19 luku

Jeesus vierailee Sakkeuksen kodissa 1 – 10, puhuu vertauksen miehestä, joka jätti kymmenen leiviskää palvelijoilleen kartutettaviksi 11 – 27, ratsastaa Jerusalemiin 28 – 40, itkee kaupunkia 41 – 44, puhdistaa pyhäkön 45, 46 ja opettaa siellä 47, 48.

1 Ja hän tuli Jerikon kaupunkiin ja kulki sen läpi.

1 Tultuaan Jerikoon Jeesus* kulki sen läpi.

1. Ja hän meni sisälle ja vaelsi Jerikon lävitse.

1. JA hän meni sisälle ja waelsi Jerichon läpidze.

1.IA hen sisellemeni/ ia waelsi lepitze Jerichon (Ja hän sisälle meni/ ja waelsi läwitse Jerichon.)

1 Καὶ εἰσελθὼν διήρχετο τὴν Ἰεριχώ· ( Κaὶ eἰselthὸn dιírchetο tìn Ἰerιchó: )

και εισελθων διηρχετο την ιεριχω 1 (kai eiselthon diircheto tin iericho)

1 {Luk 19:1-28; Jericho; no parallel.} And he entered, and was going through Jericho.

1. And Jesus entered and passed through Jericho.

1. Und er zog hinein und ging durch Jericho.

1. Y HABIENDO entrado Jesús, pasaba por Jericó.

1 Потом Иисус вошел в Иерихон и проходил через него.

2 Ja katso, siellä oli mies, nimeltä Sakkeus; ja hän oli publikaanien päämies ja oli rikas.

2 Katso, oli mies nimeltä Sakkeus. Hän oli veronkantajain päämies ja oli rikas.

2. Ja katso, yksi mies oli nimeltä Zakeus, joka oli Publikanien päämies ja hän oli rikas,

2. Ja cadzo yxi mies nimeldä Zacheus joca oli Publicanein päämies ja oli ricas.

2. Ja catzo yxi Mies nimelde Zacheus/ se oli Weronottaiaden Pämies/ ia oli ricas. (Ja katso yksi mies nimeltä Zacheus/ se oli weronottajaiden päämies/ ja oli rikas.)

2 καὶ ἰδοὺ ἀνὴρ ὀνόματι καλούμενος Ζακχαῖος, καὶ αὐτὸς ἦν ἀρχιτελώνης, καὶ οὗτος ἦν πλούσιος, ( κaὶ ἰdοὐ ἀnìr ὀnόmatι κalοúmenοs Ζaκchaῖοs, κaὶ aὐtὸs ἶn ἀrchιtelónis, κaὶ οὗtοs ἶn plοúsιοs, )

και ιδου ανηρ ονοματι καλουμενος ζακχαιος και αυτος ην αρχιτελωνης και ουτος ην πλουσιος 2 (kai idou anir onomati kaloumenos zakchaios kai aftos in architelonis kai outos in plousios)

2 And behold, a man called by (the) name Zacchaeus (was there) and he was a chief tax collector and he was rich.

2. And, behold, there was a man named Zacchaeus, which was the chief among the publicans, and he was rich.

2. Und siehe, da war ein Mann, genannt Zachäus, der war ein Oberster der Zöllner und war reich.

2. Y, he aquí, un varón llamado Zaqueo el cual era príncipe de los publicanos, y era rico.

2 И вот, некто, именем Закхей, начальникмытарей и человек богатый,

3 Ja hän koetti saada nähdä Jeesusta, kuka hän oli, mutta ei voinut kansalta, kun oli varreltansa vähäinen.

3 Hän koetti nähdä Jeesusta, kuka Hän on, mutta ei voinut kansalta koska oli pienikokoinen.

3. Ja hän pyysi nähdä Jesusta, kuka hän olis, eikä saanut kansalta; sillä hän oli varttansa vähäinen.

3. Ja hän pyysi nähdä Jesusta eikä saanut Canssalda: sillä hän oli lyhyt warttans.

3. Ja he' pysi nähdä Iesust/ cuca hen oli/ ia ei sanut Canssalda/ Sille ette hen oli lyhyt wartans. (Ja hän pyysi nähdä Jesusta/ kuka hän oli/ ja ei saanut kansalta/ Sillä että hän oli lyhyt warreltansa.)

3 καὶ ἐζήτει ἰδεῖν τὸν Ἰησοῦν τίς ἐστι, καὶ οὐκ ἠδύνατο ἀπὸ τοῦ ὄχλου, ὅτι τῇ ἡλικίᾳ μικρὸς ἦν. ( κaὶ ẻdzíteι ἰdeῖn tὸn Ἰisοȗn tίs ẻstι, κaὶ οὐκ ἰdúnatο ἀpὸ tοȗ ὄchlοu, ὅtι tῖ ἱlικίᾳ mικrὸs ἶn. )

και εζητει ιδειν τον ιησουν τις εστιν και ουκ ηδυνατο απο του οχλου οτι τη ηλικια μικρος ην 3 (kai ezitei idein ton iisoun tis estin kai ouk idunato apo tou ochlou oti ti ilikia mikros in)

3 And he was seeking to see Jesus; who he is, and was not able from the crowd, because he was little in stature.

3. And he sought to see Jesus who he was; and could not for the press, because he was little of stature.

3. Und er begehrte Jesum zu sehen, wer er wäre, und konnte nicht vor dem Volk; denn er war klein von Person.

3. Y procuraba ver a Jesús quién fuese; mas no podía a causa de la multitud, porque era pequeño de estatura.

3 искал видеть Иисуса, кто Он, но не мог за народом, потому что мал был ростом,

4 Niin hän juoksi edelle ja nousi metsäviikunapuuhun nähdäkseen hänet, sillä Jeesus oli kulkeva siitä ohitse.

4 Niin hän juoksi edellä ja nousi metsäviikunapuuhun nähdäkseen Hänet, sillä Hän oli kulkeva siitä ohi.

4. Ja hän samosi edelle, meni ylös yhteen metsä-fikunapuuhun, että hän olis saanut hänen nähdä; sillä sen kautta oli hän vaeltava.

4. Ja hän samois edelle ja meni yhten medzäficuna puuhun että hän olis saanut hänen nähdä: sillä sen cautta oli hän waeldapa.

4. Ja hen edellesamois/ ia ylesnousi ychten Willificuna puhun/ ette hen olis sanut henen nähdä/ Sille ette sen cautta hen oli waeldapa. (Ja hän edellä samoisi/ ja ylös nousi yhteen williwiikunapuuhun/ että hän olisi saanut hänen nähdä/ Sillä että sen kautta hän oli waeltawa.)

4 καὶ προδραμὼν ἔμπροσθεν ἀνέβη ἐπὶ συκομορέαν, ἵνα ἴδῃ αὐτόν, ὅτι δι’ ἐκείνης ἤμελλε διέρχεσθαι. ( κaὶ prοdramὸn ἔmprοsthen ἀnébi ẻpὶ suκοmοréan, ἵna ἴdΐ aὐtόn, ὅtι dι’ ẻκeίnis ἴmelle dιérchesthaι. )

και προδραμων εμπροσθεν ανεβη επι συκομωραιαν ινα ιδη αυτον οτι δι εκεινης ημελλεν διερχεσθαι 4 (kai prodramon emprosthen anebi epi sukomoraian ina idi afton oti di ekeinis imellen dierchesthai)

4 And having ran ahead before (the crowd), and goes-up on a sycamore fig tree in order that he might see him, because he was about to go through that (way).

4. And he ran before, and climbed up into a sycomore tree to see him: for he was to pass that way.

4. Und er lief voraus und stieg auf einen Maulbeerbaum, auf daß er ihn sähe: denn allda sollte er durchkommen.

4. Y corriendo delante, se subió en un árbol sicomoro, para verle; porque había de pasar por allí.

4 и, забежав вперед, взлез на смоковницу, чтобы увидеть Его, потому что Ему надлежало проходить мимо нее.

5 Ja tultuaan sille paikalle Jeesus katsahti ylös ja sanoi hänelle: "Sakkeus, tule nopeasti alas, sillä tänään minun pitää oleman sinun huoneessasi".

5 Tultuaan sille paikalle Jeesus katsahti ylös ja (näki hänet ja) sanoi hänelle: "Sakkeus, tule kiireesti alas, sillä tänään minun pitää olla sinun huoneessasi."

5. Ja kuin hän tuli siihen paikkaan, katsoi Jesus ylös, ja näki hänen, ja sanoi hänelle: Zakeus, astu nopiasti alas! sillä minun pitää tänäpänä oleman sinun huoneessas.

5. Ja cuin Jesus tuli sijhen paickan cadzoi hän ylös ja näki hänen ja sanoi hänelle: Zachee astu nopiast alas: sillä minä tulen tänäpän sinun huoneses.

5. Ja quin Iesus tuli sihen paickan/ catzoi hen yles/ ia wastasi henen/ ia sanoi henelle/ Zachee/ astu nopiast alas/ Sille minun tule tenepene olla sinun Honesas. (Ja kuin Jesus tuli siihen paikkaan/ katsoi hän ylös/ ja wastasi hänen/ ja sanoi hänelle/ Zacheus/ astu nopeasti alas/ Sillä minun tulee tänäpänä olla sinun huoneessasi.)

5 καὶ ὡς ἦλθεν ἐπὶ τὸν τόπον, ἀναβλέψας ὁ Ἰησοῦς εἶδεν αὐτόν καὶ εἶπεν πρὸς αὐτόν· Ζακχαῖε, σπεύσας κατάβηθι· σήμερον γὰρ ἐν τῷ οἴκῳ σου δεῖ με μεῖναι. ( κaὶ ὁs ἶlthen ẻpὶ tὸn tόpοn, ἀnablépsas ὁ Ἰisοȗs eἶden aὐtόn κaὶ eἶpen prὸs aὐtόn: Ζaκchaῖe, speúsas κatábithι: símerοn gàr ẻn tỡ οἴκǫ sοu deῖ me meῖnaι. )

και ως ηλθεν επι τον τοπον αναβλεψας ο ιησους ειδεν αυτον και ειπεν προς αυτον ζακχαιε σπευσας καταβηθι σημερον γαρ εν τω οικω σου δει με μειναι 5 (kai os ilthen epi ton topon anablepsas o iisous eiden afton kai eipen pros afton zakchaie spefsas katabithi simeron gar en to oiko sou dei me meinai)

5 And as he came to the place, Jesus looked up and saw him, and said to him, Zacchaeus, (after) you (have) hurried, come-down; for* it is essential (for) me to abide in your house today.</J>

5. And when Jesus came to the place, he looked up, and saw him, and said unto him, Zacchaeus, make haste, and come down; for to day I must abide at thy house.

5. Und als Jesus kam an die Stätte, sah er auf und ward sein gewahr und sprach zu ihm: Zachäus, steig eilend hernieder; denn ich muß heute in deinem Hause einkehren!

5. Y como vino a aquel lugar Jesús, mirando le vió, y le dijo: Zaqueo, dáte priesa, desciende; porque hoy es menester que pose en tu casa.

5 Иисус, когда пришел на это место, взглянув, увидел его и сказал ему: Закхей! сойди скорее, ибо сегодня надобно Мне быть у тебя в доме.

6 Ja hän tuli nopeasti alas ja otti hänet iloiten vastaan.

6 Hän tuli kiireesti alas ja otti Hänet iloiten vastaan.

6. Ja hän astui nopiasti alas ja otti hänen iloiten vastaan.

6. Ja hän astui nopiast alas ja otti hänen iloisest wastan.

6. Ja he' nopiast alasastui/ ia rupeis he'de wasta' iloisast (Ja hän nopeasti alas astui/ ja rupes häntä wastaan iloisesti.)

6 καὶ σπεύσας κατέβη, καὶ ὑπεδέξατο αὐτὸν χαίρων. ( κaὶ speúsas κatébi, κaὶ ὑpedéksatο aὐtὸn chaίron. )

και σπευσας κατεβη και υπεδεξατο αυτον χαιρων 6 (kai spefsas katebi kai upedexato afton chairon)

6 And having hurried, he came-down and accepted him, rejoicing.

6. And he made haste, and came down, and received him joyfully.

6. Und er stieg eilend hernieder und nahm ihn auf mit Freuden.

6. Entónces él descendió apriesa, y le recibió gozoso.

6 И он поспешно сошел и принял Его с радостью.

7 Ja sen nähdessään kaikki nurisivat sanoen: "Syntisen miehen luokse hän meni majailemaan".

7 Tämän nähdessään kaikki nurisivat sanoen: "Syntisen miehen luo Hän meni majailemaan."

7. Ja kuin he sen näkivät, napisivat he kaikki, että hän meni sisälle syntisen miehen tykö olemaan.

7. Cosca he sen näit napisit he caicki että hän syndisen tygö poickeis.

7. Coska he sen neit/ napitzit he caiki/ ette he' synnisen tyge poickesi (Koska he sen näit/ napisit he kaikki/ että hän syntisen tykö poikkesi.)

