12 luku

Jeesus varoittaa ulkokultaisuudesta 1 – 3, pelkäämästä ihmisiä 4 – 7, synnistä Pyhää Henkeä vastaan 8 – 10, huolehtimisesta vainon kohdatessa 11, 12, ahneudesta 13 – 21 ja maallisista murheista 22 – 34; kehoittaa valppauteen 35 – 40 ja uskollisuuteen 41 – 48, puhuu evankeliumin tähden syntyvästä eripuraisuudesta 49 – 53 ja käskee arvioimaan ajan merkkejä 54 – 59.

1 Kun sillä välin kansaa oli kokoontunut tuhatmäärin, niin että he polkivat toisiaan, rupesi hän puhumaan opetuslapsillensa: "Ennen kaikkea kavahtakaa fariseusten hapatusta, se on: ulkokultaisuutta.

1 Kun tällöin kansaa oli kokoontunut tuhatmäärin, niin että he tallasivat toisiaan, Hän alkoi puhua *ennen kaikkea* opetuslapsilleen: "Varokaa fariseusten hapatusta, joka on tekopyhyyttä.

1. Kuin monta tuhatta ihmistä kokoontuivat, niin että he toinen toistansa tallasivat, rupesi hän sanomaan opetuslapsillensa: kavahtakaat ensisti Pharisealaisten hapatusta, joka on ulkokullaisuus;

1. COsca sangen paljo Canssa olit cocondunet nijn että he toinen toistans ahdistit rupeis hän sanoman ensin Opetuslapsillens: cawahtacat teitän Pahariseusten hapatuxest cuin on wieckaus:

1.COska nyt peeluku Canssa olit cokondunuet/ nin ette he toinen toisens päle tallasit rupesi hen sanoma' Opetuslastens tyge ensin/ Cauattacat itzeteiten Phariseusten Hapanoxest/ quin on Ulcokullatus/ (Koska nyt pääluku kansaa olit kokoontuneet/ niin että he toinen toisensa päälle tallasit rupesi hän sanomaan opetuslastensa tykön ensin/ Kawahtakaat itseteitän phariseustan hapatuksesta/ kuin on ulkokullatus/)

1 Ἐν οἷς ἐπισυναχθεισῶν τῶν μυριάδων τοῦ ὄχλου, ὥστε καταπατεῖν ἀλλήλους, ἤρξατο λέγειν πρὸς τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ πρῶτον· Προσέχετε ἑαυτοῖς ἀπὸ τῆς ζύμης τῶν Φαρισαίων, ἥτις ἐστὶν ὑπόκρισις. ( Ἐn οἷs ẻpιsunachtheιsõn tõn murιádon tοȗ ὄchlοu, ὅste κatapateῖn ἀllílοus, ἴrksatο légeιn prὸs tοὐs mathitàs aὐtοȗ prõtοn: Prοséchete ἑautοῖs ἀpὸ tĩs dzúmis tõn Farιsaίon, ἵtιs ẻstὶn ὑpόκrιsιs. )

εν οις επισυναχθεισων των μυριαδων του οχλου ωστε καταπατειν αλληλους ηρξατο λεγειν προς τους μαθητας αυτου πρωτον προσεχετε εαυτοις απο της ζυμης των φαρισαιων ητις εστιν υποκρισις 1 (en ois episunachtheison ton muriadon tou ochlou oste katapatein allilous irxato legein pros tous mathitas aftou proton prosechete eaftois apo tis zumis ton farisaion itis estin upokrisis)

1 {Similar: Mat 10:26-33, Luk 12:2-12} At which (time), (after) ten-thousand from the crowd were gathered together, so-that they trampled down one another, he began to say to his disciples first, Take-heed° to yourselves, (stay) away from the leaven of the Pharisees; it is hypocrisy.</J>

1. In the mean time, when there were gathered together an innumerable multitude of people, insomuch that they trode one upon another, he began to say unto his disciples first of all, Beware ye of the leaven of the Pharisees, which is hypocrisy.

1. Es lief das Volk zu und kamen etliche Tausend zusammen, also daß sie sich untereinander traten. Da fing er an und sagte zu seinen Jüngern: Zum ersten hütet euch vor dem Sauerteig der Pharisäer, welches ist die Heuchelei.

1. EN esto habiéndose juntado millares de gentes, de modo que unos a otros se hollaban, comenzó a decir a sus discípulos: Primeramente guardáos de la levadura de los Fariseos, que es hipocresía.

1 Между тем, когда собрались тысячи народа, так что теснили друг друга, Он начал говорить сперва ученикамСвоим: берегитесь закваски фарисейской, которая есть лицемерие.

2 Ei ole mitään peitettyä, mikä ei tule paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi.

2 Mutta ei ole mitään kätkettyä, mikä ei tule paljastetuksi, eikä salattua mikä ei tule tunnetuksi.

2. Sillä ei ole mitään peitetty, joka ei ilmi tule, eikä ole salattu, mikä ei tiettäväksi tule.

2. Sillä ei ole mitän peitetty joca ei ilmei tule eikä ole salattu cuin ei tiettäwäxi tule.

2. Sille ettei miten ole peitetty quin ei ilmei tule/ eike salattu/ quin ei tieteuexi tule. (Sillä ettei mitään ole peitetty kuin ei ilmi tule/ eikä salattu/ kuin ei tiettäwäksi tule.)

2 οὐδὲν δὲ συγκεκαλυμμένον ἐστὶν ὃ οὐκ ἀποκαλυφθήσεται, καὶ κρυπτὸν ὃ οὐ γνωσθήσεται· ( οὐdèn dè sugκeκalumménοn ẻstὶn ὃ οὐκ ἀpοκalufthísetaι, κaὶ κruptὸn ὃ οὐ gnosthísetaι: )

ουδεν δε συγκεκαλυμμενον εστιν ο ουκ αποκαλυφθησεται και κρυπτον ο ου γνωσθησεται 2 (ouden de sunkekalummenon estin o ouk apokalufthisetai kai krupton o ou gnosthisetai)

2 But nothing is covered up, that will not be revealed; or secret, that will not be known.</J>

2. For there is nothing covered, that shall not be revealed; neither hid, that shall not be known.

2. Es ist aber nichts verborgen, das nicht offenbar werde, noch heimlich, das man nicht wissen werde.

2. Porque nada hay encubierto, que no haya de ser descubierto; ni oculto, que no haya de ser sabido.

2 Нет ничего сокровенного, что не открылось бы, и тайного, чего не узнали бы.

3 Sentähden, kaikki, mitä te pimeässä sanotte, joutuu päivänvalossa kuultavaksi, ja mitä korvaan puhutte kammioissa, se katoilta julistetaan.

3 Sen vuoksi, kaikki mitä pimeässä olette sanoneet, kuullaan valossa, ja mitä korvaan olette kammioissa puhuneet, julistetaan katoilta.

3. Sentähden ne, mitä te pimeydessä sanotte, pitää valkeudessa kuultaman, ja mitä te korvaan puhuneet olette kammioissa, se pitää saarnattaman kattoin päällä.

3. Sentähden mitä te pimeis sanotta ne walkeudes cuullan: ja mitä te corwaan puhutta cammios se pitä saarnattaman cattoin päällä.

3. Se'tede' mite te pimeis sanoitta ne walkeudes cwllaan/ Ja mite te coruaa' puhuita Ca'mios/ se pite sarnattama' Cattoin päle. (Sentähden mitä te pimeässä sanoitte ne walkeudessa kuullan/ Ja mitä te korwaan puhuitte kammioissa/ se pitää saarnattaman kattoin päällä.)

3 ἀνθ’ ὧν ὅσα ἐν τῇ σκοτίᾳ εἴπατε, ἐν τῷ φωτὶ ἀκουσθήσεται, καὶ, ὃ πρὸς τὸ οὖς ἐλαλήσατε ἐν τοῖς ταμείοις, κηρυχθήσεται ἐπὶ τῶν δωμάτων. ( ἀnth’ ổn ὅsa ẻn tῖ sκοtίᾳ eἴpate, ẻn tỡ fotὶ ἀκοusthísetaι, κaὶ, ὃ prὸs tὸ οȗs ẻlalísate ẻn tοῖs tameίοιs, κiruchthísetaι ẻpὶ tõn domáton. )

ανθ ων οσα εν τη σκοτια ειπατε εν τω φωτι ακουσθησεται και ο προς το ους ελαλησατε εν τοις ταμειοις κηρυχθησεται επι των δωματων 3 (anth on osa en ti skotia eipate en to foti akousthisetai kai o pros to ous elalisate en tois tameiois kiruchthisetai epi ton domaton)

3 Because as many things as you° said in the darkness will be heard in the light, and what you° spoke in the ear in the storerooms will be preached upon the housetops.

3. Therefore whatsoever ye have spoken in darkness shall be heard in the light; and that which ye have spoken in the ear in closets shall be proclaimed upon the housetops.

3. Darum, was ihr in der Finsternis saget, das wird man im Licht hören; was ihr redet ins Ohr in den Kammern, das wird man auf den Dächern predigen.

3. Por tanto las cosas que dijisteis en tinieblas, en luz serán oidas; y lo que hablasteis al oido en las cámaras, será pregonado desde los tejados.

3 Посему, что вы сказали в темноте, то услышится во свете; и что говорили на ухо внутри дома, то будет провозглашено на кровлях.

4 Mutta minä sanon teille, ystävilleni: älkää peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, eivätkä sen jälkeen voi mitään enempää tehdä.

4 Mutta sanon teille, ystävilleni: älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin eivätkä sen jälkeen voi mitään enempää tehdä.

4. Mutta minä sanon teille, minun ystävilleni: älkäät niitä peljätkö, jotka ruumiin tappavat, ja ei ole heidän sitte enempää tekemistä.

4. MUtta minä sanon teille minun ystäwilleni: älkät nijtä peljätkö jotca ruumin tappawat ja ei ole heidän sijtte enämbätä tekemist.

4. Mutta mine sanon teille minu' Ysteuillen/ Elket nijte pelietkö iotca Rumin tappauat/ ia senperäst ei ole heille enämbete tekemist. (Mutta minä sanon teille minun ystäwäilleni/ Älkäät niitä peljätkö jotka ruumiin tappawat/ ja sen perästä ei ole heille enempätä tekemistä.)

4 Λέγω δὲ ὑμῖν τοῖς φίλοις μου· μὴ φοβηθῆτε ἀπὸ τῶν ἀποκτεννόντων τὸ σῶμα, καὶ μετὰ ταῦτα μὴ ἐχόντων περισσότερόν τι ποιῆσαι. ( Légo dè ὑmῖn tοῖs fίlοιs mοu: mì fοbithĩte ἀpὸ tõn ἀpοκtennόnton tὸ sõma, κaὶ metà taȗta mì ẻchόnton perιssόterόn tι pοιĩsaι. )

λεγω δε υμιν τοις φιλοις μου μη φοβηθητε απο των αποκτεινοντων το σωμα και μετα ταυτα μη εχοντων περισσοτερον τι ποιησαι 4 (lego de umin tois filois mou mi fobithite apo ton apokteinonton to soma kai meta tafta mi echonton perissoteron ti poiisai)

4 But I am saying to you° my friends, Do° not be afraid, (preaching) at those who kill the body and they do not have, after these things, anything more-than (that) to do (against you°).</J>

4. And I say unto you my friends, Be not afraid of them that kill the body, and after that have no more that they can do.

4. Ich sage euch aber, meinen Freunden: Fürchtet euch nicht vor denen die den Leib töten, und darnach nichts mehr tun können.

4. Mas os digo, amigos míos: No tengáis temor de los que matan el cuerpo, y después no tienen más que hagan;

4 Говорю же вам, друзьям Моим: не бойтесь убивающих тело и потом не могущих ничего более сделать;

5 Vaan minä osoitan teille, ketä teidän on pelkääminen: peljätkää häntä, jolla on valta tapettuansa syöstä helvettiin. Niin, minä sanon teille, häntä te peljätkää.

5 Vaan minä osoitan teille, ketä teidän tulee pelätä: pelätkää Häntä, jolla on valta tapettuaan syöstä helvettiin. Niin, sanon teille*, Häntä pelätkää.

5. Mutta minä tahdon osoittaa teille, ketä teidän tulee peljätä: peljätkää sitä, jolla on valta, sittekuin hän tappanut on, myös helvettiin sysätä; totta minä sanon teille: sitä te peljätkäät.

5. Mutta minä tahdon osotta teille ketä teidän tule peljätä: peljätkät sitä jolla on wäki sijtte cuin hän tappanut on myös helwettijn sysätä: totta minä sanon teille: sitä te peljätkät.

5. Mutta mine tadhon osotta teille ketä teiden tule peliete. Pelietke hende iolla wäki ombi/ sijttequin hen tappanut on/ mös Heluettin syseite. Totta sanon mine teille/ site te pelietke. (Mutta minä tahdon osoittaa teille ketä teidän tulee peljätä. Peljätkää häntä jolla wäki ompi/ sittenkuin hän tappanut on/ myös helwettiin sysätä. Totta sanon minä teille/ sitä te peljätkää.)

5 ὑποδείξω δὲ ὑμῖν τίνα φοβηθῆτε· φοβήθητε τὸν μετὰ τὸ ἀποκτεῖναι ἔχοντα ἐξουσίαν ἐμβαλεῖν εἰς τὴν γέενναν· ναί, λέγω ὑμῖν, τοῦτον φοβήθητε. ( ὑpοdeίkso dè ὑmῖn tίna fοbithĩte: fοbíthite tὸn metà tὸ ἀpοκteῖnaι ἔchοnta ẻksοusίan ẻmbaleῖn eἰs tìn géennan: naί, légo ὑmῖn, tοȗtοn fοbíthite. )

υποδειξω δε υμιν τινα φοβηθητε φοβηθητε τον μετα το αποκτειναι εξουσιαν εχοντα εμβαλειν εις την γεενναν ναι λεγω υμιν τουτον φοβηθητε 5 (upodeixo de umin tina fobithite fobithite ton meta to apokteinai exousian echonta embalein eis tin geennan nai lego umin touton fobithite)

5 But I will be showing you° whom you° should fear. Fear° him, who after being killed, has authority to cast you° into hell. Yes, I say to you°, Fear° this one.</J>

5. But I will forewarn you whom ye shall fear: Fear him, which after he hath killed hath power to cast into hell; yea, I say unto you, Fear him.

5. Ich will euch aber zeigen, vor welchem ihr euch fürchten sollt: Fürchtet euch vor dem, der, nachdem er getötet hat, auch Macht hat, zu werfen in die Hölle. Ja, ich sage euch, vor dem fürchtet euch.

5. Mas yo os enseñaré a quien temais: Teméd a aquel que después que hubiere muerto, tiene potestad de echar en el infierno: de cierto os digo: A éste teméd.

5 но скажу вам, кого бояться: бойтесь того, кто, по убиении, может ввергнуть в геенну: ей,говорю вам, того бойтесь.

6 Eikö viittä varpusta myydä kahteen ropoon? Eikä Jumala ole yhtäkään niistä unhottanut.

6 Eikö viittä varpusta myydä kahteen assiin*? Eikä yksikään niistä ole Jumalan edessä unohdettu.

6. Eikö viisi varpusta myydä kahteen ropoon? ja ei yksikään heistä ole Jumalan edessä unohdettu.

6. Eikö wijsi warpulaista osteta cahdella ropoilla? Ja ei yxikän heistä ole Jumalan edes unohdettu.

6. Eikö wijsi Warpulaist osteta cahdhel ropoilla? Ja ei yxike heiste ole Jumalan edhes wnohdettu. (Eikö wiisi warpulaista osteta kahdella rowolla? Ja ei yksikään heistä ole Jumalan edessä unohdettu.)

6 οὐχὶ πέντε στρουθία πωλεῖται ἀσσαρίων δύο; καὶ ἓν ἐξ αὐτῶν οὐκ ἔστιν ἐπιλελησμένον ἐνώπιον τοῦ Θεοῦ· ( οὐchὶ pénte strοuthίa poleῖtaι ἀssarίon dúο; κaὶ ἓn ẻks aὐtõn οὐκ ἔstιn ẻpιlelisménοn ẻnópιοn tοȗ Theοȗ: )

ουχι πεντε στρουθια πωλειται ασσαριων δυο και εν εξ αυτων ουκ εστιν επιλελησμενον ενωπιον του θεου 6 (ouchi pente strouthia poleitai assarion duo kai en ex afton ouk estin epilelismenon enopion tou theou)

6 Are not five sparrows sold for two copper-coins? And not one out of them has been forgotten in God’s sight.</J>

6. Are not five sparrows sold for two farthings, and not one of them is forgotten before God?

6. Verkauft man nicht fünf Sperlinge um zwei Pfennige? Dennoch ist vor Gott deren nicht eines vergessen.

6. ¿No se venden cinco pajarillos por dos blancas, y ni uno de ellos está olvidado delante de Dios?

6 Не пять ли малых птиц продаются за два ассария? и ни одна из них не забыта у Бога.

7 Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut. Älkää peljätkö; te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta.

7 Ovatpa päänne hiuksetkin kaikki luetut. Älkää (siis) pelätkö, olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta.

