21 luku

Jeesus puhuu lesken rovosta 1 – 4, pyhäkön kukistamisesta 5 – 7, vääristä kristuksista 8, 9, kristittyjen vainosta 10 – 19, Jerusalemin hävityksestä 20 – 24, maailman lopun enteistä ja tulemuksestaan 25 – 28, puhuu vertauksen viikunapuusta 29 – 33 ja kehoittaa valppauteen 34 – 36; opettaa päivin pyhäkössä ja viettää yöt Öljymäellä 37, 38.

1 Ja hän katsahti ja näki rikkaiden panevan lahjoja uhriarkkuun.

1 Nostaessaan katseensa Jeesus* näki rikkaitten panevan lahjojaan uhriarkkuun.

1. Mutta kuin hän katsoi, näki hän rikkaat panevan lahjojansa uhri-arkkkuun.

1. JA hän cadzoi cuinga rickat panit lahjojans uhri arckuun.

1.IA hen catzoi quinga ne Rickat panit Lahioians Wffriarkuun. (Ja hän katsoi kuinka ne rikkaat panit lahjojansa uhriarkkuun.)

1 Ἀναβλέψας δὲ εἶδε τοὺς βάλλοντας τὰ δῶρα αὐτῶν εἰς τὸ γαζοφυλάκιον πλουσίους. ( Ἀnablépsas dè eἶde tοὐs bállοntas tà dõra aὐtõn eἰs tὸ gadzοfuláκιοn plοusίοus. )

αναβλεψας δε ειδεν τους βαλλοντας τα δωρα αυτων εις το γαζοφυλακιον πλουσιους 1 (anablepsas de eiden tous ballontas ta dora afton eis to gazofulakion plousious)

1 {Mar 12:41-44 & Luk 21:1-4 In the Temple Treasury, Tues.} Now he looked up and saw the rich (men) casting their gifts into the treasury.

1. And he looked up, and saw the rich men casting their gifts into the treasury.

1. Er sah aber auf und schaute die Reichen, wie sie ihre Opfer einlegten in den Gotteskasten.

1. Y MIRANDO, vió a los ricos que echaban sus ofrendas en el arca del tesoro.

1 Взглянув же, Он увидел богатых, клавших дары свои в сокровищницу;

2 Niin hän näki myös köyhän lesken panevan siihen kaksi ropoa.

2 Ja Hän näki myös (erään) köyhän lesken panevan siihen kaksi ropoa*.

2. Hän näki myös köyhän lesken panevan siihen kaksi ropoa.

2. Hän näki myös köyhän lesken panewan sinne caxi ropoja.

2. Näki hen mös yhden kieuhen Lesken paneuan sinne Caxi ropoija. (Näki hän myös yhden köyhän lesken panewan sinne kaksi ropoa.)

2 εἶδε δέ τινα χήραν πενιχρὰν βάλλουσαν ἐκεῖ λεπτὰ δύο, ( eἶde dé tιna chíran penιchràn bállοusan ẻκeῖ leptà dúο, )

ειδεν δε και τινα χηραν πενιχραν βαλλουσαν εκει δυο λεπτα 2 (eiden de kai tina chiran penichran ballousan ekei duo lepta)

2 But he also saw a certain poor widow casting two bronze-coins in there.

2. And he saw also a certain poor widow casting in thither two mites.

2. Er sah aber auch eine arme Witwe, die legte zwei Scherflein ein.

2. Y vió también a una viuda pobre, que echaba allí dos blancas.

2 увидел также и бедную вдову, положившую туда две лепты,

3 Silloin hän sanoi: "Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut.

3 Niin Hän sanoi: "Totisesti sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut.

3. Ja sanoi: totisesti sanon minä teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin nämät kaikki.

3. Ja hän sanoi: totisest sanon minä teille: tämä köyhä leski pani enämmän cuin nämät caicki.

3. Ja hen sanoi/ Totisesta mine sanon teille/ ette teme kieuhe Leski enemen pani quin nämet caiki/ (Ja hän sanoi/ Totisesti minä sanon teille/ että tämä köyhä leski enemmän pani kuin nämät kaikki/)

3 καὶ εἶπεν· Ἀληθῶς λέγω ὑμῖν ὅτι ἡ χήρα ἡ πτωχὴ αὕτη πλεῖον πάντων ἔβαλεν· ( κaὶ eἶpen: Ἀlithõs légo ὑmῖn ὅtι ἱ chíra ἱ ptochì aὕti pleῖοn pánton ἔbalen: )

και ειπεν αληθως λεγω υμιν οτι η χηρα η πτωχη αυτη πλειον παντων εβαλεν 3 (kai eipen alithos lego umin oti i chira i ptochi afti pleion panton ebalen)

3 And he said, Truly I say to you°, This poor widow cast in more-than they all.</J>

3. And he said, Of a truth I say unto you, that this poor widow hath cast in more than they all:

3. Und er sprach: Wahrlich ich sage euch: Diese arme Witwe hat mehr denn sie alle eingelegt.

3. Y dijo: De verdad os digo, que esta viuda pobre echó más que todos.

3 и сказал: истинно говорю вам, что эта бедная вдова больше всех положила;

4 Sillä kaikki nuo panivat lahjansa liiastaan, mutta tämä pani puutteestaan, koko elämisensä, mikä hänellä oli."

4 Sillä kaikki nuo panivat liiastaan (Jumalan) uhrilahjojen joukkoon, mutta tämä pani puutteestaan koko elantonsa, mikä hänellä oli."

4. Sillä kaikki nämät panivat siitä, mitä heillä liiaksi oli, Jumalan uhriski, vaan tämä pani köyhyydestänsä kaiken tavaransa, mikä hänellä oli.

4. Sillä nämät panit heidän kyllydestäns Jumalan uhrixi waan tämä pani köyhydestäns caiken hänen tawarans cuin hänellä oli.

4. Sille ette nämet caiki panit heiden kyllydhestens siselle Jumalan wffrixi/ Waan teme pani kieuhydhestens caiken tauarans quin henelle oli. (Sillä että nämät kaikki panit heidän kyllyydestänsä sisälle Jumalan uhriksi/ Waan tämä pani köyhyydestänsä kaiken tawaransa kuin hänellä oli.)

4 ἅπαντες γὰρ οὗτοι ἐκ τοῦ περισσεύοντος αὐτοῖς ἔβαλον εἰς τὰ δῶρα τοῦ Θεοῦ, αὕτη δὲ ἐκ τοῦ ὑστερήματος αὐτῆς ἅπαντα τὸν βίον ὃν εἶχεν ἔβαλε. ( ἅpantes gàr οὗtοι ẻκ tοȗ perιsseúοntοs aὐtοῖs ἔbalοn eἰs tà dõra tοȗ Theοȗ, aὕti dè ẻκ tοȗ ὑsterímatοs aὐtĩs ἅpanta tὸn bίοn ὃn eἶchen ἔbale. )

απαντες γαρ ουτοι εκ του περισσευοντος αυτοις εβαλον εις τα δωρα του θεου αυτη δε εκ του υστερηματος αυτης απαντα τον βιον ον ειχεν εβαλεν 4 (apantes gar outoi ek tou perissebontos aftois ebalon eis ta dora tou theou afti de ek tou usterimatos aftis apanta ton bion on eichen ebalen)

4 For* all these cast into the gifts of God out of what is abounding to them, but she cast in out of her lacking, all the livelihood that she had. {Luk 21:5-24 & Mat 24:1-28 & Mar 13:1-23 Destruction of Jerusalem in 70 AD. See also: Luk 19:41-44 & Luk 23:28-31.}

4. For all these have of their abundance cast in unto the offerings of God: but she of her penury hath cast in all the living that she had.

4. Denn diese alle haben aus ihrem Überfluß eingelegt zu dem Opfer Gottes; sie aber hat von ihrer Armut alle ihre Nahrung, die sie hatte, eingelegt.

4. Porque todos estos, de lo que les sobra echaron para las ofrendas de Dios; mas esta de su pobreza echó todo su sustento que tenía.

4 ибо все те от избытка своего положили в дар Богу, а она от скудости своей положила все пропитание свое, какое имела.

5 Ja kun muutamat puhuivat pyhäköstä, kuinka se oli kauniilla kivillä ja temppelilahjoilla kaunistettu, sanoi hän:

5 Kun muutamat puhuivat pyhäköstä, että se oli kaunistettu kauniilla kivillä ja temppelilahjoilla, sanoi Hän:

5. Ja kuin muutamat sanoivat hänelle templistä, kuinka kauniilla kivillä ja kappaleilla se kaunistettu oli, niin hän sanoi:

5. JA cuin muutamat sanoit hänelle Templist: cuinga caunilla kiwillä ja cappaleilla se caunistettu oli nijn hän sanoi:

5. Ja quin mwtomat sanoit henelle Templist/ ette se caunille kiuille ia Cappaleilla caunistettu oli/ nin hen sanoi/ (Ja kuin muutamat sanoit hänelle templistä/ että se kauniilla kiwilla ja kappaleilla kaunistettu oli/ niin hän sanoi/)

5 Καί τινων λεγόντων περὶ τοῦ ἱεροῦ ὅτι λίθοις καλοῖς καὶ ἀναθήμασι κεκόσμηται, εἶπε· ( Κaί tιnon legόnton perὶ tοȗ ἱerοȗ ὅtι lίthοιs κalοῖs κaὶ ἀnathímasι κeκόsmitaι, eἶpe: )

και τινων λεγοντων περι του ιερου οτι λιθοις καλοις και αναθημασιν κεκοσμηται ειπεν 5 (kai tinon legonton peri tou ierou oti lithois kalois kai anathimasin kekosmitai eipen)

5 And (while) some are speaking concerning the temple, how it has been adorned with beautiful stones and votive-offerings, he said,

5. And as some spake of the temple, how it was adorned with goodly stones and gifts, he said,

5. Und da etliche sagten von dem Tempel, daß er geschmückt wäre mit feinen Steinen und Kleinoden, sprach er:

5. Y a unos que decían del templo, que estaba adornado de hermosas piedras y dones, dijo:

5 И когда некоторые говорили о храме, что он украшендорогими камнями и вкладами, Он сказал:

6 Päivät tulevat, jolloin tästä, mitä katselette, ei ole jäävä kiveä kiven päälle, maahan jaottamatta.

6 ”Päivät tulevat, jolloin tästä mitä katselette, ei jää kiveä kiven päälle maahan sortumatta."

