Se Ensimeinen P. Paualin Epistola Timotheusen tyge.
II. Lucu.
2:1 NIn mine sis manan/ Ette ennen caikia pidheteisin Rucoxet/ Anomiset/ Esilughut ia Kijtoxet caikein Inhimisten edeste/ Kuningasten ia caiken Esiwallan edeste.
Niin minä siis manaan/ Että ennen kaikkia pidettäisiin rukoukset/ anomiset/ Esiluwut ja kiitokset kaikkein ihmisten edestä/
2:2 Senpäle ette me lakias ia leuolises Elemes madhaisima elä/ caikes Jumalisudhes ia Cunniaudhes.
Senpäälle että me lakias ja lewollisessa elämässä mahtaisimme elää/ kaikessa jumalisuudessa ja kunniaisuudessa.
2:3 Sille se ombi hyue ia otolinen Jumalan meiden Wapachtaijan edes/
Sillä se ompi hywä ja otollinen Jumalan meidän wapahtajan edessä/
2:4 Joca tacto ette caiki Inhimiset pite autuassa oleman/ ia totude' tundemisehe' tuleman.
Joka tahtoo että kaikki ihmiset pitää autuaassa oleman/ ja totuuden tuntemisehen tuleman.
2:5 Sille ette yxi Jumala on/ ia yxi Wälimies Jumalan ia Inhimisten wälille/ nimiten/ se Inhiminen Christus Iesus/
Sillä että yksi Jumala on/ ja yksi wälimies Jumalan ja ihmisten wälillä/ nimittäin/ se ihminen Kristus Jesus/
2:6 ioca Itzens andanut on caikein edeste/ Lunastuxen Hinnaxi/ ette sencaltaista piti aijallans sarnattaman.
joka itsensä antanut on kaikkein edestä/ lunastuksen hinnaksi/ että senkaltaista piti ajallansa saarnattaman.
2:7 Johonga mine mös asetettu olen Sarnaijaxi ia Apostolixi (Mine sanon todhen Christusesa/ ia en walectele) pacanain Opettaija Uskosa ia Totudhesa.
Johonka minä myös asetettu olen saarnaajaksi ja apostoliksi (Minä sanon totuuden Kristuksessa/ ja en walehtele) pakanain opettaja uskossa ja totuudessa.
2:8 Nijn minä tahdon sijs/ että miehet rucoilisit jocapaicas/ ja nostaisit ylös pyhät kädet/ ilman wihata ja epäillystä.
Niin minä tahdon siis/ että miehet rukoilisit jokapaikassa/ ja nostaisit ylös pyhät kädet/ ilman wihatta ja epäilystä.
2:9 Nijn myös että waimot cohtulisis waatteis olisit/ ja caunistaisit heitäns häwyllä ja cainoudella/ ei palmicoituilla hiuxilla/ ei cullalla/ ei Pärlyillä eikä calleilla waatteilla.
Niin myös että waimot kohtuullisissa waatteissa olisit/ ja kaunistaisit heitäns häwyllä ja kainoudellla/ ei palmikoiduilla hiuksilla/ ei kullalla/ ei päärlylla eikä kalleilla waatteilla.
2:10 Waan nijncuin nijlle waimoille sopi/ jotca jumalisuden hywäin töiden cautta osottawat.
Waan niinkuin niille waimoille sopii/ jotka jumalisuuden hywäin töiden kautta osoittawat.
2:11 Oppican waimo hiljaisudes/ caikella nöyrydellä.
Oppikaan waimo hiljaisuudessa/ kaikella nöyryydellä.
2:12 Mutta en minä salli waimon opetta/ engä miestäns wallita/ waan että hän on hiljaisudes.
Mutta en minä salli waimon opettaa/ enkä miestänsä wallita/ waan että hän on hiljaisuudessa.
2:13 Sillä Adam on ensin luotu/ ja sijtte Hewa.
Sillä Adam on ensin luotu/ ja sitten Eewa.
2:14 Ja ei Adami petetty/ mutta waimo petettin/ ja saatti ylidzekäymisen.
Ja ei Adamia petetty/ mutta waimo petettiin/ ja saatti ylitsekäymisen.
2:15 Mutta cuitengin hän lasten synnyttämisen cautta autuaxi tule/ jos hän pysy uscos ja rackaudes/ ja pyhydes/ siweyden cansa.
Mutta kuitenkin hän lasten synnyttämisen kautta autuaaksi tulee/ jos hän pysyy uskossa ja rakkaudessa/ ja pyhyydessä/ siweyden kanssa.