7. Ovat myös kaikki teidän päänne hiukset luetut. Älkäät siis peljätkö: te olette paremmat kuin monta varpusta.

7. Owat myös caicki teidän päänne hiuxet luetut: älkät sijs peljätkö sillä te oletta parammat cuin monda warpulaista.

7. Ouat mös caiki teiden päen hiuxet luetudh. Elkette sis pelietkö/ Sille te oletta paramat/ quin monda Warpulaista. (Owat myös kaikki teidän pään hiukset luetut. Älkäätte siisä peljätkö/ Sillä te olette paremmat/ kuin monta warpulaista.)

7 ἀλλὰ καὶ αἱ τρίχες τῆς κεφαλῆς ὑμῶν πᾶσαι ἠρίθμηνται. μὴ φοβεῖσθε· πολλῶν στρουθίων διαφέρετε. ( ἀllà κaὶ aἱ trίches tĩs κefalĩs ὑmõn pãsaι ἰrίthmintaι. mì fοbeῖsthe: pοllõn strοuthίon dιaférete. )

αλλα και αι τριχες της κεφαλης υμων πασαι ηριθμηνται μη ουν φοβεισθε πολλων στρουθιων διαφερετε 7 (alla kai ai triches tis kefalis umon pasai irithmintai mi oun fobeisthe pollon strouthion diaferete)

7 But even the hairs of your° head have all been numbered. Therefore do° not fear. You° carry more-value-than many sparrows.

7. But even the very hairs of your head are all numbered. Fear not therefore: ye are of more value than many sparrows.

7. Aber auch die Haare auf eurem Haupt sind alle gezählt. Darum fürchtet euch nicht; ihr seid besser denn viele Sperlinge.

7. Y aun los cabellos de vuestra cabeza, todos están contados. No temáis pues: de más estima sois vosotros que muchos pajarillos.

7 А у вас и волосы на голове все сочтены. Итак не бойтесь: вы дороже многих малых птиц.

8 Mutta minä sanon teille: jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, myös Ihmisen Poika tunnustaa Jumalan enkelien edessä.

8 Mutta sanon teille: jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, myös Ihmisen Poika tunnustaa Jumalan enkelten edessä.

8. Mutta minä sanon teille: jokainen joka minun tunnustaa ihmisten edessä, sen myös Ihmisen Poika on tunnustava Jumalan enkelien edessä:

8. Mutta minä sanon teille: jocainen cuin minun tunnusta ihmisten edes sen myös ihmisen Poica on tunnustawa Jumalan Engelitten edes.

8. Mutta mine sanon teille/ Jocainen quin minun tunnusta Inhimisten edes/ Sen mös Inhimisen Poian pite tunnustaman Jumalan Engeliten edes/ (Mutta minä sanon teille/ Jokainen kuin minun tunnustaa ihmisten edessä/ Sen myös Ihmisen Pojan pitää tunnustaman Jumalan enkelitten edes/)

8 Λέγω δὲ ὑμῖν· πᾶς ὃς ἂν ὁμολογήσῃ ἐν ἐμοὶ ἔμπροσθεν τῶν ἀνθρώπων, καὶ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ὁμολογήσει ἐν αὐτῷ ἔμπροσθεν τῶν ἀγγέλων τοῦ Θεοῦ· ( Légo dè ὑmῖn: pãs ὃs ἂn ὁmοlοgísΐ ẻn ẻmοὶ ἔmprοsthen tõn ἀnthrópon, κaὶ ὁ uἱὸs tοȗ ἀnthrópοu ὁmοlοgíseι ẻn aὐtỡ ἔmprοsthen tõn ἀggélon tοȗ Theοȗ: )

λεγω δε υμιν πας ος αν ομολογηση εν εμοι εμπροσθεν των ανθρωπων και ο υιος του ανθρωπου ομολογησει εν αυτω εμπροσθεν των αγγελων του θεου 8 (lego de umin pas os an omologisi en emoi emprosthen ton anthropon kai o uios tou anthropou omologisei en afto emprosthen ton angelon tou theou)

8 Now I say to you°, Everyone– whomever confesses (to be) in me before men, the Son of Man will also confess (to be) in him before the messengers of God.</J>

8. Also I say unto you, Whosoever shall confess me before men, him shall the Son of man also confess before the angels of God:

8. Ich aber sage euch: Wer mich bekennet vor den Menschen, den wird auch des Menschen Sohn bekennen vor den Engeln Gottes.

8. Pero os digo que todo aquel que me confesare delante de los hombres, también el Hijo del hombre le confesará delante de los ángeles de Dios.

8 Сказываю же вам: всякого, кто исповедает Меня пред человеками, и Сын Человеческий исповедает пред Ангелами Божиими;

9 Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, se kielletään Jumalan enkelien edessä.

9 Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, se kielletään Jumalan enkelten edessä.

9. Mutta joka minun kieltää ihmisten edessä, se pitää kiellettämän Jumalan enkelien edessä.

9. Joca taas minun kieldä ihmisten edes se kieldän Jumalan Engelitten edes.

9. Joca taas minun kieldä Inhimisten edes/ Se kielteen Jumalan Engeliten edes. (Joka taas minun kieltää ihmisten edes/ Se kielletään Jumalan enkelitten edessä.)

9 ὁ δὲ ἀρνησάμενός με ἐνώπιον τῶν ἀνθρώπων ἀπαρνηθήσεται ἐνώπιον τῶν ἀγγέλων τοῦ Θεοῦ. ( ὁ dè ἀrnisámenόs me ẻnópιοn tõn ἀnthrópon ἀparnithísetaι ẻnópιοn tõn ἀggélon tοȗ Theοȗ. )

ο δε αρνησαμενος με ενωπιον των ανθρωπων απαρνηθησεται ενωπιον των αγγελων του θεου 9 (o de arnisamenos me enopion ton anthropon aparnithisetai enopion ton angelon tou theou)

9 But he who denied me in the sight of men will be denied in the sight of the messengers of God.

9. But he that denieth me before men shall be denied before the angels of God.

9. Wer mich aber verleugnet vor den Menschen, der wird verleugnet werden vor den Engeln Gottes.

9. Mas el que me negare delante de los hombres, será negado delante de los ángeles de Dios.

9 а кто отвергнется Меня пред человеками, тот отвержен будет пред Ангелами Божиими.

10 Ja jokaiselle, joka sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, annetaan anteeksi; mutta sille, joka Pyhää Henkeä pilkkaa, ei anteeksi anneta.

10 Ja jokaiselle, joka sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, annetaan anteeksi. Mutta sille, joka rienaa Pyhää Henkeä, ei anneta anteeksi.

10. Ja joka puhuu sanan Ihmisen Poikaa vastaan, se hänelle anteeksi annetaan; mutta joka Pyhää Henkeä pilkkaa, ei sitä anteeksi anneta.

10. Ja joca puhu sanan ihmisen Poica wastan se hänelle andexi annetan: mutta joca Pyhä Henge pilcka ei se hänelle andexi anneta.

10. Ja ioca puhupi sana' Inhimise' Poica wastan/ se henelle a'dexia'netan. Mutta ioca pyhe Henge pilcapi/ ei se henelle andexianneta. (Ja joka puhuupi sanan Ihmisen Poikaa wastaan/ se hänelle anteeksi annetaan. Mutta joka Pyhää Henkeä pilkkaapi/ ei se hänelle anteeksi anneta.)

10 καὶ πᾶς ὃς ἐρεῖ λόγον εἰς τὸν υἱὸν τοῦ ἀνθρώπου, ἀφεθήσεται αὐτῷ· τῷ δὲ εἰς τὸ ἅγιον Πνεῦμα βλασφημήσαντι οὐκ ἀφεθήσεται. ( κaὶ pãs ὃs ẻreῖ lόgοn eἰs tὸn uἱὸn tοȗ ἀnthrópοu, ἀfethísetaι aὐtỡ: tỡ dè eἰs tὸ ἅgιοn Pneȗma blasfimísantι οὐκ ἀfethísetaι. )

και πας ος ερει λογον εις τον υιον του ανθρωπου αφεθησεται αυτω τω δε εις το αγιον πνευμα βλασφημησαντι ουκ αφεθησεται 10 (kai pas os erei logon eis ton uion tou anthropou afethisetai afto to de eis to agion pnebma blasfimisanti ouk afethisetai)

10 And everyone who will speak a (blasphemous) word at the Son of Man, it will be forgiven him, but to the one who (has) blasphemed at the Holy Spirit, it will not be forgiven.

10. And whosoever shall speak a word against the Son of man, it shall be forgiven him: but unto him that blasphemeth against the Holy Ghost it shall not be forgiven.

10. Und wer da redet ein Wort wider des Menschen Sohn, dem soll es vergeben werden; wer aber lästert den heiligen Geist, dem soll es nicht vergeben werden.

10. Y todo aquel que dice palabra contra el Hijo del hombre, le será perdonado; mas al que blasfemare contra el Espíritu Santo, no le será perdonado.

10 И всякому, кто скажет слово на Сына Человеческого,прощено будет; а кто скажет хулу на Святаго Духа, тому не простится.

11 Mutta kun he vievät teitä synagoogain ja hallitusten ja esivaltojen eteen, älkää huolehtiko siitä, miten tai mitä vastaisitte puolestanne tahi mitä sanoisitte;

11 Mutta kun he vievät teitä synagoogain ja hallitusten ja viranomaisten eteen, älkää murehtiko miten tai mitä vastaisitte puolestanne tai mitä sanoisitte,

11. Kuin he teitä vetävät synagogiin, esivallan ja valtamiesten eteen, niin älkäät murehtiko, kuinka taikka mitä teidän edestänne vastaaman pitää, eli mitä teidän pitää sanoman.

11. COsca he teitä wiettelewät heidän Synagogijns Esiwallan ja waldamiesten eteen nijn älkät murehtico cuinga taicka mitä te wastatta eli mitä teidän pitä sanoman:

11. Coska he nyt teite edesweteuet heiden Sinagogins/ Esiuallan ia Waldamiesten eten/ nin elket murectiko/ quinga taicka mite te wastatta/ eli mite teiden sanoman pite/ (Koska he nyt teitä edeswetäwät heidän synagogiinsa/ Esiwallan ja waltamiesten eteen/ niin älkäät murehtiko/ kuinka taikka mitä te wastaatte/ eli mitä teidän sanoman pitää/)

11 ὅταν δὲ προσφέρωσιν ὑμᾶς ἐπὶ τὰς συναγωγὰς καὶ τὰς ἀρχὰς καὶ τὰς ἐξουσίας, μὴ μεριμνᾶτε πῶς ἢ τί ἀπολογήσησθε ἢ τί εἴπητε· ( ὅtan dè prοsférosιn ὑmãs ẻpὶ tàs sunagogàs κaὶ tàs ἀrchàs κaὶ tàs ẻksοusίas, mì merιmnãte põs ἲ tί ἀpοlοgísisthe ἲ tί eἴpite: )

οταν δε προσφερωσιν υμας επι τας συναγωγας και τας αρχας και τας εξουσιας μη μεριμνατε πως η τι απολογησησθε η τι ειπητε 11 (otan de prosferosin umas epi tas sunagogas kai tas archas kai tas exousias mi merimnate pos i ti apologisisthe i ti eipite)

11 But whenever they bring you° in front of the synagogues and the rulers and the authorities, do° not be anxious (concerning) how, or what you° should (need to) make a defense, or what you° should say,</J>

11. And when they bring you unto the synagogues, and unto magistrates, and powers, take ye no thought how or what thing ye shall answer, or what ye shall say:

11. Wenn sie euch aber führen werden in ihre Schulen und vor die Obrigkeit und vor die Gewaltigen, so sorget nicht, wie oder was ihr antworten oder was ihr sagen sollt;

11. Y cuando os trajeren a las sinagogas, y a los magistrados y potestades, no estéis solícitos como, o qué hayáis de responder, o qué hayáis de decir.

11 Когда же приведут вас в синагоги, к начальствам ивластям, не заботьтесь, как или что отвечать, или что говорить,

12 sillä Pyhä Henki opettaa teille sillä hetkellä, mitä teidän on sanottava."

12 sillä Pyhä Henki opettaa teille sillä hetkellä, mitä teidän on sanottava."

12. Sillä Pyhä Henki opettaa teitä sillä hetkellä, mitä teidän tulee sanoa.

12. Sillä Pyhä Hengi opetta teitä sillä hetkellä mitä teidän tule sanoa.

12. Sille ette pyhe Hengi opetapi teien sille hetkelle/ mite teiden tule sanoa. (Sillä että Pyhä Henki opettapi teidän sillä hetkellä/ mitä teidän tulee sanoa.)

12 τὸ γὰρ ἅγιον Πνεῦμα διδάξει ὑμᾶς ἐν αὐτῇ τῇ ὥρᾳ ἃ δεῖ εἰπεῖν. ( tὸ gàr ἅgιοn Pneȗma dιdákseι ὑmãs ẻn aὐtῖ tῖ ὅrᾳ ἃ deῖ eἰpeῖn. )

το γαρ αγιον πνευμα διδαξει υμας εν αυτη τη ωρα α δει ειπειν 12 (to gar agion pnebma didaxei umas en afti ti ora a dei eipein)

12 for* the Holy Spirit will teach you° in that same hour what it is essential (for you°) to say.</J>

12. For the Holy Ghost shall teach you in the same hour what ye ought to say.

12. denn der heilige Geist wird euch zu derselben Stunde lehren, was ihr sagen sollt.

12. Porque el Espíritu Santo os enseñará en la misma hora lo que será menester decir.

12 ибо Святый Дух научит вас в тот час, что должно говорить.

13 Niin muuan mies kansanjoukosta sanoi hänelle: "Opettaja, sano minun veljelleni, että hän jakaisi kanssani perinnön".

13 Niin muuan mies kansanjoukosta sanoi Hänelle: "Opettaja, käske veljeäni jakamaan kanssani perintö."

13. Niin sanoi hänelle yksi kansasta: Mestari, sanos minun veljelleni, että hän jakais minun kanssani perinnön.

13. NIjn sanoi hänelle yxi Canssast: Mestari sanos minun weljelleni että hän jacais minun cansan perinnön.

13. Nin sanoi henelle yxi Canssast/ Mestari/ sanos minun welielleni/ ette hen iacais minun cansan Perimisen. (Niin sanoi hänelle yksi kansasta/ Mestari/ sanos minun weljelleni/ että hän jakaisi minun kanssani perimisen.)

13 Εἶπε δέ τις αὐτῷ ἐκ τοῦ ὄχλου· Διδάσκαλε, εἰπὲ τῷ ἀδελφῷ μου μερίσασθαι τὴν κληρονομίαν μετ’ ἐμοῦ. ( Εἶpe dé tιs aὐtỡ ẻκ tοȗ ὄchlοu: Dιdásκale, eἰpè tỡ ἀdelfỡ mοu merίsasthaι tìn κlirοnοmίan met’ ẻmοȗ. )

ειπεν δε τις αυτω εκ του οχλου διδασκαλε ειπε τω αδελφω μου μερισασθαι μετ εμου την κληρονομιαν 13 (eipen de tis afto ek tou ochlou didaskale eipe to adelfo mou merisasthai met emou tin klironomian)

13 Now someone out of the crowd said to him, Teacher, tell my brother to divide the inheritance with me.

13. And one of the company said unto him, Master, speak to my brother, that he divide the inheritance with me.

13. Es sprach aber einer aus dem Volk zu ihm: Meister, sage meinem Bruder, daß er mit mir das Erbe teile.

13. Y le dijo uno de la compañía: Maestro, dí a mi hermano que parta conmigo la herencia.

13 Некто из народа сказал Ему: Учитель! скажи брату моему, чтобы он разделил со мною наследство.

14 Mutta hän vastasi hänelle: "Ihminen, kuka on minut asettanut teille tuomariksi tai jakomieheksi?"

14 Mutta Jeesus* vastasi hänelle: "Ihminen, kuka on asettanut minut teille tuomariksi tai jakomieheksi?"

14. Mutta hän sanoi hänelle: ihminen, kuka pani minun tuomariksi eli jakomieheksi teidän välillänne?

14. Mutta hän sanoi hänelle: ihminen cuca pani minun Duomarixi eli jacomiehexi teidän wälillen?

14. Mutta hen sanoi henelle/ Inhiminen/ cuka minun pani Domarixi eli Perijakaiaxi teiden pälen? (Mutta hän sanoi hänelle/ Ihminen/ kuka minun pani tuomariksi eli perijakajaksi teidän päällen?)

14 ὁ δὲ εἶπεν αὐτῷ· Ἄνθρωπε, τίς με κατέστησε δικαστὴν ἢ μεριστὴν ἐφ’ ὑμᾶς; ( ὁ dè eἶpen aὐtỡ: Ἄnthrope, tίs me κatéstise dικastìn ἲ merιstìn ẻf’ ὑmãs; )

ο δε ειπεν αυτω ανθρωπε τις με κατεστησεν δικαστην η μεριστην εφ υμας 14 (o de eipen afto anthrope tis me katestisen dikastin i meristin ef umas)

14 But he said to him, Man, who designated me a justice or a divider over you?</J>

14. And he said unto him, Man, who made me a judge or a divider over you

14. Er aber sprach zu ihm: Mensch, wer hat mich zum Richter oder Erbschichter über euch gesetzt?

14. Mas él le dijo: Hombre, ¿quién me puso por juez, o partidor sobre vosotros?

14 Он же сказал человеку тому: кто поставил Меня судить или делить вас?