7 καὶ ἰδόντες πάντες διεγόγγυζον λέγοντες ὅτι παρὰ ἁμαρτωλῷ ἀνδρὶ εἰσῆλθε καταλῦσαι. ( κaὶ ἰdόntes pántes dιegόggudzοn légοntes ὅtι parà ἁmartolỡ ἀndrὶ eἰsĩlthe κatalȗsaι. )

και ιδοντες απαντες διεγογγυζον λεγοντες οτι παρα αμαρτωλω ανδρι εισηλθεν καταλυσαι 7 (kai idontes apantes diegonguzon legontes oti para amartolo andri eisilthen katalusai)

7 And having seen it, they were all murmuring, saying, He (has) entered to board with a man, a sinner.

7. And when they saw it, they all murmured, saying, That he was gone to be guest with a man that is a sinner.

7. Da sie das sahen, murrten sie alle, daß er bei einem Sünder einkehrte.

7. Y viendo esto todos, murmuraban, diciendo, que había entrado a posar con un hombre pecador.

7 И все, видя то, начали роптать, и говорили, что Он зашел к грешному человеку;

8 Mutta Sakkeus astui esiin ja sanoi Herralle: "Katso, Herra, puolet omaisuudestani minä annan köyhille, ja jos joltakulta olen jotakin petoksella ottanut, niin annan nelinkertaisesti takaisin".

8 Mutta Sakkeus astui esiin ja sanoi Herralle: "Katso, Herra, puolet omaisuudestani annan köyhille, ja jos keneltä olen jotain kiristänyt, annan nelinkertaisesti takaisin."

8. Mutta Zakeus seisoi ja sanoi Herralle: katso, Herra, puolen minun tavaraani annan minä vaivaisille; ja jos minä jonkun pettänyt olen, sen minä neljäkertaisesti jälleen annan.

8. Mutta Zacheus meni ja sanoi HERralle: cadzo HERra puolen minun tawaratani annan minä waiwaisille: ja jos minä jongun pettänyt olen sen minä neli kertaisest jällens annan.

8. Mutta Zacheus edesastui ia sanoi Herralle/ Catzo Herra/ polen minun Hywuytten mine annan waiwasten. Ja ios mine iongun pettenyt ole'/ sen mine nelie'kerdaisest iellensa'na'. (Mutta Zacheus edesastui ja sanoi Herralle/ Katso Herra/ puolen minun hywyyttäni minä annan waiwasten. Ja jos minä jonkun pettänyt olen/ sen minä neljäkertaisesti jällens annan.)

8 σταθεὶς δὲ Ζακχαῖος εἶπε πρὸς τὸν Κύριον· Ἰδοὺ τὰ ἡμίση τῶν ὑπαρχόντων μου, Κύριε, δίδωμι τοῖς πτωχοῖς, καὶ εἴ τινός τι ἐσυκοφάντησα, ἀποδίδωμι τετραπλοῦν. ( statheὶs dè Ζaκchaῖοs eἶpe prὸs tὸn Κúrιοn: Ἰdοὐ tà ἱmίsi tõn ὑparchόnton mοu, Κúrιe, dίdomι tοῖs ptochοῖs, κaὶ eἴ tιnόs tι ẻsuκοfántisa, ἀpοdίdomι tetraplοȗn. )

σταθεις δε ζακχαιος ειπεν προς τον κυριον ιδου τα ημιση των υπαρχοντων μου κυριε διδωμι τοις πτωχοις και ει τινος τι εσυκοφαντησα αποδιδωμι τετραπλουν 8 (statheis de zakchaios eipen pros ton kurion idou ta imisi ton uparchonton mou kurie didomi tois ptochois kai ei tinos ti esukofantisa apodidomi tetraploun)

8 Now Zacchaeus (while) standing, said to the Lord, Behold, Lord, I give half of my possessions to the poor, and if I cheated anyone of anything, I repay (them) quadruple.

8. And Zacchaeus stood, and said unto the Lord; Behold, Lord, the half of my goods I give to the poor; and if I have taken any thing from any man by false accusation, I restore him fourfold.

8. Zachäus aber trat dar und sprach zu dem HERRN: Siehe, HERR, die Hälfte meiner Güter gebe ich den Armen, und so ich jemand betrogen habe, das gebe ich vierfältig wieder.

8. Entónces Zaqueo, puesto en pié, dijo al Señor: He aquí, Señor, la mitad de mis bienes doy a los pobres; y si en algo he defraudado a alguno, se lo vuelvo con los cuatro tantos.

8 Закхей же, став, сказал Господу: Господи! половину имения моего я отдам нищим, и, если кого чем обидел, воздам вчетверо.

9 Niin Jeesus sanoi hänestä: "Tänään on pelastus tullut tälle huoneelle, koska hänkin on Aabrahamin poika;

9 Niin Jeesus sanoi hänestä: "Tänään on pelastus tullut tälle huoneelle, koska hänkin on Aabrahamin poika.

9. Niin Jesus sanoi hänelle: tänäpänä on tälle huoneelle autuus tapahtunut, että hänkin on Abrahamin poika.

9. Nijn Jesus sanoi hänelle: tänäpän on tälle huonelle autuus tapahtunut: sillä hängin on Abrahamin poica.

9. Nin sanoi Iesus henelle/ Tenepene terueys ombi telle Honelle sattunut/ Se'polest ette hen mös Abrahamin poica on/ (Niin sanoi Jesus hänelle/ Tänäpänä terweys ompi tälle huoneelle sattunut/ Sen puolesta että hän myös Abrahamin poika on/)

9 εἶπε δὲ πρὸς αὐτὸν ὁ Ἰησοῦς ὅτι σήμερον σωτηρία τῷ οἴκῳ τούτῳ ἐγένετο, καθότι καὶ αὐτὸς υἱὸς Ἀβραάμ ἐστιν· ( eἶpe dè prὸs aὐtὸn ὁ Ἰisοȗs ὅtι símerοn sotirίa tỡ οἴκǫ tοútǫ ẻgénetο, κathόtι κaὶ aὐtὸs uἱὸs Ἀbraám ẻstιn: )

ειπεν δε προς αυτον ο ιησους οτι σημερον σωτηρια τω οικω τουτω εγενετο καθοτι και αυτος υιος αβρααμ εστιν 9 (eipen de pros afton o iisous oti simeron sotiria to oiko touto egeneto kathoti kai aftos uios abraam estin)

9 Now Jesus said to him, Today salvation (has) happened to this house, insomuch as he is also a son of Abraham.</J>

9. And Jesus said unto him, This day is salvation come to this house, forsomuch as he also is a son of Abraham.

9. Jesus aber sprach zu ihm: Heute ist diesem Hause Heil widerfahren, sintemal er auch Abrahams Sohn ist.

9. Y Jesús le dijo: Hoy ha venido la salvación a esta casa; por cuanto también él es hijo de Abraham.

9 Иисус сказал ему: ныне пришло спасение дому сему, потому что и он сын Авраама,

10 sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on".

10 Sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä on kadonnut."

10. Sillä Ihmisen Poika tuli etsimään ja vapahtamaan sitä, mikä kadonnut oli.

10. Ja ihmisen Poica tuli wapahtaman sitä cuin cadonnut oli.

10. Sille Inhimisen Poica tuli etzime' ia wapatama' ioca cadhonut oli. (Sillä Ihmisen Poika tuli etsimään ja wapahtamaan joka kadonnut oli.)

10 ἦλθε γὰρ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ζητῆσαι καὶ σῶσαι τὸ ἀπολωλός. ( ἶlthe gàr ὁ uἱὸs tοȗ ἀnthrópοu dzitĩsaι κaὶ sõsaι tὸ ἀpοlolόs. )

ηλθεν γαρ ο υιος του ανθρωπου ζητησαι και σωσαι το απολωλος 10 (ilthen gar o uios tou anthropou zitisai kai sosai to apololos)

10 For* the Son of Man came to seek and save what has been lost. {Similar: Mat 25:14-30, Luk 14:15-24}

10. For the Son of man is come to seek and to save that which was lost.

10. Denn des Menschen Sohn ist gekommen, zu suchen und selig zu machen, das verloren ist.

10. Porque el Hijo del hombre vino a buscar, y a salvar lo que se había perdido.

10 ибо Сын Человеческий пришел взыскать и спасти погибшее.

11 Ja heidän tätä kuunnellessaan hän puhui vielä vertauksen, koska hän oli lähellä Jerusalemia ja he luulivat, että Jumalan valtakunta oli kohta ilmestyvä.

11 Heidän tätä kuunnellessaan Hän puhui vielä vertauksen, koska Hän oli lähellä Jerusalemia ja he luulivat, että Jumalan valtakunta oli kohta ilmestyvä.

11. Mutta kuin he nämät kuulleet olivat, sanoi hän vielä yhden vertauksen: että hän oli juuri läsnä Jerusalemia, ja että he luulivat Jumalan valtakunnan kohta ilmoitettavan.

11. COsca he nämät cuullet olit sanoi hän wielä yhden wertauxen: että hän oli juuri läsnä Jerusalemita ja he luulit Jumalan waldacunnan cohta ilmoitettawan.

11. Coska he nyt nämet cwlit/ sanoi hen wiele yhden Wertauden/ ette hen oli iwri lesse Jerusalemita/ ia ette he lwlit Jumalan Waldakunnan cochta ilmoitettauan. (Koska he nyt nämät kuulit/ sanoi hän wielä yhden wertauksen/ että hän oli juuri läsnä Jerusalemia/ ja että he luulit Jumalan waltakunnan kohta ilmoitettawan.)

11 Ἀκουόντων δὲ αὐτῶν ταῦτα προσθεὶς εἶπε παραβολὴν, διὰ τὸ ἐγγὺς αὐτὸν εἶναι Ἱερουσαλὴμ καὶ δοκεῖν αὐτοὺς ὅτι παραχρῆμα μέλλει ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ ἀναφαίνεσθαι· ( Ἀκοuόnton dè aὐtõn taȗta prοstheὶs eἶpe parabοlìn, dιà tὸ ẻggὐs aὐtὸn eἶnaι Ἱerοusalìm κaὶ dοκeῖn aὐtοὐs ὅtι parachrĩma mélleι ἱ basιleίa tοȗ Theοȗ ἀnafaίnesthaι: )

ακουοντων δε αυτων ταυτα προσθεις ειπεν παραβολην δια το εγγυς αυτον ειναι ιερουσαλημ και δοκειν αυτους οτι παραχρημα μελλει η βασιλεια του θεου αναφαινεσθαι 11 (akouonton de afton tafta prostheis eipen parabolin dia to engus afton einai ierousalim kai dokein aftous oti parachrima mellei i basileia tou theou anafainesthai)

11 Now (while) they are hearing these things, he added (and) spoke a parable, because he was near to Jerusalem, and (because) they thought that the kingdom of God is about to be instantly manifested.

11. And as they heard these things, he added and spake a parable, because he was nigh to Jerusalem, and because they thought that the kingdom of God should immediately appear.

11. Da sie nun zuhörten, sagte er weiter ein Gleichnis, darum daß er nahe bei Jerusalem war und sie meinten, das Reich Gottes sollte alsbald offenbart werden,

11. Y oyendo ellos estas cosas, prosiguiendo él, dijo una parábola, por cuanto estaba cerca de Jerusalem; y porque pensaban que luego había de ser manifestado el reino de Dios.

11 Когда же они слушали это, присовокупил притчу: ибо Он был близ Иерусалима, и они думали, что скоро должно открыться Царствие Божие.

12 Hän sanoi näin: "Eräs jalosukuinen mies lähti matkalle kaukaiseen maahan saadakseen itsellensä kuninkuuden ja sitten palatakseen.

12 Hän sanoi näin: "Muuan jalosukuinen mies matkusti kaukaiseen maahan saadakseen itselleen kuninkuuden ja palatakseen.

12. Sanoi hän siis: yksi herrasmies matkusti kaukaiseen maakuntaan, itsellensä valtakuntaa ottamaan, ja aikoi jälleen palata:

12. Sanoi hän sijs: yxi Adelsmies matcusti caucaiseen maacundaan idzellens waldacunda ottaman ja aicoi taas palaita.

12. Sanoi hen sis/ Yxi Kempi Mies matkusti caucaiseen Makundaan/ ottaman itzellens Waldakunda/ ia iellenspalaiaman. (Sanoi hän siis/ Yksi kemppi (aatelis) mies matkusti kaukaiseen maakuntaan/ ottamaan itsellensä waltakuntaa/ ja jällens palajaman.)

12 εἶπεν οὖν· Ἄνθρωπός τις εὐγενὴς ἐπορεύθη εἰς χώραν μακρὰν λαβεῖν ἑαυτῷ βασιλείαν καὶ ὑποστρέψαι. ( eἶpen οȗn: Ἄnthropόs tιs eὐgenìs ẻpοreúthi eἰs chóran maκràn labeῖn ἑautỡ basιleίan κaὶ ὑpοstrépsaι. )

ειπεν ουν ανθρωπος τις ευγενης επορευθη εις χωραν μακραν λαβειν εαυτω βασιλειαν και υποστρεψαι 12 (eipen oun anthropos tis ebgenis eporefthi eis choran makran labein eafto basileian kai upostrepsai)

12 Therefore he said: A certain noble man, traveled into a far (away) region, to receive a kingdom for himself and to return.</J>

12. He said therefore, A certain nobleman went into a far country to receive for himself a kingdom, and to return.

12. und sprach: Ein Edler zog ferne in ein Land, daß er ein Reich einnähme und dann wiederkäme.

