PSALMI 30

Pelastuneen kiitosvirsi

1. Daavidin virsi temppelin vihkimislaulu.

1. Psalmi, veisattava Davidin huoneen vihkimisessä.

1. Psalmi weisattapa Dawidin huonen wihkimises.

1. Yxi Psalmi weisattapa Dauidin Hoonen Wihkimises. (Yksi psalmi weisattawa Dawidin huoneen wihkimisessä.)

1 I will lift you up, O Jehovah, because you have raised me up and have not made my foes to rejoice over me.

1. A Psalm and Song at the dedication of the house of David.I will extol thee, O LORD; for thou hast lifted me up, and hast not made my foes to rejoice over me.

1. En Psalme, en Sang ved Husets Indvielse; af David.

1. En Psalm, till att sjunga om Davids hus vigning.

1. Taweti koia pühhitsemisse laul ja luggu.

1. Aukštinu Tave, Viešpatie, nes Tu išlaisvinai mane ir neleidai mano priešams džiaugtis dėl manęs.

1. Ein Psalm, zu singen von der Einweihung des Hauses, von David. Ich preise dich, HERR; denn du hast mich erhöht und lässest meine Feinde sich nicht über mich freuen.

1. Psaume de David; cantique pour la dédicace de sa maison.

1. Salmo de canción del estrenamiento de la casa de David. ENSALZARTE he, o! Jehová, porque me has ensalzado: y no hiciste alegrar a mis enemigos de mí.

1 Een psalm, een lied der inwijding van Davids huis.

1. (Psalm pieśni przy poświęceniu domu Dwidowego.)

1. Dávid zsoltára. Templomszentelési ének.

1 (29:1) Псалом Давида; песнь при обновлении дома.

1. Псальма на посьвят дому Давидового. В ознесу тебе, мій Господи, ти бо підняв мене і не допустив, щоб втїшались надо мною вороги мої.

2. Minä ylistän sinua, Herra, sillä sinä pelastit minut etkä sallinut viholliseni iloita minusta.

(H30:2) Minä ylistän sinua, Herra, sillä sinä olet korottanut minua: et myös salli viholliseni iloita minusta.

2. MInä ylistän sinua HERra: sillä sinä olet corgottanut minua et myös salli iloita wiholliseni minusta.

2. MIne ylisten sinua HERRA/ sille sine olet yleskorghottanut minua/ etkes salli iloita Wiholiseni minun ylitzeni. (Minä ylistän sinua HERRA/ sillä sinä olet ylös korottanut minua/ etkäs salli iloita wiholliseni minun ylitseni.)

2 O Jehovah my God, I cried to you and you have healed me.

2. O LORD my God, I cried unto thee, and thou hast healed me.

2. Herre ! jeg vil ophøje dig; thi du har draget mig op, og du lod ikke mine Fjender glædes over mig.

2. Jag prisar dig, Herre: ty du hafver upphöjt mig, och låter icke mina fiendar glädja sig öfver mig.

2. Ma tahhan sind Jehowa! sureks tösta, sest sa olled mind üllestöstnud, ja sa polle mo waenlasi mitte mo pärrast römustand.

2. Viešpatie, mano Dieve, šaukiausi Tavęs, ir Tu išgydei mane.

2. HERR, mein Gott, da ich schrie zu dir, machtest du mich gesund.

2. Je t'exalte, ô Éternel! Car tu m'as relevé, et tu n'as pas permis que mes ennemis se réjouissent à mon sujet.

2. Jehová, Dios mío, clamé a tí, y me sanaste.

(30:2) Ik zal U verhogen, HEERE, want Gij hebt mij opgetrokken, en mijn vijanden over mij niet verblijd.

2. Panie! wywyższać cię będę; albowiem wywyższyłeś mię, a nie dałeś pociechy nieprzyjaciołom moim ze mnie.

2. Magasztallak Uram, hogy felemeltél [1†] engem, és nem engedted, hogy ellenségeim örüljenek rajtam.

(29:2) Превознесу Тебя, Господи, что Ты поднял меня и не дал моим врагам восторжествовать надо мною.

