P. Marcusen Euangelium.
VIII. Lucu
8:1 NIne peiuine/ coska sangen palio Canssa oli/ eike ollut heille miteken sömist/ cutzui IesuS Opetuslapset tygens/ ia sanoi heille/
Niinä päiwinä/ koska sangen paljon kansaa oli/ eikä ollut mitään syömistä/ kutsui Jesus opetuslapset tykönsä/ ja sanoi heille/
8:2 Mine armadhan Canssan päle/ Sille io he colme peiue wipyneet ouat minun tykeneni/ ia ei ole heille miteken sömist/
Minä armahdan kansan päälle/ Sillä jo he kolme päiwää wiipyneet owat minun tykönäni/ ja ei ole heillä mitäkään syömistä/
8:3 Ja ios mine lasken heijen minuldani cotijns sömete/ nin he waipuuat tielle/ Sille että mwtamat heiste olit cauka tulluat.
Ja jos minä lasken heidät minultani kotiinsa syömättä/ niin he waipuwat tielle/ Sillä että muutamat heistä olit kaukaa tulleet.
8:4 Wastasit hende Opetuslapsens/ Custa iocu woipi neite rauita Leiuille tesse Eremaas?
Wastasit häntä opetuslapsensa/ Kusta joku woipi näitä rawita leiwällä tässä erämaassa?
8:5 Ja hen kysyi heille/ Mondaco Leipe teille on? Nin he sanoit/ Seitzmen.
Ja hän kysyi heiltä/ Montako leipää teillä on? Niin he sanoit/ Seitsemän.
8:6 Ja hen käski Canssan istua atrioitzeman maan päle. Ja hen otti ne seitzemen Leipe/ quin hen kijttenyt oli/ murssi hen/ ia annoi Opetuslastens/ ia ne panit Canssan eteen.
Ja hän käski kansan istua aterioitsemaan maan päälle. Ja hän otti ne seitsemän leipää/ kuin hän kiittänyt oli/ mursi hän/ ja antoi opetuslapsensa/ ja ne panit kansan eteen.
8:7 Ja heille oli wähe calaisita/ ia hen kijtti/ ia käski mös ne edhespanda.
Ja heillä oli wähän kalaisia/ ja hän kiitti/ ja käski myös ne edes panna.
8:8 Nin he söit/ ia rauittin. Ja he ylesotit ne tächteet/ Jotca ieneet olit/ seitzemen Corgia muruia.
Ja he söit/ ja rawittiin. Ja he ylös otit ne tähteet/ Jotka jääneet olit/ seitsemän koria muruja.
8:9 Ja oli nijte iotca söit liki nelie tuhatta. Ja hen laski heidet.
Ja oli niitä jotka söit liki neljä tuhatta. Ja hän laski heidät.
8:10 Ja cochta hen astui Hachten Opetuslastens cansa/ ia tuli Dalmanuthan maan paickoin.
Ja kohta hän astui haahteen opetuslastensa kanssa/ ja tuli Dalmanuthan maan paikkoihin.
8:11 Ja vloslexit Phariseuset/ ia rupesit henen cansans campaileman/ kiusasit hende/ pyten henelde mercki Taiuahast.
Ja ulosläksit phariseukset/ ja rupesit hänen kanssansa kamppailemaan/ kiusasit häntä/ pyytäen häneltä merkkiä taiwahasta.
8:12 Ja quin hen hoghanut oli Hengesens/ nin hen sanoi/ Mixi teme suku mercki pyte? Totisesta sanon mine teille/ Ei anneta telle Sughulle mercki.
Ja kuin hän hokannut (huomannut) oli hengessänsä/ niin hän sanoi/ Miksi tämä suku merkkiä pyytää? Totisesti sanon minä teille/ Ei anneta tälle suwulle merkkiä.
8:13 Ja hen iätti heijen/ ia taas hachten astui/ ia meni ylitze meren.
Ja hän jätti heidän/ ja taas haahteen astui/ ja meni ylitse meren.
8:14 Ja he olit wnochtaneet Leipe cansans otta/ Ja ei ollut heille enä ychte Leipe Hahdes mötens.
Ja he olit unohtaneet leipää kanssansa ottaa/ Ja ei ollut heillä enää yhtään leipää haahdessa myötänsä.