15 Ja hän sanoi heille: "Katsokaa eteenne ja kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä ylenpalttisesti olisi".

15 Ja heille Hän sanoi: "Varokaa ja karttakaa [kaikkea] ahneutta, sillä kenenkään elämä ei edes yltäkylläisyydessä riipu hänen omaisuudestaan."

15. Ja hän sanoi heille: katsokaat ja kavahtakaat ahneutta; sillä ei jonkun elämä siinä seiso, että hänellä paljo kalua on.

15. Ja hän sanoi heille: cadzocat ja cawahtacat ahneutta: sillä ei sijtä eletä että paljo tawarata on.

15. Ja sanoi hen heille/ Catzocat ia cauattacat Ahneudhest/ Sille ettei Inhiminen sijte ele/ ette henelle palio Tauara on. (Ja sanoi hän heille/ Katsokaat ja kawahtakaat ahneudesta/ Sillä ettei ihminen siitä elä/ että hänellä paljon tawaraa on.)

15 εἶπε δὲ πρὸς αὐτούς· Ὁρᾶτε καὶ φυλάσσεσθε ἀπὸ πάσης πλεονεξίας· ὅτι οὐκ ἐν τῷ περισσεύειν τινὶ ἡ ζωὴ αὐτοῦ ἐστιν ἐκ τῶν ὑπαρχόντων αὐτοῦ. ( eἶpe dè prὸs aὐtοús: Ὁrãte κaὶ fulássesthe ἀpὸ pásis pleοneksίas: ὅtι οὐκ ẻn tỡ perιsseúeιn tιnὶ ἱ dzoì aὐtοȗ ẻstιn ẻκ tõn ὑparchόnton aὐtοȗ. )

ειπεν δε προς αυτους ορατε και φυλασσεσθε απο της πλεονεξιας οτι ουκ εν τω περισσευειν τινι η ζωη αυτου εστιν εκ των υπαρχοντων αυτου 15 (eipen de pros aftous orate kai fulassesthe apo tis pleonexias oti ouk en to perissebein tini i zoi aftou estin ek ton uparchonton aftou)

15 Now he said to them, See° and guard° yourselves from greed, because not to anyone is his life in (the) abundance of his possessions.</J>

15. And he said unto them, Take heed, and beware of covetousness: for a man's life consisteth not in the abundance of the things which he possesseth.

15. Und er sprach zu ihnen: Sehet zu und hütet euch vor dem Geiz; denn niemand lebt davon, daß er viele Güter hat.

15. Y les dijo: Mirád, y guardáos de avaricia; porque la vida del hombre no consiste en la abundancia de los bienes que posee.

15 При этом сказал им: смотрите, берегитесь любостяжания, ибо жизнь человека не зависит от изобилияего имения.

16 Ja hän puhui heille vertauksen sanoen: "Rikkaan miehen maa kasvoi hyvin.

16 Hän puhui heille myös vertauksen sanoen: "Erään rikkaan miehen maa kasvoi hyvin.

16. Niin hän sanoi heille vertauksen, sanoen: yhden rikkaan miehen maa kasvoi hyvin.

16. NIjn hän sanoi heille wertauxen sanoden:

16. Nin hen sanoi heille yhden Wertauxen sanoden. (Niin hän sanoi heille yhden wertauksen sanoen.)

16 Εἶπε δὲ παραβολὴν πρὸς αὐτοὺς λέγων· Ἀνθρώπου τινὸς πλουσίου εὐφόρησεν ἡ χώρα· ( Εἶpe dè parabοlìn prὸs aὐtοὐs légon: Ἀnthrópοu tιnὸs plοusίοu eὐfόrisen ἱ chóra: )

ειπεν δε παραβολην προς αυτους λεγων ανθρωπου τινος πλουσιου ευφορησεν η χωρα 16 (eipen de parabolin pros aftous legon anthropou tinos plousiou efforisen i chora)

16 Now he spoke a parable to them, saying: The farmland of a certain rich man was fertile;</J>

16. And he spake a parable unto them, saying, The ground of a certain rich man brought forth plentifully:

16. Und er sagte ihnen ein Gleichnis und sprach: Es war ein reicher Mensch, das Feld hatte wohl getragen.

16. Y les dijo una parábola, diciendo: La heredad de un hombre rico había llevado muchos frutos;

16 И сказал им притчу: у одного богатого человека был хороший урожай в поле;

17 Niin hän mietti mielessään ja sanoi: 'Mitä minä teen, kun ei minulla ole, mihin viljani kokoaisin?'

17 Ja hän mietti itsekseen sanoen: ’Mitä teen, sillä minulla ei ole mihin satoni kokoan?'

17. Ja hän ajatteli itsellänsä ja sanoi: mitä minä teen, ettei minulla ole, kuhunka minä kokoon eloni?

17. Oli Ricas mies jonga peldo paljo laiho cannoi ja hän ajatteli idzelläns ja sanoi: mitä minä teen ettei minulla ole cuhunga minä cocon eloni?

17. Oli yxi Ricas mies/ ionga Pelto palio Laiho cannoi/ Ja se aijatteli itzellens ia sanoi/ Mite mine teen? Ettei minulla ole cuhunga cokoon minun Eloni/ (Oli yksi rikas mies/ jonka pelto paljon laihoa kantoi/ Ja se ajatteli itsellensä ja sanoi/ Mitä minä teen? Ettei minulla ole kuhunka kokoan minun eloni/)

17 καὶ διελογίζετο ἐν ἑαυτῷ λέγων· τί ποιήσω, ὅτι οὐκ ἔχω ποῦ συνάξω τοὺς καρπούς μου; ( κaὶ dιelοgίdzetο ẻn ἑautỡ légon: tί pοιíso, ὅtι οὐκ ἔcho pοȗ sunákso tοὐs κarpοús mοu; )

και διελογιζετο εν εαυτω λεγων τι ποιησω οτι ουκ εχω που συναξω τους καρπους μου 17 (kai dielogizeto en eafto legon ti poiiso oti ouk echo pou sunaxo tous karpous mou)

17 and he was reasoning in himself, saying, What should I do, because I have nowhere, (in which), I will gather together my fruits?</J>

17. And he thought within himself, saying, What shall I do, because I have no room where to bestow my fruits?

17. Und er gedachte bei sich selbst und sprach: Was soll ich tun? Ich habe nicht, da ich meine Früchte hin sammle.

17. Y él pensaba dentro de sí, diciendo: ¿Qué haré, que no tengo donde junte mis frutos?

17 и он рассуждал сам с собою: что мне делать? некуда мне собрать плодов моих?

18 Ja hän sanoi: 'Tämän minä teen: minä revin maahan aittani ja rakennan suuremmat ja kokoan niihin kaiken eloni ja hyvyyteni;

18 Niin hän sanoi: 'Tämän teen: revin maahan aittani ja rakennan isommat ja kokoan niihin kaiken eloni ja hyväni,

18. Ja sanoi: sen minä teen: minä maahan jaotan aittani, ja rakennan suuremmat, ja kokoon sinne kaiken tuloni ja hyvyyteni,

18. Ja sanoi: sen minä teen: minä purgan minun aittani ja rakennan suuremman ja cocon sinne caiken minun tuloni ja hywydeni.

18. ia sanoi/ Sen mine teen/ Mine purghan minun Aittani ia swreman ylesrakena'/ Ja sinne cokoon caiki minun tuloni/ ia minun Hywuydheni. (ja sanoi/ Sen minä teen/ Minä puran minun aittani ja suuremman ylös rakennan/ Ja sinne kokoon kaikki minun tuloni/ ja minun hywyyteni.)

18 καὶ εἶπε· τοῦτο ποιήσω· καθελῶ μου τὰς ἀποθήκας καὶ μείζονας οἰκοδομήσω, καὶ συνάξω ἐκεῖ πάντα τὰ γεννήματά μου καὶ τὰ ἀγαθά μου, ( κaὶ eἶpe: tοȗtο pοιíso: κathelõ mοu tàs ἀpοthíκas κaὶ meίdzοnas οἰκοdοmíso, κaὶ sunákso ẻκeῖ pánta tà gennímatá mοu κaὶ tà ἀgathá mοu, )

και ειπεν τουτο ποιησω καθελω μου τας αποθηκας και μειζονας οικοδομησω και συναξω εκει παντα τα γενηματα μου και τα αγαθα μου 18 (kai eipen touto poiiso kathelo mou tas apothikas kai meizonas oikodomiso kai sunaxo ekei panta ta genimata mou kai ta agatha mou)

18 And he said, I will be doing this: I will be taking down my barns and build greater (ones.) And I will be gathering together there, all my fruits</J>* (of labor) and my good things.</J>

18. And he said, This will I do: I will pull down my barns, and build greater; and there will I bestow all my fruits and my goods.

18. Und sprach: Das will ich tun: ich will meine Scheunen abbrechen und größere bauen und will drein sammeln alles, was mir gewachsen ist, und meine Güter;

18. Y dijo: Esto haré: derribaré mis alfolíes, y los edificaré mayores; y allí juntaré todos mis frutos y mis bienes;

18 И сказал: вот что сделаю: сломаю житницы мои и построю большие, и соберу тудавесь хлеб мой и все добро мое,

19 ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti lepoa, syö, juo ja iloitse'.

19 ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi. Nauti lepoa, syö, juo ja iloitse.'

19. Ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on pantu paljo hyvyyttä moneksi vuodeksi: lepää, syö, juo, riemuitse.

19. Ja sanon sielulleni: sielu sinulla on suuri wara monexi wuodexi pandu lewä syö juo riemuidze.

19. Ja sanon Sieluleni/ Racas Sielu/ Sinulle ombi swri wara monexi wodexi pandu/ Lewä/ söö/ ioo/ remuitze. (Ja sanon sielulleni/ Rakas sielu/ Sinulla ompi suuri wara moneksi wuodeksi pantu/ Lepää/ syö/ juo/ riemuitse.)

19 καὶ ἐρῶ τῇ ψυχῇ μου· ψυχή, ἔχεις πολλὰ ἀγαθὰ κείμενα εἰς ἔτη πολλά· ἀναπαύου, φάγε, πίε, εὐφραίνου. ( κaὶ ẻrõ tῖ psuchῖ mοu: psuchí, ἔcheιs pοllà ἀgathà κeίmena eἰs ἔti pοllá: ἀnapaúοu, fáge, pίe, eὐfraίnοu. )

και ερω τη ψυχη μου ψυχη εχεις πολλα αγαθα κειμενα εις ετη πολλα αναπαυου φαγε πιε ευφραινου 19 (kai ero ti psuchi mou psuchi echeis polla agatha keimena eis eti polla anapabou fage pie effrainou)

19 And I will be saying to my soul, Soul, you have many good things laying up *for many years; rest yourself, eat, drink, (and) be joyous.

19. And I will say to my soul, Soul, thou hast much goods laid up for many years; take thine ease, eat, drink, and be merry.

19. und will sagen zu meiner Seele: Liebe Seele, du hast einen großen Vorrat auf viele Jahre; habe nun Ruhe, iß, trink und habe guten Mut!

19. Y diré a mi alma: Alma, muchos bienes tienes en depósito para muchos años: repósate, come, bebe, huélgate.

19 и скажу душе моей: душа! много добра лежит у тебя на многие годы: покойся,ешь, пей, веселись.

20 Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?'

20 Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Mieletön, tänä yönä sielusi vaaditaan sinulta. Kenelle sitten joutuu se, minkä olet hankkinut?'

20. Mutta Jumala sanoi hänelle: sinä tyhmä! tänä yönä sinun sielus sinulta pois otetaan: kuka ne sitte saa, joita sinä valmistanut olet?

20. Mutta Jumala sanoi hänelle: sinä tompeli tänä yönä sinun sielus sinulda pois cudzutan cuca ne sijtte saa cuins walmistanut olet?

20. Mutta Jumala sanoi henelle/ Sine tompeli/ Tene ööne sinun Sielus sinulda poiskutzutan/ Cuca ne saapi iotcas walmistanut olet? (Mutta Jumala sanoi hänelle/ Sinä tomppeli/ Tänä yönä sinun sielusi sinulta pois kutsutaan/ Kuka ne saapi jotkas walmistanut olet?)

20 εἶπε δὲ αὐτῷ ὁ Θεός· ἄφρον, ταύτῃ τῇ νυκτὶ τὴν ψυχήν σου ἀπαιτοῦσιν ἀπὸ σοῦ· ἃ δὲ ἡτοίμασας τίνι ἔσται; ( eἶpe dè aὐtỡ ὁ Theόs: ἄfrοn, taútΐ tῖ nuκtὶ tìn psuchín sοu ἀpaιtοȗsιn ἀpὸ sοȗ: ἃ dè ἱtοίmasas tίnι ἔstaι; )

ειπεν δε αυτω ο θεος {VAR: αφρων } {VAR: αφρον } ταυτη τη νυκτι την ψυχην σου απαιτουσιν απο σου α δε ητοιμασας τινι εσται 20 (eipen de afto o theos {VAR: afron } {VAR: afron } tafti ti nukti tin psuchin sou apaitousin apo sou a de itoimasas tini estai)

20 But God said to him, Fool, your soul is asked back from you in this night, and the things which you prepared, whose will they be?</J>

20. But God said unto him, Thou fool, this night thy soul shall be required of thee: then whose shall those things be, which thou hast provided?

20. Aber Gott sprach zu ihm: Du Narr! diese Nacht wird man deine Seele von dir fordern; und wes wird's sein, das du bereitet hast?

20. Y díjole Dios: ¡Insensato! esta noche vuelven a pedir tu alma; ¿y lo que has aparejado, cuyo será?

20 Но Бог сказал ему: безумный! в сию ночь душу твою возьмут у тебя; кому же достанется то, что ты заготовил?

21 Näin käy sen, joka kokoaa aarteita itselleen, mutta jolla ei ole rikkautta Jumalan tykönä."

21 Näin on sen, joka kokoaa itselleen, eikä ole rikas Jumalassa."

21. Niin on myös se, joka itsellensä tavaraa kokoo, ja ei ole rikas Jumalassa.

21. Näin myös hänelle käy joca idzellens tawarata coco ja ei ole ricas Jumalas.

21. Nein mös henelle kieupi/ ioca itzellens tauaroitze/ ia ei ole Ricas Jumalan edes. (Näin myös hänelle käypi/ joka itsellensä tawaroitsee/ ja ei ole rikas Jumalan edessä.)

21 οὕτως ὁ θησαυρίζων ἑαυτῷ καὶ μὴ εἰς Θεὸν πλουτῶν. ( οὕtos ὁ thisaurίdzon ἑautỡ κaὶ mì eἰs Theὸn plοutõn. )

ουτως ο θησαυριζων εαυτω και μη εις θεον πλουτων 21 (outos o thisabrizon eafto kai mi eis theon plouton)

21 So is he who is storing up (treasure) for himself, and (is) not rich toward God. {Similar: Mat 6:25-33, Luk 12:22-31}

21. So is he that layeth up treasure for himself, and is not rich toward God.

21. Also geht es, wer sich Schätze sammelt und ist nicht reich in Gott.

21. Así es el que hace para sí tesoro, y no es rico para con Dios.

21 Так бывает с тем , кто собирает сокровища для себя, а не в Бога богатеет.

22 Ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte.

22 Hän sanoi opetuslapsilleen: "Sen vuoksi sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte, tai ruumiistanne, mitä pukisitte yllenne.

22. Niin hän sanoi opetuslapsillensa: sentähden sanon minä teille: älkäät murehtiko elämästänne, mitä teidän pitä syömän, eikä ruumiistanne, millä te itseänne verhoitatte.

22. NIjn hän sanoi Opetuslapsillens: sentähden sanon minä teille: älkät murehtico teidän elämästän mitä teidän pitä syömän eikä ruumistan millä te sen waatetatte.

22. Nin hen sanoi Opetuslapsillens/ Senteden sanon mine teille/ Elket mwrectico teiden elemen eteen/ mite teiden pite sömen/ Eike mös Rumistan/ mille te sen puetatt. (Niin hän sanoi opetuslapsillensa/ Sentähden sanon minä teille/ Älkäät murehtiko teidän elämän eteen/ mitä teidän pitää syömän/ Eikä myös ruumiistan/ millä te sen puetat.)

22 Εἶπε δὲ πρὸς τοὺς μαθητάς αὐτοῦ· Διὰ τοῦτο λέγω ὑμῖν, μὴ μεριμνᾶτε τῇ ψυχῇ ὑμῶν τί φάγητε, μηδὲ τῷ σώματι ὑμῶν τί ἐνδύσησθε. ( Εἶpe dè prὸs tοὐs mathitás aὐtοȗ: Dιà tοȗtο légo ὑmῖn, mì merιmnãte tῖ psuchῖ ὑmõn tί fágite, midè tỡ sómatι ὑmõn tί ẻndúsisthe. )

ειπεν δε προς τους μαθητας αυτου δια τουτο υμιν λεγω μη μεριμνατε τη ψυχη υμων τι φαγητε μηδε τω σωματι τι ενδυσησθε 22 (eipen de pros tous mathitas aftou dia touto umin lego mi merimnate ti psuchi umon ti fagite mide to somati ti endusisthe)

22 Now he said to his disciples, Because of this, I am saying to you°, Do° not be anxious for your° life, what you° might eat; nor yet what you° might clothe your° body with.</J>

22. And he said unto his disciples, Therefore I say unto you, Take no thought for your life, what ye shall eat; neither for the body, what ye shall put on.