2. Господи Боже мій! До тебе кликав я, і ти вилїчив мене.

3. Herra, minun Jumalani, sinua minä huusin, ja sinä paransit minut.

2. Herra minun Jumalani, kuin minä huusin sinua, niin sinä teit minun terveeksi.

3. HERra minun Jumalan cosca minä huusin sinua nijns teit minun terwexi.

3. HERRA minun Jumalan/ coska mine hwsin sinun tyges/ nin sine teit minun terueexi. (HERRA minun Jumalani/ koska minä huusin sinun tykösi/ niin sinä teit minun terweeksi.)

3 O Jehovah, you have brought up my soul from Sheol. You have kept me alive, that I should not go down to the pit.

3. O LORD, thou hast brought up my soul from the grave: thou hast kept me alive, that I should not go down to the pit.

3. Herre, min Gud! jeg raabte til dig, og du helbredede mig.

3. Herre min Gud, då jag ropade till dig, gjorde du mig helbregda.

3. Jehowa mo Jummal, ma ollen so pole kissendanud, ja sa olled mind terweks teinud.

3. Viešpatie, Tu išvedei iš mirusiųjų buveinės mano sielą, išlaikei mane gyvą, kad nenužengčiau į duobę.

3. HERR, du hast meine Seele aus der Hölle geführt; du hast mich lebend erhalten, da jene in die Grube fuhren.

3. Éternel, mon Dieu, j'ai crié à toi, et tu m'as guéri.

3. Jehová, hiciste subir del sepulcro mi alma: disteme vida de mi descendimiento a la sepultura.

2 (30:3) HEERE, mijn God! ik heb tot U geroepen, en Gij hebt mij genezen.

3. Panie, Boże mój! wołałem do ciebie, a uzdrowiłeś mię.

3. Uram, Istenem, hozzád kiáltottam, és te meggyógyítottál engem!

2 (29:3) Господи, Боже мой! я воззвал к Тебе, и Ты исцелил меня.

3. Господи, ти випровадив душу мою з пекла, оживив мене зміж тих, що йдуть під землю.

4. Herra, sinä nostit minun sieluni tuonelasta, sinä herätit minut henkiin hautaan vaipuvien joukosta.

3. Herra, sinä veit sieluni ulos helvetistä: sinä olet minun elävänä pitänyt niiden mennessä kuoppaan.

4. HERra sinä weit minun sieluni ulos helwetist sinä olet minun eläwänä pitänyt nijden mennes cuoppaan.

4. HERRA sine vlosweit minun Sieluni Heluetist/ Sine olet minun eleuene pitenyt/ coska ne Heluettijn menit. (HERRA sinä ulosweit minun sieluni helwetistä/ Sinä olet minun eläwänä pitänyt/ koska ne helwettiin menit.)

4 Sing praise to Jehovah, O you* his holy ones and give thanks to his holy memorial.

4. Sing unto the LORD, O ye saints of his, and give thanks at the remembrance of his holiness.

4. Herre ! du førte min Sjæl op fra de døde, du lod mig leve, at jeg ikke for ned i Hulen.

4. Herre, du hafver fört mina själ utu helvetet; du hafver behållit mig lefvande, der de i helvetet foro.

4. Jehowa! sa olled mo hinge saatnud üllestullema pörgust, sa olled mind ellus piddanud, et ma mitte allaläinud auko.

4. Giedokite Viešpačiui, Jo šventieji, dėkokite prisiminę Jo šventumą.

4. Ihr Heiligen, lobsinget dem HERRN; danket und preiset seine Heiligkeit!

4. Éternel, tu as fait remonter mon âme du Sépulcre; tu m'as rappelé à la vie, d'entre ceux qui descendent vers la fosse.

4. Cantád a Jehová sus misericordiosos: y celebrad la memoria de su santidad.

3 (30:4) HEERE! Gij hebt mijn ziel uit het graf opgevoerd; Gij hebt mij bij het leven behouden, dat ik in den kuil niet ben nedergedaald.

