10 luku

Jeesus lähettää seitsemänkymmentä opetuslasta 1 – 16, jotka palaavat iloiten 17 – 20, ylistää Isää armon ilmoittamisesta lapsenmielisille 21, 22, sanoo opetuslapsiaan autuaiksi 23, 24, vastaa lainoppineen kysymykseen iankaikkisen elämän perimisestä 25 – 29, puhuu laupiaasta samarialaisesta 30 – 37, sekä käy Martan ja Marian kodissa 38 – 42.

1 Sen jälkeen Herra valitsi seitsemänkymmentä muuta ja lähetti heidät kaksittain edellänsä jokaiseen kaupunkiin ja paikkaan, jonne hän itse aikoi mennä.

1 Sen jälkeen Herra valitsi myös seitsemänkymmentä muuta ja lähetti heidät kaksittain edellänsä jokaiseen kaupunkiin ja paikkaan, jonne itse aikoi mennä.

1. Niin asetti Herra toiset seitsemänkymmentä, ja lähetti heitä kaksin ja kaksin edellänsä joka kaupunkiin ja paikkaan, kuhunka hän itse oli tuleva.

1. NIjn eroitti HERra toiset seidzemenkymmendä ja lähetti heistä caxin ja caxin edellens caickijn Caupungeihin ja paickoihin cuihin hän idzekin oli tulewa ja sanoi heille:

1.SItelehin sis eroitti HERRA toiset seitzemen Kymmende/ ia lehetti heite caxin ia caxin henen edhellens caikin Caupungijn ia Paickoin cuhunga hen itze oli tuleua/ ia sanoi heille/ (Siitä lähin siis eroitti HERRA toiset seitsemän kymmentä/ ja lähetti heitä kaksin ja kaksin hänen edellänsä kaikkiin kaupunkiin ja paikkoin kuhunka hän itse oli tulewa/ ja sanoi heille/)

1 Μετὰ δὲ ταῦτα ἀνέδειξεν ὁ Κύριος καὶ ἑτέρους ἑβδομήκοντα, καὶ ἀπέστειλεν αὐτοὺς ἀνὰ δύο πρὸ προσώπου αὐτοῦ εἰς πᾶσαν πόλιν καὶ τόπον οὗ ἤμελλεν αὐτὸς ἔρχεσθαι. ( Μetà dè taȗta ἀnédeιksen ὁ Κúrιοs κaὶ ἑtérοus ἑbdοmíκοnta, κaὶ ἀpésteιlen aὐtοὐs ἀnà dúο prὸ prοsópοu aὐtοȗ eἰs pãsan pόlιn κaὶ tόpοn οὗ ἴmellen aὐtὸs ἔrchesthaι. )

μετα δε ταυτα ανεδειξεν ο κυριος και ετερους εβδομηκοντα και απεστειλεν αυτους ανα δυο προ προσωπου αυτου εις πασαν πολιν και τοπον ου εμελλεν αυτος ερχεσθαι 1 (meta de tafta anedeixen o kurios kai eterous ebdomikonta kai apesteilen aftous ana duo pro prosopou aftou eis pasan polin kai topon ou emellen aftos erchesthai)

1 {Luk 10:1-24; Probably Judea, Oct., 29 AD; no parallel.} Now after these things, the Lord also delegated seventy others, and sent them two apiece {i.e. two by two} into every city and place before his face, where he himself was about to go.

1. After these things the Lord appointed other seventy also, and sent them two and two before his face into every city and place, whither he himself would come.

1. Darnach sonderte der HERR andere siebzig aus und sandte sie je zwei und zwei vor ihm her in alle Städte und Orte, da er wollte hinkommen,

1. Y DESPUÉS de estas cosas, señaló el Señor aun otros setenta, a los cuales envió de dos en dos, delante de su faz a toda ciudad y lugar a donde él había de venir.

1 После сего избрал Господь и других семьдесят учеников , и послал их по два пред лицем Своим во всякий город и место, куда Сам хотел идти,

2 Ja hän sanoi heille: "Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa.

2 Niin* Hän sanoi heille: "Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että Hän lähettäisi työmiehiä eloonsa.

2. Niin hän sanoi heille: eloa tosin on paljo, vaan työväkeä on vähä: rukoilkaat siis elon Herraa, työväkeä lähettämään eloonsa.

2. Elo tosin on suuri waan työwäke on wähä rucoilcat sijs elon HERra työwäke lähettämän eloons.

2. Elo tosin ombi swri/ waan Töwäki on wähe/ Rucoelca sis Elon HERRA/ ette hen vlosleheteis Töwäki henen Elohons/ (Elo tosin ompi suuri/ waan työwäkeä on wähän/ Rukoilkaa siis Elon HERRAA/ että hän uloslähettäisi työwäkeä hänen elohonsa/)

2 ἔλεγεν οὖν πρὸς αὐτούς· Ὁ μὲν θερισμὸς πολύς, οἱ δὲ ἐργάται ὀλίγοι· δεήθητε οὖν τοῦ κυρίου τοῦ θερισμοῦ ὅπως ἐργάτας ἐκβάλῃ εἰς τὸν θερισμὸν αὐτοῦ. ( ἔlegen οȗn prὸs aὐtοús: Ὁ mèn therιsmὸs pοlús, οἱ dè ẻrgátaι ὀlίgοι: deíthite οȗn tοȗ κurίοu tοȗ therιsmοȗ ὅpos ẻrgátas ẻκbálΐ eἰs tὸn therιsmὸn aὐtοȗ. )

ελεγεν ουν προς αυτους ο μεν θερισμος πολυς οι δε εργαται ολιγοι δεηθητε ουν του κυριου του θερισμου οπως εκβαλλη εργατας εις τον θερισμον αυτου 2 (elegen oun pros aftous o men therismos polus oi de ergatai oligoi deithite oun tou kuriou tou therismou opos ekballi ergatas eis ton therismon aftou)

2 Therefore he said to them, The harvest is indeed large, but the workers are few, therefore beseech° the Lord of the harvest, *that he should put out workers into his harvest.</J>

2. Therefore said he unto them, The harvest truly is great, but the labourers are few: pray ye therefore the Lord of the harvest, that he would send forth labourers into his harvest.

2. und sprach zu ihnen: Die Ernte ist groß, der Arbeiter aber sind wenige. Bittet den HERRN der Ernte, daß er Arbeiter aussende in seine Ernte.

2. Y les decía: La mies a la verdad es mucha, mas los obreros pocos; por tanto rogád al Señor de la mies que envie obreros a su mies.

2 и сказал им: жатвы много, а делателей мало; итак, молите Господина жатвы, чтобы выслал делателей на жатву Свою.

3 Menkää; katso, minä lähetän teidät niinkuin lampaat susien keskelle.

3 Menkää. Katso, lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle.

3. Menkäät: katso, minä lähetän teidät niinkuin karitsat sutten keskelle.

3. Mengät cadzo minä lähetän teidän nijncuin caridzat sutten keskelle.

3. Menget/ Catzo/ Mine leheten teijen ninquin Caritzat Suttein keskelle. (Menkäät/ Katso/ Minä lähetän teidän niinkuin karitsat sutten keskelle.)

3 ὑπάγετε· ἰδοὺ ἀποστέλλω ὑμᾶς ὡς ἄρνας ἐν μέσῳ λύκων. ( ὑpágete: ἰdοὐ ἀpοstéllo ὑmãs ὁs ἄrnas ẻn mésǫ lúκon. )

υπαγετε ιδου εγω αποστελλω υμας ως αρνας εν μεσω λυκων 3 (upagete idou ego apostello umas os arnas en meso lukon)

3 Go°, behold, I am sending you° forth like lambs in the midst of wolves.</J>

3. Go your ways: behold, I send you forth as lambs among wolves.

3. Gehet hin; siehe, ich sende euch als die Lämmer mitten unter die Wölfe.

3. Andád, he aquí, yo os envio como a corderos en medio de lobos.

3 Идите! Я посылаю вас, как агнцев среди волков.

4 Älkää ottako mukaanne rahakukkaroa, älkää laukkua, älkää kenkiä, älkääkä tervehtikö ketään tiellä.

4 Älkää pitäkö mukananne kukkaroa, älkää laukkua, älkää kenkiä, älkääkä tervehtikö ketään tiellä.

4. Älkäät ottako säkkiä, eikä kukkaroa, eikä kenkiä, ja älkäät ketään tervehtikö tiellä.

4. Älkät ottaco lauckua eikä cuckarota eikä kengiä ja älkät ketän terwehtäkö matcalla.

4. Elket candaco Prentzelite/ eike Tasku/ eike Kengie/ ia elket keteken terwettäkö matcas. (Älkäät kantako prentzeliä/ eikä taskua/ eikä kenkiä/ ja älkäät ketäkään terwehtäkö matkassa.)

4 μὴ βαστάζετε βαλάντιον, μὴ πήραν, μηδὲ ὑποδήματα, καὶ μηδένα κατὰ τὴν ὁδὸν ἀσπάσησθε. ( mì bastádzete balántιοn, mì píran, midè ὑpοdímata, κaὶ midéna κatà tìn ὁdὸn ἀspásisthe. )

μη βασταζετε βαλαντιον μη πηραν μηδε υποδηματα και μηδενα κατα την οδον ασπασησθε 4 (mi bastazete balantion mi piran mide upodimata kai midena kata tin odon aspasisthe)

4 Bear° no money-bag, no knapsack, nor shoes, and greet no one by the road.</J>

4. Carry neither purse, nor scrip, nor shoes: and salute no man by the way.

4. Tragt keinen Beutel noch Tasche noch Schuhe und grüßet niemand auf der Straße.

4. No lleveis bolsa, ni alforja, ni zapatos; y a nadie saludeis en el camino.

4 Не берите ни мешка, ни сумы, ни обуви, и никого на дороге не приветствуйте.

5 Kun tulette johonkin taloon, niin sanokaa ensiksi: 'Rauha tälle talolle!'

5 Mihin tahansa taloon astutte sisälle, sanokaa ensin: 'Rauha tälle talolle!'

5. Mutta kuhunka huoneesen te menette sisälle, niin sanokaat ensisti: rauha olkoon tälle huoneelle!

5. Cuhunga huonesen te menettä nijn sanocat ensist: rauha olcon tälle huonelle. Ja jos siellä on rauhan lapsi nijn teidän rauhan jää hänen päällens.

5. Cuhu'ga honese' te sisellemenet nin ensin sanocat/ Rauha olcohon tesse Hones. Ja ios sielle ombi Rauhan Lapsi/ Nin teiden rauhan henen pälens iäpi. (Kuhunka huoneessa te sisälle menet niin ensin sanokaat/ Rauha olkoon tässä huoneessa. Ja jos siellä ompi rauhan lapsi/ Niin teidän rauhan hänen päällensä jääpi.)

5 εἰς ἣν δ’ ἂν οἰκίαν εἰσέρχησθε, πρῶτον λέγετε· εἰρήνη τῷ οἴκῳ τούτῳ. ( eἰs ἳn d’ ἂn οἰκίan eἰsérchisthe, prõtοn légete: eἰríni tỡ οἴκǫ tοútǫ. )

εις ην δ αν οικιαν εισερχησθε πρωτον λεγετε ειρηνη τω οικω τουτω 5 (eis in d an oikian eiserchisthe proton legete eirini to oiko touto)

5 Now into whatever house you° enter, say° first, Peace (is) to this house.</J>

5. And into whatsoever house ye enter, first say, Peace be to this house.

5. Wo ihr in ein Haus kommt, da sprecht zuerst: Friede sei in diesem Hause!

5. En cualquier casa donde entrareis, primeramente decíd: Paz sea a esta casa.

5 В какой дом войдете, сперва говорите: мир дому сему;

6 Ja jos siellä on rauhan lapsi, niin teidän rauhanne on lepäävä hänen päällänsä; mutta jos ei ole, niin se palajaa teille.

6 Jos siellä on rauhan lapsi, teidän rauhanne on lepäävä hänen päällään, mutta ellei ole, se palaa teille.

6. Ja jos siellä on rauhan lapsi, niin teidän rauhanne jää hänen päällensä; mutta jos ei, niin se palajaa teille.

6. Mutta jos ei oleckan nijn teidän rauhan palaja teillen.

6. Mutta ios toisin/ nin teiden rauhan iellens teille palaia. (Mutta jos toisin/ niin teidän rauhan jällens teille palajaa.)

6 καὶ ἐὰν ᾖ ἐκεῖ υἱὸς εἰρήνης, ἐπαναπαύσεται ἐπ’ αὐτὸν ἡ εἰρήνη ὑμῶν· εἰ δὲ μήγε, ἐφ’ ὑμᾶς ἐπανακάμψει. ( κaὶ ẻàn ἶ ẻκeῖ uἱὸs eἰrínis, ẻpanapaúsetaι ẻp’ aὐtὸn ἱ eἰríni ὑmõn: eἰ dè míge, ẻf’ ὑmãs ẻpanaκámpseι. )

και εαν μεν η εκει {VAR: ο } υιος ειρηνης επαναπαυσεται επ αυτον η ειρηνη υμων ει δε μηγε εφ υμας ανακαμψει 6 (kai ean men i ekei {VAR: o } uios eirinis epanapafsetai ep afton i eirini umon ei de mige ef umas anakampsei)

6 And if a son of peace is there, your° peace will rest upon it, otherwise it will revisit you°.</J>

6. And if the son of peace be there, your peace shall rest upon it: if not, it shall turn to you again.

6. Und so daselbst wird ein Kind des Friedens sein, so wird euer Friede auf ihm beruhen; wo aber nicht, so wird sich euer Friede wieder zu euch wenden.