22. Er sprach aber zu seinen Jüngern: Darum sage ich euch: Sorget nicht für euer Leben, was ihr essen sollt, auch nicht für euren Leib, was ihr antun sollt.

22. Y dijo a sus discípulos: Por tanto os digo: No estéis solícitos de vuestra vida, qué comeréis; ni del cuerpo, qué vestiréis.

22 И сказал ученикам Своим: посему говорю вам, – не заботьтесь для души вашей, что вам есть, нидля тела, во что одеться:

23 Sillä henki on enemmän kuin ruoka, ja ruumis enemmän kuin vaatteet.

23 Sillä Henki on enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet.

23. Henki on enempi kuin ruoka, ja ruumis parempi kuin vaate.

23. Elämä on enämbi cuin ruoca ja ruumis parembi cuin waate.

23. Eleme ombi enämbi quin Roca/ ia Rumis enämbi quin Wate. (Elämä ompi enempi kuin ruoka/ ja ruumis enempi kuin waate.)

23 οὐχὶ ἡ ψυχὴ πλεῖόν ἐστι τῆς τροφῆς καὶ τὸ σῶμα τοῦ ἐνδύματος; ( οὐchὶ ἱ psuchì pleῖόn ẻstι tĩs trοfĩs κaὶ tὸ sõma tοȗ ẻndúmatοs; )

η ψυχη πλειον εστιν της τροφης και το σωμα του ενδυματος 23 (i psuchi pleion estin tis trofis kai to soma tou endumatos)

23 The life you° (have) is more-than the nourishment, and the body (is more-than) the clothing.</J>

23. The life is more than meat, and the body is more than raiment.

23. Das Leben ist mehr denn die Speise, und der Leib mehr denn die Kleidung.

23. La vida más es que la comida; y el cuerpo, que el vestido.

23 душа больше пищи, и тело – одежды.

24 Katselkaa kaarneita: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa, eikä niillä ole säilytyshuonetta eikä aittaa; ja Jumala ruokkii ne. Kuinka paljoa suurempiarvoiset te olette kuin linnut!

24 Katselkaa kaarneita. Eivät ne kylvä eivätkä niitä, eikä niillä ole säilytyshuonetta eikä aittaa, vaan Jumala ruokkii ne. Kuinka paljoa suurempiarvoiset te olette kuin linnut!

24. Katselkaat kaarneita: ei he kylvä eikä niitä, ei heillä ole myös kellaria eikä aittaa, ja Jumala elättää heidät: kuinka paljoa paremmat te olette kuin linnut?

24. Cadzelcat carneita ei he kylwä eikä nijtä ei heillä ole myös kellarita eikä aitta ja Jumala heidän cuitengin elättä cuinga paljo parammat te oletta cuin linnut?

24. Catzelcat Corppi/ eiuet ne Kylue/ eike mös eloleicka/ ei ole heille mös Kellarite/ eike Aitta/ ia Jumala heite quitengi elette/ Quinga palio paramat te oletta quin Linnut? (Katselkaa korppia/ eiwät ne kylwä/ eikä myös elonleikkaa/ ei ole heille myös kellaria/ eikä aittaa/ ja Jumala heitä kuitenkin elättää/ Kuinka paljon paremmat te olette kuin linnut?)

24 κατανοήσατε τοὺς κόρακας, ὅτι οὐ σπείρουσιν οὐδὲ θερίζουσιν, οἷς οὐκ ἔστι ταμεῖον οὐδὲ ἀποθήκη, καὶ ὁ Θεὸς τρέφει αὐτούς· πόσῳ μᾶλλον ὑμεῖς διαφέρετε τῶν πετεινῶν; ( κatanοísate tοὐs κόraκas, ὅtι οὐ speίrοusιn οὐdè therίdzοusιn, οἷs οὐκ ἔstι tameῖοn οὐdè ἀpοthíκi, κaὶ ὁ Theὸs tréfeι aὐtοús: pόsǫ mãllοn ὑmeῖs dιaférete tõn peteιnõn; )

κατανοησατε τους κορακας οτι ου σπειρουσιν ουδε θεριζουσιν οις ουκ εστιν ταμειον ουδε αποθηκη και ο θεος τρεφει αυτους ποσω μαλλον υμεις διαφερετε των πετεινων 24 (katanoisate tous korakas oti ou speirousin oude therizousin ois ouk estin tameion oude apothiki kai o theos trefei aftous poso mallon umeis diaferete ton peteinon)

24 Consider° the ravens, that they do not sow nor reap; they have no storeroom nor a barn, and God nourishes them. How-much more-value do you° rather carry than the birds!</J>

24. Consider the ravens: for they neither sow nor reap; which neither have storehouse nor barn; and God feedeth them: how much more are ye better than the fowls?

24. Nehmet wahr der Raben: die sähen nicht, sie ernten auch nicht, sie haben auch keinen Keller noch Scheune; und Gott nährt sie doch. Wie viel aber seid ihr besser denn die Vögel!

24. Considerád los cuervos, que ni siembran, ni siegan: que ni tienen almacén, ni alfolí; y Dios los alimenta. ¿Cuánto de más estima sois vosotros que las aves?

24 Посмотрите на воронов: они не сеют, не жнут; нет у них ни хранилищ, ни житниц, и Бог питает их; сколько же вы лучше птиц?

25 Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?

25 Kuka teistä voi murehtimisella lisätä mitään* ikäänsä'?

25. Mutta kuka teistä murheellansa voi lisätä varrellensa yhden kyynärän?

25. CUca teistä hänen murehellans woi lisätä hänen warrellens yhdengän kyynärän?

25. Cuca nyt teiste henen murehellans woipi lisete henen wardhellens yhden kynären? (Kuka nyt teistä hänen murheellansa woipi lisätä hänen warrellensa yhden kyynärän?)

25 τίς δὲ ἐξ ὑμῶν μεριμνῶν δύναται προσθεῖναι ἐπὶ τὴν ἡλικίαν αὐτοῦ πῆχυν ἕνα; ( tίs dè ẻks ὑmõn merιmnõn dúnataι prοstheῖnaι ẻpὶ tìn ἱlικίan aὐtοȗ pĩchun ἕna; )

τις δε εξ υμων μεριμνων δυναται προσθειναι επι την ηλικιαν αυτου πηχυν ενα 25 (tis de ex umon merimnon dunatai prostheinai epi tin ilikian aftou pichun ena)

25 But who out of you°, (by) being anxious, is able to add one cubit upon his stature?</J>

25. And which of you with taking thought can add to his stature one cubit?

25. Welcher ist unter euch, ob er schon darum sorget, der da könnte eine Elle seiner Länge zusetzen?

25. ¿Quién de vosotros podrá con su solicitud añadir a su estatura un codo?

25 Да и кто из вас, заботясь, может прибавить себе роста хотя на один локоть?

26 Jos siis ette voi sitäkään, mikä vähintä on, mitä te murehditte muusta?

26 Ellette siis voi vähintäkään, miksi murehditte muusta?

26. Sentähden ellette siis voi sitä, mikä vähin on, miksi te muista murehditte?

26. Ellet te sijs woi sitä cuin wähin on mixi te muista murehditta?

26. Ellei te sis woi site quin wähin ombi/ mixi te muista muredhitta? (Ellei te siis woi sitä kuin wähin ompi/ miksi te muista murehditte?)

26 εἰ οὖν οὔτε ἐλάχιστον δύνασθε, τί περὶ τῶν λοιπῶν μεριμνᾶτε; ( eἰ οȗn οὔte ẻláchιstοn dúnasthe, tί perὶ tõn lοιpõn merιmnãte; )

ει ουν ουτε ελαχιστον δυνασθε τι περι των λοιπων μεριμνατε 26 (ei oun oute elachiston dunasthe ti peri ton loipon merimnate)

26 Therefore, if you° are not able (to add) a little thing, why are you° anxious concerning the rest?</J>

26. If ye then be not able to do that thing which is least, why take ye thought for the rest?

26. So ihr denn das Geringste nicht vermöget, warum sorgt ihr für das andere?

26. Pues si no podéis aun lo que es menos, ¿para qué estaréis solícitos de lo de más?

26 Итак, если и малейшего сделать не можете, что заботитесь о прочем?

27 Katselkaa kukkia, kuinka ne kasvavat: eivät ne työtä tee eivätkä kehrää. Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä.

27 Katselkaa kukkia, kuinka ne kasvavat. Eivät ne työtä tee eivätkä kehrää. Kuitenkin sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossaan ollut vaatetettu niin kuin yksi niistä.

27. Katselkaat kukkasia, kuinka ne kasvavat: ei he työtä tee, eikä kehrää; ja minä sanon teille: ei Salomo kaikessa kunniassansa niin ollut vaatetettu kuin yksi heistä.

27. Cadzelcat cuckaisita cuinga he caswawat ei he työtä tee eikä kehrä: ja minä sanon teille: ettei Salomon caikes hänen cunniasans nijn ollut waatetettu cuin yxi heistä.

27. Catzelcat Cuckaisita quinga he caswauat/ Ei ne tötetee/ eike mös kehrä/ Nin sanon mine teille/ ettei Salomon caikes henen cunniasans nin ollut watittu quin yxi nijste. (Katselkaat kukkaisia kuinka ne kaswawat/ Ei ne työtä tee/ eikä myös kehrää/ Niin sanon minä teille/ ettei Salomon kaikessa hänen kunniassansa niin ollut waatettu kuin yksi niistä.)

27 κατανοήσατε τὰ κρίνα πῶς αὐξάνει· οὐ κοπιᾷ οὐδὲ νήθει· λέγω δὲ ὑμῖν, οὐδὲ Σολομὼν ἐν πάσῃ τῇ δόξῃ αὐτοῦ περιεβάλετο ὡς ἓν τούτων. ( κatanοísate tà κrίna põs aὐksáneι: οὐ κοpιᾷ οὐdè nítheι: légo dè ὑmῖn, οὐdè Sοlοmὸn ẻn pásΐ tῖ dόksΐ aὐtοȗ perιebáletο ὁs ἓn tοúton. )

κατανοησατε τα κρινα πως αυξανει ου κοπια ουδε νηθει λεγω δε υμιν ουδε σολομων εν παση τη δοξη αυτου περιεβαλετο ως εν τουτων 27 (katanoisate ta krina pos afxanei ou kopia oude nithei lego de umin oude solomon en pasi ti doxi aftou periebaleto os en touton)

27 Consider° the lilies, somehow they grow. They do not labor nor do they spin; yet I say to you°, Even Solomon in all his glory, was not dressed like one of these.</J>

27. Consider the lilies how they grow: they toil not, they spin not; and yet I say unto you, that Solomon in all his glory was not arrayed like one of these.

27. Nehmet wahr der Lilien auf dem Felde, wie sie wachsen: sie arbeiten nicht, auch spinnen sie nicht. Ich sage euch aber, daß auch Salomo in aller seiner Herrlichkeit nicht ist bekleidet gewesen als deren eines.

27. Considerád los lirios, como crecen: no labran, ni hilan; y os digo, que ni Salomón con toda su gloria se vistió como uno de ellos.

27 Посмотрите на лилии, как они растут: не трудятся, не прядут; но говорю вам, что и Соломон во всей славе своей не одевался так, как всякая из них.

28 Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, kuinka paljoa ennemmin teidät, te vähäuskoiset!

28 Jos siis Jumala näin vaatettaa vainion ruohon, joka tänään on ja huomenna uuniin heitetään, kuinka paljoa ennemmin teidät, vähäuskoiset!

28. Jos siis ruohon, joka tänäpänä kedolla seisoo jo huomenna pätsiin heitetään, Jumala niin vaatettaa, eikö hän paljoa enemmin teidän sitä te, te vähäuskoiset?

28. JOs sijs ruohon joca tänäpän kedolla seiso ja huomena totton heitetän Jumala nijn waatetta cuinga paljo enämmin hän teidän waatetta te heickouscoiset?

28. Jos sis Rohon ioca tenepene Kedholla seiso/ ia Homen vgnin heiteten Jumala nin watitzepi/ Quinga palio enämin hen teite watitzepi/ O te heickovskoiset? (Joka siis ruohon joka tänäpänä kedolla seisoo/ ja huomen uuniin heitetään Jumala niin waatitseepi/ Kuinka paljon enemmin hän teitä waatitseepi/ Oi te heikkouskoiset?)

28 εἰ δὲ τὸν χόρτον τοῦ ἀγροῦ, σήμερον ὄντα καὶ αὔριον εἰς κλίβανον βαλλόμενον, ὁ Θεὸς οὕτως ἀμφιέννυσι, πόσῳ μᾶλλον ὑμᾶς, ὀλιγόπιστοι; ( eἰ dè tὸn chόrtοn tοȗ ἀgrοȗ, símerοn ὄnta κaὶ aὔrιοn eἰs κlίbanοn ballόmenοn, ὁ Theὸs οὕtos ἀmfιénnusι, pόsǫ mãllοn ὑmãs, ὀlιgόpιstοι; )

ει δε τον χορτον εν τω αγρω σημερον οντα και αυριον εις κλιβανον βαλλομενον ο θεος ουτως αμφιεννυσιν ποσω μαλλον υμας ολιγοπιστοι 28 (ei de ton chorton en to agro simeron onta kai abrion eis klibanon ballomenon o theos outos amfiennusin poso mallon umas oligopistoi)

28 But if God so dresses-up the grass in the field, which today is (here) and the next-day is cast into the oven; how-much more (will he clothe) you°, you° of small faith?</J>

28. If then God so clothe the grass, which is to day in the field, and to morrow is cast into the oven; how much more will he clothe you, O ye of little faith?

28. So denn das Gras, das heute auf dem Felde steht und morgen in den Ofen geworfen wird, Gott also kleidet, wie viel mehr wird er euch kleiden, ihr Kleingläubigen!

28. Y si así viste Dios a la yerba, que hoy está en el campo, y mañana es echada en el horno, ¿cuánto más a vosotros, hombres de poca fé?

28 Если же траву на поле, которая сегодня есть, а завтра будет брошена в печь, Бог так одевает, то кольми паче вас, маловеры!

29 Älkää siis tekään etsikö, mitä söisitte ja mitä joisitte, älkääkä korkeita tavoitelko.

29 Älkää etsikö, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä olko levottomia.

29. Sentähden, älkäät etsikö, mitä teidän syömän eli juoman pitää, ja älkäät surulliset olko.

29. Sentähden myös älkät edzikö mitä teidän syömän eli juoman pitä ja älkät epäilkö:

29. Senteden mös te elkette etzikö/ mite teiden sömen eli ioman pite/ ia elket corkiuteen mengö/ (Sentähden myös te älkäätte etsiko/ mitä teidän syömän eli juoman pitää/ ja älkäät korkeuteen menkö/)

29 καὶ ὑμεῖς μὴ ζητεῖτε τί φάγητε καὶ τί πίητε, καὶ μὴ μετεωρίζεσθε· ( κaὶ ὑmeῖs mì dziteῖte tί fágite κaὶ tί pίite, κaὶ mì meteorίdzesthe: )

και υμεις μη ζητειτε τι φαγητε η τι πιητε και μη μετεωριζεσθε 29 (kai umeis mi ziteite ti fagite i ti piite kai mi meteorizesthe)

29 And do° not seek what you° might eat or what you° might drink, and do° not be in (anxious) suspense.</J>

29. And seek not ye what ye shall eat, or what ye shall drink, neither be ye of doubtful mind.

29. Darum auch ihr, fraget nicht darnach, was ihr essen oder was ihr trinken sollt, und fahret nicht hoch her.

29. Vosotros, pues, no procuréis qué hayais de comer, o qué hayais de beber, y no seais de ánimo dudoso;

29 Итак, не ищите, что вам есть, или что пить, и не беспокойтесь,

30 Sillä näitä kaikkia maailman pakanakansat tavoittelevat; mutta teidän Isänne kyllä tietää teidän näitä tarvitsevan.

30 Sillä näitä kaikkia maailman pakanat tavoittelevat. Mutta Isänne tietää, että näitä tarvitsette.

30. Sillä näitä kaikkia pakanat maailmassa pyytävät; mutta teidän Isänne tietää, että te näitä tarvitsette.

30. Sillä näitä caickia pacanat mailmas pyytäwät.

30. Sille neinen caikein ielken pacanat mailmas seisouat. (Sillä näiden kaikkein jälkeen pakanat maailmassa seisowat.)

30 ταῦτα γὰρ πάντα τὰ ἔθνη τοῦ κόσμου ἐπιζητεῖ· ὑμῶν δὲ ὁ πατὴρ οἶδεν ὅτι χρῄζετε τούτων· ( taȗta gàr pánta tà ἔthni tοȗ κόsmοu ẻpιdziteῖ: ὑmõn dè ὁ patìr οἶden ὅtι chrįdzete tοúton: )

ταυτα γαρ παντα τα εθνη του κοσμου επιζητει υμων δε ο πατηρ οιδεν οτι χρηζετε τουτων 30 (tafta gar panta ta ethni tou kosmou epizitei umon de o patir oiden oti chrizete touton)

30 For* the nations of the world are seeking after all these things, but your° Father knows that you° have need of these things.</J>

30. For all these things do the nations of the world seek after: and your Father knoweth that ye have need of these things.