8:15 Ja hen käski heite sanoden/ Catzocat ia carttacat Phariseusten Hapatoxest/ ia Herodesen Hapatoxest.
Ja hän käski heitä sanoen/ Katsokaat ja karttakaat phariseusten hapatuksesta/ ja Herodeksen hapatuksesta.
8:16 Ja he aijattelit sinne ia tenne/ sanoden keskenens/ Se se on/ ettei meille ole Leipe.
Ja he ajattelit sinne ja tänne/ sanoen keskenänsä/ Se se on/ ettei meillä ole leipää.
8:7 Ja quin Iesus sen ymmersi sanoi hen heille/ Mite te sijs tutkistelette ettei teille Leipe ole? Ettekö te wiele nyt homaitze ia ymmerdhä? Wielekö teille nyt on soghaistu sydhen?
Ja kuin Jesus sen ymmärsi sanoi hän heille/ MItä te siist tutkiskelette ettei teillä leipää ole? Ettekö te wielä nyt huomaitse ja ymmärrä? Wieläkö teillä nyt on sokaistu sydän?
8:18 Silmet teille on/ ia ette te näghe/ ia Coruat teille on/ ia ette te cwle/
Silmä teillä on/ ja ette te näe/ ja korwat teillä on/ ja ette te kuule/
8:19 Ja ettekö te muista/ coska mine wijsi Leipe mursin/ widen tuhanen Inhimisen/ quin monda Corgia te teunens techteite ylesotitta?
Ja ettekö te muista/ koska minä wiisi leipää mursin/ wiiden tuhannen ihmisen/ kuin monta koria te täynnänsä tähteitä ylös otitte?
8:20 Nin he sanoit/ Caxitoistakymende. Nin mös coska mine ne seitzemen murssin/ Nelien tuhanen seas/ Quin monda Corgia teunens tehde muruia te silloin ylesotitta? Nin he sanoit/ Seitzemen.
Niin he sanoit/ Kaksitoistakymmentä. Niin myös koska minä ne seitsemän mursin/ Neljän tuhannen seassa/ Kuin monta koria täynnänsä tähdemuruja te silloin ylös otitte? Niin he sanoit/ Seitsemän.
8:21 Ja sanoi hen heille/ Mixei te sijs ymmerdhä?
Ja sanoi hän heille/ Miksei te siis ymmärrä?
8:22 Ja hen tuli Bethsaidan/ Ja he edhestoit yhden Sokian/ ia rucolit hende/ että hen rupeis henehen.
Ja hän tuli Bethsaidaan/ Ja he edestoit yhden sokean/ ja rukoilit häntä/ että hän rupeisi häneen.
8:23 Ja hen rupesi sen Sokian käten/ ia vloswei henen Kylest/ ia sylki henen Silmijns/ ia pani kätens henen pälens/ ia kysyi henelle/ Jos hen iotaki näkis.
Ja hän rupesi sen sokean käteen/ ja ulos wei hänen kylästä/ ja sylki hänen silmiinsä/ ja pani kätensä hänen päällensä/ ja kysyi häneltä/ Jos hän jotakin näkisi.
8:24 Nin hen catzoi yles ia sanoi/ Mine näen Inhimiset keuxendeluen ninquin näkisin puudh.
Niin hän katsoi ylös ja sanoi/ Minä näen ihmiset käyskentelewän niin kuin näkisin puut.
8:25 Sijtte hen taas pani Kädhens henen Silmeins päle/ ia teki henen näkemähen. Ja tuli paratuxi/ nin että hen selkeste caiki wastwdhest näki.
Sitten hän taas pani kätensä hänen silmäinsä päälle/ ja teki hänen näkemään. Ja tuli paratuksi/ niin että hän selkeästi kaikki wastuudesta näki.
8:26 Ja hen lehetti henen Cotians sanoden/ Ele Kyleen mene/ ele mös kellengen tete sielle sano.
Ja hän lähetti hänen kotiansa sanoen/ Älä kylään mene/ älä myös kellenkään tätä siellä sano.
8:27 Ja IesuS vloslexi ia henen Opetuslapsens nihin Kylihin Cesarean tyge/ ioca cutzuttan Philippi. Ja tielle hen kysyi Opetuslapsillens sanoden heille/ Kenengä sanouat Inhimiset minun oleuan?