4. Panie! wywiodłeś z piekła duszę moję; zachowałeś mię przy żywocie, abym nie zstąpił do grobu.

4. Uram, felhoztad [2†] a Seolból az én lelkemet, fölélesztettél a sírbaszállók közül.

3 (29:4) Господи! Ты вывел из ада душу мою и оживил меня, чтобы я не сошел в могилу.

4. Сьпівайте псальми Господеві, ви, його побожні люде, і прославляйте сьвяту память його!

5. Veisatkaa kiitosta Herralle, te hänen hurskaansa, ylistäkää hänen pyhää nimeänsä.

4. Pyhät, veisatkaat kiitosta Herralle, ja kiittäkäät hänen pyhyytensä muistoksi.

5. Pyhät weisatca kijtost HERralle ja kjttäkät händä pyhydens muistoxi.

5. Te Pyhet kijtostweisatka HERRALLE/ ia kijtteket hende henen pyhydhens Juhlana. (Te pyhät kiitosta weisatkaa HERRALLE/ ja kiittäkäät häntä hänen pyhyytensä juhlana.)

5 Because his anger is but for a moment. His favor is for a lifetime. Weeping may abide for the night, but joy is in the morning.

5. For his anger endureth but a moment; in his favour is life: weeping may endure for a night, but joy cometh in the morning.

5. Synger for Herren, I hans hele! og priser hans Helligheds Ihukommelse.

5. I Helige, lofsjunger Herranom, och tacker i hans helga högtid.

5. Kites laulge Jehowale teie, kes temma melest armsad, ja tunnistage ta au ülles temma pühha nimme mällestusseks.

5. Tik akimirksnį trunka Jo rūstybė, o visą gyvenimą lydi Jo palankumas. Vakare ateina verksmas, o rytą­džiūgavimas.

5. Denn sein Zorn währt einen Augenblick, und lebenslang seine Gnade; den Abend lang währt das Weinen, aber des Morgens ist Freude.

5. Chantez à l'Éternel, vous, ses bien-aimés, et célébrez la mémoire de sa sainteté!

5. Porque un momento hay en su furor, mas vida en su voluntad: a la tarde reposará el lloro, y a la mañana vendrá la alegría.

4 (30:5) Psalmzingt den HEERE, gij Zijn gunstgenoten! en zegt lof ter gedachtenis Zijner heiligheid.

5. Śpiewajcież Panu święci jego, a wysłuchajcie pamiątkę świętobliwości jego.

5. Zengedezzetek az Úrnak, ti [3†] hívei! Dicsőítsétek szent emlékezetét.

4 (29:5) Пойте Господу, святые Его, славьте память святыни Его,

5. Бо на хвилину гнїв його; ласка ж його поки життя; посилає на ніч сльози, а досьвіта радість.

6. Sillä silmänräpäyksen kestää hänen vihansa, eliniän hänen armonsa ehtoolla on itku vieraana, mutta aamulla ilo.

5. Sillä hänen vihansa viipyy silmänräpäyksen, ja hän ihastuu elämästä: ehtoona on itku, mutta aamulla ilo.

6. Sillä hänen wihans wijpy silmän räpäyxen ja ihastu elämäst ehtona on itcu mutta amulla ilo.

6. Sille henen Wihans wipy Silmenräpeyxen/ ia Elemese hen ihastu/ Echtona wipypi Idku/ Mutta amulla Ilo. (Sillä hänen wihansa wiipyy silmänräpäyksen/ ja elämässä hän ihastuu/ Ehtoona wiipyypi itku/ Mutta aamulla ilo.)

6 As for me, I said in my prosperity, I will not be shaken everlasting.

6. And in my prosperity I said, I shall never be moved.

6. Thi et Øjeblik varer hans Vrede, men hans Naade Livet igennem; om Aftenen gæster Graad, men om Morgenen Frydeangest.

6. Ty hans vrede varar ett ögnablick, och han hafver lust till lif; om aftonen varar gråten, men om morgonen glädjen.

6. Sest tem̃a wihha on silma-pilkmisse aiaks: agga hea ello on ta heast melest; öhto jääb nut ömaiaks, agga hom̃iko on öiskamiñe.