6. Näitäkö te katselette? Ne päivät pitää tuleman, joina ei pidä kiveä kiven päälle jätettämän, jota ei maahan jaoteta.

6. Se aica tule cosca caikista cuin te näettä ei pidä kiwi kiwen päälle jätettämän jota ei ricota.

6. Se aica tulepi/ coska caiki quin te näet/ ei kiui pihhe kiuen päle iätettemen/ ioca ei ricota. (Se aika tuleepi/ koska kaikki kuin te näet/ ei kiwi pidä kiwen päälle jätettämän/ joka ei rikota.)

6 Ταῦτα ἃ θεωρεῖτε, ἐλεύσονται ἡμέραι ἐν αἷς οὐκ ἀφεθήσεται λίθος ἐπὶ λίθῳ ὃς οὐ καταλυθήσεται. ( Τaȗta ἃ theoreῖte, ẻleúsοntaι ἱméraι ẻn aἷs οὐκ ἀfethísetaι lίthοs ẻpὶ lίthǫ ὃs οὐ κataluthísetaι. )

ταυτα α θεωρειτε ελευσονται ημεραι εν αις ουκ αφεθησεται λιθος επι λιθω ος ου καταλυθησεται 6 (tafta a theoreite elefsontai imerai en ais ouk afethisetai lithos epi litho os ou kataluthisetai)

6 (As for) these things which you° are viewing, (the) days will be coming in which a stone will not be left here upon (another) stone, that will not be torn-down.

6. As for these things which ye behold, the days will come, in the which there shall not be left one stone upon another, that shall not be thrown down.

6. Es wird die Zeit kommen, in welcher von dem allem, was ihr sehet, nicht ein Stein auf dem andern gelassen wird, der nicht zerbrochen werde.

6. De estas cosas que veis, dias vendrán, en que no quedará piedra sobre piedra que no sea derribada.

6 придут дни, в которые из того, что вы здесь видите,не останется камня на камне; все будетразрушено.

7 Niin he kysyivät häneltä sanoen: "Opettaja, milloin tämä sitten tapahtuu? Ja mikä on oleva merkki tämän tulemisesta?"

7 Niin he kysyivät Häneltä sanoen: "Opettaja, milloin tämä sitten tapahtuu? Ja mikä on merkkinä, kun tämä alkaa toteutua?"

7. Niin he kysyivät häneltä ja sanoivat: Mestari, koskas nämät tapahtuvat? ja mikä merkki on, koska nämät tulevat?

7. Nijn he kysyit hänelle ja sanoit: Mestari coscasta nämät tapahtuwat? ja mikä mercki on cosca nämät tulewat?

7. Nin he kysyit henelle ia sanoit/ Mestari/ coska sis nämet tapactuuat? ia mike Mercki on/ coska nämet tuleuat? (Niin he kysyit häneltä ja sanoit/ Mestari/ koska siis nämät tapahtuwat? ja mikä merkki on/ koska nämät tulewat?)

7 ἐπηρώτησαν δὲ αὐτὸν λέγοντες· Διδάσκαλε, πότε οὖν ταῦτα ἔσται, καὶ τί τὸ σημεῖον ὅταν μέλλῃ ταῦτα γίνεσθαι; ( ẻpirótisan dè aὐtὸn légοntes: Dιdásκale, pόte οȗn taȗta ἔstaι, κaὶ tί tὸ simeῖοn ὅtan méllΐ taȗta gίnesthaι; )

επηρωτησαν δε αυτον λεγοντες διδασκαλε ποτε ουν ταυτα εσται και τι το σημειον οταν μελλη ταυτα γινεσθαι 7 (epirotisan de afton legontes didaskale pote oun tafta estai kai ti to simeion otan melli tafta ginesthai)

7 Now they asked him, saying, Therefore teacher, when will these things be? And what will be the sign whenever these things are about to happen?

7. And they asked him, saying, Master, but when shall these things be? and what sign will there be when these things shall come to pass?

7. Sie fragten ihn aber und sprachen: Meister, wann soll das werden? und welches ist das Zeichen, wann das geschehen wird?

7. Y le preguntaron, diciendo: Maestro, ¿cuándo será esto? ¿Y qué señal habrá cuándo estas cosas hayan de comenzar a ser hechas?

7 И спросили Его: Учитель! когда же это будет? и какой признак, когда это должно произойти?

8 Niin hän sanoi: "Katsokaa, ettei teitä eksytetä. Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen se', ja: 'Aika on lähellä'. Mutta älkää menkö heidän perässään.

8 Hän sanoi: ”Varokaa, ettei teitä eksytetä. Sillä monet tulevat nimessäni sanoen: *'Minä olen'* ja: 'Aika on lähellä.' Älkää siis menkö heidän perässään.

8. Hän sanoi: katsokaat, ettei teitä petetä; sillä moni tulee minun nimeeni ja sanoo: minä se olen! aika on kyllä läsnä, älkäät kuitenkaan heitä seuratko.

8. Hän sanoi: cadzocat ettei teitä petetä: sillä moni tule minun Nimeeni ja sano: minä se olen: aica on kyllä läsnä älkät cuitengan heitä seuratco.

8. Nin sanoi hen/ Catzocat/ ettei teite petete/ Sille ette moni tule minun Nimeni/ ia sanouat Heidens Christusexi/ Ja aica ombi lesne/ elket quitengan heite seuratko. (Niin sanoi hän/ Katsokaat/ ettei teitä petetä/ Sillä että moni tulee minun nimeeni/ ja sanowat heidäns Kristukseksi/ Ja aika ompi läsnä/ älkäät kuitenkaan heitä seuratko.)

8 ὁ δὲ εἶπε· Βλέπετε μὴ πλανηθῆτε· πολλοὶ γὰρ ἐλεύσονται ἐπὶ τῷ ὀνόματί μου λέγοντες ὅτι ἐγώ εἰμι καί ὁ καιρὸς ἤγγικε. μὴ οὖν πορευθῆτε ὀπίσω αὐτῶν. ( ὁ dè eἶpe: Blépete mì planithĩte: pοllοὶ gàr ẻleúsοntaι ẻpὶ tỡ ὀnόmatί mοu légοntes ὅtι ẻgó eἰmι κaί ὁ κaιrὸs ἴggικe. mì οȗn pοreuthĩte ὀpίso aὐtõn. )

ο δε ειπεν βλεπετε μη πλανηθητε πολλοι γαρ ελευσονται επι τω ονοματι μου λεγοντες οτι εγω ειμι και ο καιρος ηγγικεν μη ουν πορευθητε οπισω αυτων 8 (o de eipen blepete mi planithite polloi gar elefsontai epi to onomati mou legontes oti ego eimi kai o kairos ingiken mi oun porefthite opiso afton)

8 And he said, Beware°, do° not be misled; for* many will be coming in my name, saying, I am (he), and, The time has drawn near. You° therefore, do° not travel after them.</J>

8. And he said, Take heed that ye be not deceived: for many shall come in my name, saying, I am Christ; and the time draweth near: go ye not therefore after them.

8. Er aber sprach: Sehet zu, lasset euch nicht verführen. Denn viele werden kommen in meinem Namen und sagen, ich sei es, und: "Die Zeit ist herbeigekommen." Folget ihnen nicht nach!

8. El entónces dijo: Mirád, no seais engañados; porque vendrán muchos en mi nombre, diciendo: Yo soy el Cristo; y el tiempo está cerca: por tanto no vayais en pos de ellos.

8 Он сказал: берегитесь, чтобы вас не ввели в заблуждение, ибо многие придут под именем Моим, говоря, что это Я; и это время близко: не ходите вслед их.

9 Ja kun kuulette sotien ja kapinain melskettä, älkää peljästykö. Sillä näitten täytyy ensin tapahtua, mutta loppu ei tule vielä heti."

9 Kun kuulette sodista ja kapinoista, älkää pelästykö. Sillä näitten täytyy ensin tapahtua, mutta loppu ei ole vielä heti."

9. Mutta kuin te kuulette sotia ja kapinoita, niin älkäät peljästykö; sillä nämät pitää ensin tapahtuman, vaan ei kohta loppu ole.

9. Mutta cosca te cuuletta sotia ja capinoita nijn älkät peljätkö: sillä nämät pitä ensin tuleman waan ei cohta loppu ole.

9. Mutta coska te cwletta Sodhat ia Capinat/ nin elket pelietkö/ Sille ette nämet pite ensin tuleman/ Waan ei cochta loppu ole. (Mutta koska te kuulette sodat ja kapinat/ niin älkäät peljätkö/ Sillä että nämät pitaa ensin tuleman/ Waan ei kohta loppu ole.)

9 ὅταν δὲ ἀκούσητε πολέμους καὶ ἀκαταστασίας, μὴ πτοηθῆτε· δεῖ γὰρ ταῦτα γενέσθαι πρῶτον, ἀλλ’ οὐκ εὐθέως τὸ τέλος. ( ὅtan dè ἀκοúsite pοlémοus κaὶ ἀκatastasίas, mì ptοithĩte: deῖ gàr taȗta genésthaι prõtοn, ἀll’ οὐκ eὐthéos tὸ télοs. )

οταν δε ακουσητε πολεμους και ακαταστασιας μη πτοηθητε δει γαρ ταυτα γενεσθαι πρωτον αλλ ουκ ευθεως το τελος 9 (otan de akousite polemous kai akatastasias mi ptoithite dei gar tafta genesthai proton all ouk eftheos to telos)

9 But whenever you° hear of wars and unrest, do° not be terrified; for* it is essential (for) these things to happen first, but the end (is) not immediately (here).

9. But when ye shall hear of wars and commotions, be not terrified: for these things must first come to pass; but the end is not by and by.