12. Dijo pues: Un hombre noble se partió a una tierra léjos, a tomar para sí un reino, y volver.

12 Итак сказал: некоторый человек высокого рода отправлялся в дальнюю страну, чтобы получить себе царство и возвратиться;

13 Ja hän kutsui luoksensa kymmenen palvelijaansa, antoi heille kymmenen leiviskää ja sanoi heille: 'Asioikaa näillä, kunnes minä tulen'.

13 Kutsuttuaan luokseen kymmenen palvelijaansa hän antoi heille kymmenen leiviskää ja sanoi heille: 'Asioikaa näillä, kunnes tulen.'

13. Niin hän kutsui tykönsä kymmenen palveliaansa ja antoi heille kymmenen leiviskää, ja sanoi heille: tehkäät kauppaa niinkauvan kuin minä tulen.

13. Nijn hän cudzui tygöns kymmenen palweliatans ja andoi heille kymmenen leiwiskätä ja sanoi heille: caupitcat nijn cauwan cuin minä palajan.

13. Nin hen tygens cutzui Kymenen henen Paluelians/ ia annoi heille Kymenen Leiuiske/ ia sanoi heille/ Caupitcat nincauuan quin mine palaian. (Niin hän tyköns kutsui kymmenen hänen palwelijaansa/ ja antoi heille kymmenen leiwiskää/ ja sanoi heille/ Kaupitkaat niinkauan kuin minä palajan.)

13 καλέσας δὲ δέκα δούλους ἑαυτοῦ ἔδωκεν αὐτοῖς δέκα μνᾶς καὶ εἶπε πρὸς αὐτούς· πραγματεύσασθε ἐν ᾧ ἔρχομαι. ( κalésas dè déκa dοúlοus ἑautοȗ ἔdoκen aὐtοῖs déκa mnãs κaὶ eἶpe prὸs aὐtοús: pragmateúsasthe ẻn ỡ ἔrchοmaι. )

καλεσας δε δεκα δουλους εαυτου εδωκεν αυτοις δεκα μνας και ειπεν προς αυτους πραγματευσασθε εως ερχομαι 13 (kalesas de deka doulous eaftou edoken aftois deka mnas kai eipen pros aftous pragmatefsasthe eos erchomai)

13 Now he called ten of his bondservants, and gave them ten two-hundred denarii-coins, and said to them, Trade° (with this) until I come.</J>

13. And he called his ten servants, and delivered them ten pounds, and said unto them, Occupy till I come.

13. Dieser forderte zehn seiner Knechte und gab ihnen zehn Pfund und sprach zu ihnen: Handelt, bis daß ich wiederkomme!

13. Y llamados diez siervos suyos, les dió diez minas, y les dijo: Negociád entre tanto que vengo.

13 призвав же десять рабов своих, дал им десять мин и сказал им: употребляйте их в оборот, пока я возвращусь.

14 Mutta hänen kansalaisensa vihasivat häntä ja lähettivät lähettiläät hänen jälkeensä sanomaan: 'Emme tahdo tätä kuninkaaksemme'.

14 Mutta hänen kansalaisensa vihasivat häntä ja lähettivät lähetystön hänen jälkeensä sanomaan: 'Emme tahdo tämän hallitsevan meitä.'

14. Mutta hänen kylänsä asujat vihasivat häntä, ja lähettivät sanansaattajat hänen jälkeensä, sanoen: emme tahdo, että tämä meitä vallitsee.

14. Mutta hänen kyläläisens wihaisit händä ja lähetit sanoman hänen jälkens sanoden: en me tahdo että sinä meitä wallidzet.

14. Mutta henen Borgharins wihasit hende/ ia lehetit sanoman henen ielkins sanoden/ Emme me tahdho/ ette teme pite wallitzeman meiden ylitzem. (Mutta hänen borgharinsa (kylänläiset) wihasit häntä/ ja lähetit sanomaan hänen jälkeensä sanoen/ Emme me tahdo/ että tämä pitää wallitseman meidän ylitsemme.)

14 οἱ δὲ πολῖται αὐτοῦ ἐμίσουν αὐτόν, καὶ ἀπέστειλαν πρεσβείαν ὀπίσω αὐτοῦ λέγοντες· οὐ θέλομεν τοῦτον βασιλεῦσαι ἐφ’ ἡμᾶς. ( οἱ dè pοlῖtaι aὐtοȗ ẻmίsοun aὐtόn, κaὶ ἀpésteιlan presbeίan ὀpίso aὐtοȗ légοntes: οὐ thélοmen tοȗtοn basιleȗsaι ẻf’ ἱmãs. )

οι δε πολιται αυτου εμισουν αυτον και απεστειλαν πρεσβειαν οπισω αυτου λεγοντες ου θελομεν τουτον βασιλευσαι εφ ημας 14 (oi de politai aftou emisoun afton kai apesteilan presbeian opiso aftou legontes ou thelomen touton basilefsai ef imas)

14 But his citizens were hating him and sent an emissary after him, saying, We do not wish that this one reign over us.</J>

14. But his citizens hated him, and sent a message after him, saying, We will not have this man to reign over us.

14. Seine Bürger aber waren ihm feind und schickten Botschaft ihm nach und ließen sagen: Wir wollen nicht, daß dieser über uns herrsche.

14. Empero sus ciudadanos le aborrecían; y enviaron tras de él una embajada, diciendo: No queremos que éste reine sobre nosotros.

14 Но граждане ненавидели его и отправили вслед за ним посольство, сказав: не хотим, чтобы онцарствовал над нами.

15 Ja saatuansa kuninkuuden ja palattuansa hän käski kutsua eteensä ne palvelijat, joille hän oli antanut rahat, saadakseen tietää, mitä kukin oli asioimisellaan ansainnut.

15 Saatuaan kuninkuuden ja palattuaan hän käski kutsua eteensä ne palvelijat, joille hän oli antanut rahan, saadakseen tietää, mitä kukin oli asioimisellaan hankkinut.

15. Ja tapahtui kuin hän palasi, sitte kuin hän sai valtakunnan, käski hän kutsua ne palveliat tykönsä, joille hän oli rahansa antanut, tietääksensä, mitä kukin kaupallansa toimittanut oli.

15. Ja tapahtui cosca hän palais sijtte cuin hän sai waldacunnan käski hän cudzua ne palweliat tygöns joille hän oli rahans andanut tietäxens mitä cukin caupinnut oli.

15. Ja se tapachtui coska hen palasi/ sijtte quin hen sai waldakunnan/ keski hen cutzu ne Palueliat henen tygens/ ioille hen oli Rahan andanut/ Ette hen tiete sais/ mite cukin olis caupinut. (Ja se tapahtui koska hän palasi/ siitä kuin hän sai waltakunnan/ käski hän kutsua ne palwelijat hänen tykönsä/ joille hän oli rahan antanut/ ettää hän tietää saisi/ mitä kukin olisi kaupinnut.)

15 καὶ ἐγένετο ἐν τῷ ἐπανελθεῖν αὐτὸν λαβόντα τὴν βασιλείαν, καὶ εἶπε φωνηθῆναι αὐτῷ τοὺς δούλους τούτους οἷς ἔδωκε τὸ ἀργύριον, ἵνα ἐπιγνῷ τίς τί διεπραγματεύσατο. ( κaὶ ẻgénetο ẻn tỡ ẻpaneltheῖn aὐtὸn labόnta tìn basιleίan, κaὶ eἶpe fonithĩnaι aὐtỡ tοὐs dοúlοus tοútοus οἷs ἔdoκe tὸ ἀrgúrιοn, ἵna ẻpιgnỡ tίs tί dιepragmateúsatο. )

και εγενετο εν τω επανελθειν αυτον λαβοντα την βασιλειαν και ειπεν φωνηθηναι αυτω τους δουλους τουτους οις εδωκεν το αργυριον ινα γνω τις τι διεπραγματευσατο 15 (kai egeneto en to epanelthein afton labonta tin basileian kai eipen fonithinai afto tous doulous toutous ois edoken to argurion ina gno tis ti diepragmatefsato)

15 And it happened, while* he was coming back again, having received the kingdom, and he said, These bondservants to whom he gave the silver, (are) to be summoned to him, in order that he might know what they made by trading.</J>

15. And it came to pass, that when he was returned, having received the kingdom, then he commanded these servants to be called unto him, to whom he had given the money, that he might know how much every man had gained by trading.

15. Und es begab sich, da er wiederkam, nachdem er das Reich eingenommen hatte, hieß dieselben Knechte fordern, welchen er das Geld gegeben hatte, daß er wüßte, was ein jeglicher gehandelt hätte.

15. Y aconteció, que vuelto él, habiendo tomado el reino, mandó llamar a sí a aquellos siervos, a los cuales había dado el dinero, para saber lo que había negociado cada uno.

15 И когда возвратился, получив царство, велел призвать к себе рабов тех, которым дал серебро, чтобы узнать, кто что приобрел.

16 Niin ensimmäinen tuli esiin ja sanoi: 'Herra, sinun leiviskäsi on tuottanut kymmenen leiviskää'.

16 Ensimmäinen tuli esiin ja sanoi: 'Herra, leiviskäsi on tuottanut kymmenen leiviskää.'

16. Niin tuli ensimäinen ja sanoi: herra, sinun leiviskäs on kymmenen leiviskää kasvattanut.

16. Nijn tuli ensimäinen ja sanoi: Herra sinun leiwiskäs on kymmenen leiwiskätä caswattanut.

16. Nin tuli se Ensimeinen/ ia sanoi/ HERRA/ sinun Leiuiskes ombi kymenen Leiuiske casuattanut. (Niin tuli se ensimmäinen/ ja sanoi/ HERRA/ sinun leiwiskäs ompi kymmenen leiwiskää kaswattanut.)

16 παρεγένετο δὲ ὁ πρῶτος λέγων· κύριε, ἡ μνᾶ σου προσειργάσατο δέκα μνᾶς. ( paregénetο dè ὁ prõtοs légon: κúrιe, ἱ mnã sοu prοseιrgásatο déκa mnãs. )

παρεγενετο δε ο πρωτος λεγων κυριε η μνα σου προσειργασατο δεκα μνας 16 (paregeneto de o protos legon kurie i mna sou proseirgasato deka mnas)

16 Now the first came* before him, saying, Lord, your two-hundred denarii-coin (has been) worked (up) to ten two-hundred denarii-coins more.</J>

16. Then came the first, saying, Lord, thy pound hath gained ten pounds.

16. Da trat herzu der erste und sprach: Herr, dein Pfund hat zehn Pfund erworben.

16. Y vino el primero, diciendo: Señor, tu mina ha ganado diez minas.

16 Пришел первый и сказал: господин! мина твоя принесла десять мин.

17 Ja hän sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä palvelija; koska vähimmässä olet ollut uskollinen, niin saat vallita kymmentä kaupunkia'.

17 Hän sanoi hänelle: 'Hyvä on, hyvä palvelija. Koska olet ollut uskollinen vähimmässä, olkoon sinulla valta kymmeneen kaupunkiin.

17. Ja hän sanoi hänelle: oikein, hyvä palvelia, ettäs vähässä olit uskollinen, sinulla pitää valta kymmenen kaupungin päälle oleman.

17. Ja hän sanoi hänelle: oikein hywä palwelia ettäs wähäs olit uscollinen sinulla pitä walda kymmenen Caupungin päällä oleman.

17. Ja hen sanoi henelle/ Aha sine hyue paluelia/ ettes olit wähes wskolinen/ sinulla pite oleman wallan kymenen Caupungin ylitze. (Ja hän sanoi hänelle/ Ahaa sinä hywä palwelija/ ettäs olit wähässä uskollinen/ sinulla pitää oleman wallan kymmenen kaupungin ylitse.)

17 καὶ εἶπεν αὐτῷ· εὖ, ἀγαθὲ δοῦλε! ὅτι ἐν ἐλαχίστῳ πιστὸς ἐγένου, ἴσθι ἐξουσίαν ἔχων ἐπάνω δέκα πόλεων. ( κaὶ eἶpen aὐtỡ: eȗ, ἀgathè dοȗle! ὅtι ẻn ẻlachίstǫ pιstὸs ẻgénοu, ἴsthι ẻksοusίan ἔchon ẻpáno déκa pόleon. )

και ειπεν αυτω ευ αγαθε δουλε οτι εν ελαχιστω πιστος εγενου ισθι εξουσιαν εχων επανω δεκα πολεων 17 (kai eipen afto ef agathe doule oti en elachisto pistos egenou isthi exousian echon epano deka poleon)

17 And he said to him, Well done, you good bondservant, because you became faithful in (the) least (matters); you have ten cities, be (the) authority over (them).</J>

17. And he said unto him, Well, thou good servant: because thou hast been faithful in a very little, have thou authority over ten cities.

17. Und er sprach zu ihm: Ei, du frommer Knecht, dieweil du bist im Geringsten treu gewesen, sollst du Macht haben über zehn Städte.

17. Y él le dice: Está bien, buen siervo: pues que en lo poco has sido fiel, ten autoridad sobre diez ciudades.

17 И сказал ему: хорошо, добрый раб! за то, что ты в малом был верен, возьми в управление десятьгородов.

18 Ja toinen tuli ja sanoi: 'Herra, sinun leiviskäsi on tuottanut viisi leiviskää'.

18 Toinen tuli ja sanoi: 'Herra, leiviskäsi on tuottanut viisi leiviskää.'

18. Toinen myös tuli ja sanoi: herra, sinun leiviskäs on viisi leiviskää kasvattanut.

18. Toinen myös tuli ja sanoi: Herra sinun leiwiskäs on wijsi leiwiskä caswattanut.

18. Se toinen mös tuli/ ia sanoi/ HERRA/ sinun Leiuiskes ombi casuattanut wijsi Leiuiske. (Se toinen myös tuli/ ja sanoi/ HERRA/ sinun leiwiskäs ompi kaswattanut wiisi leiwiskää.)

