PSALMI 95

Kehoitus kiittämään ja tottelemaan Herraa.

1. Tulkaa, kohottakaamme ilohuuto Herralle, riemuhuuto pelastuksemme kalliolle.

1. Tulkaat, veisatkaamme kiitosta Herralle, ja iloitkaamme meidän autuutemme turvalle!

1. TUlcat riemuitcam HERralle ja iloitcam meidän autuudem turwalle.

1. TUlcat/ weisacam HERRALLE/ ia iloitkam meiden Autuudhen Turuan edes. (Tulkaat/ weisatkaamme HERRALLE/ ja iloitkaamme meidän autuuden turwan edessä.)

1 O come, let us sing to Jehovah. Let us shout to the rock of our salvation.

1. O come, let us sing unto the LORD: let us make a joyful noise to the rock of our salvation.

1. Kommer, lader os synge med Fryd for Herren, lader os raabe af Glæde for vor Frelses Klippe!

1. Kommer, låter oss glädjas Herranom, och fröjdas för vår salighets tröst.

1. Tulge, öiskagem Jehowale, hüüdkem römoga omma önnistusse kaljo pole.

1. Ateikite, giedokime Viešpačiui! Džiaugsmingą triukšmą kelkime savo išgelbėjimo uolai!

1. Kommt herzu, laßt uns dem HERRN frohlocken und jauchzen dem Hort unsers Heils!

1. Venez, chantons à l'Éternel; jetons des cris de joie au rocher de notre salut.

1. VENÍD, alegrémosnos en Jehová: cantemos con júbilo a la Roca de nuestra salud.

1 Komt, laat ons den HEERE vrolijk zingen; laat ons juichen den Rotssteen onzes heils.

1. Pójdźcież, śpiewajmy Panu; wykrzykujmy skale zbawienia naszego.

1. Jőjjetek el, örvendezzünk az Úrnak; [1†] vígadozzunk a mi szabadításunk kősziklájának!

1 (94:1) Приидите, воспоем Господу, воскликнем твердыне спасения нашего;

1. Прийдїте, в радостї засьпіваймо Господеві, з покликом звеселїмось перед скелею спасення нашого!

2. Käykäämme kiittäen hänen kasvojensa eteen, veisatkaamme hänelle riemuvirsiä.

2. Tulkaamme hänen kasvoinsa eteen kiitoksella, ja riemuitkaamme hänelle lauluilla!

2. Tulcam hänen caswons eteen kijtoxella ja riemuitcam hänelle lauluilla.

2. Ennettekem henen Casuonsa Kijtoxesa/ ia henelle riemuitkam Psalmeissa. (Ennätkäämme hänen kaswonsa kiitoksessa/ ja hänelle riemuitkaamme psalmeissa.)

2 Let us come before his presence with thanks-giving. Let us shout to him with songs.

2. Let us come before his presence with thanksgiving, and make a joyful noise unto him with psalms.

2. Lader os komme frem for hans Ansigt med Tak, lader os raabe af Glæde for ham med Psalmer!

2. Låt oss med tack komma inför hans ansigte, och fröjdas för honom med Psalmer.

2. Joudkem tem̃a palle ette tännamissega, kitusse-lauludega öiskagem temmale.

2. Ateikime į Jo akivaizdą su padėka, džiaugsmingai giedokime Jam psalmes!

2. Lasset uns mit Danken vor sein Angesicht kommen und mit Psalmen ihm jauchzen!

2. Présentons-nous à lui avec des louanges; offrons-lui nos joyeux cantiques.

2. Anticipemos su rostro con alabanza: cantémosle alegres con salmos.

2 Laat ons Zijn aangezicht tegemoet gaan met lof; laat ons Hem juichen met psalmen.

2. Uprzedźmy oblicze jego z chwałą; psalmy mu śpiewajmy.

2. Menjünk elébe hálaadással; vígadozzunk néki zengedezésekkel.

2 (94:2) предстанем лицу Его со славословием, в песнях воскликнем Ему,

2. Підем на зустріч йому з хвалою, явимо радість перед ним у псальмах!