9. Wenn ihr aber hören werdet von Kriegen und Empörungen, so entsetzet euch nicht. Denn solches muß zuvor geschehen; aber das Ende ist noch nicht so bald da.

9. Empero cuando oyereis de guerras y sediciones, no os espantéis; porque es menester que estas cosas acontezcan primero; mas no luego será el fin.

9 Когда же услышите о войнах и смятениях, не ужасайтесь, ибо этому надлежит быть прежде; но не тотчас конец.

10 Sitten hän sanoi heille: "Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan,

10 Sitten Hän sanoi heille: "Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan.

10. Niin hän sanoi heille: kansa nousee kansaa vastaan, ja valtakunta valtakuntaa vastaan.

10. Nijn hän sanoi heille: Canssa nouse Canssa wastan ja waldacunda waldacunda wastan:

10. Nin sanoi hen heille/ Canssa ylesnouse cansan wastan/ ia Waldakunda Waldakunnan wastan/ (Niin sanoi hän heille/ Kansa ylös nousee kansan wastaan/ ja waltakuntaa waltakunnan wastaan/)

10 τότε ἔλεγεν αὐτοῖς· Ἐγερθήσεται ἔθνος ἐπὶ ἔθνος καὶ βασιλεία ἐπὶ βασιλείαν, ( tόte ἔlegen aὐtοῖs: Ἐgerthísetaι ἔthnοs ẻpὶ ἔthnοs κaὶ basιleίa ẻpὶ basιleίan, )

τοτε ελεγεν αυτοις εγερθησεται εθνος επι εθνος και βασιλεια επι βασιλειαν 10 (tote elegen aftois egerthisetai ethnos epi ethnos kai basileia epi basileian)

10 Then he said to them, Nation will arise against nation and kingdom against kingdom;</J>

10. Then said he unto them, Nation shall rise against nation, and kingdom against kingdom:

10. Da sprach er zu ihnen: Ein Volk wird sich erheben wider das andere und ein Reich wider das andere,

10. Entónces les dijo: Se levantará nación contra nación, y reino contra reino;

10 Тогда сказал им: восстанет народ на народ, и царство на царство;

11 ja tulee suuria maanjäristyksiä, tulee ruttoa ja nälänhätää monin paikoin, ja taivaalla on oleva peljättäviä näkyjä ja suuria merkkejä.

11 Monin paikoin on oleva suuria maanjäristyksiä ja *nälänhätää ja ruttoa*. On myös pelottavia näkyjä ja suuria merkkejä taivaalla.

11. Ja suuret maan vapistukset pitä joka paikassa tuleman, nälkä ja rutto, kauhistukset ja suuret ihmeet taivaasta tapahtuvat.

11. Ja suuret maan wapistuxet pitä jocapaicas tuleman nälkä ja rutto cauhistuxet ja suuret ihmet Taiwast tapahtuwat.

11. ia swret maan Wapistoxet ioca paicas tuleman pite/ Nelke ia Ruttotaudhit/ ia mös Cauhistoxet ia swret Ihmet Taiuahast tapactauat. (ja suuret maan wapistukset joka paikassa tuleman pitää/ Nälkä ja ruttotaudit/ ja myös kauhistukset ja suuret ihmeet taiwaasta tapahtuwat.)

11 σεισμοί τε μεγάλοι κατὰ τόπους καὶ λιμοὶ καὶ λοιμοὶ ἔσονται, φόβητρά τε καὶ σημεῖα ἀπ’ οὐρανοῦ μεγάλα ἔσται. ( seιsmοί te megálοι κatà tόpοus κaὶ lιmοὶ κaὶ lοιmοὶ ἔsοntaι, fόbitrá te κaὶ simeῖa ἀp’ οὐranοȗ megála ἔstaι. )

σεισμοι τε μεγαλοι κατα τοπους και λιμοι και λοιμοι εσονται φοβητρα τε και σημεια απ ουρανου μεγαλα εσται 11 (seismoi te megaloi kata topous kai limoi kai loimoi esontai fobitra te kai simeia ap ouranou megala estai)

11 and there will be great earthquakes in (different) places and famines and plagues. There will be both terrors and great signs from heaven.</J>

11. And great earthquakes shall be in divers places, and famines, and pestilences; and fearful sights and great signs shall there be from heaven.

11. und es werden geschehen große Erdbeben hin und wieder, teure Zeit und Pestilenz; auch werden Schrecknisse und große Zeichen am Himmel geschehen.

11. Y habrá grandes terremotos en cada lugar, y hambres, y pestilencias; y habrá prodigios, y grandes señales del cielo.

11 будут большие землетрясения по местам, и глады, иморы, и ужасные явления, и великие знамения с неба.

12 Mutta ennen tätä kaikkea he käyvät teihin käsiksi ja vainoavat teitä ja vetävät teidät synagoogiin ja heittävät vankiloihin ja vievät teidät kuningasten ja maaherrain eteen minun nimeni tähden.

12 Mutta ennen tätä kaikkea he käyvät teihin käsiksi ja vainoavat teitä ja luovuttavat synagoogiin ja vankiloihin ja vievät kuningasten ja maaherrain eteen minun nimeni vuoksi.

12. Mutta ennen näitä kaikkia heittävät he kätensä teidän päällenne, vainoovat ja antavat ylön teitä synagogiin ja vankiuteen, ja vetävät teitä kuningasten ja esimiesten eteen, minun nimeni tähden.

12. MUtta ennen näitä caickia heittäwät he kätens teidän päällenne wainowat ja ylönandawat teitä Rastupijn ja fangiuxeen ja wetäwät teitä Cuningasten ja Esimiesten eteen minun Nimeni tähden:

12. Mutta enne' neite caiki heitteuet he kätens teiden pälen/ ia wainouat ia ylenandauat teiden/ heiden Rastupijns ia Fangiuxen/ ia weteuet teite Kuningasten ia Esimiesten eten/ minun Nimeni tedhen/ (Mutta ennen näitä kaikkia heittäwät he kätensä teidän päällen/ ja wainoawat ja ylenantawat teidän/ heidän raastupiinsa ja wankeukseen/ ja wetäwät teitä kuningasten ja esimiesten eteen/ minun nimeni tähden/)

12 πρὸ δὲ τούτων πάντων ἐπιβαλοῦσιν ἐφ’ ὑμᾶς τὰς χεῖρας αὐτῶν καὶ διώξουσι, παραδιδόντες εἰς συναγωγὰς καὶ φυλακάς, ἀγομένους ἐπὶ βασιλεῖς καὶ ἡγεμόνας ἕνεκεν τοῦ ὀνόματός μου· ( prὸ dè tοúton pánton ẻpιbalοȗsιn ẻf’ ὑmãs tàs cheῖras aὐtõn κaὶ dιóksοusι, paradιdόntes eἰs sunagogàs κaὶ fulaκás, ἀgοménοus ẻpὶ basιleῖs κaὶ ἱgemόnas ἕneκen tοȗ ὀnόmatόs mοu: )

προ δε τουτων απαντων επιβαλουσιν εφ υμας τας χειρας αυτων και διωξουσιν παραδιδοντες εις συναγωγας και φυλακας αγομενους επι βασιλεις και ηγεμονας ενεκεν του ονοματος μου 12 (pro de touton apanton epibalousin ef umas tas cheiras afton kai dioxousin paradidontes eis sunagogas kai fulakas agomenous epi basileis kai igemonas eneken tou onomatos mou)

12 But before all these things, they will be putting their hands upon you° and will be persecuting you°, giving you° up to the synagogues and prisons, leading you° in front of kings and governors because of my name.</J>

12. But before all these, they shall lay their hands on you, and persecute you, delivering you up to the synagogues, and into prisons, being brought before kings and rulers for my name's sake.

12. Aber vor diesem allem werden sie die Hände an euch legen und euch verfolgen und werden euch überantworten in ihre Schulen und Gefängnisse und vor Könige und Fürsten ziehen um meines Namens willen.

12. Mas ántes de todas estas cosas os echarán mano, y perseguirán, entregándoos a las sinagogas, y a las cárceles, trayéndoos ánte los reyes, y a los presidentes, por causa de mi nombre.

12 Прежде же всего того возложат на вас руки и будут гнать вас , предавая в синагоги и в темницы, и поведут пред царей и правителей за имя Мое;

13 Ja näin te joudutte todistamaan.

13 Mutta se koituu teille todistamiseksi.

13. Mutta se tapahtuu teille todistukseksi.

13. Mutta se tapahtu teille todistuxexi.

13. Mutta se tapactu teille todhistuxexi. (Mutta se tapahtuu teille todistukseksi.)

13 ἀποβήσεται δὲ ὑμῖν εἰς μαρτύριον. ( ἀpοbísetaι dè ὑmῖn eἰs martúrιοn. )

αποβησεται δε υμιν εις μαρτυριον 13 (apobisetai de umin eis marturion)

13 But it will be transpiring into a testimony for you°.</J>

13. And it shall turn to you for a testimony.

13. Das wird euch aber widerfahren zu einem Zeugnis.

13. Y os será esto para testimonio.

13 будет же это вам для свидетельства.

14 Pankaa siis sydämellenne, ettette edeltäpäin huolehdi, miten te vastaatte puolestanne.

14 Pankaa siis sydämellenne, ettette etukäteen valmistaudu puolustautumaan.

14. Niin pankaat nyt se teidän sydämeenne, ettette ennen ajattelisi, kuinka teidän pitää edestänne vastaaman:

14. Nijn pangat nyt se sydämeen ettet te murehdis cuinga teidän pitä edestänne wastaman:

14. Nin pangat nyt se wahwast teiden Sydhemehen/ ettei teiden pide murectiman/ quinga teiden pite edhesten wastama'/ (Niin pankaat nyt se wahwasti teidän sydämeen/ ettei teidän pidä murehtiman/ kuinka teidän pitää edestän wastaaman/)

14 θέτε οὖν εἰς τὰς καρδίαις ὑμῶν μὴ προμελετᾶν ἀπολογηθῆναι· ( théte οȗn eἰs tàs κardίaιs ὑmõn mì prοmeletãn ἀpοlοgithĩnaι: )

θεσθε ουν εις τας καρδιας υμων μη προμελεταν απολογηθηναι 14 (thesthe oun eis tas kardias umon mi promeletan apologithinai)

14 Therefore place (it) into your° hearts, not to meditate beforehand how to make a defense.</J>

14. Settle it therefore in your hearts, not to meditate before what ye shall answer:

14. So nehmet nun zu Herzen, daß ihr nicht sorget, wie ihr euch verantworten sollt.

14. Ponéd pues en vuestros corazones de no pensar ántes como hayais de responder.

14 Итак положите себе на сердце не обдумывать заранее,что отвечать,

15 Sillä minä annan teille suun ja viisauden, jota vastaan eivät ketkään teidän vastustajanne kykene asettumaan tai väittämään.

