4 luku

Perkele kiusaa Jeesusta 1 – 13 Jeesus palaa Galileaan 14,15, opettaa Nasaretin synagoogassa 16 – 30 ja Kapernaumissa, jossa parantaa riivatun miehen 31 – 37, Simonin anopin 38,39 ja muita sairaita 40,41 ja opettaa muissakin kaupungeissa 42 – 44. (V.1 – 13vert. Matt.4:1 – 11 Mark. :12,13.)

1 Sitten Jeesus täynnä Pyhää Henkeä palasi Jordanilta; ja Henki kuljetti häntä erämaassa,

1 Sitten Jeesus täynnä Pyhää Henkeä palasi Jordanilta, ja Henki kuljetti Häntä autiomaassa

1. Niin Jesus täynnänsä Pyhää Henkeä palasi Jordanista ja vietiin Hengeltä korpeen,

1. NIin Jesus täynäns Pyhä Henge palais Jordanist ja wietin Hengeldä corpeen

1. NIn IesuS teunens Pyhe Hengi palasi Jordanist. Ja wietin Hengeste Corpehen/ (Niin Jesus täynnänsä Pyhää Henkeä palasi Jordanista. Ja wietiin hengestä korpehen/)

1 Ἰησοῦς δὲ πλήρης Πνεύματος ἁγίου ὑπέστρεψεν ἀπὸ τοῦ Ἰορδάνου, καὶ ἤγετο ἐν τῷ Πνεύματι εἰς τὴν ἔρημον ( Ἰisοȗs dè plíris Pneúmatοs ἁgίοu ὑpéstrepsen ἀpὸ tοȗ Ἰοrdánοu, κaὶ ἴgetο ẻn tỡ Pneúmatι eἰs tìn ἔrimοn )

ιησους δε πνευματος αγιου πληρης υπεστρεψεν απο του ιορδανου και ηγετο εν τω πνευματι εις την ερημον 1 (iisous de pnebmatos agiou pliris upestrepsen apo tou iordanou kai igeto en to pnebmati eis tin erimon)

1 {Mar 1:12-13 & Mat 4:1-11 & Luk 4:1-13.} Now full of (the) Holy Spirit, Jesus returned from the Jordan, and was being led by (the) Spirit into the wilderness,

1. And Jesus being full of the Holy Ghost returned from Jordan, and was led by the Spirit into the wilderness,

1. Jesus aber, voll des heiligen Geistes, kam wieder von dem Jordan und ward vom Geist in die Wüste geführt

1. Y JESÚS, lleno del Espíritu Santó, volvió del Jordan, y fué llevado por el Espíritu al desierto,

1 Иисус, исполненный Духа Святаго, возвратился от Иордана и поведен был Духом в пустыню.

2 ja perkele kiusasi häntä neljäkymmentä päivää. Eikä hän syönyt mitään niinä päivinä, mutta kun ne olivat päättyneet, tuli hänen nälkä.

2 neljäkymmentä päivää paholaisen kiusattavana. Eikä Hän niinä päivinä syönyt mitään. Mutta niitten päätyttyä Hänen (lopulta) oli nälkä.

2. Ja kiusattiin neljäkymmentä päivää perkeleeltä, eikä syönyt mitään niinä päivinä; mutta kuin ne kuluneet olivat, sitte hän isosi.

2. Ja kiusattin neljäkymmendä päiwä Perkeleldä eikä syönyt mitän nijnä päiwinä mutta nijden lopus hän isois.

2. ia neliekymende peiue kiusatin Perkelehelde. Ja ei hen miten sönyt nijnä peiuinä/ ia quin ne lopuit sijtte hen isoisi. (ja neljäkymmentä päiwää kiusattiin perkeleeltä. Ja ei hän mitään syönyt niinä päiwinä/ ja kuin ne lopulta sitten hän isosi.)

2 ἡμέρας τεσσαράκοντα πειραζόμενος ὑπὸ τοῦ διαβόλου, καὶ οὐκ ἔφαγεν οὐδὲν ἐν ταῖς ἡμέραις ἐκείναις· καὶ συντελεσθεισῶν αὐτῶν ὕστερον ἐπείνασε. ( ἱméras tessaráκοnta peιradzόmenοs ὑpὸ tοȗ dιabόlοu, κaὶ οὐκ ἔfagen οὐdèn ẻn taῖs ἱméraιs ẻκeίnaιs: κaὶ suntelestheιsõn aὐtõn ὕsterοn ẻpeίnase. )

ημερας τεσσαρακοντα πειραζομενος υπο του διαβολου και ουκ εφαγεν ουδεν εν ταις ημεραις εκειναις και συντελεσθεισων αυτων υστερον επεινασεν 2 (imeras tessarakonta peirazomenos upo tou diabolou kai ouk efagen ouden en tais imerais ekeinais kai suntelestheison afton usteron epeinasen)

2 being tempted by the devil (for) forty days. And he ate nothing in those days, and later, (after) they were completed, he hungered.

2. Being forty days tempted of the devil. And in those days he did eat nothing: and when they were ended, he afterward hungered.

2. und ward vierzig Tage lang vom Teufel versucht. Und er aß nichts in diesen Tagen; und da sie ein Ende hatten, hungerte ihn darnach.

2. Por cuarenta dias, y era tentado del diablo. Y no comió cosa alguna en aquellos dias: los cuales pasados, después tuvo hambre.

2 Там сорок дней Он был искушаем от диавола и ничего не ел в эти дни, а по прошествии их напоследок взалкал.

3 Niin perkele sanoi hänelle: "Jos sinä olet Jumalan Poika, niin sano tälle kivelle, että se muuttuu leiväksi".

3 Niin paholainen sanoi Hänelle: "Jos olet Jumalan Poika, sano tälle kivelle, että se muuttuisi leiväksi."

3. Niin perkele sanoi hänelle: jos sinä olet Jumalan Poika, niin sanos tälle kivelle, että se leiväksi tulis.

3. Nijn Perkele sanoi hänelle: jos sinä olet Jumalan Poica nijn sanos tälle kiwelle että hän leiwäxi tulis.

3. Nin sanoi Perchele henelle/ Olecos JUMALAN Poica/ nin sano telle Kiuelle/ ette hen Leiuexi tulis. (Niin sanoi perkele hänelle/ Oletkos JUMALAN Poika/ niin sano tälle kiwelle/ että hän leiwäksi tulisi.)

3 καὶ εἶπεν αὐτῷ ὁ διάβολος· Εἰ υἱὸς εἶ τοῦ Θεοῦ, εἰπὲ τῷ λίθῳ τούτῳ ἵνα γένηται ἄρτος. ( κaὶ eἶpen aὐtỡ ὁ dιábοlοs: Εἰ uἱὸs eἶ tοȗ Theοȗ, eἰpè tỡ lίthǫ tοútǫ ἵna génitaι ἄrtοs. )

και ειπεν αυτω ο διαβολος ει υιος ει του θεου ειπε τω λιθω τουτω ινα γενηται αρτος 3 (kai eipen afto o diabolos ei uios ei tou theou eipe to litho touto ina genitai artos)

3 And the devil said to him, If you are the Son of God, speak to this stone in order that it may become bread.

3. And the devil said unto him, If thou be the Son of God, command this stone that it be made bread.

3. Der Teufel aber sprach zu ihm: Bist du Gottes Sohn, so sprich zu dem Stein, daß er Brot werde.

3. Entónces el diablo le dijo: Si eres Hijo de Dios, dí a esta piedra que se haga pan.

3 И сказал Ему диавол: если Ты Сын Божий, то вели этому камню сделаться хлебом.

4 Jeesus vastasi hänelle: "Kirjoitettu on: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä (vaan jokaisesta Jumalan sanasta)'."

4 Jeesus vastasi (sanoen) hänelle: "On kirjoitettu: 'Ihminen ei elä ainoastaan leivästä (vaan jokaisesta Jumalan sanasta).' "

4. Ja Jesus vastasi, sanoen hänelle: kirjoitettu on: ei ihminen elä ainoasti leivästä, vaan jokaisesta Jumalan sanasta.

4. Jesus wastais sanoden: kirjoitettu on: ei ihminen elä ainoastans leiwäst waan jocaidzesta Jumalan sanasta.

4. Nin wastasi IesuS sanoden/ Kirioitettu on/ Ei ainoast Leiuest Inhiminen elä vaan iocaitzest Jumalan sanasta. (Niin wastasi Jesus sanoen/ Kirjoitettu on/ Ei ainoasta leiwästä ihminen elä waan jokaisesta Jumalan sanasta.)

4 καὶ ἀπεκρίθη ὁ Ἰησοῦς πρὸς αὐτὸν λέγων· Γέγραπται ὅτι οὐκ ἐπ’ ἄρτῳ μόνῳ ζήσεται ἄνθρωπος, ἀλλ’ ἐπὶ παντὶ ῥήματι ἐκπορευομένῳ διὰ στόματος Θεοῦ. ( κaὶ ἀpeκrίthi ὁ Ἰisοȗs prὸs aὐtὸn légon: Gégraptaι ὅtι οὐκ ẻp’ ἄrtǫ mόnǫ dzísetaι ἄnthropοs, ἀll’ ẻpὶ pantὶ ŕímatι ẻκpοreuοménǫ dιà stόmatοs Theοȗ. )

και απεκριθη ιησους προς αυτον λεγων γεγραπται οτι ουκ επ αρτω μονω ζησεται ο ανθρωπος αλλ επι παντι ρηματι θεου 4 (kai apekrithi iisous pros afton legon gegraptai oti ouk ep arto mono zisetai o anthropos all epi panti rimati theou)

4 And Jesus answered to him, saying, It has been written, ‘Man will not live on bread only, but upon every declaration from God.’ {Deu 8:3}

4. And Jesus answered him, saying, It is written, That man shall not live by bread alone, but by every word of God.

4. Und Jesus antwortete und sprach zu ihm: Es steht geschrieben: "Der Mensch lebt nicht allein vom Brot, sondern von einem jeglichen Wort Gottes."

4. Y Jesús respondiéndole, dijo: Escrito está: Que no con pan solo vivirá el hombre, mas con toda palabra de Dios.

4 Иисус сказал ему в ответ: написано, что не хлебом одним будет жить человек, но всяким словом Божиим.

5 Ja perkele vei hänet korkealle vuorelle ja näytti hänelle yhdessä tuokiossa kaikki maailman valtakunnat

5 vietyään Hänet korkealle vuorelle paholainen näytti Hänelle tuokiossa kaikki maailman valtakunnat.

5. Ja perkele vei hänen korkialle vuorelle ja osoitti hänelle kaikki maan piirin valtakunnat silmänräpäyksellä,

5. Ja Perkele wei hänen corkelle wuorelle ja osotti hänelle caicki maan pijrin waldacunnat silmän räpäyxellä.

5. Ja Perkele wei henen Corckian woren pälle/ ia osotti henelle caiki Maan pijrin Waldakunnat silmen räpäyxelle. (Ja perkele wei hänen korkean wuoren päälle/ ja osoitti hänelle kaikki maan piirin waltakunnat silmän räpäyksellä.)

5 Καὶ ἀναγαγὼν αὐτὸν ὁ διάβολος εἰς ὄρος ὑψηλὸν ἔδειξεν αὐτῷ πάσας τὰς βασιλείας τῆς οἰκουμένης ἐν στιγμῇ χρόνου· ( Κaὶ ἀnagagὸn aὐtὸn ὁ dιábοlοs eἰs ὄrοs ὑpsilὸn ἔdeιksen aὐtỡ pásas tàs basιleίas tĩs οἰκοuménis ẻn stιgmῖ chrόnοu: )

και αναγαγων αυτον ο διαβολος εις ορος υψηλον εδειξεν αυτω πασας τας βασιλειας της οικουμενης εν στιγμη χρονου 5 (kai anagagon afton o diabolos eis oros upsilon edeixen afto pasas tas basileias tis oikoumenis en stigmi chronou)

5 And the devil, having led him up into a high mountain, showed him all the kingdoms of the inhabited-earth in an instant of time.

5. And the devil, taking him up into an high mountain, shewed unto him all the kingdoms of the world in a moment of time.

5. Und der Teufel führte ihn auf einen hohen Berg und zeigte ihm alle Reiche der ganzen Welt in einem Augenblick

5. Y le llevó el diablo a un alto monte, y le mostró todos los reinos de la tierra habitada en un momento de tiempo.

5 И, возведя Его на высокую гору, диавол показал Ему все царства вселенной во мгновение времени,

6 ja sanoi hänelle: "Sinulle minä annan kaiken tämän valtapiirin ja sen loiston, sillä minun haltuuni se on annettu, ja minä annan sen, kenelle tahdon.

6 Ja paholainen sanoi Hänelle: "Sinulle annan kaiken tämän valtapiirin ja sen loiston, sillä minun haltuuni se on annettu, ja minä annan sen kenelle haluan.

6. Ja perkele sanoi hänelle: kaiken tämän vallan ja heidän kunniansa minä annan sinulle; sillä minun haltuuni ovat ne annetut, ja minä annan ne kenelle minä tahdon.