6. Y si hubiere allí algún hijo de paz, vuestra paz reposará sobre él; y si no, se volverá a vosotros.

6 и если будет там сын мира, то почиет на нем мир ваш, а если нет, то к вам возвратится.

7 Ja olkaa siinä talossa ja syökää ja juokaa, mitä heillä on tarjota, sillä työmies on palkkansa ansainnut. Älkää siirtykö talosta taloon.

7 Jääkää siihen taloon ja syökää ja juokaa heidän antimiaan, sillä työmies on palkkansa ansainnut. Älkää siirtykö talosta taloon.

7. Mutta siinä huoneessa viipykäät, syökäät ja juokaat sitä, mitä heillä on; sillä työmies on palkkansa ansiollinen. Älkäät huoneesta huoneeseen käykö.

7. Sijnä huones wijpykät syökät ja juocat mitä teille annetan: sillä työmies on palckans ansiolinen.

7. Sijne sis samas Hones wijpykä/ södhen ia iodhen mite heilde annetan/ Sille ette Tömies on Palckans ansiolinen. (Älkäät huoneesta huoneeseen käykö. Ja kuhunka kaupunkiin te tulette ja he teitä wastaan rupeawat/ niin syökäät mitä teidän eteen pannaan/)

7 ἐν αὐτῇ δὲ τῇ οἰκίᾳ μένετε ἐσθίοντες καὶ πίνοντες τὰ παρ’ αὐτῶν· ἄξιος γὰρ ὁ ἐργάτης τοῦ μισθοῦ αὐτοῦ ἐστι· μὴ μεταβαίνετε ἐξ οἰκίας εἰς οἰκίαν. ( ẻn aὐtῖ dè tῖ οἰκίᾳ ménete ẻsthίοntes κaὶ pίnοntes tà par’ aὐtõn: ἄksιοs gàr ὁ ẻrgátis tοȗ mιsthοȗ aὐtοȗ ẻstι: mì metabaίnete ẻks οἰκίas eἰs οἰκίan. )

εν αυτη δε τη οικια μενετε εσθιοντες και πινοντες τα παρ αυτων αξιος γαρ ο εργατης του μισθου αυτου εστιν μη μεταβαινετε εξ οικιας εις οικιαν 7 (en afti de ti oikia menete esthiontes kai pinontes ta par afton axios gar o ergatis tou misthou aftou estin mi metabainete ex oikias eis oikian)

7 Now abide° in that same house, eating and drinking from their things; for* the worker is worthy of his wages. Do° not go-away from house to house.</J>

7. And in the same house remain, eating and drinking such things as they give: for the labourer is worthy of his hire. Go not from house to house.

7. In dem Hause aber bleibet, esset und trinket, was sie haben; denn ein Arbeiter ist seines Lohnes wert. Ihr sollt nicht von einem Hause zum anderen gehen.

7. Y posád en aquella misma casa comiendo y bebiendo lo que os dieren; porque el obrero digno es de su salario. No os paseis de casa en casa.

7 В доме же том оставайтесь, ешьте и пейте, что у них есть, ибо трудящийся достоин награды за труды свои; не переходите из дома в дом.

8 Ja mihin kaupunkiin te tulettekin, missä teidät otetaan vastaan, syökää, mitä eteenne pannaan,

8 Mihin tahansa kaupunkiin tulettekin ja teidät otetaan vastaan, syökää mitä eteenne pannaan.

8. Mutta kuhunka kaupunkiin te tulette sisälle, ja he teitä ottavat vastaan, niin syökäät mitä teidän eteenne pannaan,

8. ÄLkät huonest huonesen käykö: ja cuhunga Caupungijn te tuletta ja he teitä ottawat wastan nijn syökät mitä teidän eteen pannan:

8. Elket Honest Honesen kieukö. Ja cuhunga Caupungin te tuletta ia he teite wastarupeuat/ nin söket mite teiden eten pannan/ (ja paratkaa sairaita jotka hänessä owat ja sanokaat heille/ Jumalan waltakunta on lähes teitä tullut.)

8 καὶ εἰς ἣν ἂν πόλιν εἰσέρχησθε καὶ δέχωνται ὑμᾶς, ἐσθίετε τὰ παρατιθέμενα ὑμῖν, ( κaὶ eἰs ἳn ἂn pόlιn eἰsérchisthe κaὶ déchontaι ὑmãs, ẻsthίete tà paratιthémena ὑmῖn, )

και εις ην δ αν πολιν εισερχησθε και δεχωνται υμας εσθιετε τα παρατιθεμενα υμιν 8 (kai eis in d an polin eiserchisthe kai dechontai umas esthiete ta paratithemena umin)

8 And into whatever city you° enter, and (if) they accept you°, eat° such things as are placed beside you°;</J>

8. And into whatsoever city ye enter, and they receive you, eat such things as are set before you:

8. Und wo ihr in eine Stadt kommt und sie euch aufnehmen, da esset, was euch wird vorgetragen;

8. Y en cualquier ciudad donde entrareis, y os recibieren, coméd lo que os pusieren delante;

8 И если придете в какой город и примут вас, ешьте, что вам предложат,

9 ja parantakaa sairaat siellä ja sanokaa heille: 'Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle'.

9 Ja parantakaa siellä olevat sairaat, ja sanokaa heille: 'Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle.'

9. Ja parantakaat sairaita, joita siinä on, ja sanokaat heille: Jumalan valtakunta on teitä lähestynyt.

9. Ja paratcat sairaita cuin sijnä on ja sanocat heille: Jumalan waldacunda on teitä lähestynyt.

9. ia paratka Sairahita iotca henesse ouat ia sanocat heille/ Jumalan Waldakunda on lehes teite tullut. (ja paratkaa sairaita jotka hänessa owat ja sanokaat heille/ Jumalan waltakunta on lähes teitä tullut.)

9 καὶ θεραπεύετε τοὺς ἐν αὐτῇ ἀσθενεῖς, καὶ λέγετε αὐτοῖς· ἤγγικεν ἐφ’ ὑμᾶς ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ. ( κaὶ therapeúete tοὐs ẻn aὐtῖ ἀstheneῖs, κaὶ légete aὐtοῖs: ἴggικen ẻf’ ὑmãs ἱ basιleίa tοȗ Theοȗ. )

και θεραπευετε τους εν αυτη ασθενεις και λεγετε αυτοις ηγγικεν εφ υμας η βασιλεια του θεου 9 (kai therapebete tous en afti astheneis kai legete aftois ingiken ef umas i basileia tou theou)

9 and heal° the sick who are in it and say° to them, The kingdom of God has drawn near to you°.</J>

9. And heal the sick that are therein, and say unto them, The kingdom of God is come nigh unto you.

9. und heilet die Kranken, die daselbst sind, und saget ihnen: Das Reich Gottes ist nahe zu euch gekommen.

9. Y sanád los enfermos que en ella hubiere, y decídles: Se ha allegado a vosotros el reino de Dios.

9 и исцеляйте находящихся в нем больных, и говорите им: приблизилось к вам Царствие Божие.

10 Mutta kun tulette kaupunkiin, jossa teitä ei oteta vastaan, niin menkää sen kaduille ja sanokaa:

10 Mutta mihin tahansa kaupunkiin tulette, eikä teitä oteta vastaan, menkää sen kaduille ja sanokaa:

10. Mutta kuhunka kaupunkiin te tulette sisälle, ja ei he teitä ota vastaan, niin menkäät ulos sen kaduille, ja sanokaat:

10. Mutta cunga Caupungijn te menettä ja ei teitä oteta wastan nijn mengät sen caduille ja sanocat:

10. Mutta cunga caupungin te sisellemenette/ ia ei he rupe teite wastan/ nin vlosmenget henen Cadhuillens ia sanocat. (Mutta kuhunka kaupunkiin te sisälle menette/ ja ei he rupea teitä wastaan/ niin ulos menkäät hänen kadullensa ja sanokaat.)

10 εἰς ἣν δ’ ἂν πόλιν εἰσέρχησθε καὶ μὴ δέχωνται ὑμᾶς, ἐξελθόντες εἰς τὰς πλατείας αὐτῆς εἴπατε· ( eἰs ἳn d’ ἂn pόlιn eἰsérchisthe κaὶ mì déchontaι ὑmãs, ẻkselthόntes eἰs tàs plateίas aὐtĩs eἴpate: )

εις ην δ αν πολιν εισερχησθε και μη δεχωνται υμας εξελθοντες εις τας πλατειας αυτης ειπατε 10 (eis in d an polin eiserchisthe kai mi dechontai umas exelthontes eis tas plateias aftis eipate)

10 But into whatever city you° enter, and (if) they do not accept you°, (after) you (have) gone out into its streets, say°,</J>

10. But into whatsoever city ye enter, and they receive you not, go your ways out into the streets of the same, and say,

10. Wo ihr aber in eine Stadt kommt, da sie euch nicht aufnehmen, da geht heraus auf ihre Gassen und sprecht:

10. Mas en cualquier ciudad donde entrareis, y no os recibieren, saliendo por sus calles, decíd:

10 Если же придете в какой город и не примут вас, то, выйдя на улицу, скажите:

11 'Tomunkin, joka teidän kaupungistanne on jalkoihimme tarttunut, me pudistamme teille takaisin; mutta se tietäkää, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle'.

11 ”Tomunkin, joka kaupungistanne on tarttunut meihin*, pudistamme teille takaisin, mutta se tietäkää, että Jumalan valtakunta on tullut lähellenne.'

11. Tomunkin, joka teidän kaupungistanne tarttui meihin, me pudistamme teille: kuitenkin se tietäkäät, että Jumalan valtakunta oli teitä lähestynyt.

11. Tomungin joca teidän Caupungistan tartui meihin me pudistamme teidän päällen: cuitengin se tietkät että Jumalan waldacunda oli teitä lähestynyt.

11. Tomunghin mös/ ioca teiden Caupungist meihin tarttui/ me poispudhistam teiden pälen. Quitengi te se tietkä/ Ette Jumalan waldakunda oli teite lehestenyt. (Tomunkin myös/ joka teidän kaupungista meihin tarttui/ me pois pudistamme teidän päällen. Kuitenkin te se tietäkää/ Että Jumalan waltakunta oli teitä lähestynyt.)

11 καὶ τὸν κονιορτὸν τὸν κολληθέντα ἡμῖν ἀπὸ τῆς πόλεως ὑμῶν εἰς τοὺς πόδας ἡμῶν ἀπομασσόμεθα ὑμῖν· πλὴν τοῦτο γινώσκετε, ὅτι ἤγγικεν ἐφ’ ὑμᾶς ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ. ( κaὶ tὸn κοnιοrtὸn tὸn κοllithénta ἱmῖn ἀpὸ tĩs pόleos ὑmõn eἰs tοὐs pόdas ἱmõn ἀpοmassόmetha ὑmῖn: plìn tοȗtο gιnósκete, ὅtι ἴggικen ẻf’ ὑmãs ἱ basιleίa tοȗ Theοȗ. )

και τον κονιορτον τον κολληθεντα ημιν εκ της πολεως υμων απομασσομεθα υμιν πλην τουτο γινωσκετε οτι ηγγικεν εφ υμας η βασιλεια του θεου 11 (kai ton koniorton ton kollithenta imin ek tis poleos umon apomassometha umin plin touto ginoskete oti ingiken ef umas i basileia tou theou)

11 Even the dust from your° city, that was stuck to us, we wipe off at you°. However, know° this, that the kingdom of God has drawn near to you°.</J>

11. Even the very dust of your city, which cleaveth on us, we do wipe off against you: notwithstanding be ye sure of this, that the kingdom of God is come nigh unto you.

11. Auch den Staub, der sich an uns gehängt hat von eurer Stadt, schlagen wir ab auf euch; doch sollt ihr wissen, daß euch das Reich Gottes nahe gewesen ist.

11. Aun el polvo que se nos ha pegado de vuestra ciudad sacudimos contra vosotros: esto empero sabéd que el reino de los cielos se ha allegado a vosotros.

11 и прах, прилипший к нам от вашего города, отрясаем вам; однако же знайте, что приблизилось к вам Царствие Божие.