15 Sillä minä annan teille puhekyvyn* ja viisauden, jota vastaan eivät ketkään vastustajanne kykene väittämään tai asettumaan.

15. Sillä minä annan teille suun ja viisauden, jota ei he voi puhua vastaan eikä seisoa vastaan, kaikki jotka teitä vastaan ovat.

15. Sillä minä annan teille suun ja wijsauden jota ei he woi wastan puhua eikä caicki teidän wastanseisojan taida wastan olla:

15. Sille ette mine annan teille Suun ia Wijsaudhen/ ionga wastan eiuet he woi wastansano/ eike wastanseiso Caiki teiden wastanseisoijat. (Sillä että minä annan teille suun ja wiisauden/ jonka wastaan eiwät he woi wastaan sanoa/ eikä wastaan seisoa teidän wastaanseisojat.)

15 ἐγὼ γὰρ δώσω ὑμῖν στόμα καὶ σοφίαν, ᾗ οὐ δυνήσονται ἀντειπεῖν οὐδὲ ἀντιστῆναι πάντες οἱ ἀντικείμενοι ὑμῖν. ( ẻgὸ gàr dóso ὑmῖn stόma κaὶ sοfίan, ἷ οὐ dunísοntaι ἀnteιpeῖn οὐdè ἀntιstĩnaι pántes οἱ ἀntικeίmenοι ὑmῖn. )

εγω γαρ δωσω υμιν στομα και σοφιαν η ου δυνησονται αντειπειν ουδε αντιστηναι παντες οι αντικειμενοι υμιν 15 (ego gar doso umin stoma kai sofian i ou dunisontai anteipein oude antistinai pantes oi antikeimenoi umin)

15 For* I will be giving you° a mouth and wisdom, which all who lay in opposition to you° will not be able to stand against, nor to speak against.</J>

15. For I will give you a mouth and wisdom, which all your adversaries shall not be able to gainsay nor resist.

15. Denn ich will euch Mund und Weisheit geben, welcher nicht sollen widersprechen können noch widerstehen alle eure Widersacher.

15. Porque yo os daré boca y sabiduría, a la cual no podrán resistir, ni contradecir todos los que se os opondrán.

15 ибо Я дам вам уста и премудрость, которой не возмогут противоречить ни противостоять все, противящиеся вам.

16 Omat vanhemmatkin ja veljet ja sukulaiset ja ystävät antavat teidät alttiiksi; ja muutamia teistä tapetaan,

16 Myös vanhemmat ja veljet ja sukulaiset ja ystävät antavat teitä alttiiksi ja tappavat joitakin teistä.

16. Niin te myös annetaan ylön vanhimmilta, veljiltä, langoilta ja ystäviltä, ja muutamat teistä he tappavat,

16. Nijn te myös ylönannetan wanhimmildanne weljildänne langoildanne ja ystäwildänne ja muutamat teistä he tappawat.

16. Nin te mös ylena'netan Wanhemildan/ welijlden Langoildan ia Ysteuilden/ ia monicadhat teiste he tappauat. (Niin te myös ylenannetaan wanhemmiltan/ weljiltään langoiltaan ja ystäwiltän/ ja monikahdat teistä he tappawat.)

16 παραδοθήσεσθε δὲ καὶ ὑπὸ γονέων καὶ συγγενῶν καὶ φίλων καὶ ἀδελφῶν, καὶ θανατώσουσιν ἐξ ὑμῶν, ( paradοthísesthe dè κaὶ ὑpὸ gοnéon κaὶ suggenõn κaὶ fίlon κaὶ ἀdelfõn, κaὶ thanatósοusιn ẻks ὑmõn, )

παραδοθησεσθε δε και υπο γονεων και αδελφων και συγγενων και φιλων και θανατωσουσιν εξ υμων 16 (paradothisesthe de kai upo goneon kai adelfon kai sungenon kai filon kai thanatosousin ex umon)

16 But you° will be given up even by parents and relatives and friends, and brethren, and they will be slaying (some) out of you°.</J>

16. And ye shall be betrayed both by parents, and brethren, and kinsfolks, and friends; and some of you shall they cause to be put to death.

16. Ihr werdet aber überantwortet werden von den Eltern, Brüdern, Gefreunden und Freunden; und sie werden euer etliche töten.

16. Mas seréis entregados aun por vuestros padres, y hermanos, y parientes, y amigos; y matarán a algunos de vosotros.

16 Преданы также будете и родителями, ибратьями, и родственниками, и друзьями, и некоторых из вас умертвят;

17 ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden.

17 Ja te tulette kaikkien vihattaviksi minun nimeni vuoksi.

17. Ja te tulette vihattaviksi kaikilta, minun nimeni tähden.

17. Ja te ylöncadzotan caikilda minun Nimeni tähden:

17. Ja te ylencatzotan caikilda minun Nimeni tedhen/ (Niin te ylenkatsokaan kaikilta minun nimeni tähden/)

17 καὶ ἔσεσθε μισούμενοι ὑπὸ πάντων διὰ τὸ ὄνομά μου· ( κaὶ ἔsesthe mιsοúmenοι ὑpὸ pánton dιà tὸ ὄnοmá mοu: )

και εσεσθε μισουμενοι υπο παντων δια το ονομα μου 17 (kai esesthe misoumenoi upo panton dia to onoma mou)

17 And you° will be hated by all men because of my name.</J>

17. And ye shall be hated of all men for my name's sake.

17. Und ihr werdet gehaßt sein von jedermann um meines Namens willen.

17. Y seréis aborrecidos de todos, por causa de mi nombre.

17 и будете ненавидимы всеми за имя Мое,

18 Mutta ei hiuskarvaakaan teidän päästänne katoa.

18 Mutta ei hiuskaan päästänne katoa.

18. Vaan ei hiuskarvakaan pidä teidän päästänne hukkuman.

18. Waan ei hiuscarwacan pidä teidän päästänne huckuman.

18. waan eiswinga hiuscarua pidhe teiden päästen huckuman. (waan ei suinkaan hiuskarwa pidän teidän päästään hukkuman.)

18 καὶ θρὶξ ἐκ τῆς κεφαλῆς ὑμῶν οὐ μὴ ἀπόληται· ( κaὶ thrὶks ẻκ tĩs κefalĩs ὑmõn οὐ mì ἀpόlitaι: )

και θριξ εκ της κεφαλης υμων ου μη αποληται 18 (kai thrix ek tis kefalis umon ou mi apolitai)

18 And a hair out of your° head should never perish.</J>

18. But there shall not an hair of your head perish.

18. Und ein Haar von eurem Haupte soll nicht umkommen.

18. Mas un pelo de vuestra cabeza no perecerá.

18 но и волос с головы вашей не пропадет, –

19 Kestäväisyydellänne te voitatte omaksenne elämän.

19 *Omistakaa elämänne kestävyytenne avulla.*

19. Pitäkäät teidän sielunne kärsivällisyydessä.

19. Pitäkät teidän sielunne kärsimises.

19. Omistacat teiden Sielun kersimisen cautta. (Omistakaat teidän sielun kärsimisen kautta.)

19 ἐν τῇ ὑπομονῇ ὑμῶν κτήσασθε τὰς ψυχὰς ὑμῶν. ( ẻn tῖ ὑpοmοnῖ ὑmõn κtísasthe tàs psuchàs ὑmõn. )

εν τη υπομονη υμων κτησασθε τας ψυχας υμων 19 (en ti upomoni umon ktisasthe tas psuchas umon)

19 (You)</J>° (will) procure° your° souls in your° endurance.

19. In your patience possess ye your souls.

19. Fasset eure Seelen mit Geduld.

19. En vuestra paciencia poseed vuestras almas.

19 терпением вашим спасайте души ваши.

20 Mutta kun te näette Jerusalemin sotajoukkojen ympäröimänä, silloin tietäkää, että sen hävitys on lähellä.

20 Mutta kun näette Jerusalemin sotajoukkojen ympäröimänä, silloin tietäkää, että sen hävitys on lähellä.

20. Mutta kuin te näette Jerusalemin sotaväeltä piiritettävän, niin tietäkäät, että hänen perikatonsa on lähestynyt.

20. COsca te näettä Jerusalemin sotawäeldä pijritettäwän nijn tietkät että hänen pericatons on lähestynyt.

20. Coska te nyt näette Jerusalemin ymberipiritetteuen Sotawäelde/ nin te tietke ette hene' pericatons ombi lehestynyt. (Koska te nyt näette Jerusalemin ympäri piiritettäwän sotawäeltä/ niin te tietäkää että hänen perikatonsa ompi lähestynyt.)

20 ὅταν δὲ ἴδητε κυκλουμένην ὑπὸ στρατοπέδων τὴν Ἱερουσαλήμ, τότε γνῶτε ὅτι ἤγγικεν ἡ ἐρήμωσις αὐτῆς. ( ὅtan dè ἴdite κuκlοuménin ὑpὸ stratοpédon tìn Ἱerοusalím, tόte gnõte ὅtι ἴggικen ἱ ẻrímosιs aὐtĩs. )

οταν δε ιδητε κυκλουμενην υπο στρατοπεδων την ιερουσαλημ τοτε γνωτε οτι ηγγικεν η ερημωσις αυτης 20 (otan de idite kukloumenin upo stratopedon tin ierousalim tote gnote oti ingiken i erimosis aftis)

20 But whenever you° behold Jerusalem surrounded by encamped armies, then know° that her desolation has drawn near.</J>

20. And when ye shall see Jerusalem compassed with armies, then know that the desolation thereof is nigh.

20. Wenn ihr aber sehen werdet Jerusalem belagert mit einem Heer, so merket daß herbeigekommen ist seine Verwüstung.

20. Y cuando viereis a Jerusalem cercada de ejércitos, sabád entónces que su destrucción ha llegado.

20 Когда же увидите Иерусалим, окруженный войсками, тогда знайте, что приблизилось запустение его:

21 Silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille, ja jotka ovat kaupungissa, lähtekööt sieltä pois, ja jotka maalla ovat, älkööt sinne menkö.