30. Nach solchem allen trachten die Heiden in der Welt; aber euer Vater weiß wohl, das ihr des bedürfet.

30. Porque todas estas cosas las gentes del mundo las buscan; que vuestro Padre sabe que habéis menester estas cosas.

30 потому что всего этого ищут люди мира сего; ваш же Отец знает, что вы имеете нужду в том;

31 Vaan etsikää Jumalan valtakuntaa, niin myös nämä teille annetaan sen ohessa.

31 Vaan etsikää Jumalan valtakuntaa, niin kaikki nämä annetaan teille lisäksi.

31. Vaan paremmin etsikäät Jumalan valtakuntaa, niin nämät kaikki teille annetaan.

31. Mutta teidän Isän tietä että te näitä tarwidzetta. Waan parammin edzikät Jumalan waldacunda nijn nämät caicki teille tapahtuwat.

31. Mutta teiden Isen tiete ette te neite taruitzett. Wan paramin etziket Jumalan Waldakunnan ielken/ nin nemet caiki teille tygelangeuat. (Mutta teidän Isän tietää että te näitä tarwitsette. Waan paremmin etsikäät Jumalan waltakunnan jälkeen/ niin nämät kaikki teille tykö lankeawat.)

31 πλὴν ζητεῖτε τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ, καὶ ταῦτα πάντα προστεθήσεται ὑμῖν. ( plìn dziteῖte tìn basιleίan tοȗ Theοȗ, κaὶ taȗta pánta prοstethísetaι ὑmῖn. )

πλην ζητειτε την βασιλειαν του θεου και ταυτα παντα προστεθησεται υμιν 31 (plin ziteite tin basileian tou theou kai tafta panta prostethisetai umin)

31 However, seek° the kingdom of God and all these things will be added to you°.

31. But rather seek ye the kingdom of God; and all these things shall be added unto you.

31. Doch trachtet nach dem Reich Gottes, so wird euch das alles zufallen.

31. Mas procurád el reino de Dios, y todas estas cosas os serán añadidas.

31 наипаче ищите Царствия Божия, и это все приложится вам.

32 Älä pelkää, sinä piskuinen lauma; sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan.

32 Älä pelkää, pieni lauma, sillä Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan.

32. Älä pelkää, piskuinen lauma; sillä teidän Isällänne on hyvä tahto antaa teille valtakunnan.

32. Älä pelkä piscuinen lauma sillä teidän Isällän on hywä tahto anda teille waldacunda.

32. ELE Pelke piskurainen Lauma/ Sille ette teiden Isen hyue tachto ombi andaman teille waldakunda * (Älä pelkaa piskuruinen lauma/ Sillä että teidän Isän hywä tahto ompi antaman teille waltakunta.)

32 Μὴ φοβοῦ τὸ μικρὸν ποίμνιον· ὅτι εὐδόκησεν ὁ πατὴρ ὑμῶν δοῦναι ὑμῖν τὴν βασιλείαν. ( Μì fοbοȗ tὸ mικrὸn pοίmnιοn: ὅtι eὐdόκisen ὁ patìr ὑmõn dοȗnaι ὑmῖn tìn basιleίan. )

μη φοβου το μικρον ποιμνιον οτι ευδοκησεν ο πατηρ υμων δουναι υμιν την βασιλειαν 32 (mi fobou to mikron poimnion oti ebdokisen o patir umon dounai umin tin basileian)

32 Do not fear, little flock, because your° Father is delighted to give you° the kingdom.</J>

32. Fear not, little flock; for it is your Father's good pleasure to give you the kingdom.

32. Fürchte dich nicht, du kleine Herde! denn es ist eures Vaters Wohlgefallen, euch das Reich zu geben.

32. No temáis, oh manada pequeña, porque al Padre ha placido daros el reino.

32 Не бойся, малое стадо! ибо Отец ваш благоволил дать вам Царство.

33 Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja; hankkikaa itsellenne kulumattomat kukkarot, loppumaton aarre taivaisiin, mihin ei varas ulotu ja missä koi ei turmele.

33 Myykää, mitä teillä on ja antakaa almuja, tehkää itsellenne kulumattomat kukkarot, loppumaton aarre taivaisiin, missä varas ei tule lähelle eikä koi turmele.

33. Myykäät, mitä teillä on, ja antakaat almua. Tehkäät teillenne säkit, jotka ei vanhene, puuttumatoin tavara taivaissa, kuhunka ei varas ulotu, ja kusssa ei koi raiskaa.

33. Myykät mitä teillä on ja andacat almua. Tehkät teillen Säkit jotca ei wanhane tehkät puuttumatoin tawara Taiwahis cuhunga ei waras ulotu eikä coi raisca.

33. Myyke mite teille ombi/ ia andacat Almuisat. Tehcket teillen Säckit iotca ei wanhane ychten puuttumattoman Tauaran Taiuahis/ Cuhunga ei warghas wlotu/ eike Coi raiska. (Myykää mitä teillä ompi/ ja antakaat almuset. Tehkäät teillen säkit jotka ei wanhene yhtään puuttumattoman tawaran taiwahissa/ Kuhunka ei waras ulotu/ eikä koi raiskaa.)

33 πωλήσατε τὰ ὑπάρχοντα ὑμῶν καὶ δότε ἐλεημοσύνην. ποιήσατε ἑαυτοῖς βαλάντια μὴ παλαιούμενα, θησαυρὸν ἀνέκλειπτον ἐν τοῖς οὐρανοῖς, ὅπου κλέπτης οὐκ ἐγγίζει οὐδὲ σὴς διαφθείρει· ( polísate tà ὑpárchοnta ὑmõn κaὶ dόte ẻleimοsúnin. pοιísate ἑautοῖs balántιa mì palaιοúmena, thisaurὸn ἀnéκleιptοn ẻn tοῖs οὐranοῖs, ὅpοu κléptis οὐκ ẻggίdzeι οὐdè sìs dιaftheίreι: )

πωλησατε τα υπαρχοντα υμων και δοτε ελεημοσυνην ποιησατε εαυτοις βαλαντια μη παλαιουμενα θησαυρον ανεκλειπτον εν τοις ουρανοις οπου κλεπτης ουκ εγγιζει ουδε σης διαφθειρει 33 (polisate ta uparchonta umon kai dote eleimosunin poiisate eaftois balantia mi palaioumena thisabron anekleipton en tois ouranois opou kleptis ouk engizei oude sis diaftheirei)

33 Sell° your° possessions and give° (as) charity; make*° for yourselves money-bags which do not become-obsolete, an unfailing treasure in the heavens, where no thief draws near, nor moth corrupts.</J>

33. Sell that ye have, and give alms; provide yourselves bags which wax not old, a treasure in the heavens that faileth not, where no thief approacheth, neither moth corrupteth.

33. Verkaufet, was ihr habt, und gebt Almosen. Machet euch Beutel, die nicht veralten, einen Schatz, der nimmer abnimmt, im Himmel, da kein Dieb zukommt, und den keine Motten fressen.

33. Vendéd lo que poseéis, y dad limosna: hacéos bolsas que no se envejecen, tesoro en los cielos que nunca falte: donde ladrón no llega, ni polilla corrompe.

33 Продавайте имения ваши и давайте милостыню. Приготовляйте себе влагалища не ветшающие, сокровище неоскудевающее нанебесах, куда вор не приближается и где моль не съедает,

34 Sillä missä teidän aarteenne on, siellä on myös teidän sydämenne.

34 Sillä missä aarteenne on, siellä on myös sydämenne."

34. Sillä kussa teidän tavaranne on, siellä on myös teidän sydämenne.

34. Sillä cusa teidän tawaran on siellä myös on teidän sydämen.

34. Sille cussa teiden Tauaran ombi sielle mös onopi teiden sydhemen. (Sillä kussa teidän tawaran ompi siellä myös ompi teidän sydämen.)

34 ὅπου γάρ ἐστιν ὁ θησαυρὸς ὑμῶν, ἐκεῖ καὶ ἡ καρδία ὑμῶν ἔσται. ( ὅpοu gár ẻstιn ὁ thisaurὸs ὑmõn, ẻκeῖ κaὶ ἱ κardίa ὑmõn ἔstaι. )

οπου γαρ εστιν ο θησαυρος υμων εκει και η καρδια υμων εσται 34 (opou gar estin o thisabros umon ekei kai i kardia umon estai)

34 For* where your° treasure is, your° heart will be there also.</J>

34. For where your treasure is, there will your heart be also.

34. Denn wo euer Schatz ist, da wird auch euer Herz sein.

34. Porque donde está vuestro tesoro, allí también estará vuestro corazón.

34 ибо где сокровище ваше, там и сердце ваше будет.

35 Olkoot teidän kupeenne vyötetyt ja lamppunne palamassa;

35 Olkoot kupeenne vyötetyt ja lamppunne palamassa.

35. Olkoon teidän kupeenne vyötetyt ja teidän kynttilänne sytytetyt.

35. OLcon teidän cupen wyötetyt ja teidän kyntilänne sytytetyt:

35. Olcoon teiden Solinna wötetyt/ ia teiden Kyntelet sytytetyt/ (Olkoon teidän kupeenne wyötetyt/ ja teidän kynttilät sytytetyt/)

35 Ἔστωσαν ὑμῶν αἱ ὀσφύες περιεζωσμέναι καὶ οἱ λύχνοι καιόμενοι· ( Ἔstosan ὑmõn aἱ ὀsfúes perιedzosménaι κaὶ οἱ lúchnοι κaιόmenοι: )

εστωσαν υμων αι οσφυες περιεζωσμεναι και οι λυχνοι καιομενοι 35 (estosan umon ai osfues periezosmenai kai oi luchnoi kaiomenoi)

35 Let your° loins be girded, and your° lamps burning;</J>

35. Let your loins be girded about, and your lights burning;

35. Lasset eure Lenden umgürtet sein und eure Lichter brennen

35. Estén ceñidos vuestros lomos, y vuestras luces encendidas;

35 Да будут чресла ваши препоясаны и светильники горящи.

36 ja olkaa te niiden ihmisten kaltaiset, jotka herraansa odottavat, milloin hän palajaa häistä, että he hänen tullessaan ja kolkuttaessaan heti avaisivat hänelle.

36 Olkaa niitten ihmisten kaltaiset, jotka herraansa odottavat, milloin hän palaa häistä, jotta he hänen tullessaan ja kolkuttaessaan heti hänelle avaisivat.

36. Ja olkaat te niiden ihmisten kaltaiset, jotka odottavat Herraansa häistä palajavan: että kuin hän tulee ja kolkuttaa, niin he hänelle avaavat.

36. Ja olcat nijden ihmisten caltaiset jotca heidän Herrans odottawat häistä palajawan että cosca hän tule ja colcutta nijn he cohta hänelle awawat.

36. Ja olcatta ninen Inhimisten caltaiset iotca heiden Herrans odhottauat coska hen Häistä palaiapi/ Ette coska hen tulepi ia pälecolkutta/ nin he cocta henen etens awauat. (Ja olkaatte niiden ihmisten kaltaiset jotka heidän Herrans odottawat koska hän häistä palajaapi/ Että koska hän tuleepi ja päälle kolkuttaa/ niin he kohta hänen eteens awaawat.)

36 καὶ ὑμεῖς ὅμοιοι ἀνθρώποις προσδεχομένοις τὸν κύριον ἑαυτῶν πότε ἀναλύσῃ ἐκ τῶν γάμων, ἵνα ἐλθόντος καὶ κρούσαντος εὐθέως ἀνοίξωσιν αὐτῷ. ( κaὶ ὑmeῖs ὅmοιοι ἀnthrópοιs prοsdechοménοιs tὸn κúrιοn ἑautõn pόte ἀnalúsΐ ẻκ tõn gámon, ἵna ẻlthόntοs κaὶ κrοúsantοs eὐthéos ἀnοίksosιn aὐtỡ. )

και υμεις ομοιοι ανθρωποις προσδεχομενοις τον κυριον εαυτων ποτε αναλυσει εκ των γαμων ινα ελθοντος και κρουσαντος ευθεως ανοιξωσιν αυτω 36 (kai umeis omoioi anthropois prosdechomenois ton kurion eafton pote analusei ek ton gamon ina elthontos kai krousantos eftheos anoixosin afto)

36 and you° yourselves are similar to men waiting for their lord, (as to) when he might vacates from the marriage-feast; in order that (after) he came and knocked, they may immediately open to him,.</J>

36. And ye yourselves like unto men that wait for their lord, when he will return from the wedding; that when he cometh and knocketh, they may open unto him immediately.

36. und seid gleich den Menschen, die auf ihren Herrn warten, wann er aufbrechen wird von der Hochzeit, auf daß, wenn er kommt und anklopft, sie ihm alsbald auftun.

36. Y vosotros, semejantes a hombres que esperan cuando su señor ha de volver de las bodas; para que cuando viniere y tocare, luego le abran.

36 И вы будьте подобны людям, ожидающим возвращениягосподина своего с брака, дабы, когда придет и постучит,тотчас отворить ему.

37 Autuaat ne palvelijat, jotka heidän herransa tullessaan tapaa valvomasta! Totisesti minä sanon teille: hän vyöttäytyy ja asettaa heidät aterioimaan ja menee ja palvelee heitä.

37 Onnellisia ne palvelijat, jotka *heidän herransa* tullessaan tapaa valvomasta! Totisesti sanon teille: hän vyöttäytyy ja asettaa heidät aterioimaan ja menee ja palvelee heitä.

37. Autuaat ovat ne palveliat, jotka Herra tultuansa löytää valvomasta. Totisesti sanon minä teille: hän sonnustaa itsensä ja asettaa heidät aterioitsemaan, ja tulee ja palvelee heitä.

37. Autuat owat ne palweljat jotca HERra tulduans löytä walwomast. Totisest sanon minä teille: hän sonnusta hänens ja asetta heidän atrioidzeman ja käyden palwele heitä.

37. Autuat ouat ne palueliat iotca HERRA tultuans leutepi waluomast. Totisesta sanon mine teille/ ette hen sonnusta henens ia asetta heidet atrioitzemaan/ ia kieudhen hen paluelepi heite. (Ja olkaatte niiden ihmisten kaltaiset jotka heidän Herraansa odottawat koska hän häistä palajaapi/ Että koska hän tuleepi ja päälle kolkuttaa/ niin he kohta hänen eteensä awaawat.)

37 μακάριοι οἱ δοῦλοι ἐκεῖνοι, οὓς ἐλθὼν ὁ κύριος εὑρήσει γρηγοροῦντας. ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι περιζώσεται καὶ ἀνακλινεῖ αὐτοὺς, καὶ παρελθὼν διακονήσει αὐτοῖς. ( maκárιοι οἱ dοȗlοι ẻκeῖnοι, οὓs ẻlthὸn ὁ κúrιοs eὑríseι grigοrοȗntas. ἀmìn légo ὑmῖn ὅtι perιdzósetaι κaὶ ἀnaκlιneῖ aὐtοὐs, κaὶ parelthὸn dιaκοníseι aὐtοῖs. )

μακαριοι οι δουλοι εκεινοι ους ελθων ο κυριος ευρησει γρηγορουντας αμην λεγω υμιν οτι περιζωσεται και ανακλινει αυτους και παρελθων διακονησει αυτοις 37 (makarioi oi douloi ekeinoi ous elthon o kurios ebrisei grigorountas amin lego umin oti perizosetai kai anaklinei aftous kai parelthon diakonisei aftois)

37 The fortunate bondservants, whom the lord, having come (to them), will find watching. Assuredly I am saying to you°, that he will gird himself, and will have them recline (at the meal), and (after) he (has) passed by them, he will be serving them.</J>

37. Blessed are those servants, whom the lord when he cometh shall find watching: verily I say unto you, that he shall gird himself, and make them to sit down to meat, and will come forth and serve them.

37. Selig sind die Knechte, die der Herr, so er kommt, wachend findet. Wahrlich, ich sage euch: Er wird sich aufschürzen und wird sie zu Tische setzen und vor ihnen gehen und ihnen dienen.

37. Bienaventurados aquellos siervos, los cuales, cuando el señor viniere, hallare velando: de cierto os digo, que él se ceñirá, y hará que se sienten a la mesa, y saliendo les servirá.

37 Блаженны рабы те, которых господин, придя, найдетбодрствующими; истинно говорю вам, он препояшется и посадит их, и, подходя, станет служить им.

38 Ja jos hän tulee toisella yövartiolla tai kolmannella ja havaitsee heidän näin tekevän, niin autuaat ovat ne palvelijat.

38 Ja jos hän tulee toisella yövartiolla tai kolmannella yövartiolla ja havaitsee heidän näin valvovan, niin onnellisia ovat ne palvelijat.