12 Minä sanon teille: Sodoman on oleva sinä päivänä helpompi kuin sen kaupungin.

12 Minä sanon teille, että Sodoman on sinä päivänä helpompi kuin sen kaupungin.

12. Minä sanon teille: Sodomalle pitää sinä päivänä huokiampi oleman kuin sille kaupungille.

12. Minä sanon teille: Sodomalle pitä sinä päiwänä huokiambi oleman cuin sille Caupungille.

12. Mine sanon teille/ Ette Sodomalle sinä peiuene pite hokiambi oleman/ quin sille Caupungille. (Minä sanon teille/ Että Sodomalla sinä päiwänä pitää huokeampi oleman/ kuin sillä kaupungilla.)

12 λέγω δὲ ὑμῖν ὅτι Σοδόμοις ἐν τῇ ἡμέρᾳ ἐκείνῃ ἀνεκτότερον ἔσται ἢ τῇ πόλει ἐκείνῃ. ( légo dè ὑmῖn ὅtι Sοdόmοιs ẻn tῖ ἱmérᾳ ẻκeίnΐ ἀneκtόterοn ἔstaι ἲ tῖ pόleι ẻκeίnΐ. )

λεγω δε υμιν οτι σοδομοις εν τη ημερα εκεινη ανεκτοτερον εσται η τη πολει εκεινη 12 (lego de umin oti sodomois en ti imera ekeini anektoteron estai i ti polei ekeini)

12 I say to you°, It will be more tolerable in that day for Sodom, than for that city.

12. But I say unto you, that it shall be more tolerable in that day for Sodom, than for that city.

12. Ich sage euch: Es wird Sodom erträglicher gehen an jenem Tage denn solcher Stadt.

12. Y os digo, que Sodoma tendrá más remisión aquel día, que aquella ciudad.

12 Сказываю вам, что Содому в день оный будет отраднее, нежели городу тому.

13 Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Beetsaida! Sillä jos ne voimalliset teot, jotka teissä ovat tapahtuneet, olisivat tapahtuneet Tyyrossa ja Siidonissa, niin nämä jo aikaa sitten olisivat säkissä ja tuhassa istuen tehneet parannuksen.

13 Voi sinua Korasin! Voi sinua Beetsaida! Sillä jos ne voimateot, jotka teissä ovat tapahtuneet, olisivat tapahtuneet Tyyrossa ja Siidonissa, ne olisivat jo aikaa sitten säkissä ja tuhassa istuen muuttaneet mielensä.

13. Voi sinua Koratsin! voi sinua Betsaida! sillä jos Tyrossa ja Sidonissa olisivat senkaltaiset voimalliset työt tehdyt kuin teidän tykönänne ovat tehdyt, niin he olisivat jo aikaa säkissä ja tuhassa istuneet ja parannuksen tehneet.

13. WOi sinuas Chorazin woi sinuas Bethsaida: sillä jos Tyros ja Sidonis olis sencaltaiset woimalliset työt tehdyt cuin täsä owat tehdyt nijn he olisit jo aica säkis ja tuhwas istunet ja parannuxen tehnet.

13. We sinulle Chorazin/ We sinulle Bethsaida/ Sille ios Tyros ia Sidonis olis sencaltaiset auwut tehdyt iotca teisse tehdyt ouat/ he olisit muinen Jouhiwattees ia tuhgas istuden tehnyet parannoxen. (Woi sinulle Chorazin/ Woi sinulle Bethsaida/ Sillä jos Tyrossa ja Sidonissa olisi senkaltaiset awut tehdyt jotka teissä tehdyt owat/ he olisi muinen jouhiwaatteessa ja tuhkassa istuen tehneet parannuksen.)

13 οὐαί σοι, Χοραζίν· οὐαί σοι, Βηθσαϊδά· ὅτι εἰ ἐν Τύρῳ καὶ Σιδῶνι ἐγένοντο αἱ δυνάμεις αἱ γενόμεναι ἐν ὑμῖν, πάλαι ἂν ἐν σάκκῳ καὶ σποδῷ καθήμενοι μετενόησαν. ( οὐaί sοι, Chοradzίn: οὐaί sοι, Bithsaϊdá: ὅtι eἰ ẻn Τúrǫ κaὶ Sιdõnι ẻgénοntο aἱ dunámeιs aἱ genόmenaι ẻn ὑmῖn, pálaι ἂn ẻn sáκκǫ κaὶ spοdỡ κathímenοι metenόisan. )

ουαι σοι χωραζιν ουαι σοι βηθσαιδα οτι ει εν τυρω και σιδωνι εγενοντο αι δυναμεις αι γενομεναι εν υμιν παλαι αν εν σακκω και σποδω καθημεναι μετενοησαν 13 (ouai soi chorazin ouai soi bithsaida oti ei en turo kai sidoni egenonto ai dunameis ai genomenai en umin palai an en sakko kai spodo kathimenai metenoisan)

13 Woe to you, Chorazin! Woe to you, Bethsaida! Because if the miracles which happened in Tyre and Sidon, which (have) happened in you°, they would have repented long-ago, sitting in sackcloth and ashes.</J>

13. Woe unto thee, Chorazin! woe unto thee, Bethsaida! for if the mighty works had been done in Tyre and Sidon, which have been done in you, they had a great while ago repented, sitting in sackcloth and ashes.

13. Weh dir Chorazin! Weh dir Bethsaida! Denn wären solche Taten zu Tyrus oder Sidon geschehen, die bei euch geschehen sind, sie hätten vorzeiten im Sack und in der Asche gesessen und Buße getan.

13. ¡Ay de tí, Corazín! ¡Ay de tí, Betsaida! que si en Tiro, y en Sidón se hubieran hecho las maravillas que han sido hechas en vosotras, ya dias ha, que sentados en cilicio y ceniza, se hubieran arrepentido:

13 Горе тебе, Хоразин! горе тебе, Вифсаида! ибо если бы в Тире и Сидоне явлены были силы, явленные в вас, то давно бы они, сидя во вретище и пепле, покаялись;

14 Mutta Tyyron ja Siidonin on oleva tuomiolla helpompi kuin teidän.

14 Mutta Tyyron ja Siidonin on tuomiolla helpompi kuin teidän.

14. Kuitenkin Tyrolle ja Sidonille pitää huokiampi tuomiolle oleman kuin teille.

14. Cuitengin Tyrolle ja Sidonille pitä huokiambi Duomiolla oleman cuin teille.

14. Quitengi Tyron ia Sidonin pite hokiambi oleman Domiolla/ quin teille. (Kuitenkin Tyron ja Sidonin pitää huokeampi oleman tuomiolla/ kuin teillä.)

14 πλὴν Τύρῳ καὶ Σιδῶνι ἀνεκτότερον ἔσται ἐν τῇ κρίσει ἢ ὑμῖν. ( plìn Τúrǫ κaὶ Sιdõnι ἀneκtόterοn ἔstaι ẻn tῖ κrίseι ἲ ὑmῖn. )

πλην τυρω και σιδωνι ανεκτοτερον εσται εν τη κρισει η υμιν 14 (plin turo kai sidoni anektoteron estai en ti krisei i umin)

14 However it will be more tolerable for Tyre and Sidon in the judgment, than for you°.</J>

14. But it shall be more tolerable for Tyre and Sidon at the judgment, than for you.

14. Doch es wird Tyrus und Sidon erträglicher gehen im Gericht als euch.

14. Por tanto Tiro y Sidón tendrán más remisión que vosotras en el juicio.

14 но и Тиру и Сидону отраднее будет на суде, нежели вам.

15 Ja sinä, Kapernaum, korotetaankohan sinut hamaan taivaaseen? Hamaan tuonelaan on sinun astuttava alas.

15 Ja sinä Kapernaum, *joka olet korotettu* taivaaseen saakka! Tuonelaan asti sinut syöstään alas.

15. Ja sinä Kapernaum, joka olet taivaasen asti korotettu, sinä pitää hamaan helvettiin alas sysättämän.

15. Ja sinä Capernaum joca olet Taiwasen asti corgotettu sinun pitä helwettin sysättämän.

15. Ja sine Capernaum ioca olet Taiuasen asti corghotettu/ sinun pite Heluettin alassysetteme'. (Ja sinä Kapernaum joka olet taiwaaseen asti korotettu/ sinun pitää helwettiin alas sysättämän.)

15 καὶ σύ, Καπερναούμ, ἡ ἕως τοῦ οὐρανοῦ ὑψωθεῖσα, ἕως ᾅδου καταβιβασθήσῃ. ( κaὶ sú, Κapernaοúm, ἱ ἕos tοȗ οὐranοȗ ὑpsotheῖsa, ἕos ᾅdοu κatabιbasthísΐ. )

και συ καπερναουμ η εως του ουρανου υψωθεισα εως αδου καταβιβασθηση 15 (kai su kapernaoum i eos tou ouranou upsotheisa eos adou katabibasthisi)

15 And you, Capernaum, who was exalted to heaven. You will be descending to Hades.</J>

15. And thou, Capernaum, which art exalted to heaven, shalt be thrust down to hell.

15. Und du, Kapernaum, die du bis an den Himmel erhoben bist, du wirst in die Hölle hinunter gestoßen werden.

15. Y tú, Capernaum, que hasta los cielos estás levantada, hasta los infiernos serás abajada.

15 И ты, Капернаум, до неба вознесшийся, до ада низвергнешься.

16 Joka kuulee teitä, se kuulee minua, ja joka hylkää teidät, hylkää minut; mutta joka minut hylkää, hylkää hänet, joka on minut lähettänyt."

16 Joka kuulee teitä, kuulee minua, ja joka hylkää teidät, hylkää minut. Mutta joka hylkää minut, hylkää Hänet, joka on minut lähettänyt.”

16. Joka teitä kuulee, se minua kuulee, ja joka teidät katsoo ylön, se katsoo ylön minun; mutta joka minun katsoo ylön, hän katsoo ylön sen, joka minun lähetti.

16. Joca teitä cuule se minua cuule ja joca teitä ylöncadzo se ylöncadzo minun joca taas minun ylöncadzo hän ylöncadzo sen joca minun lähetti.

16. Joca teite cwle/ se cwle minun. Ja ioca teite ylencatzo/ se ylencatzo minun/ Joca taas minun ylencatzo/ hen ylencatzo sen ioca minun lehetti. (Joka teitä kuulee/ se kuulee minun. Ja joka teitä ylenkatsoo/ se ylenkatsoo minun/ Joka taas minun ylenkatsoo/ hän ylenkatsoo sen joka minun lähetti.)

16 Ὁ ἀκούων ὑμῶν ἐμοῦ ἀκούει, καὶ ὁ ἀθετῶν ὑμᾶς ἐμὲ ἀθετεῖ· ὁ δὲ ἐμὲ ἀθετῶν ἀθετεῖ τὸν ἀποστείλαντά με. ( Ὁ ἀκοúon ὑmõn ẻmοȗ ἀκοúeι, κaὶ ὁ ἀthetõn ὑmãs ẻmè ἀtheteῖ: ὁ dè ẻmè ἀthetõn ἀtheteῖ tὸn ἀpοsteίlantá me. )

ο ακουων υμων εμου ακουει και ο αθετων υμας εμε αθετει ο δε εμε αθετων αθετει τον αποστειλαντα με 16 (o akouon umon emou akouei kai o atheton umas eme athetei o de eme atheton athetei ton aposteilanta me)

16 He who hears you°, hears me; and he who is rejecting you°, rejects me; and he who rejects me, rejects the one who sent me</J>.

16. He that heareth you heareth me; and he that despiseth you despiseth me; and he that despiseth me despiseth him that sent me.

16. Wer euch hört, der hört mich; und wer euch verachtet, der verachtet mich; wer aber mich verachtet, der verachtet den, der mich gesandt hat.

16. El que a vosotros oye, a mí oye; y el que a vosotros desecha, a mí desecha; y el que a mí desecha, desecha al que me envió.

16 Слушающий вас Меня слушает, и отвергающийся вас Меня отвергается; а отвергающийся Меня отвергается Пославшего Меня.

17 Niin ne seitsemänkymmentä palasivat iloiten ja sanoivat: "Herra, riivaajatkin ovat meille alamaiset sinun nimesi tähden".

17 Niin ne seitsemänkymmentä palasivat iloiten ja sanoivat: "Herra, riivaajatkin ovat meille alamaiset sinun nimesi vuoksi."

17. Niin ne seitsemänkymmentä palasivat ilolla, sanoen: Herra, perkeleetkin ovat sinun nimes kautta meidän allemme annetut.

17. NIjn ne seidzemenkymmendä palaisit ilolla sanoden: HERra Perkeletkin owat sinun Nimes cautta meidän alamme annetut.

17. Nin ne Seitzemenkymende ilon cansa iellenspalasit sanoden/ HERRA/ Perkelet mös meiden alanannetan sinun Nimes cautta. (Niin ne seitsemänkymmentä ilon kanssa jällens palasit sanoen/ HERRA/ perkeleet myös meidän alle annetaan sinun nimesi kautta.)

