8 luku

Jeesus vaeltaa ympäri opetuslastensa ja muutamien palvelevain naisten seuraamana 1 – 3, puhuu vertauksen kylväjästä 4 – 15, sanoo kaiken salatun tulevan ilmi 16, 17, teroittaa oikean kuulemisen tärkeyttä 18, sanoo Jumalan sanan noudattajia äidikseen ja veljikseen 19 – 21; asettaa myrskyn 22 – 25, parantaa riivatun 26 – 39, herättää Jairuksen tyttären ja tekee veritautisen naisen terveeksi 40 – 56.

1 Ja sen jälkeen hän vaelsi kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään ja saarnasi ja julisti Jumalan valtakunnan evankeliumia; ja ne kaksitoista olivat hänen kanssansa,

1 Sen jälkeen tapahtui, että Hän vaelsi kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään saarnaten ja julistaen ilosanomaa Jumalan valtakunnasta. Ja ne kaksitoista olivat Hänen kanssaan.

1. Ja sitte tapahtui, että hän vaelsi lävitse kaupungeita ja kyliä saarnaten ja ilmoittain evankeliumia Jumalan valtakunnasta, ja ne kaksitoistakymmentä hänen kanssansa,

1. JA sijtte tapahtui että hän waelsi läpidze Caupungeita ja kyliä saarnaten ja ilmoittain Evangeliumita Jumalan waldacunnasta ja ne caxitoistakymmendä hänen cansans.

1.JA se tapachtui sitelehin/ Ette hen waelsi lepitze Caupungeita ia Kylijä sarnaten ia ilmottadhen Euangelium Jumalan Waldakunnast/ ia ne Caxitoistakymende henen cansans. (Ja se tapahtui siitä lähin/ Että hän waelsi läwitse kaupunkeita ja kyliä saarnaten ja ilmoittaen ewankeliumia Jumalan waltakunnasta/ ja ne kaksitoista kymmentä hänen kanssansa.)

1 Καὶ ἐγένετο ἐν τῷ καθεξῆς καὶ αὐτὸς διώδευεν κατὰ πόλιν καὶ κώμην κηρύσσων καὶ εὐαγγελιζόμενος τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ, καὶ οἱ δώδεκα σὺν αὐτῷ, ( Κaὶ ẻgénetο ẻn tỡ κatheksĩs κaὶ aὐtὸs dιódeuen κatà pόlιn κaὶ κómin κirússon κaὶ eὐaggelιdzόmenοs tìn basιleίan tοȗ Theοȗ, κaὶ οἱ dódeκa sὐn aὐtỡ, )

και εγενετο εν τω καθεξης και αυτος διωδευεν κατα πολιν και κωμην κηρυσσων και ευαγγελιζομενος την βασιλειαν του θεου και οι δωδεκα συν αυτω 1 (kai egeneto en to kathexis kai aftos diodeben kata polin kai komin kirusson kai ebangelizomenos tin basileian tou theou kai oi dodeka sun afto)

1 {Luk 8:1-3 Journeying in Galilee; no parallel.} And it happened in this afterwards also, (that) he was traveling through every city and village, preaching and proclaiming the good-news of the kingdom of God and the twelve (were) together with him,

1. And it came to pass afterward, that he went throughout every city and village, preaching and shewing the glad tidings of the kingdom of God: and the twelve were with him,

1. Und es begab sich darnach, daß er reiste durch Städte und Dörfer und predigte und verkündigte das Evangelium vom Reich Gottes; und die zwölf mit ihm,

1. Y ACONTECIÓ después, que él caminaba por todas las ciudades y aldeas predicando, y anunciando el evangelio del reino de Dios; y los doce iban con él,

1 После сего Он проходил по городам и селениям, проповедуя и благовествуя Царствие Божие, и с Ним двенадцать,

2 niin myös muutamia naisia, jotka olivat parannetut pahoista hengistä ja taudeista: Maria, Magdaleenaksi kutsuttu, josta seitsemän riivaajaa oli lähtenyt ulos,

2 samoin joitakin naisia, jotka olivat parannetut pahoista hengistä ja sairauksista: Maria, Magdaleenaksi kutsuttu, josta seitsemän riivaajaa oli lähtenyt ulos,

2. Ja muutamat vaimot, jotka olivat parannetut pahoista hengistä ja taudeista, nimittäin: Maria, joka kutsuttiin Magdalena, josta seitsemän perkelettä oli lähtenyt ulos,

2. Nijn myös muutamat waimot jotca hän oli parandanut pahoista hengistä ja taudeista nimittäin: Maria joca cudzuttin Magdalena josta seidzemen Perkelettä oli uloslähtenyt:

2. Nin mös mutamat Waimot/ iotca hen oli parandanut pahoist Hengist/ ia Taudheist/ nimitten/ Maria ioca cutzuttin Magdalena/ iosta seitzemen Perkelet olit vloslectenet/ (Niin myös muutamat waimot/ jotka hän oli parantanut pahoista hengistä/ taudeista/ nimittäin/ Maria joka kutsuttiin Magdalena/ josta seitsemän perkeleet olit ulos lähteneet/)

2 καὶ γυναῖκές τινες αἳ ἦσαν τεθεραπευμέναι ἀπὸ νόσων καὶ μαστίγων καὶ πνευμάτων πονηρῶν καὶ ἀσθενειῶν, Μαρία ἡ καλουμένη Μαγδαληνή, ἀφ’ ἧς δαιμόνια ἑπτὰ ἐξεληλύθει, ( κaὶ gunaῖκés tιnes aἳ ἶsan tetherapeuménaι ἀpὸ nόson κaὶ mastίgon κaὶ pneumáton pοnirõn κaὶ ἀstheneιõn, Μarίa ἱ κalοuméni Μagdaliní, ἀf’ ἧs daιmόnιa ἑptà ẻkselilútheι, )

και γυναικες τινες αι ησαν τεθεραπευμεναι απο πνευματων πονηρων και ασθενειων μαρια η καλουμενη μαγδαληνη αφ ης δαιμονια επτα εξεληλυθει 2 (kai gunaikes tines ai isan tetherapebmenai apo pnebmaton poniron kai astheneion maria i kaloumeni magdalini af is daimonia epta exeliluthei)

2 and some women who were healed of evil spirits and sicknesses: Mary who was called Magdalene, from whom seven demons had gone out,

2. And certain women, which had been healed of evil spirits and infirmities, Mary called Magdalene, out of whom went seven devils,

2. dazu etliche Weiber, die er gesund hatte gemacht von den bösen Geistern und Krankheiten, nämlich Maria, die da Magdalena heißt, von welcher waren sieben Teufel ausgefahren,

2. Y algunas mujeres que habían sido curadas por él de malos espíritus, y de enfermedades: María, que se llamaba Magdalena, de la cual habían salido siete demonios;

2 и некоторые женщины, которых Он исцелил от злых духов и болезней: Мария, называемая Магдалиною, из которой вышли семь бесов,

3 ja Johanna, Herodeksen taloudenhoitajan Kuusaan vaimo, ja Susanna ja useita muita, jotka palvelivat heitä varoillansa.

3 ja Johanna, Herodeksen tilanhoitajan Kuusaan vaimo, ja Susanna ja useita muita, jotka palvelivat Häntä* varoillaan.

3. Ja Johanna, Kusaan, Herodeksen voudin emäntä, ja Susanna ja monta muuta, jotka tavarastansa häntä palvelivat.

3. Ja Johanna Chusan Herodexen Foudin emändä ja Susanna ja monda muuta jotca händä heidän tawarastans palwelit.

3. Ja Johanna Chusan Herodesen Foudhin Emende/ ia Susanna/ ia monda mwta/ iotca hende paluelit heiden Tauarastans. (Johanna Chusan Herodeksen woudin emäntä/ ja Susanna/ ja monta muuta/ jotka häntä palwelit heidän tawarastansa.)

3 καὶ Ἰωάννα γυνὴ Χουζᾶ ἐπιτρόπου Ἡρῴδου καὶ Σουσάννα καὶ ἕτεραι πολλαί, αἵτινες διηκόνουν αὐτῷ ἀπὸ τῶν ὑπαρχόντων αὐταῖς. ( κaὶ Ἰoánna gunì Chοudzã ẻpιtrόpοu Ἡródοu κaὶ Sοusánna κaὶ ἕteraι pοllaί, aἵtιnes dιiκόnοun aὐtỡ ἀpὸ tõn ὑparchόnton aὐtaῖs. )

και ιωαννα γυνη χουζα επιτροπου ηρωδου και σουσαννα και ετεραι πολλαι αιτινες διηκονουν αυτω απο των υπαρχοντων αυταις 3 (kai ioanna guni chouza epitropou irodou kai sousanna kai eterai pollai aitines diikonoun afto apo ton uparchonton aftais)

3 and Joanna the wife of Chuza, Herod’s commissioner, and Susanna, and many others who were serving them from their possessions. {Mar 4:1-25 & Mat 13:1-23 & Luk 8:4-18 Sea of Galilee.}

3. And Joanna the wife of Chuza Herod's steward, and Susanna, and many others, which ministered unto him of their substance.

3. und Johanna, das Weib Chusas, des Pflegers des Herodes, und Susanna und viele andere, die ihm Handreichung taten von ihrer Habe.

3. Y Juana mujer de Chuza, mayordomo de Heródes; y Susana, y otras muchas que le servían de sus haberes.

3 и Иоанна, жена Хузы, домоправителя Иродова, и Сусанна, и многие другие, которые служили Ему имением своим.

4 Kun paljon kansaa kokoontui ja ihmisiä kulki joka kaupungista hänen tykönsä, puhui hän vertauksella:

4 Kun paljon kansaa kokoontui ja ihmisiä kaikista kaupungeista meni Hänen luokseen, Hän puhui vertausta käyttäen:

4. Mutta kuin paljo kansaa kokoontui, ja he riensivät jokaisesta kaupungista hänen tykönsä, sanoi hän vertauksella:

4. COsca paljo Canssa coconnui ja riensit jocaidzest Caupungist hänen tygöns sanoi hän wertauxen:

4. Coska nyt palio Canssa cokounsi/ ia iocahitzest Caupungeist riensit henen tygens/ sanoi hen Wertauxen cautta. (Koska nyt paljon kansaa kokoontui/ ja jokaisesta kaupungista riensit hänen tykönsä/ sanoi hän wertauksen kautta.)

4 Συνιόντος δὲ ὄχλου πολλοῦ καὶ τῶν κατὰ πόλιν ἐπιπορευομένων πρὸς αὐτὸν εἶπε διὰ παραβολῆς· ( Sunιόntοs dè ὄchlοu pοllοȗ κaὶ tõn κatà pόlιn ẻpιpοreuοménon prὸs aὐtὸn eἶpe dιà parabοlĩs: )

συνιοντος δε οχλου πολλου και των κατα πολιν επιπορευομενων προς αυτον ειπεν δια παραβολης 4 (suniontos de ochlou pollou kai ton kata polin epiporebomenon pros afton eipen dia parabolis)

4 Now a large crowd (was) coming-together and he spoke through a parable (to) those who were traveling to him (from) every city.

4. And when much people were gathered together, and were come to him out of every city, he spake by a parable:

4. Da nun viel Volks beieinander war und sie aus den Städten zu ihm eilten, sprach er durch ein Gleichnis:

4. Y como se juntó una grande multitud, y los que estaban en cada ciudad vinieron a él, dijo por una parábola:

4 Когда же собралось множество народа, и из всех городов жители сходились к Нему, Он начал говорить притчею:

5 Kylväjä meni kylvämään siementänsä. Ja hänen kylväessään putosi osa tien oheen ja tallautui, ja taivaan linnut söivät sen.

5 ”Kylväjä lähti kylvämään siementänsä. Hänen kylväessään osa putosi tien viereen, ja se tallautui ja taivaan linnut söivät sen.

5. Kylväjä meni ulos siementänsä kylvämään; ja kuin hän kylvi, lankesi muutama tien oheen, ja se tallattiin, ja taivaan linnut söivät sen.

5. Kylwäjä meni ulos siemenitäns kylwämän ja cuin hän kylwi langeisit muutamat tien oheen ja ne tallattin ja taiwan linnut söit sen.

5. Ulosmeni kylueijä henen Siemeniens kyluemen/ Ja quin hen kylui/ langesit mutamat Tien ohen/ ia ne tallattin/ ia Taiuas alda Linnut ylessöit sen. (Ulos meni kylwäjä hänen siemeniänsä kylwämään/ Ja kuin hän kylwi/ lankesi muutamat tien oheen/ ja ne tallattiin/ ja taiwasalta linnut ylössöit sen.)

5 Ἐξῆλθεν ὁ σπείρων τοῦ σπεῖραι τὸν σπόρον αὐτοῦ. καὶ ἐν τῷ σπείρειν αὐτὸν ὃ μὲν ἔπεσε παρὰ τὴν ὁδόν, καὶ κατεπατήθη, καὶ τὰ πετεινὰ τοῦ οὐρανοῦ κατέφαγεν αὐτό· ( Ἐksĩlthen ὁ speίron tοȗ speῖraι tὸn spόrοn aὐtοȗ. κaὶ ẻn tỡ speίreιn aὐtὸn ὃ mèn ἔpese parà tìn ὁdόn, κaὶ κatepatíthi, κaὶ tà peteιnà tοȗ οὐranοȗ κatéfagen aὐtό: )

εξηλθεν ο σπειρων του σπειραι τον σπορον αυτου και εν τω σπειρειν αυτον ο μεν επεσεν παρα την οδον και κατεπατηθη και τα πετεινα του ουρανου κατεφαγεν αυτο 5 (exilthen o speiron tou speirai ton sporon aftou kai en to speirein afton o men epesen para tin odon kai katepatithi kai ta peteina tou ouranou katefagen afto)

5 The sower went forth to sow his seed, and while* he was sowing, some fell beside the road, and it was trampled down and the birds of the heaven devoured it.</J>

5. A sower went out to sow his seed: and as he sowed, some fell by the way side; and it was trodden down, and the fowls of the air devoured it.

5. Es ging ein Säemann aus, zu säen seinen Samen. Und indem er säte, fiel etliches an den Weg und ward zertreten und die Vögel unter dem Himmel fraßen's auf.

5. Un sembrador salió a sembrar su simiente; y sembrando, una parte cayó junto al camino, y fué hollada, y las aves del cielo la comieron.

5 вышел сеятель сеять семя свое, и когда он сеял, иное упало при дороге и было потоптано, и птицы небесные поклевали его;

6 Ja osa putosi kalliolle, ja oraalle noustuaan se kuivettui, kun sillä ei ollut kosteutta.

6 Osa putosi kalliolle ja noustuaan oraalle se kuivettui, kun sillä ei ollut kosteutta.

6. Ja muutama lankesi kivistöön, ja kuin se tuli ylös, kuivettui se, ettei ollut märkyyttä.

6. Ja muutamat langeisit kiwistöhön ja cosca ne tulit ylös cuiwetuit ne ettei ollut märkyttä.

6. Ja mutamat langesit Kiuen päle/ ia coska ne yleskeuit quiuettui se/ Sille/ ettei henelle ollut märckyttä. (Ja muutamat lankesit kiwen päälle/ ja koska ne ylös käwit kuiwettui se/ Sillä/ ettei hänellä ollut märkyyttä.)

6 καὶ ἕτερον ἔπεσεν ἐπὶ τὴν πέτραν, καὶ φυὲν ἐξηράνθη διὰ τὸ μὴ ἔχειν ἰκμάδα· ( κaὶ ἕterοn ἔpesen ẻpὶ tìn pétran, κaὶ fuèn ẻksiránthi dιà tὸ mì ἔcheιn ἰκmáda: )

και ετερον επεσεν επι την πετραν και φυεν εξηρανθη δια το μη εχειν ικμαδα 6 (kai eteron epesen epi tin petran kai fuen exiranthi dia to mi echein ikmada)

6 And other fell upon the rock, and (after) it sprang up, it dried up, because it had no moisture.</J>

6. And some fell upon a rock; and as soon as it was sprung up, it withered away, because it lacked moisture.

6. Und etliches fiel auf den Fels; und da es aufging, verdorrte es, darum daß es nicht Saft hatte.

6. Y otra parte cayó sobre piedra; y nacida, se secó, porque no tenía humedad.

6 а иное упало на камень и, взойдя, засохло, потому что не имело влаги;

7 Ja osa putosi orjantappurain sekaan, ja orjantappurat kasvoivat mukana ja tukahuttivat sen.

7 Osa putosi orjantappurain sekaan, ja orjantappurat kasvoivat mukana ja tukahuttivat sen.

7. Ja muutama lankesi orjantappuroihin, ja orjantappurat ynnä kävivät ylös ja tukahduttivat sen.

7. Ja muutamat langeisit orjantappuroihin ja orjantappurat ynnä ylöskäwit ja tucahutit ne.

7. Ja mwtamat langesit Orientappuroiten sekan/ ia Orientappurat ynne yleskeuit ia tucahutit ne. (Ja muutamat lankesit orjantappuroitten sekaan/ ja orjantappurat ynnä ylöskäwit ja tukahdutit ne.)

7 καὶ ἕτερον ἔπεσεν ἐν μέσῳ τῶν ἀκανθῶν, καὶ συμφυεῖσαι αἱ ἄκανθαι ἀπέπνιξαν αὐτό. ( κaὶ ἕterοn ἔpesen ẻn mésǫ tõn ἀκanthõn, κaὶ sumfueῖsaι aἱ ἄκanthaι ἀpépnιksan aὐtό. )

και ετερον επεσεν εν μεσω των ακανθων και συμφυεισαι αι ακανθαι απεπνιξαν αυτο 7 (kai eteron epesen en meso ton akanthon kai sumfueisai ai akanthai apepnixan afto)

7 And other fell in (the) midst of the thorns, and the thorns sprang up together with it and choked it.</J>

7. And some fell among thorns; and the thorns sprang up with it, and choked it.

7. Und etliches fiel mitten unter die Dornen; und die Dornen gingen mit auf und erstickten's.

7. Y otra parte cayó entre espinas; y naciendo las espinas juntamente, la ahogaron.

7 а иное упало между тернием, и выросло терние и заглушило его;

8 Ja osa putosi hyvään maahan, kasvoi ja teki satakertaisen hedelmän.” Tämän sanottuaan hän lausui suurella äänellä: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon".”

8 Mutta osa putosi hyvään maahan ja nousi oraalle ja teki satakertaisen hedelmän." Tämän sanottuaan Hän huusi: "Jolla on korvat kuulla, hän kuulkoon!”