6. Būdamas saugus, sakiau: ‘‘Niekados nesvyruosiu!’‘

6. Ich aber sprach, da mir's wohl ging: Ich werde nimmermehr darniederliegen.

6. Car il n'y a qu'un moment dans sa colère, mais une vie dans sa faveur; les pleurs logent le soir, et le chant de triomphe revient le matin.

6. Y yo dije en mi quietud: No resbalaré jamas.

5 (30:6) Want een ogenblik is er in Zijn toorn, maar een leven in Zijn goedgunstigheid; des avonds vernacht het geween, maar des morgens is er gejuich.

6. Albowiem prędko przemija gniew jego, ale po wszystek żywot trwa dobra wola jego; z wieczora bywa płacz, ale z poranku wesele.

6. Mert csak pillanatig tart haragja, de élethossziglan [4†] jóakarata; este bánat száll be hozzánk, reggelre öröm.

5 (29:6) ибо на мгновение гнев Его, на всю жизнь благоволение Его: вечером водворяется плач, а на утро радость.

6. Я сказав, як жилось менї у добрі: не захитаюсь по віки.

7. Minä sanoin menestykseni päivinä: En minä ikinä horju.

6. Mutta minä sanoin myötäkäymisessäni: en minä ikänä kukistu.

7. Mutta minä sanoin myötäkäymisesäni: en minä ikänäns cukisteta.

7. Mutta mine sanoin mötekeumisesseni/ em mine ikenens cukisteta. (Mutta minä sanoin myötäkäymisessäni/ en minä ikänänsä kukisteta.)

7 You, Jehovah, had made my mountain to stand strong from your favor. You hid your face; I was troubled.

7. LORD, by thy favour thou hast made my mountain to stand strong: thou didst hide thy face, and I was troubled.

7. Og jeg sagde i min Tryghed: Jeg skal ikke rokkes evindelig.

7. Men jag sade, då mig väl gick: Jag skall aldrig omkull ligga.

7. Agga minna mötlesin, kui mul waikne assi olli : Ei ma sa ellades köikuda.

7. Viešpatie, savo palankumu suteikei man tvirtybę. Kai paslėpei savo veidą­nusigandau.

7. Denn, HERR, durch dein Wohlgefallen hattest du meinen Berg stark gemacht; aber da du dein Antlitz verbargest, erschrak ich.

7. Et moi, je disais dans ma prospérité: Je ne serai jamais ébranlé!

7. Porque tú, Jehová, por tu benevolencia asentaste mi monte con fortaleza: mas escondiste tu rostro, y yo fuí conturbado.

6 (30:7) Ik zeide wel in mijn voorspoed: Ik zal niet wankelen in eeuwigheid.

7. Rzekłem w szczęściu swojem: Nie będę poruszony na wieki.

7. Azt mondtam azért én jó állapotomban: Nem rendülhetek meg soha.

6 (29:7) И я говорил в благоденствии моем: „не поколеблюсь вовек".

7. Господи, - з ласки твоєї утвердив єси гору мою, ти одвернув лице твоє, і я стревожився,

8. Herra, sinä armossasi vahvistit minun vuoreni. Mutta kun sinä kätkit kasvosi, niin minä peljästyin.

7. Sillä sinä, Herra, olet hyvässä tahdossas vuoreni vahvistanut; mutta kuin sinä kasvos peitit, niin minä hämmästyin.

8. Sillä sinä HERra olet hywäsä tahdosas minun wuoreni wahwistanut mutta coscas caswos peitit nijn minä hämmästyin.

8. Sille sine HERRA olet hyuestadhosas minun Woreni wahwistanut/ Mutta coskas Casuos poispeitit/ nin mine hemmestuin. (Sillä sinä HERRA olet hywässä tahdossasi minun wuoreni wahwistanut/ Mutta koskas kaswosi poispeitit/ niin minä hämmästyin.)

8 I cried to you, O Jehovah and I made supplication to Jehovah.

8. I cried to thee, O LORD; and unto the LORD I made supplication.

8. Herre ! i din Naade havde du befæstet mit Bjerg; du skjulte dit Ansigt, da blev jeg forfærdet.

8. Ty du, Herre, hafver igenom din goda vilja gjort mitt berg starkt; men då du bortdolde ditt ansigte, förskräcktes jag.