38. Ja jos hän tulee toisessa vartiossa, eli kolmannessa vartiossa tulee, ja näin löytää, autuaat ovat ne palvelia.

38. Ja jos hän tule toises wartios eli colmannes wartios ja näin löytä autuat owat ne palweliat.

38. Ja ios hen tulepi toises Waluos/ eli colmannes Waluos/ ia nein leutepi/ Autuat ouat ne palueliat. (Ja jos hän tuleepi toisessa walwossa/ eli kolmannessa walwos/ ja näin löytääpi/ Autuaat owat ne palwelijat.)

38 καὶ ἐὰν ἔλθῃ ἐν τῇ δευτέρᾳ φυλακῇ καὶ ἐν τῇ τρίτῃ φυλακῇ ἔλθῃ καὶ εὕρῃ οὕτω, μακάριοί εἰσιν οἱ δοῦλοι ἐκεῖνοι. ( κaὶ ẻàn ἔlthΐ ẻn tῖ deutérᾳ fulaκῖ κaὶ ẻn tῖ trίtΐ fulaκῖ ἔlthΐ κaὶ eὕrΐ οὕto, maκárιοί eἰsιn οἱ dοȗlοι ẻκeῖnοι. )

και εαν ελθη εν τη δευτερα φυλακη και εν τη τριτη φυλακη ελθη και ευρη ουτως μακαριοι εισιν οι δουλοι εκεινοι 38 (kai ean elthi en ti deftera fulaki kai en ti triti fulaki elthi kai ebri outos makarioi eisin oi douloi ekeinoi)

38 And if he comes in the second watch, and in the third, and should find (them) so, those are fortunate bondservants(.)

38. And if he shall come in the second watch, or come in the third watch, and find them so, blessed are those servants.

38. Und so er kommt in der anderen Wache und in der dritten Wache und wird's also finden: selig sind diese Knechte.

38. Y aunque venga a la segunda vela, y aunque venga a la tercera vela, y los hallare así, bienaventurados son los tales siervos.

38 И если придет во вторую стражу, и в третью стражу придет, и найдет их так, то блаженны рабы те.

39 Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä hetkellä varas tulee, hän ei sallisi taloonsa murtauduttavan.

39 Mutta se ymmärtäkää, että jos isäntä tietäisi, millä hetkellä varas tulee, hän *valvoisi eikä* sallisi murtautua taloonsa.

39. Mutta se tietäkäät, että jos perheen-isäntä tietäis, millä hetkellä varas on tuleva, tosin hän valvois eikä sallisi huonettansa kaivettaa.

39. Mutta tietkät että jos perhenisändä tiedäis millä hetkellä waras tulis tosin hän walwois eikä sallis huonettans awata.

39. Mutta se te tietkä/ ette ios Perenisende tiedheis mille hetkelle warghas tulis/ tosin hen waluois/ ia ei sallis henen Honetans yleslödhä. (Mutta se te tietkää/ että jos perheenisäntä tietäisi millä hetkellä waras tulisi/ tosin hän walwoisi/ ja ei sallist hänen huonettansa ylös lyödä.)

39 τοῦτο δὲ γινώσκετε ὅτι εἰ ᾔδει ὁ οἰκοδεσπότης ποίᾳ ὥρᾳ ὁ κλέπτης ἔρχεται, ἐγρηγόρησεν ἂν καὶ οὐκ ἂν ἀφῆκε διορυγῆναι τὸν οἶκον αὐτοῦ. ( tοȗtο dè gιnósκete ὅtι eἰ ᾔdeι ὁ οἰκοdespόtis pοίᾳ ὅrᾳ ὁ κléptis ἔrchetaι, ẻgrigόrisen ἂn κaὶ οὐκ ἂn ἀfĩκe dιοrugĩnaι tὸn οἶκοn aὐtοȗ. )

τουτο δε γινωσκετε οτι ει ηδει ο οικοδεσποτης ποια ωρα ο κλεπτης ερχεται εγρηγορησεν αν και ουκ αν αφηκεν διορυγηναι τον οικον αυτου 39 (touto de ginoskete oti ei idei o oikodespotis poia ora o kleptis erchetai egrigorisen an kai ouk an afiken dioruginai ton oikon aftou)

39 But know° this, that if the householder knew in what hour the thief was coming, he would have watched, and not (have) allowed his house (roof) to be burrowed through.</J>

39. And this know, that if the goodman of the house had known what hour the thief would come, he would have watched, and not have suffered his house to be broken through.

39. Das sollt ihr aber wissen: Wenn ein Hausherr wüßte, zu welcher Stunde der Dieb käme, so wachte er und ließe nicht in sein Haus brechen.

39. Esto empero sabéd, que si supiese el padre de familias a qué hora había de venir el ladrón, velaría ciertamente, y no dejaría minar su casa.

39 Вы знаете, что если бы ведал хозяин дома, в который час придет вор, то бодрствовал бы и не допустил бы подкопать дом свой.

40 Niin olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee."

40 Olkaa siis tekin valmiit, sillä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee."

40. Sentähden olkaat te myös valmiit: sillä, millä hetkellä ette luulekaan, tulee Ihmisen Poika.

40. Sentähden olcat walmit: sillä ihmisen Poica tule sillä hetkellä jolla et te luuleckan.

40. Senteden olcata te mös walmit. Sille ette Inhimisen Poica tulepi sille hetkelle/ iolla ette te lulecka. (Sentähden olkaatte te myös walmiit. Sillä että Ihmisen Poika tuleepi sillä hetkellä/ jolla ette te luulekaan.)

40 καὶ ὑμεῖς οὖν γίνεσθε ἕτοιμοι· ὅτι ᾗ ὥρᾳ οὐ δοκεῖτε ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ἔρχεται. ( κaὶ ὑmeῖs οȗn gίnesthe ἕtοιmοι: ὅtι ἷ ὅrᾳ οὐ dοκeῖte ὁ uἱὸs tοȗ ἀnthrópοu ἔrchetaι. )

και υμεις ουν γινεσθε ετοιμοι οτι η ωρα ου δοκειτε ο υιος του ανθρωπου ερχεται 40 (kai umeis oun ginesthe etoimoi oti i ora ou dokeite o uios tou anthropou erchetai)

40 You° therefore, also become° prepared, because in an hour that you° do not think the Son of Man is coming, (he comes).</J>

40. Be ye therefore ready also: for the Son of man cometh at an hour when ye think not.

40. Darum seid auch ihr bereit; denn des Menschen Sohn wird kommen zu der Stunde, da ihr's nicht meinet.

40. Vosotros, pues, también estád apercibidos; porque a la hora que no pensáis, el Hijo del hombre vendrá.

40 Будьте же и вы готовы, ибо, в который час не думаете, приидет Сын Человеческий.

41 Niin Pietari sanoi: "Herra, meistäkö sinä sanot tämän vertauksen vai myös kaikista muista?"

41 Niin Pietari sanoi (Hänelle): "Herra, meillekö sanot tämän vertauksen vai myös kaikille?"

41. Niin sanoi Pietari hänelle: Herra, sanotkos tämän vertauksen meille, eli myös kaikille?

41. NIjn sanoi Petari hänelle: HERra sanockos tämän wertauxen meille eli myös caikille?

41. Nin sanoi Petari henelle/ HERRA/ sanocos temen Wertauxen meille eli mös caickille? (Niin sanoi Petari hänelle/ HERRA/ sanotkos tämän wertauksen meille eli myös kaikille?)

41 εἶπε δὲ αὐτῷ ὁ Πέτρος· Κύριε, πρὸς ἡμᾶς τὴν παραβολὴν ταύτην λέγεις ἢ καὶ πρὸς πάντας; ( eἶpe dè aὐtỡ ὁ Pétrοs: Κúrιe, prὸs ἱmãs tìn parabοlìn taútin légeιs ἲ κaὶ prὸs pántas; )

ειπεν δε αυτω ο πετρος κυριε προς ημας την παραβολην ταυτην λεγεις η και προς παντας 41 (eipen de afto o petros kurie pros imas tin parabolin taftin legeis i kai pros pantas)

41 Now Peter said to him, Lord, do you speak this parable to us, or even to all?

41. Then Peter said unto him, Lord, speakest thou this parable unto us, or even to all?

41. Petrus aber sprach zu ihm: HERR, sagst du dies Gleichnis zu uns oder auch zu allen?

41. Entónces Pedro le dijo: Señor, ¿dices esta parábola a nosotros, o también a todos?

41 Тогда сказал Ему Петр: Господи! к нам ли притчу сию говоришь, или и ко всем?

42 Ja Herra sanoi: "Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen huoneenhaltija, jonka hänen herransa asettaa pitämään huolta hänen palvelusväestään, antamaan heille ajallaan heidän ruokaosansa?

42 Herra sanoi: "Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen huoneenhaltija, jonka hänen herransa asettaa palveluväkensä ylimmäksi antamaan heille ajallaan ruokaosan?

42. Mutta Herra sanoi: kuka on uskollinen ja toimellinen perheenhaltia, jonka Herra asettaa perheensä päälle, oikialla ajalla määrättyä osaa antamaan.

42. HERra sanoi cuca on uscollinen ja toimellinen Perhenhaldia jonga hänen Herrans asetta perhens päälle oikialla ajalla tarpeita andaman?

42. Nin sanoi HERRA/ Cuka ombi wskolinen ia toimelinen Perenhaltia ionga henen Herrans asetta henen Perehens päle/ ette hen heille oikealla aijalla Taruet andapi/ (Niin sanoi HERRA/ Kuka ompi uskollinen ja toimellinen perheenhaltija jonka hänen Herransa asettaa hänen perheensä päälle/ että hän heille oikealla ajalla. Tarpeet antaapi/)

42 εἶπε δὲ ὁ Κύριος· Τίς ἄρα ἐστὶν ὁ πιστὸς οἰκονόμος καὶ φρόνιμος, ὃν καταστήσει ὁ κύριος ἐπὶ τῆς θεραπείας αὐτοῦ τοῦ διδόναι ἐν καιρῷ τὸ σιτομέτριον; ( eἶpe dè ὁ Κúrιοs: Τίs ἄra ẻstὶn ὁ pιstὸs οἰκοnόmοs κaὶ frόnιmοs, ὃn κatastíseι ὁ κúrιοs ẻpὶ tĩs therapeίas aὐtοȗ tοȗ dιdόnaι ẻn κaιrỡ tὸ sιtοmétrιοn; )

ειπεν δε ο κυριος τις αρα εστιν ο πιστος οικονομος και φρονιμος ον καταστησει ο κυριος επι της θεραπειας αυτου του διδοναι εν καιρω το σιτομετριον 42 (eipen de o kurios tis ara estin o pistos oikonomos kai fronimos on katastisei o kurios epi tis therapeias aftou tou didonai en kairo to sitometrion)

42 But the Lord said, Who then is the faithful and prudent steward, whom his lord will be designating over his bondservants, to give them their food-allowance in season?</J>

42. And the Lord said, Who then is that faithful and wise steward, whom his lord shall make ruler over his household, to give them their portion of meat in due season

42. Der HERR aber sprach: Wie ein großes Ding ist's um einen treuen und klugen Haushalter, welchen der Herr setzt über sein Gesinde, daß er ihnen zur rechten Zeit ihre Gebühr gebe!

42. Y dijo el Señor: ¿Quién es el mayordomo fiel y prudente, al cual el señor pondrá sobre su familia, para que en tiempo les dé su ración?

42 Господь же сказал: кто верный и благоразумный домоправитель, которого господин поставил над слугами своими раздавать им в свое время меру хлеба?

43 Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän!

43 Onnellinen se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän!

43. Autuas on se palvelia, jonka Herra tultuansa niin löytää tehneen.

43. Autuas on se palwelia jonga Herra tulduans näin löytä tehnen:

43. Autuas ombi se paluelia ionga Herra tultuans nein leute tekemest/ (Autuas ompi se palwelija jonka Herra tultuansa näin löytää tekemästä/)

43 μακάριος ὁ δοῦλος ἐκεῖνος, ὃν ἐλθὼν ὁ κύριος αὐτοῦ εὑρήσει οὕτω ποιοῦντα. ( maκárιοs ὁ dοȗlοs ẻκeῖnοs, ὃn ẻlthὸn ὁ κúrιοs aὐtοȗ eὑríseι οὕto pοιοȗnta. )

μακαριος ο δουλος εκεινος ον ελθων ο κυριος αυτου ευρησει ποιουντα ουτως 43 (makarios o doulos ekeinos on elthon o kurios aftou ebrisei poiounta outos)

43 That fortunate bondservant, whom his lord will find so doing (after) he has come.</J>

43. Blessed is that servant, whom his lord when he cometh shall find so doing.

43. Selig ist der Knecht, welchen sein Herr findet tun also, wenn er kommt.

43. Bienaventurado aquel siervo, al cual, cuando el señor viniere, hallare haciendo así.

43 Блажен раб тот, которого господин его, придя, найдет поступающим так.

44 Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.

44 Totisesti sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.

44. Totisesti sanon minä teille: hän asettaa hänen kaiken tavaransa päälle.

44. Totisest sanon minä teille: hän asetta hänen caiken tawarans päälle mitä hänellä on.

44. Totisesta mine sanon teille/ ette hen asetta sen caikein ylitze mite henelle onopi. (Totisesti minä sanon teille/ että hän asettaa sen kaikkein ylitse mitä hänellä ompi.)

44 ἀληθῶς λέγω ὑμῖν ὅτι ἐπὶ πᾶσι τοῖς ὑπάρχουσιν αὐτοῦ καταστήσει αὐτόν. ( ἀlithõs légo ὑmῖn ὅtι ẻpὶ pãsι tοῖs ὑpárchοusιn aὐtοȗ κatastíseι aὐtόn. )

αληθως λεγω υμιν οτι επι πασιν τοις υπαρχουσιν αυτου καταστησει αυτον 44 (alithos lego umin oti epi pasin tois uparchousin aftou katastisei afton)

44 Truly I say to you°, that he will be designating him over all his possessions.</J>

44. Of a truth I say unto you, that he will make him ruler over all that he hath.

44. Wahrlich, ich sage euch: Er wird ihn über alle seine Güter setzen.

44. En verdad os digo, que él le pondrá sobre todos sus bienes.

44 Истинно говорю вам, что над всем имением своим поставит его.

45 Mutta jos palvelija sanoo sydämessään: 'Herrani tulo viivästyy', ja rupeaa lyömään palvelijoita ja palvelijattaria sekä syömään ja juomaan ja päihdyttämään itseänsä,

45 Mutta jos se palvelija sanoo sydämessään: ’Herrani paluu viipyy, ja rupeaa lyömään palvelijoita ja palvelijattaria sekä syömään ja juomaan ja juovuttamaan itseään,

45. Mutta jos palvelia sanoo sydämessänsä: minun Herrani viipyy tulemasta, ja rupee palkollisia hosumaan, ja syömään ja juomaan ja juopumaan,

45. Mutta jos se palwelia sano sydämesäns: minun Herran wijpy tulemast ja rupe palcollisia hosuman ja syömän ja juoman ja juopuman

45. Mutta ios se Paluelia sanopi sydhemesens/ Minun Herran wijpy tulemast/ ia rupepi Hosuman trengi ia picoi/ ia sömen ia iooman ia iopuman/ (Mutta jos se palwelija sanoopi sydämessänsä/ Minun Herrani wiipyy tulemasta/ ja rupeaapi hosumaan renkiä ja piikoja/ ja syömän ja juoman ja juopuman/)

45 ἐὰν δὲ εἴπῃ ὁ δοῦλος ἐκεῖνος ἐν τῇ καρδίᾳ αὐτοῦ, χρονίζει ὁ κύριός μου ἔρχεσθαι, καὶ ἄρξηται τύπτειν τοὺς παῖδας καὶ τὰς παιδίσκας, ἐσθίειν τε καὶ πίνειν καὶ μεθύσκεσθαι, ( ẻàn dè eἴpΐ ὁ dοȗlοs ẻκeῖnοs ẻn tῖ κardίᾳ aὐtοȗ, chrοnίdzeι ὁ κúrιόs mοu ἔrchesthaι, κaὶ ἄrksitaι túpteιn tοὐs paῖdas κaὶ tàs paιdίsκas, ẻsthίeιn te κaὶ pίneιn κaὶ methúsκesthaι, )

εαν δε ειπη ο δουλος εκεινος εν τη καρδια αυτου χρονιζει ο κυριος μου ερχεσθαι και αρξηται τυπτειν τους παιδας και τας παιδισκας εσθιειν τε και πινειν και μεθυσκεσθαι 45 (ean de eipi o doulos ekeinos en ti kardia aftou chronizei o kurios mou erchesthai kai arxitai tuptein tous paidas kai tas paidiskas esthiein te kai pinein kai methuskesthai)

45 But if that bondservant says in his heart, my lord delays his coming, and may begin to beat the young-servants and the maidservants, and to eat and drink, and to be drunken;</J>

45. But and if that servant say in his heart, My lord delayeth his coming; and shall begin to beat the menservants and maidens, and to eat and drink, and to be drunken;

45. So aber der Knecht in seinem Herzen sagen wird: Mein Herr verzieht zu kommen, und fängt an, zu schlagen die Knechte und Mägde, auch zu essen und zu trinken und sich vollzusaufen:

45. Mas si el tal siervo dijere en su corazón: Mi señor se tarda de venir, y comenzare a herir los siervos y las criadas, y a comer, y a beber, y a borrachear,

45 Если же раб тот скажет в сердце своем: не скоро придет господин мой, и начнет бить слуг и служанок, есть и пить и напиваться, –

46 niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa, ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin uskottomille.