8. Ja muutama lankesi hyvään maahan, ja kuin se kävi ylös, teki se satakertaisen hedelmän. Kuin hän tämän sanoi, huusi hän: jolla on korvat kuulla, se kuulkaan.

8. Ja muutamat langeisit hywän maahan ja ne tulit ylös ja teit satakertaisen hedelmän. Cosca hän tämän sanoi huusi hän: jolla on corwat cuulla se cuulcan.

8. Ja mwtamat langesit hyuen Mahan/ ia ne yleskeuit ia teit Satakerdhaisen hedhelmen. Coska hen temen sanoi/ hwsi hen/ Jolla on Coruat cwlla/ se cwlkaan. (Ja muutamat lankesit hywään maahan/ ja ne ylös käwit ja teit satakertaisen hedelmän. Koska hän tämän sanoi/ huusi hän/ Jolla on korwat kuulla/ se kuulkaan.)

8 καὶ ἕτερον ἔπεσεν εἰς τὴν γῆν τὴν ἀγαθήν, καὶ φυὲν ἐποίησε καρπὸν ἑκατονταπλασίονα. ταῦτα λέγων ἐφώνει· Ὁ ἔχων ὦτα ἀκούειν ἀκουέτω. ( κaὶ ἕterοn ἔpesen eἰs tìn gĩn tìn ἀgathín, κaὶ fuèn ẻpοίise κarpὸn ἑκatοntaplasίοna. taȗta légon ẻfóneι: Ὁ ἔchon ỡta ἀκοúeιn ἀκοuéto. )

και ετερον επεσεν επι την γην την αγαθην και φυεν εποιησεν καρπον εκατονταπλασιονα ταυτα λεγων εφωνει ο εχων ωτα ακουειν ακουετω 8 (kai eteron epesen epi tin gin tin agathin kai fuen epoiisen karpon ekatontaplasiona tafta legon efonei o echon ota akouein akoueto)

8 And other fell into the good soil, and sprang up and produced fruit a hundred-times (over). (While) saying these things, he was shouting, He who has ears to hear, let him hear.

8. And other fell on good ground, and sprang up, and bare fruit an hundredfold. And when he had said these things, he cried, He that hath ears to hear, let him hear.

8. Und etliches fiel auf ein gutes Land; und es ging auf und trug hundertfältige Frucht. Da er das sagte, rief er: Wer Ohren hat, zu hören, der höre!

8. Y otra parte cayó en buena tierra; y cuando fué nacida, llevó fruto a ciento por uno. Diciendo estas cosas clamaba: el que tiene oidos para oir, oiga.

8 а иное упало на добрую землю и, взойдя, принесло плод сторичный. Сказав сие, возгласил: кто имеет уши слышать, да слышит!

9 Niin hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä, mitä tämä vertaus merkitsi.

9 Hänen opetuslapsensa kysyivät Häneltä (sanoen): ”Mitä tämä vertaus merkitsee?”

9. Niin hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä, sanoen: mikä olis tämä vertaus?

9. NIjn hänen Opetuslapsens kysyit häneldä sanoden: mikä olis tämä wertaus?

9. Nin kysyit henen Opetuslapsens henelde/ sanoden/ Mike olis teme Werthaus? (Niin kysyit hänen opetuslapsensa häneltä/ sanoen/ Mikä oli tämä wertaus?)

9 Ἐπηρώτων δὲ αὐτὸν οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ λέγοντες· Τίς εἴη ἡ παραβολή αὕτη;. ( Ἐpiróton dè aὐtὸn οἱ mathitaὶ aὐtοȗ légοntes: Τίs eἴi ἱ parabοlí aὕti;. )

επηρωτων δε αυτον οι μαθηται αυτου λεγοντες τις ειη η παραβολη αυτη 9 (epiroton de afton oi mathitai aftou legontes tis eii i paraboli afti)

9 But his disciples asked him, saying, What might this parable be (about)?

9. And his disciples asked him, saying, What might this parable be?

9. Es fragten ihn aber seine Jünger und sprachen, was dies Gleichnis wäre?

9. Y sus discípulos le preguntaron, qué era esta parábola.

9 Ученики же Его спросили у Него: что бы значила притча сия?

10 Hän sanoi: "Teidän on annettu tuntea Jumalan valtakunnan salaisuudet, mutta muille ne esitetään vertauksissa, että he, vaikka näkevät, eivät näkisi, ja vaikka kuulevat, eivät ymmärtäisi.

10 Hän sanoi: ”Teidän on annettu tuntea Jumalan valtakunnan salaisuudet, mutta muille puhun vertauksin, jotta he näkevinä eivät näkisi ja kuulevina eivät ymmärtäisi.

10. Niin hän sanoi: teille on annettu tuta Jumalan valtakunnan salaudet, mutta muille vertausten kautta, ettei heidän sitä pitäis näkemän, vaikka näkisivät, eikä ymmärtämän, vaikka he kuulisivat.

10. Hän sanoi: teille on annettu tuta Jumalan waldacunnan salautta mutta muille wertausten cautta ettei heidän sitä pidäis näkemän waicka he näkisit eikä ymmärtämän waicka he cuulisit.

10. Nin hen sanoi/ Teille on annettu tuta JUMALAN Waldakunnan salaus/ Mutta muille wertauxen cautta/ Ettei heiden site näkemen pideis waicka he näkisit/ Ja ei ymmerdhe/ waicka he cwleuat. (Niin hän sanoi/ Teille on annettu tuta JUMALAN waltakunnan salaus/ Mutta muille wertauksen kautta/ Ettei heidän sitä näkemän pitäisi waikka he näkisit/ Ja ei ymmärrä/ waikka he kuulewat.)

10 ὁ δὲ εἶπεν· Ὑμῖν δέδοται γνῶναι τὰ μυστήρια τῆς βασιλείας τοῦ Θεοῦ, τοῖς δὲ λοιποῖς ἐν παραβολαῖς, ἵνα βλέποντες μὴ βλέπωσι καὶ ἀκούοντες μὴ συνιῶσιν. ( ὁ dè eἶpen: Ὑmῖn dédοtaι gnõnaι tà mustírιa tĩs basιleίas tοȗ Theοȗ, tοῖs dè lοιpοῖs ẻn parabοlaῖs, ἵna blépοntes mì bléposι κaὶ ἀκοúοntes mì sunιõsιn. )

ο δε ειπεν υμιν δεδοται γνωναι τα μυστηρια της βασιλειας του θεου τοις δε λοιποις εν παραβολαις ινα βλεποντες μη βλεπωσιν και ακουοντες μη συνιωσιν 10 (o de eipen umin dedotai gnonai ta mustiria tis basileias tou theou tois de loipois en parabolais ina blepontes mi bleposin kai akouontes mi suniosin)

10 But he said, It has been given to you° to know the mysteries of the kingdom of God, but (it is) in parables to the rest; in order that seeing, they may not see; and hearing, they may not understand. {Isa 6:9}

10. And he said, Unto you it is given to know the mysteries of the kingdom of God: but to others in parables; that seeing they might not see, and hearing they might not understand.

10. Er aber sprach: Euch ist es gegeben, zu wissen das Geheimnis des Reiches Gottes; den andern aber in Gleichnissen, daß sie es nicht sehen, ob sie es schon sehen, und nicht verstehen, ob sie es schon hören.

10. Y él dijo: A vosotros es dado conocer los misterios del reino de Dios; mas a los otros por parábolas, para que viendo no vean, y oyendo no entiendan.

10 Он сказал: вам дано знать тайны Царствия Божия, а прочим в притчах, так что они видя не видят и слыша не разумеют.

11 Vertaus on tämä: siemen on Jumalan sana.

11 Vertaus on tämä: Siemen on Jumalan sana.

11. Mutta tämä on vertaus: siemen on Jumalan sana.

11. Tämä on se wertaus: Siemen on Jumalan sana.

11. Nin on sis teme se Wertaus. Se Siemen on JUMALAN Sana. (Niin on siis tämä wertaus. Se siemen on JUMALAN sana.)

11 Ἔστι δὲ αὕτη ἡ παραβολή· ὁ σπόρος ἐστὶν ὁ λόγος τοῦ Θεοῦ· ( Ἔstι dè aὕti ἱ parabοlí: ὁ spόrοs ẻstὶn ὁ lόgοs tοȗ Theοȗ: )

εστιν δε αυτη η παραβολη ο σπορος εστιν ο λογος του θεου 11 (estin de afti i paraboli o sporos estin o logos tou theou)

11 Now the parable is this: the seed is the word of God.</J>

11. Now the parable is this: The seed is the word of God.

11. Das ist aber das Gleichnis: Der Same ist das Wort Gottes.

11. Es pues esta la parábola: La simiente es la palabra de Dios.

11 Вот что значит притча сия: семя есть слово Божие;

12 Mitkä tien oheen putosivat, ovat ne, jotka kuulevat, mutta sitten perkele tulee ja ottaa sanan pois heidän sydämestään, etteivät he uskoisi ja pelastuisi.

12 Jotka tien viereen putosivat * kuvaavat niitä,* jotka kuulevat; sitten paholainen tulee ja ottaa pois sanan heidän sydämestään, jotteivät he uskoisi pelastuakseen.

12. Mutta jotka tien oheen, ovat ne, jotka kuulevat; sitte tulee perkele ja ottaa sanan heidän sydämestänsä, ettei he uskoisi ja vapaaksi tulisi.

12. Mutta jotca tien oheen langeisit owat ne jotca cuulewat sijtte tule Perkele ja otta sanan heidän sydämistäns ettei he uscois ja wapaxi tulis.

12. Mutta iotca Tien ohen langesit ne ouat/ iotca cwleuat/ sijtte tulepi Perkele ia ottapi Sanan heiden sydhemestens ettei he vskodhen wapaxi tulisi. (Mutta jotka tien oheen lankesit ne owat/ jotka kuulewat/ sitten tuleepi perkele ja ottaapi sanan heidän sydämestänsä ettei he uskoen wapaaksi tulisi.)

12 οἱ δὲ παρὰ τὴν ὁδόν εἰσιν οἱ ἀκούσαντες, εἶτα ἔρχεται ὁ διάβολος καὶ αἴρει τὸν λόγον ἀπὸ τῆς καρδίας αὐτῶν, ἵνα μὴ πιστεύσαντες σωθῶσιν. ( οἱ dè parà tìn ὁdόn eἰsιn οἱ ἀκοúsantes, eἶta ἔrchetaι ὁ dιábοlοs κaὶ aἴreι tὸn lόgοn ἀpὸ tĩs κardίas aὐtõn, ἵna mì pιsteúsantes sothõsιn. )

οι δε παρα την οδον εισιν οι ακουοντες ειτα ερχεται ο διαβολος και αιρει τον λογον απο της καρδιας αυτων ινα μη πιστευσαντες σωθωσιν 12 (oi de para tin odon eisin oi akouontes eita erchetai o diabolos kai airei ton logon apo tis kardias afton ina mi pistefsantes sothosin)

12 But those beside the road are those who hear; thereafter, the devil comes and takes away the word from their heart, in order that (after) they believed, they may not be saved.</J>

12. Those by the way side are they that hear; then cometh the devil, and taketh away the word out of their hearts, lest they should believe and be saved.

12. Die aber an dem Wege sind, das sind, die es hören; darnach kommt der Teufel und nimmt das Wort von ihrem Herzen, auf daß sie nicht glauben und selig werden.

12. Y los de junto al camino, estos son los que oyen; y luego viene el diablo, y quita la palabra de su corazón, porque no se salven creyendo.

12 а упавшее при пути, это суть слушающие, к которым потом приходит диавол и уносит слово из сердца их, чтобы онине уверовали и не спаслись;

13 Ja mitkä kalliolle putosivat, ovat ne, jotka kuullessaan sanan ottavat sen ilolla vastaan, mutta joilla ei ole juurta: ainoastaan ajaksi he uskovat ja kiusauksen hetkellä luopuvat.

13 Jotka kalliolle putosivat *kuvaavat niitä,* jotka kuullessaan ottavat sanan ilolla vastaan, mutta heillä ei ole juurta. He uskovat joksikin aikaa ja kiusauksen hetkellä luopuvat.

13. Mutta jotka kivistöön, ovat ne, kuin he kuulevat, ottavat he sanan ilolla vastaan; ja ei heillä ole juurta, hetkeksi he uskovat, ja kiusauksen ajalla lankeevat pois.

13. Mutta jotca kiwistöhön owat ne cosca he cuulewat ottawat he sanan ilolla wastan ja ei heillä ole juurta hetkexi he uscowat ja kiusauxen ajalla poislangewat.

13. Mutta iotca Kiuen päle/ ouat ne/ coska he cwleuat/ ottauat he ilon cansa Sanan wastan/ ia ei ole heille iurta/ Hetkexi he vskouat/ ia kiusauxen aijalla he poislangeuat. (Mutta jotka kiwen päälle/ owat ne/ koska he kuulewat/ ottawat he ilon kanssa sanan wastaan/ ja ei ole heillä juurta/ Hetkeksi he uskowat/ ja kiusauksen ajalla he pois lankeawat.)

13 οἱ δὲ ἐπὶ τῆς πέτρας οἳ ὅταν ἀκούσωσι, μετὰ χαρᾶς δέχονται τὸν λόγον, καὶ οὗτοι ῥίζαν οὐκ ἔχουσιν, οἳ πρὸς καιρὸν πιστεύουσι καὶ ἐν καιρῷ πειρασμοῦ ἀφίστανται. ( οἱ dè ẻpὶ tĩs pétras οἳ ὅtan ἀκοúsosι, metà charãs déchοntaι tὸn lόgοn, κaὶ οὗtοι ŕίdzan οὐκ ἔchοusιn, οἳ prὸs κaιrὸn pιsteúοusι κaὶ ẻn κaιrỡ peιrasmοȗ ἀfίstantaι. )

οι δε επι της πετρας οι οταν ακουσωσιν μετα χαρας δεχονται τον λογον και ουτοι ριζαν ουκ εχουσιν οι προς καιρον πιστευουσιν και εν καιρω πειρασμου αφιστανται 13 (oi de epi tis petras oi otan akousosin meta charas dechontai ton logon kai outoi rizan ouk echousin oi pros kairon pistebousin kai en kairo peirasmou afistantai)

13 But those upon the rock (are) those who, whenever they hear, accept the word with joy, and these have no root, who for a (short) time believe, and withdraw in time of temptation.</J>

13. They on the rock are they, which, when they hear, receive the word with joy; and these have no root, which for a while believe, and in time of temptation fall away.

13. Die aber auf dem Fels sind die: wenn sie es hören, nehmen sie das Wort mit Freuden an; und die haben nicht Wurzel; eine Zeitlang glauben sie, und zur Zeit der Anfechtung fallen sie ab.

13. Y los de sobre piedra, son los que habiendo oido, reciben la palabra con gozo; mas estos no tienen raices; que por un tiempo creen, y en el tiempo de la tentación se apartan.

13 а упавшее на камень, это те, которые, когда услышат слово, с радостью принимают, но которые не имеют корня, и временем веруют, а во время искушения отпадают;

14 Mikä taas orjantappuroihin putosi, ne ovat ne, jotka kuulevat, mutta vaeltaessaan tukehtuvat tämän elämän huoliin, rikkauteen ja hekumoihin, eivätkä tuota kypsää hedelmää.

14 Mikä taas orjantappuroihin putosi *kuvaa niitä,* jotka kuulevat, mutta vaeltaessaan tukehtuvat elämän huoliin, rikkauteen ja nautintoihin, eivätkä tuota kypsää hedelmää.

14. Mutta se mikä orjantappuroihin lankesi, ovat ne, jotka kuulevat, ja menevät pois, ja tukahutetaan surusta, rikkaudesta ja elämän hekumasta, eikä kanna hedelmää.

14. Mutta jotca orjantappuroihin langeisit owat ne jotca cuulewat ja poismenewät ja tucahutetan surusta rickaudesta ja elämän hecumasta eikä canna hedelmätä.

14. Mutta iotca Orientappuroin langesit/ ouat ne quin cwlit/ ia poismeneuet Surusta/ Rickaudhesta/ ia Elemen hecumast tucahutetan/ eike hedhelmete canna. (Mutta jotka orjantappuroin lankesit/ owat ne kuin kuulit/ ja pois menewät surusta/ rikkaudesta/ ja elämän hekumasta tukahdutetaan/ eikä hedelmätä kanna.)

14 τὸ δὲ εἰς τὰς ἀκάνθας πεσόν, οὗτοί εἰσιν οἱ ἀκούσαντες, καὶ ὑπὸ μεριμνῶν καὶ πλούτου καὶ ἡδονῶν τοῦ βίου πορευόμενοι συμπνίγονται καὶ οὐ τελεσφοροῦσι. ( tὸ dè eἰs tàs ἀκánthas pesόn, οὗtοί eἰsιn οἱ ἀκοúsantes, κaὶ ὑpὸ merιmnõn κaὶ plοútοu κaὶ ἱdοnõn tοȗ bίοu pοreuόmenοι sumpnίgοntaι κaὶ οὐ telesfοrοȗsι. )

το δε εις τας ακανθας πεσον ουτοι εισιν οι ακουσαντες και υπο μεριμνων και πλουτου και ηδονων του βιου πορευομενοι συμπνιγονται και ου τελεσφορουσιν 14 (to de eis tas akanthas peson outoi eisin oi akousantes kai upo merimnon kai ploutou kai idonon tou biou porebomenoi sumpnigontai kai ou telesforousin)

14 But what fell among the thorns, these are those who heard, and (while) they are traveling on (with life), they are choked by anxieties and riches and sensual-delights of (this) life, and they are not bringing (themselves) to maturity.</J>

14. And that which fell among thorns are they, which, when they have heard, go forth, and are choked with cares and riches and pleasures of this life, and bring no fruit to perfection.

14. Das aber unter die Dornen fiel, sind die, so es hören und gehen hin unter den Sorgen, Reichtum und Wollust dieses Lebens und ersticken und bringen keine Frucht.

14. Y lo que cayó en espinas, estos son los que oyeron; mas idos son ahogados de los cuidados, y de las riquezas, y de los pasatiempos de la vida, y no llevan fruto.

14 а упавшее в терние, это те, которые слушают слово, но, отходя, заботами, богатством и наслаждениями житейскими подавляются и не приносят плода;

15 Mutta mikä hyvään maahan putosi, ne ovat ne, jotka sanan kuultuansa säilyttävät sen vilpittömässä ja hyvässä sydämessä ja tuottavat hedelmän kärsivällisyydessä.

15 Mutta mikä hyvään maahan putosi, *kuvaa niitä,* jotka kuultuaan säilyttävät sanan jalossa ja hyvässä sydämessä ja kantavat hedelmän kärsivällisyydessä.