8. Jehowa! omma hea mele pärrast pañid sa mo wägge tuggewaste seisma: kui sa om̃a Palle warjule pannid, siis tundsin ma hirmo.

8. Tavęs, Viešpatie, šaukiaus, savo Viešpatį maldavau:

8. Zu dir, HERR, rief ich, und zum HERRN flehte ich:

8. Éternel, par ta faveur, tu avais établi la force dans ma montagne. As-tu caché ta face? j'ai été tout éperdu.

8. A tí, o! Jehová, llamaré: y al Señor suplicaré.

7 (30:8) Want, HEERE! Gij hadt mijn berg door Uw goedgunstigheid vastgezet; maar toen Gij Uw aangezicht verborgt, werd ik verschrikt.

8. Albowiem ty, Panie! według woli twojej umocniłeś był górę moję mocą; ale skoroś ukrył oblicze swoje, strwożyłem się;

8. Uram, jókedvedből erősséget állítottál föl [5†] hegyemre; de elrejtéd [6†] orczádat, és megroskadtam.

7 (29:8) По благоволению Твоему, Господи, Ты укрепил гору мою; но Ты сокрыл лице Твое, и я смутился.

8. До тебе, Господи, кликав я, і до Бога мого молився.

9. Sinua, Herra, minä huusin ja Herraa minä rukoilin:

8. Sinua, Herra, minä huudan, ja Herraa minä rukoilen.

9. Sinua HERra minä huudan ja HERra minä rucoilen.

9. Sinun tyges HERRA mine hwdhan/ Ja HERRA mine tadhon rucolla. (Sinun tykösi HERRA minä huudan/ Ja HERRA minä tahdon rukoilla.)

9 What profit is there in my blood when I go down to the pit? Shall the dust praise you? Shall it declare your truth?

9. What profit is there in my blood, when I go down to the pit? Shall the dust praise thee? shall it declare thy truth?

9. Til dig, Herre ! vil jeg raabe, og til Herren vil jeg bede ydmygeligt.

9. Jag vill, Herre, ropa till dig; Herran vill jag bedja.

9. Jehowa! sinno pole hüan minna, ja pallun Jehowat allandlikkult.

9. ‘‘Kokia Tau nauda iš mano kraujo, iš to, kad nužengsiu į duobę? Ar girs Tave dulkės, ar jos skelbs Tavo tiesą?

9. Was ist nütze an meinem Blut, wenn ich zur Grube fahre? Wird dir auch der Staub danken und deine Treue verkündigen?

9. Éternel, j'ai crié à toi; j'ai fait ma supplication à l'Éternel, disant:

9. ¿Qué provecho hay en mi muerte, cuando yo descendiere al hoyo? ¿Loarte ha el polvo? ¿anunciará tu verdad?

8 (30:9) Tot U, HEERE! riep ik, en ik smeekte tot den HEERE:

9. I wołałem do ciebie, Panie! a Panum się modlił, mówiąc:

9. Hozzád kiáltok, Uram! Az én Uramnak irgalmáért könyörgök!

8 (29:9) Тогда к Тебе, Господи, взывал я, и Господа умолял:

9. Що за вжиток буде з крові моєї, як я ляжу в домовину? Чи буде прославляти тебе порох? Чи возвістить правду твою?

10. Mitä etua on minun verestäni, jos minä hautaan vaivun? Ylistääkö tomu sinua, julistaako se sinun uskollisuuttasi?

9. Mitä hyvää minun veressäni on, kuin minä hautaan alas menen? kiittäneekö tomukin sinua, ja ilmoittaneeko se sinun totuuttas?

10. Mitä hywä minun cuoltuani weresäni on ? kijttänekö myös tomu sinua ja ilmoittaneco sinun totudes ?

10. Mite hyue minun wereseni on/ coska mine coollut olen? Kijttenekö mös Tomu sinua/ ia ilmoittaneko sinun totudhes? (Mitä hywää minun weressäni on/ koska minä kuollut olen? Kiittäneekö myös tomu sinua/ ja ilmoittaneeko sinun totuutesi?)