6. Ja Perkele sanoi hänelle: caiken tämän wallan ja heidän cunnians minä annan sinulle: sillä minun haldun owat ne annetut ja minä annan ne kelle minä tahdon:

6. Ja sanoi henelle Perkele/ Sinulle mine annan caiken temen Wallan/ ia heiden Cunnians/ Sille minun Haltuni ouat ne annetut ia mine annan ne kelle mine tahdon/ (Ja sanoi hänelle perkele/ Sinulle minä annan kaiken tämän wallan/ ja heidän kunniansa/ Sillä minun haltuuni owat ne annetut ja minä annan ne kelle minä tahdot/)

6 καὶ εἶπεν αὐτῷ ὁ διάβολος· Σοὶ δώσω τὴν ἐξουσίαν ταύτην ἅπασαν καὶ τὴν δόξαν αὐτῶν, ὅτι ἐμοὶ παραδέδοται καὶ ᾧ ἐὰν θέλω δίδωμι αὐτήν· ( κaὶ eἶpen aὐtỡ ὁ dιábοlοs: Sοὶ dóso tìn ẻksοusίan taútin ἅpasan κaὶ tìn dόksan aὐtõn, ὅtι ẻmοὶ paradédοtaι κaὶ ỡ ẻàn thélo dίdomι aὐtín: )

και ειπεν αυτω ο διαβολος σοι δωσω την εξουσιαν ταυτην απασαν και την δοξαν αυτων οτι εμοι παραδεδοται και ω εαν θελω διδωμι αυτην 6 (kai eipen afto o diabolos soi doso tin exousian taftin apasan kai tin doxan afton oti emoi paradedotai kai o ean thelo didomi aftin)

6 And the devil said to him, I will be giving all this authority, and the glory of them, to you, because it has been given to me, and I am giving (it) to whomever I wish.

6. And the devil said unto him, All this power will I give thee, and the glory of them: for that is delivered unto me; and to whomsoever I will I give it.

6. und sprach zu ihm: Alle diese Macht will ich dir geben und ihre Herrlichkeit; denn sie ist mir übergeben, und ich gebe sie, welchem ich will.

6. Y le dijo el diablo: A tí te daré esta potestad toda, y la gloria de ellos; porque a mí es entregada, y a quien quiero la doy.

6 и сказал Ему диавол: Тебе дам власть над всеми сими царствами и славу их, ибо она предана мне, и я, кому хочу, даю ее;

7 Jos sinä siis kumarrut minun eteeni, niin tämä kaikki on oleva sinun."

7 Jos siis osoitat kunnioitusta edessäni, kaikki on sinun."

7. Jos sinä siis kumarrat ja rukoilet minua, ne kaikki pitää sinun omas oleman.

7. Jos sinä sijs cumarrat ja rucoilet minua nijn he owat caicki sinun.

7. Jos sine sis nyt mahan langet ia rucolet minua/ nin he ouat caiki sinun. (Jos sinä siis nyt maahan lankeat ja rukoilet minua/ niin he owat kaikki sinun.)

7 σὺ οὖν ἐὰν προσκυνήσῃς ἐνώπιόν μου, ἔσται σοῦ πᾶσα. ( sὐ οȗn ẻàn prοsκunísΐs ẻnópιόn mοu, ἔstaι sοȗ pãsa. )

συ ουν εαν προσκυνησης ενωπιον μου εσται σου παντα 7 (su oun ean proskunisis enopion mou estai sou panta)

7 Therefore, if you worship (only) in my sight, all (this) will be yours.

7. If thou therefore wilt worship me, all shall be thine.

7. So du nun mich willst anbeten, so soll es alles dein sein.

7. Tú, pues, si adorares delante de mí, serán todos tuyos.

7 итак, если Ты поклонишься мне, то все будет Твое.

8 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "(Mene taakseni, saatana, sillä) Kirjoitettu on: 'Sinun pitää kumartaman Herraa, sinun Jumalaasi, ja häntä ainoata palveleman'."

8 Jeesus vastasi hänelle ja sanoi: "(Mene taakseni, saatana, sillä) on kirjoitettu: 'Kunnioita Herraa, Jumalaasi, ja palvele *ainoastaan Häntä*'."

8. Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: mene matkaas minun tyköäni, saatana! sillä kirjoitettu on: Herraa sinun Jumalaas pitää sinun kumartaman ja häntä ainoaa palveleman.

8. Ja Jesus wastaten sanoi henelle: mene matcas minun tyköni Satan: sillä kirjoitettu on: sinus HERras Jumalatas pitä sinun cumartaman ja händä ainoata palweleman.

8. Ja IesuS wastaten sanoi henelle/ Mene matcaas minusta Sathan/ Sille ette kirioitettu on/ Sinun HERRAS Jumalas pite sinun cwmartaman/ ia hende ainoata palueleman. (Ja Jesus wastaten sanoi hänelle/ Mene matkaasi minusta satan/ Sillä kirjoitettu on/ Sinun HERRAASI Jumalaasi pitää sinun kumartaman/ ja häntä ainoata palweleman.)

8 καὶ ἀποκριθεὶς αὐτῷ εἶπεν ὁ Ἰησοῦς· Ὕπαγε ὀπίσω μου σατανᾶ γέγραπται γὰρ, Κύριον τὸν Θεόν σου προσκυνήσεις καὶ αὐτῷ μόνῳ λατρεύσεις. ( κaὶ ἀpοκrιtheὶs aὐtỡ eἶpen ὁ Ἰisοȗs: Ὕpage ὀpίso mοu satanã gégraptaι gàr, Κúrιοn tὸn Theόn sοu prοsκuníseιs κaὶ aὐtỡ mόnǫ latreúseιs. )

και αποκριθεις αυτω ειπεν ο ιησους υπαγε οπισω μου σατανα γεγραπται γαρ προσκυνησεις κυριον τον θεον σου και αυτω μονω λατρευσεις 8 (kai apokritheis afto eipen o iisous upage opiso mou satana gegraptai gar proskuniseis kurion ton theon sou kai afto mono latrefseis)

8 And Jesus answered and said to him, Go behind me, adversary! It has been written, ‘You will be worshiping the Lord your God and you will be giving-divine service to him only.’ {Deu 6:13}

8. And Jesus answered and said unto him, Get thee behind me, Satan: for it is written, Thou shalt worship the Lord thy God, and him only shalt thou serve.

8. Jesus antwortete ihm und sprach: Es steht geschrieben: "Du sollst Gott, deinen HERRN, anbeten und ihm allein dienen."

8. Y respondiendo Jesús, le dijo: Quítate de delante de mí, Satanás; porque escrito está: Al Señor Dios tuyo adorarás, y a él solo servirás.

8 Иисус сказал ему в ответ: отойди от Меня, сатана; написано: Господу Богу твоему поклоняйся, и Ему одному служи.

9 Niin hän vei hänet Jerusalemiin ja asetti hänet pyhäkön harjalle ja sanoi hänelle: "Jos sinä olet Jumalan Poika, niin heittäydy tästä alas;

9 Niin hän vei Hänet Jerusalemiin ja asetti Hänet pyhäkön harjalle ja sanoi Hänelle: "Jos olet Jumalan Poika, heittäydy tästä alas,

9. Ja hän vei hänen Jerusalemiin ja asetti hänen templin harjalle, ja sanoi hänelle: jos sinä olet Jumalan Poika, niin laske tästä itses alas;

9. Ja hän wei hänen Jerusalemijn ja asetti Templin harjalle ja sanoi hänelle: jos sinä olet Jumalan Poica nijn laske tästä idzes alas:

9. Ja hen wei henen Jerusalemin/ ia asetti henen Templin Harian päle ia sanoi henelle/ Olecos JUMALAN poica/ nin laske itzies teste alas. (Ja hän wei hänen Jerusalemiin/ ja asetti hänen templin harjan päälle ja sanoi hänelle/ Oletkos JUMALAN Poika/ niin laske itseäsi tästä alas.)

9 Καὶ ἤγαγεν αὐτὸν εἰς Ἱερουσόλυμα, καὶ ἔστησεν αὐτὸν ἐπὶ τὸ πτερύγιον τοῦ ἱεροῦ καὶ εἶπεν αὐτῷ· Εἰ υἱὸς εἶ τοῦ Θεοῦ, βάλε σεαυτὸν ἐντεῦθεν κάτω· ( Κaὶ ἴgagen aὐtὸn eἰs Ἱerοusόluma, κaὶ ἔstisen aὐtὸn ẻpὶ tὸ pterúgιοn tοȗ ἱerοȗ κaὶ eἶpen aὐtỡ: Εἰ uἱὸs eἶ tοȗ Theοȗ, bále seautὸn ẻnteȗthen κáto: )

και ηγαγεν αυτον εις ιερουσαλημ και εστησεν αυτον επι το πτερυγιον του ιερου και ειπεν αυτω ει ο υιος ει του θεου βαλε σεαυτον εντευθεν κατω 9 (kai igagen afton eis ierousalim kai estisen afton epi to pterugion tou ierou kai eipen afto ei o uios ei tou theou bale seafton entefthen kato)

9 And he led him to Jerusalem, and stood him upon the pinnacle of the temple and said to him, If you are (the) Son of God, cast yourself downward from here.

9. And he brought him to Jerusalem, and set him on a pinnacle of the temple, and said unto him, If thou be the Son of God, cast thyself down from hence:

9. Und er führte ihn gen Jerusalem und stellte ihn auf des Tempels Zinne und sprach zu ihm: Bist du Gottes Sohn, so laß dich von hinnen hinunter

9. Y le llevó a Jerusalem, y le puso sobre las almenas del templo, y le dijo: Si eres Hijo de Dios, échate de aquí abajo.

9 И повел Его в Иерусалим, и поставил Его на крыле храма, и сказал Ему: если Ты Сын Божий, бросься отсюда вниз,

10 sillä kirjoitettu on: 'Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta, että he varjelevat sinua',

10 Sillä on kirjoitettu: 'Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta, että he varjelevat sinua'

10. Sillä kirjoitettu on: hän antaa käskyn enkeleillensä sinusta varjelemaan sinua,

10. Sillä kirjoitettu on: hän on Engeleidens käskenyt sinusta warjeleman sinua.

10. Sille kirioitettu ombi/ ette hen Engeleins keskenyt on sinusta/ warieleman sinua/ (Sillä kirjoitettu ompi/ että hän enkeleinsä käskenyt on sinusta/ warjeleman sinua/)

10 γέγραπται γὰρ ὅτι τοῖς ἀγγέλοις αὐτοῦ ἐντελεῖται περὶ σοῦ τοῦ διαφυλάξαι σε, ( gégraptaι gàr ὅtι tοῖs ἀggélοιs aὐtοȗ ẻnteleῖtaι perὶ sοȗ tοȗ dιafuláksaι se, )

γεγραπται γαρ οτι τοις αγγελοις αυτου εντελειται περι σου του διαφυλαξαι σε 10 (gegraptai gar oti tois angelois aftou enteleitai peri sou tou diafulaxai se)

10 For* it has been written, ‘He will be commanding his messengers concerning you, to guard you,’

10. For it is written, He shall give his angels charge over thee, to keep thee:

10. denn es steht geschrieben: "Er wird befehlen seinen Engeln von dir, daß sie dich bewahren

10. Porque escrito está: Que a sus ángeles te encomendará, para que te guarden;

10 ибо написано: Ангелам Своим заповедает о Тебе сохранить Тебя;

11 ja: 'He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi'."

11 ja: 'He kantavat sinua käsillään, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.' "

11. Ja että he käsissä kantavat sinua, ettet joskus jalkaas kiveen loukkaa.

11. Ja käsisäns candaman sinua ettes jalcas kiwen loucka.

11. ia käsisens candauat sinua/ ettet sine coskan loucka ialcas Kiueen. (ja käsissänsä kantawat sinua/ ettet sinä koskaan loukkaa jalkaasi kiween.)

11 καὶ ὅτι ἐπὶ χειρῶν ἀροῦσίν σε, μήποτε προσκόψῃς πρὸς λίθον τὸν πόδα σου. ( κaὶ ὅtι ẻpὶ cheιrõn ἀrοȗsίn se, mípοte prοsκόpsΐs prὸs lίthοn tὸn pόda sοu. )

και οτι επι χειρων αρουσιν σε μηποτε προσκοψης προς λιθον τον ποδα σου 11 (kai oti epi cheiron arousin se mipote proskopsis pros lithon ton poda sou)

11 and, ‘They will lift you up upon (their) hands, lest you might hit your foot with a stone.’ {Psa 91:11-12}

11. And in their hands they shall bear thee up, lest at any time thou dash thy foot against a stone.

11. und auf den Händen tragen, auf daß du nicht etwa deinen Fuß an einen Stein stößt."

11. Y que en sus manos te llevarán, porque nunca hieras tu pié en piedra.

11 и на руках понесут Тебя, да не преткнешься о камень ногою Твоею.

12 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sanottu on: 'Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi'."

12 Jeesus vastasi sanoen hänelle: "On sanottu: 'Älä kiusaa Herraa, Jumalaasi.' "

12. Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: sanottu on: ei sinun pidä kiusaaman Herraa sinun Jumalaas.

12. Ja Jesus wastaten sanoi hänelle: sanottu on: älä kiusa sinun HERras Jumalatas.

12. Ja IesuS wastaten sanoi henelle/ Sanottu on/ Ele kiusa sinun HERRAS JUMALAS. (Ja Jesus wastaten sanoi hänelle/ Sanottu on/ Älä kiusaa sinun HERRAASI JUMALAASI.)