18 καὶ ἦλθεν ὁ δεύτερος λέγων· κύριε, ἡ μνᾶ σου, ἐποίησε πέντε μνᾶς. ( κaὶ ἶlthen ὁ deúterοs légon: κúrιe, ἱ mnã sοu, ẻpοίise pénte mnãs. )

και ηλθεν ο δευτερος λεγων κυριε η μνα σου εποιησεν πεντε μνας 18 (kai ilthen o defteros legon kurie i mna sou epoiisen pente mnas)

18 And the second came, saying, Your two-hundred denarii-coin, Lord, made* five two-hundred denarii-coins.</J>

18. And the second came, saying, Lord, thy pound hath gained five pounds.

18. Der andere kam und sprach: Herr dein Pfund hat fünf Pfund getragen.

18. Y vino el segundo, diciendo: Señor, tu mina ha hecho cinco minas.

18 Пришел второй и сказал: господин! мина твоя принесла пять мин.

19 Niin hän sanoi tällekin: 'Sinä, vallitse sinä viittä kaupunkia'.

19 Niin hän sanoi tällekin: 'Ja sinä, hallitse viittä kaupunkia.' Vielä tuli yksi ja sanoi:

19. Niin hän myös sanoi hänelle: ole sinäkin viiden kaupungin haltia.

19. Hän sanoi hänelle: Ole sinäkin wijden Caupungin haldia.

19. Sanoi hen mös henelle/ Ole sine mös widhen Caupungin Haltia. (Sanoi hän myös hänelle/ Ole sinä myös wiiden kaupungin haltija.)

19 εἶπε δὲ καὶ τούτῳ· καὶ σὺ γίνου ἐπάνω πέντε πόλεων. ( eἶpe dè κaὶ tοútǫ: κaὶ sὐ gίnοu ẻpáno pénte pόleon. )

ειπεν δε και τουτω και συ γινου επανω πεντε πολεων 19 (eipen de kai touto kai su ginou epano pente poleon)

19 But he also said to him, You, become (the authority) over five cities.</J>

19. And he said likewise to him, Be thou also over five cities.

19. Zu dem sprach er auch: Du sollst sein über fünf Städte.

19. Y asimismo a éste dijo: Tú también sé sobre cinco ciudades.

19 Сказал и этому: и ты будь над пятью городами.

20 Vielä tuli yksi ja sanoi: 'Herra, katso, tässä on sinun leiviskäsi, jota olen säilyttänyt liinasessa.

20 "Herra, katso, tässä on leiviskäsi, jota olen säilyttänyt liinasessa.

20. Ja kolmas tuli ja sanoi: herra, katso, tässä on sinun leiviskäs, joka minulla hikiliinassa kätketty oli;

20. Ja colmas tuli ja sanoi: Herra: cadzo täsä on sinun leiwiskäs joca minulla hikilijnas kätketty oli:

20. Ja se Colmas tuli ia sanoi/ HERRA Catzo/ tesse ombi sinun Leiuiskes/ ioca minulla oli ketketty Hikilinas/ (Ja se kolmas tuli ja sanoi/ HERRA Katso/ tässä ompi sinun leiwiskäsi/ joka minulla oli kätketty hikiliinassa/)

20 καὶ ἕτερος ἦλθε λέγων· κύριε, ἰδοὺ ἡ μνᾶ σου, ἣν εἶχον ἀποκειμένην ἐν σουδαρίῳ. ( κaὶ ἕterοs ἶlthe légon: κúrιe, ἰdοὐ ἱ mnã sοu, ἳn eἶchοn ἀpοκeιménin ẻn sοudarίǫ. )

και ετερος ηλθεν λεγων κυριε ιδου η μνα σου ην ειχον αποκειμενην εν σουδαριω 20 (kai eteros ilthen legon kurie idou i mna sou in eichon apokeimenin en soudario)

20 And a different (bondservant) came, saying, Lord, behold, (here is) your two-hundred denarii-coin, which I had laid up in a handkerchief;</J>

20. And another came, saying, Lord, behold, here is thy pound, which I have kept laid up in a napkin:

20. Und der dritte kam und sprach: Herr, siehe da, hier ist dein Pfund, welches ich habe im Schweißtuch behalten;

20. Y vino otro, diciendo: Señor, he aquí tu mina, la cual he tenido guardada en un pañizuelo.

20 Пришел третий и сказал: господин! вот твоя мина, которую я хранил, завернув в платок,

21 Sillä minä pelkäsin sinua, koska olet ankara mies: sinä otat, mitä et ole talteen pannut, ja leikkaat, mitä et ole kylvänyt.'

21 Sillä pelkäsin sinua, koska olet ankara mies. Sinä otat, mitä et ole talteen pannut ja leikkaat, mitä et ole kylvänyt.’

21. Sillä minä pelkäsin sinua, ettäs kova mies olet; sinä otat, jota et tallelle pannut, ja niität, jota et kylvänyt.

21. Sillä minä pelkäisin sinua ettäs cowa mies olet sinä otat jotas et pannut ja nijtät cuin ets kylwänyt.

21. Sille mine pelkesin sinua/ ettes olet coua Mies/ Sine otadh/ iotas ett pannut/ ia nijtet/ quin ett sine kyluenyt. (Sillä minä pelkäsin sinua/ ettäs olet kowa mies/ Sinä otat/ jotas et pannut/ ja niität/ kuin et sinä kylwänyt.)

21 ἐφοβούμην γάρ σε, ὅτι ἄνθρωπος αὐστηρὸς εἶ· αἴρεις ὃ οὐκ ἔθηκας, καὶ θερίζεις ὃ οὐκ ἔσπειρας, καὶ συνάγεις ὅθεν οὐ διεσκόρπισας. ( ẻfοbοúmin gár se, ὅtι ἄnthropοs aὐstirὸs eἶ: aἴreιs ὃ οὐκ ἔthiκas, κaὶ therίdzeιs ὃ οὐκ ἔspeιras, κaὶ sunágeιs ὅthen οὐ dιesκόrpιsas. )

εφοβουμην γαρ σε οτι ανθρωπος αυστηρος ει αιρεις ο ουκ εθηκας και θεριζεις ο ουκ εσπειρας 21 (efoboumin gar se oti anthropos afstiros ei aireis o ouk ethikas kai therizeis o ouk espeiras)

21 for* I was fearing you, because you are an austere man. You lift up (from) what you did not lay (down) and reap what you did not sow.</J>

21. For I feared thee, because thou art an austere man: thou takest up that thou layedst not down, and reapest that thou didst not sow.

21. ich fürchtete mich vor dir, denn du bist ein harter Mann: du nimmst, was du nicht hingelegt hast, und erntest, was du nicht gesät hast.

21. Porque tuve miedo de tí, pues que eres hombre severo: tomas lo que no pusiste, y siegas lo que no sembraste.

21 ибо я боялся тебя, потому что ты человек жестокий:берешь, чего не клал, и жнешь, чего несеял.

22 Hän sanoi hänelle: 'Oman sanasi mukaan minä sinut tuomitsen, sinä paha palvelija. Sinä tiesit minut ankaraksi mieheksi, joka otan, mitä en ole talteen pannut, ja leikkaan, mitä en ole kylvänyt;

22 (Mutta) hän sanoi hänelle: 'Oman sanasi mukaan minä sinut tuomitsen, paha palvelija. Tiesit, että olen ankara mies ja otan, mitä en ole talteen pannut ja leikkaan, mitä en ole kylvänyt.

22. Hän sanoi hänelle: sinun suustas minä sinun tuomitsen, sinä paha palvelia, sinä tiesit minun kovaksi mieheksi, joka otan, jota en minä tallelle pannut, ja leikkaan, jota en minä kylvänyt:

22. Hän sanoi hänelle: sinun suustas minä sinun sinä paha palwelia duomidzen: tiesitkös minun cowaxi miehexi joca otan jota en minä pannut ja leickan johonga en minä kylwänyt:

22. Sanoi hen henelle/ Sinun suustas mine domitzen sinun paha Paluelia/ Tiesikös ette mine coua Mies olen/ ottaua iota em mine pannut/ ia leickaua quin em mine kyluenyt/ (Sanoi hän hänelle/ Sinun suustasi minä tuomitsen sinun paha palwelija/ Tiesitkös että minä kowa mies olen/ ottawa jota en minä pannut/ ja leikkaawa kuin en minä kylwänyt/)

22 λέγει αὐτῷ· ἐκ τοῦ στόματός σου κρινῶ σε, πονηρὲ δοῦλε. ᾔδεις ὅτι ἄνθρωπος αὐστηρός εἰμι ἐγὼ, αἴρων ὃ οὐκ ἔθηκα, καὶ θερίζων ὃ οὐκ ἔσπειρα καὶ συνάγων ὅθεν οὐ διεσκόρπισα. ( légeι aὐtỡ: ẻκ tοȗ stόmatόs sοu κrιnõ se, pοnirè dοȗle. ᾔdeιs ὅtι ἄnthropοs aὐstirόs eἰmι ẻgὸ, aἴron ὃ οὐκ ἔthiκa, κaὶ therίdzon ὃ οὐκ ἔspeιra κaὶ sunágon ὅthen οὐ dιesκόrpιsa. )

λεγει δε αυτω εκ του στοματος σου κρινω σε πονηρε δουλε ηδεις οτι εγω ανθρωπος αυστηρος ειμι αιρων ο ουκ εθηκα και θεριζων ο ουκ εσπειρα 22 (legei de afto ek tou stomatos sou krino se ponire doule ideis oti ego anthropos afstiros eimi airon o ouk ethika kai therizon o ouk espeira)

22 But he says to him, I will be judging you out of your own mouth, you evil bondservant. You knew that I am an austere man, lifting up (from) what I did not lay (down) and reaping what I did not sow?</J>

22. And he saith unto him, Out of thine own mouth will I judge thee, thou wicked servant. Thou knewest that I was an austere man, taking up that I laid not down, and reaping that I did not sow:

22. Er sprach zu ihm: Aus deinem Munde richte ich dich, du Schalk. Wußtest Du, daß ich ein harter Mann bin, nehme, was ich nicht hingelegt habe, und ernte, was ich nicht gesät habe?

22. Entónces él le dijo: Mal siervo, por tu boca te juzgo: sabías que yo era hombre severo, que tomo lo que no puse, y que siego lo que no sembré;

22 Господин сказал ему: твоими устами буду судить тебя, лукавый раб! ты знал, что я человек жестокий, беру, чего не клал, и жну, чего не сеял;

23 miksi et siis antanut rahojani rahanvaihtajan pöytään, että minä tultuani olisin saanut periä ne korkoineen?'

23 Miksi et antanut rahaani pankkiin, että olisin tultuani saanut periä sen korkoineen?'

23. Ja miksi et sinä antanut minun rahaani vaihetuspöydälle? ja minä olisin tultuani sen kasvun kanssa jälleen saanut.

23. Ja mixet sinä andanut minun rahani waihetos pöydälle? Ja minä olisin tulduani sen corgon cansa jällens saanut.

23. Ja mixet sine andanut minun Rahani Jacopeudelle? Ja mine tultuani/ olisin sen corghon cansa ylescandanut. (Ja mikset sinä antanut minun rahaani jakopöydälle? Ja minä tultuani/ olisin sen koron kanssa ylöskantanut.)

23 καὶ διατί οὐκ ἔδωκας τὸ ἀργύριόν μου ἐπὶ τὴν τράπεζαν, καὶ ἐγὼ ἐλθὼν σὺν τόκῳ ἂν ἔπραξα αὐτὸ; ( κaὶ dιatί οὐκ ἔdoκas tὸ ἀrgúrιόn mοu ẻpὶ tìn trápedzan, κaὶ ẻgὸ ẻlthὸn sὐn tόκǫ ἂn ἔpraksa aὐtὸ; )

και δια τι ουκ εδωκας το αργυριον μου επι την τραπεζαν και εγω ελθων συν τοκω αν επραξα αυτο 23 (kai dia ti ouk edokas to argurion mou epi tin trapezan kai ego elthon sun toko an epraxa afto)

23 Then why did you not give my silver to (the) bank, and (after) I came (back,) I would have appropriated it together with interest?</J>

23. Wherefore then gavest not thou my money into the bank, that at my coming I might have required mine own with usury?

23. Warum hast du denn mein Geld nicht in die Wechselbank gegeben? Und wenn ich gekommen wäre, hätte ich's mit Zinsen erfordert.

23. ¿Por qué pues no diste mi dinero al banco; y yo viniendo lo demandara con el logro?

23 для чего же ты не отдал серебра моего в оборот, чтобы я, придя, получил его с прибылью?

24 Ja hän sanoi vieressä seisoville: 'Ottakaa häneltä pois se leiviskä ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää'.

24 Ja hän sanoi vieressä seisoville: 'Ottakaa häneltä pois leiviskä ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää.'