21 Silloin Juudeassa olevat paetkoot vuorille, ja Jerusalemissa* olevat lähtekööt pois, ja maaseudulla olevat älkööt menkö sinne.

21. Silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkaan vuorille, ja jotka hänen keskellänsä ovat, ne lähtekään sieltä ulos, ja jotka maalla ovat, älkään häneen menkö sisälle.

21. Silloin ne jotca Judeas owat paetcan mäkein puoleen: ja jotca hänen keskelläns owat ne sieldä pois mengän: ja jotca maalla owat älkän sisälle mengö.

21. Silloin ne iotca Judeas ouat/ paetkaat mäkein polen/ Ja iotca henen keskellens ouat/ ne sielde poismengen/ Ja iotca Maalla ouat/ elket he sisellemengö. (Silloin ne jotka Judeassa owat/ paetkaat mäkein puoleen/ Ja jotka hänen keskellänsä owat/ ne sieltä pois menkään/ Ja jotak maalla owat/ älkäät he sisälle menkö.)

21 τότε οἱ ἐν τῇ Ἰουδαίᾳ φευγέτωσαν εἰς τὰ ὄρη, καὶ οἱ ἐν μέσῳ αὐτῆς ἐκχωρείτωσαν, καὶ οἱ ἐν ταῖς χώραις μὴ εἰσερχέσθωσαν εἰς αὐτήν, ( tόte οἱ ẻn tῖ Ἰοudaίᾳ feugétosan eἰs tà ὄri, κaὶ οἱ ẻn mésǫ aὐtĩs ẻκchoreίtosan, κaὶ οἱ ẻn taῖs chóraιs mì eἰserchésthosan eἰs aὐtín, )

τοτε οι εν τη ιουδαια φευγετωσαν εις τα ορη και οι εν μεσω αυτης εκχωρειτωσαν και οι εν ταις χωραις μη εισερχεσθωσαν εις αυτην 21 (tote oi en ti ioudaia febgetosan eis ta ori kai oi en meso aftis ekchoreitosan kai oi en tais chorais mi eiserchesthosan eis aftin)

21 Then those who are in Judea, let them flee to the mountains, and those who are in the midst of her, let them vacate, and those who are in the region, do not let them enter in it.</J>

21. Then let them which are in Judaea flee to the mountains; and let them which are in the midst of it depart out; and let not them that are in the countries enter thereinto.

21. Alsdann, wer in Judäa ist, der fliehe auf das Gebirge, und wer drinnen ist, der weiche heraus, und wer auf dem Lande ist, der komme nicht hinein.

21. Entónces los que estuvieren en Judea, huyan a los montes; y los que estuvieren en medio de ella, váyanse; y los que en las otras regiones, no entren en ella.

21 тогда находящиеся в Иудее да бегут в горы; и кто вгороде, выходи из него; и кто в окрестностях, не входи в него,

22 Sillä ne ovat koston päiviä, että kaikki täyttyisi, mikä kirjoitettu on.

22 Sillä ne ovat koston päiviä, jotta kaikki toteutuisi, mikä on kirjoitettu.

22. Sillä ne ovat kostopäivät, että kaikki täytettäisiin, mitkä kirjoitetut ovat.

22. Sillä ne owat costopäiwät että caicki pitä täytettämän cuin kirjoitetut owat.

22. Sille ne ouat Costo peiuet/ ette caiki teutettemen pite quin kirioitetudh ouat. (Sillä ne owat kostopäiwät/ että kaikki täytettämän pitää kuin kirjoitetut owat.)

22 ὅτι ἡμέραι ἐκδικήσεως αὗταί εἰσι τοῦ πληρωθῆναι πάντα τὰ γεγραμμένα. ( ὅtι ἱméraι ẻκdικíseos aὗtaί eἰsι tοȗ plirothĩnaι pánta tà gegramména. )

οτι ημεραι εκδικησεως αυται εισιν του πληρωθηναι παντα τα γεγραμμενα 22 (oti imerai ekdikiseos aftai eisin tou plirothinai panta ta gegrammena)

22 Because these are days of vengeance, that all things which have been written may be fulfilled.</J>

22. For these be the days of vengeance, that all things which are written may be fulfilled.

22. Denn das sind die Tage der Rache, daß erfüllet werde alles, was geschrieben ist.

22. Porque estos son dias de venganza, para que se cumplan todas las cosas que están escritas.

22 потому что это дни отмщения, да исполнится все написанное.

23 Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä! Sillä suuri hätä on oleva maan päällä ja viha tätä kansaa vastaan;

23 Voi raskaita ja imettäviä niinä päivinä! Sillä suuri hätä on oleva maan päällä ja viha tätä kansaa vastaan.

23. Mutta voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä! Sillä suuri vaiva pitää maan päällä oleman ja viha tämän kansan päällä.

23. Mutta woi rascaita ja imettäwäisiä nijnä päiwinä. Sillä suuri waiwa pitä maan päällä oleman ja wiha tämän Canssan päällä.

23. Mutta We Raskaille ia imetteuille nine peiuine. Sille ette swri Waiua pite olema' Maan päle/ ia yxi Wiha teme' Ca'ssan ylitze/ (Mutta woi raskaille ja imettäwille niinä päiwinä. Sillä että suuri waiwa pitää oleman maan päällä/ ja yksi wiha tämän kansan ylitse/)

23 οὐαὶ δὲ ταῖς ἐν γαστρὶ ἐχούσαις καὶ ταῖς θηλαζούσαις ἐν ἐκείναις ταῖς ἡμέραις· ἔσται γὰρ τότε ἀνάγκη μεγάλη ἐπὶ τῆς γῆς καὶ ὀργὴ τῷ λαῷ τούτῳ, ( οὐaὶ dè taῖs ẻn gastrὶ ẻchοúsaιs κaὶ taῖs thiladzοúsaιs ẻn ẻκeίnaιs taῖs ἱméraιs: ἔstaι gàr tόte ἀnágκi megáli ẻpὶ tĩs gĩs κaὶ ὀrgì tỡ laỡ tοútǫ, )

ουαι δε ταις εν γαστρι εχουσαις και ταις θηλαζουσαις εν εκειναις ταις ημεραις εσται γαρ αναγκη μεγαλη επι της γης και οργη εν τω λαω τουτω 23 (ouai de tais en gastri echousais kai tais thilazousais en ekeinais tais imerais estai gar ananki megali epi tis gis kai orgi en to lao touto)

23 But woe to those who are holding (a child) in (their) womb {i.e. pregnant} and to those who are nursing in those days! For* a great calamity will be upon the land, and wrath among this people.</J>

23. But woe unto them that are with child, and to them that give suck, in those days! for there shall be great distress in the land, and wrath upon this people.

23. Weh aber den Schwangern und Säugerinnen in jenen Tagen! Denn es wird große Not auf Erden sein und ein Zorn über dies Volk,

23. Mas, ¡ay de las preñadas, y de las que crian en aquellos dias! porque habrá apretura grande sobre la tierra, e ira sobre este pueblo.

23 Горе же беременным и питающим сосцами в те дни; ибо великое будет бедствие на земле и гнев на народ сей:

24 ja he kaatuvat miekan terään, heidät viedään vangeiksi kaikkien kansojen sekaan, ja Jerusalem on oleva pakanain tallattavana, kunnes pakanain ajat täyttyvät.

24 He kaatuvat miekan terään ja heidät viedään vankeuteen kaikkien kansojen sekaan. Ja Jerusalem on oleva pakanain tallattavana, kunnes pakanain ajat täyttyvät.

24. Ja heidän pitää lankeeman miekan terään, ja he viedään vangiksi kaikkinaisen kansan sekaan. Ja Jerusalem pitää tallattaman pakanoilta, siihen asti kuin pakanain aika täytetään.

24. Ja heidän pitä langeman miecan terän edesä ja he wiedän fangixi caickinaisen Canssan secaan. Ja Jerusalem pitä tallattaman pacanoilda sijhenasti cuin pacanain aica täytetän.

24. Ja heiden pite langeman Miecan teren edes/ ia he wiedhen Fangina caikinaisen Canssan secan. Ja Jerusalem pite tallattaman Pacanoilda/ sihenasti ette Pacanaiden aica pite teutettemen. (Ja heidän pitää lankeaman miekan terän edessä/ ja he wiedään wankina kaikkinaisen kansan sekaan. Ja Jerusalem pitää tallattaman pakanoilta/ siihen asti että pakanaiden aika pitää täytettämän.)

24 καὶ πεσοῦνται στόματι μαχαίρας, καὶ αἰχμαλωτισθήσονται εἰς πάντα τὰ ἔθνη, καὶ Ἱερουσαλὴμ ἔσται πατουμένη ὑπὸ ἐθνῶν ἄχρι οὗ πληρωθῶσι καιροὶ ἐθνῶν. ( κaὶ pesοȗntaι stόmatι machaίras, κaὶ aἰchmalotιsthísοntaι eἰs pánta tà ἔthni, κaὶ Ἱerοusalìm ἔstaι patοuméni ὑpὸ ẻthnõn ἄchrι οὗ plirothõsι κaιrοὶ ẻthnõn. )

και πεσουνται στοματι μαχαιρας και αιχμαλωτισθησονται εις παντα τα εθνη και ιερουσαλημ εσται πατουμενη υπο εθνων αχρι πληρωθωσιν καιροι εθνων 24 (kai pesountai stomati machairas kai aichmalotisthisontai eis panta ta ethni kai ierousalim estai patoumeni upo ethnon achri plirothosin kairoi ethnon)

24 And they will be falling by the edge of the sword and will be captured into all the nations, and Jerusalem will be trampled on by the Gentiles, till the times of the Gentiles should be fulfilled. {Luk 21:25-28 & Mat 24:27, 24:29-31 & Mar 13:24-37 & Acts 1:11 & 1Th 4:13-17 & 2Th 1:7-9 & 1Co 15:51-15:58 & Rev 1:7 Second Coming.}

24. And they shall fall by the edge of the sword, and shall be led away captive into all nations: and Jerusalem shall be trodden down of the Gentiles, until the times of the Gentiles be fulfilled.

