Epistola Ebrerein tygö .
II. Lucu .
ETtä Uden Testamendin oppi on parembi Wanha/ joca Pojan cautta annettu on/ ja monella ihmellä wahwistettu/ nijn meidän pitä myös enä sijtä waariottaman/ v. 1.
Christuxen corkeus ja Majesteti ylistetän/ että hän on tullut caickein Jumalan tecoin HERraxi/ v. 5.
Osotetan/ ettei hänen corkeudens tullut wähemmäxi/ että hän otti miehuden ja kärsei cuoleman meidän edestäm/ v. 10.
Hebr 2:1 SEntähden pitä meidän sitä wisummin nijstä waarin ottaman/ cuin meille sanotut owat/ etten me joscus pahenis:
Hebr 2:2 Sillä jos se sana oli wahwa cuin Engelitten cautta puhuttin/ ja caicki ylidzekäymys ja tottelemattomus on jo ansaitun palckans saanut/
Hebr 2:3 Cuingasta me wältäisim/ jos me sencaltaisen autuuden ylöncadzomma? Joca sijtte/ cuin se ensin HERralda saarnattu oli/ meisä wahwistetuxi tuli/ nijden cautta jotca sen cuullet olit.
Hebr 2:4 Ja Jumala on sijhen todistuxens andanut sekä ihmeillä että tunnustähdeillä/ nijn myös moninaisilla woimallisilla töillä/ ja Pyhän Hengen jacamisella hänen tahtons jälken.
Hebr 2:5 Sillä ei hän ole tulewaista mailmata Engelitten ala andanut/ josta me puhumma.
Hebr 2:6 Mutta yxi sen todista toises paicas/ ja sano: Mikä on ihminen/ että sinä händä ajattelet?
Hebr 2:7 Ja ihmisen Poica/ ettäs händä edziskelet? Sinä olet hänen wähäxi hetkexi Engelitten suhten alendanut: sinä olet hänen cunnialla ja ylistyxellä caunistanut/ ja asettanut kättes töiden päälle/
Hebr 2:8 Caicki olet sinä heittänyt hänen jalcains ala: Sillä sijnä/ että hän caicki on hänen alans heittänyt/ ei hän mitän jättänyt/ jota ei hän ole hänen alans heittänyt/ mutta en me wielä näe caickia hänen alans heitetyxi.
Hebr 2:9 Waan Jesuxen joca wähäxi hetkexi Engelitten suhten alettu oli/ näemmä me cuolemans kärsimisen cautta caunistetuxi cunnialla ja ylistyxellä/ että hänen piti Jumalan Armosta caickein edestä cuolemata maistaman.
Hebr 2:10 Sillä se sowei hänen/ jonga tähden caicki owat/ ja jonga cautta caicki owat/ joca paljo lapsia cunnialisuteen saatti/ että hän heidän autuudens Pääruhtinan/ kärsimisen cautta täydellisexi tekis.
Hebr 2:11 Että ne caicki yhdestä olisit/ sekä se joca pyhittä/ että ne jotca pyhitetän/ jonga tähden ei hän myös häpe heitä weljexens cudzua/ sanoden:
Hebr 2:12 Minä julistan sinun nimes minun weljilleni/ ja keskellä Seuracunda sinua weisulla ylistän.
Hebr 2:13 Ja taas: Minä panen uscalluxeni häneen. Ja taas: Cadzo/ minä ja ne lapset jotca Jumala minulle andanut on.
Hebr 2:14 Että lapsilla on liha ja weri/ on hän sijs myös nijstä osallisexi tullut/ että hän olis cuoleman cautta woiman poisottanut/ sildä jolla cuoleman walda oli/ se on/ Perkeleldä.
Hebr 2:15 Ja päästäis ne jotca cuoleman pelgost piti caiken ikäns orjana oleman/
Hebr 2:16 Sillä ei tosin hän coscan Engeleitä päällens ota/ waan Abrahamin Siemenen hän päällens otta/
Hebr 2:17 Josta hän caiketi hänen weljens caltainen olis/ että hän armollinen ja uscollinen ylimmäinen Pappi Jumalan edes olis/ sowittaman Canssan syndejä.
Hebr 2:18 Sillä että hän kärsinyt on/ ja on kiusattu/ woi hän myös nijtä autta jotca kiusatan.
Vers. 7. Alendanut ) Se on: Sinä hyljäisit hänen nijxi colmexi päiwäxi/ joina hän kärsei/ nijncuin ei yhtän Jumalata olis hänen tykönäns ollut. Mutta cusa ei Jumalata ole/ ei sijnä Engelitäkän ole/ eli jotacuta apua Jumalalda/ nijncuin silloin cosca hän suuria ihmeitä teki. v. eod. Kättes töiden päälle ) Supr. 1:2.
v. 11. Caicki yhdestä olisit ) Nimittäin/ yhdest luonnost.