24. Niin hän sanoi tykönä seisoville: ottakaat pois leiviskä häneltä, ja antakaat sille, jolla kymmenen leiviskää on.

24. Nijn hän sanoi tykönä seisowille: ottacat pois se leiwiskä häneldä ja andacat sille jolla kymmenen leiwiskätä on.

24. Nin hen sanoi tykene seisouille/ Poisottacat se Leiuiske henelde/ ia andaca sille iolla kymene' Leiuiske on. (Niin hän sanoi tykönä seisowille/ Pois ottakaat se leiwiskä häneltä/ ja antakaa sille jolla kymmenen leiwiskää on.)

24 καὶ τοῖς παρεστῶσιν εἶπεν· ἄρατε ἀπ’ αὐτοῦ τὴν μνᾶν καὶ δότε τῷ τὰς δέκα μνᾶς ἔχοντι. ( κaὶ tοῖs parestõsιn eἶpen: ἄrate ἀp’ aὐtοȗ tìn mnãn κaὶ dόte tỡ tàs déκa mnãs ἔchοntι. )

και τοις παρεστωσιν ειπεν αρατε απ αυτου την μναν και δοτε τω τας δεκα μνας εχοντι 24 (kai tois parestosin eipen arate ap aftou tin mnan kai dote to tas deka mnas echonti)

24 And he said to those standing beside (him), Take° away the two-hundred denarii-coin from him, and give° (it) to the one who has the ten two-hundred denarii-coins.

24. And he said unto them that stood by, Take from him the pound, and give it to him that hath ten pounds.

24. Und er sprach zu denen, die dabeistanden: Nehmt das Pfund von ihm und gebt es dem, der zehn Pfund hat.

24. Y dijo a los que estaban presentes: Quitádle la mina, y dadla al que tiene las diez minas.

24 И сказал предстоящим: возьмите у него мину и дайте имеющему десять мин.

25 — Niin he sanoivat hänelle: 'Herra, hänellä on jo kymmenen leiviskää'. —

25 Mutta he sanoivat hänelle: 'Herra. hänellä on kymmenen leiviskää.'

25. Niin he sanoivat hänelle: herra, hänellä on kymmenen leiviskää.

25. Nijn he sanoit hänelle: Herra tällä on kymmenen leiwiskätä.

25. Nin he sanoit henelle/ HERRA/ Henelle ombi kymene' Leiuiske. (Niin he sanoit hänelle/ HERRA/ Hänellä ompi kymmenen leiwiskää.)

25 καὶ εἶπον αὐτῷ· κύριε, ἔχει δέκα μνᾶς. ( κaὶ eἶpοn aὐtỡ: κúrιe, ἔcheι déκa mnãs. )

και ειπον αυτω κυριε εχει δεκα μνας 25 (kai eipon afto kurie echei deka mnas)

25 And they said to him, Lord, he has ten two-hundred denarii-coins. (Why?)</J>

25. And they said unto him, Lord, he hath ten pounds.)

25. Und sie sprachen zu ihm: Herr, hat er doch zehn Pfund.

25. (Y ellos le dijeron: Señor, tiene diez minas.)

25 И сказали ему: господин! у него есть десять мин.

26 'Minä sanon teille: jokaiselle, jolla on, annetaan; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.

26 'Minäpä* sanon teille, että jokaiselle, jolla on, annetaan, mutta siltä jolla ei ole, (häneltä) otetaan pois sekin, mikä hänellä on.

26. Sillä minä sanon teille, jolla on, hänelle pitää annettaman, ja häneltä, jolla ei ole, sekin, mikä hänellä on, pitää otettaman pois.

26. Minä sanon teille: jolla on hänelle pitä annettaman: ja häneldä jolla ei ole sekin cuin hänellä on pitä poisotettaman.

26. Sille mine sanon teille/ Ette iolla ombi/ henelle pite annettaman. Ja henelde iolla ei ole/ sekin quin henelle on/ pite poisotettaman. (Sillä minä sanon teille/ Että jolla ompi/ hänelle pitää annettaman. Ja häneltä jolla ei ole/ sekin kuin hänellä on/ pitää pois otettaman.)

26 λέγω γὰρ ὑμῖν ὅτι παντὶ τῷ ἔχοντι δοθήσεται, ἀπὸ δὲ τοῦ μὴ ἔχοντος καὶ ὃ ἔχει ἀρθήσεται ἀπ’ αὐτοῦ. ( légo gàr ὑmῖn ὅtι pantὶ tỡ ἔchοntι dοthísetaι, ἀpὸ dè tοȗ mì ἔchοntοs κaὶ ὃ ἔcheι ἀrthísetaι ἀp’ aὐtοȗ. )

λεγω γαρ υμιν οτι παντι τω εχοντι δοθησεται απο δε του μη εχοντος και ο εχει αρθησεται απ αυτου 26 (lego gar umin oti panti to echonti dothisetai apo de tou mi echontos kai o echei arthisetai ap aftou)

26 For* I say to you°, that to everyone who has, will be given, but from the one who has not, even what he has will be taken away from him.</J>

26. For I say unto you, That unto every one which hath shall be given; and from him that hath not, even that he hath shall be taken away from him.

26. Ich sage euch aber: Wer da hat, dem wird gegeben werden; von dem aber, der nicht hat, wird auch das genommen werden, was er hat.

26. Porque yo os digo que a cualquiera que tuviere, le será dado; mas al que no tuviere, aun lo que tiene le será quitado.

26 Сказываю вам, что всякому имеющему дано будет, а у неимеющего отнимется и то, что имеет;

27 Mutta viholliseni, jotka eivät tahtoneet minua kuninkaaksensa, tuokaa tänne ja teloittakaa minun edessäni.'"

27 Mutta ne viholliseni, jotka eivät tahtoneet minun hallitsevan heitä, tuokaa tänne ja teloittakaa edessäni.'"

27. Kuitenkin ne minun viholliseni, jotka ei tahtoneet minun antaa vallita heitä, tuokaat tänne ja mestatkaa heitä minun edessäni.

27. Sijttekin ne minun wiholliseni jotca ei tahtonet minun anda wallita heitäns tuocat tänne ja mestacat heitä täsä minun nähteni.

27. Sijttekin ne minun Wiholisen iotca ei tachtonut minun wallita heiden ylitzens/ edhestocat tenne ia mestatcat heite tesse minun edesen. (Sittenkin ne minun wihollisen jotka ei tahtonut minun wallita heidän ylitsensä/ edestuokaat tänne ja mestatkaa heitä tässä minun edessäni.)

27 πλὴν τοὺς ἐχθρούς μου ἐκείνους, τοὺς μὴ θελήσαντάς με βασιλεῦσαι ἐπ’ αὐτοὺς, ἀγάγετε ὧδε καὶ κατασφάξατε αὐτοὺς ἔμπροσθέν μου. ( plìn tοὐs ẻchthrοús mοu ẻκeίnοus, tοὐs mì thelísantás me basιleȗsaι ẻp’ aὐtοὐs, ἀgágete ổde κaὶ κatasfáksate aὐtοὐs ἔmprοsthén mοu. )

πλην τους εχθρους μου εκεινους τους μη θελησαντας με βασιλευσαι επ αυτους αγαγετε ωδε και κατασφαξατε εμπροσθεν μου 27 (plin tous echthrous mou ekeinous tous mi thelisantas me basilefsai ep aftous agagete ode kai katasfaxate emprosthen mou)

27 However my enemies, those (men) who did not wish that I should reign over them, lead° (them) here and slaughter° (them) before me. {The week of Jesus’ crucifixion. Mar 11:1-11 & Mat 21:1-12, 14-17 & Luk 19:29-44 & Joh 12:12-19 Bethany to Jerusalem and back Sun. April 2, 30 AD.}

27. But those mine enemies, which would not that I should reign over them, bring hither, and slay them before me.

27. Doch jene meine Feinde, die nicht wollten, daß ich über sie herrschen sollte, bringet her und erwürget sie vor mir.

27. Mas a aquellos mis enemigos, que no querían que yo reinase sobre ellos, traédlos acá, y degolládlos delante de mí.

27 врагов же моих тех, которые не хотели, чтобы яцарствовал над ними, приведите сюда и избейте предо мною.

28 Ja tämän sanottuaan hän kulki edellä vaeltaen ylös Jerusalemiin.

28 Tämän sanottuaan Hän kulki edellä vaeltaen ylös Jerusalemiin.

28. Ja kuin hän nämät puhunut oli, meni hän edellä ja vaelsi ylös Jerusalemia päin.

28. Ja cuin hän nämät puhunut oli meni hän cohdastans ja waelsi ylös Jerusalemi päin.

28. Ja quin hen nämet puhunut oli/ meni hen cohdastans ia yleswaelsi Jerusalemin pein. (Ja kuin hän nämät puhunut oli/ meni hän kohdastansa ja ylös waelsi Jerusalemiin päin.)

28 Καὶ εἰπὼν ταῦτα ἐπορεύετο ἔμπροσθεν ἀναβαίνων εἰς Ἱεροσόλυμα. ( Κaὶ eἰpὸn taȗta ẻpοreúetο ἔmprοsthen ἀnabaίnon eἰs Ἱerοsόluma. )

και ειπων ταυτα επορευετο εμπροσθεν αναβαινων εις ιεροσολυμα 28 (kai eipon tafta eporebeto emprosthen anabainon eis ierosoluma)

28 And having said these things, he was traveling on before (them), going-up to Jerusalem.

28. And when he had thus spoken, he went before, ascending up to Jerusalem.

28. Und als er solches sagte, zog er fort und reiste hinauf gen Jerusalem.

28. Y dicho esto, iba delante subiendo a Jerusalem.

28 Сказав это, Он пошел далее, восходя в Иерусалим.

29 Ja tapahtui, kun hän tuli lähelle Beetfagea ja Betaniaa, sille vuorelle, jota kutsutaan Öljymäeksi, että hän lähetti kaksi opetuslastaan

29 Ja tapahtui, kun Hän tuli lähelle Beetfagea ja Betaniaa sille vuorelle, jota kutsutaan Öljyvuoreksi, että Hän lähetti kaksi opetuslastaan

29. Ja tapahtui, kuin hän lähestyi Betphagea ja Betaniaa, ja tuli sen vuoren tykö, joka öljymäeksi kutsutaan kutsutaan, lähetti hän kaksi opetuslapsistansa,

29. JA tapahdui cosca hän lähestyi Bethphaget ja Bethaniat ja tuli Öljymäen tygö lähetti hän caxi Opetuslastans:

29. JA se tapactui/ coska hen lehestui Betphagin ia Bethanian/ ia tuli sen Öliomäen tyge/ lehetti hen caxi Opetuslastans ia sanoi/ (Ja se tapahtui/ koska hän lähestyi Betphagin ja Bethanian/ ja tuli sen Öljymäen tykö/ lähetti hän kaksi opetuslastansa ja sanoi/)

29 Καὶ ἐγένετο ὡς ἤγγισεν εἰς Βηθσφαγὴ καὶ Βηθανίαν πρὸς τὸ ὄρος τὸ καλούμενον ἐλαιῶν, ἀπέστειλε δύο τῶν μαθητῶν αὐτοῦ ( Κaὶ ẻgénetο ὁs ἴggιsen eἰs Bithsfagì κaὶ Bithanίan prὸs tὸ ὄrοs tὸ κalοúmenοn ẻlaιõn, ἀpésteιle dúο tõn mathitõn aὐtοȗ )

και εγενετο ως ηγγισεν εις βηθφαγη και βηθανιαν προς το ορος το καλουμενον ελαιων απεστειλεν δυο των μαθητων αυτου 29 (kai egeneto os ingisen eis bithfagi kai bithanian pros to oros to kaloumenon elaion apesteilen duo ton mathiton aftou)

29 And it happened, as he drew near to Bethphage and Bethany, toward the mountain which is called Olives, he sent two of his disciples,

29. And it came to pass, when he was come nigh to Bethphage and Bethany, at the mount called the mount of Olives, he sent two of his disciples,

29. Uns es begab sich, als er nahte gen Bethphage und Bethanien und kam an den Ölberg, sandte er seiner Jünger zwei

29. Y aconteció, que llegando cerca de Betfage, y de Betania, al monte que se llama de las Olivas, envió dos de sus discípulos,

29 И когда приблизился к Виффагии и Вифании, к горе, называемой Елеонскою, послал двух учеников Своих,

30 sanoen: "Menkää edessä olevaan kylään, niin sinne tullessanne te löydätte sidottuna varsan, jonka selässä ei vielä yksikään ihminen ole istunut; päästäkää se ja tuokaa tänne.

30 sanoen: "Menkää vastapäätä olevaan kylään, niin sinne tullessanne löydätte sidottuna varsan, jonka selässä yksikään ihminen ei ole vielä istunut. Päästäkää se ja tuokaa mukananne.

30. Sanoen: menkäät kylään, joka on teidän edessänne, ja kuin te siihen tulette sisälle, niin te löydätte varsan sidottuna, jonka päällä ei yksikään ihminen koskaan istunut ole: päästäkäät se ja tuokaat tänne.

30. Ja sanoi: Mengät kylän joca on teidän edesän ja cuin te sijhen tuletta nijn te löydätte warsan sidottuna jonga päällä ei yxikän ihminen coscan istunut ole päästäkät se ja tuocat tänne.