12 καὶ ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς ὅτι Εἴρηται, οὐκ ἐκπειράσεις Κύριον τὸν Θεόν σου. ( κaὶ ἀpοκrιtheὶs eἶpen aὐtỡ ὁ Ἰisοȗs ὅtι Εἴritaι, οὐκ ẻκpeιráseιs Κúrιοn tὸn Theόn sοu. )

και αποκριθεις ειπεν αυτω ο ιησους οτι ειρηται ουκ εκπειρασεις κυριον τον θεον σου 12 (kai apokritheis eipen afto o iisous oti eiritai ouk ekpeiraseis kurion ton theon sou)

12 And Jesus answered and said to him, It has been spoken, ‘Do not test the Lord your God.’ {Deu 6:16}

12. And Jesus answering said unto him, It is said, Thou shalt not tempt the Lord thy God.

12. Jesus antwortete und sprach zu ihm: Es ist gesagt: "Du sollst Gott, deinen HERRN, nicht versuchen."

12. Y respondiendo Jesús, le dijo: Dicho está: No tentarás al Señor tu Dios.

12 Иисус сказал ему в ответ: сказано: не искушай Господа Бога твоего.

13 Ja kun oli kaiken kiusattavansa kiusannut, poistui perkele hänen luotaan ajaksi.

13 Lopetettuaan kaiken kiusaamisen, paholainen poistui Hänen luotaan ajaksi.

13. Ja kuin kaikki kiusaus oli päätetty, meni perkele pois hetkeksi hänen tyköänsä.

13. Ja cuin caicki kiusaus oli päätetty meni Perkele pois hetkexi hänen tyköns.

13. Ja quin caiki kiusaus oli pätetty/ poislexi Perkele henelde hetkexi. (Ja kuin kaikki kiusaus oli päätetty/ pois läksi perkele häneltä hetkeksi.)

13 Καὶ συντελέσας πάντα πειρασμὸν ὁ διάβολος ἀπέστη ἀπ’ αὐτοῦ ἄχρι καιροῦ. ( Κaὶ suntelésas pánta peιrasmὸn ὁ dιábοlοs ἀpésti ἀp’ aὐtοȗ ἄchrι κaιrοȗ. )

και συντελεσας παντα πειρασμον ο διαβολος απεστη απ αυτου αχρι καιρου 13 (kai suntelesas panta peirasmon o diabolos apesti ap aftou achri kairou)

13 And (after) the devil (had) completed every temptation, he withdrew from him till (another) time. {Luk 4:14a & Joh 4:44-45 Arrival in Galilee.}

13. And when the devil had ended all the temptation, he departed from him for a season.

13. Und da der Teufel alle Versuchung vollendet hatte, wich er von ihm eine Zeitlang.

13. Y acabada toda la tentación, el diablo se separó de él por algún tiempo.

13 И, окончив все искушение, диавол отошел от Него до времени.

14 Ja Jeesus palasi Hengen voimassa Galileaan; ja sanoma hänestä levisi kaikkiin ympärillä oleviin seutuihin.

14 Jeesus palasi Hengen voimassa Galileaan, ja sanoma Hänestä levisi kaikkialle ympäristöön.

14. Ja Jesus palasi Hengen väessä taas Galileaan, ja sanoma kuului hänestä ympäri kaiken lähimaakunnan.

14. Ja Jesus palais Hengen wäes taas Galileaan ja sanoma cuului hänestä ymbäri caiken lähi maacunnan.

14. Ja palasi IesuS Hengen wäes iellens Galilean. Ja sanoma vloslexi ymberi caiken lehimakunnan heneste. (Ja palasi Jesus Hengen wäessä jällens Galileaan. Ja sanoma ylosläksi ympäri kaiken lähimaakunnan hänestä.)

14 Καὶ ὑπέστρεψεν ὁ Ἰησοῦς ἐν τῇ δυνάμει τοῦ Πνεύματος εἰς τὴν Γαλιλαίαν· καὶ φήμη ἐξῆλθε καθ’ ὅλης τῆς περιχώρου περὶ αὐτοῦ. ( Κaὶ ὑpéstrepsen ὁ Ἰisοȗs ẻn tῖ dunámeι tοȗ Pneúmatοs eἰs tìn Galιlaίan: κaὶ fími ẻksĩlthe κath’ ὅlis tĩs perιchórοu perὶ aὐtοȗ. )

και υπεστρεψεν ο ιησους εν τη δυναμει του πνευματος εις την γαλιλαιαν και φημη εξηλθεν καθ ολης της περιχωρου περι αυτου 14 (kai upestrepsen o iisous en ti dunamei tou pnebmatos eis tin galilaian kai fimi exilthen kath olis tis perichorou peri aftou)

14 And Jesus returned in the power of the Spirit into Galilee. {Mar 1:14b-15 & Mat 4:17 & Luk 4:14b-15.}And fame went out throughout the whole region around (there) concerning him.

14. And Jesus returned in the power of the Spirit into Galilee: and there went out a fame of him through all the region round about.

14. Und Jesus kam wieder in des Geistes Kraft nach Galiläa; und das Gerücht erscholl von ihm durch alle umliegenden Orte.

14. Y Jesús volvió en virtud del Espíritu a Galilea, y salió la fama de él por toda la tierra de al derredor.

14 И возвратился Иисус в силе духа в Галилею; и разнеслась молва о Нем по всей окрестной стране.

15 Ja hän opetti heidän synagoogissaan, ja kaikki ylistivät häntä.

15 Niin Hän opetti heidän synagoogissaan, ja kaikki ylistivät Häntä.

15. Ja hän opetti heidän synagogissansa, ja kunnioitettiin kaikkialta,

15. Ja hän opetti heidän Synagogasans ja cunnioitettin caikilda.

15. Ja hen opetti heiden Sinagogasans/ ia caikilda cunnioitettin. (Ja hän opetti heidän synagogissansa/ ja kaikilta kunnioitettiin.)

15 καὶ αὐτὸς ἐδίδασκεν ἐν ταῖς συναγωγαῖς αὐτῶν, δοξαζόμενος ὑπὸ πάντων. ( κaὶ aὐtὸs ẻdίdasκen ẻn taῖs sunagogaῖs aὐtõn, dοksadzόmenοs ὑpὸ pánton. )

και αυτος εδιδασκεν εν ταις συναγωγαις αυτων δοξαζομενος υπο παντων 15 (kai aftos edidasken en tais sunagogais afton doxazomenos upo panton)

15 And he was teaching in their synagogues, being glorified by all. {Luk 4:16-31; no parallel.}

15. And he taught in their synagogues, being glorified of all.

15. Und er lehrte in ihren Schulen und ward von jedermann gepriesen.

15. Y él enseñaba en las sinagogas de ellos, y era glorificado de todos.

15 Он учил в синагогах их, и от всех был прославляем.

16 Ja hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagoogaan ja nousi lukemaan.

16 Sitten Hän saapui Nasaretiin, jossa Hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapattina synagoogaan ja nousi lukemaan.

16. Ja tuli Natsaretiin, kussa hän kasvatettu oli, ja meni tapansa jälkeen sabbatin päivänä synagogaan, ja nousi lukemaan.

16. JA hän tuli Nazaretijn cusa hän caswatettu oli ja meni tawans jälken Sabbathin päiwänä Synagogaan ja nousi lukeman.

16. Ja hen tuli Nazarettin cussa hen oli yleskasuatettu/ Ja hen sisellemeni Sinagogan tauans ielken Sabbathin peiuene ia ylesnousi lukeman. (Ja hän tuli Nazaretiin kussa hän oli ylös kaswatettu/ Ja hän sisälle meni synagogaan tawansa jälkeen Sabbathin päiwänä ja ylös nousi lukemaan.)

16 Καὶ ἦλθεν εἰς Ναζαρέτ, οὗ ἦν τεθραμμένος, καὶ εἰσῆλθεν κατὰ τὸ εἰωθὸς αὐτῷ ἐν τῇ ἡμέρᾳ τῶν σαββάτων εἰς τὴν συναγωγήν, καὶ ἀνέστη ἀναγνῶναι. ( Κaὶ ἶlthen eἰs Νadzarét, οὗ ἶn tethramménοs, κaὶ eἰsĩlthen κatà tὸ eἰothὸs aὐtỡ ẻn tῖ ἱmérᾳ tõn sabbáton eἰs tìn sunagogín, κaὶ ἀnésti ἀnagnõnaι. )

και ηλθεν εις την {VAR: ναζαρετ } {VAR: ναζαρεθ } ου ην τεθραμμενος και εισηλθεν κατα το ειωθος αυτω εν τη ημερα των σαββατων εις την συναγωγην και ανεστη αναγνωναι 16 (kai ilthen eis tin {VAR: nazaret } {VAR: nazareth } ou in tethrammenos kai eisilthen kata to eiothos afto en ti imera ton sabbaton eis tin sunagogin kai anesti anagnonai)

16 And he came to Nazareth, where he was reared up, and according to his custom, he entered into the synagogue on the Sabbath day and stood up to read.

16. And he came to Nazareth, where he had been brought up: and, as his custom was, he went into the synagogue on the sabbath day, and stood up for to read.

16. Und er kam gen Nazareth, da er erzogen war, und ging in die Schule nach seiner Gewohnheit am Sabbattage und stand auf und wollte lesen.

16. Y vino a Nazaret, donde había sido criado, y entró, conforme a su costumbre, el día del sábado en la sinagoga, y se levantó a leer.

16 И пришел в Назарет, где был воспитан, и вошел, по обыкновению Своему, в день субботний в синагогу, и встал читать.

17 Niin hänelle annettiin profeetta Esaiaan kirja, ja kun hän avasi kirjan, löysi hän sen paikan, jossa oli kirjoitettuna:

17 Hänelle annettiin profeetta Jesajan kirja. Käärittyään kirjan auki Hän löysi paikan, jossa oli kirjoitettuna:

17. Ja hänelle annettiin Jesaias prophetan Raamattu. Ja kuin hän Raamatun avasi, löysi hän sen paikan, kussa kirjoitettu on:

17. Ja hänelle annettin Esaian Prophetan Ramattu. Ja cuin hän Ramatun awais löysi hän sen paican cusa kirjoitettu on:

17. Ja annettin henelle Esaian Prophetan Ramattu. Ja quin hen Ramatun auasi/ nin hen leusi paican cussa kirioitettu oli/ (Ja annettiin hänelle Esaian prophetan Raamattu. Ja kuin hän Ramatun awasi/ niin hän löysi paikan kussa kirjoitettu oli/)

17 καὶ ἐπεδόθη αὐτῷ βιβλίον Ἡσαΐου τοῦ προφήτου, καὶ ἀναπτύξας τὸ βιβλίον εὗρεν τὸν τόπον οὗ ἦν γεγραμμένον· ( κaὶ ẻpedόthi aὐtỡ bιblίοn Ἡsaΐοu tοȗ prοfítοu, κaὶ ἀnaptúksas tὸ bιblίοn eὗren tὸn tόpοn οὗ ἶn gegramménοn: )

και επεδοθη αυτω βιβλιον ησαιου του προφητου και αναπτυξας το βιβλιον ευρεν τον τοπον ου ην γεγραμμενον 17 (kai epedothi afto biblion isaiou tou profitou kai anaptuxas to biblion ebren ton topon ou in gegrammenon)

17 And the scroll of the prophet Isaiah was given to him. And having unrolled the scroll and found the place where it had been written,

17. And there was delivered unto him the book of the prophet Esaias. And when he had opened the book, he found the place where it was written,

17. Da ward ihm das Buch des Propheten Jesaja gereicht. Und da er das Buch auftat, fand er den Ort, da geschrieben steht:

17. Y le fué dado el libro del profeta Isaías; y como desarrolló el libro, halló el lugar donde estaba escrito:

17 Ему подали книгу пророка Исаии; и Он, раскрыв книгу, нашел место, где было написано:

18 Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; Hän on lähettänyt minut (parantamaan sydämeltään särkyneitä), saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen,

18”Herran Henki on minun päälläni, sillä Hän on voidellut minut julistamaan ilosanomaa köyhille, Hän on lähettänyt minut (parantamaan sydämeltään särkyneitä), saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näön saamista, päästämään sorretut vapauteen,

18. Herran Henki on minun päälläni, sentänden on hän minut voidellut ja lähettänyt minun saarnaamaan köyhille hyvää sanomaa, parantamaan särjetyitä sydämiä, saarnaamaan vangeille lunastusta ja sokeille näkönsä jälleen saamista, särjetyitä vapauteen saattamaan,

18. HERran Hengi on minun päälläni ja hän woiteli minun ja lähetti saarnaman waiwaisille Evangeliumi ja parandaman särjetyitä sydämitä

18. HERRAN Hengi ombi minun päleni/ senteden ette hen woiteli minun/ ia on lehdettenyt minun sarnaman Euangeliumi waiwaisille/ Parandaman ne särietydh sydhemet/ (HERRAN Henki ompi minun päälläni/ sentähden että hän woiteli minun/ ja on lähettänyt minun saarnaaman ewankeliumi waiwaisille/ parantamaan ne särjetyt sydämet/)