10 Hear, O Jehovah and have mercy upon me. Jehovah, be my helper.

10. Hear, O LORD, and have mercy upon me: LORD, be thou my helper.

10. Hvad Vinding er der i mit Blod, jeg farer ned til Graven? Kan Støv takke dig? Kan det forkynde din Sandhed?

10. Hvad nytta är i mitt blod, när jag död är? Månn ock stoftet tacka dig, och förkunna dina trohet?

10. Mis kasso on mo werrest, kui ma allalähhän hauda? kas pörm wöttab so au üllestunnistada? kas ta wöttab so töt kulutada?

10. Išgirsk, Viešpatie, ir pasigailėk manęs; Viešpatie, būk man padėjėjas!’‘

10. HERR, höre und sei mir gnädig! HERR, sei mein Helfer!

10. Quel profit retireras-tu de mon sang, si je descends dans la fosse? La poussière te célébrera-t-elle? Annoncera-t-elle ta vérité?

10. Oye, o! Jehová, y ten misericordia de mí: Jehová, sé mi ayudador.

9 (30:10) Wat gewin is er in mijn bloed, in mijn nederdalen tot de groeve? Zal U het stof loven? Zal het Uw waarheid verkondigen?

10. Co za pożytek ze krwi mojej, gdybym zstąpił do dołu? Izali cię proch chwalić będzie? Iazali opowie prawdę twoję?

10. Mit használ vérem, ha sírba szállok? Dicsér-e [7†] téged a por; hirdeti-é igazságodat?

9 (29:10) „что пользы в крови моей, когда я сойду в могилу? будет ли прах славить Тебя? будет ли возвещать истину Твою?

10. Почуй, Господи, і змилосердися! Господи, прийди менї в поміч!

11. Kuule, Herra, ja armahda minua, Herra, ole minun auttajani.

10. Herra, kuule, ja ole minulle armollinen: Herra, ole minun auttajani.

11. HERRA cuule ja ole minulle armollinen HERra ole minun auttajan.

11. HERRA cwle/ ia ole minulle armolinen/ HERRA ole minun Auttaian. (HERRA kuule/ ja ole minulle armollinen/ HERRA ole minun auttajain.)

11 You have turned for me my mourning into dancing. You have loosed my sackcloth and girded me with gladness,

11. Thou hast turned for me my mourning into dancing: thou hast put off my sackcloth, and girded me with gladness;

11. Herre ! hør, og vær mig naadig; Herre ! vær min Hjælper.

11. Hör, Herre, och var mig nådelig; Herre, var min hjelpare.

11. Kule Jehowa, ja olle mulle armolinne, olle mulle abbimehheks, Jehowa.

11. Tu pavertei mano raudą džiaugsmu; atrišai mano ašutinę ir apjuosei linksmybe,

11. Du hast meine Klage verwandelt in einen Reigen; du hast mir meinen Sack ausgezogen und mich mit Freude gegürtet,

11. Éternel, écoute, aie pitié de moi! Éternel, sois-moi en aide!

11. Tú tornaste mi endecha en baile: desataste mi saco, y ceñísteme de alegría.

10 (30:11) Hoor, HEERE! en wees mij genadig; HEERE! wees mij een Helper.

11. Wysłuchajże, Panie! a zmiłuj się nademną; Panie! bądź pomocnikiem moim.

11. Hallgass meg, Uram, könyörülj rajtam! Uram, légy segítségem!

10 (29:11) услышь, Господи, и помилуй меня; Господи! будь мне помощником".

11. Ти перемінив плач мій у радість, зняв із мене сумну плахту, і обгорнув мене радостю.