15. Mutta jotka hyvään maahan, ovat ne, jotka sanan kuulevat ja kätkevät hyvällä ja toimellisella sydämellä, ja saattavat hedelmän kärsivällisyydessä.

15. Mutta jotca hywän maahan owat ne jotca sanan cuulewat ja kätkewät hywällä ja toimellisella sydämellä ja saattawat hedelmän kärsimises.

15. Mutta iotca hyuen Mahan/ ouat ne/ iotca Sanan cwleuat ia kätkeuet hyues ia toimelises sydhemes/ ia saattauat hedhelmen Kersimises. (Mutta jotka hywään maahan/ owat ne/ jotka sanan kuulewat ja kätkewät hywässä ja toimellisessa sydämessä/ ja saattawat hedelmän kärsimisessä.)

15 τὸ δὲ ἐν τῇ καλῇ γῇ, οὗτοί εἰσιν οἵτινες ἐν καρδίᾳ καλῇ καὶ ἀγαθῇ ἀκούσαντες τὸν λόγον κατέχουσι καὶ καρποφοροῦσιν ἐν ὑπομονῇ. ( tὸ dè ẻn tῖ κalῖ gῖ, οὗtοί eἰsιn οἵtιnes ẻn κardίᾳ κalῖ κaὶ ἀgathῖ ἀκοúsantes tὸn lόgοn κatéchοusι κaὶ κarpοfοrοȗsιn ẻn ὑpοmοnῖ. )

το δε εν τη καλη γη ουτοι εισιν οιτινες εν καρδια καλη και αγαθη ακουσαντες τον λογον κατεχουσιν και καρποφορουσιν εν υπομονη 15 (to de en ti kali gi outoi eisin oitines en kardia kali kai agathi akousantes ton logon katechousin kai karpoforousin en upomoni)

15 But that (seed) in the good soil, these are they who (have) heard the word in a good and beautiful heart, (and) hold-onto it and are bearing-fruit in (their) endurance.</J>

15. But that on the good ground are they, which in an honest and good heart, having heard the word, keep it, and bring forth fruit with patience.

15. Das aber auf dem guten Land sind, die das Wort hören und behalten in einem feinen, guten Herzen und bringen Frucht in Geduld.

15. Y lo que en buena tierra, estos son los que con corazón bueno y recto retienen la palabra oida, y llevan fruto en paciencia.

15 а упавшее на добрую землю, это те, которые, услышав слово, хранят его в добром и чистом сердце и приносят плод в терпении. Сказав это, Он возгласил: кто имеет уши слышать, да слышит!

16 Ei kukaan joka sytyttää lampun, peitä sitä astialla tai pane vuoteen alle, vaan panee sen lampunjalkaan, että sisälletulijat näkisivät valon.

16 Ei kukaan, joka on sytyttänyt lampun, peitä sitä astialla tai pane vuoteen alle, vaan asettaa sen lampunjalkaan, jotta sisälle tulijat näkisivät valon.

16. Niin ei kenkään, joka kynttilän sytyttää, peitä sitä astialla eli pane pöydän alle; mutta panee sen kynttilänjalkaan, että sisälle tulevaiset näkisivät valkeuden.

16. EI sytytä kengän kyntilätä ja pane astian eli pengin ala mutta hän pane sen kyntiläjalcan että sisälletulewaiset näkisit walkeuden.

16. Eikengen coska hen Kyntelen sytytte peite site Astian ala/ eli pane site Penkin ala/ mutta hen pane sen Kyntelen ialghan päle/ Senpäle ette sisellemeneueiset näkisit walkiudhen. (Ei kenkään koska hän kynttilän sytyttää peitä sitä astian alle/ eli pane sitä penkin alle/ mutta hän panee sen kynttilän jalan päälle/ Sen päälle että sisälle menewäiset näkisit walkeuden.)

16 Οὐδεὶς δὲ λύχνον ἅψας καλύπτει αὐτὸν σκεύει ἢ ὑποκάτω κλίνης τίθησιν, ἀλλ’ ἐπὶ λυχνίας ἐπιτίθησιν, ἵνα οἱ εἰσπορευόμενοι βλέπωσι τὸ φῶς. ( Οὐdeὶs dè lúchnοn ἅpsas κalúpteι aὐtὸn sκeúeι ἲ ὑpοκáto κlίnis tίthisιn, ἀll’ ẻpὶ luchnίas ẻpιtίthisιn, ἵna οἱ eἰspοreuόmenοι bléposι tὸ fõs. )

ουδεις δε λυχνον αψας καλυπτει αυτον σκευει η υποκατω κλινης τιθησιν αλλ επι λυχνιας επιτιθησιν ινα οι εισπορευομενοι βλεπωσιν το φως 16 (oudeis de luchnon apsas kaluptei afton skebei i upokato klinis tithisin all epi luchnias epitithisin ina oi eisporebomenoi bleposin to fos)

16 Now no one, having lit a lamp, hides it in a vessel or places it underneath a bed, but places it upon a lamp-stand, in order that those who travel in may see the light.</J>

16. No man, when he hath lighted a candle, covereth it with a vessel, or putteth it under a bed; but setteth it on a candlestick, that they which enter in may see the light.

16. Niemand aber zündet ein Licht an und bedeckt's mit einem Gefäß oder setzt es unter eine Bank; sondern er setzt es auf einen Leuchter, auf daß, wer hineingeht, das Licht sehe.

16. Ninguno empero que enciende una candela, la cubre con una vasija, o la pone debajo de la cama; mas la pone en un candelero, para que los que entran, vean la luz.

16 Никто, зажегши свечу, не покрывает ее сосудом, или неставит под кровать, а ставит на подсвечник, чтобы входящие видели свет.

17 Sillä ei ole mitään salattua, mikä ei tule ilmi, eikä kätkettyä, mikä ei tule tunnetuksi ja joudu päivän valoon.

17 Sillä ei ole salattua, mikä ei tule ilmi, eikä kätkettyä, mikä ei tule tunnetuksi ja joudu valoon.

17. Sillä ei ole mitään salattu, joka ei ilmi tule, eikä peitetty, joka ei tiettäväksi ja julki tule.

17. Sillä ei ole mitän salattu joca ei ilmei tule eikä peitetty joca ei tiettäwäxi ja julki tule.

17. Sille ei miten ole sala/ ioca ei ilmei tule/ eike peitetty/ ioca ei tietteuexi tule/ Ja iulkisexi on tuleua. (Sillä ei mitään ole salaa/ joka ei ilmi tule/ eikä peitetty/ joka ei tiettäwäksi tule/ Ja julkiseksi on tulewa.)

17 οὐ γάρ ἐστι κρυπτὸν ὃ οὐ φανερὸν γενήσεται, οὐδὲ ἀπόκρυφον ὃ οὐ γνωσθήσεται καὶ εἰς φανερὸν ἔλθῃ. ( οὐ gár ẻstι κruptὸn ὃ οὐ fanerὸn genísetaι, οὐdè ἀpόκrufοn ὃ οὐ gnosthísetaι κaὶ eἰs fanerὸn ἔlthΐ. )

ου γαρ εστιν κρυπτον ο ου φανερον γενησεται ουδε αποκρυφον ο ου γνωσθησεται και εις φανερον ελθη 17 (ou gar estin krupton o ou faneron genisetai oude apokrufon o ou gnosthisetai kai eis faneron elthi)

17 For* there is not (anything) hidden, that will not become apparent; nor (anything) secret, that will not be known and may come into apparent (view).</J>

17. For nothing is secret, that shall not be made manifest; neither any thing hid, that shall not be known and come abroad.

17. Denn nichts ist verborgen, das nicht offenbar werde, auch nichts Heimliches, das nicht kund werde und an den Tag komme.

17. Porque no hay cosa oculta, que no haya de ser manifestada; ni cosa escondida que no haya de ser entendida, y de venir en manifiesto.

17 Ибо нет ничего тайного, что не сделалось бы явным, ни сокровенного, что не сделалось бы известным и не обнаружилось бы.

18 Katsokaa siis, miten kuulette; sillä sille, jolla on, annetaan, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, minkä hän luulee itsellään olevan."

18 Ottakaa siis vaari, kuinka kuulette. Jolla näet on, sille annetaan, ja jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, minkä hän luulee omistavansa."

18. Katsokaat siis, kuinka te kuulette; sillä jolla on, hänelle pitää annettaman: jolla taas ei ole, sekin kuin hänellä näkyy olevan, otetaan häneltä pois.

18. Nijn cadzocat sijs cuinga te cuuletta: sillä jolla on hänelle pitä annettaman jolla taas ei ole sekin jonga hän luule hänens olewan otetan häneldä pois.

18. Nin catzocat sis quinga te cwletta. Sille ette iolla ombi henelle pite annettaman/ iolla taas ei ole/ se mös ionga hen lwle henens oleuan poisotetan henelde. (Niin katsokaat siis kuinka te kuulette. Sillä että jolla ompi hänelle pitää annettaman/ jolla taas ei ole/ se myös jonka hän luulee hänens olewan pois otetaan häneltä.)

18 βλέπετε οὖν πῶς ἀκούετε· ὃς γὰρ ἐὰν ἔχῃ, δοθήσεται αὐτῷ, καὶ ὃς ἐὰν μὴ ἔχῃ, καὶ ὃ δοκεῖ ἔχειν ἀρθήσεται ἀπ’ αὐτοῦ. ( blépete οȗn põs ἀκοúete: ὃs gàr ẻàn ἔchΐ, dοthísetaι aὐtỡ, κaὶ ὃs ẻàn mì ἔchΐ, κaὶ ὃ dοκeῖ ἔcheιn ἀrthísetaι ἀp’ aὐtοȗ. )

βλεπετε ουν πως ακουετε ος γαρ αν εχη δοθησεται αυτω και ος αν μη εχη και ο δοκει εχειν αρθησεται απ αυτου 18 (blepete oun pos akouete os gar an echi dothisetai afto kai os an mi echi kai o dokei echein arthisetai ap aftou)

18 Therefore beware°, how you° hear; for* whoever has, (more) will be given to him, and whoever does not have, even what he seems to have will be taken away from him. {Mar 3:31-35 & Mat 12:46-50 & Luk 8:19-21.}

18. Take heed therefore how ye hear: for whosoever hath, to him shall be given; and whosoever hath not, from him shall be taken even that which he seemeth to have.

18. So sehet nun darauf wie ihr zuhöret. Denn wer da hat, dem wird gegeben; wer aber nicht hat, von dem wird genommen, auch was er meint zu haben.

18. Mirád pues como oís; porque a cualquiera que tuviere, le será dado; y a cualquiera que no tuviere, aun lo que parece tener le será quitado.

18 Итак, наблюдайте, как вы слушаете: ибо, кто имеет, тому дано будет, а кто не имеет, у того отнимется и то, что он думаетиметь.

19 Ja hänen äitinsä ja veljensä tulivat häntä tapaamaan, mutta eivät väentungokselta päässeet hänen tykönsä.

19 Hänen äitinsä ja veljensä tulivat Hänen luokseen, mutta eivät väentungokselta päässeet Häntä tapaamaan.

19. Niin tulivat hänen äitinsä ja veljensä hänen tykönsä, eikä saaneet häntä puhutella kansalta.

19. NIjn tulit hänen äitins ja weljens eikä pääsnet hänen tygöns Canssalda.

19. Nin tulit henen tygens henen Eitins ia weliens/ ia eiuet päszneet hene' tygens Ca'ssalda. (Niin tulit hänen tykönsä hänen äitinsä ja weljensä/ ja eiwät päässeet hänen tykönsä kansalta.)

19 Παρεγένοντο δὲ πρὸς αὐτὸν ἡ μήτηρ καὶ οἱ ἀδελφοὶ αὐτοῦ, καὶ οὐκ ἠδύναντο συντυχεῖν αὐτῷ διὰ τὸν ὄχλον. ( Paregénοntο dè prὸs aὐtὸn ἱ mítir κaὶ οἱ ἀdelfοὶ aὐtοȗ, κaὶ οὐκ ἰdúnantο suntucheῖn aὐtỡ dιà tὸn ὄchlοn. )

παρεγενοντο δε προς αυτον η μητηρ και οι αδελφοι αυτου και ουκ ηδυναντο συντυχειν αυτω δια τον οχλον 19 (paregenonto de pros afton i mitir kai oi adelfoi aftou kai ouk idunanto suntuchein afto dia ton ochlon)

19 Now there came* to him his mother and brethren, and they were not able to get-close to him because of the crowd.

19. Then came to him his mother and his brethren, and could not come at him for the press.

19. Es gingen aber hinzu seine Mutter und Brüder und konnten vor dem Volk nicht zu ihm kommen.

19. Entónces vinieron a él su madre y hermanos, y no podían llegar a él por causa de la multitud.

19 И пришли к Нему Матерь и братья Его, и не могли подойти к Нему по причине народа.

20 Niin hänelle ilmoitettiin: "Sinun äitisi ja veljesi seisovat ulkona ja tahtovat nähdä sinua".

20 Hänelle kerrottiin (sanoen): "Äitisi ja veljesi seisovat ulkona ja tahtovat nähdä sinut."

20. Ja se ilmoitettiin hänelle, sanoen: sinun äitis ja veljes seisovat ulkona ja tahtovat sinua nähdä.

20. Ja se sanottin hänelle: sinun äitis ja weljes seisowat ulcona ja tahtowat sinua nähdä.

20. Ja se sanottin henelle/ Sinun Eites ia sinun welies vlcona seisouat/ ia tactouat sinua nähdä. (Ja se sanottiin hänelle/ Sinun äitisi ja sinun weljesi ulkona seisowat/ ja tahtowat sinua nähdä.)

20 καὶ ἀπηγγέλη αὐτῷ λεγόντων· Ἡ μήτηρ σου καὶ οἱ ἀδελφοί σου ἑστήκασιν ἔξω ἰδεῖν σε θέλοντες. ( κaὶ ἀpiggéli aὐtỡ legόnton: Ἡ mítir sοu κaὶ οἱ ἀdelfοί sοu ἑstíκasιn ἔkso ἰdeῖn se thélοntes. )

και απηγγελη αυτω λεγοντων η μητηρ σου και οι αδελφοι σου εστηκασιν εξω ιδειν σε θελοντες 20 (kai apingeli afto legonton i mitir sou kai oi adelfoi sou estikasin exo idein se thelontes)

20 And it was reported to him, saying, Your mother and your brethren are standing outside, wishing to see you.

20. And it was told him by certain which said, Thy mother and thy brethren stand without, desiring to see thee.

20. Und es ward ihm angesagt: Deine Mutter und deine Brüder stehen draußen und wollen dich sehen.

20. Y le fué dado aviso, diciendo: Tu madre, y tus hermanos están fuera, que quieren verte.

20 И дали знать Ему: Матерь и братья Твои стоят вне, желая видеть Тебя.

21 Mutta hän vastasi ja sanoi heille: "Minun äitini ja veljeni ovat nämä, jotka kuulevat Jumalan sanan ja sen mukaan tekevät".

21 Mutta Hän vastasi ja sanoi heille: "Äitini ja veljeni ovat nämä, jotka kuulevat Jumalan sanan ja tekevät sen mukaan."

21. Niin hän vastasi ja sanoi heille: minun äitini ja veljeni ovat ne, jotka Jumalan sanan kuulevat ja tekevät sen.

21. Nijn hän wastais ja sanoi heille: minun äitin ja weljen owat ne jotca Jumalan sanan cuulewat ja tekewät.

21. Nin wastasi hen ia sanoi heiden tygens/ Minun Eiten ia welieni ouat ne/ iotca JUMALAN Sanan cwleuat ia tekeuet sen. (Niin wastasi hän ja sanoi heidän tykönsä/ Minun äitini ja weljeni owat ne/ jotka JUMALAN sanan kuulewat ja tekewät sen.)

21 ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν πρὸς αὐτούς· Μήτηρ μου καὶ ἀδελφοί μου οὗτοί εἰσιν οἱ τὸν λόγον τοῦ Θεοῦ ἀκούοντες καὶ ποιοῦντες αὐτόν. ( ὁ dè ἀpοκrιtheὶs eἶpen prὸs aὐtοús: Μítir mοu κaὶ ἀdelfοί mοu οὗtοί eἰsιn οἱ tὸn lόgοn tοȗ Theοȗ ἀκοúοntes κaὶ pοιοȗntes aὐtόn. )

ο δε αποκριθεις ειπεν προς αυτους μητηρ μου και αδελφοι μου ουτοι εισιν οι τον λογον του θεου ακουοντες και ποιουντες αυτον 21 (o de apokritheis eipen pros aftous mitir mou kai adelfoi mou outoi eisin oi ton logon tou theou akouontes kai poiountes afton)

21 But he answered and said to them, My mother and my brethren are those who hear the word of God and (are) doing it. {Mar 4:35-41 & Mat:8:18-27 & Luk 8:22-25 Sea of Galilee.}

21. And he answered and said unto them, My mother and my brethren are these which hear the word of God, and do it.

21. Er aber antwortete und sprach zu ihnen: Meine Mutter und meine Brüder sind diese, die Gottes Wort hören und tun.

21. El entónces respondiendo, les dijo: Mi madre y mis hermanos son los que oyen la palabra de Dios, y la hacen.

21 Он сказал им в ответ: матерь Моя и братья Мои суть слушающие слово Божие и исполняющие его.

22 Niin tapahtui eräänä päivänä, että hän astui opetuslapsinensa venheeseen ja sanoi heille: "Menkäämme järven tuolle puolen". Ja he lähtivät vesille.

22 Tapahtui eräänä päivänä, että Hän astui opetuslapsineen veneeseen ja sanoi heille: "Menkäämme järven tuolle puolen." Niin he lähtivät vesille.

22. Ja yhtenä päivänä tapahtui, että hän haahteen astui ja hänen opetuslapsensa, ja sanoi heille: menkäämme ylitse toiselle rannalle, ja he menivät.

22. JA yhtenä päiwänä tapahtui että hän hahten astui Opetuslastens cansa ja sanoi heille: mengämme ylidzen toiselle rannalle: ja he laskit maalda.

22. Ja se tapactui ychten peiuen/ ette hen Hacten astui ynne Opetuslastens cansa ia sanoi heiden tygens/ Mengeme ylitzen toiselle rannalle. Ja he laskit maalda. (Ja se tapahtui yhtenä päiwänä/ että hän haahteen astui ynnä opetuslastensa kanssa ja sanoi heidän tykönsä/ Menkäämme ylitsen toiselle rannalle. ja he laskit maalta.)