18 Πνεῦμα Κυρίου ἐπ’ ἐμέ, οὗ εἵνεκεν ἔχρισέ με εὐαγγελίσασθαι πτωχοῖς ἀπέσταλκέ με ἰάσασθαι τοὺς συντετριμμένους τὴν καρδίαν, ( Pneȗma Κurίοu ẻp’ ẻmé, οὗ eἵneκen ἔchrιsé me eὐaggelίsasthaι ptochοῖs ἀpéstalκé me ἰásasthaι tοὐs suntetrιmménοus tìn κardίan, )

πνευμα κυριου επ εμε ου ενεκεν εχρισεν με ευαγγελιζεσθαι πτωχοις απεσταλκεν με ιασασθαι τους συντετριμμενους την καρδιαν κηρυξαι αιχμαλωτοις αφεσιν και τυφλοις αναβλεψιν αποστειλαι τεθραυσμενους εν αφεσει 18 (pnebma kuriou ep eme ou eneken echrisen me ebangelizesthai ptochois apestalken me iasasthai tous suntetrimmenous tin kardian kiruxai aichmalotois afesin kai tuflois anablepsin aposteilai tethrafsmenous en afesei)

18 ‘(The) Spirit of the Lord is upon me, in that, he anointed me to proclaim the good-news to the poor. He has sent me to heal the crushed in heart, to preach deliverance to the captives, and recovery of sight to the blind, to send forth the downtrodden in deliverance,</J>

18. The Spirit of the Lord is upon me, because he hath anointed me to preach the gospel to the poor; he hath sent me to heal the brokenhearted, to preach deliverance to the captives, and recovering of sight to the blind, to set at liberty them that are bruised,

18. "Der Geist des HERRN ist bei mir, darum, daß er mich gesalbt hat; er hat mich gesandt, zu verkündigen das Evangelium den Armen, zu heilen die zerstoßenen Herzen, zu predigen den Gefangenen, daß sie los sein sollten, und den Blinden das Gesicht und den Zerschlagenen, daß sie frei und ledig sein sollen,

18. El Espíritu del Señor es sobre mí, por cuanto me ha ungido; para dar buenas nuevas a los pobres me ha enviado; para sanar a los quebrantados de corazón; para publicar a los cautivos redención, y a los ciegos vista; para poner en libertad a los oprimidos;

18 Дух Господень на Мне; ибо Он помазал Меня благовествовать нищим, и послал Меня исцелять сокрушенных сердцем,проповедывать пленным освобождение, слепым прозрение, отпустить измученных на свободу,

19 saarnaamaan Herran otollista vuotta."

19 julistamaan Herran otollista vuotta."

19. Saarnaamaan Herran otollista vuotta.

19. Ja ilmoittaman Fangeille lunastusta ja sokeillen nägyn andaman ja fangituita wapaxi saattaman ja että minä HERran wuoden julistaisin.

19. ilmoittaman Fangeille lunastusta/ Ja Sokeillen näghön/ Ja nijlle hosutuille ette heiden pite wapadhet oleman/ Ja ette minun pite iulghistama' HERRAN Wodhen. (ilmoittaman wangeille lunastusta/ Ja sokeillen näön/ Ja niille hosutuille että heidän pitää wapaudet olemaan/ Ja että minun pitää julkistaman HERRAN wuoden.)

19 κηρύξαι αἰχμαλώτοις ἄφεσιν καὶ τυφλοῖς ἀνάβλεψιν, ἀποστεῖλαι τεθραυσμένους ἐν ἀφέσει, κηρύξαι ἐνιαυτὸν Κυρίου δεκτόν. ( κirúksaι aἰchmalótοιs ἄfesιn κaὶ tuflοῖs ἀnáblepsιn, ἀpοsteῖlaι tethrausménοus ẻn ἀféseι, κirúksaι ẻnιautὸn Κurίοu deκtόn. )

κηρυξαι ενιαυτον κυριου δεκτον 19 (kiruxai eniafton kuriou dekton)

19 to preach the acceptable year of the Lord.’ {Isa 61:1-2}

19. To preach the acceptable year of the Lord.

419. und zu verkündigen das angenehme Jahr des HERRN."

19. Para predicar el año agradable del Señor.

19 проповедывать лето Господне благоприятное.

20 Ja käärittyään kirjan kokoon hän antoi sen palvelijalle ja istuutui; ja kaikkien synagoogassa olevien silmät olivat häneen kiinnitetyt.

20 Käärittyään kirjan kokoon ja annettuaan sen takaisin palvelijalle Hän istuutui, ja kaikkien synagoogassa olevain silmät olivat Häneen kiinnitetyt.

20. Ja kun hän pani Raamatun kiinni, antoi hän sen palvelialle ja istui, ja kaikkein silmät, jotka synagogassa olivat, katselivat hänen päällensä.

20. Ja cuin hän pani Ramatun kijnni andoi hän sen palwelialle ja istui: ja caickein silmät cuin Synagogas olit cadzelit hänen päällens.

20. Ja quin hen Ramatun Kijnipani/ nin hen annoi Paluelialle. Ja istui taas/ ia caikein silmet quin olit Sinagogas catzelit henen pälens. (Ja kuin hän Ramatun kiinni pani/ niin hän antoi palwelijalle. Ja istui taas/ ja kaikkein silmät kuin olit synagogassa katselit hänen päällensä.)

20 καὶ πτύξας τὸ βιβλίον ἀποδοὺς τῷ ὑπηρέτῃ ἐκάθισε· καὶ πάντων ἐν τῇ συναγωγῇ οἱ ὀφθαλμοὶ ἦσαν ἀτενίζοντες αὐτῷ. ( κaὶ ptúksas tὸ bιblίοn ἀpοdοὐs tỡ ὑpirétΐ ẻκáthιse: κaὶ pánton ẻn tῖ sunagogῖ οἱ ὀfthalmοὶ ἶsan ἀtenίdzοntes aὐtỡ. )

και πτυξας το βιβλιον αποδους τω υπηρετη εκαθισεν και παντων εν τη συναγωγη οι οφθαλμοι ησαν ατενιζοντες αυτω 20 (kai ptuxas to biblion apodous to upireti ekathisen kai panton en ti sunagogi oi ofthalmoi isan atenizontes afto)

20 And having furled the scroll and he gave back to the attendant. He sat down, and the eyes of all were staring at him in the synagogue.

20. And he closed the book, and he gave it again to the minister, and sat down. And the eyes of all them that were in the synagogue were fastened on him.

20. Und als er das Buch zutat, gab er's dem Diener und setzte sich. Und aller Augen, die in der Schule waren, sahen auf ihn.

20. Y arrollando el libro, como le dió al ministro, se sentó; y los ojos de todos en la sinagoga se clavaron en él.

20 И, закрыв книгу и отдав служителю, сел; и глаза всех в синагоге были устремлены на Него.

21 Niin hän rupesi puhumaan heille: "Tänä päivänä tämä kirjoitus on käynyt toteen teidän korvainne kuullen".

21 Niin Hän alkoi puhua heille: "Tänään tämä kirjoitus on toteutunut teidän kuunnellessanne*."

21. Ja hän rupesi heille sanomaan: tänäpänä on tämä kirjoitus täytetty, jonka te nyt kuulette.

21. Ja hän rupeis heille sanoman: tänäpän on tämä kirjoitus teidän corwisan täytetty.

21. Ja hen rupeis heille sanoman/ Tenepene ombi teme Kirioitus teutetty teiden coruisanna. (Ja hän rupeisi heille sanomaan/ Tänä päiwänä ompi tämä kirjoitus täytetty teidän korwissanne.)

21 ἤρξατο δὲ λέγειν πρὸς αὐτοὺς ὅτι Σήμερον πεπλήρωται ἡ γραφὴ αὕτη ἐν τοῖς ὠσὶν ὑμῶν. ( ἴrksatο dè légeιn prὸs aὐtοὐs ὅtι Símerοn peplírotaι ἱ grafì aὕti ẻn tοῖs ὀsὶn ὑmõn. )

ηρξατο δε λεγειν προς αυτους οτι σημερον πεπληρωται η γραφη αυτη εν τοις ωσιν υμων 21 (irxato de legein pros aftous oti simeron peplirotai i grafi afti en tois osin umon)

21 But he began to say to them, This Scripture has been fulfilled today in your° ears.

21. And he began to say unto them, This day is this scripture fulfilled in your ears.

21. Und er fing an, zu sagen zu ihnen: Heute ist diese Schrift erfüllt vor euren Ohren.

21. Y comenzó a decirles: Hoy se ha cumplido esta Escritura en vuestros oidos.

21 И Он начал говорить им: ныне исполнилось писание сие, слышанное вами.

22 Ja kaikki lausuivat hänestä hyvän todistuksen ja ihmettelivät niitä armon sanoja, jotka hänen suustansa lähtivät; ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Joosefin poika?"

22 Kaikki todistivat Hänen puolestaan ja ihmettelivät niitä armon sanoja, jotka lähtivät Hänen suustaan, ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Joosefin poika?"

22. Ja kaikki antoivat hänelle todistuksen ja ihmettelivät niitä armon sanoja, jotka hänen suustansa läksivät ulos, ja he sanoivat: eikö tämä ole Josephin poika?

22. Ja caicki annoit hänelle todistuxen ja ihmettelit nijtä armollisia sanoja cuin hänen suustans tulit ja sanoit: eikö tämä ole Josephin poica?

22. Ja caiki annoit henelle todhistuxen/ ia imehtelit nijnnen armolisten sanaden päle iotca henen suustans vloskeuit/ Ja sanoit/ Eikö teme ole * Josephin poica? (Ja kaikki annoit hänelle todistuksen/ ja ihmettelit niitä armollisten sanojen päälle jotka hänen suustansa ulos käwit/ Ja sanoit/ Eikö tämä ole Josephin poika?)

22 καὶ πάντες ἐμαρτύρουν αὐτῷ καὶ ἐθαύμαζον ἐπὶ τοῖς λόγοις τῆς χάριτος τοῖς ἐκπορευομένοις ἐκ τοῦ στόματος αὐτοῦ καὶ ἔλεγον· Οὐχ οὗτός ἐστιν ὁ υἱὸς Ἰωσὴφ ; ( κaὶ pántes ẻmartúrοun aὐtỡ κaὶ ẻthaúmadzοn ẻpὶ tοῖs lόgοιs tĩs chárιtοs tοῖs ẻκpοreuοménοιs ẻκ tοȗ stόmatοs aὐtοȗ κaὶ ἔlegοn: Οὐch οὗtόs ẻstιn ὁ uἱὸs Ἰosìf ; )

και παντες εμαρτυρουν αυτω και εθαυμαζον επι τοις λογοις της χαριτος τοις εκπορευομενοις εκ του στοματος αυτου και ελεγον ουχ ουτος εστιν ο υιος ιωσηφ 22 (kai pantes emarturoun afto kai ethabmazon epi tois logois tis charitos tois ekporebomenois ek tou stomatos aftou kai elegon ouch outos estin o uios iosif)

22 And all were testifying of him, and were marveling at the words of favor which traveled from his mouth, and they were saying, Is this not Joseph’s son?

22. And all bare him witness, and wondered at the gracious words which proceeded out of his mouth. And they said, Is not this Joseph's son?

22. Und sie gaben alle Zeugnis von ihm und wunderten sich der holdseligen Worte, die aus seinem Munde gingen, und sprachen: "Ist das nicht Josephs Sohn?"

22. Y todos le daban testimonio, y estaban maravillados de las palabras de gracia que salían de su boca, y decían: ¿No es éste el hijo de José?

22 И все засвидетельствовали Ему это, и дивились словамблагодати, исходившим из уст Его, и говорили: не Иосифов ли это сын?

23 Niin hän sanoi heille: "Kaiketi aiotte sanoa minulle tämän sananlaskun: 'Parantaja, paranna itsesi'; 'tee täälläkin, kotikaupungissasi, niitä suuria tekoja, joita olemme kuulleet tapahtuneen Kapernaumissa'."

23 Hän sanoi heille: "Varmaan aiotte sanoa minulle tämän lauselman: 'Parantaja, paranna itsesi; tee täällä kotikaupungissasikin niin suuria kuin olemme kuulleet tapahtuneen Kapernaumissa.'"

23. Ja hän sanoi heille: sanokaat kaiketi minulle tämä sananlasku: parantaja, paranna itses; ne mitkä me kuulimme tapahtuneen Kapernaumissa, tee myös tässä isäs maalla!

23. Ja hän sanoi heille: sanocat caiketi minulle tämä sananlascu: Lääkäri paranna idzes: Cuinga suuria töitä me cuulimma sinun tehnen Capernaumis tee myös nijn täsä Isäs maalla.

23. Ja hen sanoi heille/ Caiketin sanocat minulle teme wertaus/ Läkeri parana itzes. Caiki mite me cwlima tehdyn Capernaumis/ tege mös tesse sinu' Ises maalla. (Ja hän sanoi heille/ Kaiketin sanokaa minulle tämä wertaus/ Lääkäri paranna itsesi. Kaikki mitä me kuulimme tehdyn Kapernaumissa/ tee myös tässä sinun isäsi maalla.)