30. Menget sihen Kylen/ ioca teiden edhesen on/ ia quin te siselle tulett/ nin te leudhet Asin warsan sidhottuna/ ionga päle eikengen Inhimisist coskan istunut ole/ pesteket se/ ia toocat tenne. (Menkäät siihen kylään/ joka teidän edessäni on/ ja kuin te sisälle tulette/ niin te löydätte aasin warsan sidottuna/ jonka päälä ei kenkään ihmisistä koskaan istunut ole/ päästäkäät se/ ja tuokaat tänne.)

30 εἰπών· Ὑπάγετε εἰς τὴν κατέναντι κώμην, ἐν ᾗ εἰσπορευόμενοι εὑρήσετε πῶλον δεδεμένον, ἐφ’ ὃν οὐδεὶς πώποτε ἀνθρώπων ἐκάθισε· λύσαντες αὐτὸν ἀγάγετε. ( eἰpón: Ὑpágete eἰs tìn κaténantι κómin, ẻn ἷ eἰspοreuόmenοι eὑrísete põlοn dedeménοn, ẻf’ ὃn οὐdeὶs pópοte ἀnthrópon ẻκáthιse: lúsantes aὐtὸn ἀgágete. )

ειπων υπαγετε εις την κατεναντι κωμην εν η εισπορευομενοι ευρησετε πωλον δεδεμενον εφ ον ουδεις πωποτε ανθρωπων εκαθισεν λυσαντες αυτον αγαγετε 30 (eipon upagete eis tin katenanti komin en i eisporebomenoi ebrisete polon dedemenon ef on oudeis popote anthropon ekathisen lusantes afton agagete)

30 (and) said, Go° into the village in front of (me); in which, traveling (to it); you° will find a young-donkey that has been tied, on which no one from mankind (has) sat at any time. (After) having loosed it, lead° (it here).</J>

30. Saying, Go ye into the village over against you; in the which at your entering ye shall find a colt tied, whereon yet never man sat: loose him, and bring him hither.

30. und sprach: Gehet hin in den Markt, der gegenüberliegt. Und wenn ihr hineinkommt, werdet ihr ein Füllen angebunden finden, auf welchem noch nie ein Mensch gesessen hat; löset es ab und bringet es!

30. Diciendo: Id a la aldea que está delante, en la cual como entraréis, hallaréis un pollino atado en el cual ningún hombre jamás se ha sentado: desatádle, y traédle acá.

30 сказав: пойдите в противолежащее селение; войдя в него, найдете молодого осла привязанного, на которого никто из людей никогда не садился; отвязав его,приведите;

31 Ja jos joku kysyy teiltä: 'Miksi te sen päästätte?' niin sanokaa näin: 'Herra tarvitsee sitä'."

31 Jos joku kysyy teiltä: 'Miksi päästätte sen', sanokaa (hänelle) näin: 'Herra tarvitsee sitä.'"

31. Ja jos joku teiltä kysyy: miksi te sitä päästätte? niin sanokaat hänelle: Herra tätä tarvitsee.

31. Ja jos jocu teille kysy: mixi te sitä päästätte? nijn sanocat hänelle: HERra tätä tarwidze.

31. Ja ios iocu teille kysypi/ Mixi te site pestette/ Nin sanocat henelle/ Ette HERRA täte taruitze. (Ja jos joku teiltä kysyypi/ Miksi te sitä päästätte/ Niin sanokaat hänelle/ Että HERRA tätä tarwitsee.)

31 καὶ ἐάν τις ὑμᾶς ἐρωτᾷ, διατί λύετε; οὕτως ἐρεῖτε αὐτῷ, ὅτι ὁ Κύριος αὐτοῦ χρείαν ἔχει. ( κaὶ ẻán tιs ὑmãs ẻrotᾷ, dιatί lúete; οὕtos ẻreῖte aὐtỡ, ὅtι ὁ Κúrιοs aὐtοȗ chreίan ἔcheι. )

και εαν τις υμας ερωτα δια τι λυετε ουτως ερειτε αυτω οτι ο κυριος αυτου χρειαν εχει 31 (kai ean tis umas erota dia ti luete outos ereite afto oti o kurios aftou chreian echei)

31 And if anyone asks you°, Why are you° loosening him? You° will say to him thus, The Lord has need of him.</J>

31. And if any man ask you, Why do ye loose him? thus shall ye say unto him, Because the Lord hath need of him.

31. Und so euch jemand fragt, warum ihr's ablöset, so sagt also zu ihm: Der HERR bedarf sein.

31. Y si alguien os preguntare: ¿Por qué le desatáis? le diréis así: Porque el Señor le ha menester.

31 и если кто спросит вас: зачем отвязываете? скажите ему так: он надобен Господу.

32 Ja lähetetyt menivät ja havaitsivat niin olevan, kuin hän oli heille sanonut.

32 Lähetetyt menivät ja havaitsivat niin olevan kuin Hän oli heille sanonut.

32. Niin lähetetyt menivät ja löysivät niinkuin hän oli heille sanonut.

32. Nijn lähetetyt menit ja löysit nijncuin hän oli heille sanonut.

32. Nin ne lehätetyt menit/ ia leusit ninquin hen oli heille sanonut. (Niin ne lähetetyt menit/ ja löysit niinkuin hän oli heille sanonut.)

32 ἀπελθόντες δὲ οἱ ἀπεσταλμένοι εὗρον καθὼς εἶπεν αὐτοῖς, ἑστῶτα τὸν πῶλον· ( ἀpelthόntes dè οἱ ἀpestalménοι eὗrοn κathὸs eἶpen aὐtοῖs, ἑstõta tὸn põlοn: )

απελθοντες δε οι απεσταλμενοι ευρον καθως ειπεν αυτοις 32 (apelthontes de oi apestalmenoi ebron kathos eipen aftois)

32 Now those who have been sent went away, and found just-as he had said to them.

32. And they that were sent went their way, and found even as he had said unto them.

32. Und die Gesandten gingen hin und fanden, wie er ihnen gesagt hatte.

32. Y fueron los que habían sido enviados, y hallaron, como él les dijo.

32 Посланные пошли и нашли, как Он сказал им.

33 Ja heidän päästäessään varsaa sen omistajat sanoivat heille: "Miksi te päästätte varsan?"

33 Heidän päästäessään varsaa, sen omistajat sanoivat heille: "Miksi päästätte varsan'?"

33. Kuin he nyt päästivät varsaa, sanoi sen isäntä heille: miksi te päästätte varsaa?

33. Cosca he nyt päästit warsa sanoi sen isändä heille: mixi te päästätte warsa:

33. Coska he nyt pästit Warsa/ sanoi henen Herrans heille/ Mixi te pästette Warsa? (Koska he nyt päästit warsan/ sanoi hänen Herransa heille/ Miksi te päästätte warsan?)

33 λυόντων δὲ αὐτῶν τὸν πῶλον εἶπον οἱ κύριοι αὐτοῦ πρὸς αὐτούς· Τί λύετε τὸν πῶλον; ( luόnton dè aὐtõn tὸn põlοn eἶpοn οἱ κúrιοι aὐtοȗ prὸs aὐtοús: Τί lúete tὸn põlοn; )

λυοντων δε αυτων τον πωλον ειπον οι κυριοι αυτου προς αυτους τι λυετε τον πωλον 33 (luonton de afton ton polon eipon oi kurioi aftou pros aftous ti luete ton polon)

33 And (while) loosening the young-donkey, its lords said to them, Why are you° loosening the young-donkey?

33. And as they were loosing the colt, the owners thereof said unto them, Why loose ye the colt?

33. Da sie aber das Füllen ablösten, sprachen seine Herren zu ihnen: Warum löst ihr das Füllen ab?

33. Y desatando ellos el pollino, sus dueños les dijeron: ¿Por qué desatáis el pollino?

33 Когда же они отвязывали молодого осла, хозяева его сказали им: зачем отвязываете осленка?

34 Niin he sanoivat: "Herra tarvitsee sitä".

34 He vastasivat: "Herra tarvitsee sitä."

34. Vaan he sanoivat: Herra tätä tarvitsee.

34. He sanoit: HERra tätä tarwidze.

34. Nin he sanoit/ Sille ette HERRA site taruitze. (Niin he sanoi/ Sillä että HERRA sitä tarwitsee.)

34 οἱ δὲ εἶπον ὅτι Ὁ Κύριος αὐτοῦ χρείαν ἔχει. ( οἱ dè eἶpοn ὅtι Ὁ Κúrιοs aὐtοȗ chreίan ἔcheι. )

οι δε ειπον ο κυριος αυτου χρειαν εχει 34 (oi de eipon o kurios aftou chreian echei)

34 Now they said, The Lord has need of it.

34. And they said, The Lord hath need of him.

34. Sie aber sprachen: Der HERR bedarf sein.

34. Y ellos dijeron: Porque el Señor le ha menester.

34 Они отвечали: он надобен Господу.

35 Ja he veivät sen Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa varsan selkään ja istuttivat Jeesuksen niiden päälle.

35 Niin he veivät sen Jeesuksen luo ja heitettyään vaatteensa varsan selkään, he nostivat Jeesuksen niitten päälle.

35. Ja he veivät sen Jesuksen tykö, ja panivat vaatteensa varsan päälle, ja istuttivat Jesuksen se päälle.

35. Ja he weit sen Jesuxen tygö ja panit waattens warsan päälle ja istutit Jesuxen sen päälle.

35. Ja he weit sen Iesusen tyge/ ia panit heiden waattens Warsan päle/ ia istutit Iesusen sen päle. (Ja he weit sen Jesuksen tykö/ ja panit heidän waatteensa warsan päälle/ ja istutit Jesuksen sen päälle..)

35 καὶ ἤγαγον αὐτὸν πρὸς τὸν Ἰησοῦν, καὶ ἐπιρίψαντες ἑαυτῶν τὰ ἱμάτια ἐπὶ τὸν πῶλον ἐπεβίβασαν τὸν Ἰησοῦν. ( κaὶ ἴgagοn aὐtὸn prὸs tὸn Ἰisοȗn, κaὶ ẻpιrίpsantes ἑautõn tà ἱmátιa ẻpὶ tὸn põlοn ẻpebίbasan tὸn Ἰisοȗn. )

και ηγαγον αυτον προς τον ιησουν και επιρριψαντες εαυτων τα ιματια επι τον πωλον επεβιβασαν τον ιησουν 35 (kai igagon afton pros ton iisoun kai epirripsantes eafton ta imatia epi ton polon epebibasan ton iisoun)

35 And they lead it to Jesus, and having tossed forth their own garments upon the young-donkey, they mounted Jesus upon (it.)

35. And they brought him to Jesus: and they cast their garments upon the colt, and they set Jesus thereon.

35. Und sie brachten's zu Jesu und warfen ihre Kleider auf das Füllen und setzten Jesum darauf.

35. Y le trajeron a Jesús; y echando ellos sus ropas sobre el pollino, pusieron encima a Jesús.

35 И привели его к Иисусу, и, накинув одежды свои на осленка, посадили на него Иисуса.

36 Ja hänen kulkiessaan kansa levitti vaatteensa tielle.

36 Hänen kulkiessaan ihmiset* levittivät vaatteensa tielle.

36. Ja kuin hän matkusti, levittivät he vaatteensa tielle.

36. Ja cosca hän matcusti lewitit he waattens tielle.

36. Quin hen nyt meni/ leuitit he heiden waattens tielle. (Kuin hän nyt meni/ lewitit he heidän waatteensa tielle.)

36 πορευομένου δὲ αὐτοῦ ὑπεστρώννυον τὰ ἱμάτια αὐτῶν ἐν τῇ ὁδῷ. ( pοreuοménοu dè aὐtοȗ ὑpestrónnuοn tà ἱmátιa aὐtõn ẻn tῖ ὁdỡ. )

πορευομενου δε αυτου υπεστρωννυον τα ιματια αυτων εν τη οδω 36 (porebomenou de aftou upestronnuon ta imatia afton en ti odo)

36 Now (while) traveling (there), they were spreading their garments in the road.

36. And as he went, they spread their clothes in the way.

36. Da er nun hinzog, breiteten sie ihre Kleider auf den Weg.

36. Y yendo él, tendían sus vestidos por el camino.

36 И, когда Он ехал, постилали одежды свои по дороге.