46 niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota ja hetkellä, jota hän ei tiedä, ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle osan uskottomain joukkoon.

46. Niin tulee palvelian herra sinä päivänä, jona ei hän luulekaan, ja sillä hetkellä, jota ei hän tiedä, ja eroittaa hänen, ja antaa hänelle osan uskottomain kanssa.

46. Nijn tule sen palwelian Herra sinä päiwänä jona ei hän luuleckan ja sillä hetkellä cuin ei hän tiedäckän ja leicka hänen cappaleixi ja pane hänen osans uscomattomain cansa.

46. Nin tulepi sen paluelian HERRA sine peiuen/ iona ei hen waroinut/ ia sine hetken/ quin ei hen tiedhe/ ia poickileickapi henen/ ia panepi henen osansa wskomattoin cansa. (Niin tuleepi sen palwelijan HERRA sinä päiwänä/ jona ei hän waronut/ ja sinä hetkenä/ kuin ei hän tiedä/ ja poikkileikkaapi hänen/ ja paneepi hänen osansa uskomattoimain kanssa.)

46 ἥξει ὁ κύριος τοῦ δούλου ἐκείνου ἐν ἡμέρᾳ ᾗ οὐ προσδοκᾷ καὶ ἐν ὥρᾳ ᾗ οὐ γινώσκει, καὶ διχοτομήσει αὐτὸν, καὶ τὸ μέρος αὐτοῦ μετὰ τῶν ἀπίστων θήσει. ( ἵkseι ὁ κúrιοs tοȗ dοúlοu ẻκeίnοu ẻn ἱmérᾳ ἷ οὐ prοsdοκᾷ κaὶ ẻn ὅrᾳ ἷ οὐ gιnósκeι, κaὶ dιchοtοmíseι aὐtὸn, κaὶ tὸ mérοs aὐtοȗ metà tõn ἀpίston thíseι. )

ηξει ο κυριος του δουλου εκεινου εν ημερα η ου προσδοκα και εν ωρα η ου γινωσκει και διχοτομησει αυτον και το μερος αυτου μετα των απιστων θησει 46 (ixei o kurios tou doulou ekeinou en imera i ou prosdoka kai en ora i ou ginoskei kai dichotomisei afton kai to meros aftou meta ton apiston thisei)

46 the lord of that bondservant will be coming in a day in which he is not expecting, and in an hour in which he does not know, and will be flogging him and will be placing his part with the unbelieving.</J>

46. The lord of that servant will come in a day when he looketh not for him, and at an hour when he is not aware, and will cut him in sunder, and will appoint him his portion with the unbelievers.

46. so wird des Knechtes Herr kommen an dem Tage, da er sich's nicht versieht, und zu der Stunde, die er nicht weiß, und wird ihn zerscheitern und wird ihm seinen Lohn geben mit den Ungläubigen.

46. Vendrá el señor de aquel siervo el día que él no espera, y a la hora que él no sabe; y le apartará, y pondrá su suerte con los infieles.

46 то придет господин раба того в день, в который он не ожидает, и в час, в который не думает, и рассечет его, и подвергнет его одной участи с неверными.

47 Ja sitä palvelijaa, joka tiesi herransa tahdon, mutta ei tehnyt valmistuksia eikä toiminut hänen tahtonsa mukaan, rangaistaan monilla lyönneillä.

47 Ja sitä palvelijaa, joka tiesi herransa tahdon, mutta ei tehnyt valmistuksia eikä toiminut hänen tahtonsa mukaan, piestään monin lyönnein.

47. Mutta sen palvelian, joka tiesi Herransa tahdon, ja ei itsiänsä valmistanut eikä tehnyt hänen tahtonsa jälkeen, täytyy paljon haavoja kärsiä.

47. Mutta se palwelia joca tiesi Herrans tahdon ja ei idzens walmistanut eikä tehnyt hänen tahdons jälken hänen täyty paljo haawoja kärsiä.

47. Mutta se Paluelia ioca tiesi henen Herrans tadhon/ ia ei itzens walmistanut eike mös tehnyt henen tadho's ielken/ henen teuty palio hawoi kerssi. (Mutta se palwelija joka tiesi hänen Herransa tahdon/ ja ei itsensä walmistanut eikä myös tehnyt hänen tahtonsa jälkeen/ hänen täytyy paljon haawoja kärsiä.)

47 ἐκεῖνος δὲ ὁ δοῦλος, ὁ γνοὺς τὸ θέλημα τοῦ κυρίου αὐτοῦ καὶ μὴ ἑτοιμάσας μηδὲ ποιήσας πρὸς τὸ θέλημα αὐτοῦ, δαρήσεται πολλάς· ( ẻκeῖnοs dè ὁ dοȗlοs, ὁ gnοὐs tὸ thélima tοȗ κurίοu aὐtοȗ κaὶ mì ἑtοιmásas midè pοιísas prὸs tὸ thélima aὐtοȗ, darísetaι pοllás: )

εκεινος δε ο δουλος ο γνους το θελημα του κυριου εαυτου και μη ετοιμασας μηδε ποιησας προς το θελημα αυτου δαρησεται πολλας 47 (ekeinos de o doulos o gnous to thelima tou kuriou eaftou kai mi etoimasas mide poiisas pros to thelima aftou darisetai pollas)

47 But that bondservant, who knew his lord’s will and did not prepare, nor did (according) to his will, will be whipped (with) many (lashes);</J>

47. And that servant, which knew his lord's will, and prepared not himself, neither did according to his will, shall be beaten with many stripes.

47. Der Knecht aber, der seines Herrn Willen weiß, und hat sich nicht bereitet, auch nicht nach seinem Willen getan, der wird viel Streiche leiden müssen.

47. Porque el siervo que entendió la voluntad de su señor, y no se apercibió, ni hizo conforme a su voluntad, será azotado mucho.

47 Раб же тот, который знал волю господина своего, и не был готов, и не делал по воле его, бит будет много;

48 Sitä taas, joka ei tiennyt, mutta teki semmoista, mikä lyöntejä ansaitsee, rangaistaan vain muutamilla lyönneillä. Sillä jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan; ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään.

48 Sitä taas, joka ei tiennyt, mutta teki lyöntejä ansaitsevaa, piestään muutamin lyönnein. Sillä jokaiselta, jolle on paljon annettu, siltä paljon odotetaan, ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän vaaditaan.

48. Joka taas ei tietänyt, ja kuitenkin teki haavain ansion, sen pitää vähemmän haavoja kärsimän; sillä kenelle paljo annettu on, siltä paljon etsitään, ja jonka haltuun paljo on annettu, sitä enempi anotaan.

48. Joca taas ei tiennyt ja cuitengin teki haawain ansion sen pitä wähemmän haawoja kärsimän: sillä kelle paljo annettu on hänen tacans paljo myös edzitän ja kelle paljo on haldun annetttu sildä myös paljo kysytän.

48. Joca taas ei tienyt/ ia quitengi teki hauain ansiota/ sen pite wähemen hawoi kerssimen. Sille ette kelle palio annettu ombi/ palio mös henen takaans etziten/ ia kelle palio on haltun annettu/ silde mös palio kysyten. (Jka taas ei tiennyt/ ja kuitenkin teki haawan ansiota/ sen pitää wähemmin haawoja kärsimän. Sillä että kelle paljon annettu ompi/ paljon myös hänen takaansa etsitään/ ja kelle paljon on haltuun annettu/ siltä myös paljon kysytään.)

48 ὁ δὲ μὴ γνούς, ποιήσας δὲ ἄξια πληγῶν, δαρήσεται ὀλίγας. παντὶ δὲ ᾧ ἐδόθη πολύ, πολὺ ζητηθήσεται παρ’ αὐτοῦ, καὶ ᾧ παρέθεντο πολύ, περισσότερον αἰτήσουσιν αὐτόν. ( ὁ dè mì gnοús, pοιísas dè ἄksιa pligõn, darísetaι ὀlίgas. pantὶ dè ỡ ẻdόthi pοlú, pοlὐ dzitithísetaι par’ aὐtοȗ, κaὶ ỡ paréthentο pοlú, perιssόterοn aἰtísοusιn aὐtόn. )

ο δε μη γνους ποιησας δε αξια πληγων δαρησεται ολιγας παντι δε ω εδοθη πολυ πολυ ζητηθησεται παρ αυτου και ω παρεθεντο πολυ περισσοτερον αιτησουσιν αυτον 48 (o de mi gnous poiisas de axia pligon darisetai oligas panti de o edothi polu polu zitithisetai par aftou kai o parethento polu perissoteron aitisousin afton)

48 but he who did not know and did things worthy of lashes, will be whipped (with) few lashes. But to everyone in which much is given, much will be required from him, and to whom they consign much, they will be asking even-more (from) him.</J>

48. But he that knew not, and did commit things worthy of stripes, shall be beaten with few stripes. For unto whomsoever much is given, of him shall be much required: and to whom men have committed much, of him they will ask the more.

48. Der es aber nicht weiß, hat aber getan, was der Streiche wert ist, wird wenig Streiche leiden. Denn welchem viel gegeben ist, bei dem wird man viel suchen; und welchem viel befohlen ist, von dem wird man viel fordern.

48. Mas el que no entendió, e hizo por qué ser azotado, será azotado poco, porque a cualquiera que fué dado mucho, mucho será vuelto a demandar de él; y al que encomendaron mucho, más será de él pedido.

48 а который не знал, и сделал достойное наказания, бит будет меньше. И от всякого, кому дано много, много и потребуется, и кому много вверено, с того больше взыщут.

49 Tulta minä olen tullut heittämään maan päälle; ja kuinka minä tahtoisinkaan, että se jo olisi syttynyt!

49 Tulta olen tullut heittämään maan päälle ja kuinka tahtoisinkaan, että se jo olisi syttynyt!

49. Minä tuli sytyttämään tulta maan päälle, ja mitä minä tahdon, vaan että se jo palais?

49. MInä tulin sytyttämän tulda maan päälle ja minä parammin tahtoisin että se jo palais

49. Mine tulin sytytemen * Tulda maan päle/ ia mite mine paramin tachtoisin quin ette se io palais/ (Minä tulin sytyttämään tulta maan päälle/ ja mitä minä paremmin tahtoisin kuin että se jo palaisi/)

49 Πῦρ ἦλθον βαλεῖν ἐπὶ τὴν γῆν, καὶ τί θέλω εἰ ἤδη ἀνήφθη! ( Pȗr ἶlthοn baleῖn ẻpὶ tìn gĩn, κaὶ tί thélo eἰ ἴdi ἀnífthi! )

πυρ ηλθον βαλειν εις την γην και τι θελω ει ηδη ανηφθη 49 (pur ilthon balein eis tin gin kai ti thelo ei idi anifthi)

49 I came to cast fire into the earth, and what do I wish, if it is already lit?</J>

49. I am come to send fire on the earth; and what will I, if it be already kindled?

49. Ich bin gekommen, daß ich ein Feuer anzünde auf Erden; was wollte ich lieber, denn es brennete schon!

49. Fuego vine a meter en la tierra, ¿y qué quiero, si ya está encendido?

49 Огонь пришел Я низвести на землю, и как желал бы, чтобы он уже возгорелся!

50 Mutta minä olen kasteella kastettava, ja kuinka minä olenkaan ahdistettu, kunnes se on täytetty!

50 Mutta olen kasteella kastettava ja kuinka olenkaan ahdistettu, kunnes se on täytetty!

50. Mutta minun pitää kasteella kastettaman, ja kuinka minä ahdistetaan siihenasti että se täytetään?

50. Mutta minun pitä ennen Castella castettaman ja cuinga minä ikäwöidzen sijhenasti että se täytetän?

50. Mutta minun pite ennen Castella castettaman/ ia quinga mine ikewoitzen sihenasti ette se teuteten? (Mutta minun pitää ennen kasteella kastettaman/ ja kuinka minä ikäwöitsen siihen asti että se täytetään?)

50 βάπτισμα δὲ ἔχω βαπτισθῆναι, καὶ πῶς συνέχομαι ἕως οὗ τελεσθῇ! ( báptιsma dè ἔcho baptιsthĩnaι, κaὶ põs sunéchοmaι ἕos οὗ telesthῖ! )

βαπτισμα δε εχω βαπτισθηναι και πως συνεχομαι εως ου τελεσθη 50 (baptisma de echo baptisthinai kai pos sunechomai eos ou telesthi)

50 But I have an immersion* to be immersed* in, and how I am (so) troubled until it should be completed!</J>

50. But I have a baptism to be baptized with; and how am I straitened till it be accomplished!

50. Aber ich muß mich zuvor taufen lassen mit einer Taufe; wie ist mir so bange, bis sie vollendet werde!

50. Empero, de bautismo me es necesario ser bautizado, ¡y cómo me angustio hasta que sea cumplido!

50 Крещением должен Я креститься; и как Я томлюсь, пока сие совершится!

51 Luuletteko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa? Ei, sanon minä teille, vaan eripuraisuutta.

51 Luuletteko, että olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle. En, sanon teille, vaan pikemmin eripuraisuutta.

51. Luuletteko, että minä tulin rauhaa lähettämään maan päälle? En, sanon minä teille, vaan eripuraisuutta.

51. Luulettaco että minä tulin rauha lähettämän maan päälle? En sanon minä: mutta eripuraisutta

51. Lwlettaco ette mine tulin Rauha lehettemen Maan päle? En/ ma mine/ Mutta eroitust. (Luuletteko että minä tulin rauhaa lähettämään maan päälle? En/ sanon minä/ Mutta eroitusta.)

51 δοκεῖτε ὅτι εἰρήνην παρεγενόμην δοῦναι ἐν τῇ γῇ; οὐχί, λέγω ὑμῖν, ἀλλ’ ἢ διαμερισμόν. ( dοκeῖte ὅtι eἰrínin paregenόmin dοȗnaι ẻn tῖ gῖ; οὐchί, légo ὑmῖn, ἀll’ ἲ dιamerιsmόn. )

δοκειτε οτι ειρηνην παρεγενομην δουναι εν τη γη ουχι λεγω υμιν αλλ η διαμερισμον 51 (dokeite oti eirinin paregenomin dounai en ti gi ouchi lego umin all i diamerismon)

51 You° are thinking that I came* to give peace in the earth? I tell you°, No, but (rather) division.</J>

51. Suppose ye that I am come to give peace on earth? I tell you, Nay; but rather division:

51. Meinet ihr, daß ich hergekommen bin, Frieden zu bringen auf Erden? Ich sage: Nein, sondern Zwietracht.

51. ¿Pensáis que he venido a la tierra a dar paz? No, os digo; mas disensión.

51 Думаете ли вы, что Я пришел дать мир земле? Нет, говорю вам, но разделение;

52 Sillä tästedes riitautuu viisi samassa talossa keskenään, kolme joutuu riitaan kahta vastaan ja kaksi kolmea vastaan,

52 Sillä tästä lähin riitautuu viisi samassa talossa, kolme [joutuu riitaan] kahden kanssa ja kaksi kolmen kanssa.

52. Sillä tästedes pitää viisi oleman eroitetut yhdessä huoneessa, kolme kahta vastaan ja kaksi kolmea vastaan.

52. Sillä tästedes pitä wijsi oleman eroitetut yhdesä huonesa colme cahta wastan ja caxi colme wastan.

52. Sille ette testedes pite wijsi oleman yhdes Hones eroitetudh/ colmet cachta wastan/ ia caxi colme wastan. (Sillä että tästedes pitää wiisi oleman yhdes huoneessa eroitetut/ kolme kahta wastaan/ ja kaksi kolmea wastaan.)

52 ἔσονται γὰρ ἀπὸ τοῦ νῦν πέντε ἐν οἴκῳ ἑνὶ διαμεμερισμένοι, τρεῖς ἐπὶ δυσὶ καὶ δύο ἐπὶ τρισί· ( ἔsοntaι gàr ἀpὸ tοȗ nȗn pénte ẻn οἴκǫ ἑnὶ dιamemerιsménοι, treῖs ẻpὶ dusὶ κaὶ dúο ẻpὶ trιsί: )

εσονται γαρ απο του νυν πεντε εν οικω ενι διαμεμερισμενοι τρεις επι δυσιν και δυο επι τρισιν 52 (esontai gar apo tou nun pente en oiko eni diamemerismenoi treis epi dusin kai duo epi trisin)

52 For* there will be from hereafter five in one house having been divided, three against two, and two against three.</J>

52. For from henceforth there shall be five in one house divided, three against two, and two against three.

52. Denn von nun an werden fünf in einem Hause uneins sein, drei wider zwei, und zwei wider drei.

52. Porque estarán de aquí adelante cinco en una casa divididos, tres contra dos, y dos contra tres.

52 ибо отныне пятеро в одном доме станут разделяться, трое против двух, и двое против трех:

53 isä poikaansa vastaan ja poika isäänsä vastaan, äiti tytärtänsä vastaan ja tytär äitiänsä vastaan, anoppi miniäänsä vastaan ja miniä anoppiansa vastaan."