12. Sinä muutit minun murheeni ilokarkeloksi, sinä riisuit minun surupukuni ja vyötit minut riemulla,

11. Sinä olet muuttanut minun valitukseni iloksi: sinä olet riisunut minun säkkini, ja vyötit minun riemulla,

12. Sinä olet muuttanut minun walituxeni iloxeni sinä olet rijsunut minun säckini ja wyötit minun riemulla.

12. Sine olet mwttanut minun Candeeni Iloxeni/ sine olet poisrijsunut minun Seckini/ ia Riemulla minun wötit. (Sinä olet muuttanut minun kanteeni ilokseni/ sinä olet poisriisunut minun säkkini/ ja riemulla minun wyötit.)

12 to the end that my glory may sing praise to you and not be silent. O Jehovah my God, I will give thanks to you everlasting.

12. To the end that my glory may sing praise to thee, and not be silent. O LORD my God, I will give thanks unto thee for ever.

12. Du har omskiftet min Sorg til Dans for mig; du har løst min Sæk og bundet op om mig med Glæde, at min Ære maa lovsynge dig og ikke tie; Herre, min Gud! evindelig vil jeg takke dig.

12. Du hafver förvandlat mig min klagan uti fröjd; du hafver afklädt mig min säck, och omgjordat mig med glädje; På det min ära skall lofsjunga dig, och icke tyst varda. Herre, min Gud, jag vill dig tacka i evighet.

12. Sa olled mulle mo kaebdust pöörnud römo-mängiks; sa olled mo kottride seljast ärrawötnud ja römo mo wöle pannud.

12. kad Tau giedotų mano siela ir netylėtų. Viešpatie, mano Dieve, visados Tau dėkosiu.

12. auf daß dir lobsinge meine Ehre und nicht stille werde. HERR, mein Gott, ich will dir danken in Ewigkeit.

12. Tu as changé mon deuil en allégresse, tu as délié le sac dont j'étais couvert, tu m'as ceint de joie,

12. Por tanto a tí canté gloria, y no callé: Jehová Dios mío, para siempre te alabaré.

11 (30:12) Gij hebt mij mijn weeklage veranderd in een rei; Gij hebt mijn zak ontbonden, en mij met blijdschap omgord;

12. Tedyś odmienił płacz mój w pląsanie; zdjąłeś ze mnie wór mój, a przepasałeś mię radością.

12. Siralmamat vígságra fordítottad, leoldoztad [8†] gyászruhámat, körülöveztél örömmel.

11 (29:12) И Ты обратил сетование мое в ликование, снял с меня вретище ипрепоясал меня веселием,

12. Щоб душа моя сьпівала тобі, не мовчала. Господи, Боже мій, по віки буду прославляти тебе!

13. että minun sieluni veisaisi sinulle kiitosta, eikä vaikenisi. Herra, minun Jumalani, sinua minä ylistän iankaikkisesti.

12. Että minun kunniani veisais sinulle kiitosta ja ei vaikenisi, Herra minun Jumalani, minä kiitän sinua ijankaikkisesti!

13. Että minun cunnian weisais sinulle kijtost ja ei waickenis HERra minun Jumalan minä kijtän sinua ijancaickisest.

13. Senpäle ette minun Cunniani pite sinulle Kijtostweisaman/ ia ei waickeneman/ HERRA minun Jumalan mine kijten sinua ijankaikisesta. (Senpäälle että minun kunniani pitää sinulle kiitosta weisaaman/ ja ei waikeneman/ HERRA minun Jumalani minä kiitän sinua iankaikkisesti.)

13. Et mo au ehk hing woiks sind kites laulda, ja ei mitte wait olla: Jehowa mo Jum̃al, siño au tahhan ma üllestunnistada iggawesseks aiaks.

13. Afin que ma gloire chante ta louange, et ne se taise point.

12 (30:13) Opdat mijn eer U psalmzinge, en niet zwijge. HEERE, mijn God! in eeuwigheid zal ik U loven.

13. Przetoż tobie śpiewać będzie chwała moja, a milczeć nie będzie. Panie, Boże mój! na wieki wysławiać cię będę.

13. Hogy zengjen néked és el ne hallgasson felőled a dicséret: Uram, én Istenem, örökké dicsőítlek téged.

12 (29:13) да славит Тебя душа моя и да не умолкает. Господи, Боже мой!буду славить Тебя вечно.

14. Éternel, mon Dieu, je te célébrerai à toujours.