23 luku

Jeesus on Pilatuksen tutkittavana 1 – 7, on Herodeksen edessä 8 – 12 ja jälleen Pilatuksen edessä, joka tuomitsee hänet 13 – 25; hänet viedään Golgatalle 26 – 32 ja ristiinnaulitaan 33 – 43; hän antaa henkensä 44 – 49 ja hänet haudataan 50 – 56. (V. – 25vert. Matt.27:1 - 2, 11 – 26 )

1 Ja he nousivat, koko joukko, ja veivät hänet Pilatuksen eteen.

1 He nousivat koko joukko ja veivät Hänet Pilatuksen luo.

1. Ja kaikki heidän joukkonsa nousi ylös, ja he veivät hänen Pilatuksen tykö.

1. JA caicki joucko ylösnousi ja he weit hänen Pilatuxen eteen ja rupeisit candaman hänen päällens ja sanoit:

1.IA caiki se Joucko ylesnousi/ ia weit henen Pilatusen eten/ ia rupesit candaman hene' pälens/ ia sanoit/ (Ja kaikki se joukko ylös nousi/ ja weit hänen Pilatuksen eteen/ ja rupesit kantamaan hänen päällensä/ ja sanoit/)

1 Καὶ ἀναστὰν ἅπαν τὸ πλῆθος αὐτῶν ἤγαγον αὐτὸν ἐπὶ τὸν Πιλᾶτον. ( Κaὶ ἀnastàn ἅpan tὸ plĩthοs aὐtõn ἴgagοn aὐtὸn ẻpὶ tὸn Pιlãtοn. )

και ανασταν απαν το πληθος αυτων ηγαγεν αυτον επι τον πιλατον 1 (kai anastan apan to plithos afton igagen afton epi ton pilaton)

1 And all the multitude of them, having stood up, led him in front of Pilate. {Mar 15:2-5 & Mat 27:11-14 & Luk 23:2-5 & Joh 18:28b-38 Jerusalem early Fri. morning.}

1. And the whole multitude of them arose, and led him unto Pilate.

1. Und der ganze Haufe stand auf, und sie führten ihn vor Pilatus

1. Y LEVANTÁNDOSE todo la mul- titud de ellos, lleváronle a Pilato.

1 И поднялось все множество их, и повели Его к Пилату,

2 Ja he alkoivat syyttää häntä sanoen: "Tämän me olemme havainneet villitsevän kansaamme, kieltävän antamasta veroja keisarille ja sanovan itseään Kristukseksi, kuninkaaksi".

2 Ja he alkoivat syyttää Häntä sanoen: "Tämän olemme havainneet viettelevän kansaa* ja kieltävän antamasta keisarille veroja ja sanovan itseään Kristukseksi, kuninkaaksi."

2. Ja he rupesivat kantamaan hänen päällensä, sanoen: tämän me löysimme kansaa viettelevän ja kieltävän keisarille veroa antamasta ja sanovan itsensä olevan kuninkaan Kristuksen.

2. Tämän me löysimme Canssa wiettelemäst ja kieldämäst Keisarille wero andaman ja sanomast hänens olewan Cuningan Christuxen.

2. Temen me leusime Canssa willitzemest/ ia kieltemest Wero Keisarin andamast/ Ja sanopi Hene's oleuan Kuningan Christusen. (Tämän me löysimme kansaa willitsemästä/ ja kieltämästä weroa keisarin antamasta/ Ja sanoopi hänens olewan Kuninkaan Kristuksen.)

2 ἤρξαντο δὲ κατηγορεῖν αὐτοῦ λέγοντες· Τοῦτον εὕρομεν διαστρέφοντα τὸ ἔθνος καὶ κωλύοντα Καίσαρι φόρους διδόναι, λέγοντα ἑαυτὸν Χριστὸν βασιλέα εἶναι. ( ἴrksantο dè κatigοreῖn aὐtοȗ légοntes: Τοȗtοn eὕrοmen dιastréfοnta tὸ ἔthnοs κaὶ κolúοnta Κaίsarι fόrοus dιdόnaι, légοnta ἑautὸn Chrιstὸn basιléa eἶnaι. )

ηρξαντο δε κατηγορειν αυτου λεγοντες τουτον ευρομεν διαστρεφοντα το εθνος και κωλυοντα καισαρι φορους διδοναι λεγοντα εαυτον χριστον βασιλεα ειναι 2 (irxanto de katigorein aftou legontes touton ebromen diastrefonta to ethnos kai koluonta kaisari forous didonai legonta eafton christon basilea einai)

2 Now they began to accuse him, saying, We found this one perverting the nation and forbidding to give tribute to Caesar, and saying that he himself is Christ, a king.