22 Καὶ ἐγένετο ἐν μιᾷ τῶν ἡμερῶν καὶ αὐτὸς ἐνέβη εἰς πλοῖον καὶ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ, καὶ εἶπε πρὸς αὐτούς· Διέλθωμεν εἰς τὸ πέραν τῆς λίμνης· καὶ ἀνήχθησαν. ( Κaὶ ẻgénetο ẻn mιᾷ tõn ἱmerõn κaὶ aὐtὸs ẻnébi eἰs plοῖοn κaὶ οἱ mathitaὶ aὐtοȗ, κaὶ eἶpe prὸs aὐtοús: Dιélthomen eἰs tὸ péran tĩs lίmnis: κaὶ ἀníchthisan. )

και εγενετο εν μια των ημερων και αυτος ενεβη εις πλοιον και οι μαθηται αυτου και ειπεν προς αυτους διελθωμεν εις το περαν της λιμνης και ανηχθησαν 22 (kai egeneto en mia ton imeron kai aftos enebi eis ploion kai oi mathitai aftou kai eipen pros aftous dielthomen eis to peran tis limnis kai anichthisan)

22 Now it happened on one of those days, that he stepped onto a ship, himself and his disciples, and he said to them, We should go over to the (area) beyond-that of the lake. And they set-sail.

22. Now it came to pass on a certain day, that he went into a ship with his disciples: and he said unto them, Let us go over unto the other side of the lake. And they launched forth.

22. Und es begab sich an der Tage einem, daß er in ein Schiff trat samt seinen Jüngern; und er sprach zu ihnen: Laßt uns über den See fahren. Und sie stießen vom Lande.

22. Y aconteció un día que él entró en una nave con sus discípulos, y les dijo: Pasemos a la otra parte del lago; y se partieron.

22 В один день Он вошел с учениками Своими в лодку и сказал им: переправимся на ту сторону озера. И отправились.

23 Ja heidän purjehtiessaan hän nukkui. Mutta alas järvelle syöksyi myrskytuuli, ja venhe tuli vettä täyteen, ja he olivat vaarassa.

23 Mutta heidän purjehtiessaan Hän nukahti. Ja alas järvelle syöksyi myrskytuuli ja *vene täyttyi* vedellä, ja he olivat vaarassa.

23. Mutta kuin he purjehtivat, niin hän nukkui, ja tuulispää nosti aallon meressä; ja he laineilta täytettiin, ja olivat suuressa hädässä.

23. Cosca he purjetit nijn hän nuckui ja tuulispää nosti allon meres ja lainet löit heidän ylidzens ja he olit suures hädäs.

23. Nin coska he purietit/ nuckui hen. Ja Twlispä nosti Aallon meres/ ia lainet heiden ylitzenlöit/ ia he olit swres hädhes. (Niin koska he purjehdit/ nukkui hän. Ja tuulispää nosti aallon meressä/ ja laineet heidän ylitse löit/ ja he olit suuressa hädässä.)

23 πλεόντων δὲ αὐτῶν ἀφύπνωσε. καὶ κατέβη λαῖλαψ ἀνέμου εἰς τὴν λίμνην, καὶ συνεπληροῦντο καὶ ἐκινδύνευον. ( pleόnton dè aὐtõn ἀfúpnose. κaὶ κatébi laῖlaps ἀnémοu eἰs tìn lίmnin, κaὶ suneplirοȗntο κaὶ ẻκιndúneuοn. )

πλεοντων δε αυτων αφυπνωσεν και κατεβη λαιλαψ ανεμου εις την λιμνην και συνεπληρουντο και εκινδυνευον 23 (pleonton de afton afupnosen kai katebi lailaps anemou eis tin limnin kai suneplirounto kai ekindunebon)

23 But (while) sailing, he slept and a gale of wind descended onto the lake, and they were filling (with water), and were in peril.

23. But as they sailed he fell asleep: and there came down a storm of wind on the lake; and they were filled with water, and were in jeopardy.

23. Und da sie schifften, schlief er ein. Und es kam ein Windwirbel auf den See, und die Wellen überfielen sie, und sie standen in großer Gefahr.

23. Y navegando ellos, se durmió. Y descendió una tempestad de viento en el lago; y se llenaban de agua, y peligraban.

23 Во время плавания их Он заснул. На озере поднялся бурный ветер, и заливало их волнами ,и они были в опасности.

24 Niin he menivät ja herättivät hänet sanoen: "Mestari, mestari, me hukumme!" Ja herättyään hän nuhteli tuulta ja veden aallokkoa; ja ne asettuivat, ja tuli tyven.

24 Niin he menivät ja herättivät Hänet sanoen: "Mestari, mestari, me hukumme!" Herättyään Hän nuhteli tuulta ja veden aallokkoa. Ne asettuivat ja tuli tyyni.

24. Niin he menivät ja herättivät häntä sanoen: Mestari, Mestari! me hukumme. Niin hän nousi ylös, nuhteli tuulta ja veden aaltoa; ja ne lakkasivat, ja tuli tyveneksi.

24. Nijn he menit hänen tygöns ja herätit händä sanoden: Mestari Mestari me hucumma. Nijn hän nousi ylös nuhteli tuulda ja aldo ja ne lackaisit ja tuli tywenexi.

24. Nin he astuit henen tygens/ ia heräytit henen sanoden/ Mestari/ Mestari/ me hukum. Nin hen ylesnousi nuchteli twlda/ ia wedhen ilma. Ja ne lackasit/ ia tuli tywen. (Niin he astuit hänen tykönsä/ ja herätit hänen sanoen/ Mestari/ Mestari/ me hukumme. Niin hän ylösnousi nuhteli tuulta/ ja weden ilmaa. Ja ne lakkasit/ ja tuli tywen.)

24 προσελθόντες δὲ διήγειραν αὐτὸν λέγοντες· Ἐπιστάτα ἐπιστάτα, ἀπολλύμεθα! ὁ δὲ ἐγερθεὶς ἐπετίμησε τῷ ἀνέμῳ καὶ τῷ κλύδωνι τοῦ ὕδατος, καὶ ἐπαύσαντο, καὶ ἐγένετο γαλήνη. ( prοselthόntes dè dιígeιran aὐtὸn légοntes: Ἐpιstáta ẻpιstáta, ἀpοllúmetha! ὁ dè ẻgertheὶs ẻpetίmise tỡ ἀnémǫ κaὶ tỡ κlúdonι tοȗ ὕdatοs, κaὶ ẻpaúsantο, κaὶ ẻgénetο galíni. )

προσελθοντες δε διηγειραν αυτον λεγοντες επιστατα επιστατα απολλυμεθα ο δε εγερθεις επετιμησεν τω ανεμω και τω κλυδωνι του υδατος και επαυσαντο και εγενετο γαληνη 24 (proselthontes de diigeiran afton legontes epistata epistata apollumetha o de egertheis epetimisen to anemo kai to kludoni tou udatos kai epafsanto kai egeneto galini)

24 Now having gone to him, they awakened him, saying, Master*, Master*! We are perishing. But having raised himself (up), he rebuked the wind and the wave of the water, and they ceased, and it became calm.

24. And they came to him, and awoke him, saying, Master, master, we perish. Then he arose, and rebuked the wind and the raging of the water: and they ceased, and there was a calm.

24. Da traten sie zu ihm und weckten ihn auf und sprachen: Meister, Meister, wir verderben! Da stand er auf und bedrohte den Wind und die Woge des Wassers; und es ließ ab, und ward eine Stille.

24. Y llegándose a él, le despertaron, diciendo: Maestro, maestro, que perecemos. Y despertado él, riñó al viento y a la tempestad del agua, y cesaron; y fué hecha grande bonanza.

24 И, подойдя, разбудили Его и сказали: Наставник!Наставник! погибаем. Но Он, встав, запретил ветру и волнению воды; и перестали, и сделалась тишина.

25 Ja hän sanoi heille: "Missä on teidän uskonne?" Mutta pelko oli vallannut heidät, ja he ihmettelivät, sanoen toisilleen: "Kuka onkaan tämä, kun hän käskee sekä tuulia että vettä, ja ne tottelevat häntä?"

25 Ja Hän sanoi heille: "Missä on uskonne?" Mutta he pelkäsivät ja ihmettelivät sanoen toisilleen: "Kuka tämä onkaan, kun Hän käskee sekä tuulia, että vettä, ja ne tottelevat Häntä?"

25. Niin hän sanoi heille: kussa teidän uskonne on? Mutta he peljästyivät ja ihmettelivät, sanoen keskenänsä: kuka siis tämä on? sillä hän käskee myös tuulta ja vettä, ja nekin ovat hänelle kuuliaiset.

25. Nijn hän sanoi heille: cusa teidän uscon on? mutta he peljästyit ja ihmettelit keskenäns sanoden: cuca tämä on? sillä hän käske myös tuulda ja wettä ja nekin owat hänelle cuuliaiset?

25. Nin sanoi hen heille/ Cussa teiden vskona on? Mutta he peliestyit ia ihmectelit keskenens/ sanoden/ Cuca ombi teme? sille hen mös käskepi Twlda ia wettä/ ia he ouat henen cwliaiset? (Niin sanoi hän heille/ Kussa teidän uskonne on? Mutta he peljästyit ja ihmettelit keskenänsä/ sanoen/ Kuka ompi tämä? sillä hän myös käskeepi tuulta ja wettä/ ja he owat hänen kuuliaiset?)

25 εἶπε δὲ αὐτοῖς· Ποῦ ἐστιν ἡ πίστις ὑμῶν; φοβηθέντες δὲ ἐθαύμασαν λέγοντες πρὸς ἀλλήλους· Τίς ἄρα οὗτός ἐστιν, ὅτι καὶ τοῖς ἀνέμοις ἐπιτάσσει καὶ τῷ ὕδατι, καὶ ὑπακούουσιν αὐτῷ; ( eἶpe dè aὐtοῖs: Pοȗ ẻstιn ἱ pίstιs ὑmõn; fοbithéntes dè ẻthaúmasan légοntes prὸs ἀllílοus: Τίs ἄra οὗtόs ẻstιn, ὅtι κaὶ tοῖs ἀnémοιs ẻpιtásseι κaὶ tỡ ὕdatι, κaὶ ὑpaκοúοusιn aὐtỡ; )

ειπεν δε αυτοις που εστιν η πιστις υμων φοβηθεντες δε εθαυμασαν λεγοντες προς αλληλους τις αρα ουτος εστιν οτι και τοις ανεμοις επιτασσει και τω υδατι και υπακουουσιν αυτω 25 (eipen de aftois pou estin i pistis umon fobithentes de ethabmasan legontes pros allilous tis ara outos estin oti kai tois anemois epitassei kai to udati kai upakouousin afto)

25 Now he said to them, Where is your° faith? But being afraid, they marveled, saying to one another, Who then is this, that he commands even the winds and the water and they are obedient* to him? {Mar 5:1-21 & Mat 8:28-34 & Luk 8:26-40 Gergesa.}

25. And he said unto them, Where is your faith And they being afraid wondered, saying one to another, What manner of man is this! for he commandeth even the winds and water, and they obey him.

25. Er aber sprach zu ihnen: Wo ist euer Glaube? Sie fürchteten sich aber und verwunderten sich und sprachen untereinander: Wer ist dieser? denn er gebietet dem Winde und dem Wasser, und sie sind ihm gehorsam.

25. Y les dijo: ¿Dónde está vuestra fé? Y ellos temiendo, quedaron maravillados, diciendo los unos a los otros: ¿Quién es éste, que aun a los vientos y al agua manda, y le obedecen?

25 Тогда Он сказал им: где вера ваша? Они же в страхе и удивлении говорили друг другу: кто же это, что и ветрам повелевает и воде, и повинуются Ему?

26 Ja he purjehtivat gerasalaisten alueelle, joka on vastapäätä Galileaa.

26 Niin he purjehtivat gadaralaisten* alueelle, joka on Galilean vastapäätä.

26. Ja he purjehtivat Gadaralaisten maan puoleen, ja joka on Galilean kohdalla.

26. Ja he purjetit Gadarenin maan puoleen joca on Galilean cohdalla.

26. Ja he purietit Gadarenin Maan polen ioca ombi Galilean cohdalla. (Ja he purjehdit Gadarenin maan puoleen joka ompi Galilean kohdalla.)

26 Καὶ κατέπλευσεν εἰς τὴν χώραν τῶν Γαδαρηνῶν, ἥτις ἐστὶν ἀντίπερα τῆς Γαλιλαίας. ( Κaὶ κatépleusen eἰs tìn chóran tõn Gadarinõn, ἵtιs ẻstὶn ἀntίpera tĩs Galιlaίas. )

και κατεπλευσαν εις την χωραν των γαδαρηνων ητις εστιν αντιπεραν της γαλιλαιας 26 (kai kateplefsan eis tin choran ton gadarinon itis estin antiperan tis galilaias)

26 And they sailed down to the region of the Gadarenes, which is opposite Galilee.

26. And they arrived at the country of the Gadarenes, which is over against Galilee.

26. Und sie schifften fort in die Gegend der Gadarener, welche ist Galiläa gegenüber.

26. Y navegaron a la tierra de los Gadarenos, que está delante de Galilea.

26 И приплыли в страну Гадаринскую, лежащую против Галилеи.

27 Ja kun hän oli noussut maihin, tuli häntä vastaan kaupungista mies, jossa oli riivaajia; ja hän ei ollut pitkään aikaan pukenut vaatteita ylleen eikä asunut huoneessa, vaan haudoissa.

27 Kun Hän nousi maihin tuli Häntä vastaan kaupungista muuan mies, jossa oli *kauan aikaa ollut riivaajia. Hän ei* pukenut ylleen vaatetta eikä asunut huoneessa, vaan hautaluolissa.

27. Ja kuin hän maalle meni, kohtasi hänen kaupungista mies, jolla olivat perkeleet jo kauvan aikaa olleet, ja joka ei pukenut vaatteita yllensä, eikä ollut huoneessa, vaan haudoissa.

27. JA cuin hän maalle meni cohtais hänen Caupungist yxi mies jolla oli Perkelet jo cauwan aica ollut ja ei pukenut waatteita päällens eikä ollut huones waan haudois.

27. Ja quin hen Hahdest maalla meni/ coctasi Caupungist henen yxi Mies iolla oli Perkele io cauuan aica/ ia ei pukenut waatet pälens/ eike ollut Honees/ waan Haudhois. (Ja kuin hän haahdesta maalle meni/ kohtasi kaupungista hänen yksi mies jolla oli perkele jo kauan aikaa/ ja ei pukenut waatteet päällensä/ eikä ollut huoneessa/ waan haudoissa.)

27 ἐξελθόντι δὲ αὐτῷ ἐπὶ τὴν γῆν ὑπήντησεν αὐτῷ ἀνήρ τις ἐκ τῆς πόλεως, ὃς εἶχε δαιμόνια ἐκ χρόνων ἱκανῶν, καὶ ἱμάτιον οὐκ ἐνεδιδύσκετο, καὶ ἐν οἰκίᾳ οὐκ ἔμενεν, ἀλλ’ ἐν τοῖς μνήμασιν. ( ẻkselthόntι dè aὐtỡ ẻpὶ tìn gĩn ὑpíntisen aὐtỡ ἀnír tιs ẻκ tĩs pόleos, ὃs eἶche daιmόnιa ẻκ chrόnon ἱκanõn, κaὶ ἱmátιοn οὐκ ẻnedιdúsκetο, κaὶ ẻn οἰκίᾳ οὐκ ἔmenen, ἀll’ ẻn tοῖs mnímasιn. )

εξελθοντι δε αυτω επι την γην υπηντησεν αυτω ανηρ τις εκ της πολεως ος ειχεν δαιμονια εκ χρονων ικανων και ιματιον ουκ ενεδιδυσκετο και εν οικια ουκ εμενεν αλλ εν τοις μνημασιν 27 (exelthonti de afto epi tin gin upintisen afto anir tis ek tis poleos os eichen daimonia ek chronon ikanon kai imation ouk enedidusketo kai en oikia ouk emenen all en tois mnimasin)

27 Now (after) Jesus went forth upon the land, a certain man out of the city met him, who was held by demons, and he had not clothed himself with a garment in a considerable time and was not abiding in (any) house, but (lived) in the tombs.

27. And when he went forth to land, there met him out of the city a certain man, which had devils long time, and ware no clothes, neither abode in any house, but in the tombs.

27. Und als er austrat auf das Land, begegnete ihm ein Mann aus der Stadt, der hatte Teufel von langer Zeit her und tat keine Kleider an und blieb in keinem Hause, sondern in den Gräbern.

27. Y saliendo él a tierra, le salió al encuentro de la ciudad un hombre que tenía demonios ya de mucho tiempo; y no llevaba vestido, ni moraba en casa, sino en los sepulcros.

27 Когда же вышел Он на берег, встретил Его один человек из города, одержимый бесами с давнего времени, и в одежду не одевавшийся, и живший не в доме, а в гробах.

28 Kun hän näki Jeesuksen, parkaisi hän ja lankesi maahan hänen eteensä ja huusi suurella äänellä: "Mitä sinulla on minun kanssani tekemistä, Jeesus, Jumalan, Korkeimman, Poika? Minä rukoilen sinua: älä minua vaivaa."

28 Nähtyään Jeesuksen hän huutaen heittäytyi Hänen eteensä ja sanoi kovalla äänellä: "Miksi minuun puutut*, Jeesus, Jumalan, Korkeimman Poika? Rukoilen sinua: älä vaivaa minua."

28. Mutta kuin hän näki Jesuksen, huusi hän ja lankesi hänen eteensä maahan, ja sanoi suurella äänellä: mitä minun on sinun kanssas, Jesus, ylimmäisen Jumalan Poika? Minä rukoilen sinua, älä minua vaivaa.

28. Cuin hän näki Jesuxen huusi hän ja langeis hänen eteens maahan ja sanoi suurella änellä: mitä minun on tekemist sinun cansas Jesu ylimmäisen Jumalan Poica? Minä rucoilen sinua älä minua waiwa.

28. Quin hen sis näki Iesusen/ hwsi hen ia mahan langesi henen etens/ ia sanoi swrella änelle/ Mite minun ombi tekemist sinun cansas Iesu Ylimeisen Jumalan Poica? Mine rucolen sinua/ ele minua waiwa. (Kuin hän siis näki Jesuksen/ huusi hän ja maahan lankesi hänen eteensä/ ja sanoi suurella äänellä/ mitä minun ompi tekemistä sinun kanssasi Jesus Ylimmäisen Jumalan Poika? Minä rukoilen sinua/ älä minua waiwaa.)