23 καὶ εἶπε πρὸς αὐτούς· Πάντως ἐρεῖτέ μοι τὴν παραβολὴν ταύτην· ἰατρέ, θεράπευσον σεαυτόν· ὅσα ἠκούσαμεν γενόμενα ἐν τῇ Καπερναοὺμ, ποίησον καὶ ὧδε ἐν τῇ πατρίδι σου. ( κaὶ eἶpe prὸs aὐtοús: Pántos ẻreῖté mοι tìn parabοlìn taútin: ἰatré, therápeusοn seautόn: ὅsa ἰκοúsamen genόmena ẻn tῖ Κapernaοὐm, pοίisοn κaὶ ổde ẻn tῖ patrίdι sοu. )

και ειπεν προς αυτους παντως ερειτε μοι την παραβολην ταυτην ιατρε θεραπευσον σεαυτον οσα ηκουσαμεν γενομενα εν τη καπερναουμ ποιησον και ωδε εν τη πατριδι σου 23 (kai eipen pros aftous pantos ereite moi tin parabolin taftin iatre therapefson seafton osa ikousamen genomena en ti kapernaoum poiison kai ode en ti patridi sou)

23 And he said to them, You° will certainly say this parable to me, Physician, heal yourself. We heard how-much had happened in Capernaum, do (it) here also in your fatherland.</J>

23. And he said unto them, Ye will surely say unto me this proverb, Physician, heal thyself: whatsoever we have heard done in Capernaum, do also here in thy country.

23. Und er sprach zu ihnen: Ihr werdet freilich zu mir sagen dies Sprichwort: Arzt, hilf dir selber! Denn wie große Dinge haben wir gehört, zu Kapernaum geschehen! Tue also auch hier, in deiner Vaterstadt.

23. Y les dijo: Sin duda me direis éste refran: Médico, cúrate a tí mismo: de tantas cosas que hemos oido haber sido hechas en Capernaum, haz también aquí en tu tierra.

23 Он сказал им: конечно, вы скажете Мне присловие: врач! исцели Самого Себя; сделай и здесь, в Твоем отечестве, то, что, мы слышали, было в Капернауме.

24 Ja hän sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ei kukaan profeetta ole otollinen kotikaupungissaan.

24 Ja Hän sanoi: "Totisesti, sanon teille: ei kukaan profeetta ole suosittu kotikaupungissaan.

24. Mutta hän sanoi: totisesti sanon minä teille: ei yksikään propheta ole isänsä maalla otollinen.

24. Nijn hän sanoi: totisest sanon minä teille: ei yxikän Propheta ole Isäns maalla otollinen.

24. Nin hen sanoi Totisesta sanon mine teille/ Eikengen Propheta ole otolinen henen Isensmaalla. (Niin hän sanoi totisesti sanon minä teille/ Ei kenkään propheta ole otollinen hänen isänsä maalla.)

24 εἶπε δέ· Ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι οὐδεὶς προφήτης δεκτός ἐστιν ἐν τῇ πατρίδι αὐτοῦ. ( eἶpe dé: Ἀmìn légo ὑmῖn ὅtι οὐdeὶs prοfítis deκtόs ẻstιn ẻn tῖ patrίdι aὐtοȗ. )

ειπεν δε αμην λεγω υμιν οτι ουδεις προφητης δεκτος εστιν εν τη πατριδι αυτου 24 (eipen de amin lego umin oti oudeis profitis dektos estin en ti patridi aftou)

24 But he said, Assuredly I am saying to you°, No prophet is acceptable in his fatherland.</J>

24. And he said, Verily I say unto you, No prophet is accepted in his own country.

24. Er sprach aber: Wahrlich, ich sage euch: "Kein Prophet ist angenehm in seinem Vaterlande.

24. Y dijo: De cierto os digo, que ningún profeta es acepto en su tierra.

24 И сказал: истинно говорю вам: никакой пророк непринимается в своем отечестве.

25 Minä sanon teille totuudessa: monta leskeä oli Eliaan aikana Israelissa, kun taivas oli suljettuna kolme vuotta ja kuusi kuukautta ja suuri nälkä tuli kaikkeen maahan,

25 Sanon teille totuudessa: monta leskeä oli Elian aikana Israelissa, kun taivas oli suljettuna kolme vuotta ja kuusi kuukautta, niin että suuri nälkä tuli koko maahan,

25. Vaan minä sanon teille totuudessa: monta leskeä oli Israelissa Eliaan ajalla, kuin taivas oli suljettu kolme vuotta ja kuusi kuukautta, niin että suuri nälkä tapahtui kaikessa maakunnassa,

25. Waan minä sanon teille totudes: monda leske oli cuitengin Israelis Elian ajalla cosca Taiwas oli suljettu colme wuotta ja cuusi cuucautta: ja cosca suuri nälkä tapahtui caikes maacunnas.

25. Wan totudhesa sanon mine teille/ Monda Leske olit Israelis Eliasen aican/ coska Taiuas suliettu oli colmet wootta/ ia cwsi cwkautta/ coska swri Nelke tapactui ylitze caiken Maakunnan/ (Waan totuudessa sanon minä teille/ Monta leskeä olit Israelissa Eliaksen aikaan/ koska taiwas suljettu oli kolme wuotta/ ja kuusi kuukautta/ koska suuri nälkä tapahtui ylitse kaiken maakunnan/)

25 ἐπ’ ἀληθείας δὲ λέγω ὑμῖν πολλαὶ χῆραι ἦσαν ἐν ταῖς ἡμέραις Ἠλίου ἐν τῷ Ἰσραήλ, ὅτε ἐκλείσθη ὁ οὐρανὸς ἐπὶ ἔτη τρία καὶ μῆνας ἕξ, ὡς ἐγένετο λιμὸς μέγας ἐπὶ πᾶσαν τὴν γῆν, ( ẻp’ ἀlitheίas dè légo ὑmῖn pοllaὶ chĩraι ἶsan ẻn taῖs ἱméraιs Ἠlίοu ẻn tỡ Ἰsraíl, ὅte ẻκleίsthi ὁ οὐranὸs ẻpὶ ἔti trίa κaὶ mĩnas ἕks, ὁs ẻgénetο lιmὸs mégas ẻpὶ pãsan tìn gĩn, )

επ αληθειας δε λεγω υμιν πολλαι χηραι ησαν εν ταις ημεραις ηλιου εν τω ισραηλ οτε εκλεισθη ο ουρανος επι ετη τρια και μηνας εξ ως εγενετο λιμος μεγας επι πασαν την γην 25 (ep alitheias de lego umin pollai chirai isan en tais imerais iliou en to israil ote ekleisthi o ouranos epi eti tria kai minas ex os egeneto limos megas epi pasan tin gin)

25 But in truth I say to you°, There were many widows in Israel in the days of Elijah, when the heaven was locked (for) three years and six months, as (such) there became a great famine over all the land;</J>

25. But I tell you of a truth, many widows were in Israel in the days of Elias, when the heaven was shut up three years and six months, when great famine was throughout all the land;

25. Aber in der Wahrheit sage ich euch: Es waren viele Witwen in Israel zu Elia's Zeiten, da der Himmel verschlossen war drei Jahre und sechs Monate, da eine große Teuerung war im ganzen Lande

25. En verdad os digo, que muchas viudas había en Israel en los dias de Elías, cuando el cielo fué cerrado por tres años y seis meses, que hubo grande hambre en toda la tierra:

25 Поистине говорю вам: много вдов было в Израиле во дни Илии, когда заключено былонебо три года и шесть месяцев, так что сделался большойголод по всей земле,

26 eikä Eliasta lähetetty kenenkään tykö heistä, vaan ainoastaan leskivaimon tykö Siidonin maan Sareptaan.

26 eikä Eliaa lähetetty kenenkään heidän luokseen, vaan ainoastaan leskivaimon luo Siidonin Sareptaan.

26. Ja ei Elias lähetetty yhdenkään heidän tykönsä, vaan leskivaimon tykö Sidonin Sareptaan.

26. Ja ei Elias lähetetty yhdengän heidän tygöns waan yhden leski waimon tygö Sidonialaisten Sarephtan.

26. ia ei kenengen heiden tygens lehetetty Elias wan yhden Lesken waimon tyge Sarephthan Sidonias. (ja ei kenenkään heidän tykönsä lähetetty Elias waan yhden lesken waimon tykö Sarephtan Sidoniassa.)

26 καὶ πρὸς οὐδεμίαν αὐτῶν ἐπέμφθη Ἠλίας εἰ μὴ εἰς Σαρεπτὰ τῆς Σιδωνίας πρὸς γυναῖκα χήραν. ( κaὶ prὸs οὐdemίan aὐtõn ẻpémfthi Ἠlίas eἰ mì eἰs Sareptà tĩs Sιdonίas prὸs gunaῖκa chíran. )

και προς ουδεμιαν αυτων επεμφθη ηλιας ει μη εις σαρεπτα της σιδωνος προς γυναικα χηραν 26 (kai pros oudemian afton epemfthi ilias ei mi eis sarepta tis sidonos pros gunaika chiran)

26 and Elijah was sent to none of them, except to Zarephath from Sidon, to a woman (who was) a widow.</J>

26. But unto none of them was Elias sent, save unto Sarepta, a city of Sidon, unto a woman that was a widow.

26. und zu deren keiner ward Elia gesandt denn allein gen Sarepta der Sidonier zu einer Witwe.

26. Mas a ninguna de ellas fué enviado Elías, sino a Sarepta de Sidón, a una mujer viuda.

26 и ни к одной из них не был послан Илия, а только ко вдове в Сарепту Сидонскую;

27 Ja monta pitalista miestä oli Israelissa profeetta Elisan aikana, eikä kukaan heistä tullut puhdistetuksi, vaan ainoastaan Naiman, syyrialainen."

27 Oli myös monta pitaalista Israelissa profeetta Elisan aikana, eikä ketään heistä puhdistettu, vaan ainoastaan Naeman*, syyrialainen."

27. Ja monta spitalista oli Israelissa Elisa prophetan ajalla, ja ei yksikään heistä puhdistettu, vaan Naeman Syrialainen.

27. Ja monda spitalista oli Israelis Heliseus Prophetan ajalla ja ei yxikän heistä puhdistettu waan Naaman Syrialainen.

27. Ja monda Spitalista olit Israelis Heliseusen Prophetan aijalla/ ia eikengen heiste puhdastettu/ wan Naaman Syrialainen. (Ja monta spitaalista olit Israelissa Elisan prophetan ajalla/ ja ei kenkään heistä puhdistettu/ waan Naaman syrialainen.)

27 καὶ πολλοὶ λεπροὶ ἦσαν ἐπὶ Ἐλισαίου τοῦ προφήτου ἐν τῷ Ἰσραὴλ, καὶ οὐδεὶς αὐτῶν ἐκαθαρίσθη εἰ μὴ Νεεμὰν ὁ Σύρος. ( κaὶ pοllοὶ leprοὶ ἶsan ẻpὶ Ἐlιsaίοu tοȗ prοfítοu ẻn tỡ Ἰsraìl, κaὶ οὐdeὶs aὐtõn ẻκatharίsthi eἰ mì Νeemàn ὁ Súrοs. )

και πολλοι λεπροι ησαν επι ελισσαιου του προφητου εν τω ισραηλ και ουδεις αυτων εκαθαρισθη ει μη νεεμαν ο συρος 27 (kai polloi leproi isan epi elissaiou tou profitou en to israil kai oudeis afton ekatharisthi ei mi neeman o suros)

27 And there were many lepers in Israel in (the time) of Elisha the prophet, and none of them were cleansed, except Naaman the Syrian.

27. And many lepers were in Israel in the time of Eliseus the prophet; and none of them was cleansed, saving Naaman the Syrian.

27. Und viele Aussätzige waren in Israel zu des Propheten Elisa Zeiten; und deren keiner wurde gereinigt denn allein Naeman aus Syrien.

27. Y muchos leprosos había en Israel en tiempo del profeta Eliseo; mas ninguno de ellos fué limpio, sino Naamán el Siro.

27 много также было прокаженных в Израиле при пророкеЕлисее, и ни один из них не очистился, кромеНеемана Сириянина.

28 Tämän kuullessaan kaikki, jotka olivat synagoogassa, tulivat kiukkua täyteen

28 Kuullessaan tämän kaikki synagoogassa olevat tulivat raivoa täyteen

28. Ja kaikki jotka synagogassa olivat, tulivat vihoja täyteen, kuin he nämät kuulivat,

28. Ja caicki cuin Synagogas olit tulit wihoja täyten cosca he nämät cuulit.

28. Ja caiki iotca olit Sinagogas tulit teuten wihoija quin he nämet cwlit. (Ja kaikki jotka olit synagogassa tulit täyteen wihoja kuin he nämät kuulit.)

28 καὶ ἐπλήσθησαν πάντες θυμοῦ ἐν τῇ συναγωγῇ ἀκούοντες ταῦτα, ( κaὶ ẻplísthisan pántes thumοȗ ẻn tῖ sunagogῖ ἀκοúοntes taȗta, )

και επλησθησαν παντες θυμου εν τη συναγωγη ακουοντες ταυτα 28 (kai eplisthisan pantes thumou en ti sunagogi akouontes tafta)

28 And they were all filled with fury in the synagogue, (while) hearing these things;

28. And all they in the synagogue, when they heard these things, were filled with wrath,

28. Und sie wurden voll Zorns alle, die in der Schule waren, da sie das hörten,

28. Entónces todos en la sinagoga fueron llenos de ira, oyendo estas cosas.

28 Услышав это, все в синагоге исполнились ярости

29 ja nousivat ja ajoivat hänet ulos kaupungista ja veivät hänet sen vuoren jyrkänteelle asti, jolle heidän kaupunkinsa oli rakennettu, syöstäkseen hänet alas.