2. And they began to accuse him, saying, We found this fellow perverting the nation, and forbidding to give tribute to Caesar, saying that he himself is Christ a King.

2. und fingen an, ihn zu verklagen, und sprachen: Diesen finden wir, daß er das Volk abwendet und verbietet, den Schoß dem Kaiser zu geben, und spricht, er sei ein König.

2. Y comenzaron a acusarle, diciendo: A éste hemos hallado que pervierte nuestra nación, y que veda dar tributo a César, diciendo que él es el Cristo el Rey.

2 и начали обвинять Его, говоря: мы нашли, что Он развращает народ наш и запрещает давать податькесарю, называя Себя Христом Царем.

3 Niin Pilatus kysyi häneltä sanoen: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Hän vastasi hänelle ja sanoi: "Sinäpä sen sanot".

3 Niin Pilatus kysyi Häneltä sanoen: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Hän vastasi hänelle ja sanoi: "Sinä sanot."

3. Niin Pilatus kysyi häneltä, sanoen: oletkos Juudalaisten kuningas? Hän vastasi häntä ja sanoi: sinäpä sen sanot.

3. Nijn Pilatus kysyi hänelle sanoden: oletcos Judalaisten Cuningas? Hän wastais händä ja sanoi: sinäpä sen sanot:

3. Nin Pilatus kysyi henelle sanode' Oleco sine se Judasten Kuningas? Nin wastasi hen hende/ ia sanoi/ Sinepe sen sanot. (Niin Pilatus kysyi häneltä sanoen. Oletko sinä se judasten kuningas? Niin wastasi hän häntä/ ja sanoi/ Sinäpä sen sanot.)

3 ὁ δὲ Πιλᾶτος ἠρώτησεν αὐτὸν λέγων· Σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων; ὁ δὲ ἀποκριθεὶς αὐτῷ ἔφη· Σὺ λέγεις. ( ὁ dè Pιlãtοs ἰrótisen aὐtὸn légon: Sὐ eἶ ὁ basιleὐs tõn Ἰοudaίon; ὁ dè ἀpοκrιtheὶs aὐtỡ ἔfi: Sὐ légeιs. )

ο δε πιλατος επηρωτησεν αυτον λεγων συ ει ο βασιλευς των ιουδαιων ο δε αποκριθεις αυτω εφη συ λεγεις 3 (o de pilatos epirotisen afton legon su ei o basilefs ton ioudaion o de apokritheis afto efi su legeis)

3 But Pilate asked him, saying, Are you the King of the Jews? Now he answered and said to him, You say (correctly).

3. And Pilate asked him, saying, Art thou the King of the Jews And he answered him and said, Thou sayest it.

3. Pilatus aber fragte ihn und sprach: Bist du der Juden König? Er antwortete und sprach: Du sagst es.

3. Entónces Pilato le preguntó, diciendo: ¿Eres tú el rey de los Judíos? Y respondiéndole él, dijo: Tú lo dices.

3 Пилат спросил Его: Ты Царь Иудейский? Он сказал ему в ответ: ты говоришь.

4 Pilatus sanoi ylipapeille ja kansalle: "En minä löydä mitään syytä tässä miehessä".

4 Pilatus sanoi ylipapeille ja kansalle: "En löydä mitään syytä tässä miehessä."

4. Mutta Pilatus sanoi pappein päämiehille ja kansalle: en minä löydä yhtään vikaa tässä ihmisessä.

4. Pilatus sanoi Pappein Päämiehille ja Canssalle: en minä löydä yhtän wica täsä Miehesä.

4. Pilatus sanoi Pappein Pämiehille ia Ca'salle/ Em mine leudhe ychte Wica tesse Miehese. (Pilatus sanoi pappein päämiehille ja kansalle/ En minä löydä yhtään wikaa tassä miehessä.)

4 ὁ δὲ Πιλᾶτος εἶπε πρὸς τοὺς ἀρχιερεῖς καὶ τοὺς ὄχλους ὅτι οὐδὲν εὑρίσκω αἴτιον ἐν τῷ ἀνθρώπῳ τούτῳ. ( ὁ dè Pιlãtοs eἶpe prὸs tοὐs ἀrchιereῖs κaὶ tοὐs ὄchlοus ὅtι οὐdèn eὑrίsκo aἴtιοn ẻn tỡ ἀnthrópǫ tοútǫ. )

ο δε πιλατος ειπεν προς τους αρχιερεις και τους οχλους ουδεν ευρισκω αιτιον εν τω ανθρωπω τουτω 4 (o de pilatos eipen pros tous archiereis kai tous ochlous ouden ebrisko aition en to anthropo touto)

4 Now Pilate said to the high-priests and the crowds, I am finding no crime in this man.

4. Then said Pilate to the chief priests and to the people, I find no fault in this man.

4. Pilatus sprach zu den Hohenpriestern und zum Volk: Ich finde keine Ursache an diesem Menschen.

4. Y Pilato dijo a los príncipes de los sacerdotes, y al pueblo: Ninguna culpa hallo en este hombre.

4 Пилат сказал первосвященникам и народу: я не нахожу никакой вины в этом человеке.