28 ἰδὼν δὲ τὸν Ἰησοῦν καὶ ἀνακράξας προσέπεσεν αὐτῷ καὶ φωνῇ μεγάλῃ εἶπε· Τί ἐμοὶ καὶ σοί, Ἰησοῦ υἱὲ τοῦ Θεοῦ τοῦ ὑψίστου; δέομαί σου, μή με βασανίσῃς. ( ἰdὸn dè tὸn Ἰisοȗn κaὶ ἀnaκráksas prοsépesen aὐtỡ κaὶ fonῖ megálΐ eἶpe: Τί ẻmοὶ κaὶ sοί, Ἰisοȗ uἱè tοȗ Theοȗ tοȗ ὑpsίstοu; déοmaί sοu, mí me basanίsΐs. )

ιδων δε τον ιησουν και ανακραξας προσεπεσεν αυτω και φωνη μεγαλη ειπεν τι εμοι και σοι ιησου υιε του θεου του υψιστου δεομαι σου μη με βασανισης 28 (idon de ton iisoun kai anakraxas prosepesen afto kai foni megali eipen ti emoi kai soi iisou uie tou theou tou upsistou deomai sou mi me basanisis)

28 Now having seen Jesus and having cried out, he fell (down) before him, and said with a loud voice, What (is this thing) with me and with you, Jesus, Son of the Highest God? I beseech of you. Do not torment me.

28. When he saw Jesus, he cried out, and fell down before him, and with a loud voice said, What have I to do with thee, Jesus, thou Son of God most high? I beseech thee, torment me not.

28. Da er aber Jesum sah, schrie er und fiel vor ihm nieder und rief laut und sprach: Was habe ich mit dir zu schaffen, Jesu, du Sohn Gottes, des Allerhöchsten? Ich bitte dich, du wollest mich nicht quälen.

28. El cual como vió a Jesús, exclamó, y prostróse delante de él, y dijo a gran voz: ¿Qué tengo yo que ver contigo, Jesús, Hijo del Dios Altísimo? Ruégote que no me atormentes.

28 Он, увидев Иисуса, вскричал, пал пред Ним и громким голосом сказал: что Тебе до меня, Иисус, Сын Бога Всевышнего? умоляю Тебя, не мучь меня.

29 Sillä hän oli käskemäisillään saastaista henkeä menemään ulos siitä miehestä. Sillä pitkät ajat se oli temponut häntä mukaansa; hänet oli sidottu kahleisiin ja jalkanuoriin, ja häntä oli vartioitu, mutta hän oli katkaissut siteet ja kulkeutunut riivaajan ajamana erämaihin.

29 Hän oli näet käskemäisillään saastaista henkeä lähtemään ulos miehestä. Sillä pitkät ajat se oli raastanut häntä mukanaan. Häntä oli vartioitu sidottuna kahleilla ja jalkanuorilla. Mutta hän oli katkonut siteet, ja riivaaja oli kuljettanut hänet autioihin paikkoihin.

29. Sillä hän oli käskenyt riettaisen hengen ihmisestä mennä ulos, joka kauvan aikaa oli häntä vaivannut: ja hän oli kahleilla sidottu, ja jalkaraudoissa pidetty, ja rikkoi siteet, ja vietiin perkeleeltä korpeen.

29. Sillä hän oli käskenyt riettaisen hengen ihmisest ulosmennä joca usein oli händä waiwannut. Ja hän oli cahleilla sidottu ja jalcapuisa pidetty ja rickoi sitet ja wietin Perkeleldä corpeen.

29. Sille hen oli käskenyt sen rietaisen Hengen Inhimisest vlosmenemen/ Sille hen oli vsein hende waiuanut. Ja hen oli cahleilla sidhottu/ ia Jalcapuisa pidhetty/ Ja rickoi Siteit/ ia wietin Perkelelda Corpeen. (Sillä hän oli käskenyt sen riettaisen hengen ihmisestä ulosmenemän/ Sillä hän oli usein häntä waiwannut. Ja hän oli kahleilla sidottu/ ja jalkapuussa pidetty/ Ja rikkoi siteet/ ja wietiin perkeleelta korpeen.)

29 παρήγγειλε γὰρ τῷ πνεύματι τῷ ἀκαθάρτῳ ἐξελθεῖν ἀπὸ τοῦ ἀνθρώπου. πολλοῖς γὰρ χρόνοις συνηρπάκει αὐτόν, καὶ ἐδεσμεῖτο ἁλύσεσι καὶ πέδαις φυλασσόμενος, καὶ διαρρήσσων τὰ δεσμὰ ἠλαύνετο ὑπὸ τοῦ δαίμονος εἰς τὰς ἐρήμους. ( paríggeιle gàr tỡ pneúmatι tỡ ἀκathártǫ ẻkseltheῖn ἀpὸ tοȗ ἀnthrópοu. pοllοῖs gàr chrόnοιs sunirpáκeι aὐtόn, κaὶ ẻdesmeῖtο ἁlúsesι κaὶ pédaιs fulassόmenοs, κaὶ dιarrísson tà desmà ἰlaúnetο ὑpὸ tοȗ daίmοnοs eἰs tàs ẻrímοus. )

{VAR: παρηγγελλεν } {VAR: παρηγγειλεν } γαρ τω πνευματι τω ακαθαρτω εξελθειν απο του ανθρωπου πολλοις γαρ χρονοις συνηρπακει αυτον και εδεσμειτο αλυσεσιν και πεδαις φυλασσομενος και διαρρησσων τα δεσμα ηλαυνετο υπο του δαιμονος εις τας ερημους 29 ({VAR: paringellen } {VAR: paringeilen } gar to pnebmati to akatharto exelthein apo tou anthropou pollois gar chronois sunirpakei afton kai edesmeito alusesin kai pedais fulassomenos kai diarrisson ta desma ilabneto upo tou daimonos eis tas erimous)

29 For* he commanded the unclean spirit to come out from the man. For* it had seized him many times, and he was being guarded and bound with chains and shackles, and ripping the bonds, he was being driven by the demon into the wilderness.

29. For he had commanded the unclean spirit to come out of the man. For oftentimes it had caught him: and he was kept bound with chains and in fetters; and he brake the bands, and was driven of the devil into the wilderness.)

29. Denn er gebot dem unsauberen Geist, daß er von dem Menschen ausführe. Denn er hatte ihn lange Zeit geplagt, und er ward mit Ketten gebunden und mit Fesseln gefangen, und zerriß die Bande und ward getrieben von dem Teufel in die Wüsten.

29. (Porque mandaba al espíritu inmundo que saliese del hombre; porque ya de muchos tiempos le arrebataba; y le guardaban preso con cadenas y grillos; mas rompiendo las prisiones era impelido del demonio por los desiertos.

29 Ибо Иисус повелел нечистому духу выйти из сего человека, потому что он долгое время мучил его, так что его связывали цепями и узами, сберегая его; но он разрывал узы и был гоним бесом впустыни.

30 Niin Jeesus kysyi siltä sanoen: "Mikä on nimesi?" Hän vastasi: "Legio"; sillä monta riivaajaa oli mennyt häneen.

30 Niin Jeesus kysyi siltä sanoen: "Mikä on nimesi?" Se vastasi: "Leegio", sillä monta riivaajaa oli mennyt häneen.

30. Mutta Jesus kysyi häneltä ja sanoi: mikä sinun nimes on? hän sanoi: legio; sillä monta perkelettä oli häneen mennyt sisälle.

30. JA Jesus kysyi händä ja sanoi: mikä sinun nimes on? hän sanoi: Legio: sillä monda Perkelettä oli häneen mennyt.

30. Ja Iesus kysyi hende ia sanoi/ Mike sinun Nimes on? Nin hen sanoi Legio/ Sille ette monda Perkelet olit henen sisellens mennyet. (Ja Jesus kysyi häntä ja sanoi/ Mikä sinun nimesi on? Niin hän sanoi legio/ Sillä että monta perkeleet olit hänen sisällensä menneet.)

30 ἐπηρώτησε δὲ αὐτὸν ὁ Ἰησοῦς λέγων· Τί σοί ἐστιν ὄνομα; ὁ δὲ εἶπε· Λεγεών· ὅτι δαιμόνια πολλὰ εἰσῆλθεν εἰς αὐτόν· ( ẻpirótise dè aὐtὸn ὁ Ἰisοȗs légon: Τί sοί ẻstιn ὄnοma; ὁ dè eἶpe: Legeón: ὅtι daιmόnιa pοllà eἰsĩlthen eἰs aὐtόn: )

επηρωτησεν δε αυτον ο ιησους λεγων τι σοι εστιν ονομα ο δε ειπεν λεγεων οτι δαιμονια πολλα εισηλθεν εις αυτον 30 (epirotisen de afton o iisous legon ti soi estin onoma o de eipen legeon oti daimonia polla eisilthen eis afton)

30 Now Jesus asked him, saying, What is your name? Now he said, Legion. (Because many demons had entered into him.)

30. And Jesus asked him, saying, What is thy name And he said, Legion: because many devils were entered into him.

30. Und Jesus fragte ihn und sprach: Wie heißest du? Er sprach: Legion; denn es waren viel Teufel in ihn gefahren.

30. Y le preguntó Jesús, diciendo: ¿Qué nombre tienes? Y él dijo: Legión; porque muchos demonios habían entrado en él.

30 Иисус спросил его: как тебе имя? Он сказал: легион, – потому что много бесов вошло в него.

31 Ja ne pyysivät häntä, ettei hän käskisi heidän mennä syvyyteen.

31 Ja ne pyysivät Häntä, ettei Hän käskisi niitä menemään syvyyteen.

31. Ja he rukoilivat häntä, ettei hän käskisi heitä syvyyteen mennä.

31. Ja he rucoilit händä ettei hänen pitänyt käskemän heitä sywyteen mennä.

31. Ja he rucolit hende/ ettei henen pitenyt käskemen heite sywytehen menemen. (Ja he rukoilit häntä/ ettei hänen pitänyt käskemän heitä sywyyteen menemän.)

31 καὶ παρεκάλει αὐτὸν ἵνα μὴ ἐπιτάξῃ αὐτοῖς εἰς τὴν ἄβυσσον ἀπελθεῖν. ( κaὶ pareκáleι aὐtὸn ἵna mì ẻpιtáksΐ aὐtοῖs eἰs tìn ἄbussοn ἀpeltheῖn. )

και {VAR: παρεκαλει } {VAR: παρεκαλουν } αυτον ινα μη επιταξη αυτοις εις την αβυσσον απελθειν 31 (kai {VAR: parekalei } {VAR: parekaloun } afton ina mi epitaxi aftois eis tin abusson apelthein)

31 And he was pleading with him in order that he might not command them to go away into the abyss.

31. And they besought him that he would not command them to go out into the deep.

31. Und sie baten ihn, daß er sie nicht hieße in die Tiefe fahren.

31. Y le rogaban que no les mandase que fuesen al abismo.

31 И они просили Иисуса, чтобы не повелел им идти в бездну.

32 Niin siellä oli vuorella suuri sikalauma laitumella; ja ne pyysivät häntä, että hän antaisi heille luvan mennä sikoihin. Ja hän antoi niille luvan.

32 Siellä oli suuri sikalauma vuorella laitumella, ja riivaajat* pyysivät Häntä, että Hän antaisi niille luvan mennä sikoihin, ja Hän antoi niille luvan.

32. Niin siellä oli suuri lauma sikoja syömässä vuorella. Ja he rukoilivat häntä, että hän sallis heidän niihin mennä. Ja hän salli heidät.

32. Nijn siellä oli isoi lauma sicoja syömäs wuoren paldas. Ja he rucoilit händä että hänen piti salliman heidän nijhin mennä. Ja hän salli heitä.

32. Nin sielle oli isoij lauma Sicoija szömes Wooren paltas. Ja he rucolit hende/ ette henen piti salliman heiden nijnen siselle menne. Ja hen salli heite. (Niin siellä oli iso lauma sikoja syömässä wuoren paltaassa. Ja he rukoilit häntä/ että hänen piti salliman heidän niiden sisälle mennä. Ja hän salli heitä.)

32 Ἦν δὲ ἐκεῖ ἀγέλη χοίρων ἱκανῶν βοσκομένη ἐν τῷ ὄρει· καὶ παρεκάλουν αὐτὸν ἵνα ἐπιτρέψῃ αὐτοῖς εἰς ἐκείνους εἰσελθεῖν· καὶ ἐπέτρεψεν αὐτοῖς. ( Ἦn dè ẻκeῖ ἀgéli chοίron ἱκanõn bοsκοméni ẻn tỡ ὄreι: κaὶ pareκálοun aὐtὸn ἵna ẻpιtrépsΐ aὐtοῖs eἰs ẻκeίnοus eἰseltheῖn: κaὶ ẻpétrepsen aὐtοῖs. )

ην δε εκει αγελη χοιρων ικανων βοσκομενων εν τω ορει και παρεκαλουν αυτον ινα επιτρεψη αυτοις εις εκεινους εισελθειν και επετρεψεν αυτοις 32 (in de ekei ageli choiron ikanon boskomenon en to orei kai parekaloun afton ina epitrepsi aftois eis ekeinous eiselthein kai epetrepsen aftois)

32 Now a considerable herd of swine was there, feeding at the mountain. And he was pleading with him in order that he might permit them to enter into those (swine). And he permitted them.

32. And there was there an herd of many swine feeding on the mountain: and they besought him that he would suffer them to enter into them. And he suffered them.

32. Es war aber daselbst eine große Herde Säue auf der Weide auf dem Berge. Und sie baten ihn, daß er ihnen erlaubte in sie zu fahren. Und er erlaubte es ihnen.

32. Y había allí un hato de muchos puercos que pacían en el monte, y le rogaron que los dejase entrar en ellos; y los dejó.

32 Тут же на горе паслось большое стадо свиней; и бесы просили Его, чтобы позволил им войти в них. Он позволил им.

33 Niin riivaajat lähtivät ulos miehestä ja menivät sikoihin. Silloin lauma syöksyi jyrkännettä alas järveen ja hukkui.

33 Niin riivaajat lähtivät ulos miehestä ja menivät sikoihin. Silloin lauma syöksyi jyrkännettä alas järveen ja hukkui.

33. Niin perkeleet läksivät ulos ihmisestä ja menivät sikoihin, ja lauma syöksi itsensä äkisti jyrkältä mereen ja läkähtyi.

33. Nijn Perkelet menit ulos sijtä ihmisest ja menit sicoihin. Ja lauma syöxi idzens mereen ja läkähtyi.

33. Nin Perkelet vlosmenit sijte Inhimisest/ ia menit Sicain siselle. Ja se Lauma söxijn Meren/ ia läkettyi. (Niin perkeleet ulosmenit siitä ihmisestä/ ja meni sikain sisälle. Ja se lauma syöksin mereen/ ja läkähtyi.)

33 ἐξελθόντα δὲ τὰ δαιμόνια ἀπὸ τοῦ ἀνθρώπου εἰσῆλθον εἰς τοὺς χοίρους, καὶ ὥρμησεν ἡ ἀγέλη κατὰ τοῦ κρημνοῦ εἰς τὴν λίμνην καὶ ἀπεπνίγη. ( ẻkselthόnta dè tà daιmόnιa ἀpὸ tοȗ ἀnthrópοu eἰsĩlthοn eἰs tοὐs chοίrοus, κaὶ ὅrmisen ἱ ἀgéli κatà tοȗ κrimnοȗ eἰs tìn lίmnin κaὶ ἀpepnίgi. )

εξελθοντα δε τα δαιμονια απο του ανθρωπου εισηλθεν εις τους χοιρους και ωρμησεν η αγελη κατα του κρημνου εις την λιμνην και απεπνιγη 33 (exelthonta de ta daimonia apo tou anthropou eisilthen eis tous choirous kai ormisen i ageli kata tou krimnou eis tin limnin kai apepnigi)

33 Now the demons having gone out from the man, entered into the swine, and the herd rushed down the cliff into the lake and were choking (to death).

33. Then went the devils out of the man, and entered into the swine: and the herd ran violently down a steep place into the lake, and were choked.

33. Da fuhren die Teufel aus von dem Menschen und fuhren in die Säue; und die Herde stürzte sich von dem Abhange in den See und ersoff.

33. Y salidos los demonios del hombre, entraron en los puercos; y el hato de ellos se arrojó con impetuosidad por un despeñadero en el lago, y se ahogó.

33 Бесы, выйдя из человека, вошли в свиней, и бросилось стадо с крутизны в озеро и потонуло.

34 Mutta nähtyään, mitä oli tapahtunut, paimentajat pakenivat ja kertoivat siitä kaupungissa ja maataloissa.

34 Nähtyään, mitä oli tapahtunut paimentajat pakenivat ja (menivät ja) kertoivat siitä kaupungissa ja maataloissa.

34. Mutta kuin paimenet näkivät, mitä tapahtui, pakenivat he, menivät pois ja ilmoittivat sen kaupungissa ja kylissä.

34. Cosca paimenet näit mitä tapahtui pakenit he ja ilmoitit sen Caupungis ja kylis.

34. Coska nyt paimenet näit mite sijnä tapachtui/ pakenit he/ ia ilmoitit sen sanoman Caupungis ia Kylis. (Koska nyt paimenet näit mitä siinä tapahtui/ pakenit he/ ja ilmoitit sen sanoman kaupungissa ja kylissä.)

34 ἰδόντες δὲ οἱ βόσκοντες τὸ γεγενημένον ἔφυγον, καὶ ἀπήγγειλαν εἰς τὴν πόλιν καὶ εἰς τοὺς ἀγρούς. ( ἰdόntes dè οἱ bόsκοntes tὸ gegeniménοn ἔfugοn, κaὶ ἀpíggeιlan eἰs tìn pόlιn κaὶ eἰs tοὐs ἀgrοús. )

ιδοντες δε οι βοσκοντες το γεγενημενον εφυγον και απελθοντες απηγγειλαν εις την πολιν και εις τους αγρους 34 (idontes de oi boskontes to gegenimenon efugon kai apelthontes apingeilan eis tin polin kai eis tous agrous)

34 Now (after) those who are feeding them saw what (had) happened, they fled and reported it in the city and in the rural-area.

34. When they that fed them saw what was done, they fled, and went and told it in the city and in the country.

34. Da aber die Hirten sahen, was da geschah, flohen sie und verkündigten es in der Stadt und in den Dörfern.

34. Y los pastores, como vieron lo que había acontecido, huyeron; y yendo, dieron aviso en la ciudad y por las heredades.

34 Пастухи, видя происшедшее, побежали и рассказали в городе и в селениях.