29 ja nousivat ja ajoivat Hänet ulos kaupungista ja veivät Hänet sen vuoren jyrkänteelle asti, jolle heidän kaupunkinsa oli rakennettu, syöstäkseen Hänet alas.

29. Ja he nousivat ylös ja ajoivat hänen ulos kaupungista, ja veivät hänen hamaan vuoren kukkulalle, jonka päälle heidän kaupunkinsa rakettu oli, syöstäksensä häntä alas.

29. Ja nousit händä wastan ajoit hänen ulos Caupungist ja weit hänen haman wuoren cuckulalle jonga päälle heidän Caupungins rakettu oli syöstäxens händä alas.

29. Ja yleskarckasit/ ia vlosaijoit henen Caupungist/ ia weit henen haman wooren hypärelle/ ionga päle heiden Caupungins oli rakettu/ ette he henen olisit alassöxenet. (Ja ylöskarkasit/ ja ulosajoit hänen kaupungista/ ja weit hänen hamaan wuoren hypäreelle/ jonka päälle heidän kaupunkinsa oli rakennettu/ että he hänen olisit alas syökseneet.)

29 καὶ ἀναστάντες ἐξέβαλον αὐτὸν ἔξω τῆς πόλεως καὶ ἤγαγον αὐτὸν ἕως ὀφρύος τοῦ ὄρους, ἐφ’ οὗ ἡ πόλις αὐτῶν ᾠκοδόμητο, εἰς τὸ κατακρημνίσαι αὐτόν· ( κaὶ ἀnastántes ẻksébalοn aὐtὸn ἔkso tĩs pόleos κaὶ ἴgagοn aὐtὸn ἕos ὀfrúοs tοȗ ὄrοus, ẻf’ οὗ ἱ pόlιs aὐtõn ὀκοdόmitο, eἰs tὸ κataκrimnίsaι aὐtόn: )

και ανασταντες εξεβαλον αυτον εξω της πολεως και ηγαγον αυτον εως της οφρυος του ορους εφ ου η πολις αυτων ωκοδομητο εις το κατακρημνισαι αυτον 29 (kai anastantes exebalon afton exo tis poleos kai igagon afton eos tis ofruos tou orous ef ou i polis afton okodomito eis to katakrimnisai afton)

29 and having risen* up, they put him out, outside the city, and led him to the brow of the mountain on which their city had been built, *that* they might propel him off the cliff.

29. And rose up, and thrust him out of the city, and led him unto the brow of the hill whereon their city was built, that they might cast him down headlong.

29. und standen auf und stießen ihn zur Stadt hinaus und führten ihn auf einen Hügel des Berges, darauf ihre Stadt gebaut war, daß sie ihn hinabstürzten.

29. Y levantándose, le echaron fuera de la ciudad, y le llevaron hasta la cumbre del monte, sobre el cual la ciudad de ellos estaba edificada, para despeñarle.

29 и, встав, выгнали Его вон из города и повели на вершину горы, на которой город их был построен, чтобы свергнуть Его;

30 Mutta hän lähti pois käyden heidän keskitsensä.

30 Mutta Hän meni pois kulkien heidän keskitsensä.

30. Mutta hän kävi ohitse heidän keskeltänsä ja meni pois,

30. Mutta hän käwi heidän keskidzens

30. Mutta hen meni kieudhen heiden keskelläns. (Mutta hän meni käyden heidän keskeltänsä.)

30 αὐτὸς δὲ διελθὼν διὰ μέσου αὐτῶν ἐπορεύετο. ( aὐtὸs dè dιelthὸn dιà mésοu aὐtõn ẻpοreúetο. )

αυτος δε διελθων δια μεσου αυτων επορευετο 30 (aftos de dielthon dia mesou afton eporebeto)

30 But having gone through the middle of them, he was traveling (away). {Mar 1:21-28 & Luk 4:31-37 Capernaum.}

30. But he passing through the midst of them went his way,

30. Aber er ging mitten durch sie hinweg.

30. Mas él, pasando por medio de ellos, se fué.

30 но Он, пройдя посреди них, удалился.

31 Ja hän meni alas Kapernaumiin, Galilean kaupunkiin, ja opetti kansaa sapattina.

31 Niin Hän meni alas Kapernaumiin, Galilean kaupunkiin, ja opetti kansaa* sapattina.

31. Ja meni alas Kapernaumiin, Galilean kaupunkiin, ja opetti heitä siellä sabbatin päivinä.

31. Ja meni Capernaumijn Galilean Caupungihin ja opetti heitä sijnä Sabbathin päiwänä.

31. Ja alastuli Capernaumijn Galilean Caupungin/ ia sijne opetti heite Sabbathin peiuinä. (Ja alastuli Kapernaumiin Galilean kaupunkiin/ ja siinä opetti heitä Sabbatin päiwinä.)

31 Καὶ κατῆλθεν εἰς Καπερναοὺμ πόλιν τῆς Γαλιλαίας, καὶ ἦν διδάσκων αὐτοὺς ἐν τοῖς σάββασι· ( Κaὶ κatĩlthen eἰs Κapernaοὐm pόlιn tĩs Galιlaίas, κaὶ ἶn dιdásκon aὐtοὐs ẻn tοῖs sábbasι: )

και κατηλθεν εις καπερναουμ πολιν της γαλιλαιας και ην διδασκων αυτους εν τοις σαββασιν 31 (kai katilthen eis kapernaoum polin tis galilaias kai in didaskon aftous en tois sabbasin)

31 And he came down to Capernaum, a city of Galilee. And he was teaching them on the Sabbath;

31. And came down to Capernaum, a city of Galilee, and taught them on the sabbath days.

31. Und er kam gen Kapernaum, in die Stadt Galiläas, und lehrte sie am Sabbat.

31. Y descendió a Capernaum, ciudad de Galilea, y allí los enseñaba en los sábados.

31 И пришел в Капернаум, город Галилейский, и учил их в дни субботние.

32 Ja he olivat hämmästyksissään hänen opetuksestansa, sillä hänen puheessansa oli voima.

32 He olivat hämmästyksissään Hänen opetuksestaan, sillä Hänen puheessaan oli voimaa.

32. Ja he hämmästyivät hänen opetustansa; sillä hänen puheensa oli voimallinen.

32. Ja he hämmästyit hänen opetustans: sillä hänen puhens oli woimallinen.

32. Ja he hämmestuit henen opetuxens ylitze/ Sille ette henen puhens oli woimalinen. (Ja he hämmästyit hänen opetuksensa ylitse/ Sillä että hänen puheensa oli woimallinen.)

32 καὶ ἐξεπλήσσοντο ἐπὶ τῇ διδαχῇ αὐτοῦ, ὅτι ἐν ἐξουσίᾳ ἦν ὁ λόγος αὐτοῦ. ( κaὶ ẻkseplíssοntο ẻpὶ tῖ dιdachῖ aὐtοȗ, ὅtι ẻn ẻksοusίᾳ ἶn ὁ lόgοs aὐtοȗ. )

και εξεπλησσοντο επι τη διδαχη αυτου οτι εν εξουσια ην ο λογος αυτου 32 (kai exeplissonto epi ti didachi aftou oti en exousia in o logos aftou)

32 and they were being astounded at his teaching, because his word was with* authority.

32. And they were astonished at his doctrine: for his word was with power.

32. Und sie verwunderten sich seiner Lehre; denn seine Rede war gewaltig.

32. Y estaban fuera de sí de su doctrina; porque su palabra era con potestad.

32 И дивились учению Его, ибо слово Его было со властью.

33 Ja synagoogassa oli mies, jossa oli saastaisen riivaajan henki. Tämä huusi suurella äänellä:

33 Synagoogassa oli mies, jossa oli saastaisen riivaajan henki, ja se huusi kovalla äänellä

33. Ja synagogassa oli ihminen, jolla oli riettaisen perkeleen henki, ja hän huusi suurella äänellä,

33. JA Synagogas oli yxi ihminen jolla oli riettaisen Perkelen hengi Ja hän huusi suurella änellä sanoden:

33. Ja oli Sinagogas Inhiminen iolla oli rettasen Perkelen Hengi/ ia hen hwsi swrella änelle sanodhen/ (Ja oli synagogassa ihminen jolla oli rietasten perkeleen henki/ ja hän huusi suurella äänellä sanoen/)

33 Καὶ ἐν τῇ συναγωγῇ ἦν ἄνθρωπος ἔχων πνεῦμα δαιμονίου ἀκαθάρτου, καὶ ἀνέκραξε φωνῇ μεγάλῃ, ( Κaὶ ẻn tῖ sunagogῖ ἶn ἄnthropοs ἔchon pneȗma daιmοnίοu ἀκathártοu, κaὶ ἀnéκrakse fonῖ megálΐ, )

και εν τη συναγωγη ην ανθρωπος εχων πνευμα δαιμονιου ακαθαρτου και ανεκραξεν φωνη μεγαλη 33 (kai en ti sunagogi in anthropos echon pnebma daimoniou akathartou kai anekraxen foni megali)

33 And a man was in the synagogue, who had a spirit of an unclean demon, and he cried out with a loud voice,

33. And in the synagogue there was a man, which had a spirit of an unclean devil, and cried out with a loud voice,

33. Und es war ein Mensch in der Schule, besessen mit einem unsauberen Teufel; der schrie laut{~}

33. Y estaba en la sinagoga un hombre que tenía un espíritu de un demonio inmundo, el cual exclamó a gran voz,

33 Был в синагоге человек, имевший нечистого духа бесовского, и он закричал громким голосом:

34 Voi, mitä sinulla on meidän kanssamme tekemistä, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut meitä tuhoamaan? Minä tunnen sinut, kuka olet, sinä Jumalan Pyhä.

34 (sanoen): "Voi, *miksi meihin puutut*, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut meitä tuhoamaan? Tunnen sinut, kuka olet, Jumalan Pyhä."

34. Sanoen: voi! mitä sinun on meidän kanssamme, Jesus Natsarealainen? tulitkos meitä hukuttamaan? minä tiedän, kukas olet, Jumalan pyhä.

34. pidäs mitä sinun on meidän cansam Jesu Nazarene? tulickos meitä hucuttaman? minä tiedän cucas olet juuri Jumalan pyhä.

34. Woi/ mite sinun ombi meiden cansam Iesu Nazarene? Tulicos meite hukuttaman? Mine tiedhen cuka sine olet/ Jwri se JUMALAN Pyhe. (Woi/ mitä sinun ompi meidän kanssamme Jesus Nazarene? Tulitkos meitä hukuttaman? Minä tiedän kuka sinä olet/ Juuri se JUMALAN Pyhä.)

34 λέγων· Ἔα, τί ἡμῖν καὶ σοί, Ἰησοῦ Ναζαρηνέ; ἦλθες ἀπολέσαι ἡμᾶς; οἶδά σε τίς εἶ, ὁ ἅγιος τοῦ Θεοῦ. ( légon: Ἔa, tί ἱmῖn κaὶ sοί, Ἰisοȗ Νadzariné; ἶlthes ἀpοlésaι ἱmãs; οἶdá se tίs eἶ, ὁ ἅgιοs tοȗ Theοȗ. )

λεγων εα τι ημιν και σοι ιησου ναζαρηνε ηλθες απολεσαι ημας οιδα σε τις ει ο αγιος του θεου 34 (legon ea ti imin kai soi iisou nazarine ilthes apolesai imas oida se tis ei o agios tou theou)

34 saying, Ah! What (is this thing) to us and to you, Jesus (the) Nazarene? Did you come to destroy us? I know you, who you are, the Holy One of God.

34. Saying, Let us alone; what have we to do with thee, thou Jesus of Nazareth? art thou come to destroy us? I know thee who thou art; the Holy One of God.

34. und sprach: Halt, was haben wir mit dir zu schaffen, Jesus von Nazareth? Du bist gekommen uns zu verderben. Ich weiß wer du bist: der heilige Gottes.

34. Diciendo: Déjanos, ¿qué tenemos nosotros que ver contigo, Jesús Nazareno? ¿Has venido a destruirnos? Yo te conozco quién eres, eres el Santo de Dios.

34 оставь; что Тебе до нас, Иисус Назарянин? Ты пришелпогубить нас; знаю Тебя, кто Ты, Святый Божий.

35 Niin Jeesus nuhteli häntä sanoen: "Vaikene ja lähde hänestä". Ja riivaaja viskasi hänet maahan heidän keskelleen ja lähti hänestä, häntä ollenkaan vahingoittamatta.

35 Niin Jeesus nuhteli sitä sanoen: "Vaikene ja tule ulos hänestä." Heitettyään hänet heidän keskelleen riivaaja lähti hänestä häntä yhtään vahingoittamatta.

35. Ja Jesus nuhteli häntä, sanoen: vaikene ja mene ulos hänestä. Ja kuin perkele oli hänen heidän keskellänsä heittänyt, niin hän meni ulos hänestä ja ei häntä vahingoittanut mitään.