5 Mutta he ahdistivat yhä enemmän ja sanoivat: "Hän yllyttää kansaa opettaen kaikkialla Juudeassa, Galileasta alkaen tänne asti".

5 Mutta he äityivät ja sanoivat: "Hän kiihottaa kansaa opettaen kaikkialla Juudeassa, Galileasta alkaen tänne asti."

5. Mutta he kävivät päälle, sanoen: hän kehoittaa kansan, opettain koko Juudeassa, ja on ruvennut Galileasta hamaan tähän asti.

5. Nijn he hogit ja sanoit: Hän kehoitta Canssan opettain coco Judeas ja on ruwennut Galileast haman tähän asti.

5. Nin he hoghit ia sanoit/ Hen yleshärsytte Canssan opettain coko Judean makunnas/ ia on ruuenut Galileast/ haman tehen sian asti. (Niin he hoit ja sanoit/ Hän ylös härsyttää kansan opettain koko Judean maakunnassa/ ja on ruwennut Galileasta/ hamaan tähän sijaan asti.)

5 οἱ δὲ ἐπίσχυον λέγοντες ὅτι ἀνασείει τὸν λαὸν διδάσκων καθ’ ὅλης τῆς Ἰουδαίας, ἀρξάμενος ἀπὸ τῆς Γαλιλαίας ἕως ὧδε. ( οἱ dè ẻpίschuοn légοntes ὅtι ἀnaseίeι tὸn laὸn dιdásκon κath’ ὅlis tĩs Ἰοudaίas, ἀrksámenοs ἀpὸ tĩs Galιlaίas ἕos ổde. )

οι δε επισχυον λεγοντες οτι ανασειει τον λαον διδασκων καθ ολης της ιουδαιας αρξαμενος απο της γαλιλαιας εως ωδε 5 (oi de epischuon legontes oti anaseiei ton laon didaskon kath olis tis ioudaias arxamenos apo tis galilaias eos ode)

5 But they were insisting, saying, He is shaking up the people, teaching throughout the whole of Judea and beginning from Galilee, insofar as here. {Luk 23:6-12 Jerusalem early Fri. morning; no parallel.}

5. And they were the more fierce, saying, He stirreth up the people, teaching throughout all Jewry, beginning from Galilee to this place.

5. Sie aber hielten an und sprachen: Er hat das Volk erregt damit, daß er gelehrt hat hin und her im ganzen jüdischen Lande und hat in Galiläa angefangen bis hierher.

5. Mas ellos porfiaban, diciendo: Alborota al pueblo, enseñando por toda Judea, comenzando desde Galilea hasta aquí.

5 Но они настаивали, говоря, что Он возмущает народ, уча по всей Иудее, начиная от Галилеи до сего места.

6 Mutta kun Pilatus sen kuuli, kysyi hän, oliko mies galilealainen.

6 Mutta kun Pilatus *kuuli sanan Galilea*, hän kysyi, oliko mies galilealainen.

6. Mutta kuin Pilatus kuuli Galileaa manittavan, kysyi hän, josko hän Galileasta oli.

6. COsca Pilatus cuuli Galileata mainittawan kysyi hän jos hän Galileast oli.

6. Coska nyt Pilatus cwli mainittauan Galileat/ kysyi hen Jos hen Galileast oli. (Koska nyt Pilatus kuuli mainittawan Galilaet/ kysyi hän jos hän Galileasta oli.)

6 Πιλᾶτος δὲ ἀκούσας Γαλιλαίαν ἐπηρώτησεν εἰ ὁ ἄνθρωπος Γαλιλαῖός ἐστι· ( Pιlãtοs dè ἀκοúsas Galιlaίan ẻpirótisen eἰ ὁ ἄnthropοs Galιlaῖόs ẻstι: )

πιλατος δε ακουσας γαλιλαιαν επηρωτησεν ει ο ανθρωπος γαλιλαιος εστιν 6 (pilatos de akousas galilaian epirotisen ei o anthropos galilaios estin)

6 But (after) Pilate heard Galilee, he asked if the man is a Galilean.

6. When Pilate heard of Galilee, he asked whether the man were a Galilaean.

6. Da aber Pilatus Galiläa hörte, fragte er, ob er aus Galiläa wäre.

6. Entónces Pilato, oyendo de Galilea, preguntó si el hombre era Galileo.

6 Пилат, услышав о Галилее, спросил: разве Он Галилеянин?