35 Niin kansa lähti katsomaan, mitä oli tapahtunut, ja he tulivat Jeesuksen luo ja tapasivat miehen, josta riivaajat olivat lähteneet, istumassa Jeesuksen jalkojen juuressa puettuna ja täydessä ymmärryksessä; ja he peljästyivät.

35 Niin ihmiset* tulivat katsomaan mitä oli tapahtunut ja he tulivat Jeesuksen luo ja tapasivat miehen, josta riivaajat olivat lähteneet, istumassa Jeesuksen jalkain juuressa puettuna ja täydessä ymmärryksessä, ja he pelkäsivät.

35. Niin he menivät ulos katsomaan sitä, mikä tapahtunut oli, ja tulivat Jesuksen tykö, ja löysivät sen ihmisen, josta perkeleet lähteneet olivat, istuvan vaatetettuna ja taidossansa Jesuksen jalkain juuressa; ja he pelkäsivät.

35. Nijn he menit cadzoman mitä tapahtunut oli ja tulit Jesuxen tygö ja löysit sen ihmisen josta Perkelet lähtenet olit istuwan Jesuxen jalcain juures waatetettuna ja oli mielesäns ja he pelkäisit.

35. Nin he vlosmenit catzoman mite tapachtanut oli/ ia tulit Iesusen tyge/ ia leusit sen Inhimisen iosta Perkelet vloslectenet olit/ istuuan Iesusen ialcan iures waattetun/ ia mielesens/ ia he pelkesit. (Niin he ulosmenit katsomaan mitä tapahtunut oli/ ja tulit Jesuksen tykö/ ja löysit sen ihmisen josta perkeleet uloslähteneet olit/ istuwan Jesuksen jalkain juuressa waatettuna/ ja mielessänsä/ ja he pelkäsit.)

35 ἐξῆλθον δὲ ἰδεῖν τὸ γεγονὸς, καὶ ἦλθον πρὸς τὸν Ἰησοῦν, καὶ εὗρον καθήμενον τὸν ἄνθρωπον, ἀφ’ οὗ τὰ δαιμόνια ἐξεληλύθει, ἱματισμένον καὶ σωφρονοῦντα παρὰ τοὺς πόδας τοῦ Ἰησοῦ, καὶ ἐφοβήθησαν. ( ẻksĩlthοn dè ἰdeῖn tὸ gegοnὸs, κaὶ ἶlthοn prὸs tὸn Ἰisοȗn, κaὶ eὗrοn κathímenοn tὸn ἄnthropοn, ἀf’ οὗ tà daιmόnιa ẻkselilútheι, ἱmatιsménοn κaὶ sofrοnοȗnta parà tοὐs pόdas tοȗ Ἰisοȗ, κaὶ ẻfοbíthisan. )

εξηλθον δε ιδειν το γεγονος και ηλθον προς τον ιησουν και ευρον καθημενον τον ανθρωπον αφ ου τα δαιμονια εξεληλυθει ιματισμενον και σωφρονουντα παρα τους ποδας του ιησου και εφοβηθησαν 35 (exilthon de idein to gegonos kai ilthon pros ton iisoun kai ebron kathimenon ton anthropon af ou ta daimonia exeliluthei imatismenon kai sofronounta para tous podas tou iisou kai efobithisan)

35 Now they went out to see what had happened, and they came to Jesus and found the man, from whom the demons had gone out, sitting, having on garments and being sensible, beside the feet of Jesus, and they were afraid.

35. Then they went out to see what was done; and came to Jesus, and found the man, out of whom the devils were departed, sitting at the feet of Jesus, clothed, and in his right mind: and they were afraid.

35. Da gingen sie hinaus, zu sehen, was da geschehen war, und kamen zu Jesu und fanden den Menschen, von welchem die Teufel ausgefahren waren, sitzend zu den Füßen Jesu, bekleidet und vernünftig, und erschraken.

35. Y salieron a ver lo que había acontecido, y vinieron a Jesús; y hallaron sentado al hombre, del cual habían salido los demonios, vestido, y en seso, a los piés de Jesús; y tuvieron temor.

35 И вышли видеть происшедшее; и, придя к Иисусу, нашли человека, из которого вышли бесы, сидящего у ног Иисуса, одетого и в здравом уме; и ужаснулись.

36 Mutta silminnäkijät kertoivat heille, kuinka riivattu oli tullut terveeksi.

36 Ja* (myös) silminnäkijät kertoivat heille, kuinka riivattu oli tullut terveeksi.

36. Mutta myös ne, jotka sen nähneet olivat, ilmoittivat heille, kuinka se perkeleeltä riivattu oli terveeksi tullut.

36. Ja ne jotca sen nähnet olit ilmoitit heille cuinga rijwattu oli terwexi tullut.

36. Ja ne iotca sen nähnet olit/ ilmoitit mös heille quinga se Riuattu oli teruexi tullut. (Ja ne jotka sen nähneet olit/ ilmoitit myös heille kuinka se riiwattu oli terweeksi tullut.)

36 ἀπήγγειλαν δὲ αὐτοῖς οἱ ἰδόντες πῶς ἐσώθη ὁ δαιμονισθείς. ( ἀpíggeιlan dè aὐtοῖs οἱ ἰdόntes põs ẻsóthi ὁ daιmοnιstheίs. )

απηγγειλαν δε αυτοις και οι ιδοντες πως εσωθη ο δαιμονισθεις 36 (apingeilan de aftois kai oi idontes pos esothi o daimonistheis)

36 But those who saw it reported to them also, how he who was demon-possessed was cured.

36. They also which saw it told them by what means he that was possessed of the devils was healed.

36. Und die es gesehen hatten, verkündigten's ihnen, wie der Besessene war gesund geworden.

36. Y les contaron los que también lo habían visto, como había sido sanado aquel endemoniado.

36 Видевшие же рассказали им, как исцелился бесновавшийся.

37 Ja koko gerasalaisten seutukunnan kansa pyysi häntä poistumaan heidän luotansa, sillä suuri pelko oli vallannut heidät; niin hän astui venheeseen ja palasi takaisin.

37 Ja koko gadaralaisten* seutukunnan kansa pyysi Häntä poistumaan heidän luotaan, sillä suuri pelko oli vallannut heidät. Astuttuaan veneeseen Hän meni takaisin.

37. Ja kaikki Gadaralaiset lähimaakunnan joukko rukoili häntä menemään pois heidän tyköänsä; sillä heidän päällensä oli tullut suuri pelko. Niin hän meni haahteen ja tuli jälleen takaisin.

37. Ja caicki Gadarenin culmacunnan wäki rucoili händä menemän pois heidän tyköns: sillä heidän päällens oli tullut suuri pelco. Nijn hän meni hahten ja palais jällens.

37. Ja rucoli hende caiki Gadarenin culmakunnan Wäki/ ette henen piti heiste poismenemen. Sille ette heiden pälens oli tullut swri pelco. Nin hen meni Hacten/ ia palasi iellens. (Ja rukoili häntä kaikki Gadarenin kulmakunnan wäki/ että hänen piti heistä pois menemän. Sillä että heidän päällensä oli tullut suuri pelko. Niin hän meni haahteen/ ja palasi jällens.)

37 καὶ ἠρώτησαν αὐτὸν ἅπαν τὸ πλῆθος τῆς περιχώρου τῶν Γαδαρηνῶν ἀπελθεῖν ἀπ’ αὐτῶν, ὅτι φόβῳ μεγάλῳ συνείχοντο· αὐτὸς δὲ ἐμβὰς εἰς τὸ πλοῖον ὑπέστρεψεν. ( κaὶ ἰrótisan aὐtὸn ἅpan tὸ plĩthοs tĩs perιchórοu tõn Gadarinõn ἀpeltheῖn ἀp’ aὐtõn, ὅtι fόbǫ megálǫ suneίchοntο: aὐtὸs dè ẻmbàs eἰs tὸ plοῖοn ὑpéstrepsen. )

και ηρωτησαν αυτον απαν το πληθος της περιχωρου των γαδαρηνων απελθειν απ αυτων οτι φοβω μεγαλω συνειχοντο αυτος δε εμβας εις το πλοιον υπεστρεψεν 37 (kai irotisan afton apan to plithos tis perichorou ton gadarinon apelthein ap afton oti fobo megalo suneichonto aftos de embas eis to ploion upestrepsen)

37 And all the multitude of the region around the Gadarenes asked him to go away from them, because they were being held by great fear, and he stepped into the ship and returned.

37. Then the whole multitude of the country of the Gadarenes round about besought him to depart from them; for they were taken with great fear: and he went up into the ship, and returned back again.

37. Und es bat ihn die ganze Menge des umliegenden Landes der Gadarener, daß er von ihnen ginge; denn es war sie eine große Furcht angekommen. Und er trat in das Schiff und wandte wieder um.

37. Entónces toda la multitud de la tierra de los Gadarenos al derredor le rogaron, que se retirase de ellos; porque tenían gran temor. Y él subiendo en la nave se volvió.

37 И просил Его весь народ Гадаринской окрестности удалиться от них, потому что они объяты были великимстрахом. Он вошел в лодку и возвратился.

38 Ja mies, josta riivaajat olivat lähteneet, pyysi häneltä saada olla hänen kanssaan. Mutta Jeesus lähetti hänet luotansa sanoen:

38 Mutta mies, josta riivaajat olivat lähteneet ulos, pyysi Häneltä saada olla Hänen kanssaan. Jeesus lähetti hänet kuitenkin luotaan sanoen:

38. Mutta mies, josta perkeleet olivat lähteneet ulos, rukoili häntä, että hän sais olla hänen kanssansa. Mutta Jesus laski hänen pois, sanoen:

38. Ja se mies josta Perkelet olit lähtenet rucoili händä että hän sais olla hänen cansans. Mutta Jesus lähetti hänen pois

38. Nin rucoli hende se Mies/ iosta Perkelet olit vloslectenet/ ette hen sais olla henen cansans. Mutta Iesus poislehetti henen/ Ja sanoi/ (Niin rukoili häntä se mies/ josta perkeleet olit uloslähteneet/ että hän saisi olla hänen kanssansa. Mutta Jesus pois lähetti hänen/ Ja sanoi/)

38 ἐδέετο δὲ αὐτοῦ ὁ ἀνὴρ, ἀφ’ οὗ ἐξεληλύθει τὰ δαιμόνια, εἶναι σὺν αὐτῷ· ἀπέλυσε δὲ αὐτὸν ὁ Ἰησοῦς λέγων· ( ẻdéetο dè aὐtοȗ ὁ ἀnìr, ἀf’ οὗ ẻkselilútheι tà daιmόnιa, eἶnaι sὐn aὐtỡ: ἀpéluse dè aὐtὸn ὁ Ἰisοȗs légon: )

εδεετο δε αυτου ο ανηρ αφ ου εξεληλυθει τα δαιμονια ειναι συν αυτω απελυσεν δε αυτον ο ιησους λεγων 38 (edeeto de aftou o anir af ou exeliluthei ta daimonia einai sun afto apelusen de afton o iisous legon)

38 Now the man from whom the demons had gone out of, was beseeching to be together with him. But Jesus dismissed him, saying,

38. Now the man out of whom the devils were departed besought him that he might be with him: but Jesus sent him away, saying,

38. Es bat ihn aber der Mann, von dem die Teufel ausgefahren waren, daß er bei ihm möchte sein. Aber Jesus ließ ihn von sich und sprach:

38. Y aquel hombre, del cual habían salido los demonios, le rogó para estar con él; mas Jesús le despidió, diciendo:

38 Человек же, из которого вышли бесы, просил Его, чтобыбыть с Ним. Но Иисус отпустил его, сказав:

39 Palaja kotiisi ja kerro, kuinka suuria töitä Jumala on sinulle tehnyt. Ja hän meni ja julisti kaikkialla kaupungissa, kuinka suuria töitä Jeesus oli hänelle tehnyt.

39 ”Palaa kotiisi ja kerro, kuinka suuria Jumala on tehnyt sinulle.” Niin hän meni julistaen kaikkialla kaupungissa, kuinka suuria Jeesus oli hänelle tehnyt."

39. Palaja kotias ja ilmoita, kuinka suuret työt Jumala sinulle teki. Ja hän meni pois ja saarnasi ympäri kaiken kaupungin, kuinka suuret työt Jesus hänelle teki.

39. Ja sanoi: palaja cotias ja sano cuinga suuren awun on Jumala sinulle tehnyt. Ja hän meni pois ja saarnais ymbäri caiken Caupungin mitä Jesus oli hänelle tehnyt.

39. palaia Cotias/ ia sano quinga swret asijat Jumala ombi sinulle tehnyt. Ja hen poismeni/ ia sarnasi ymberi caiken Caupungin/ mitecutakin Iesus oli henelle tehnyt. (palaja kotiasi/ ja sano kuinka suuret asiat Jumala ompi sinulle tehnyt. Ja hän pois meni/ ja saarnasi ympäri kaiken kaupungin/ mitä kutakin Jesus oli hänelle tehnyt.)

39 Ὑπόστρεφε εἰς τὸν οἶκόν σου καὶ διηγοῦ ὅσα ἐποίησέ σοι ὁ Θεός. καὶ ἀπῆλθε καθ’ ὅλην τὴν πόλιν κηρύσσων ὅσα ἐποίησεν αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς. ( Ὑpόstrefe eἰs tὸn οἶκόn sοu κaὶ dιigοȗ ὅsa ẻpοίisé sοι ὁ Theόs. κaὶ ἀpĩlthe κath’ ὅlin tìn pόlιn κirússon ὅsa ẻpοίisen aὐtỡ ὁ Ἰisοȗs. )

υποστρεφε εις τον οικον σου και διηγου οσα εποιησεν σοι ο θεος και απηλθεν καθ ολην την πολιν κηρυσσων οσα εποιησεν αυτω ο ιησους 39 (upostrefe eis ton oikon sou kai diigou osa epoiisen soi o theos kai apilthen kath olin tin polin kirusson osa epoiisen afto o iisous)

39 Return to your house, and describe how-much God did for you. And he went away, preaching in the whole city how-much Jesus did for him.

39. Return to thine own house, and shew how great things God hath done unto thee. And he went his way, and published throughout the whole city how great things Jesus had done unto him.

39. Gehe wieder heim und sage, wie große Dinge dir Gott getan hat. Und er ging hin und verkündigte durch die ganze Stadt, wie große Dinge ihm Jesus getan hatte.

39. Vuélvete a tu casa, y cuenta cuán grandes cosas ha hecho Dios contigo. Y él se fué, publicando por toda la ciudad cuán grandes cosas había Jesús hecho con él.

39 возвратись в дом твой и расскажи, что сотворил тебе Бог. Он пошел и проповедывал по всемугороду, что сотворил ему Иисус.

40 Kun Jeesus palasi, oli kansa häntä vastassa; sillä kaikki odottivat häntä.

40 Jeesuksen palatessa kansa otti Hänet vastaan, sillä kaikki odottivat Häntä.

40. Ja tapahtui, kuin Jesus palasi, otti kansa hänen vastaan; sillä kaikki odottivat häntä.

40. JA tapahtui cosca Jesus palais rupeis Canssa händä wastan: sillä caicki odotit händä:

40. Ja se tapachtui/ Coska Iesus palasi/ rupeis Canssa hende wastan/ Sille ette caiki odhotit hende. (Ja se tapahtui/ Koska Jesus palasi/ rupesi kansa häntä wastaan/ Sillä että kaikki odotit häntä.)

40 Ἐγένετο δὲ ἐν τῷ ὑποστρέψαι τὸν Ἰησοῦν ἀπεδέξατο αὐτὸν ὁ ὄχλος· ἦσαν γὰρ πάντες προσδοκῶντες αὐτόν. ( Ἐgέnetο dè ẻn tỡ ὑpοstrépsaι tὸn Ἰisοȗn ἀpedéksatο aὐtὸn ὁ ὄchlοs: ἶsan gàr pántes prοsdοκõntes aὐtόn. )

εγενετο δε εν τω υποστρεψαι τον ιησουν απεδεξατο αυτον ο οχλος ησαν γαρ παντες προσδοκωντες αυτον 40 (egeneto de en to upostrepsai ton iisoun apedexato afton o ochlos isan gar pantes prosdokontes afton)

40 Now it happened while* Jesus was returning, the crowd accepted him; for* they were all expecting him. {Mar 5:22-43 & Mat 9:18-26 & Luk 8:41-56 Capernaum.}

40. And it came to pass, that, when Jesus was returned, the people gladly received him: for they were all waiting for him.

40. Und es begab sich, da Jesus wiederkam, nahm ihn das Volk auf; denn sie warteten alle auf ihn.

40. Y aconteció que volviendo Jesús, la multitud le recibió con gozo; porque todos le esperaban.

40 Когда же возвратился Иисус, народ принял Его, потомучто все ожидали Его.

41 Ja katso, silloin tuli mies, nimeltä Jairus, joka oli synagoogan esimies. Ja hän lankesi Jeesuksen jalkojen juureen ja pyysi häntä tulemaan kotiinsa,

41 Katso, tuli mies nimeltä Jairus, ja hän oli synagoogan esimies. Heittäytyen Jeesuksen jalkain juureen hän pyysi Häntä tulemaan kotiinsa.

41. Ja katso, mies tuli, jonka nimi oli Jairus, ja se oli synagogan päämies, ja lankesi Jesuksen jalkain juureen ja rukoili häntä tulemaan huoneesensa.