3. Sillä Herra on suuri Jumala, suuri kuningas yli kaikkien jumalien.

3. Sillä Herra on suuri Jumala, ja suuri kuningas kaikkein jumalain ylitse.

3. Sillä HERra on suuri Jumala ja suuri Cuningas caickein jumalitten päällä.

3. Sille HERRA on yxi swri Jumala/ ia yxi swri Kuningas ylitze caikia Jumaloita. (Sillä HERRA on yksi suuri Jumala/ ja yksi suuri kuningas ylitse kaikkia jumaloita.)

3 Because Jehovah is a great God and a great King above all gods.

3. For the LORD is a great God, and a great King above all gods.

3. Thi Herren er en stor Gud, ja, en stor Konge over alle Guder.

3. Ty Herren är en stor Gud, och en stor Konung öfver alla gudar.

3. Jehowa on suur Jummal, ja suur kunningas keik ülle jummalatte.

3. Viešpats yra didis Dievas ir didis Karalius, didesnis už visus dievus.

3. Denn der HERR ist ein großer Gott und ein großer König über alle Götter.

3. Car l'Éternel est un Dieu grand, il est un grand roi au-dessus de tous les dieux.

3. Porque Jehová es Dios grande; y Rey grande sobre todos los dioses.

3 Want de HEERE is een groot God; ja, een groot Koning boven alle goden;

3. Albowiem Pan jest Bóg wielki, i król wielki nade wszystkich bogów.

3. Mert nagy Isten az Úr, és nagy király minden [2†] istenen felül.

3 (94:3) ибо Господь есть Бог великий и Царь великий над всеми богами.

3. Бо Господь Бог великий, і великий царь над всїма богами.

4. Maan syvyydet ovat hänen kädessänsä, ja hänen ovat vuorten kukkulat.

4. Sillä hänen kädessänsä on kaikki, mitä maa kantaa, ja vuorten kukkulat ovat myös hänen.

4. Sillä hänen kädesäns on caicki mitä maa canda ja wuorten cuckulat owat myös hänen.

4. Sille henen Kädhesens ombi mite ikenens Maa canda/ Ja ne Woren Cuckulat ouat mös henen. (Sillä hänen kädessänsä ompi mitä ikänänsä maa kantaa/ Ja ne wuoren kukkulat owat myös hänen.)

4 In his hand are the deep places of the earth. The heights of the mountains are also his.

4. In his hand are the deep places of the earth: the strength of the hills is his also.

4. I hans, Haand ere Jordens Dybder, og Bjergenes Høj der høre ham til.

4. Ty i hans hand är hvad som jorden bär, och bergshöjderna äro också hans.

4. Kelle kä on süggawamad Ma kohhad, ja keigeüllemad mäggede otsad on temma pärralt.

4. Jo rankoje yra žemės gelmės ir Jam priklauso kalnų viršūnės.

4. Denn in seiner Hand ist, was unten in der Erde ist; und die Höhen der Berge sind auch sein.

4. C'est en sa main que sont les abîmes de la terre; à lui sont les sommets des montagnes.

4. Porque en su mano están las profundidades de la tierra: y las alturas de los montes son suyas.

4 In Wiens hand de diepste plaatsen der aarde zijn, en de hoogten der bergen zijn Zijne;

4. W jegoż rękach są głębokości ziemi, i wierzchy gór jego są.

4. A kinek kezében vannak a földnek mélységei, [3†] és a hegyeknek magasságai is az övéi.

4 (94:4) В Его руке глубины земли, и вершины гор – Его же;

4. В руцї його всї глибинї землї, його ж і гори високі.

5. Hänen on meri, sillä hän on sen tehnyt, ja kuiva maa, jonka hänen kätensä ovat valmistaneet.

5. Sillä hänen on meri, ja hän on sen tehnyt, ja hänen kätensä ovat kuivan valmistaneet.

5. Sillä hänen on meri ja hän on sen tehnyt ja hänen kätens owat cuiwan walmistanet.

5. Sille henen ombi Meri/ ia hen on sen tehnyt/ ia henen Kädhens ouat sen Carkian walmistanuet. (Sillä hänen ompi meri/ ja hän on sen tehnyt/ ja hänen kätensä owat sen karkean walmistanut.)