24. und sie werden fallen durch des Schwertes Schärfe und gefangen geführt werden unter alle Völker; und Jerusalem wird zertreten werden von den Heiden, bis daß der Heiden Zeit erfüllt wird.

24. Y caerán a filo de espada, y serán llevados cautivos por todas las naciones; y Jerusalem será hollada de los Gentiles, hasta que los tiempos de los Gentiles sean cumplidos.

24 и падут от острия меча, и отведутся в плен во все народы; и Иерусалим будет попираем язычниками, доколе не окончатся времена язычников.

25 Ja on oleva merkit auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat.

25 On oleva merkkejä auringossa ja kuussa ja tähdissä ja kansoilla epätoivoinen ahdistus maan päällä *pauhaavan meren aallokon* vuoksi.

25. Ja merkit pitää oleman auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja maassa kansalla ahdistus epäilyksen tähden. Ja meri ja aallot pitää pauhaaman.

25. JA merkit pitä oleman Auringos ja Cuus ja Tähdeis. Ja maasa Canssalla ahdistus epäillyxen tähden. Ja Meri ja Allot pitä pauhaman.

25. Ja merckit pite oleman Auringos ia Cuus ia Tehdhis. Ja maas Canssalla adhistos epelyxen teden. Ja Meri ia Allot pite pauhaman. (Ja merkit pitää oleman auringossa ja kuussa ja tähdissä. Ja maassa kansalla ahdistus epäilyksen tähden. Ja meri ja aallot pitää pauhaaman.)

25 Καὶ ἔσται σημεῖα ἐν ἡλίῳ καὶ σελήνῃ καὶ ἄστροις, καὶ ἐπὶ τῆς γῆς συνοχὴ ἐθνῶν ἐν ἀπορίᾳ ἠχούσης θαλάσσης καὶ σάλου, ( Κaὶ ἔstaι simeῖa ẻn ἱlίǫ κaὶ selínΐ κaὶ ἄstrοιs, κaὶ ẻpὶ tĩs gĩs sunοchì ẻthnõn ẻn ἀpοrίᾳ ἰchοúsis thalássis κaὶ sálοu, )

και εσται σημεια εν ηλιω και σεληνη και αστροις και επι της γης συνοχη εθνων εν απορια ηχουσης θαλασσης και σαλου 25 (kai estai simeia en ilio kai selini kai astrois kai epi tis gis sunochi ethnon en aporia ichousis thalassis kai salou)

25 And there will be signs in the sun and moon and stars, and dismay of nations upon the earth, in perplexity from the noisy sea and the (noisy) billows;</J>

25. And there shall be signs in the sun, and in the moon, and in the stars; and upon the earth distress of nations, with perplexity; the sea and the waves roaring;

25. Und es werden Zeichen geschehen an Sonne und Mond und Sternen; und auf Erden wird den Leuten bange sein, und sie werden zagen, und das Meer und die Wassermengen werden brausen,

25. Entónces habrá señales en el sol, y en la luna, y en las estrellas; y en la tierra apretura de naciones, con perplejidad; bramando la mar y las ondas;

25 И будут знамения в солнце и луне и звездах, а на земле уныние народов и недоумение; и море восшумит и возмутится;

26 Ja ihmiset menehtyvät peljätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa; sillä taivaitten voimat järkkyvät.

26 Ihmiset menehtyvät pelätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa, sillä taivaitten voimat järkkyvät.

26. Ja ihmiset maassa pitää nääntymän pelvon ja odottamisen tähden niitä, mitkä maan piirin päälle tulevat; sillä taivaan voimat pitää liikutettaman.

26. Ja ihmiset maasa pitä cuiwettuman pelgon tähden ja odottamisen tähden nijtä cuin maan pijrin päälle tulewat: sillä Taiwan woimat pitä lijcutettaman.

26. Ja Inhimiset maasa pite quiuettuman pelghon teden/ ia odottamisen teden/ nijte/ quin tuleuat Maan pijrin päle/ Sille ette Taiua' auwd pite licutettaman. (Ja ihmiset maassa pitää kuiwettuman pelon tähden/ ja odottamisen tähden/ niitä/ kuin tulewat maan piirin päälle/ Sillä että taiwaan awut pitää liikutettaman.)

26 ἀποψυχόντων ἀνθρώπων ἀπὸ φόβου καὶ προσδοκίας τῶν ἐπερχομένων τῇ οἰκουμένῃ· αἱ γὰρ δυνάμεις τῶν οὐρανῶν σαλευθήσονται. ( ἀpοpsuchόnton ἀnthrópon ἀpὸ fόbοu κaὶ prοsdοκίas tõn ẻperchοménon tῖ οἰκοuménΐ: aἱ gàr dunámeιs tõn οὐranõn saleuthísοntaι. )

αποψυχοντων ανθρωπων απο φοβου και προσδοκιας των επερχομενων τη οικουμενη αι γαρ δυναμεις των ουρανων σαλευθησονται 26 (apopsuchonton anthropon apo fobou kai prosdokias ton eperchomenon ti oikoumeni ai gar dunameis ton ouranon salefthisontai)

26 men passing-out from fear and expectation of the things which are coming upon the inhabited-earth; for* the powers of the heavens will be shaken.</J>

26. Men's hearts failing them for fear, and for looking after those things which are coming on the earth: for the powers of heaven shall be shaken.

26. und Menschen werden verschmachten vor Furcht und vor Warten der Dinge, die kommen sollen auf Erden; denn auch der Himmel Kräfte werden sich bewegen.

26. Secándose los hombres a causa del temor, y esperando las cosas que sobrevendrán a la redondez de la tierra; porque las virtudes de los cielos serán conmovidas.

26 люди будут издыхать от страха и ожидания бедствий , грядущих на вселенную, ибо силы небесные поколеблются,

27 Ja silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvessä suurella voimalla ja kirkkaudella.

27 Silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvessä ylen voimallisena ja kirkkaana.

27. Ja silloin heidän pitää näkemän Ihmisen Pojan tulevan pilvissä suurella voimalla ja kunnialla.

27. Ja silloin heidän pitä näkemän ihmisen Pojan tulewan pilwis suurella woimalla ja cunnialla.

27. Ja silloin heiden pite näkemen Inhimisen Poian tuleua' piluis swrella woimalla ia Cunnialla. (Ja silloin heidän pitää näkemän Ihmisen Pojan tulewan pilwes suurella woimalla ja kunnialla.)

27 καὶ τότε ὄψονται τὸν υἱὸν τοῦ ἀνθρώπου ἐρχόμενον ἐν νεφέλῃ μετὰ δυνάμεως καὶ δόξης πολλῆς. ( κaὶ tόte ὄpsοntaι tὸn uἱὸn tοȗ ἀnthrópοu ẻrchόmenοn ẻn nefélΐ metà dunámeos κaὶ dόksis pοllĩs. )

και τοτε οψονται τον υιον του ανθρωπου ερχομενον εν νεφελη μετα δυναμεως και δοξης πολλης 27 (kai tote opsontai ton uion tou anthropou erchomenon en nefeli meta dunameos kai doxis pollis)

27 And then they will be seeing the Son of Man coming in a cloud with power and much glory.</J>

27. And then shall they see the Son of man coming in a cloud with power and great glory.

27. Und alsdann werden sie sehen des Menschen Sohn kommen in der Wolke mit großer Kraft und Herrlichkeit.

27. Y entónces verán al Hijo del hombre, que vendrá en una nube con poder y grande gloria.

27 и тогда увидят Сына Человеческого, грядущего на облаке с силою и славою великою.

28 Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä."

28 Mutta kun nämä alkavat tapahtua. rohkaiskaa* itsenne ja nostakaa päänne, sillä vapautuksenne on lähellä."

28. Mutta kuin nämät rupeevat tapahtumaan, niin katsokaat, ja nostakaat päänne ylös; sillä teidän lunastuksenne silloin lähestyy.

28. Cosca nämät rupewat tapahtuman nijn cadzocat ja nostacat päänne ylös: sillä teidän lunastuxenne silloin lähesty.

28. Coska nämet rupeuat tapactuman/ nin yleskatzocat ia ylesnostacat teiden Päen/ senteden ette teiden Lunastuxen silloin lehestupi. (Koska nämät rupeawat tapahtuman/ niin ylenkatsowat ja ylösnostakaat teidän pään/ sentähden että teidän lunastuksen silloin lähestyypi.)

28 ἀρχομένων δὲ τούτων γίνεσθαι ἀνακύψατε καὶ ἐπάρατε τὰς κεφαλὰς ὑμῶν, διότι ἐγγίζει ἡ ἀπολύτρωσις ὑμῶν. ( ἀrchοménon dè tοúton gίnesthaι ἀnaκúpsate κaὶ ẻpárate tàs κefalàs ὑmõn, dιόtι ẻggίdzeι ἱ ἀpοlútrosιs ὑmõn. )

αρχομενων δε τουτων γινεσθαι ανακυψατε και επαρατε τας κεφαλας υμων διοτι εγγιζει η απολυτρωσις υμων 28 (archomenon de touton ginesthai anakupsate kai eparate tas kefalas umon dioti engizei i apolutrosis umon)

28 But (while) these things are beginning to happen, stand-erect° and lift° up your° heads, because your° redemption is drawing near</J>. {Luk 21:29-33 & Mat 24:32-35 & Mar 13:28-31 Destruction of Jerusalem AD 70.}

28. And when these things begin to come to pass, then look up, and lift up your heads; for your redemption draweth nigh.

28. Wenn aber dieses anfängt zu geschehen, so sehet auf und erhebet eure Häupter, darum daß sich eure Erlösung naht.

28. Y cuando estas cosas comenzaren a hacerse, mirád, y levantád vuestras cabezas; porque vuestra redención está cerca.

28 Когда же начнет это сбываться, тогда восклонитесь иподнимите головы ваши, потому что приближается избавление ваше.