17 Ὑπέστρεψαν δὲ οἱ ἑβδομήκοντα μετὰ χαρᾶς λέγοντες· Κύριε, καὶ τὰ δαιμόνια ὑποτάσσεται ἡμῖν ἐν τῷ ὀνόματί σου. ( Ὑpéstrepsan dè οἱ ἑbdοmíκοnta metà charãs légοntes: Κúrιe, κaὶ tà daιmόnιa ὑpοtássetaι ἱmῖn ẻn tỡ ὀnόmatί sοu. )

υπεστρεψαν δε οι εβδομηκοντα μετα χαρας λεγοντες κυριε και τα δαιμονια υποτασσεται ημιν εν τω ονοματι σου 17 (upestrepsan de oi ebdomikonta meta charas legontes kurie kai ta daimonia upotassetai imin en to onomati sou)

17 Now the seventy returned with joy, saying, Lord, even the demons are subject to us in your name.

17. And the seventy returned again with joy, saying, Lord, even the devils are subject unto us through thy name.

17. Die Siebzig aber kamen wieder mit Freuden und sprachen: HERR, es sind uns auch die Teufel untertan in deinem Namen.

17. Y volvieron los setenta con gozo, diciendo: Señor, aun los demonios se nos sujetan por tu nombre.

17 Семьдесят учеников возвратились с радостью и говорили: Господи! и бесы повинуются нам о имени Твоем.

18 Silloin hän sanoi heille: "Minä näin saatanan lankeavan taivaasta niinkuin salaman.

18 Mutta Hän sanoi heille: "Näin saatanan lankeavan taivaasta kuin salaman.

18. Niin hän sanoi heille: minä näin saatanan taivaasta lankeevan niinkuin pitkäisen tulen.

18. Nijn hän sanoi heille: minä näin Sathanin Taiwast langewan nijncuin pitkäisen leimauxen.

18. Nin sanoi hen heille/ Mine nein Sathanam Taiuahast langeuan ninquin Pitkesen leimauxen. (Niin sanoi hän heille/ MInä näin sathanan taiwahasta lankeawan niinkuin pitkäisen leimauksen.)

18 Εἶπε δὲ αὐτοῖς· Ἐθεώρουν τὸν σατανᾶν ὡς ἀστραπὴν ἐκ τοῦ οὐρανοῦ πεσόντα. ( Εἶpe dè aὐtοῖs: Ἐtheórοun tὸn satanãn ὁs ἀstrapìn ẻκ tοȗ οὐranοȗ pesόnta. )

ειπεν δε αυτοις εθεωρουν τον σαταναν ως αστραπην εκ του ουρανου πεσοντα 18 (eipen de aftois etheoroun ton satanan os astrapin ek tou ouranou pesonta)

18 But he said to them, I was viewing the Adversary, having fallen like lightning from heaven.</J>

18. And he said unto them, I beheld Satan as lightning fall from heaven.

18. Er sprach aber zu ihnen: Ich sah wohl den Satanas vom Himmel fallen als einen Blitz.

18. Y les dijo: Yo veía a Satanás, como un rayo, que caía del cielo.

18 Он же сказал им: Я видел сатану, спадшего с неба, как молнию;

19 Katso, minä olen antanut teille vallan tallata käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä mikään ole teitä vahingoittava.

19 Katso, annan* teille vallan tallata käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä mikään ole teitä vahingoittava.

19. Katso, minä annan teille vallan tallata käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vaihollisen voimaa, ja ei teitä mikään ole vahingoitseva,

19. Cadzo minä annan teille woiman tallata kärmet ja Scorpionit ja caicke wihollisen wäke ja ei teille mikän ole wahingoidzewa.

19. Catzo/ Mine annan teille woiman tallata kärmetten ia Scorpionin päle/ ia caiken Wiholisen wäen päle/ ia ei miten teille wahingoita. (Katso/ Minä annan teille woiman tallata käärmeitten ja scorpionin päälle/ ja kaiken wihollisen wäen päälle/ ja ei mitään teitä wahingoita.)

19 ἰδοὺ δίδωμι ὑμῖν τὴν ἐξουσίαν τοῦ πατεῖν ἐπάνω ὄφεων καὶ σκορπίων καὶ ἐπὶ πᾶσαν τὴν δύναμιν τοῦ ἐχθροῦ, καὶ οὐδὲν ὑμᾶς οὐ μὴ ἀδικήσῃ. ( ἰdοὐ dίdomι ὑmῖn tìn ẻksοusίan tοȗ pateῖn ẻpáno ὄfeon κaὶ sκοrpίon κaὶ ẻpὶ pãsan tìn dúnamιn tοȗ ẻchthrοȗ, κaὶ οὐdèn ὑmãs οὐ mì ἀdικísΐ. )

ιδου διδωμι υμιν την εξουσιαν του πατειν επανω οφεων και σκορπιων και επι πασαν την δυναμιν του εχθρου και ουδεν υμας ου μη {VAR: αδικηση } {VAR: αδικησει } 19 (idou didomi umin tin exousian tou patein epano ofeon kai skorpion kai epi pasan tin dunamin tou echthrou kai ouden umas ou mi {VAR: adikisi } {VAR: adikisei })

19 Behold, I am giving you° authority to trample down serpents and scorpions, and over all the power of the enemy, and you° should never be hurt by anything.</J>

19. Behold, I give unto you power to tread on serpents and scorpions, and over all the power of the enemy: and nothing shall by any means hurt you.

19. Sehet, ich habe euch Macht gegeben, zu treten auf Schlangen und Skorpione, und über alle Gewalt des Feindes; und nichts wird euch beschädigen.

19. He aquí, yo os doy potestad de hollar sobre las serpientes, y sobre los escorpiones, y sobre toda fuerza del enemigo; y nada os dañará:

19 се, даю вам власть наступать на змей и скорпионов и на всю силу вражью, и ничто не повредит вам;

20 Älkää kuitenkaan siitä iloitko, että henget ovat teille alamaiset, vaan iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa."

20 Älkää kuitenkaan siitä iloitko, että henget ovat teille alamaiset, vaan iloitkaa (pikemmin) siitä, että nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa."

20. Kuitenkin älkäät siitä iloitko, että henget teidän allenne annetaan; vaan iloitkaat paremmin, että teidän nimenne ovat kirjoitetut taivaissa.

20. Cuitengin älkät iloitco että henget teidän alanne annetan: waan iloitcat parammin että teidän nimen owat kirjoitetut Taiwahis.

20. Quitengi elkette sijte iloitko ette Henget teiden alana'neta'/ waan iloitkat paramin ette teide' Nime' ouat kirioitetut Taiuahis. (Kuitenkin älkäätte siitä iloitko että henget teidän allenne annetaan/ waan iloitkaat paremmin että teidän nimen owat kirjoitetut taiwahissa.)

20 πλὴν ἐν τούτῳ μὴ χαίρετε, ὅτι τὰ πνεύματα ὑμῖν ὑποτάσσεται· χαίρετε δὲ ὅτι τὰ ὀνόματα ὑμῶν ἐγράφη ἐν τοῖς οὐρανοῖς. ( plìn ẻn tοútǫ mì chaίrete, ὅtι tà pneúmata ὑmῖn ὑpοtássetaι: chaίrete dè ὅtι tà ὀnόmata ὑmõn ẻgráfi ẻn tοῖs οὐranοῖs. )

πλην εν τουτω μη χαιρετε οτι τα πνευματα υμιν υποτασσεται χαιρετε δε μαλλον οτι τα ονοματα υμων εγραφη εν τοις ουρανοις 20 (plin en touto mi chairete oti ta pnebmata umin upotassetai chairete de mallon oti ta onomata umon egrafi en tois ouranois)

20 However, do° not rejoice in this, that the spirits are subject to you°, but rejoice° that your° names are written in the heavens.</J>

20. Notwithstanding in this rejoice not, that the spirits are subject unto you; but rather rejoice, because your names are written in heaven.

20. Doch darin freuet euch nicht, daß euch die Geister untertan sind. Freuet euch aber, daß eure Namen im Himmel geschrieben sind.

20. Empero no os regocijeis de esto, de que los espíritus se os sujeten; mas ántes regocijáos de que vuestros nombres están escritos en los cielos.

20 однакож тому не радуйтесь, что духи вам повинуются, но радуйтесь тому, что имена ваши написаны на небесах.

21 Sillä hetkellä hän riemuitsi Pyhässä Hengessä ja sanoi: "Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt.

21 Sillä hetkellä Jeesus* riemuitsi [Pyhässä] Hengessä ja sanoi: "Ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja olet ilmaissut ne lapsenmielisille. Niin Isä, sillä näin oli sinun tahtosi.

21. Sillä hetkellä riemuitsi Jesus hengessä ja sanoi: minä kiitän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, ettäs nämät salasit viisailta ja toimellisilta, ja olet ne ilmoittanut pienille : tosin, Isä, niin oli sinun hyvä tahtos.

21. SIllä hetkellä riemuidzi Jesus Henges ja sanoi: Minä kijtän sinua Isä Taiwan ja Maan HERra ettäs nämät salaisit wijsailda ja toimellisilda ja olet ne ilmoittanut tyhmille ja tosin näin olet sinä Isä mieldynyt:

21. Samalla hetkelle riemuitzi Iesus Henges ia sanoi/ Mine kite' sinu Ise/ Taiuan ia Maan Herra/ ettes neme salasit wijsailda ia toimelisilda/ ia olet ne ilmoittanut Tyhmille/ Ja tosin/ sille ette näin sine olet mieltynyt Ise/ (Samalla hetkellä riemuitsi Jesus Hengessä ja sanoi/ Minä kiitän sinua Isä/ Taiwaan ja maan Herra/ että nämä salasit wiisailta ja toimellisilta/ ja olet ne ilmoittanut tyhmille/ ja tosi/ sillä että näin sinä olen mieltynyt Isä/)

21 Ἐν αὐτῇ τῇ ὥρᾳ ἠγαλλιάσατο τῷ πνεύματι ὁ Ἰησοῦς καὶ εἶπεν· Ἐξομολογοῦμαί σοι, πάτερ, κύριε τοῦ οὐρανοῦ καὶ τῆς γῆς, ὅτι ἀπέκρυψας ταῦτα ἀπὸ σοφῶν καὶ συνετῶν, καὶ ἀπεκάλυψας αὐτὰ νηπίοις· ναί, ὁ πατήρ, ὅτι οὕτως ἐγένετο εὐδοκία ἔμπροσθέν σου. ( Ἐn aὐtῖ tῖ ὅrᾳ ἰgallιásatο tỡ pneúmatι ὁ Ἰisοȗs κaὶ eἶpen: Ἐksοmοlοgοȗmaί sοι, páter, κúrιe tοȗ οὐranοȗ κaὶ tĩs gĩs, ὅtι ἀpéκrupsas taȗta ἀpὸ sοfõn κaὶ sunetõn, κaὶ ἀpeκálupsas aὐtà nipίοιs: naί, ὁ patír, ὅtι οὕtos ẻgénetο eὐdοκίa ἔmprοsthén sοu. )

εν αυτη τη ωρα ηγαλλιασατο τω πνευματι ο ιησους και ειπεν εξομολογουμαι σοι πατερ κυριε του ουρανου και της γης οτι απεκρυψας ταυτα απο σοφων και συνετων και απεκαλυψας αυτα νηπιοις ναι ο πατηρ οτι ουτως εγενετο ευδοκια εμπροσθεν σου 21 (en afti ti ora igalliasato to pnebmati o iisous kai eipen exomologoumai soi pater kurie tou ouranou kai tis gis oti apekrupsas tafta apo sofon kai suneton kai apekalupsas afta nipiois nai o patir oti outos egeneto ebdokia emprosthen sou)

21 Jesus was glad in the spirit in that same hour, and said, I profess you, O Father, Lord of the heaven and the earth, because you hid these things from the wise and intelligent, and revealed them to infants. Yes Father, because thus it became a delight before you.</J>

21. In that hour Jesus rejoiced in spirit, and said, I thank thee, O Father, Lord of heaven and earth, that thou hast hid these things from the wise and prudent, and hast revealed them unto babes: even so, Father; for so it seemed good in thy sight.

21. Zu der Stunde freute sich Jesus im Geist und sprach: Ich preise dich, Vater und HERR des Himmels und der Erde, daß du solches verborgen hast den Weisen und Klugen, und hast es offenbart den Unmündigen. Ja, Vater, also war es wohlgefällig vor dir.

21. En aquella misma hora Jesús se alegró en espíritu, y dijo: Alábote, oh Padre, Señor del cielo y de la tierra, que escondiste estas cosas a los sabios y entendidos, y las has revelado a los pequeños: así Padre, porque así te agradó.

21 В тот час возрадовался духом Иисус и сказал: славлю Тебя, Отче, Господи неба и земли, что Ты утаил сие от мудрых и разумных и открыл младенцам. Ей, Отче! Ибо таково было Твое благоволение.

22 Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne, kuka Poika on, kuin Isä; eikä kukaan muu tunne, kuka Isä on, kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa."

22 Kaikki on Isäni antanut minulle, eikä kukaan muu tunne, kuka Poika on kuin Isä, ja kuka Isä on, kuin Poika ja kenelle Poika tahtoo Hänet ilmaista."