5 The sea is his and he made it. And his hands formed the dry land.

5. The sea is his, and he made it: and his hands formed the dry land.

5. Havet er hans, og han har skabt det, og hans Hænder have dannet det tørre Land.

5. Ty hans är hafvet, och hans händer hafva det torra beredt.

5. Temma pärralt on merri, ja temma issi on sedda teinud, ja temma käed on kuiwa maad walmistanud.

5. Jo yra jūra, nes Jis ją sutvėrė, ir sausuma Jo rankų darbas.

5. Denn sein ist das Meer, und er hat's gemacht; und seine Hände haben das Trockene bereitet.

5. A lui appartient la mer, car il l'a faite, et ses mains ont formé la terre.

5. Porque suya es la mar, y él la hizo: y sus manos formaron la seca.

5 Wiens ook de zee is, want Hij heeft ze gemaakt; en Zijn handen hebben het droge geformeerd.

5. Jegoż jest morze, bo je on uczynił; i ziemia, którą ręce jego ukształtowały.

5. A kié a tenger, és ő alkotta [4†] is azt, és a szárazföldet is az ő kezei formálták.

5 (94:5) Его – море, и Он создал его, и сушу образовали руки Его.

5. І море його, він сотворив його; й сушу руки його сотворили.

6. Tulkaa, kumartukaamme ja polvistukaamme, polvillemme langetkaamme Herran, meidän Luojamme, eteen.

6. Tulkaat, kumartakaamme ja polvillemme langetkaamme, ja maahan laskeukaamme Herran meidän Luojamme eteen!

6. Tulcat cumartacam ja polwillem langetcam ja maahan laskecam HERran meidän luojam eteen.

6. Tulcat/ cumartacam/ ia poluillen langetkam/ ia mahanlaskecam HERRAN meiden Loian eteen. (Tulkaat/ kumartakaamme/ ja polwillen langetkaamme/ ja maahan laskekaamme HERRAN meidän Luojan eteen.)

6 O come, let us worship and bow down. Let us kneel before Jehovah our maker.

6. O come, let us worship and bow down: let us kneel before the LORD our maker.

6. Kommer, lader os tilbede og nedbøje os, lader os bøje Knæ for Herren, vor Skabers Ansigt!

6. Kommer, låter oss tillbedja, och knäböja, och nederfalla för Herranom, den oss gjort hafver.

6. # Tulge, kummardagem ja nikkutagem, heitkem pölweli mahha Jehowa palle ette, kes meid on teinud.

6. Ateikite, pulkime žemėn prieš Dievą ir pagarbinkime, atsiklaupkime prieš Viešpatį, kuris sutvėrė mus!

6. Kommt, laßt uns anbeten und knieen und niederfallen vor dem HERRN, der uns gemacht hat.

6. Venez, prosternons-nous, inclinons-nous; fléchissons les genoux devant l'Éternel qui nous a faits.

6. Veníd, postrémosnos, y encorvémosnos, arrodillémosnos delante de Jehová nuestro hacedor.

6 Komt, laat ons aanbidden en nederbukken; laat ons knielen voor den HEERE, Die ons gemaakt heeft.

6. Pójdźcie, kłaniajmy się, a upadajmy przed nim; klękajmy przed Panem, stworzycielem naszym.

6. Jőjjetek, hajoljunk meg, boruljunk le; essünk térdre az Úr előtt, a mi alkotónk [5†] előtt!

6 (94:6) Приидите, поклонимся и припадем, преклоним колени пред лицем Господа, Творца нашего;

6. Прийдїте, поклонїмся йому богомільно, приклонїм колїна наші перед Господом, що сотворив нас!