29 Ja hän puhui heille vertauksen: "Katsokaa viikunapuuta ja kaikkia puita.

29 Hän puhui heille myös vertauksen: "Katsokaa viikunapuuta ja kaikkia puita.

29. Ja hän sanoi heille vertauksen: katsokaat fikunapuuta ja kaikkia puita.

29. Ja hän sanoi heille wertauxen: cadzocat ficunapuuta ja caickia puita cosca ne puhkewat

29. Ja hen sanoi heille Wertauxen/ Catzocat Fikuna puuta/ ia caiki Puita/ coska he wlospuhckeuat/ (Ja hän sanoi heille wertauksen/ Katsokaat wiikunapuuta/ ja kaikkia puita/ koska he ulospuhkeawat/)

29 Καὶ εἶπε παραβολὴν αὐτοῖς· Ἴδετε τὴν συκῆν καὶ πάντα τὰ δένδρα. ( Κaὶ eἶpe parabοlìn aὐtοῖs: Ἴdete tìn suκĩn κaὶ pánta tà déndra. )

και ειπεν παραβολην αυτοις ιδετε την συκην και παντα τα δενδρα 29 (kai eipen parabolin aftois idete tin sukin kai panta ta dendra)

29 And he spoke to them a parable: Behold° the fig tree and all the trees.</J>

29. And he spake to them a parable; Behold the fig tree, and all the trees;

29. Und er sagte ihnen ein Gleichnis: Sehet an den Feigenbaum und alle Bäume:

29. Y les dijo también una parábola: Mirád la higuera, y todos los árboles:

29 И сказал им притчу: посмотрите на смоковницу и навсе деревья:

30 Kun ne jo puhkeavat lehteen, niin siitä te näette ja itsestänne ymmärrätte, että kesä jo on lähellä.

30 Kun ne jo puhkeavat lehteen, näette ja itsestänne ymmärrätte, että kesä on jo lähellä.

30. Kuin ne jo puhkeevat, niin te näette ja itse teistänne ymmärrätte, että suvi on jo läsnä.

30. Nijn te idze nijstä näette ja ymmärrätte että suwi on läsnä.

30. Nin te itze nijste näet ia merkitzet ette Suui on lesse. (Niin te itse niistä näet ja merkitset että suwi on läsnä.)

30 ὅταν προβάλωσιν ἤδη, βλέποντες ἀφ’ ἑαυτῶν γινώσκετε ὅτι ἤδη ἐγγὺς τὸ θέρος ἐστίν· ( ὅtan prοbálosιn ἴdi, blépοntes ἀf’ ἑautõn gιnósκete ὅtι ἴdi ẻggὐs tὸ thérοs ẻstίn: )

οταν προβαλωσιν ηδη βλεποντες αφ εαυτων γινωσκετε οτι ηδη εγγυς το θερος εστιν 30 (otan probalosin idi blepontes af eafton ginoskete oti idi engus to theros estin)

30 Whenever they already cast forth (leaves), you° know from looking (at them) yourselves that the summer is already near.</J>

30. When they now shoot forth, ye see and know of your own selves that summer is now nigh at hand.

30. wenn sie jetzt ausschlagen, so sehet ihr's an ihnen und merket, daß jetzt der Sommer nahe ist.

30. Cuando ya brotan, viéndolos, de vosotros mismos entendéis que el verano está ya cerca:

30 когда они уже распускаются, то, видя это, знаете сами, что уже близко лето.

31 Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että Jumalan valtakunta on lähellä.

31 Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että Jumalan valtakunta on lähellä.

31. Niin myös te, kuin te näette nämät tapahtuvan, tietäkäät, että Jumalan valtakunta on läsnä.

31. Nijn myös te cosca te näette nämät tapahtuwan sijtä tietkät että Jumalan waldacunda on läsnä.

31. Nin mös te/ coska te näet nemet tapactuuan/ sijtte tietket ette Jumalan Waldakunda ombi lesse. (Niin myös te/ koska te näet nämät tapahtuwan/ siitä tietkää että Jumalan waltakunta ompi läsnä.)

31 οὕτω καὶ ὑμεῖς, ὅταν ἴδητε ταῦτα γινόμενα, γινώσκετε ὅτι ἐγγύς ἐστιν ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ. ( οὕto κaὶ ὑmeῖs, ὅtan ἴdite taȗta gιnόmena, gιnósκete ὅtι ẻggús ẻstιn ἱ basιleίa tοȗ Theοȗ. )

ουτως και υμεις οταν ιδητε ταυτα γινομενα γινωσκετε οτι εγγυς εστιν η βασιλεια του θεου 31 (outos kai umeis otan idite tafta ginomena ginoskete oti engus estin i basileia tou theou)

31 So also you°, whenever you° behold° these things happening, know° that the kingdom of God is near.</J>

31. So likewise ye, when ye see these things come to pass, know ye that the kingdom of God is nigh at hand.

31. Also auch ihr: wenn ihr dies alles sehet angehen, so wisset, daß das Reich Gottes nahe ist.

31. Así también vosotros, cuando viereis hacerse estas cosas, entendéd que está cerca el reino de Dios.

31 Так, и когда вы увидите то сбывающимся, знайте, что близко Царствие Божие.

32 Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki tapahtuu.

32 Totisesti sanon teille: tämä sukukunta ei katoa, kunnes kaikki on tapahtunut.

32. Totisesti minä sanon teille: ei tämän sukukunnan pidä suinkaan hukkuman, siihenasti kuin nämät kaikki tapahtuvat.

32. Totisest minä sanon teille: ei tämän sucucunnan pidä ennen huckuman cuin nämät caicki tapahtuwat.

32. Totisesta sano mine teille/ Ettei teme Sucukunda pide ennen huckundeman/ quin nämet caiki tapactuuat. (Totisesti sanon minä teille/ Ettei tämä sukukunta pidä ennen hukkaantuman/ kuin nämät kaikki tapahtuwat.)

32 ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι οὐ μὴ παρέλθῃ ἡ γενεὰ αὕτη ἕως ἂν πάντα γένηται. ( ἀmìn légo ὑmῖn ὅtι οὐ mì parélthΐ ἱ geneà aὕti ἕos ἂn pánta génitaι. )

αμην λεγω υμιν οτι ου μη παρελθη η γενεα αυτη εως αν παντα γενηται 32 (amin lego umin oti ou mi parelthi i genea afti eos an panta genitai)

32 Assuredly I am saying to you°, This generation should never pass away, until all things should happen.</J>

32. Verily I say unto you, This generation shall not pass away, till all be fulfilled.

32. Wahrlich ich sage euch: Dies Geschlecht wird nicht vergehen, bis daß es alles geschehe.

32. De cierto os digo, que no pasará esta generación, hasta que todo sea hecho.

32 Истинно говорю вам: не прейдет род сей, как все это будет;

33 Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.

33 Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.

33. Taivas ja maa on hukkuva, vaan minun sanani ei pidä ikänä hukkaantuman.

33. Taiwas ja maa on huckuwa waan minun sanani ei pidä huckanduman.

33. Taiuas ia Maa huckupi/ waan minu' Sanani ei pidhe huckanduma'. (Taiwas ja maa hukkuupi/ waan minun sanani ei pidä hukkaantuman.)

33 ὁ οὐρανὸς καὶ ἡ γῆ παρελεύσονται, οἱ δὲ λόγοι μου οὐ μὴ παρέλθωσι. ( ὁ οὐranὸs κaὶ ἱ gĩ pareleúsοntaι, οἱ dè lόgοι mοu οὐ mì parélthosι. )

ο ουρανος και η γη παρελευσονται οι δε λογοι μου ου μη παρελθωσιν 33 (o ouranos kai i gi parelefsontai oi de logoi mou ou mi parelthosin)

33 The heaven and the earth will be passing away, but my words should never pass away. {Luk 21:34-36 & Mat 24:36-44 & Mar 13:32-37 Second Coming.}

33. Heaven and earth shall pass away: but my words shall not pass away.

33. Himmel und Erde werden vergehen; aber meine Worte vergehen nicht.

33. El cielo y la tierra pasarán, mas mis palabras no pasarán.

33 небо и земля прейдут, но слова Мои не прейдут.

34 Mutta pitäkää vaari itsestänne, ettei teidän sydämiänne raskauta päihtymys ja juoppous eikä elatuksen murheet, niin että se päivä yllättää teidät äkkiarvaamatta

34 Mutta ottakaa vaari itsestänne, ettei sydämiänne raskauta päihtymys ja juoppous ja elatuksen murheet, niin että se päivä yllättää teidät *äkkiarvaamatta.

34. Mutta kavahtakaat, ettei teidän sydämenne koskaan raskauteta ylönsyömisestä ja juopumisesta ja elatuksen murheesta, ja se päivä tulee äkisti teidän päällenne.

34. MUtta cawahtacat teitän ettei teidän sydämen coscan rascauteta syömisest ja juomisest ja elatuxen murhest ja se päiwä tule äkist teidän päällen.

34. Mutta cauattaca teiten/ ettei teiden Sydhemen coskan raskateta Sömisest ia Jomisest/ ia elatoxe' murehest ia teme peiue tule eckist teiden pälen. (Mutta kawahtakaa teitän/ ettei teidän sydämen koskaan raskauteta syömisestä ja juomisesta/ ja elatuksen murheesta ja tämä päiwä tule äkisti teidän päällen.)