22. Kaikki ovat minulle annetut Isältäni: ja ei tiedä kenkään, kuka on Poika, vaan Isä: ja kuka on Isä, vaan Poika ja kelle Poika tahtoo ilmoittaa.

22. Caicki owat minulle annetut Isäldäni ja ei tiedä kengän cuca on Poica waan Isä ja cuca on Isä waan Poica ja kellen Poica tahto ilmoitta.

22. Caiki ouat minulle a'netud minu' Iseldeni. Ja eikengen tiede cuca ombi Poica/ waan Ise/ Ja cuca ombi Ise/ waan Poiea/ ia kelle' Poica tachto ilmoitta. (Kaikki owat minulle annetut minun Isältäni. Ja eikenkään tiedä kuka ompi Poika/ waan Isä/ Ja kuka ompi Isä/ waan Poika/ ja kellen Poika tahtoo ilmoittaa.)

22 καὶ στραφεὶς πρὸς τοὺς μαθητὰς εἶπε· Πάντα μοι παρεδόθη ὑπὸ τοῦ πατρός μου· καὶ οὐδεὶς ἐπιγινώσκει τίς ἐστιν ὁ υἱὸς, εἰ μὴ ὁ πατήρ, καὶ τίς ἐστιν ὁ πατὴρ, εἰ μὴ ὁ υἱὸς καὶ ᾧ ἐὰν βούληται ὁ υἱὸς ἀποκαλύψαι. ( κaὶ strafeὶs prὸs tοὐs mathitàs eἶpe: Pánta mοι paredόthi ὑpὸ tοȗ patrόs mοu: κaὶ οὐdeὶs ẻpιgιnósκeι tίs ẻstιn ὁ uἱὸs, eἰ mì ὁ patír, κaὶ tίs ẻstιn ὁ patìr, eἰ mì ὁ uἱὸs κaὶ ỡ ẻàn bοúlitaι ὁ uἱὸs ἀpοκalúpsaι. )

{VAR: και στραφεις προς τους μαθητας ειπεν } παντα παρεδοθη μοι υπο του πατρος μου και ουδεις γινωσκει τις εστιν ο υιος ει μη ο πατηρ και τις εστιν ο πατηρ ει μη ο υιος και ω εαν βουληται ο υιος αποκαλυψαι 22 ({VAR: kai strafeis pros tous mathitas eipen } panta paredothi moi upo tou patros mou kai oudeis ginoskei tis estin o uios ei mi o patir kai tis estin o patir ei mi o uios kai o ean boulitai o uios apokalupsai)

22 And having turned to the disciples, he said, All things were given to me by my Father, and no one knows who the Son is, except the Father, and who the Father is, except the Son and he to whomever the Son wills to reveal (him).</J>

22. All things are delivered to me of my Father: and no man knoweth who the Son is, but the Father; and who the Father is, but the Son, and he to whom the Son will reveal him.

22. Es ist mir alles übergeben von meinem Vater. Und niemand weiß, wer der Sohn sei, denn nur der Vater; noch wer der Vater sei, denn nur der Sohn und welchem es der Sohn will offenbaren.

22. Todas las cosas me son entregadas de mi Padre; y nadie sabe quien sea el Hijo, sino el Padre; ni quien sea el Padre, sino el Hijo, y aquel a quien el Hijo le quisiere revelar.

22 И, обратившись к ученикам, сказал: все предано Мне Отцем Моим; и кто есть Сын, не знает никто, кроме Отца, и кто есть Отец, не знает никто , кроме Сына, и кому Сын хочет открыть.

23 Ja hän kääntyi opetuslapsiinsa erikseen ja sanoi: "Autuaat ovat ne silmät, jotka näkevät, mitä te näette.

23 Kääntyen opetuslasten puoleen erikseen Hän sanoi: "Autuaat ne silmät, jotka näkevät, mitä te näette!

23. Ja hän kääntyi opetuslastensa puoleen erinänsä, ja sanoi: autuaat ovat ne silmät, jotka näkevät, joita te näette:

23. JA hän käänsi hänens Opetuslastens puoleen ja sanoi: Autuat owat ne silmät jotca näkewät jota te näettä:

23. Ja he' kiensi hene's Opetuslaste's tyge ia sanoi erinens/ Autuat ouat ne Silmet iotca näkeuet iota te näette/ (Ja hän käänsi hänens opetuslastensa tykö ja sanoi erinensä/ Autuaat owat ne silmät jotka näkewät jota te näette/)

23 καὶ στραφεὶς πρὸς τοὺς μαθητὰς κατ’ ἰδίαν εἶπε· Μακάριοι οἱ ὀφθαλμοὶ οἱ βλέποντες ἃ βλέπετε. ( κaὶ strafeὶs prὸs tοὐs mathitàs κat’ ἰdίan eἶpe: Μaκárιοι οἱ ὀfthalmοὶ οἱ blépοntes ἃ blépete. )

και στραφεις προς τους μαθητας κατ ιδιαν ειπεν μακαριοι οι οφθαλμοι οι βλεποντες α βλεπετε 23 (kai strafeis pros tous mathitas kat idian eipen makarioi oi ofthalmoi oi blepontes a blepete)

23 And having turned to the disciples, he said privately, The eyes which see what you° see are fortunate.</J>

23. And he turned him unto his disciples, and said privately, Blessed are the eyes which see the things that ye see:

23. Und er wandte sich zu seinen Jüngern und sprach insonderheit: Selig sind die Augen, die da sehen, was ihr sehet.

23. Y vuelto particularmente a sus discípulos, dijo: Bienaventurados los ojos que ven lo que vosotros veis;

23 И, обратившись к ученикам, сказал им особо: блаженны очи, видящие то, что вы видите!

24 Sillä minä sanon teille: monet profeetat ja kuninkaat ovat tahtoneet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet."

24 Sillä sanon teille, että monet profeetat ja kuninkaat ovat tahtoneet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet."

24. Sillä minä sanon teille: monta prophetaa ja kuningasta tahtoivat nähdä, joita te näette, ja ei nähneet, ja kuulla, joita te kuulette, ja ei kuulleet.

24. Sillä minä sanon teille: monda Prophetat ja Cuningast tahdoit nähdä jota te näettä ja ei nähnet ja cuulla jota te cuuletta ja ei cuullet.

24. Sille mine sano' teille ette mo'da prophetat ia Kuningast tahdoit nähdä iota te näette/ ia eiuet nähnet/ ia cwlla iota te cwletta/ ia eiuet cwluet. (Sillä minä sanon teille että monta prophetat ja kuningasta tahdoit nähdä jota te näette/ ja eiwät nähneet/ ja kuulla jota te kuulette/ ja eiwät kuulleet.)

24 λέγω γὰρ ὑμῖν ὅτι πολλοὶ προφῆται καὶ βασιλεῖς ἠθέλησαν ἰδεῖν ἃ ὑμεῖς βλέπετε, καὶ οὐκ εἶδον, καὶ ἀκοῦσαι ἃ ἀκούετε, καὶ οὐκ ἤκουσαν. ( légo gàr ὑmῖn ὅtι pοllοὶ prοfĩtaι κaὶ basιleῖs ἰthélisan ἰdeῖn ἃ ὑmeῖs blépete, κaὶ οὐκ eἶdοn, κaὶ ἀκοȗsaι ἃ ἀκοúete, κaὶ οὐκ ἴκοusan. )

λεγω γαρ υμιν οτι πολλοι προφηται και βασιλεις ηθελησαν ιδειν α υμεις βλεπετε και ουκ ειδον και ακουσαι α ακουετε και ουκ ηκουσαν 24 (lego gar umin oti polloi profitai kai basileis ithelisan idein a umeis blepete kai ouk eidon kai akousai a akouete kai ouk ikousan)

24 For* I say to you°, that many prophets and kings wished to see the things which you° are seeing and did not see them, and to hear the things which you° are hearing and did not hear them. {Luk 10:25-37; Probably Judea; no parallel.}

24. For I tell you, that many prophets and kings have desired to see those things which ye see, and have not seen them; and to hear those things which ye hear, and have not heard them.

24. Denn ich sage euch: Viele Propheten und Könige wollten sehen, was ihr sehet, und haben's nicht gesehen, und hören, was ihr höret, und haben's nicht gehört.

24. Porque os digo, que muchos profetas y reyes desearon ver lo que vosotros veis, y no lo vieron; y oir lo que oís, y no lo oyeron.

24 ибо сказываю вам, что многие пророки и цари желали видеть, что вы видите, и не видели, и слышать, что вы слышите, и не слышали.

25 Ja katso, eräs lainoppinut nousi ja kysyi kiusaten häntä: "Opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?"

25 Katso, muuan lainoppinut nousi ja kysyi kiusaten Häntä "Opettaja, mitä minun on tehtävä periäkseni iäisen elämän?”

25. Ja katso, yksi lainoppinut nousi ja kiusasi häntä, sanoen: Mestari, mitä minun pitää tekemän, että minä ijankaikkisen elämän perisin?

25. Ja cadzo Lainoppenut nousi ja kiusais händä sanoden: Mestari mitä minun pitä tekemän että minä ijancaickisen elämän perisin?

25. Ja catzo/ nin yxi Lainoppenut ylesnousi/ kiusasi hende sanoden/ Mestari/ mite minun pite tekemen ette mine ijancaikisen Elemen perisin? (Ja katosi/ niin yksi lainoppinut ylösnousi/ kiusasi hänta sanoen/ Mestari/ mitä minun pitää tekeman että minä iankaikkisen elämän perisin?)

25 Καὶ ἰδοὺ νομικός τις ἀνέστη ἐκπειράζων αὐτὸν καὶ λέγων· Διδάσκαλε, τί ποιήσας ζωὴν αἰώνιον κληρονομήσω; ( Κaὶ ἰdοὐ nοmικόs tιs ἀnésti ẻκpeιrádzon aὐtὸn κaὶ légon: Dιdásκale, tί pοιísas dzoìn aἰónιοn κlirοnοmíso; )

και ιδου νομικος τις ανεστη εκπειραζων αυτον και λεγων διδασκαλε τι ποιησας ζωην αιωνιον κληρονομησω 25 (kai idou nomikos tis anesti ekpeirazon afton kai legon didaskale ti poiisas zoin aionion klironomiso)

25 And behold, a certain professor of the law stood up, testing him and saying, Teacher, (by) having practiced what, will I be inheriting everlasting life?

25. And, behold, a certain lawyer stood up, and tempted him, saying, Master, what shall I do to inherit eternal life?

25. Und siehe, da stand ein Schriftgelehrter auf, versuchte ihn und sprach: Meister, was muß ich tun, daß ich das ewige Leben ererbe?

25. Y he aquí, que un doctor de la ley se levantó tentándole, y diciendo: Maestro, ¿haciendo qué cosa poseeré la vida eterna?

25 И вот, один законник встал и, искушая Его, сказал: Учитель! что мне делать, чтобы наследоватьжизнь вечную?

26 Niin hän sanoi hänelle: "Mitä laissa on kirjoitettuna? Kuinkas luet?"

26 Hän sanoi hänelle: "Mitä laissa on kirjoitettuna? Kuinka luet?"

26. Mutta hän sanoi hänelle: mitä laissa on kirjoitettu? kuinkas luet?

26. Hän sanoi hänelle: mitä Lais kirjoitettu on? cuingas luet?

26. Nin hen sanoi henelle/ Mite Lais kirioitettu on? Quingas luet? (Niin hän sanoi hänelle/ Mitä laissa kirjoitettu on? Kuinkas luet?)

26 ὁ δὲ εἶπε πρὸς αὐτόν· Ἐν τῷ νόμῳ τί γέγραπται; πῶς ἀναγινώσκεις; ( ὁ dè eἶpe prὸs aὐtόn: Ἐn tỡ nόmǫ tί gégraptaι; põs ἀnagιnósκeιs; )

ο δε ειπεν προς αυτον εν τω νομω τι γεγραπται πως αναγινωσκεις 26 (o de eipen pros afton en to nomo ti gegraptai pos anaginoskeis)

26 But he said to him, What has been written in the law? How do you read (it)?</J>

26. He said unto him, What is written in the law how readest thou

26. Er aber sprach zu ihm: Wie steht im Gesetz geschrieben? Wie lieset du?

26. Y él le dijo: ¿Qué está escrito en la ley? ¿Cómo lees?

26 Он же сказал ему: в законе что написано? как читаешь?

27 Hän vastasi ja sanoi: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".

27 Tämä vastasi ja sanoi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”

27. Ja hän vastasi ja sanoi: sinun pitää rakastaman Herraa sinun Jumalaas kaikesta sinun sydämestäs, ja kaikesta sinun sielustas, ja kaikesta sinun voimastas, ja kaikesta sinun mieleltäs: ja sinun lähimmäistäs niinkuin itsiäs.

27. Hän wastais ja sanoi: Racasta sinun HERras Jumalatas caikesta sinun sydämestäs ja caikesta sinun sielustas ja caikesta sinun woimastas ja caikesta sinun mielestäs ja sinun lähimmäistäs nijncuin idziäs.