7. Sillä hän on meidän Jumalamme, ja me olemme kansa, jota hän paimentaa, lauma, jota hänen kätensä kaitsee. Jospa te tänä päivänä kuulisitte hänen äänensä:

7. Sillä hän on meidän Jumalamme ja me hänen elatuskansansa, ja hänen kättensä lauma. Tänäpänä, jos kuulette hänen äänensä,

7. Sillä hän on meidän Jumalam ja me hänen elatus Canssans ja hänen kättens lauma.

7. Sille hen on meiden Jumalan/ ia me henen Elatus Canssans/ ia henen Kättens Lauma. (Sillä hän on meidän Jumalan/ ja me hänen elatuskansansa/ ja hänen kättensä lauma.)

7 Because he is our God and we are the people of his pasture and the sheep of his hand. Today, O that you* would hear his voice!

7. For he is our God; and we are the people of his pasture, and the sheep of his hand. To day if ye will hear his voice,

7. Thi han er vor Gud, og vi ere det Folk, han føder, og den Hjord, hans Haand leder: Vilde I dog i Dag høre hans Røst!

7. Ty han är vår Gud, och vi hans fosterfolk, och hans händers får.

7. Sest temma on meie Jum̃al, ja meie temma karja rahwas ja lambad, mis ta käe al: tänna, kui teie temma sanna kulete,

7. Jis yra mūsų Dievas, o mes­Jo ganoma tauta ir Jo rankų globojamos avys! Šiandien, jeigu išgirsite Jo balsą,­

7. Denn er ist unser Gott und wir das Volk seiner Weide und Schafe seiner Hand. Heute, so ihr seine Stimme höret,

7. Car il est notre Dieu, nous sommes le peuple qu'il fait paître et les brebis qu'il conduit.

7. Porque él es nuestro Dios: y nosotros el pueblo de su pasto, y ovejas de su mano. Si hoy oyereis su voz,

7 Want Hij is onze God, en wij zijn het volk Zijner weide, en de schapen Zijner hand. Heden, zo gij Zijn stem hoort,

7. Onci jest zaiste Bóg nasz, a myśmy lud pastwiska jego, i owce rąk jego. Dziś, jeźli głos jego usłyszycie,

7. Mert ő a mi Istenünk, mi pedig az ő [6†] legelőjének népei és az ő kezének juhai vagyunk; vajha ma hallanátok az ő szavát.

7 (94:7) ибо Он есть Бог наш, и мы – народ паствы Его и овцы руки Его. О, если бы вы ныне послушали гласа Его:

7. Бо він Бог наш, а ми нарід пасовиска його, і стадо руки його. Ой, коли б ви сьогоднї, як почуєте голос його,

8. Älkää paaduttako sydäntänne, niinkuin Meribassa, niinkuin Massan päivänä erämaassa,

8. Niin älkäät paaduttako sydämiänne, niinkuin Meribassa tapahtui, niinkuin kiusauksen päivänä korvessa,

8. Tänäpän jos te cuuletta hänen änens nijn älkät paaduttaco sydämitän nijncuin Meribas tapahtui nijncuin Massas corwesa.

8. Tenepene/ Jos te henen Änens cwletta/ nin elket padhuttaco teiden Sydhemiten/ Ninquin Meribas tapachtui/ Ninquin Massas iochtui Coruesa. (Tänäpänä/ Jos te hänen äänensä kuulette/ niin älkäät paaduttako teidän sydämitän/ Niinkuin Meribassa tapahtui/ Niinkuin Massassa johtui korwessa.)