35. Ja Jesus nuhteli händä sanoden: waickene ja mene pois hänestä. Ja cuin Perkele oli hänen heidän keskellens heittänyt nijn hän meni ulos hänest ja ei händä wahingoittanut mitän.

35. Ja nuchteli IesuS hende sanoden/ Waickene/ ia poismene henest. Ja quin Perkele oli henen heiden keskellens heittenyt/ nin hen vlosmeni henest/ ia ei miten hende wahingottanut. (Ja nuhteli Jesus häntä sanoen/ Waikene/ ja pois mene hänestä. Ja kuin perkele oli hänen heidän keskellensä heittänyt/ niin hän ulos meni hänestä/ ja ei mitään heitä wahingoittanut.)

35 καὶ ἐπετίμησεν αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς λέγων· Φιμώθητι καὶ ἔξελθε ἐξ αὐτοῦ. καὶ ῥίψαν αὐτὸν τὸ δαιμόνιον εἰς τὸ μέσον ἐξῆλθεν ἀπ’ αὐτοῦ, μηδὲν βλάψαν αὐτόν. ( κaὶ ẻpetίmisen aὐtỡ ὁ Ἰisοȗs légon: Fιmóthitι κaὶ ἔkselthe ẻks aὐtοȗ. κaὶ ŕίpsan aὐtὸn tὸ daιmόnιοn eἰs tὸ mésοn ẻksĩlthen ἀp’ aὐtοȗ, midèn blápsan aὐtόn. )

και επετιμησεν αυτω ο ιησους λεγων φιμωθητι και εξελθε εξ αυτου και ριψαν αυτον το δαιμονιον εις το μεσον εξηλθεν απ αυτου μηδεν βλαψαν αυτον 35 (kai epetimisen afto o iisous legon fimothiti kai exelthe ex aftou kai ripsan afton to daimonion eis to meson exilthen ap aftou miden blapsan afton)

35 And Jesus rebuked him, saying, Hush and come out of him. And (after) the demon tossed him into the middle (of them), he came away from him, having not harmed him.

35. And Jesus rebuked him, saying, Hold thy peace, and come out of him. And when the devil had thrown him in the midst, he came out of him, and hurt him not.

35. Und Jesus bedrohte ihn und sprach: Verstumme und fahre aus von ihm! Und der Teufel warf ihn mitten unter sie und fuhr von ihm aus und tat ihm keinen Schaden.

35. Y Jesús le riñó, diciendo: Enmudece, y sal de él. Entónces el demonio, derribándole en medio, salió de él; y no le hizo daño alguno.

35 Иисус запретил ему, сказав: замолчи и выйди из него. И бес, повергнув его посреди синагоги , вышел из него, нимало не повредив ему.

36 Ja heidät kaikki valtasi hämmästys, ja he puhuivat keskenään sanoen: "Mitä tämä puhe on, sillä hän käskee vallalla ja voimalla saastaisia henkiä, ja ne lähtevät ulos?"

36 Hämmästys valtasi kaikki ja he puhuivat toisilleen sanoen: "Mitä tämä puhe on, sillä Hän käskee vallalla ja voimalla saastaisia henkiä, ja ne lähtevät ulos?"

36. Ja pelko tuli kaikkein päälle, ja puhuivat keskenänsä, sanoen: mitä tämä lieneekään? sillä hän haastaa väellä ja voimalla riettaisia henkiä, ja lähtevät ulos.

36. Ja pelco tuli caickein päälle ja puhuit keskenäns sanoden: mikä tämä lienekän? sillä hän haasta wäellä ja woimalla riettaisitakin hengejä ja he ulos lähtewät.

36. Ja tuli Pelcaus caikein päle/ ia puhuit keskenens/ sanoden/ Mike puhe teme on? sille hen mana wäelle ia woimalla rettasita hengi/ ia he vlosmeneuet. (Ja tuli pelkäys kaikkein päälle/ ja puhuit keskenänsä/ sanoen/ Mikä puhe tämä on? sillä hän manaa wäellä ja woimalla riettaita henkiä/ ja he ulos menewät.)

36 καὶ ἐγένετο θάμβος ἐπὶ πάντας, καὶ συνελάλουν πρὸς ἀλλήλους λέγοντες· Τίς ὁ λόγος οὗτος, ὅτι ἐν ἐξουσίᾳ καὶ δυνάμει ἐπιτάσσει τοῖς ἀκαθάρτοις πνεύμασι, καὶ ἐξέρχονται; ( κaὶ ẻgénetο thámbοs ẻpὶ pántas, κaὶ sunelálοun prὸs ἀllílοus légοntes: Τίs ὁ lόgοs οὗtοs, ὅtι ẻn ẻksοusίᾳ κaὶ dunámeι ẻpιtásseι tοῖs ἀκathártοιs pneúmasι, κaὶ ẻksérchοntaι; )

και εγενετο θαμβος επι παντας και συνελαλουν προς αλληλους λεγοντες τις ο λογος ουτος οτι εν εξουσια και δυναμει επιτασσει τοις ακαθαρτοις πνευμασιν και εξερχονται 36 (kai egeneto thambos epi pantas kai sunelaloun pros allilous legontes tis o logos outos oti en exousia kai dunamei epitassei tois akathartois pnebmasin kai exerchontai)

36 And amazement came* upon all, and they were speaking together with one another, saying, What (is) this word, because he commands the unclean spirits with* authority and power, and they come out?

36. And they were all amazed, and spake among themselves, saying, What a word is this! for with authority and power he commandeth the unclean spirits, and they come out.

36. Und es kam eine Furcht über sie alle, und redeten miteinander und sprachen: Was ist das für ein Ding? Er gebietet mit Macht und Gewalt den unsauberen Geistern, und sie fahren aus.

36. Y cayó espanto sobre todos, y hablaban unos a otros, diciendo: ¿Qué palabra es esta, que con autoridad y poder manda a los espíritus inmundos, y salen?

36 И напал на всех ужас, и рассуждали между собою: что это значит, что Он со властью и силою повелевает нечистым духам, и они выходят?

37 Ja maine hänestä levisi kaikkialle ympäristön seutuihin.

37 Niin maine Hänestä levisi kaikkialle ympäristöön.

37. Ja sanoma hänestä kaikui ympäri kaikkiin sen maakunnan lähipaikkoihin.

37. Ja se sanoma cuului hänest caickijn sen maacunnan lähi paickoihin.

37. Ja sanoma iulghistui henest caikis sen maakunnan lehipaikois. (Ja sanoma julkistui hänestä kaikissa sen maakunnan lähipaikoissa.)

37 καὶ ἐξεπορεύετο ἦχος περὶ αὐτοῦ εἰς πάντα τόπον τῆς περιχώρου. ( κaὶ ẻksepοreúetο ἶchοs perὶ aὐtοȗ eἰs pánta tόpοn tĩs perιchórοu. )

και εξεπορευετο ηχος περι αυτου εις παντα τοπον της περιχωρου 37 (kai exeporebeto ichos peri aftou eis panta topon tis perichorou)

37 And a rumor was traveling out concerning him, into every place of the region around. {Mar 1:29-34 & Mat 8:14-17 & Luk 4:38-41 Capernaum.}

37. And the fame of him went out into every place of the country round about.

37. Und es erscholl sein Gerücht in alle Örter des umliegenden Landes.

37. Y la fama de él se divulgaba de todas partes por todos los lugares de la comarca.

37 И разнесся слух о Нем по всем окрестным местам.

38 Niin hän nousi ja meni synagoogasta Simonin kotiin. Ja Simonin anoppi sairasti kovaa kuumetta, ja he rukoilivat Jeesusta hänen puolestansa.

38 Ja Hän nousi ja meni synagoogasta Simonin kotiin. Mutta Simonin anoppi oli ankaran kuumeen vaivaamana. Niin he rukoilivat Jeesusta* hänen puolestaan.

38. Mutta kuin hän läksi synagogasta, meni hän Simonin huoneeseen sisälle; mutta Simonin anoppi sairasti kovin vilutautia, ja he rukoilivat häntä hänen edestänsä.

38. JA cuin hän läxi Synagogast meni hän Simonin huonesen mutta Simonin anoppi sairasti cowin wilutautia ja he rucoilit händä hänen edestäns.

38. Ja quin IesuS ylesnousi Sinagogast/ meni hen Simonin honen siselle/ Mutta Simonin Anoppi waiuattin swrest Wilutaudista. Ja he rucolit hende henen edhestens. (Ja kuin Jesus ylös nousi synagogasta/ meni hän Simonin huoneen sisälle/ Mutta Simonin anoppi waiwattiin suuresta wilutaudista. ja he rukoilit hänen edestänsä.)

38 Ἀναστὰς δὲ ἐκ τῆς συναγωγῆς εἰσῆλθεν εἰς τὴν οἰκίαν Σίμωνος. ἡ πενθερὰ δὲ τοῦ Σίμωνος ἦν συνεχομένη πυρετῷ μεγάλῳ, καὶ ἠρώτησαν αὐτὸν περὶ αὐτῆς. ( Ἀnastàs dè ẻκ tĩs sunagogĩs eἰsĩlthen eἰs tìn οἰκίan Sίmonοs. ἱ pentherà dè tοȗ Sίmonοs ἶn sunechοméni puretỡ megálǫ, κaὶ ἰrótisan aὐtὸn perὶ aὐtĩs. )

αναστας δε εκ της συναγωγης εισηλθεν εις την οικιαν σιμωνος η πενθερα δε του σιμωνος ην συνεχομενη πυρετω μεγαλω και ηρωτησαν αυτον περι αυτης 38 (anastas de ek tis sunagogis eisilthen eis tin oikian simonos i penthera de tou simonos in sunechomeni pureto megalo kai irotisan afton peri aftis)

38 Now he rose* up from the synagogue and entered into the house of Simon. Now Simon’s mother-in-law was being held by a great fever, and they asked him concerning her.

38. And he arose out of the synagogue, and entered into Simon's house. And Simon's wife's mother was taken with a great fever; and they besought him for her.

38. Und er stand auf aus der Schule und kam in Simons Haus. Und Simons Schwiegermutter war mit einem harten Fieber behaftet; und sie baten ihn für sie.

38. Y levantándose Jesús de la sinagoga, se entró en casa de Simón; y la suegra de Simón estaba con una grande fiebre; y le rogaron por ella.

38 Выйдя из синагоги, Он вошел в дом Симона; теща же Симонова была одержима сильною горячкою; и просили Его о ней.

39 Niin hän meni ja kumartui hänen ylitsensä ja nuhteli kuumetta, ja se lähti hänestä; ja heti vaimo nousi ja palveli heitä.

39 Kumartuen hänen ylitsensä Hän nuhteli kuumetta ja se lähti hänestä. Heti hän nousi ja palveli heitä.

39. Ja hän seisoi hänen tykönänsä, ja nuhteli vilutautia, ja se luopui hänestä; ja hän nousi kohta ja palveli heitä.

39. Ja hän meni hänen tygöns ja haastoi wilutautia: ja wilutauti luopui hänestä ja hän nousi cohta ja palweli heitä.

39. Ja hen astui henen tygens/ ia manasi Wilutautia. Ja Wilutauti loopui henest. Ja cocta hen ylesnousi/ ia palueli heite. (ja hän astui hänen tykönsä/ ja manasi wilutautia. Ja wilutauti luopui hänestä. Ja kohta hän ylös nousi/ ja palweli heitä.)

39 καὶ ἐπιστὰς ἐπάνω αὐτῆς ἐπετίμησε τῷ πυρετῷ, καὶ ἀφῆκεν αὐτήν· παραχρῆμα δὲ ἀναστᾶσα διηκόνει αὐτοῖς. ( κaὶ ẻpιstàs ẻpáno aὐtĩs ẻpetίmise tỡ puretỡ, κaὶ ἀfĩκen aὐtín: parachrĩma dè ἀnastãsa dιiκόneι aὐtοῖs. )

και επιστας επανω αυτης επετιμησεν τω πυρετω και αφηκεν αυτην παραχρημα δε αναστασα διηκονει αυτοις 39 (kai epistas epano aftis epetimisen to pureto kai afiken aftin parachrima de anastasa diikonei aftois)

39 And he stood above her and rebuked the fever, and it left her, and instantly, she rose* up and was serving them.

39. And he stood over her, and rebuked the fever; and it left her: and immediately she arose and ministered unto them.

39. Und er trat zu ihr und gebot dem Fieber, und es verließ sie. Und alsbald stand sie auf und diente ihnen.

39. Y volviéndose hacia ella, riñó a la fiebre, y la fiebre la dejó; y ella levantándose luego, les sirvió.

39 Подойдя к ней, Он запретил горячке; и оставила ее. Она тотчас встала и служила им.

40 Auringon laskiessa kaikki, joilla oli sairaita, mikä missäkin taudissa, veivät ne hänen tykönsä. Ja hän pani kätensä heidän itsekunkin päälle ja paransi heidät.

40 Auringon laskiessa kaikki, joilla oli moninaisten tautien vaivaamia, toivat ne Hänen luokseen. Pannen kätensä* heidän itsekunkin päälle Hän paransi heidät.

40. Mutta kuin aurinko laski, niin kaikki, joilla oli sairaita moninaisissa taudeissa, veivät ne hänen tykönsä. Ja hän pani jokaisen päälle kätensä ja paransi heidät.