27. Hen wastasi ia sanoi/ Racasta sinun HErras Jumalas caikest sinun sydhemestes ia caikest sinun Sielustas/ ia caikest sinun woimastas/ ia caikest sinun mielestes. Ja sinun Lehimeistes/ ninquin itzies. (Hän wastasi ja sanoi/ Rakasta sinun Herraasi Jumalaasi kaikesta sinun sydämestäsi ja kaikesta sinun sielustasi/ ja kaikesta sinun woimastasi/ ja kaikesta sinun mielestäsi. Ja sinun lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.)

27 ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν· Ἀγαπήσεις Κύριον τὸν Θεόν σου ἐξ ὅλης τῆς καρδίας σου καὶ ἐξ ὅλης τῆς ψυχῆς σου καὶ ἐξ ὅλης τῆς ἰσχύος σου καὶ ἐξ ὅλης τῆς διανοίας σου, καὶ τὸν πλησίον σου ὡς σεαυτόν· ( ὁ dè ἀpοκrιtheὶs eἶpen: Ἀgapíseιs Κúrιοn tὸn Theόn sοu ẻks ὅlis tĩs κardίas sοu κaὶ ẻks ὅlis tĩs psuchĩs sοu κaὶ ẻks ὅlis tĩs ἰschúοs sοu κaὶ ẻks ὅlis tĩs dιanοίas sοu, κaὶ tὸn plisίοn sοu ὁs seautόn: )

ο δε αποκριθεις ειπεν αγαπησεις κυριον τον θεον σου εξ ολης της καρδιας σου και εξ ολης της ψυχης σου και εξ ολης της ισχυος σου και εξ ολης της διανοιας σου και τον πλησιον σου ως σεαυτον 27 (o de apokritheis eipen agapiseis kurion ton theon sou ex olis tis kardias sou kai ex olis tis psuchis sou kai ex olis tis ischuos sou kai ex olis tis dianoias sou kai ton plision sou os seafton)

27 But he answered and said, ‘You will love* the Lord your God from your whole heart and from your whole soul and from your whole strength and from your whole mind, and your neighbor like yourself.’ {Deu 6:5 & Lev 19:18}

27. And he answering said, Thou shalt love the Lord thy God with all thy heart, and with all thy soul, and with all thy strength, and with all thy mind; and thy neighbour as thyself.

27. Er antwortete und sprach: "Du sollst Gott, deinen HERRN, lieben von ganzem Herzen, von ganzer Seele, von allen Kräften und von ganzem Gemüte und deinen Nächsten als dich selbst."

27. Y él respondiendo, dijo: Amarás al Señor tu Dios de todo tu corazón, y de toda tu alma, y de todas tus fuerzas, y de todo tu entendimiento; y a tu prójimo, como a tí mismo.

27 Он сказал в ответ: возлюби Господа Богатвоего всем сердцем твоим, и всею душею твоею, и всею крепостию твоею, и всем разумением твоим, и ближнего твоего, как самого себя.

28 Hän sanoi hänelle: "Oikein vastasit; tee se, niin sinä saat elää".

28 Niin Hän sanoi hänelle: ”Oikein vastasit. Tee se, niin saat elää.”

28. Niin hän sanoi hänelle: oikein sinä vastasit; tee se, niin sinä saat elää.

28. Nijn hän sanoi hänelle: oikein sinä wastaisit tee se nijns saat elä.

28. Nin sanoi he' henelle/ Oikein sine wastasit/ Teghe se/ nin sine saat ele. (Niin sanoi hän hänelle/ Oikein sinä wastasit/ Tee se/ niin sinä saat elää.)

28 εἶπε δὲ αὐτῷ· Ὀρθῶς ἀπεκρίθης· τοῦτο ποίει καὶ ζήσῃ. ( eἶpe dè aὐtỡ: Ὀrthõs ἀpeκrίthis: tοȗtο pοίeι κaὶ dzísΐ. )

ειπεν δε αυτω ορθως απεκριθης τουτο ποιει και ζηση 28 (eipen de afto orthos apekrithis touto poiei kai zisi)

28 But he said to him, You answered correctly. Do this and you will live.

28. And he said unto him, Thou hast answered right: this do, and thou shalt live.

28. Er aber sprach zu ihm: Du hast recht geantwortet; tue das, so wirst du leben.

28. Y le dijo: Bien has respondido: haz esto, y vivirás.

28 Иисус сказал ему: правильно ты отвечал; так поступай, и будешь жить.

29 Mutta hän tahtoi näyttää olevansa vanhurskas ja sanoi Jeesukselle: "Kuka sitten on minun lähimmäiseni?"

29 Mutta tahtoessaan näyttää vanhurskaalta hän sanoi Jeesukselle: "Kuka sitten on lähimmäiseni?"

29. Mutta hän tahtoi itsensa vanhurskaaksi tehdä ja sanoi Jesukselle: kukas minun lähimmäiseni on?

29. Mutta hän tahdoi idzens wanhurscaxi tehdä ja sanoi Jesuxelle: cucasta minun lähimmäisen on?

29. Mutta hen tactoi itzens wanhurskaxi tehdä/ ia sanoi Iesuselle/ Ja cuca sis ombi minun Lehimeisen? (Mutta hän tahtoi itsensä wanhurskaaksi tehdä/ ja sanoi Jesukselle/ Ja kuka siis ompi minun lähimmäiseni?)

29 ὁ δὲ θέλων δικαιοῦν ἑαυτὸν εἶπε πρὸς τὸν Ἰησοῦν· Καὶ τίς ἐστί μου πλησίον; ( ὁ dè thélon dικaιοȗn ἑautὸn eἶpe prὸs tὸn Ἰisοȗn: Κaὶ tίs ẻstί mοu plisίοn; )

ο δε θελων δικαιουν εαυτον ειπεν προς τον ιησουν και τις εστιν μου πλησιον 29 (o de thelon dikaioun eafton eipen pros ton iisoun kai tis estin mou plision)

29 But he, wishing to make himself righteous, said to Jesus, And who is my neighbor?

29. But he, willing to justify himself, said unto Jesus, And who is my neighbour?

29. Er aber wollte sich selbst rechtfertigen und sprach zu Jesus: "Wer ist denn mein Nächster?"

29. Mas él, queriéndose justificar a sí mismo, dijo a Jesús: ¿Y quién es mi prójimo?

29 Но он, желая оправдать себя, сказал Иисусу: а кто мой ближний?

30 Jeesus vastasi ja sanoi: "Eräs mies vaelsi Jerusalemista alas Jerikoon ja joutui ryövärien käsiin, jotka riisuivat hänet alasti ja löivät haavoille ja menivät pois jättäen hänet puolikuolleeksi.

30 Jeesus vastasi ja sanoi: "Muuan mies vaelsi Jerusalemista alas Jerikoon ja joutui ryövärien käsiin, jotka riisuivat hänet alasti ja löivät haavoille ja menivät pois jättäen hänet puolikuolleeksi.

30. Jesus vastasi ja sanoi: yksi ihminen meni alas Jerusalemista Jerikoon, ja tuli ryövärien käsiin, jotka hänen alasti riisuivat ja haavoittivat, menivät pois ja jättivät hänen puolikuolleeksi.

30. Jesus wastais ja sanoi: yxi ihminen waelsi Jerusalemist Jerichoon ja tuli ryöwäritten käsijn jotca hänen alasti rijsuit ja haawoitit poismenit ja jätit hänen puolicuolluxi.

30. Nin wastasi Iesus ia sanoi/ Yxi Inhiminen alasmeni Jerusalemist nin Jerichoon/ ia tuli Röueriten käsijn/ iotca mös hene' alastirijsuit/ ia Haauoitit henen/ ia poismenit ia ietit hene' policolun. (Niin wastasi Jesus ja sanoi/ Yksi ihminen alas meni Jerusalemista niin Jerichoon/ ja tuli ryöwärien käsiin/ jotka myös hänen alasti riisuit/ ja haawoitit hänen/ ja pois menit ja jätit hänen puolikuolleeksi.)

30 ὑπολαβὼν δὲ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν· Ἄνθρωπός τις κατέβαινεν ἀπὸ Ἱερουσαλὴμ εἰς Ἰεριχὼ, καὶ λῃσταῖς περιέπεσεν· οἳ καὶ ἐκδύσαντες αὐτὸν καὶ πληγὰς ἐπιθέντες ἀπῆλθον ἀφέντες ἡμιθανῆ τυγχάνοντα. ( ὑpοlabὸn dè ὁ Ἰisοȗs eἶpen: Ἄnthropόs tιs κatébaιnen ἀpὸ Ἱerοusalìm eἰs Ἰerιchὸ, κaὶ lΐstaῖs perιépesen: οἳ κaὶ ẻκdúsantes aὐtὸn κaὶ pligàs ẻpιthéntes ἀpĩlthοn ἀféntes ἱmιthanĩ tugchánοnta. )

υπολαβων δε ο ιησους ειπεν ανθρωπος τις κατεβαινεν απο ιερουσαλημ εις ιεριχω και λησταις περιεπεσεν οι και εκδυσαντες αυτον και πληγας επιθεντες απηλθον αφεντες ημιθανη τυγχανοντα 30 (upolabon de o iisous eipen anthropos tis katebainen apo ierousalim eis iericho kai listais periepesen oi kai ekdusantes afton kai pligas epithentes apilthon afentes imithani tunchanonta)

30 But Jesus, having taken (it in), said, A certain man was going-down from Jerusalem to Jericho, and he fell among robbers, who both stripped him and laid wounds (on him). They went away, (and) left (him,) being half dead.</J>

30. And Jesus answering said, A certain man went down from Jerusalem to Jericho, and fell among thieves, which stripped him of his raiment, and wounded him, and departed, leaving him half dead.

30. Da antwortete Jesus und sprach: Es war ein Mensch, der ging von Jerusalem hinab gen Jericho und fiel unter die Mörder; die zogen ihn aus und schlugen ihn und gingen davon und ließen ihn halbtot liegen.

30. Y respondiendo Jesús, dijo: Un hombre descendía de Jerusalem a Jericó, y cayó entre ladrones; los cuales le despojaron, e hiriéndole, se fueron, dejándole medio muerto.

30 На это сказал Иисус: некоторый человек шел из Иерусалима в Иерихон и попался разбойникам, которые сняли с него одежду, изранили его и ушли, оставив его едва живым.

31 Niin vaelsi sattumalta eräs pappi sitä tietä ja näki hänet ja meni ohitse.

31 Niin kulki sattumalta muuan pappi alas sitä tietä ja nähdessään hänet meni ohi.

31. Niin tapahtui, että yksi pappi sitä tietä vaelsi, ja kuin hän hänen näki, meni hän ohitse.

31. Nijn tapahtui että yxi Pappi sitä tietä waelsi ja cuin hän hänen näki meni hän ohidze.

31. Nin se tapactui ette yxi Pappi sama tiete alastuli/ ia quin he' hene' näki/ meni he' ohitze. (Niin se tapahtui että yksi pappi samaa tietä alas tuli/ ja kuin hän hänen näki/ meni hän ohitse.)

31 κατὰ συγκυρίαν δὲ ἱερεύς τις κατέβαινεν ἐν τῇ ὁδῷ ἐκείνῃ, καὶ ἰδὼν αὐτὸν ἀντιπαρῆλθεν. ( κatà sugκurίan dè ἱereús tιs κatébaιnen ẻn tῖ ὁdỡ ẻκeίnΐ, κaὶ ἰdὸn aὐtὸn ἀntιparĩlthen. )

κατα συγκυριαν δε ιερευς τις κατεβαινεν εν τη οδω εκεινη και ιδων αυτον αντιπαρηλθεν 31 (kata sunkurian de ierefs tis katebainen en ti odo ekeini kai idon afton antiparilthen)

31 But by coincidence, a certain priest was going-down on that road, and having seen him, he evaded (him).</J>

31. And by chance there came down a certain priest that way: and when he saw him, he passed by on the other side.

31. Es begab sich aber ungefähr, daß ein Priester dieselbe Straße hinabzog; und da er ihn sah, ging er vorüber.

31. Y aconteció, que descendió un sacerdote por el mismo camino; y viéndole, se pasó del un lado.

31 По случаю один священник шел тою дорогою и, увидев его, прошел мимо.

32 Samoin leeviläinenkin: kun hän tuli sille paikalle ja näki hänet, meni hän ohitse.

32 Samoin *paikalle osunut leeviläinenkin tuli ja näki ja meni* ohi.

32. Niin myös Leviläinen, kuin hän tuli sille paikalle, ja näki hänen, ja meni ohitse.

32. Nijn myös Levita cuin hän tuli sille paicalle käwi hän ja näki hänen ja meni ohidze.

32. Samalmoto mös yxi Leuita quin hen tuli sille paical/ edeskewi he' ia näki hene'/ ia meni ohitze. (Samalla muotoa myös yksi lewita kuin hän tuli sille paikalle/ edeskäwi hän ja näki hänen/ ja meni ohitse.)