8 Harden not your* heart, as in the provocation, as the day of trial in the wilderness,

8. Harden not your heart, as in the provocation, and as in the day of temptation in the wilderness:

8. Forhærder ikke eders Hjerte, som ved Meriba, som paa den Dag ved Massa udi Ørken,

8. I dag om I hans röst hören, så förstocker icke edor hjerta, såsom i Meriba skedde, såsom i Massa i öknene;

8. Ärge tehke omma süddant mitte kowwaks, nende kui Meribas, kui kiusamisse päwal körbes:

8. ‘‘neužkietinkite savo širdžių kaip Meriboje, kaip gundymo dieną dykumoje,

8. so verstocket euer Herz nicht, wie zu Meriba geschah, wie zu Massa in der Wüste,

8. Aujourd'hui, si vous entendez sa voix, n'endurcissez pas votre cœur comme à Mériba (Querelle), comme au jour de Massa (Tentation), dans le désert,

8. No endurezcáis vuestro corazón como en Meriba: como el día de Masa en el desierto,

8 Verhardt uw hart niet, gelijk te Meriba, gelijk ten dage van Massa in de woestijn;

8. Nie zatwardzajcież serca swego, jako w Meryba, a jako czasu kuszenia na puszczy.

8. Ne keményítsétek meg a ti szíveteket, mint Meribáhnál, mint Maszszáh napján a [7†] pusztában:

8 (94:8) „не ожесточите сердца вашего, как в Мериве, как в день искушения в пустыне,

8. Та не стали тверді серцями, як в Мериві, як у день Масси в пустинї!

9. jossa teidän isänne minua kiusasivat, jossa he koettelivat minua, vaikka olivat nähneet minun tekoni.

9. Kussa isänne minua kiusasivat, koettelivat minua, ja näkivät myös minun tekoni;

9. Cusa teidän Isänne minua kiusaisit coettelit minua ja näit myös minun teconi.

9. Jossa teiden Iset minua kiusasit/ coettelit minua/ ia neit möös minun Teconi. (Jossa teidän isät minua kiusasit/ koettelit minua/ ja näit myös minun tekoni.)

9 where your* fathers challenged me, proved me and saw my work.

9. When your fathers tempted me, proved me, and saw my work.

9. hvor eders Fædre fristede mig; de prøvede mig, og de saa min Gerning.

9. Der edre fäder försökte mig, förnummo och sågo min verk;

9. Kui teie wannemad mind kiusasid, katsusid mo peäle, ja näggid ka minno tööd.

9. kur jūsų tėvai mane gundė ir mėgino, nors mano darbus buvo matę!

9. da mich eure Väter versuchten, mich prüften und sahen mein Werk.

9. Où vos pères m'ont tenté et m'ont éprouvé, où ils ont aussi vu mes œuvres.

9. Donde me tentaron vuestros padres, probáronme, también vieron mi obra.

9 Waar Mij uw vaders verzochten, Mij beproefden, ook Mijn werk zagen.

9. Kiedy mię kusili ojcowie wasi, doświadczylić mię, i widzieli sprawy moje.

9. A hol megkisértettek engem a ti atyáitok; próbára tettek engem, jóllehet látták az én [8†] cselekedetemet.

9 (94:9) где искушали Меня отцы ваши, испытывали Меня, и видели дело Мое.

9. Як батьки ваші спокушали, пробували мене, хоч твориво моє бачили.

10. Neljäkymmentä vuotta minä olin kyllästynyt siihen sukuun ja sanoin: 'He ovat kansa, jonka sydän on eksynyt, eivätkä he tahdo tietää minun teistäni.'

10. Että minä neljäkymmentä ajastaikaa suutuin tähän kansaan, ja sanoin: se on senkaltainen kansa, jonka sydämet aina eksyä tahtovat, ja jotka minun tietäni ei tahtoneet oppia;

10. Että minä neljäkymmendä ajastaica kärsein waiwa täldä Canssalda ja sanoin: se on sencaltainen Canssa jonga sydämet aina exyä tahtowat ja jotca minun tietäni ei tahtonet oppia.

10. Ette mine neliekymende Aiastaica waiua kersin teste Canssasta/ ia sanoin/ Se on sencaltainen Canssa/ ionga Sydhemet aina Willitiete tactouat. Ja iotca minun Tieteni euet tactonuet oppia. (Että minä neljäkymmentä ajastaikaa waiwaa kärsin tästä kansasta/ ja sanoin/ Se on senkaltainen kansa/ jonka sydämet aina willitietä tahtowat. Ja jotka minun tietäni eiwät tahtoneet oppia.)