40. JA cuin Auringo laski nijn caicki joilla oli sairaita moninaisis taudeis weit ne hänen tygöns: Ja hän pani jocaidzen päälle kätens ja paransi heitä.

40. Ja quin Auringo laskihin/ nin caiki ioilla oli Sairahita moninaisis Taudhis/ weit he henen tygens. Ja hen pani iocaitzen päle Kätens/ ia paransi heidet. (Ja kuin aurinko laski/ niin kaikki joilla oli sairaita moninaisissa taudissa/ weit he hänen tykönsä. Ja hän pani jokaisen päälle kätensä/ ja paransit heidät.)

40 Δύνοντος δὲ τοῦ ἡλίου ἅπαντες ὅσοι εἶχον ἀσθενοῦντας νόσοις ποικίλαις ἤγαγον αὐτοὺς πρὸς αὐτόν· ὁ δὲ ἑνὶ ἑκάστῳ αὐτῶν τὰς χεῖρας ἐπιτιθεὶς ἐθεράπευεν αὐτούς. ( Dúnοntοs dè tοȗ ἱlίοu ἅpantes ὅsοι eἶchοn ἀsthenοȗntas nόsοιs pοικίlaιs ἴgagοn aὐtοὐs prὸs aὐtόn: ὁ dè ἑnὶ ἑκástǫ aὐtõn tàs cheῖras ẻpιtιtheὶs ẻtherápeuen aὐtοús. )

δυνοντος δε του ηλιου παντες οσοι ειχον ασθενουντας νοσοις ποικιλαις ηγαγον αυτους προς αυτον ο δε ενι εκαστω αυτων τας χειρας επιθεις εθεραπευσεν αυτους 40 (dunontos de tou iliou pantes osoi eichon asthenountas nosois poikilais igagon aftous pros afton o de eni ekasto afton tas cheiras epitheis etherapefsen aftous)

40 Now (at the) setting of the sun, all, as many as had anyone sick with various diseases led them to him, and having laid his hands on each one of them, he healed them.

40. Now when the sun was setting, all they that had any sick with divers diseases brought them unto him; and he laid his hands on every one of them, and healed them.

40. Und da die Sonne untergegangen war, brachten alle, die Kranke hatten mit mancherlei Seuchen, sie zu ihm. Und er legte auf einen jeglichen die Hände und machte sie gesund.

40. Y poniéndose el sol, todos los que tenían enfermos de diversas enfermedades, los traían a él; y él, poniendo las manos sobre cada uno de ellos, los sanaba.

40 При захождении же солнца все, имевшие больных различными болезнями, приводили их к Нему и Он, возлагая на каждого из них руки, исцелял их.

41 Myös lähtivät riivaajat ulos monesta, huutaen ja sanoen: "Sinä olet (Kristus,) Jumalan Poika!" Mutta hän nuhteli niitä eikä sallinut niiden puhua, koska ne tiesivät hänen olevan Kristuksen.

41 Monista lähtivät myös riivaajat ulos huutaen ja sanoen: "Sinä olet (Kristus,) Jumalan Poika." Mutta Hän nuhteli niitä, eikä sallinut niitten puhua, koska ne tiesivät Hänen olevan Kristus.

41. Ja monesta läksivät myös perkeleet, huutain ja sanoen: sinä olet Kristus, Jumalan Poika. Niin hän nuhteli niitä eikä sallinut heidän puhua, sillä he tiesivät hänen olevan Kristuksen.

41. Ja monesta läxit myös Perkelet huutain ja sanoden: Sinä olet Christus Jumalan Poica. Nijn hän rangais nijtä eikä sallinut heidän puhua sillä he tiesit hänen olewan Christuxen.

41. Nin vloslexit mös monesta Perkelet hwtadhen ia sanoden/ Sine olet CHRISTus se JUMALAN Poica. Nin hen rangaisi ne/ ia ei sallinut heidhen puhua/ Sille ette he tiesit henen oleuan CHRISTUSEN. (Niin ulosläksit myös monesta perkeleet huutaen ja sanoen/ Sinä olet Kristus se JUMALAN Poika. Niin hän rankaisi ne/ ja ei sallinut heidän puhua/ Sillä että he tiesit hänen olewan KRISTUKSEN.)

41 ἐξήρχετο δὲ καὶ δαιμόνια ἀπὸ πολλῶν κραυγάζοντα καὶ λέγοντα ὅτι Σὺ εἶ ὁ Χριστὸς ὁ υἱὸς τοῦ Θεοῦ. καὶ ἐπιτιμῶν οὐκ εἴα αὐτὰ λαλεῖν, ὅτι ᾔδεισαν τὸν Χριστὸν αὐτὸν εἶναι. ( ẻksírchetο dè κaὶ daιmόnιa ἀpὸ pοllõn κraugádzοnta κaὶ légοnta ὅtι Sὐ eἶ ὁ Chrιstὸs ὁ uἱὸs tοȗ Theοȗ. κaὶ ẻpιtιmõn οὐκ eἴa aὐtà laleῖn, ὅtι ᾔdeιsan tὸn Chrιstὸn aὐtὸn eἶnaι. )

εξηρχετο δε και δαιμονια απο πολλων κραζοντα και λεγοντα οτι συ ει ο χριστος ο υιος του θεου και επιτιμων ουκ εια αυτα λαλειν οτι ηδεισαν τον χριστον αυτον ειναι 41 (exircheto de kai daimonia apo pollon krazonta kai legonta oti su ei o christos o uios tou theou kai epitimon ouk eia afta lalein oti ideisan ton christon afton einai)

41 Now demons were also coming out from many, crying out and saying, You are the Christ, the Son of God. And rebuking them, he was not permitting them to speak, because they knew that he was the Christ. {Mar 1:35-39 & Mat 4:23-25 & Luk 4:42-44 Preaching through Galilee.}

41. And devils also came out of many, crying out, and saying, Thou art Christ the Son of God. And he rebuking them suffered them not to speak: for they knew that he was Christ.

41. Es fuhren auch die Teufel aus von vielen, schrieen und sprachen: Du bist Christus, der Sohn Gottes! Und er bedrohte sie und ließ sie nicht reden; denn sie wußten, daß er Christus war.

41. Y salían también demonios de muchos, dando voces, y diciendo: Tú eres el Cristo, el Hijo de Dios; mas él riñéndoles no los dejaba hablar, porque sabían que él era el Cristo.

41 Выходили также и бесы из многих скриком и говорили: Ты Христос, Сын Божий. А Он запрещал им сказывать, что они знают, что Он Христос.

42 Ja päivän tultua hän lähti pois ja meni autioon paikkaan; mutta kansa etsi häntä, ja saavuttuaan hänen luokseen he pidättelivät häntä lähtemästä heidän luotansa.

42 Päivän tultua Hän lähti pois ja meni autioon paikkaan. Mutta kansa etsi Häntä ja tuli Hänen luokseen, ja he estelivät Häntä lähtemästä heidän luotaan.

42. Mutta kuin päivä tuli, meni hän erämaahan, ja kansa etsi häntä, ja he menivät hänen tykönsä, ja pidättivät hänen, ettei hän heidän tyköänsä olisi mennyt pois.

42. MUtta cuin päiwä tuli meni hän erimaahan ja Canssa edzeit händä ja menit hänen tygöns ja estelit händä ettei hänen pitänyt sieldä lähtemän.

42. Mutta quin peiue tuli/ vlosmeni hen erineiseen sijaan. Ja Canssa etzit hende ia tulit haman henen tygens/ ia estelit hende/ ettei henen pitenyt poislechtemen heilde. (Mutta kuin päiwä tuli/ ulos meni hän erinäiseen sijaan. Ja kansa etsit häntä ja tulit hamaan hänen tykönsä/ ja estelit häntä/ ettei hänen pitänyt pois lähtemään heiltä.)

42 Γενομένης δὲ ἡμέρας ἐξελθὼν ἐπορεύθη εἰς ἔρημον τόπον· καὶ οἱ ὄχλοι ἐπεζήτουν αὐτόν, καὶ ἦλθον ἕως αὐτοῦ, καὶ κατεῖχον αὐτὸν τοῦ μὴ πορεύεσθαι ἀπ’ αὐτῶν. ( Genοménis dè ἱméras ẻkselthὸn ẻpοreúthi eἰs ἔrimοn tόpοn: κaὶ οἱ ὄchlοι ẻpedzítοun aὐtόn, κaὶ ἶlthοn ἕos aὐtοȗ, κaὶ κateῖchοn aὐtὸn tοȗ mì pοreúesthaι ἀp’ aὐtõn. )

γενομενης δε ημερας εξελθων επορευθη εις ερημον τοπον και οι οχλοι εζητουν αυτον και ηλθον εως αυτου και κατειχον αυτον του μη πορευεσθαι απ αυτων 42 (genomenis de imeras exelthon eporefthi eis erimon topon kai oi ochloi ezitoun afton kai ilthon eos aftou kai kateichon afton tou mi porebesthai ap afton)

42 Now (after) it became day, he came out and traveled into a desolate place, and the crowds were seeking him and came to him, and were holding-onto him to not travel away from them.

42. And when it was day, he departed and went into a desert place: and the people sought him, and came unto him, and stayed him, that he should not depart from them.

42. Da es aber Tag ward, ging er hinaus an eine wüste Stätte; und das Volk suchte ihn, und sie kamen zu ihm und hielten ihn auf, daß er nicht von ihnen ginge.

42. Y siendo ya de día salió, y se fué a un lugar desierto; y las gentes le buscaban, y vinieron hasta él; y le detenían para que no se apartase de ellos.

42 Когда же настал день, Он, выйдя из дома , пошел в пустынное место, и народ искал Его и, придя к Нему, удерживал Его, чтобы не уходил от них.

43 Mutta hän sanoi heille: "Minun tulee muillekin kaupungeille julistaa Jumalan valtakunnan evankeliumia, sillä sitä varten minä olen lähetetty".

43 Mutta Hän sanoi heille: "Minun tulee muillekin kaupungeille julistaa ilosanomaa Jumalan valtakunnasta, sillä sitä varten olen lähetetty."

43. Vaan hän sanoi heille: minun pitää myös muillekin evankeliumia Jumalan valtakunnasta saarnaaman; sillä sitä varten minä olen lähetetty.

43. Ja hän sanoi heille: minun pitä myös muillekin Caupungeille Evangeliumi Jumalan waldacunnast saarnaman: sillä sitä warten minä olen lähetetty.

43. Nin sanoi hen heille/ Minun tule mös muille Caupungeille Euangelium JUMALAN Waldaku'nast sarnata. Sille site warten mine lehdetetty olen. (Niin sanoi hän heille/ Minun tulee myös muille kaupungeille ewankelium JUMALAN waltakunnasta saarnata. Sillä sitä warten minä lähetetty olen.)

43 ὁ δὲ εἶπε πρὸς αὐτοὺς ὅτι Καὶ ταῖς ἑτέραις πόλεσιν εὐαγγελίσασθαί με δεῖ τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ· ὅτι ἐπὶ τοῦτο ἀπέσταλμαι. ( ὁ dè eἶpe prὸs aὐtοὐs ὅtι Κaὶ taῖs ἑtéraιs pόlesιn eὐaggelίsasthaί me deῖ tìn basιleίan tοȗ Theοȗ: ὅtι ẻpὶ tοȗtο ἀpéstalmaι. )

ο δε ειπεν προς αυτους οτι και ταις ετεραις πολεσιν ευαγγελισασθαι με δει την βασιλειαν του θεου οτι εις τουτο απεσταλμαι 43 (o de eipen pros aftous oti kai tais eterais polesin ebangelisasthai me dei tin basileian tou theou oti eis touto apestalmai)

43 But he said to them, It is essential (for) me to also proclaim the good-news of the kingdom of God to the other cities, because I have been sent to this (end).

43. And he said unto them, I must preach the kingdom of God to other cities also: for therefore am I sent.

43. Er sprach aber zu ihnen: Ich muß auch andern Städten das Evangelium verkündigen vom Reiche Gottes; denn dazu bin ich gesandt.

43. Y él les dijo: También a otras ciudades es menester que yo anuncie el evangelio del reino de Dios; porque para esto soy enviado.

43 Но Он сказал им: и другим городам благовествовать Я должен Царствие Божие, ибо на то Я послан.

44 Ja hän saarnasi Galilean synagoogissa.

44 Niin Hän saarnasi Galilean synagoogissa.

44. Ja hän saarnasi Galilean synagogissa.

44. Ja hän saarnais Galilean Synagogisa.

44. Ja hen sarnasi Galilean Sinagogisa. (Ja hän saarnasi Galilean synagogissa.)

44 καὶ ἦν κηρύσσων εἰς τὰς συναγωγὰς τῆς Γαλιλαίας. ( κaὶ ἶn κirússon eἰs tàs sunagogàs tĩs Galιlaίas. )

και ην κηρυσσων εν ταις συναγωγαις της γαλιλαιας 44 (kai in kirusson en tais sunagogais tis galilaias)

44 And he was preaching in the synagogues of Galilee.

44. And he preached in the synagogues of Galilee.

44. Und er predigte in den Schulen Galiläas.

44. Y predicaba en las sinagogas de Galilea.

44 И проповедывал в синагогах галилейских.