32 ὁμοίως δὲ καὶ Λευῒτης γενόμενος κατὰ τὸν τόπον, ἐλθὼν καὶ ἰδὼν ἀντιπαρῆλθε. ( ὁmοίos dè κaὶ Leuΐtis genόmenοs κatà tὸn tόpοn, ẻlthὸn κaὶ ἰdὸn ἀntιparĩlthe. )

ομοιως δε και λευιτης γενομενος κατα τον τοπον ελθων και ιδων αντιπαρηλθεν 32 (omoios de kai lebitis genomenos kata ton topon elthon kai idon antiparilthen)

32 Now likewise, a Levite also happened (to be) in the place, (when) he came and saw him, he evaded (him too).</J>

32. And likewise a Levite, when he was at the place, came and looked on him, and passed by on the other side.

32. Desgleichen auch ein Levit; da er kam zu der Stätte und sah ihn, ging er vorüber.

32. Y asimismo un Levita, llegando cerca de aquel lugar, y mirándole, se pasó del un lado.

32 Также и левит, быв на том месте, подошел, посмотрел и прошел мимо.

33 Mutta kun eräs samarialainen, joka matkusti sitä tietä, tuli hänen kohdalleen ja näki hänet, niin hän armahti häntä.

33 Mutta kun muuan matkustava samarialainen tuli hänen kohdalleen ja näki hänet, hänen kävi miestä sääli.

33. Mutta yksi Samarialainen vaelsi, ja tuli hänen tykönsä, ja kuin hän näki hänen, armahti hän häntä,

33. Mutta yxi Samaritanus waelsi ja tuli hänen tygöns ja cuin hän näki hänen armahti hän händä.

33. Mutta yxi Samaritan9 waelsi sama tiete/ tuli hene' tygens/ ia quin hen näki hene'/ armachti hen henen pälens/ (Mutta yksi samaritan waelsi samaa tietä/ tuli hänen tykönsä/ ja kuin hän näki hänen/ armahti hän hänen päällensä/)

33 Σαμαρείτης δέ τις ὁδεύων ἦλθε κατ’ αὐτὸν, καὶ ἰδὼν αὐτὸν ἐσπλαγχνίσθη, ( Samareίtis dé tιs ὁdeúon ἶlthe κat’ aὐtὸn, κaὶ ἰdὸn aὐtὸn ẻsplagchnίsthi, )

σαμαρειτης δε τις οδευων ηλθεν κατ αυτον και ιδων αυτον εσπλαγχνισθη 33 (samareitis de tis odebon ilthen kat afton kai idon afton esplanchnisthi)

33 But a certain traveling Samaritan came to him, and having seen him, had compassion.</J>

33. But a certain Samaritan, as he journeyed, came where he was: and when he saw him, he had compassion on him,

33. Ein Samariter aber reiste und kam dahin; und da er ihn sah, jammerte ihn sein,

33. Y un Samaritano, que iba su camino, viniendo cerca de él, y viéndole, fué movido a misericordia;

33 Самарянин же некто, проезжая, нашел на него и, увидев его, сжалился

34 Ja hän meni hänen luokseen ja sitoi hänen haavansa ja vuodatti niihin öljyä ja viiniä, pani hänet juhtansa selkään ja vei hänet majataloon ja hoiti häntä.

34 Astuttuaan luo hän sitoi hänen haavansa ja vuodatti niihin öljyä ja viiniä, ja nostettuaan hänet oman juhtansa selkään vei hänet majataloon ja hoiti häntä.

34. Ja tuli ja sitoi hänen haavansa ja vuodatti siihen öljyä ja viinaa, ja pani juhtansa päälle, ja vei hänen majaan, ja korjasi häntä.

34. Ja tuli ja sidoi hänen haawans ja wuodatti sijehen Öljyä ja wijna ja pani juhtans päälle ja wei hänen majaan ja corjais händä.

34. ia edeskeuden sidoi henen Hawans/ ia sisellewodhatti Ölio ia wina/ ia pani henen iuchtans päle/ ia wei henen Maiahan/ ia coriasi hende. (ja edeskäyden sitoi hänen haawansa/ ja sisälle wuodatti öljyä ja wiina/ ja pani hänen juhtansa päälle/ ja wei hänen majahan/ ja korjasi häntä.)

34 καὶ προσελθὼν κατέδησε τὰ τραύματα αὐτοῦ ἐπιχέων ἔλαιον καὶ οἶνον, ἐπιβιβάσας δὲ αὐτὸν ἐπὶ τὸ ἴδιον κτῆνος ἤγαγεν αὐτὸν εἰς πανδοχεῖον καὶ ἐπεμελήθη αὐτοῦ· ( κaὶ prοselthὸn κatédise tà traúmata aὐtοȗ ẻpιchéon ἔlaιοn κaὶ οἶnοn, ẻpιbιbásas dè aὐtὸn ẻpὶ tὸ ἴdιοn κtĩnοs ἴgagen aὐtὸn eἰs pandοcheῖοn κaὶ ẻpemelíthi aὐtοȗ: )

και προσελθων κατεδησεν τα τραυματα αυτου επιχεων ελαιον και οινον επιβιβασας δε αυτον επι το ιδιον κτηνος ηγαγεν αυτον εις πανδοχειον και επεμεληθη αυτου 34 (kai proselthon katedisen ta trabmata aftou epicheon elaion kai oinon epibibasas de afton epi to idion ktinos igagen afton eis pandocheion kai epemelithi aftou)

34 And having gone to him, he bound up his trauma, pouring on (them) oil and wine. And having mounted him upon his own animal, he led him to an inn and cared for him.</J>

34. And went to him, and bound up his wounds, pouring in oil and wine, and set him on his own beast, and brought him to an inn, and took care of him.

34. ging zu ihm, verband ihm seine Wunden und goß darein Öl und Wein und hob ihn auf sein Tier und führte ihn in die Herberge und pflegte sein.

34. Y llegándose, le vendó las heridas, echándole en ellas aceite y vino; y poniéndole sobre su cabalgadura, le llevó al mesón, y cuidó de él.

34 и, подойдя, перевязал ему раны, возливая масло и вино; и, посадив его на своего осла, привез его в гостиницу и позаботился о нем;

35 Ja seuraavana aamuna hän otti esiin kaksi denaria ja antoi majatalon isännälle ja sanoi: 'Hoida häntä, ja mitä sinulta lisää kuluu, sen minä palatessani sinulle maksan'.

35 Seuraavana aamuna hän (lähtiessään) otti esiin kaksi denaria ja antoi majatalon isännälle sanoen: 'Hoida häntä, ja mitä tahansa lisää kulutat maksan sinulle palatessani.'

35. Ja toisena päivänä matkusti hän, ja otti kaksi pennikiä ja antoi isännälle, ja sanoi hänelle: korjaa häntä, ja jos sinä enemmän kulutat, niin minä palatessani maksan sinulle.

35. Ja toisna päiwänä matcusti hän ja otti caxi penningitä ja andoi Isännälle ja sanoi hänelle: corja händä ja jos sinä enämmän culutat nijn minä palaitesan maxan sinulle.

35. Ja toisna peiuen waelsi hen/ ia edhesweti caxi peningite/ ia annoi Isenelle/ ia sanoi henelle/ Coria hende/ ia ios sine iotain sen ylitzen cwlutat/ mine palaitesan maxan sinun. (Ja toisena päiwän waelsi hän/ ja edesweti kaksi penninkiä/ ja antoi isännälle/ ja sanoi hänelle/ Korjaa häntä/ ja jos sinä jotain sen ylitsen kulutat/ minä palatessan maksan sinun.)

35 καὶ ἐπὶ τὴν αὔριον ἐξελθὼν, ἐκβαλὼν δύο δηνάρια ἔδωκε τῷ πανδοχεῖ καὶ εἶπεν αὐτῷ· ἐπιμελήθητι αὐτοῦ, καὶ ὅ,τι ἂν προσδαπανήσῃς, ἐγὼ ἐν τῷ ἐπανέρχεσθαί με ἀποδώσω σοι. ( κaὶ ẻpὶ tìn aὔrιοn ẻkselthὸn, ẻκbalὸn dúο dinárιa ἔdoκe tỡ pandοcheῖ κaὶ eἶpen aὐtỡ: ẻpιmelíthitι aὐtοȗ, κaὶ ὅ,tι ἂn prοsdapanísΐs, ẻgὸ ẻn tỡ ẻpanérchesthaί me ἀpοdóso sοι. )

και επι την αυριον εξελθων εκβαλων δυο δηναρια εδωκεν τω πανδοχει και ειπεν αυτω επιμεληθητι αυτου και ο τι αν προσδαπανησης εγω εν τω επανερχεσθαι με αποδωσω σοι 35 (kai epi tin abrion exelthon ekbalon duo dinaria edoken to pandochei kai eipen afto epimelithiti aftou kai o ti an prosdapanisis ego en to epanerchesthai me apodoso soi)

35 And upon the next-day, (after) he went out, having put out two denarii, he gave them to the innkeeper and said, Care for him, and if you spend anything over that, I will be repaying you, while* I am coming back (through) again.</J>

35. And on the morrow when he departed, he took out two pence, and gave them to the host, and said unto him, Take care of him; and whatsoever thou spendest more, when I come again, I will repay thee.

35. Des anderen Tages reiste er und zog heraus zwei Groschen und gab sie dem Wirte und sprach zu ihm: Pflege sein; und so du was mehr wirst dartun, will ich dir's bezahlen, wenn ich wiederkomme.

35. Y al otro día partiéndose, sacó dos denarios y los dió al mesonero, y le dijo: Cuida de él; y todo lo que de más gastares, yo cuando vuelva, te lo pagaré.

35 а на другой день, отъезжая, вынул два динария, дал содержателю гостиницы и сказал ему: позаботься о нем; и если издержишь что более, я, когда возвращусь, отдам тебе.

36 Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi osoitti olevansa sen lähimmäinen, joka oli joutunut ryövärien käsiin?"

36 Kuka (siis) näistä kolmesta näyttää mielestäsi olleen ryövärien käsiin joutuneen lähimmäinen?"

36. Kuka siis näistä kolmesta oli sinun nähdäkses hänen lähimmäisensä, joka ryövärien käsiin oli tullut?

36. Cuca näistä colmesta oli sinun nähdäxes hänen lähimmäisens joca ryöwäritten käsijn oli tullut?

36. Cuca neist colmest sinun nähdexes oli henen Lehimeisens ioca Röuerin käsijn oli tullut? (Kuka näistä kolmesta sinun nähdäksesi oli hänen lähimmäisensä joka ryöwärin käsiin oli tullut?)

36 τίς οὖν τούτων τῶν τριῶν πλησίον δοκεῖ σοι γεγονέναι τοῦ ἐμπεσόντος εἰς τοὺς λῃστάς; ( tίs οȗn tοúton tõn trιõn plisίοn dοκeῖ sοι gegοnénaι tοȗ ẻmpesόntοs eἰs tοὐs lΐstás; )

τις ουν τουτων των τριων δοκει σοι πλησιον γεγονεναι του εμπεσοντος εις τους ληστας 36 (tis oun touton ton trion dokei soi plision gegonenai tou empesontos eis tous listas)

36 Therefore, who of these three seems to have become a neighbor to the one who fell among the robbers?</J>

36. Which now of these three, thinkest thou, was neighbour unto him that fell among the thieves?

36. Welcher dünkt dich, der unter diesen Dreien der Nächste sei gewesen dem, der unter die Mörder gefallen war?

36. ¿Quién, pues, de estos tres te parece que fué el prójimo de aquel que cayó entre ladrones?

36 Кто из этих троих, думаешь ты, был ближний попавшемуся разбойникам?

37 Hän sanoi: "Se, joka osoitti hänelle laupeutta". Niin Jeesus sanoi hänelle: "Mene ja tee sinä samoin".

37 Hän sanoi: "Se joka osoitti hänelle laupeutta." Niin Jeesus sanoi hänelle: "Mene ja tee samoin."

37. Niin hän sanoi: joka laupiuden teki hänen kohtaansa. Niin sanoi Jesus hänelle: mene ja tee sinä myös niin.

37. Hän sanoi: joca laupiuden teki hänen cohtans. Nijn sanoi Jesus hänelle: mene ja tee myös nijn.

37. Nin hen sanoi/ Joca Laupiudhen teki henen coctans. Nin sanoi sis Iesus henelle/ Mene ia teghe samalmoto. (Niin hän sanoi/ Joka laupeuden teki hänen kohtaansa. Niin sanoi siis Jesus hänelle/ Mene ja tee samalla muotoa.)