Ja Jesus ulos läksi ja hänen opetuslapsensa niihin kyliin Kesarean tykö/ joka kutsutaan Philippi. Ja tiellä hän kysyi opetuslapsiltansa sanoen heille/ Kenenkä sanowat ihmiset minun olewan?
8:28 Nin he wastasit/ Johannesen castaian/ ia mutamat Eliam/ mutamat taas yhden Prophetain lughusta.
Niin he wastasit/ Johannes Kastajan/ ja muutaman Elian/ muutamat taas yhden prophetain luwusta.
8:29 Ja hen sanoi heille/ Mutta kenengä te sanotta minun oleuan? Nin Petari wastasi ia sanoi henelle/ Sine olet se CHRISTUS.
Ja hän sanoi heille/ Mutta kenenkä te sanotte minun olewan? Niin Petari wastasi ja sanoi hänelle/ Sinä olet se KRISTUS.
8:30 Ja hen hastoi heite/ ettei he kellekä sanoisi heneste.
Ja hän haastoi heitä/ ettei he kellekään sanoisi hänestä.
8:31 Ja hen rupesi heite opettaman/ ette Inhimisen Poian pite palio kerssimen/ ia poishyliettemen Wanhimilda ia ylimeisilde Papeilda/ ia Kirianoppenuilda/ ia tapettaman/ ia colmen peiuen peräst ylesnousema'. Nin iulkisesta hen sen Puhen puhui.
Ja hän rupesi heitä opettaman/ että Ihmisen Pojan pitää paljon kärsimän/ ja pois hyljättämän wanhimmilta ja ylimmäisiltä papeilta/ ja kirjanoppineilta/ ja tapettaman/ ja kolmen päiwän perästä ylösnouseman. Niin julkisesti hän sen puheen puhui.
8:32 Ja Petari otti henen tygens/ rupesi hende rangaitzeman.
Ja Petari otti hänen tykönsä/ rupesi häntä rangaitseman.
8:33 Mutta hen känsijn/ ia catzoi Opetuslapsijns pein nuchteli Petarita sanoden. Mene minun ielkeni sine Sathanas/ sille ettei sine ymmerdhä mitke JUMALAN ouat/ waan mite Inhimisten ouat.
Mutta hän käänsi/ ja katsoi opetuslapsiinsa päin nuhteli Petaria sanoen. Mene minun jälkeeni sinä sathanas/ sillä ettei sinä ymmärrä mitkä JUMALAN owat/ waan mitä ihmisten owat.
8:34 Ja hen cutzui tygens Ca'ssan ynne Opetuslaste's cansa/ ia sanoi heille/ Cuca minua tachto seurata hen poiskielken itzens/ ia ottacan henen Ristins pälens ia seuratkan minua.
Ja hän kutsui tykönsä kansan ynnä opetuslastensa kanssa/ ja sanoi heille/ Kuka minua tahtoo seurata hän pois kielkään itsensä/ ja ottakaan hänen ristinsä päällensä ja seuratkaan minua.
8:35 Sille että cucaikenens tachto Hengens wapatta/ se hucutta sen. Mutta cucaikenens Hengens hucutta minun ia Euangeliumin tedhen/ se henen wapatta.
Sillä että kuka ikänänsä tahtoo henkensä wapahtaa/ se hukuttaa sen. Mutta kuka ikänänsä henkensä hukuttaa minun ja ewankeliumin tähden/ se hänen wapahtaa.
8:36 Sille mite se autta Inhimisen/ ios hen woittais caiken mailman/ ia sapi henen Hengens wahingon?
Sillä mitä se auttaa ihmisen/ jos hän woittaisi kaiken maailman/ ja sapi hänen henkensä wahingon?
8:37 Eli mite Inhiminen on andaua iolla hen taita Hengens lunasta?
Eli mitä ihminen on antawa jolla hän taitaa henkensä lunastaa?
8:38 Mutta ioca häpepi minua ia minun Sanani tesse hooralises ia synnises sughusa/ site mös pite Inhimisen Poian häpiemen/ coska hen tulepi henen Isens cunniasa pyhein Engelittein cansa.
Mutta joka häpeepi minua ja minun sanaani tässä huorallisessa ja syntisessä suwussa/ sitä myös pitää Ihmisen Pojan häpeämän/ koska hän tuleepi hänen Isänsä kunniassa pyhäin enkelitten kanssa.