jerusalemille sanoopi/ Ole asuwa/ ja niille Judan kaupungille/ Olkaat raketut/ ja minä heidän aukionsa ylösojennan.
44:27 Mine ioca Sywydhelle sanon. Poiskatoka/ ia nijlle Wirghoille/ poisquiuetucat.
Minä joka sywyydelle sanon. Pois kadotkaa/ ja niille wirroille/ pois kuiwettukaat.
44:28 Mine ioca sanon Coresil/ Hen on minun Paimenen/ ia pite caiki minun tactoni teuttemen. Nin ette Jerusalemil sanotan/ Ole rakettu/ ia Templil/ ole perustettu.
Minä joka sanon Kooresille/ Hän on minun paimeneni/ ja pitää kaikki minun tahtoni täyttämän. Niin että Jerusalemille sanotaan/ Ole rakettu/ ja templille/ ole perustettu.