10 Forty years long I was grieved with that generation and said, It is a people that do go-astray in their heart and they have not known my ways.

10. Forty years long was I grieved with this generation, and said, It is a people that do err in their heart, and they have not known my ways:

10. Fyrretyve Aar kededes jeg ved den Slægt og sagde: De ere et Folk, som farer vild med Hjertet, de kendte ikke mine Veje,

10. Att jag i fyratio år mödo hade med detta folk, och sade: Det är sådant folk, att deras hjerta alltid vill den orätta vägen, och de mina vägar icke lära vilja;

10. Nellikümmend aastat olli mul tüddimus selle pölwe-rahwa pärrast, ja ma ütlesin: Need on üks rahwas, mis süddames eksib, ja nemmad ei tunne mo wisisid.

10. Keturiasdešimt metų mane liūdino ta karta, ir Aš pasakiau: ‘Ši tauta klysta savo širdyje ir nepažįsta mano kelių’.

10. Vierzig Jahre hatte ich Mühe mit diesem Volk und sprach: Es sind Leute, deren Herz immer den Irrweg will und die meine Wege nicht lernen wollen;

10. Pendant quarante ans j'eus cette génération en dégoût, et je dis: C'est un peuple dont le cœur s'égare; ils n'ont point connu mes voies.

10. Cuarenta años combatí con la nación: y dije: Pueblo son que yerran de corazón, que no han conocido mis caminos:

10 Veertig jaren heb Ik verdriet gehad aan dit geslacht, en heb gezegd: Zij zijn een volk, dwalende van hart, en zij kennen Mijn wegen niet.

10. Przez czterdzieści lat miałem spór z tym narodem, i rzekłem: Lud ten błądzi sercem, a nie poznali dróg moich;

10. Negyven [9†] esztendeig bosszankodtam e nemzetségen, és mondám: Tévelygő szívű nép ők, és nem tudják ők az én útamat!

10 (94:10) Сорок лет Я был раздражаем родом сим, и сказал: это народ, заблуждающийся сердцем; они не познали путей Моих,

10. Сорок років був рід той огидою для мене, і я сказав: вони нарід, що блукає серцем, і не пізнали вони доріг моїх,

11. Ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni.'

11. Joille minä vihoissani vannoin: ettei heidän pidä minun lepooni tuleman.

11. Joille minä wihoisani wannoin: ettei heidän pidä minun lepooni tuleman.

11. Joille mine wannoin minun Wihoissani/ Ei pidhe heiden minun Lepohoni siseltuleman. (Joille minä wannoin minun wihoissani/ Ei pidä heidän minun lepohoni sisälle tuleman.)

11 Therefore I swore in my wrath that they should not enter into my rest.

11. Unto whom I sware in my wrath that they should not enter into my rest.

11. saa at jeg svor i min Vrede: De skulle ikke komme til min Hvile!

11. Så att jag svor i mine vrede: De skola icke komma till mina rolighet.

11. Et minna omma wihha sees wandusin: nemmad ei pea mitte mo hingamisse sisse tullema.

11. Užsirūstinęs jiems prisiekiau: ‘Jie neįeis į mano poilsį!’ ‘‘

11. daß ich schwur in meinem Zorn: Sie sollen nicht zu meiner Ruhe kommen.

11. Aussi je l'ai juré dans ma colère: S'ils entrent dans mon repos!

11. Por tanto yo juré en mi furor: No entrarán en mi holganza.

11 Daarom heb Ik in Mijn toorn gezworen: Zo zij in Mijn rust zullen ingaan!

11. Którymem przysiągł w popędliwości mojej, że nie wnijdą do odpocznienia mego.

11. A kiknek megesküdtem haragomban: Nem mennek be az én [10†] nyugalmam helyére.

11 (94:11) и потому Я поклялся во гневе Моем, что они не войдут в покой Мой".

11. Так що я поклявся в гнїві моїм, що не ввійти їм в упокій мій!