Se Toinen P. Paualin Epistola Corintherin tyge.
X Lucu.
10:1 MUtta mine itze Pauali manan teitä Christusen siueydhen ia Lakiudhen cautta/ Mine ioca teiden keskenä tykenollesani kehno olen/ waan poisollesani olen rochkia teite wastan.
Mutta minä itse Pawali manaan teitä Kristuksen siweyden ja lakeuden kautta/ Minä joka teidän keskenän tykön ollessani kehno olen/ waan pois ollessani olen rohkea teitä wastaan.
10:2 Mutta mine rucolen teite/ ettei minua waadhitaisi tykenollesani rochkiasti kieuttemen/ ia site Kempiutta prwcaman/ ioca minun päleni luullan mutomita wastan/ iotca meite aruauat/ ninquin me lihalisella taualla waelaisimma.
Mutta minä rukoilen teitä/ ettei minua waadittaisi tykön ollessani rohkeasti kiwittämän/ ja sitä kempiyttä pruukaaman/ joka minun päälläni luullaan muutamia wastaan/ jotka meitä arwaawat/ niinkuin me lihallisella tawalla waeltaisimme.
10:3 Sille echke me Lihassa waella'me/ eipe me senwoxi lihalisella taualla sodhi.
Sillä ehkä me lihassa waellamme/ eipä me sen wuoksi lihallisella tawalla sodi.
10:4 Sille ettei meiden Sotaaset ole lihaliset/ waan wäkeuet Jumalan edes alaskukistaman nijte Warieluxi/ ioinenga cansa me mahanlööme ne Aighotuxet
Sillä ettei meidän sota-aseet ole lihalliset/ waan wäkewät Jumalan edes alas kukistamaan niitä warjelluksia/ joidenka kanssa me maahan lyömme ne ajatukset.
10:5 ia caiken Corkiudhen/ quin henens ylesnostapi Jumalan Tundemisen wastan/ Ja Fangixi otamma caiken aijatoxen Christusen cwliaisudhen ala/
ja kaiken korkeuden/ kuin hänens ylös nostaapi Jumalan tuntemista wastaan/ Ja wangiksi otamme kaiken ajatuksen Kristuksen kuuliaisuuden alle/
10:6 Ja me olema walmihit costaman caiken cwlemattudhen/ coska teiden cwliaisus teutetään. Domitzetteko te ninen ielkin iotca näkyuet.
Ja me olemme walmiit kostamaan kaiken kuulemattomuuden/ koska teidän kuuliaisuus täytetään. Tuomitsetteko te niiden jälkeen jotka näkywät.
10:7 Jos iocu vskalda senpäle/ ette hen on Christusen oma/ Se aijatelkan mös itzellense/ ette ninquin hen on Christusen oma/ nin mös me olema Christusen omat.
Jos joku uskaltaa sen päälle/ että hän on Kristuksen oma/ Se ajatelkaan myös itsellensä/ että niinkuin hän on Kristuksen oma/ niin myös me olemme Kristuksen omat.
10:8 Ja ios mine mös iotakin enemin kerskasin itzeni meiden Wallastan/ ionga HErra meille andanut on/ teidhen paranoxexi/ ia ei teidhen turmioxi/ eipe mine wiele sijtteken häpijeisi.
Ja jos minä myös jotakin enemmin kerskaisin itseni meidän wallastan/ jonka Herra meille antanut on/ teidän parannukseksi/ ja ei teidän turmioksi/ eipä minä wielä sittenkään häpeäisi.
10:9 (Mutta sen mine sanon) ettei teiden luuleman pidhe/ quin mine tahdhoisin teite peliettä Lehetuskiriain cautta.
(Mutta sen minä sanon) ettei teidän luuleman pidä/ kuin minä tahtoisin teitä peljättää lähetyskirjain kautta.
10:10 Sille ette Lehetuskiriat (ma he) ouat tosin raskat ia wäkeuet/ Mutta se Rumilinen tykenolemus ombi heicko/ ia ne Puhet ylencatzotudh.
Sillä että lähetyskirjat owat tosin raskaat ja wäkewät/ Mutta sen ruumiillinen tykön olemus ompi heikko/ ja ne puheet ylenkatsotut.
10:11 Joca sencaltainen on/ Se aijatelkan/ ette sencaltaiset quin me olema sanoissa Lehetuskiriain cautta poisollen/ Nin me mös kylle tohdhimme olla töön cansa tykeneollesam.
Joka senkaltainen on/ Se ajatelkaan/ että senkaltaiset kuin me olemme sanoissa lähetyskirjan kautta pois ollen/ Niin me myös kyllä tohdimme olla työn kanssa tykönä ollessamme.
10:12 Sille eipe me iulke meite' lukia eli wertautta heiden seasans iotca itzense ylisteuet/ Mutta ette he heidens mittauat itzense ielkin/ ia piteuet waan heiste itzestens/ nin eiuet he miten ymmerdhä.
Sillä eipä me julki meidän lukea eli werrata heidän seassan jotka itsensä ylistäwät/ Mutta että he heidäns mittaawat itsensä jälkeen/ ja pitäwät waan heistä itsestänsä/ niin eiwät he mitään ymmärrä.
10:13 Mutta eipe me meiten kerska ylitze määren/ Waan ainostans sen cochtolisen märetyn Mitan ielkijn/ iolla Jumala ombi meille mitannut sen määren wlottuuan mös haman teihin asti.
Mutta eipä me meitän kerskaa ylitse määrän/ Waan ainoastansa sen kohtuullisen määrätyn mitan jälkeen/ jolla Jumala ompi meille antanut sen määrän ulottuwan myös hamaan teihin asti.
10:14 Sille eipe me itzenne wloswenyte/ ninquin ei me olisi wlottuneet haman teiden tyghe'ne/ Sille me olema io mös haman teiden tygen Christusen Euangeliumin cansa tulluet/
Sillä eipä me itsenne ulos wenytä/ niinkuin ei me olisi ulottuneet hamaan teidän tykönne/ Sillä me olemme jo myös hamaan teidän tykön Kristuksen ewankeliumin kanssa tulleet/
10:15 ia ei me ylitze määren meiten kerska weraisa töise. Ja me toiuoma/ coska nyt teiden Uskon teisse casuapi/ ette me meiden Määren ielkin tahdhoma leuiemälde tulla/
ja ei me ylitse määrän meitän kerskaa wieraissa töissä. Ja me toiwomme/ koska nyt teidän uskon teissä kaswaapi/ että me meidän määrän jälkeen tahdomme leweämmältä tulla/
10:16 ia site Euangelium mös sarnata/ nijllen iotca teiden toollapolen asuuat ia ei meitem kerskata sijte ioca werasten Määren ielkin walmistettu on.
ja sitä ewankeliumia myös saarnata/ niillen jotka teidän tuolla puolen asuwat ja ei meitämme kerskata siitä joka wierasten määrän jälkeen walmistetu on.
10:17 Mutta ioca itzens kerska/ se kerskatcan itzens Herrassa.
Mutta joka itseänsä kerskaa/ se kerskatkoon itseänsä Herrassa.
10:18 Sille ette ioca itzens kijttepi/ ei se ole coeteldu/ Wan se ionga HErra kijttepi.
Sillä että joka itseänsä kiittääpi/ ei se ole koeteltu/ Waan sen jonka Herra kiittääpi.