41. Ja cadzo yxi mies tuli jonga nimi oli Jairus Synagogan Päämies ja langeis Jesuxen jalcain juuren ja rucoili händä tuleman hänen huonesens:

41. Ja catzo/ tuli yxi Mies/ ionga Nimi oli Jairus/ Sinagogan Pämies/ ia langesi Iesusen Jalcain iuren rucolen hende/ menemen henen Honesens/ (Ja katso/ tuli yksi mies/ jonka nimi oli Jairus/ synagogan päämies/ ja lankesi Jesuksen jalkain juureen rukoillen häntä/ menemään hänen huoneeseensa/)

41 καὶ ἰδοὺ ἦλθεν ἀνὴρ ᾧ ὄνομα Ἰάειρος, καὶ οὗτος ἄρχων τῆς συναγωγῆς ὑπῆρχε· καὶ πεσὼν παρὰ τοὺς πόδας τοῦ Ἰησοῦ παρεκάλει αὐτὸν εἰσελθεῖν εἰς τὸν οἶκον αὐτοῦ, ( κaὶ ἰdοὐ ἶlthen ἀnìr ỡ ὄnοma Ἰáeιrοs, κaὶ οὗtοs ἄrchon tĩs sunagogĩs ὑpĩrche: κaὶ pesὸn parà tοὐs pόdas tοȗ Ἰisοȗ pareκáleι aὐtὸn eἰseltheῖn eἰs tὸn οἶκοn aὐtοȗ, )

και ιδου ηλθεν ανηρ ω ονομα ιαειρος και αυτος αρχων της συναγωγης υπηρχεν και πεσων παρα τους ποδας του ιησου παρεκαλει αυτον εισελθειν εις τον οικον αυτου 41 (kai idou ilthen anir o onoma iaeiros kai aftos archon tis sunagogis upirchen kai peson para tous podas tou iisou parekalei afton eiselthein eis ton oikon aftou)

41 And behold, a man whose name (was) Jairus came, and he possessed (the office of) ruler of the synagogue, and he fell beside Jesus’ feet and was pleading with him to enter into his house;

41. And, behold, there came a man named Jairus, and he was a ruler of the synagogue: and he fell down at Jesus' feet, and besought him that he would come into his house:

41. Und siehe, da kam ein Mann mit Namen Jairus, der ein Oberster der Schule war, und fiel Jesu zu den Füßen und bat ihn, daß er wollte in sein Haus kommen;

41. Y, he aquí, un varón llamado Jairo, el cual también era príncipe de la sinagoga, vino, y cayendo a los piés de Jesús, le rogaba que entrase en su casa;

41 И вот, пришел человек, именем Иаир, который был начальником синагоги; и, пав к ногам Иисуса, просил Его войти к нему в дом,

42 sillä hänellä oli tytär, ainoa lapsi, noin kaksitoistavuotias, ja se oli kuolemaisillaan. Mutta hänen sinne mennessään väentungos ahdisti häntä.

42 Hänellä oli näet ainoa tytär, noin kaksitoistavuotias, ja tämä oli kuolemaisillaan. Mutta Hänen mennessään kansanjoukko ahdisti Häntä.

42. Sillä hänellä oli ainoa tytär, lähes kahdentoistakymmenen vuotinen, ja se kuoli. Mutta hänen mennessänsä ahdisti kansa häntä.

42. Sillä hänellä oli ainoa tytär lähes cahdentoistakymmenen wuotinen joca oli cuolemallans. Ja Canssa ahdisti händä mennes.

42. Sille henelle oli ainoa Tyter lehes caxitoistakymen Wotinen/ ia se oli colemallans. Ja mennesens Canssa adhistit hende. (Sillä hänellä oli ainoa tytär lähes kaksitoistakymmen wuotinen/ ja se oli kuolemaisillansa. Ja mennessänsä kansa ahdistit häntä.)

42 ὅτι θυγάτηρ μονογενὴς ἦν αὐτῷ ὡς ἐτῶν δώδεκα καὶ αὕτη ἀπέθνῃσκεν. Ἐν δὲ τῷ ὑπάγειν αὐτὸν οἱ ὄχλοι συνέπνιγον αὐτόν. ( ὅtι thugátir mοnοgenìs ἶn aὐtỡ ὁs ẻtõn dódeκa κaὶ aὕti ἀpéthnΐsκen. Ἐn dè tỡ ὑpágeιn aὐtὸn οἱ ὄchlοι sunépnιgοn aὐtόn. )

οτι θυγατηρ μονογενης ην αυτω ως ετων δωδεκα και αυτη απεθνησκεν εν δε τω υπαγειν αυτον οι οχλοι συνεπνιγον αυτον 42 (oti thugatir monogenis in afto os eton dodeka kai afti apethnisken en de to upagein afton oi ochloi sunepnigon afton)

42 because there was to him an only begotten daughter, approximately twelve years (old), and this one was dying. But while* he was going, the crowds were choking him.

42. For he had one only daughter, about twelve years of age, and she lay a dying. But as he went the people thronged him.

42. denn er hatte eine einzige Tochter bei zwölf Jahren, die lag in den letzten Zügen. Und da er hinging, drängte ihn das Volk.

42. Porque una hija única que tenía, como de doce años, se estaba muriendo. Y yendo, le apretaba la gente.

42 потому что у него была одна дочь, лет двенадцати, и та была при смерти. Когда же Он шел, народ теснил Его.

43 Ja siellä oli nainen, joka kaksitoista vuotta oli sairastanut verenjuoksua ja lääkäreille kuluttanut kaiken omaisuutensa, eikä kukaan ollut voinut häntä parantaa.

43 Ja oli nainen, jolla oli ollut verenjuoksu kaksitoista vuotta. Hän oli lääkäreille kuluttanut kaiken omaisuutensa kenenkään voimatta häntä parantaa.

43. Ja yksi vaimo, joka oli punaista tautia kaksitoistakymmentä vuotta sairastanut, ja oli kaiken saatunsa parantajille kuluttanut, ja ei voitu keltään parannettaa;

43. JA yxi waimo joca oli punatautia caxitoistakymmendä wuotta sairastanut ja oli caiken tawarans Läkäreille culuttanut ja ei woitu keldän paratta.

43. Ja yxi Waimo/ ioca oli Punatauti caxitoistakymende wootta pitenyt/ se oli caiki Tauarans Läkeritten päle culuttanut. Ja eikelden woitu paratta/ (Ja yksi waimo/ joka oli punatautia kaksitoista kymmentä wuotta pitänyt/ se oli kaikki tawaransa lääkäritten päälle kuluttanut. Ja ei keltään woitu parattaa/)

43 καὶ γυνὴ οὖσα ἐν ῥύσει αἵματος ἀπὸ ἐτῶν δώδεκα, ἥτις ἰατροῖς προσαναλώσασα ὅλον τὸν βίον οὐκ ἴσχυσεν ὑπ’ οὐδενὸς θεραπευθῆναι, ( κaὶ gunì οȗsa ẻn ŕúseι aἵmatοs ἀpὸ ẻtõn dódeκa, ἵtιs ἰatrοῖs prοsanalósasa ὅlοn tὸn bίοn οὐκ ἴschusen ὑp’ οὐdenὸs therapeuthĩnaι, )

και γυνη ουσα εν ρυσει αιματος απο ετων δωδεκα ητις εις ιατρους προσαναλωσασα ολον τον βιον ουκ ισχυσεν υπ ουδενος θεραπευθηναι 43 (kai guni ousa en rusei aimatos apo eton dodeka itis eis iatrous prosanalosasa olon ton bion ouk ischusen up oudenos therapefthinai)

43 And a woman, having a flowing of blood twelve years, who consumed her whole livelihood upon physicians, was not strong-enough to be healed by anyone.

43. And a woman having an issue of blood twelve years, which had spent all her living upon physicians, neither could be healed of any,

43. Und ein Weib hatte den Blutgang zwölf Jahre gehabt; die hatte alle ihre Nahrung an die Ärzte gewandt, und konnte von niemand geheilt werden;

43. Y una mujer que tenía flujo de sangre ya hacía doce años, la cual había gastado en médicos toda su hacienda, y de ninguno había podido ser curada,

43 И женщина, страдавшая кровотечением двенадцать лет,которая, издержав на врачей все имение, ни одним не могла быть вылечена,

44 Tämä lähestyi takaapäin ja kosketti hänen vaippansa tupsua, ja heti hänen verenjuoksunsa asettui.

44 Takaa lähestyen hän kosketti Hänen vaippansa tupsua; ja heti hänen verenjuoksunsa asettui.

44. Mutta kuin hän kävi takana ja rupesi hänen vaatteensa palteesen, niin kohta hänen verensä juoksu asettui.

44. Hän käwi tacana ja rupeis hänen waattens paldesen ja cohta hänen werens juoxu asetui.

44. hen keui takana/ ia rupeis henen waatteins paltein/ Ja cochta asettui henen werens ioxu. (hän käwi takana/ ja rupes hänen waatteinsa palteen/ Ja kohta asettui hänen werensä juoksu.)

44 προσελθοῦσα ὄπισθεν ἥψατο τοῦ κρασπέδου τοῦ ἱματίου αὐτοῦ, καὶ παραχρῆμα ἔστη ἡ ῥύσις τοῦ αἵματος αὐτῆς. ( prοselthοȗsa ὄpιsthen ἵpsatο tοȗ κraspédοu tοȗ ἱmatίοu aὐtοȗ, κaὶ parachrĩma ἔsti ἱ ŕúsιs tοȗ aἵmatοs aὐtĩs. )

προσελθουσα οπισθεν ηψατο του κρασπεδου του ιματιου αυτου και παραχρημα εστη η ρυσις του αιματος αυτης 44 (proselthousa opisthen ipsato tou kraspedou tou imatiou aftou kai parachrima esti i rusis tou aimatos aftis)

44 She came near, behind him and touched the hem of his garment, and instantly, the flowing of her blood stopped.

44. Came behind him, and touched the border of his garment: and immediately her issue of blood stanched.

44. die trat hinzu von hinten und rührte seines Kleides Saum an; und alsobald stand ihr der Blutgang.

44. Llegándose por detrás tocó el borde de su vestido; y luego se estancó el flujo de su sangre.

44 подойдя сзади, коснулась края одежды Его; и тотчас течение крови у ней остановилось.

45 Ja Jeesus sanoi: "Kuka minuun koski?" Mutta kun kaikki kielsivät, sanoi Pietari ja ne, jotka olivat hänen kanssaan: "Mestari, väentungos ahdistaa ja pusertaa sinua ( ja sinä sanot: 'Kuka minua kosketti?')".

45 Niin Jeesus sanoi: "Kuka minua kosketti?" Kaikkien kieltäessä sanoi Pietari ja ne jotka olivat hänen kanssaan: "Mestari, kansanjoukko ahdistaa ja pusertaa sinua ( ja sinä sanot: 'Kuka minua kosketti?')"

45. Ja Jesus sanoi: kuka on se, joka minuun rupesi? Mutta kuin he kaikki kielsivät, sanoi Pietari ja ne, jotka hänen kanssansa olivat: Mestari, kansa ahdistaa ja tunkee sinua, ja sinä sanot: kuka minuun rupesi?

45. Ja Jesus sanoi: cuca on minuun ruwennut? Cosca he caicki kielsit sanoi Petari ja jotca hänen cansans olit: Mestari Canssa ahdista ja tunge sinua ja sinä sanot: cuca minuun rupeis?

45. Ja Iesus sanoi/ Cuca ombi minuun ruuenut? Coska he sis caiki kielsit/ sanoi Petari/ ia iotca henen cansans olit/ Mestari/ Canssa sinua ahdista ia tunge/ ia sine sanot/ Cuca minuun rupesi? (Ja Jesus sanoi / Kuka ompi minuun ruwennut? Koska he siisä kaikki kielsit/ sanoi Petari/ ja jotka hänen kanssansa olit/ Mestari/ Kansa sinua ahdistaa ja tunkee/ ja sinä sanot/ Kuka minuun rupesi?)

45 καὶ εἶπεν ὁ Ἰησοῦς· Τίς ὁ ἁψάμενός μου; ἀρνουμένων δὲ πάντων εἶπεν ὁ Πέτρος καὶ οἱ σὺν αὐτῷ· Ἐπιστάτα, οἱ ὄχλοι συνέχουσί σε καὶ ἀποθλίβουσι καὶ λέγεις τίς ὁ ἁψάμενός μου; ( κaὶ eἶpen ὁ Ἰisοȗs: Τίs ὁ ἁpsámenόs mοu; ἀrnοuménon dè pánton eἶpen ὁ Pétrοs κaὶ οἱ sὐn aὐtỡ: Ἐpιstáta, οἱ ὄchlοι sunéchοusί se κaὶ ἀpοthlίbοusι κaὶ légeιs tίs ὁ ἁpsámenόs mοu; )

και ειπεν ο ιησους τις ο αψαμενος μου αρνουμενων δε παντων ειπεν ο πετρος και οι μετ αυτου επιστατα οι οχλοι συνεχουσιν σε και αποθλιβουσιν και λεγεις τις ο αψαμενος μου 45 (kai eipen o iisous tis o apsamenos mou arnoumenon de panton eipen o petros kai oi met aftou epistata oi ochloi sunechousin se kai apothlibousin kai legeis tis o apsamenos mou)

45 And Jesus said, Who touched my (garment)? But (while) all are denying (it), Peter and those with him said, Master*, the crowds are crowding (against) you, and are pressing against (you) and you say, Who touched my (garment)?

45. And Jesus said, Who touched me When all denied, Peter and they that were with him said, Master, the multitude throng thee and press thee, and sayest thou, Who touched me

45. Und Jesus sprach: Wer hat mich angerührt? Da sie aber alle leugneten, sprach Petrus und die mit ihm waren: Meister, das Volk drängt und drückt dich, und du sprichst: Wer hat mich angerührt?

45. Entónces Jesús dijo: ¿Quién es el que me ha tocado? Y negando todos, dijo Pedro y los que estaban con él: Maestro, la multitud te aprieta y oprime, y dices: ¿Quién es el que me ha tocado?

45 И сказал Иисус: кто прикоснулся ко Мне? Когда же все отрицались, Петр сказал и бывшие с Ним: Наставник! народ окружает Тебя и теснит, – и Ты говоришь: кто прикоснулся ко Мне?

46 Mutta Jeesus sanoi: "Joku minuun koski; sillä minä tunsin, että voimaa lähti minusta".

46 Mutta Jeesus sanoi: "Joku minua kosketti, sillä tunsin voimaa lähtevän minusta."

46. Mutta Jesus sanoi: joku minuun rupesi, sillä minä tunsin voiman minusta lähteneen ulos.

46. Jesus sanoi: cuitengin jocu minuun rupeis: sillä minä tunsin woiman minustani lähtewän.

46. Nin sanoi Iesus/ Jocu minuun rupes/ Sille mine tunsin auwun minustani vloskieuuen. (Niin sanoi Jesus/ Joku minuun rupesi/ Sillä minä tunsin awun minustani ulos käywän.)

46 ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπεν· Ἥψατό μού τις· ἐγὼ γὰρ ἔγνων δύναμιν ἐξελθοῦσαν ἀπ’ ἐμοῦ. ( ὁ dè Ἰisοȗs eἶpen: Ἥpsatό mοú tιs: ẻgὸ gàr ἔgnon dúnamιn ẻkselthοȗsan ἀp’ ẻmοȗ. )

ο δε ιησους ειπεν ηψατο μου τις εγω γαρ εγνων δυναμιν εξελθουσαν απ εμου 46 (o de iisous eipen ipsato mou tis ego gar egnon dunamin exelthousan ap emou)

46 But Jesus said, Someone touched me; for* I knew (that) power had gone forth from me.

46. And Jesus said, Somebody hath touched me: for I perceive that virtue is gone out of me.

46. Jesus aber sprach: Es hat mich jemand angerührt; denn ich fühle, daß eine Kraft von mir gegangen ist.

46. Y Jesús dijo: Me ha tocado alguien; porque yo he conocido que ha salido virtud de mí.

46 Но Иисус сказал: прикоснулся ко Мне некто, ибо Я чувствовал силу, исшедшую из Меня.

47 Kun nainen näki, ettei hän pysynyt salassa, tuli hän vavisten, lankesi hänen eteensä ja ilmoitti kaiken kansan kuullen, mistä syystä hän oli koskenut häneen ja kuinka hän oli kohta tullut terveeksi.

47 Nähtyään, ettei ollut salassa, nainen tuli vavisten, heittäytyi Hänen eteensä ja kertoi kaiken kansan edessä, miksi hän kosketti Häntä ja kuinka hän parani heti.

47. Mutta kuin vaimo näki, ettei se salaa ollut, tuli hän vapisten, ja maahan lankesi hänen eteensä, ja julisti kaikelle kansalle, minkä syyn tähden hän oli häneen ruvennut, ja kuinka hän niin äkisti terveeksi tuli.

47. Cosca waimo näki ettei se sala ollut tuli hän wäristen ja langeis hänen jalcains eteen ja julisti caikelle Canssalle mingä syyn tähden hän oli häneen ruwennut ja cuinga hän cohta terwexi tuli.

47. Coska sis Waimo näki ettei se sala ollut/ tuli hen wäristen/ ia langeis henen ialcains eten/ ia iulghisti caiken Canssan edhes/ minge syyn tedhen/ hen oli heneen ruuenut/ Ja quinga hen cocta teruexi tuli. (Koska siis waimo näki ettei se salaa ollut/ tuli hän wäristen/ ja lankesi hänen jalkainsa eteen/ ja julkisti kaiken kansan edessä/ minkä syyn tähden/ hän oli häneen ruwennut/ Ja kuinka hän kohta terweeksi tuli.)

47 ἰδοῦσα δὲ ἡ γυνὴ ὅτι οὐκ ἔλαθε, τρέμουσα ἦλθε καὶ προσπεσοῦσα αὐτῷ δι’ ἣν αἰτίαν ἥψατο αὐτοῦ ἀπήγγειλεν αὐτῷ ἐνώπιον παντὸς τοῦ λαοῦ, καὶ ὡς ἰάθη παραχρῆμα. ( ἰdοȗsa dè ἱ gunì ὅtι οὐκ ἔlathe, trémοusa ἶlthe κaὶ prοspesοȗsa aὐtỡ dι’ ἳn aἰtίan ἵpsatο aὐtοȗ ἀpíggeιlen aὐtỡ ẻnópιοn pantὸs tοȗ laοȗ, κaὶ ὁs ἰáthi parachrĩma. )

ιδουσα δε η γυνη οτι ουκ ελαθεν τρεμουσα ηλθεν και προσπεσουσα αυτω δι ην αιτιαν ηψατο αυτου απηγγειλεν αυτω ενωπιον παντος του λαου και ως ιαθη παραχρημα 47 (idousa de i guni oti ouk elathen tremousa ilthen kai prospesousa afto di in aitian ipsato aftou apingeilen afto enopion pantos tou laou kai os iathi parachrima)

47 Now (after) the woman saw that she was not eluding (him), she came trembling, and having fallen down before him, reported to him in the sight of all the people, because of what cause she touched him and how she was healed instantly.

47. And when the woman saw that she was not hid, she came trembling, and falling down before him, she declared unto him before all the people for what cause she had touched him, and how she was healed immediately.

47. Da aber das Weib sah, daß es nicht verborgen war, kam sie mit Zittern und fiel vor ihm nieder und verkündigte vor allem Volk, aus welcher Ursache sie ihn hätte angerührt und wie sie wäre alsbald gesund geworden.

47. Entónces como la mujer vió que no se escondía, vino temblando, y postrándose delante de él, le declaró delante de todo el pueblo la causa porque le había tocado, y como luego había sido sana.