37 ὁ δὲ εἶπεν· Ὁ ποιήσας τὸ ἔλεος μετ’ αὐτοῦ. εἶπεν οὖν αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Πορεύου καὶ σὺ ποίει ὁμοίως. ( ὁ dè eἶpen: Ὁ pοιísas tὸ ἔleοs met’ aὐtοȗ. eἶpen οȗn aὐtỡ ὁ Ἰisοȗs: Pοreúοu κaὶ sὐ pοίeι ὁmοίos. )

ο δε ειπεν ο ποιησας το ελεος μετ αυτου ειπεν ουν αυτω ο ιησους πορευου και συ ποιει ομοιως 37 (o de eipen o poiisas to eleos met aftou eipen oun afto o iisous porebou kai su poiei omoios)

37 Now he said, He who did (an act of) mercy with him. Therefore, Jesus said to him, Travel, and you, do likewise! {Luk 10:38-42; Bethany, near Jerusalem; no parallel.}

37. And he said, He that shewed mercy on him. Then said Jesus unto him, Go, and do thou likewise.

37. Er sprach: Der die Barmherzigkeit an ihn tat. Da sprach Jesus zu ihm: So gehe hin und tue desgleichen!

37. Y él dijo: El que usó de misericordia con él. Entónces Jesús le dijo: Vé, y haz tu lo mismo.

37 Он сказал: оказавший ему милость. Тогда Иисус сказал ему: иди, и ты поступай так же.

38 Ja heidän vaeltaessaan hän meni muutamaan kylään. Niin eräs nainen, nimeltä Martta, otti hänet kotiinsa.

38 Heidän vaeltaessaan Hän meni erääseen kylään. Niin muuan nainen nimeltä Martta otti Hänet kotiinsa.

38. Niin tapahtui, kuin he vaelsivat, meni hän yhteen kylään, ja yksi vaimo, Martta nimeltä, otti hänen huoneesensa,

38. NIjn tapahtui cosca he waelsit meni hän yhten wähän kylän ja yxi waimo Martha nimeldä otti hänen huonesens.

38. Nin se tapactui coska he waelsit/ meni hen ychten wähen Kylen/ ia yxi waimo Martha nimelde/ hen otti henen Honesens. (Niin se tapahtui koska he waelsit/ meni hän yhteen wähään kylään/ ja yksi waimo Martha nimeltä/ hän otti hänen huoneeseensa.)

38 Ἐγένετο δὲ ἐν τῷ πορεύεσθαι αὐτοὺς καὶ αὐτὸς εἰσῆλθεν εἰς κώμην τινά. γυνὴ δέ τις ὀνόματι Μάρθα ὑπεδέξατο αὐτὸν εἰς τὸν οἴκον αὐτῆς. ( Ἐgénetο dè ẻn tỡ pοreúesthaι aὐtοὐs κaὶ aὐtὸs eἰsĩlthen eἰs κómin tιná. gunì dé tιs ὀnόmatι Μártha ὑpedéksatο aὐtὸn eἰs tὸn οἴκοn aὐtĩs. )

εγενετο δε εν τω πορευεσθαι αυτους και αυτος εισηλθεν εις κωμην τινα γυνη δε τις ονοματι μαρθα υπεδεξατο αυτον εις τον οικον αυτης 38 (egeneto de en to porebesthai aftous kai aftos eisilthen eis komin tina guni de tis onomati martha upedexato afton eis ton oikon aftis)

38 But it happened while* they were also traveling, he entered into a certain village, and a certain woman, Martha by name, accepted him into her house.

38. Now it came to pass, as they went, that he entered into a certain village: and a certain woman named Martha received him into her house.

38. Es begab sich aber, da sie wandelten, ging er in einen Markt. Da war ein Weib mit Namen Martha, die nahm ihn auf in ihr Haus.

38. Y aconteció, que yendo, entró él en una aldea; y una mujer llamada Marta le recibió en su casa.

38 В продолжение пути их пришел Он в одно селение; здесь женщина, именем Марфа, приняла Его в дом свой;

39 Ja hänellä oli sisar, Maria niminen, joka asettui istumaan Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettansa.

39 Hänellä oli sisar, Maria-niminen, joka myös istuutui Jeesuksen* jalkojen juureen ja kuunteli Hänen puhettaan.

39. Ja hänellä oli sisar, joka kutsuttiin Maria, joka myös istui Jesuksen jalkain juureen ja kuulteli hänen puhettansa.

39. Ja hänellä oli sisar joca cudzuttin Maria hän istui Jesuxen jalcain juuren ja cuuldeli hänen puhettans.

39. Ja henelle oli yxi Sisar/ ioca cutzuttin Maria/ hen istui Iesusen ialcain iureen/ ia cwli hene' Puhens. (Ja hänellä oli yksi sisar/ joka kutsuttiin Maria/ hän istui Jesuksen jalkain juureen/ ja kuuli hänen puheensa.)

39 καὶ τῇδε ἦν ἀδελφὴ καλουμένη Μαρία, ἣ καὶ παρακαθίσασα παρὰ τοὺς πόδας τοῦ Ἰησοῦ ἤκουε τὸν λόγον αὐτοῦ. ( κaὶ tῖde ἶn ἀdelfì κalοuméni Μarίa, ἳ κaὶ paraκathίsasa parà tοὐs pόdas tοȗ Ἰisοȗ ἴκοue tὸn lόgοn aὐtοȗ. )

και τηδε ην αδελφη καλουμενη μαρια η και παρακαθισασα παρα τους ποδας του ιησου ηκουεν τον λογον αυτου 39 (kai tide in adelfi kaloumeni maria i kai parakathisasa para tous podas tou iisou ikouen ton logon aftou)

39 And she was a sister (to one) called Mary, who also sat beside the feet of Jesus and was hearing his word.

39. And she had a sister called Mary, which also sat at Jesus' feet, and heard his word.

39. Und sie hatte eine Schwester, die hieß Maria; die setzte sich zu Jesu Füßen und hörte seiner Rede zu.

39. Y esta tenía una hermana, que se llamaba María, la cual sentándose a los piés de Jesús oía su palabra.

39 у нее была сестра, именем Мария, которая села у ног Иисуса и слушала слово Его.

40 Mutta Martta puuhasi monissa palvelustoimissa; ja hän tuli ja sanoi: "Herra, etkö sinä välitä mitään siitä, että sisareni on jättänyt minut yksinäni palvelemaan? Sano siis hänelle, että hän minua auttaisi."

40 Mutta Martta puuhasi monenlaisessa palveluksessa; ja hän astui esiin ja sanoi: "Herra, etkö välitä siitä, että sisareni on jättänyt minut yksin palvelemaan? Sano siis hänelle, että hän auttaisi minua."

40. Mutta Martta teki paljon askareita palvellen heitä; hän tuli ja sanoi: Herra, etkös tottele, että minun sisareni jätti minun yksin askaroitsemaan? Sano siis hänelle, että hän minua auttais.

40. Mutta Martha teki paljo ascareita palwellen heitä. Hän tuli ja sanoi: HERra etkös tottele että minun sisareni jätti minun yxinäni ascaroidzeman? sano sijs että hän minua auttais.

40. Mutta Martha ylenpalio askareita teki heite paluellen. Hen edheskeui ia sanoi/ HErra eckös site tottele ette minun Sisaren ietti minun yxine' askaroitzeman? Sano sis henelle ette hen minua auttais. (Mutta Martha ylen paljon askareita teki heitä palwellen. Hän edeskäwi ja sanoi/ Herra etkös sitä tottele että minun sisaren jätti minun yksinään askaroitsemaan? Sano siis hänelle että hän minua auttaisi.)

40 ἡ δὲ Μάρθα περιεσπᾶτο περὶ πολλὴν διακονίαν· ἐπιστᾶσα δὲ εἶπε· Κύριε, οὐ μέλει σοι ὅτι ἡ ἀδελφή μου μόνην με κατέλιπε διακονεῖν; εἰπὲ οὖν αὐτῇ ἵνα μοι συναντιλάβηται. ( ἱ dè Μártha perιespãtο perὶ pοllìn dιaκοnίan: ẻpιstãsa dè eἶpe: Κúrιe, οὐ méleι sοι ὅtι ἱ ἀdelfí mοu mόnin me κatélιpe dιaκοneῖn; eἰpè οȗn aὐtῖ ἵna mοι sunantιlábitaι. )

η δε μαρθα περιεσπατο περι πολλην διακονιαν επιστασα δε ειπεν κυριε ου μελει σοι οτι η αδελφη μου μονην με κατελιπεν διακονειν ειπε ουν αυτη ινα μοι συναντιλαβηται 40 (i de martha periespato peri pollin diakonian epistasa de eipen kurie ou melei soi oti i adelfi mou monin me katelipen diakonein eipe oun afti ina moi sunantilabitai)

40 But Martha was being distracted concerning much service (to them), and having stood by (him), she said, Lord, do you not care that my sister left me to serve alone? Therefore speak to her in order that she may jointly help me.

40. But Martha was cumbered about much serving, and came to him, and said, Lord, dost thou not care that my sister hath left me to serve alone? bid her therefore that she help me.

40. Martha aber machte sich viel zu schaffen, ihm zu dienen. Und sie trat hinzu und sprach: HERR, fragst du nicht darnach, daß mich meine Schwester läßt allein dienen? Sage ihr doch, daß sie es auch angreife!

40. Marta empero se distraía en muchos servicios; y sobreviniendo, dijo: Señor, ¿no tienes cuidado que mi hermana me deja servir sola? Díle, pues, que me ayude.

40 Марфа же заботилась о большом угощении и, подойдя, сказала: Господи! или Тебе нужды нет, что сестра моя одну меня оставила служить? скажи ей, чтобыпомогла мне.

41 Herra vastasi ja sanoi hänelle: "Martta, Martta, moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet,

41 Jeesus' vastasi ja sanoi hänelle: "Martta, Martta, moninaisia sinä murehdit ja puuhaat,

41. Niin Jesus vastasi ja sanoi hänelle: Martta, Martta, paljon sinä suret ja pyrit.

41. Nijn Jesus wastais ja sanoi hänelle: Martha Martha paljo sinä suret ja pyrgit waan yxi on tarpellinen.

41. Nin Iesus wastasi ia sanoi henelle/ Martha Martha/ palio sine suret/ ia pyrghet monessa/ Waan yxi ombi tarpelinen. (Niin Jesus wastasi ja sanoi hänelle/ Martha Martha/ paljon sinä suret/ ja pyrit monessa/ Waan yksi ompi tarpeellinen.)

41 ἀποκριθεὶς δὲ εἶπεν αὐτῇ ὁ Ἰησοῦς· Μάρθα Μάρθα, μεριμνᾷς καὶ τυρβάζῃ περὶ πολλά· ( ἀpοκrιtheὶs dè eἶpen aὐtῖ ὁ Ἰisοȗs: Μártha Μártha, merιmnᾷs κaὶ turbádzΐ perὶ pοllá: )

αποκριθεις δε ειπεν αυτη ο ιησους μαρθα μαρθα μεριμνας και τυρβαζη περι πολλα 41 (apokritheis de eipen afti o iisous martha martha merimnas kai turbazi peri polla)

41 But Jesus answered and said to her, Martha, Martha, you are anxious and disturbed concerning many things,</J>

41. And Jesus answered and said unto her, Martha, Martha, thou art careful and troubled about many things:

41. Jesus aber antwortete und sprach zu ihr: Martha, Martha, du hast viel Sorge und Mühe;

41. Respondiendo Jesús entónces, le dijo: Marta, Marta, cuidadosa estás, y con las muchas cosas estás turbada:

41 Иисус же сказал ей в ответ: Марфа! Марфа! ты заботишься и суетишься о многом,

42 mutta tarpeellisia on vähän, tahi yksi ainoa. Maria on valinnut hyvän osan, jota ei häneltä oteta pois."

42 mutta *yksi on tarpeen*. Maria on valinnut hyvän osan, jota häneltä ei oteta pois."

42. Vaan yksi on tarpeellinen: Maria on hyvän osan valinnut, joka ei häneltä pidä otettaman pois.

42. Maria on hywän osan walinnut joca ei häneldä oteta pois.

42. Maria on hyuen Osan wloswalinut/ ioca ei poisotetan henelde. (Maria on hywän osan uloswalinnut/ joka ei pois oteta häneltä.)

42 ἑνὸς δέ ἐστι χρεία· Μαρία δὲ τὴν ἀγαθὴν μερίδα ἐξελέξατο, ἥτις οὐκ ἀφαιρεθήσεται ἀπ’ αὐτῆς. ( ἑnὸs dé ẻstι chreίa: Μarίa dè tìn ἀgathìn merίda ẻkseléksatο, ἵtιs οὐκ ἀfaιrethísetaι ἀp’ aὐtĩs. )

ενος δε εστιν χρεια μαρια δε την αγαθην μεριδα εξελεξατο ητις ουκ αφαιρεθησεται απ αυτης 42 (enos de estin chreia maria de tin agathin merida exelexato itis ouk afairethisetai ap aftis)

42 but there is need of one thing, and Mary has chosen for herself the good part, which will not be taken away from her.</J>

42. But one thing is needful: and Mary hath chosen that good part, which shall not be taken away from her.

42. eins aber ist not. Maria hat das gute Teil erwählt; das soll nicht von ihr genommen werden.

42. Empero una cosa es necesaria; y María ha escogido la buena parte, la cual no le será quitada.

42 а одно только нужно; Мария же избрала благую часть,которая не отнимется у нее.