37 Ja kun hän jo oli lähellä, laskeutuen Öljymäen rinnettä, rupesi koko opetuslasten joukko iloiten kiittämään Jumalaa suurella äänellä kaikista voimallisista teoista, jotka he olivat nähneet,

37 Hänen jo lähestyessään Öljyvuoren rinnettä alkoi koko opetuslasten joukko iloiten kiittää Jumalaa kovalla äänellä kaikista voimateoista, joita olivat nähneet,

37. Ja kuin hän jo lähestyi menemään alas Öljymäeltä, rupesi koko opetuslasten joukko iloiten kiittämään Jumalaa suurella äänellä kaikistä niistä voimallisista töistä, jotka he nähneet olivat,

37. Ja cuin hän jo lähestyi ja waelsi Öljymäeldä alaspäin rupeis coco Opetuslasten joucko iloiten kijttämän Jumalata suurella änellä caiken woiman tähden cuin he nähnet olit sanoden:

37. Ja quin he' io lehestui/ ia waelsi alaspein öliomäelde/ rupeis coko Opetuslaste' Joucko iloiten kijtteme' Jumalata swrella änelle caikein auwuin ylitze iotca he nähnyet olit sanode'/ (Ja kuin hän jo lähestyi/ ja waelsi alaspäin Öljymäeltä/ rupes koko opetuslasten joukko iloiten kiittämään Jumalata suurella äänellä kaikkein awuin ylitse jotka he nähneet olit sanoen/)

37 ἐγγίζοντος δὲ αὐτοῦ ἤδη πρὸς τῇ καταβάσει τοῦ ὄρους τῶν ἐλαιῶν ἤρξαντο ἅπαν τὸ πλῆθος τῶν μαθητῶν χαίροντες αἰνεῖν τὸν Θεὸν φωνῇ μεγάλῃ περὶ πασῶν ὧν εἶδον δυνάμεων ( ẻggίdzοntοs dè aὐtοȗ ἴdi prὸs tῖ κatabáseι tοȗ ὄrοus tõn ẻlaιõn ἴrksantο ἅpan tὸ plĩthοs tõn mathitõn chaίrοntes aἰneῖn tὸn Theὸn fonῖ megálΐ perὶ pasõn ổn eἶdοn dunámeon )

εγγιζοντος δε αυτου ηδη προς τη καταβασει του ορους των ελαιων ηρξαντο απαν το πληθος των μαθητων χαιροντες αινειν τον θεον φωνη μεγαλη περι πασων ων ειδον δυναμεων 37 (engizontos de aftou idi pros ti katabasei tou orous ton elaion irxanto apan to plithos ton mathiton chairontes ainein ton theon foni megali peri pason on eidon dunameon)

37 Now (as he was) already drawing near, (even) to the slope of the Mountain of Olives, the whole multitude of the disciples began rejoicing, (and) to praise God with a loud voice concerning all the miracles which they had seen;

37. And when he was come nigh, even now at the descent of the mount of Olives, the whole multitude of the disciples began to rejoice and praise God with a loud voice for all the mighty works that they had seen;

37. Und da er nahe hinzukam und zog den Ölberg herab, fing an der ganze Haufe seiner Jünger, fröhlich Gott zu loben mit lauter Stimme über alle Taten, die sie gesehen hatten,

37. Y como llegasen ya cerca de la descendida del monte de las Olivas, toda la multitud de los discípulos, regocijándose, comenzaron a alabar a Dios a gran voz por todas las maravillas que habían visto,

37 А когда Он приблизился к спуску с горы Елеонской, все множество учеников начало в радости велегласно славить Бога за все чудеса, какие видели они,

38 sanoen: "Siunattu olkoon hän, joka tulee, Kuningas Herran nimessä; rauha taivaassa ja kunnia korkeuksissa!"

38 ja he sanoivat: "Siunattu Hän, joka tulee, Kuningas Herran nimessä! Rauha taivaassa ja kunnia korkeuksissa!"

38. Sanoen: siunattu olkoon se, joka tulee, kuningas Herran nimeen! rauha taivaassa ja kunnia korkeuksissa!

38. Siunattu olcon se joca HERran Nimeen Cuningasna tule Rauha Taiwahas ja cunnia corkeuxes.

38. Hyuestisiugnattu olcon se ioca Kuningaxi tuli HErra' Nimeen Rauha olcohon Taiuahas/ ia Cunnia Corckiuxes. (Hywästi siunattu olkoon se joka kuninkaaksi tuli Herran nimeen. Rauha olkoon taiwaassa/ ja kunnia korkeuksissa.)

38 λέγοντες· Εὐλογημένος ὁ ἐρχόμενος βασιλεὺς ἐν ὀνόματι Κυρίου· εἰρήνη ἐν οὐρανῷ καὶ δόξα ἐν ὑψίστοις. ( légοntes: Εὐlοgiménοs ὁ ẻrchόmenοs basιleὐs ẻn ὀnόmatι Κurίοu: eἰríni ẻn οὐranỡ κaὶ dόksa ẻn ὑpsίstοιs. )

λεγοντες ευλογημενος ο ερχομενος βασιλευς εν ονοματι κυριου ειρηνη εν ουρανω και δοξα εν υψιστοις 38 (legontes eblogimenos o erchomenos basilefs en onomati kuriou eirini en ourano kai doxa en upsistois)

38 saying, The King who is coming in the name of the Lord has been blessed; peace in heaven and glory in the highest.

38. Saying, Blessed be the King that cometh in the name of the Lord: peace in heaven, and glory in the highest.

38. und sprachen: Gelobt sei, der da kommt, ein König, in dem Namen des HERRN! Friede sei im Himmel und Ehre in der Höhe!

38. Diciendo: Bendito el rey que viene en nombre del Señor: paz en el cielo, y gloria en las alturas.

38 говоря: благословен Царь, грядущий во имя Господне! мир на небесах и слава в вышних!

39 Ja muutamat fariseukset kansanjoukosta sanoivat hänelle: "Opettaja, nuhtele opetuslapsiasi".

39 Muutamat fariseukset kansanjoukosta sanoivat Hänelle: "Opettaja, nuhtele opetuslapsiasi."

39. Ja muutamat Pharisealaisista kansan seasta sanoivat hänelle: Mestari, nuhtele opetuslapsias.

39. Ja muutamat Phariseuxist jotca Canssan seas olit sanoit hänelle: Mestari aseta Opetuslapses.

39. Ja mutomat Phariseusist iotca olit Canssan seas sanoit henelle/ Mestari/ Aseta sinun Opetuslapses. (Ja muutamat phariseuksista jotka olit kansan seas sanoit hänelle/ Mestari/ Aseta sinun opetuslapsesi.)

39 καί τινες τῶν Φαρισαίων ἀπὸ τοῦ ὄχλου εἶπον πρὸς αὐτόν· Διδάσκαλε, ἐπιτίμησον τοῖς μαθηταῖς σου. ( κaί tιnes tõn Farιsaίon ἀpὸ tοȗ ὄchlοu eἶpοn prὸs aὐtόn: Dιdásκale, ẻpιtίmisοn tοῖs mathitaῖs sοu. )

και τινες των φαρισαιων απο του οχλου ειπον προς αυτον διδασκαλε επιτιμησον τοις μαθηταις σου 39 (kai tines ton farisaion apo tou ochlou eipon pros afton didaskale epitimison tois mathitais sou)

39 And some of the Pharisees from the crowd said to him, Teacher, rebuke your disciples.

39. And some of the Pharisees from among the multitude said unto him, Master, rebuke thy disciples.

39. Und etliche der Pharisäer im Volk sprachen zu ihm: Meister, strafe doch deine Jünger!

39. Entónces algunos de los Fariseos de entre la multitud le dijeron: Maestro, reprende a tus discípulos.

39 И некоторые фарисеи из среды народа сказали Ему: Учитель! запрети ученикам Твоим.

40 Mutta hän vastasi ja sanoi: "Minä sanon teille: jos nämä olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat".

40 Hän vastasi ja sanoi (heille): "Sanon teille, että jos nämä olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat."

40. Ja hän vastaten sanoi heille: minä sanon teille: jos nämät vaikenevat, niin kivet pitää huutaman.

40. Hän wastais ja sanoi heille: Minä sanon teille: jos nämät waickenewat nijn kiwet pitä huutaman.

40. Hen wastasi ia sanoi heille/ Mine sanon teille/ Jos nämet waickeneuat/ cocta Kiuet pite hutaman. (Hän wastasi ja sanoi heille/ Minä sanoin teille/ Jos nämät waikenewat/ kohta kiwet pitää huutaman.)

40 καὶ ἀποκριθεὶς εἶπεν· Λέγω ὑμῖν ὅτι ἐὰν οὗτοι σιωπήσωσιν, οἱ λίθοι κεκράξονται. ( κaὶ ἀpοκrιtheὶs eἶpen: Légo ὑmῖn ὅtι ẻàn οὗtοι sιopísosιn, οἱ lίthοι κeκráksοntaι. )

και αποκριθεις ειπεν αυτοις λεγω υμιν οτι εαν ουτοι σιωπησωσιν οι λιθοι κεκραξονται 40 (kai apokritheis eipen aftois lego umin oti ean outoi siopisosin oi lithoi kekraxontai)

40 And he answered and said to them, I say to you°, that if these (disciples) are silent, (then) the stones will be crying out.</J>

40. And he answered and said unto them, I tell you that, if these should hold their peace, the stones would immediately cry out.

40. Er antwortete und sprach zu ihnen: Ich sage euch: Wo diese werden schweigen, so werden die Steine schreien.

40. Y él respondiendo, les dijo: Os digo que si estos callaren, las piedras clamarán.

40 Но Он сказал им в ответ: сказываю вам, что если они умолкнут, то камни возопиют.

41 Ja kun hän tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, itki hän sitä

41 Kun Hän tuli lähelle ja näki kaupungin, Hän itki sitä

41. Ja kuin hän lähemmä tuli, katsoi hän kaupungin päälle, itki häntä,

41. JA cuin hän lähemmä tuli cadzoi hän Caupungin päälle itki händä ja sanoi:

41. Ja quin hen lehestui/ catzoi hen Caupungin päle/ ia idki henen ylitzens ia sanoi/ (Ja kuin hän lähestyi/ katsoi hän kaupungin päälle/ ja itki hänen ylitsensä ja sanoi/)

41 καὶ ὡς ἤγγισεν, ἰδὼν τὴν πόλιν ἔκλαυσεν ἐπ’ αὐτῇ, λέγων ( κaὶ ὁs ἴggιsen, ἰdὸn tìn pόlιn ἔκlausen ẻp’ aὐtῖ, légon )

και ως ηγγισεν ιδων την πολιν εκλαυσεν επ αυτη 41 (kai os ingisen idon tin polin eklafsen ep afti)

41 And as he drew near, having seen the city, he wept over it,

41. And when he was come near, he beheld the city, and wept over it,

41. Und als er nahe hinzukam, sah er die Stadt an und weinte über sie

41. Y como llegó cerca, viendo la ciudad, lloró sobre ella,

41 И когда приблизился к городу, то, смотря на него, заплакал о нем

42 ja sanoi: "Jospa tietäisit sinäkin tänä päivänä, mikä rauhaasi sopii! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi salattu.

42 ja sanoi: "Jospa tietäisit sinäkin (edes) tänä päivänäsi,* mikä rauhaasi sopii! Mutta nyt se on salattuna silmiltäsi.

42. Ja sanoi: jos sinäkin tietäisit, niin sinä ajattelisit tosin tällä sinun ajallas, mitä sinun rauhaas sopis. Mutta nyt ovat ne kätketyt sinun silmäis edestä.

42. Jos sinäkin tiedäisit nijns ajattelisit tosin tällä sinun ajallas mitä sinun rauhas sopis. Mutta nyt owat ne kätketyt sinun silmäis edestä.

42. O ios sinekin tiedeisit/ nin sine aijattelisit telle tosin aijallas/ mitke sinun Rauhaas sopis. Mutta nyt ne ouat ketketyt sinun silmeis edest. (Oi jos sinäkin tietäisit/ niin sinä ajattelisit tällä tosin ajallasi/ mitkä sinun rauhaasi sopisi. Mutta nyt ne owat kätketyt sinun silmäisi edestä.)

42 ὅτι Εἰ ἔγνως καὶ σὺ καὶ γε ἐν τῇ ἡμέρᾳ σου ταύτῃ, τὰ πρὸς εἰρήνην σου! νῦν δὲ ἐκρύβη ἀπὸ ὀφθαλμῶν σου· ( ὅtι Εἰ ἔgnos κaὶ sὐ κaὶ ge ẻn tῖ ἱmérᾳ sοu taútΐ, tà prὸs eἰrínin sοu! nȗn dè ẻκrúbi ἀpὸ ὀfthalmõn sοu: )

λεγων οτι ει εγνως και συ και γε εν τη ημερα σου ταυτη τα προς ειρηνην σου νυν δε εκρυβη απο οφθαλμων σου 42 (legon oti ei egnos kai su kai ge en ti imera sou tafti ta pros eirinin sou nun de ekrubi apo ofthalmon sou)

42 saying, If you had known in this day, even you, for-sure, the things (which are) for your peace! But now they were hidden from your eyes.</J>

42. Saying, If thou hadst known, even thou, at least in this thy day, the things which belong unto thy peace! but now they are hid from thine eyes.

42. und sprach: Wenn doch auch du erkenntest zu dieser deiner Zeit, was zu deinem Frieden dient! Aber nun ist's vor deinen Augen verborgen.

42. Diciendo: ¡Ah, si tú conocieses, a lo menos en este tu día, lo que toca a tu paz! mas ahora está encubierto a tus ojos.