47 Женщина, видя, что она не утаилась, с трепетом подошла и, пав пред Ним, объявила Ему перед всем народом, по какой причинеприкоснулась к Нему и как тотчас исцелилась.

48 Niin hän sanoi hänelle: "(Ole turvallisella mielellä,) tyttäreni, uskosi on sinut pelastanut; mene rauhaan".

48 Niin Hän sanoi hänelle: "(Ole turvallisella mielellä,) tyttäreni, uskosi on sinut pelastanut. Mene rauhaan."

48. Mutta hän sanoi hänelle: ole hyvässä turvassa, tyttäreni, sinun uskos on sinua auttanut: mene rauhaan!

48. Mutta hän sanoi hänelle: ole hywäs turwas tyttären sinun uscos on sinua auttanut mene rauhan.

48. Mutta hen sanoi henelle/ Ole turuas Tytteren/ sinun vskos ombi sinua autanut/ mene rauhan cansa. (Mutta hän sanoi hänelle/ Ole turwassa tyttäreni/ sinun uskosi ompi sinua auttanut/ mene rauhan kanssa.)

48 ὁ δὲ εἶπεν αὐτῇ· Θάρσει, θύγατερ, ἡ πίστις σου σέσωκέ σε· πορεύου εἰς εἰρήνην. ( ὁ dè eἶpen aὐtῖ: Thárseι, thúgater, ἱ pίstιs sοu sésoκé se: pοreúοu eἰs eἰrínin. )

ο δε ειπεν αυτη θαρσει θυγατερ η πιστις σου σεσωκεν σε πορευου εις ειρηνην 48 (o de eipen afti tharsei thugater i pistis sou sesoken se porebou eis eirinin)

48 Now he said to her, Have courage daughter, your faith has cured you; travel in peace.</J>

48. And he said unto her, Daughter, be of good comfort: thy faith hath made thee whole; go in peace.

48. Er aber sprach zu ihr: Sei getrost, meine Tochter, dein Glaube hat dir geholfen. Gehe hin mit Frieden!

48. Y él le dijo: Confía, hija, tu fé te ha sanado: vé en paz.

48 Он сказал ей: дерзай, дщерь! вера твоя спасла тебя; иди с миром.

49 Hänen vielä puhuessaan tuli joku synagoogan esimiehen kotoa ja sanoi: "Tyttäresi on kuollut; älä enää opettajaa vaivaa".

49 Hänen vielä puhuessaan tuli joku synagoogan esimiehen kotoa* ja sanoi (hänelle): "Tyttäresi on kuollut. Älä [enää] vaivaa opettajaa."

49. Kuin hän vielä puhui, tuli yksi synagogan päämiehiltä, sanoen hänelle: sinun tyttäres on kuollut: älä Mestaria vaivaa.

49. COsca hän wielä puhui tuli yxi Synagogan Päämiehen huonest sanoden: sinun tyttäres on cuollut älä Mestarita waiwa.

49. Coska hen wiele puhui/ tuli yxi Sinagogan Pämiehen honest/ sanoden henelle/ Sinun Tytteres on coollu ele Mestarita waiwa. (Koska hän wielä puhui/ tuli yks synagogan päämiehen huoneesta/ sanoen hänelle/ Sinun tyttäresi on kuollut älä Mestaria waiwaa.)

49 Ἔτι αὐτοῦ λαλοῦντος ἔρχεταί τις παρὰ τοῦ ἀρχισυναγώγου λέγων αὐτῷ ὅτι Τέθνηκεν ἡ θυγάτηρ σου· μὴ σκύλλε τὸν διδάσκαλον. ( Ἔtι aὐtοȗ lalοȗntοs ἔrchetaί tιs parà tοȗ ἀrchιsunagógοu légon aὐtỡ ὅtι Τéthniκen ἱ thugátir sοu: mì sκúlle tὸn dιdásκalοn. )

ετι αυτου λαλουντος ερχεται τις παρα του αρχισυναγωγου λεγων αυτω οτι τεθνηκεν η θυγατηρ σου μη σκυλλε τον διδασκαλον 49 (eti aftou lalountos erchetai tis para tou archisunagogou legon afto oti tethniken i thugatir sou mi skulle ton didaskalon)

49 (While) still speaking, someone from the ruler of the synagogue’s (house) comes, saying, Your daughter has died; do not bother the Teacher.

49. While he yet spake, there cometh one from the ruler of the synagogue's house, saying to him, Thy daughter is dead; trouble not the Master.

49. Da er noch redete, kam einer vom Gesinde des Obersten der Schule und sprach zu ihm: Deine Tochter ist gestorben; bemühe den Meister nicht.

49. Estando aun él hablando, vino uno de casa del príncipe de la sinagoga a decirle: Tu hija es muerta: no des trabajo al Maestro.

49 Когда Он еще говорил это, приходит некто из дома начальника синагоги и говорит ему: дочь твоя умерла; неутруждай Учителя.

50 Mutta sen kuultuaan Jeesus sanoi hänelle: "Älä pelkää; usko ainoastaan, niin hän paranee".

50 Kuultuaan tämän Jeesus lausui hänelle (sanoen): "Älä pelkää. Usko ainoastaan, niin hän paranee."

50. Vaan kuin Jesus sen kuuli, vastasi hän häntä, sanoen: älä pelkää: usko ainoastaan, niin hän paranee.

50. Cosca Jesus tämän cuuli sanoi hän lapsen Isälle: älä pelkä: usco ainoastans nijn hän parane.

50. Coska nyt Iesus cwli temen sanan/ sanoi hen Pican Iselle/ Ele pelke. Usko waiwoin/ nin hen parane. (Koska nyt Jesus kuuli tämän sanan/ sanoi hän piian isälle/ Älä pelkää. Usko waiwoin/ niin hän paranee.)

50 ὁ δὲ Ἰησοῦς ἀκούσας ἀπεκρίθη αὐτῷ λέγων· Μὴ φοβοῦ· μόνον πίστευε, καὶ σωθήσεται. ( ὁ dè Ἰisοȗs ἀκοúsas ἀpeκrίthi aὐtỡ légon: Μì fοbοȗ: mόnοn pίsteue, κaὶ sothísetaι. )

ο δε ιησους ακουσας απεκριθη αυτω λεγων μη φοβου μονον πιστευε και σωθησεται 50 (o de iisous akousas apekrithi afto legon mi fobou monon pistebe kai sothisetai)

50 But Jesus having heard it, answered him, saying, Do not fear. Only believe and she will be cured.</J>

50. But when Jesus heard it, he answered him, saying, Fear not: believe only, and she shall be made whole.

50. Da aber Jesus das hörte, antwortete er ihm und sprach: Fürchte dich nicht, glaube nur, so wird sie gesund!

50. Y oyéndolo Jesús, le respondió, diciendo: No temas: cree solamente, y será sana.

50 Но Иисус, услышав это, сказал ему: не бойся, только веруй, и спасена будет.

51 Ja kun hän tuli taloon, ei hän sallinut kenenkään muun käydä sisälle kanssaan kuin Pietarin ja Johanneksen ja Jaakobin sekä lapsen isän ja äidin.

51 Mutta tultuaan taloon Hän ei sallinut kenenkään astua sisälle [kanssaan] paitsi Pietarin ja Johanneksen ja Jaakobin sekä lapsen isän ja äidin.

51. Mutta kuin hän huoneesen tuli sisälle; niin ei hän sallinut ketään tulla sisälle, vaan Pietarin ja Jakobin ja Johanneksen, ja sen lapsen isän ja äidin.

51. Mutta cuin hän huonesen tuli nijn ei hän sallinnut ketän sinne tuleman cansans waan Petarin ja Jacobuxen ja Johannexen ja sen lapsen Isän ja äitin.

51. Mutta quin hen Honesen tuli/ ei hen sallinut keten sisellekieudhe cansans/ waan Petarin ia Jacobin ia Johannesen/ Ja sen Pican Isen ia Eitin. (Mutta kuin hän huoneeseen tuli/ ei hän sallinut ketään sisälle käydä kanssansa/ waan Petarin ja Jakobin ja Johanneksen/ Ja sen piian isän ja äidin.)

51 ἐλθὼν δὲ εἰς τὴν οἰκίαν οὐκ ἀφῆκεν εἰσελθεῖν οὐδένα εἰ μὴ Πέτρον καὶ Ἰωάννην καὶ Ἰάκωβον καὶ τὸν πατέρα τῆς παιδὸς καὶ τὴν μητέρα. ( ẻlthὸn dè eἰs tìn οἰκίan οὐκ ἀfĩκen eἰseltheῖn οὐdéna eἰ mì Pétrοn κaὶ Ἰoánnin κaὶ Ἰáκobοn κaὶ tὸn patéra tĩs paιdὸs κaὶ tìn mitéra. )

εισελθων δε εις την οικιαν ουκ αφηκεν εισελθειν ουδενα ει μη πετρον και ιακωβον και ιωαννην και τον πατερα της παιδος και την μητερα 51 (eiselthon de eis tin oikian ouk afiken eiselthein oudena ei mi petron kai iakobon kai ioannin kai ton patera tis paidos kai tin mitera)

51 Now (after) he came into the house, he allowed no one to enter (it), except Peter and John and James, and the father and the mother of the child.

51. And when he came into the house, he suffered no man to go in, save Peter, and James, and John, and the father and the mother of the maiden.

51. Da er aber in das Haus kam, ließ er niemand hineingehen denn Petrus und Jakobus und Johannes und des Kindes Vater und Mutter.

51. Y entrado en casa, no dejó entrar a nadie, sino a Pedro, y a Santiago, y a Juan, y al padre y a la madre de la jóven.

51 Придя же в дом, не позволил войтиникому, кроме Петра, Иоанна и Иакова, и отца девицы, и матери.

52 Ja kaikki itkivät ja vaikeroivat tyttöä. Mutta Jeesus sanoi: "Älkää itkekö, sillä hän ei ole kuollut, vaan nukkuu".

52 Ja kaikki itkivät ja vaikeroivat tyttöä*. Mutta Jeesus sanoi: "Älkää itkekö, [sillä] hän ei ole kuollut, vaan nukkuu."

52. Ja he kaikki itkivät ja parkuivat häntä. Vaan hän sanoi: älkäät itkekö: ei hän ole kuollut, vaan makaa.

52. Ja he caicki itkit ja parguit händä. Nijn hän sanoi: älkät itkekö ei hän ole cuollut waan maca.

52. Caiki he idkit ia parghuit hende. Nin hen sanoi/ Elkette idkekö/ ei ole Pica coollut wan maka. (Kaikki he itkit ja parkuit häntä. Niin hän sanoi/ Älkäätte itkekö/ ei ole piika kuollut waan makaa.)

52 ἔκλαιον δὲ πάντες καὶ ἐκόπτοντο αὐτήν. ὁ δὲ εἶπε· Μὴ κλαίετε· οὐκ ἀπέθανεν, ἀλλὰ καθεύδει. ( ἔκlaιοn dè pántes κaὶ ẻκόptοntο aὐtín. ὁ dè eἶpe: Μì κlaίete: οὐκ ἀpéthanen, ἀllà κatheúdeι. )

εκλαιον δε παντες και εκοπτοντο αυτην ο δε ειπεν μη κλαιετε ουκ απεθανεν αλλα καθευδει 52 (eklaion de pantes kai ekoptonto aftin o de eipen mi klaiete ouk apethanen alla kathebdei)

52 Now all were weeping and grieving her. But he said, Do° not weep; she is not dead, but is sleeping.</J>

52. And all wept, and bewailed her: but he said, Weep not; she is not dead, but sleepeth.

52. Sie weinten aber alle und klagten um sie. Er aber sprach: Weinet nicht, sie ist nicht gestorben, sondern sie schläft.

52. Y lloraban todos, y la plañían. Y él dijo: No lloréis: no es muerta, mas duerme.

52 Все плакали и рыдали о ней. Но Он сказал: не плачьте; она не умерла, но спит.

53 Niin he nauroivat häntä, tietäen tytön kuolleeksi.

53 Niin he nauroivat Hänelle, koska tiesivät tytön* kuolleen.

53. Ja he nauroivat häntä, tietäen, että se kuollut oli.

53. Ja he nauroit händä tieten että hän cuollut oli.

53. Ja he nauroit hende/ tieten ette hen coollut oli. (Ja he nauroit häntä/ tietäen että hän kuollut oli.)

53 καὶ κατεγέλων αὐτοῦ, εἰδότες ὅτι ἀπέθανεν. ( κaὶ κategélon aὐtοȗ, eἰdόtes ὅtι ἀpéthanen. )

και κατεγελων αυτου ειδοτες οτι απεθανεν 53 (kai kategelon aftou eidotes oti apethanen)

53 And they were laughing at him, knowing that she was dead.

53. And they laughed him to scorn, knowing that she was dead.

53. Und sie verlachten ihn, wußten wohl, daß sie gestorben war.

53. Y hacían burla de él, sabiendo que estaba muerta.

53 И смеялись над Ним, зная, что она умерла.

54 Mutta hän (ajoi kaikki ulos. Sitten Hän) tarttui hänen käteensä ja huusi sanoen: "Lapsi, nouse!"

54 Mutta Hän (lähetti kaikki ulos. Sitten Hän) tarttui hänen käteensä ja huusi sanoen: "Lapsi, herää!"

54. Niin hän ajoi kaikki ulos, rupesi hänen käteensä ja huusi, sanoen: piikainen, nouse ylös!

54. Nijn hän ajoi caicki ulos rupeis hänen kätens ja huusi sanoden: Pijca nouse ylös.

54. Nin hen caiki vlosaijoi/ rupesi henen kätens/ hwsi sanoden/ Pica ylesnouse. (Niin hän kaikki ulosajoi/ rupesi hänen käteensä/ huusi sanoen/ Piika ylös nouse.)

54 αὐτὸς δὲ ἐκβαλὼν ἔξω πάντας καὶ κρατήσας τῆς χειρὸς αὐτῆς ἐφώνησε λέγων· Ἡ παῖς, ἐγείρου. ( aὐtὸs dè ẻκbalὸn ἔkso pántas κaὶ κratísas tĩs cheιrὸs aὐtĩs ẻfónise légon: Ἡ paῖs, ẻgeίrοu. )

αυτος δε εκβαλων εξω παντας και κρατησας της χειρος αυτης εφωνησεν λεγων η παις εγειρου 54 (aftos de ekbalon exo pantas kai kratisas tis cheiros aftis efonisen legon i pais egeirou)

54 But he himself, having cast everyone outside and having taking-hold of her hand, shouted, saying, Child, arise.</J>

54. And he put them all out, and took her by the hand, and called, saying, Maid, arise.

54. Er aber trieb sie alle hinaus, nahm sie bei der Hand und rief und sprach: Kind, stehe auf!

54. Y él, echados todos fuera, y trabándola de la mano, clamó, diciendo: Jóven, levántate.

54 Он же, выслав всех вон и взяв ее за руку, возгласил: девица! встань.

55 Niin hänen henkensä palasi, ja hän nousi heti ylös; ja Jeesus käski antaa hänelle syötävää.

55 Niin hänen henkensä palasi, ja hän nousi heti. Ja Jeesus* käski antaa hänelle syötävää.

55. Ja hänen henkensä palasi, ja hän kohta nousi ylös. Ja käski hänelle antaa ruokaa.

55. Ja hänen hengens palais ja cohta ylösnousi. Ja hän käski hänelle anda ruoca. Ja hänen wanhemmans hämmästyit. Mutta hän haasti heitä kellengän sanomast mitä siellä tapahtunut oli.

55. Ja henen Hengens palasi/ Ja se cocta ylesnousi. Ja hen käski annetta henelle Roca. Ja henen Wanhemans hemmestuit. Mutta hen haastoi heite/ ettei he kellengen sanoisi mite sielle tapachtunut oli. (Ja hänen henkensä palasi/ Ja se kohta ylös nousi. Ja hän käski annettaa hänelle ruokaa. Ja hänen wanhempansa hämmästyit. Mutta hän haastoi heitä/ ettei he kellekään sanoisi mitä siellä tapahtunut oli.)

55 καὶ ἐπέστρεψε τὸ πνεῦμα αὐτῆς, καὶ ἀνέστη παραχρῆμα, καὶ διέταξεν αὐτῇ δοθῆναι φαγεῖν. ( κaὶ ẻpéstrepse tὸ pneȗma aὐtĩs, κaὶ ἀnésti parachrĩma, κaὶ dιétaksen aὐtῖ dοthĩnaι fageῖn. )

και επεστρεψεν το πνευμα αυτης και ανεστη παραχρημα και διεταξεν αυτη δοθηναι φαγειν 55 (kai epestrepsen to pnebma aftis kai anesti parachrima kai dietaxen afti dothinai fagein)

55 And her spirit returned, and she rose* up instantly, and he commanded that (something) be given to her to eat.

55. And her spirit came again, and she arose straightway: and he commanded to give her meat.

55. Und ihr Geist kam wieder, und sie stand alsobald auf. Und er befahl, man sollte ihr zu essen geben.

55. Entónces su espíritu volvió, y se levantó luego; y él mandó que le diesen de comer.

55 И возвратился дух ее; она тотчас встала, и Он велел дать ей есть.

56 Ja hänen vanhempansa hämmästyivät; mutta Jeesus kielsi heitä kenellekään sanomasta, mitä oli tapahtunut.

56 Niin hänen vanhempansa hämmästyivät. Mutta Hän kielsi heitä kenellekään kertomasta tapahtunutta.

56. Ja hänen vanhempansa hämmästyivät: mutta hän haastoi heitä kellekään sanomasta sitä mikä tapahtui.

56 καὶ ἐξέστησαν οἱ γονεῖς αὐτῆς· ὁ δὲ παρήγγειλεν αὐτοῖς μηδενὶ εἰπεῖν τὸ γεγονός. ( κaὶ ẻkséstisan οἱ gοneῖs aὐtĩs: ὁ dè paríggeιlen aὐtοῖs midenὶ eἰpeῖn tὸ gegοnόs. )

και εξεστησαν οι γονεις αυτης ο δε παρηγγειλεν αυτοις μηδενι ειπειν το γεγονος 56 (kai exestisan oi goneis aftis o de paringeilen aftois mideni eipein to gegonos)

56 Now her parents were astonished, but he commanded them to tell no one what had happened.

56. And her parents were astonished: but he charged them that they should tell no man what was done.

56. Und ihre Eltern entsetzten sich. Er aber gebot ihnen, daß sie niemand sagten, was geschehen war.

56. Y sus padres estaban fuera de sí: a los cuales él mandó, que a nadie dijesen lo que había sido hecho.

56 И удивились родители ее. Он же повелел им не сказывать никому о происшедшем.