34 Προσέχετε δὲ ἑαυτοῖς μήποτε βαρηθῶσιν ὑμῶν αἱ καρδίαι ἐν κραιπάλῃ καὶ μέθῃ καὶ μερίμναις βιωτικαῖς, καὶ αἰφνίδιος ἐφ’ ὑμᾶς ἐπιστῇ ἡ ἡμέρα ἐκείνη· ( Prοséchete dè ἑautοῖs mípοte barithõsιn ὑmõn aἱ κardίaι ẻn κraιpálΐ κaὶ méthΐ κaὶ merίmnaιs bιotικaῖs, κaὶ aἰfnίdιοs ẻf’ ὑmãs ẻpιstῖ ἱ ἱméra ẻκeίni: )

προσεχετε δε εαυτοις μηποτε βαρυνθωσιν υμων αι καρδιαι εν κραιπαλη και μεθη και μεριμναις βιωτικαις και αιφνιδιος εφ υμας επιστη η ημερα εκεινη 34 (prosechete de eaftois mipote barunthosin umon ai kardiai en kraipali kai methi kai merimnais biotikais kai aifnidios ef umas episti i imera ekeini)

34 But take-heed° to yourselves, lest your° hearts might be burdened in a hangover and drunkenness, and anxieties of everyday life, and that day might suddenly stand upon you°;</J>

34. And take heed to yourselves, lest at any time your hearts be overcharged with surfeiting, and drunkenness, and cares of this life, and so that day come upon you unawares.

34. Hütet euch aber, daß eure Herzen nicht beschwert werden mit Fressen und Saufen und mit Sorgen der Nahrung und komme dieser Tag schnell über euch;

34. Y mirád por vosotros, que vuestros corazones no sean cargados de glotonería y embriaguez, y de los cuidados de esta vida, y venga de improviso sobre vosotros aquel día.

34 Смотрите же за собою, чтобы сердца ваши не отягчались объядением и пьянством и заботами житейскими, и чтобы день тот не постиг вас внезапно,

35 niinkuin paula; sillä se on saavuttava kaikki, jotka koko maan päällä asuvat.

35 Sillä niin kuin paula, se* saavuttaa kaikki, jotka koko maan päällä asuvat.

35. Sillä se tulee niinkuin paula kaikkein ylitse, jotka koko maan päällä asuvat.

35. Sillä nijncuin paula tule caickein ylidze jotca coco maan päällä asuwat.

35. Sille ninquin yxi Paula hen tulepi caikein ylitze/ iotca asuuat coco maan päle. (Sillä niinkuin yksi paula hän tuleepi kaikkein ylitse/ jotka asuwat koko maan päällä.)

35 ὡς παγὶς γὰρ ἐπελεύσεται ἐπὶ πάντας τοὺς καθημένους ἐπὶ πρόσωπον πάσης τῆς γῆς. ( ὁs pagὶs gàr ẻpeleúsetaι ẻpὶ pántas tοὐs κathiménοus ẻpὶ prόsopοn pásis tĩs gĩs. )

ως παγις γαρ επελευσεται επι παντας τους καθημενους επι προσωπον πασης της γης 35 (os pagis gar epelefsetai epi pantas tous kathimenous epi prosopon pasis tis gis)

35 for* it will be coming like a snare upon all those sitting upon the face of all the earth.</J>

35. For as a snare shall it come on all them that dwell on the face of the whole earth.

35. denn wie ein Fallstrick wird er kommen über alle, die auf Erden wohnen.

35. Porque como un lazo vendrá sobre todos los que habitan sobre la haz de toda la tierra.

35 ибо он, как сеть, найдет на всех живущих по всему лицу земному;

36 Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa paetaksenne tätä kaikkea, mikä tuleva on, ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä."

36 Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että *teidät katsottaisiin arvollisiksi* pakenemaan tätä kaikkea, mikä on tuleva, ja seisomaan Ihmisen Pojan edessä."

36. Sentähden valvokaat ja aina rukoilkaat, että te mahdolliset olisitte kaikkia näit välttämään, jotka pitää tapahtuman, ja seisomaan Ihmisen Pojan edessä.

36. Nijn olcat nyt aina walpat ja rucoilcat että te mahdolliset olisitta caickia näitä wälttämän jotca pitä tapahtuman ja seisoman ihmisen Pojan edes.

36. Nin olcat nyt aina walpaat/ ia rucolcat/ Ette te madholiset olisit caikia neite weltemen iotca tapactaman pite/ ia seisoman Inhimisen Poian edes. (Niin olkat nyt aina walppaat/ ja rukoilkaat/ Että te mahdolliset olisit kaikkia näitä wälttämän jotka tapahtuman pitää/ ja seisoman Ihmisen Pojan edessä.)

36 ἀγρυπνεῖτε οὖν ἐν παντὶ καιρῷ δεόμενοι ἵνα καταξιωθῆτε ἐκφυγεῖν πάντα τὰ μέλλοντα γίνεσθαι καὶ σταθῆναι ἔμπροσθεν τοῦ υἱοῦ τοῦ ἀνθρώπου. ( ἀgrupneῖte οȗn ẻn pantὶ κaιrỡ deόmenοι ἵna κataksιothĩte ẻκfugeῖn pánta tà méllοnta gίnesthaι κaὶ stathĩnaι ἔmprοsthen tοȗ uἱοȗ tοȗ ἀnthrópοu. )

αγρυπνειτε ουν εν παντι καιρω δεομενοι ινα καταξιωθητε εκφυγειν ταυτα παντα τα μελλοντα γινεσθαι και σταθηναι εμπροσθεν του υιου του ανθρωπου 36 (agrupneite oun en panti kairo deomenoi ina kataxiothite ekfugein tafta panta ta mellonta ginesthai kai stathinai emprosthen tou uiou tou anthropou)

36 Therefore, watch° in every season, beseeching, in order that you° might be deemed worthy to flee away from all the things which are about to happen, and to stand before the Son of Man. {Mar 11:19-26 & Mat 21:20-22 & Luk 21:37-38 Road from Bethany to Jerusalem Tues.}

36. Watch ye therefore, and pray always, that ye may be accounted worthy to escape all these things that shall come to pass, and to stand before the Son of man.

36. So seid nun wach allezeit und betet, daß ihr würdig werden möget, zu entfliehen diesem allem, das geschehen soll, und zu stehen vor des Menschen Sohn.

36. Velád, pues, orando a todo tiempo, que seais habidos dignos de evitar todas estas cosas que han de venir, y de estar en pié delante del Hijo del hombre.

36 итак бодрствуйте на всякое время и молитесь, дасподобитесь избежать всех сих будущих бедствий и предстать пред Сына Человеческого.

37 Ja hän opetti päivät pyhäkössä, mutta öiksi hän lähti pois ja vietti ne vuorella, jota kutsutaan Öljymäeksi.

37 Ja Hän opetti päivät pyhäkössä, mutta öiksi Hän lähti pois ja yöpyi vuorella, jota kutsutaan Öljyvuoreksi.

37. Ja hän opetti päivällä templissä, mutta yöllä meni hän ulos ja oli yötä vuorella, joka kutsutaan Öljymäeksi.

37. Ja hän opetti päiwällä Templis mutta yöllä meni hän ulos ja oli Öljymäellä yötä.

37. Ja hen opetti peiuelle Templis/ Mutta ölle hen wlosmeni/ ia oli Olio mäelle yli öte. (Ja hän opetti päiwällä templissä/ Mutta yöllä hän ulos meni/ ja oli Öljymäellä yli yötä.)

37 Ἦν δὲ τὰς ἡμέρας ἐν τῷ ἱερῷ διδάσκων, τὰς δὲ νύκτας ἐξερχόμενος ηὐλίζετο εἰς τὸ ὄρος τὸ καλούμενον ἐλαιῶν· ( Ἦn dè tàs ἱméras ẻn tỡ ἱerỡ dιdásκon, tàs dè núκtas ẻkserchόmenοs iὐlίdzetο eἰs tὸ ὄrοs tὸ κalοúmenοn ẻlaιõn: )

ην δε τας ημερας εν τω ιερω διδασκων τας δε νυκτας εξερχομενος ηυλιζετο εις το ορος το καλουμενον ελαιων 37 (in de tas imeras en to iero didaskon tas de nuktas exerchomenos iblizeto eis to oros to kaloumenon elaion)

37 Now every day, he was teaching in the temple, and every night he went out and was camping in the mountain, being called Olives. {Mat 24:45-51 & Luk 21:37.}

37. And in the day time he was teaching in the temple; and at night he went out, and abode in the mount that is called the mount of Olives.

37. Und er lehrte des Tages im Tempel; des Nachts aber ging er hinaus und blieb über Nacht am Ölberge.

37. Y enseñaba entre día en el templo; y de noche saliendo, estábase en el monte que se llama de las Olivas.

37 Днем Он учил в храме, а ночи, выходя, проводил на горе, называемой Елеонскою.

38 Ja kaikki kansa tuli varhain aamuisin hänen tykönsä pyhäkköön kuulemaan häntä.

38 Ja kaikki kansa tuli aamuvarhaisella Hänen luokseen pyhäkköön kuuntelemaan Häntä.

38. Ja kaikki kansa tuli varhain hänen tykönsä templiin, häntä kuulemaan.

38. Ja caicki Canssa tuli warhain hänen tygöns Templijn händä cuuleman.

38. Ja caiki Canssa tuli warhaisin henen tygens Templijn hende cwleman. (Ja kaikki kansa tuli warhaisin hänen tykönsä templiin häntä kuulemaan.)

38 καὶ πᾶς ὁ λαὸς ὤρθριζε πρὸς αὐτὸν ἐν τῷ ἱερῷ ἀκούειν αὐτοῦ. ( κaὶ pãs ὁ laὸs ὂrthrιdze prὸs aὐtὸn ẻn tỡ ἱerỡ ἀκοúeιn aὐtοȗ. )

και πας ο λαος ωρθριζεν προς αυτον εν τω ιερω ακουειν αυτου 38 (kai pas o laos orthrizen pros afton en to iero akouein aftou)

38 And all the people were arriving at daybreak to hear him in the temple.

38. And all the people came early in the morning to him in the temple, for to hear him.

38. Und alles Volk machte sich früh auf zu ihm, im Tempel ihn zu hören.

38. Y todo el pueblo venía a él por la mañana, para oirle en el templo.

38 И весь народ с утра приходил к Нему в храм слушать Его.