42 и сказал: о, если бы и ты хотя в сей твой день узнал, что служит к миру твоему! Но это сокрыто ныне от глаз твоих,

43 Sillä sinulle tulevat ne päivät, jolloin sinun vihollisesi sinut vallilla saartavat ja piirittävät sinut ja ahdistavat sinua joka puolelta;

43 Sillä sinulle tulevat päivät, jolloin vihollisesi sinut vallilla saartavat ja piirittävät sinut ja ahdistavat sinua joka puolelta

43. Sillä ne päivät pitää tuleman sinun ylitses, että sinun vihollises skantsaavat sinun, ja ympäri piirittävät sinun, ja ahdistavat sinun joka kulmalta,

43. Sillä ne päiwät pitä tuleman sinun ylidzes että sinun wihollises scandzawat sinun ja pijrittäwät sinun:

43. Sille ette ne peiuet pite tuleman sinun ylitzes/ ette sinun Wiholises ymberinskantzauat sinun/ ia piriteuet sinun/ (Sillä että ne päiwät pitää tuleman sinun ylitsesi/ että sinun wihollisesi ympäriinsä skantsaawat (wallilla saartawat) sinun/ ja piirittäwät sinun/)

43 ὅτι ἥξουσιν ἡμέραι ἐπὶ σὲ καὶ περιβαλοῦσιν οἱ ἐχθροί σου χάρακά σοι καὶ περικυκλώσουσί σε καὶ συνέξουσί σε πάντοθεν, ( ὅtι ἵksοusιn ἱméraι ẻpὶ sè κaὶ perιbalοȗsιn οἱ ẻchthrοί sοu cháraκá sοι κaὶ perικuκlósοusί se κaὶ sunéksοusί se pántοthen, )

οτι ηξουσιν ημεραι επι σε και περιβαλουσιν οι εχθροι σου χαρακα σοι και περικυκλωσουσιν σε και συνεξουσιν σε παντοθεν 43 (oti ixousin imerai epi se kai peribalousin oi echthroi sou charaka soi kai perikuklosousin se kai sunexousin se pantothen)

43 Because (the) days will be coming upon you, and your enemies will put a military-barrier around you and will surround you, and will crowd you on every-side,</J>

43. For the days shall come upon thee, that thine enemies shall cast a trench about thee, and compass thee round, and keep thee in on every side,

43. Denn es wird die Zeit über dich kommen, daß deine Feinde werden um dich und deine Kinder mit dir eine Wagenburg schlagen, dich belagern und an allen Orten ängsten;

43. Porque vendrán dias sobre tí, que tus enemigos te cercarán con trinchera; y te pondrán cerco, y de todas partes te pondrán en estrecho;

43 ибо придут на тебя дни, когда враги твои обложат тебя окопами и окружат тебя, и стеснят тебя отовсюду,

44 ja he kukistavat sinut maan tasalle ja surmaavat lapsesi, jotka sinussa ovat, eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle, sentähden ettet etsikkoaikaasi tuntenut."

44 ja kukistavat maan tasalle sinut lapsinesi,* eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle sen vuoksi, ettet tuntenut etsikkoaikaasi."

44. Ja maahan tasoittavat sinun ja sinun lapses, jotka sinussa ovat, ja ei jätä sinussa kiveä kiven päälle; ettet etsikkos aikaa tuntenut.

44. Ja ahdistawat sinun jocaculmalda ja maahan tasoittawat sinun ja sinun lapses jotca sinus owat ja ei jätä sinus kiwe kiwen päälle ettes sinun edzickos aica tundenut.

44. ia ahdistauat sinun iocakulmalda/ ia mahan tasoittauat sinun/ ia sinun Lapses/ iotca sinus ouat/ Ja eiuet iäte sinus Kiue Kiuen päle/ senwoxi ettet sine tundenut sinun Etzikos aica. (ja ahdistawat sinun joka kulmalta/ ja maahan tasoittawat sinun/ ja sinun lapsesi/ jotka sinussa owat/ Ja eiwät jätä sinussa kiweä kiwen päälle/ sen wuoksi ettet sinä tuntenut sinun etsikkosi aikaa.)

44 καὶ ἐδαφιοῦσί σε καὶ τὰ τέκνα σου ἐν σοί, καὶ οὐκ ἀφήσουσιν ἐν σοί λίθον ἐπὶ λίθῳ, ἀνθ’ ὧν οὐκ ἔγνως τὸν καιρὸν τῆς ἐπισκοπῆς σου. ( κaὶ ẻdafιοȗsί se κaὶ tà téκna sοu ẻn sοί, κaὶ οὐκ ἀfísοusιn ẻn sοί lίthοn ẻpὶ lίthǫ, ἀnth’ ổn οὐκ ἔgnos tὸn κaιrὸn tĩs ẻpιsκοpĩs sοu. )

και εδαφιουσιν σε και τα τεκνα σου εν σοι και ουκ αφησουσιν εν σοι λιθον επι λιθω ανθ ων ουκ εγνως τον καιρον της επισκοπης σου 44 (kai edafiousin se kai ta tekna sou en soi kai ouk afisousin en soi lithon epi litho anth on ouk egnos ton kairon tis episkopis sou)

44 and will be leveling you to the bedrock, and your children among you, and they will not be leaving in you one stone upon (another) stone, because you did not know the time of your visitation. {Mar 11:12-18 & Mat 21:18, 19, 12, 13 & Luk 19:45-48 Road from Bethany to Jerusalem Mon.}

44. And shall lay thee even with the ground, and thy children within thee; and they shall not leave in thee one stone upon another; because thou knewest not the time of thy visitation.

44. und werden dich schleifen und keinen Stein auf dem andern lassen, darum daß du nicht erkannt hast die Zeit, darin du heimgesucht bist.

44. Y te derribarán a tierra; y a tus hijos, los que están dentro de ti; y no dejarán en tí piedra sobre piedra; por cuanto no conociste el tiempo de tu visitación.

44 и разорят тебя, и побьют детей твоих в тебе, и не оставят в тебе камня на камне за то, что тыне узнал времени посещения твоего.

45 Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan myyjiä ulos

45 Mentyään pyhäkköön Hän alkoi ajaa ulos niitä, jotka (siellä) myivät (ja ostivat),

45. Ja hän meni sisälle templiin, rupesi ajamaan siitä ulos ostajia ja myyjiä,

45. JA hän meni Templijn rupeis ajaman ulos ostaita ja myypiä sanoden: kirjoitettu on:

45. Ja hen Templin siselkeui/ rupeis wlosaijaman henes Ostauit ia Myypie/ sanoden heille/ Kirioitettu ombi. (Ja hän templiin sisälle käwi/ rupesi ulos ajamaan hänessä ostawia ja myywiä/ sanoen heille/ kirjoitettu ompi.)

45 Καὶ εἰσελθὼν εἰς τὸ ἱερὸν ἤρξατο ἐκβάλλειν τοὺς πωλοῦντας ἐν αὐτῷ καὶ ἀγοράζοντας ( Κaὶ eἰselthὸn eἰs tὸ ἱerὸn ἴrksatο ẻκbálleιn tοὐs polοȗntas ẻn aὐtỡ κaὶ ἀgοrádzοntas )

και εισελθων εις το ιερον ηρξατο εκβαλλειν τους πωλουντας εν αυτω και αγοραζοντας 45 (kai eiselthon eis to ieron irxato ekballein tous polountas en afto kai agorazontas)

45 And having entered into the temple, he began to cast out those (who were) selling and buying in it,

45. And he went into the temple, and began to cast out them that sold therein, and them that bought;

45. Und er ging in den Tempel und fing an auszutreiben, die darin verkauften und kauften,

45. Y entrando en el templo, comenzó a echar fuera a todos los que vendían y compraban en él,

45 И, войдя в храм, начал выгонять продающих в нем и покупающих,

46 ja sanoi heille: "Kirjoitettu on: 'Minun huoneeni on oleva rukoushuone', mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."

46 ja sanoi heille: "On kirjoitettu: 'Minun huoneeni on* rukoushuone', mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."

46. Sanoen heille: kirjoitettu on: minun huoneeni on rukoushuone; mutta te olette sen tehneet ryövärien luolaksi.

46. Minun huonen on Rucoushuone mutta te oletta sen tehnet ryöwäritten luolaxi.

46. Minun Honen ombi yxi Rucoushone/ Mutta te oletta sen tehnyet Röueriten Lolaxi. (Minun huoneen ompi yksi rukoushuone/ Mutta te olette sen tehneet ryöwärien luolaksi.)

46 λέγων αὐτοῖς· Γέγραπται ὅτι ὁ οἶκός μου οἶκος προσευχῆς ἐστιν· ὑμεῖς δὲ αὐτὸν ἐποιήσατε σπήλαιον λῃστῶν. ( légon aὐtοῖs: Gégraptaι ὅtι ὁ οἶκόs mοu οἶκοs prοseuchĩs ẻstιn: ὑmeῖs dè aὐtὸn ẻpοιísate spílaιοn lΐstõn. )

λεγων αυτοις γεγραπται ο οικος μου οικος προσευχης εστιν υμεις δε αυτον εποιησατε σπηλαιον ληστων 46 (legon aftois gegraptai o oikos mou oikos prosefchis estin umeis de afton epoiisate spilaion liston)

46 saying to them, It has been written, 'My house will be a house of prayer, but you° made* it a den of robbers.’ {Isa 56:7 & Jer 7:11}

46. Saying unto them, It is written, My house is the house of prayer: but ye have made it a den of thieves.

46. und er sprach zu ihnen: Es steht geschrieben: "Mein Haus ist ein Bethaus"; ihr aber habt's gemacht zur Mördergrube.

46. Diciéndoles: Escrito está: Mi casa, casa de oración es; mas vosotros la habéis hecho cueva de ladrones.

46 говоря им: написано: дом Мой есть дом молитвы, а вы сделали его вертепом разбойников.

47 Ja hän opetti joka päivä pyhäkössä. Mutta ylipapit ja kirjanoppineet sekä kansan ensimmäiset miettivät, miten saisivat hänet surmatuksi;

47 Hän opetti joka päivä pyhäkössä. Mutta ylipapit ja kirjanoppineet sekä kansan ensimmäiset etsivät tilaisuutta surmatakseen Hänet.

47. Ja hän opetti joka päivä templissä, mutta pappein päämiehet ja kirjanoppineet ja kansan vanhimmat etsivät häntä surmataksensa,

47. Ja hän opetti jocapäiwä Templis. Mutta Pappein päämiehet ja Kirjanoppenet ja Canssan wanhimmat edzeit händä surmataxens.

47. Ja hen opetti iocapeiue Templis. Mutta ne Pappein pämiehet ia Kirianoppeneet/ ia Canssan Wanhimat etzeit hende cadhotaxens/ (Ja hän opetti jokapäiwä templissä. Mutta ne pappein päämiehet ja kirjanoppineet/ ja kansan wanhimmat etsit häntä kadotaksensa/)

47 Καὶ ἦν διδάσκων τὸ καθ’ ἡμέραν ἐν τῷ ἱερῷ· οἱ δὲ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ γραμματεῖς ἐζήτουν αὐτὸν ἀπολέσαι καὶ οἱ πρῶτοι τοῦ λαοῦ, ( Κaὶ ἶn dιdásκon tὸ κath’ ἱméran ẻn tỡ ἱerỡ: οἱ dè ἀrchιereῖs κaὶ οἱ grammateῖs ẻdzítοun aὐtὸn ἀpοlésaι κaὶ οἱ prõtοι tοȗ laοȗ, )

και ην διδασκων το καθ ημεραν εν τω ιερω οι δε αρχιερεις και οι γραμματεις εζητουν αυτον απολεσαι και οι πρωτοι του λαου 47 (kai in didaskon to kath imeran en to iero oi de archiereis kai oi grammateis ezitoun afton apolesai kai oi protoi tou laou)

47 Now he was teaching daily in the temple. But the high-priests and the scribes and the foremost ones of the people were seeking to destroy him.

47. And he taught daily in the temple. But the chief priests and the scribes and the chief of the people sought to destroy him,

47. Und er lehrte täglich im Tempel. Aber die Hohenpriester und Schriftgelehrten und die Vornehmsten im Volk trachteten ihm nach, wie sie ihn umbrächten;

47. Y enseñaba cada día en el templo; mas los príncipes de los sacerdotes, y los escribas, y los príncipes del pueblo procuraban matarle.

47 И учил каждый день в храме. Первосвященники же и книжники и старейшины народа искали погубить Его,

48 mutta he eivät keksineet, mitä tekisivät, sillä kaikki kansa riippui hänessä ja kuunteli häntä.

48 He eivät kuitenkaan keksineet mitä tekisivät, sillä kaikki kansa * pysytteli Hänen seurassaan* kuunnellen Häntä.

48. Ja ei tietäneet, mitä heidän piti tekemän; sillä kaikki kansa riippui hänessä, ja kuulivat häntä.

48. Ja ei tiennet mitä heidän piti tekemän: sillä caicki Canssa ripui hänes ja cuulit händä.

48. Ja ei leunet mite heiden tekemen pideis/ Sille ette caiki Ca'ssa ripuit henest/ ia cwlit hende. (Ja eiwät löytäneet mitä heidän tekemän pitäisi/ Sillä että kaikki kansa riipuit hänestä/ ja kuulit häntä.)

48 καὶ οὐχ εὕρισκον τὸ τί ποιήσουσιν· ὁ λαὸς γὰρ ἅπας ἐξεκρέματο αὐτοῦ ἀκούων. ( κaὶ οὐch eὕrιsκοn tὸ tί pοιísοusιn: ὁ laὸs gàr ἅpas ẻkseκrématο aὐtοȗ ἀκοúon. )

και ουχ ευρισκον το τι ποιησωσιν ο λαος γαρ απας εξεκρεματο αυτου ακουων 48 (kai ouch ebriskon to ti poiisosin o laos gar apas exekremato aftou akouon)

48 And they were not finding what they might do; for* the people were all hanging on him, listening.

48. And could not find what they might do: for all the people were very attentive to hear him.

48. und fanden nicht, wie sie ihm tun sollten, denn das Volk hing ihm an und hörte ihn.

48. Y no hallaban que hacerle, porque todo el pueblo estaba suspenso oyéndole.

48 и не находили, что бы сделать с Ним; потому что весьнарод неотступно слушал Его.