53 Isä riitautuu poikansa kanssa ja poika isänsä kanssa, äiti tyttärensä kanssa ja tytär äitinsä kanssa, anoppi miniänsä kanssa ja miniä anoppinsa kanssa.”

53. Isä eroitetaan poikaansa vastaan ja poika isää vastaan, äiti tytärtä vastaan ja tytär äitiä vastaan, anoppi miniäänsä vastaan, miniä anoppiansa vastaan.

53. Isä eroitetan poicans wastan ja poica Isäns wastan äiti tytärtäns wastan ja tytär äitiäns wastan anoppi miniätäns wastan ja miniä anoppians wastan.

53. Ise eroitetan poicans wastan/ ia Poica Isen wastan/ Eiti tytertens wasta'/ ia Tyter eitins wastan/ Anoppi Miniens wastan Ja Minie anoppins wastan. (Isä eroitetun poikaansa wastaan/ ja poika isäänsä wastaan/ Äiti tytärtänsä wastaan/ ja tytär äitiänsä wastaan/ Anoppi miniäänsä wastaan. Ja miniä anoppiansa wastaan.)

53 διαμερισθήσονται πατὴρ ἐπὶ υἱῷ καὶ υἱὸς ἐπὶ πατρί, μήτηρ ἐπὶ θυγατρὶ καὶ θυγάτηρ ἐπὶ μητρί, πενθερὰ ἐπὶ τὴν νύμφην αὐτῆς καὶ νύμφη ἐπὶ τὴν πενθεράν αὐτῆς. ( dιamerιsthísοntaι patìr ẻpὶ uἱỡ κaὶ uἱὸs ẻpὶ patrί, mítir ẻpὶ thugatrὶ κaὶ thugátir ẻpὶ mitrί, pentherà ẻpὶ tìn númfin aὐtĩs κaὶ númfi ẻpὶ tìn pentherán aὐtĩs. )

διαμερισθησεται πατηρ εφ υιω και υιος επι πατρι μητηρ επι θυγατρι και θυγατηρ επι μητρι πενθερα επι την νυμφην αυτης και νυμφη επι την πενθεραν αυτης 53 (diameristhisetai patir ef uio kai uios epi patri mitir epi thugatri kai thugatir epi mitri penthera epi tin numfin aftis kai numfi epi tin pentheran aftis)

53 Father will be divided against son, and son against father; mother against daughter, and daughter against her mother; mother-in-law against her daughter-in-law, and daughter-in-law against her mother-in-law.</J>

53. The father shall be divided against the son, and the son against the father; the mother against the daughter, and the daughter against the mother; the mother in law against her daughter in law, and the daughter in law against her mother in law.

53. Es wird sein der Vater wider den Sohn, und der Sohn wider den Vater; die Mutter wider die Tochter, und die Tochter wider die Mutter; die Schwiegermutter wider die Schwiegertochter, und die Schwiegertochter wider die Schwiegermutter.

53. El padre estará dividido contra el hijo, y el hijo contra el padre: la madre contra la hija, y la hija contra la madre: la suegra contra su nuera, y la nuera contra su suegra.

53 отец будет против сына, и сын против отца; мать против дочери, и дочь против матери; свекровь против невесткисвоей, и невестка против свекрови своей.

54 Ja hän sanoi myöskin kansalle: "Kun näette pilven nousevan lännestä, sanotte kohta: 'Tulee sade'; ja niin tuleekin.

54 Hän sanoi myös kansalle: "Kun näette pilven nousevan lännestä, sanotte heti: 'Tulee sade', ja niin tulee.

54. Niin hän sanoi myös kansalle: kuin te näette pilven lännestä nousevan, niin te kohta sanotte: sade tulee; niin myös tuleekin.

54. NIjn hän sanoi myös Canssalle: cosca te näettä pilwen lännest nousewan nijn te cohta sanotta: sade tule ja nijn myös tulekin.

54. Nin sanoi hen mös Canssalle/ Coska te näet Piluen nouseuan Lennest/ nin te cochta sanotta/ Sadhe tule/ Ja nin mös tulepi. (Niin sanoi hän myös kansalle/ Koska te näet pilwen nousewan lännestä/ niin te kohta sanotte/ Sade tulee/ Ja niin hän myös tuleepi.)

54 Ἔλεγε δὲ καὶ τοῖς ὄχλοις· Ὅταν ἴδητε τὴν νεφέλην ἀνατέλλουσαν ἀπὸ δυσμῶν, εὐθέως λέγετε, ὄμβρος ἔρχεται, καὶ γίνεται οὕτω· ( Ἔlege dè κaὶ tοῖs ὄchlοιs: Ὅtan ἴdite tìn nefélin ἀnatéllοusan ἀpὸ dusmõn, eὐthéos légete, ὄmbrοs ἔrchetaι, κaὶ gίnetaι οὕto: )

ελεγεν δε και τοις οχλοις οταν ιδητε την νεφελην ανατελλουσαν απο δυσμων ευθεως λεγετε ομβρος ερχεται και γινεται ουτως 54 (elegen de kai tois ochlois otan idite tin nefelin anatellousan apo dusmon eftheos legete ombros erchetai kai ginetai outos)

54 Now he also said to the crowds, Whenever you° see the cloud rising from the west, immediately you° say, A thunderstorm is coming, and so it happens.</J>

54. And he said also to the people, When ye see a cloud rise out of the west, straightway ye say, There cometh a shower; and so it is.

54. Er sprach aber zu dem Volk: Wenn ihr eine Wolke sehet aufgehen am Abend, so sprecht ihr alsbald: Es kommt ein Regen, und es geschieht also.

54. Y decía también al pueblo: Cuando veis la nube que sale del poniente, luego decís: Agua viene; y es así.

54 Сказал же и народу: когда вы видите облако,поднимающееся с запада, тотчас говорите: дождь будет, и бывает так;

55 Ja kun näette etelätuulen puhaltavan, sanotte: 'Tulee helle'; ja niin tuleekin.

55 Etelätuulen puhaltaessa sanotte: 'Tulee helle, ja se tulee.

55. Ja kuin te näette etelän tuulevan, niin te sanotte: helle tulee; niin myös tuleekin.

55. Ja cosca te näettä etelän tuulewan nijn te sanotta: helle tule ja nijn myös tulekin.

55. Ja coska te näet Etelen twleuan/ nin te sanotta/ Helle tule/ ia nin mös tulepi. (Ja koska te näet etelän tulewan/ niin te sanotte/ Helle tulee/ ja niin myös tuleepi.)

55 καὶ ὅταν νότον πνέοντα, λέγετε ὅτι καύσων ἔσται, καὶ γίνεται. ( κaὶ ὅtan nόtοn pnéοnta, légete ὅtι κaúson ἔstaι, κaὶ gίnetaι. )

και οταν νοτον πνεοντα λεγετε οτι καυσων εσται και γινεται 55 (kai otan noton pneonta legete oti kafson estai kai ginetai)

55 And whenever you° (see) a south (wind) blowing, you° say, There will be a burning heat, and it happens.</J>

55. And when ye see the south wind blow, ye say, There will be heat; and it cometh to pass.

55. Und wenn ihr sehet den Südwind wehen, so sprecht ihr: Es wird heiß werden, und es geschieht also.

55. Y cuando sopla el austro, decís: Habrá calor; y lo hay.

55 и когда дует южный ветер, говорите: зной будет, и бывает.

56 Te ulkokullatut, maan ja taivaan muodon te osaatte arvioida; mutta kuinka ette arvioitse tätä aikaa?

56 Tekopyhät, maan ja taivaan muodon osaatte arvioida. Mutta kuinka ette arvioi tätä aikaa?

56. Te ulkokullatut, maan ja taivaan muodon te taidatte koetella, miksi ette siis tätä aikaa koettele?

56. Te ulcocullatut Taiwan ja maan muodon te taidatte coetella mixette sijs tätä aica coettele?

56. Te wlcokullatut/ Taiuan ia Maan modhon te taidhat coetella/ Mixei te sis täte aica coettele? (Te ulkokullatut/ Taiwaan ja maan muodon te taidat koetella/ Miksei te siis tätä aikaa koettele?)

56 ὑποκριταί, τὸ πρόσωπον τοῦ οὐρανοῦ καὶ τῆς γῆς οἴδατε δοκιμάζειν, τὸν δὲ καιρὸν τοῦτον πῶς οὐ δοκιμάζετε; ( ὑpοκrιtaί, tὸ prόsopοn tοȗ οὐranοȗ κaὶ tĩs gĩs οἴdate dοκιmádzeιn, tὸn dè κaιrὸn tοȗtοn põs οὐ dοκιmádzete; )

υποκριται το προσωπον {VAR: της γης και του ουρανου } {VAR: του ουρανου και της γης } οιδατε δοκιμαζειν τον δε καιρον τουτον πως ου δοκιμαζετε 56 (upokritai to prosopon {VAR: tis gis kai tou ouranou } {VAR: tou ouranou kai tis gis } oidate dokimazein ton de kairon touton pos ou dokimazete)

56 You° hypocrites, you° know (how) to test {i.e. decipher} the face of the earth and the heaven, but how do you° not test {i.e. decipher } this time?</J>

56. Ye hypocrites, ye can discern the face of the sky and of the earth; but how is it that ye do not discern this time?

56. Ihr Heuchler! die Gestalt der Erde und des Himmels könnt ihr prüfen; wie prüft ihr aber diese Zeit nicht?

56. ¡Hipócritas! Sabéis examinar la faz del cielo y de la tierra, ¿y este tiempo, como no lo examináis?

56 Лицемеры! лице земли и неба распознавать умеете, как же времени сего не узнаете?

57 Miksi ette jo itsestänne päätä, mikä oikeata on?

57 Miksi ette jo itsestänne päätä, mikä on oikeaa?

57. Minkätähden siis ette myös itsestänne tuomitse, mikä oikia on?

57. Mingä tähden sijs et te idzestän duomidze mikä oikein on.

57. Mingeteden sis ette te itzesten domitze mike oikeus ombi? (Minkä tähden siis että te itsestänne tuomitse mikä oikeus ompi?)

57 τί δὲ καὶ ἀφ’ ἑαυτῶν οὐ κρίνετε τὸ δίκαιον; ( tί dè κaὶ ἀf’ ἑautõn οὐ κrίnete tὸ dίκaιοn; )

τι δε και αφ εαυτων ου κρινετε το δικαιον 57 (ti de kai af eafton ou krinete to dikaion)

57 But why are you° not judging the righteous thing(s), even from (among) yourselves?</J>

57. Yea, and why even of yourselves judge ye not what is right?

57. Warum richtet ihr aber nicht von euch selber, was recht ist?

57. ¿Mas por qué aun de vosotros mismos no juzgáis lo que es justo?

57 Зачем же вы и по самим себе не судите, чему быть должно?

58 Kun kuljet riitapuolesi kanssa hallitusmiehen eteen, niin tee matkalla voitavasi päästäksesi hänestä sovussa eroon, ettei hän raastaisi sinua tuomarin eteen ja tuomari antaisi sinua oikeudenpalvelijalle, ja ettei oikeudenpalvelija heittäisi sinua vankeuteen.

58 Kun siis kuljet riitapuolesi kanssa hallitusmiehen eteen, tee tiellä voitavasi päästäksesi hänestä eroon, jottei hän raastaisi sinua tuomarin eteen ja tuomari antaisi sinua oikeudenpalvelijalle ja oikeudenpalvelija heittäisi sinua vankilaan.

58. Sillä kuin sinä menet riitaveljes kanssa esivallan eteen, niin pyydä tiellä hänestä päästä; ettei hän sinua tuomarin eteen vetäisi, ja tuomari antais sinua ylön pyövelille, ja pyöveli heittäis sinun torniin.

58. SIllä cosca sinä menet rijtaweljes cansa Esiwallan eteen nijn pyydä tiellä hänestä päästä ettei hän sinua Duomarin eteen wedäis ja Duomar ylönannais sinua Böwelille ja Böweli heittä sinun tornijn.

58. Sille coskas nyt menet sinun Rijtawellies ca'sa Esiwallan eten/ nin pydhe tielle ettes heneste päsisit/ Senpäle ettei hen sinua lehes Domarin eten weteisi/ ia se Domari yle'annais sinun Böuelille/ ia se Böueli heittepi sinun Tornihin. (Sillä koskas nyt menet sinun riitaweljesi kanssa esiwallan eteen/ niin pyydä tiellä ettäs hänestä pääsisit/ Senpäälle ettei hän sinua lähes tuomarin eteen wetäisi/ ja se tuomari ylenantaisi sinun pyöwelille/ ja se pyöweli heittääpi sinun torniin.)

58 ὡς γὰρ ὑπάγεις μετὰ τοῦ ἀντιδίκου σου ἐπ’ ἄρχοντα, ἐν τῇ ὁδῷ δὸς ἐργασίαν ἀπηλλάχθαι ἀπ’ αὐτοῦ, μήποτε κατασύρῃ σε πρὸς τὸν κριτήν, καὶ ὁ κριτής σε παραδῷ τῷ πράκτορι, καὶ ὁ πράκτωρ σε βαλεῖ εἰς φυλακήν. ( ὁs gàr ὑpágeιs metà tοȗ ἀntιdίκοu sοu ẻp’ ἄrchοnta, ẻn tῖ ὁdỡ dὸs ẻrgasίan ἀpilláchthaι ἀp’ aὐtοȗ, mípοte κatasúrΐ se prὸs tὸn κrιtín, κaὶ ὁ κrιtís se paradỡ tỡ práκtοrι, κaὶ ὁ práκtor se baleῖ eἰs fulaκín. )

ως γαρ υπαγεις μετα του αντιδικου σου επ αρχοντα εν τη οδω δος εργασιαν απηλλαχθαι απ αυτου μηποτε κατασυρη σε προς τον κριτην και ο κριτης σε παραδω τω πρακτορι και ο πρακτωρ σε βαλλη εις φυλακην 58 (os gar upageis meta tou antidikou sou ep archonta en ti odo dos ergasian apillachthai ap aftou mipote katasuri se pros ton kritin kai o kritis se parado to praktori kai o praktor se balli eis fulakin)

58 For* as you are going on the road with your opponent (to be) in front of the ruler, give work {i.e. work hard} to be set-free from him; lest he might drag you down to the judge and the judge might give you to the constable and the constable might cast you into prison.</J>

58. When thou goest with thine adversary to the magistrate, as thou art in the way, give diligence that thou mayest be delivered from him; lest he hale thee to the judge, and the judge deliver thee to the officer, and the officer cast thee into prison.

58. So du aber mit deinem Widersacher vor den Fürsten gehst, so tu Fleiß auf dem Wege, das du ihn los werdest, auf daß er nicht etwa dich vor den Richter ziehe, und der Richter überantworte dich dem Stockmeister, und der Stockmeister werfe dich ins Gefängnis.

58. Pues cuando vas al magistrado con tu adversario, procura en el camino de librarte de él, porque ne te traiga al juez, y el juez te entregue al alguacil, y el alguacil te meta en la cárcel.

58 Когда ты идешь с соперником своим к начальству, то на дороге постарайся освободиться от него, чтобы он не привел тебя к судье, а судья не отдал тебя истязателю, а истязатель не вверг тебя в темницу;

59 Minä sanon sinulle: sieltä et pääse, ennenkuin maksat viimeisenkin rovon."

59 Sanon sinulle: et pääse sieltä ennen kuin olet maksanut viimeisenkin rovon*."

59. Minä sanon sinulle: et sinä sieltä ennen pääse ulos, kuin sinä viimeisen rovon maksat.

59. Minä sanon sinulle: et sinä sieldä ennen ulospääse cuins wijmeisen Ropoin maxat.

59. Mine sanon sinule/ Ei sine sielde ennen wlostule/ quin sine wimeisen Ropoin maxat. (Minä sanon sinulle/ Ei sinä sieltä ennen ulos tule/ kuin sinä wiimeisen ropoin maksat.)

59 λέγω σοι, οὐ μὴ ἐξέλθῃς ἐκεῖθεν ἕως οὗ καὶ τὸ ἔσχατον λεπτὸν ἀποδῷς. ( légo sοι, οὐ mì ẻksélthΐs ẻκeῖthen ἕos οὗ κaὶ tὸ ἔschatοn leptὸn ἀpοdỡs. )

λεγω σοι ου μη εξελθης εκειθεν εως ου και το εσχατον λεπτον αποδως 59 (lego soi ou mi exelthis ekeithen eos ou kai to eschaton lepton apodos)

59 I say to you, you might never come out from there, until you should repay even the last bronze-coin.</J>

59. I tell thee, thou shalt not depart thence, till thou hast paid the very last mite.

59. Ich sage dir: Du wirst von dannen nicht herauskommen, bis du den allerletzten Heller bezahlest.

59. Te digo que no saldrás de allá hasta que hayas pagado hasta el postrer cornado.

59 Сказываю тебе: не выйдешь оттуда, пока не отдашь и последней полушки.