7 Ja saatuaan tietää hänen olevan Herodeksen hallintoalueelta hän lähetti hänet Herodeksen eteen, joka hänkin niinä päivinä oli Jerusalemissa.

7 Saatuaan tietää Hänen olevan Herodeksen hallintoalueelta hän lähetti Hänet Herodeksen luo, kun hänkin niinä päivinä oli Jerusalemissa.

7. Ja kuin hän ymmärsi, että hän Herodeksen läänistä oli, lähetti hän hänen Herodeksen tykö, joka myös silloin oli Jerusalemissa.

7. Ja cuin hän ymmärsi että hän Herodexen läänistä oli lähetti hän hänen Herodexen tygö: sillä hän oli myös silloin Jerusalemis.

7. Ja quin hen ymmersi/ ette hen Herodesen Läniste oli/ lehetti hen henen Herodesen tyge/ Sille ette hen mös silloin oli Jerusalemis. (Ja kuin hän ymmärsi/ että hän Herodeksen läänistä oli/ lähetti hän hänen Herodeksen tykö/ Sillä että hän myös silloin oli Jerusalemissa.)

7 καὶ ἐπιγνοὺς ὅτι ἐκ τῆς ἐξουσίας Ἡρῴδου ἐστὶν, ἀνέπεμψεν αὐτὸν πρὸς Ἡρῴδην, ὄντα καὶ αὐτὸν ἐν Ἱεροσολύμοις ἐν ταύταις ταῖς ἡμέραις. ( κaὶ ẻpιgnοὐs ὅtι ẻκ tĩs ẻksοusίas Ἡródοu ẻstὶn, ἀnépempsen aὐtὸn prὸs Ἡródin, ὄnta κaὶ aὐtὸn ẻn Ἱerοsοlúmοιs ẻn taútaιs taῖs ἱméraιs. )

και επιγνους οτι εκ της εξουσιας ηρωδου εστιν ανεπεμψεν αυτον προς ηρωδην οντα και αυτον εν ιεροσολυμοις εν ταυταις ταις ημεραις 7 (kai epignous oti ek tis exousias irodou estin anepempsen afton pros irodin onta kai afton en ierosolumois en taftais tais imerais)

7 And when he fully knew that he is out of Herod’s authority, he sent him back to Herod, who himself was also in Jerusalem in these days.

7. And as soon as he knew that he belonged unto Herod's jurisdiction, he sent him to Herod, who himself also was at Jerusalem at that time.

7. Und als er vernahm, daß er unter des Herodes Obrigkeit gehörte, übersandte er ihn zu Herodes, welcher in den Tagen auch zu Jerusalem war.

7. Y como entendió que era de la jurisdicción de Heródes, le remitió a Heródes, el cual también estaba en Jerusalem en aquellos dias.

7 И, узнав, что Он из области Иродовой, послал Его к Ироду, который в эти дни был также в Иерусалиме.

8 Kun Herodes näki Jeesuksen, ihastui hän suuresti; sillä hän oli jo kauan aikaa halunnut nähdä häntä, koska oli kuullut hänestä, ja hän toivoi saavansa nähdä häneltä jonkin ihmeen.

8 Nähdessään Jeesuksen Herodes ihastui suuresti, sillä hän oli jo kauan halunnut nähdä Häntä, koska oli kuullut Hänestä (paljon) ja toivoi, että näkisi Hänen tekevän jonkin ihmeen.

8. Kuin Herodes näki Jesuksen, ihastui hän sangen suuresti; sillä hän oli jo kauvan aikaa häntä halainnut nähdäksensä, että hän oli paljon hänestä kuullut, ja toivoi häneltä jonkun ihmeen näkevänsä,

8. Cosca Herodes näki Jesuxen ihastui hän sangen suurest: sillä hän oli jo cauwan aica händä halainnut nähdäxens että hän oli paljon hänestä cuullut ja toiwoi häneldä jongun ihmen näkewäns.

8. Coska nyt Herodes näki Iesusen/ ihastui hen sangen/ Sille ette hen io cauuan halasi hende nädhexens/ Sille ette hen oli palion cwllut heneste/ ia toiwoi henelde iongun tunnusmerckin näkeuens. (Koska nyt Herodes näki Jesuksen/ ihastui hän sangen/ Sillä että hän jo kauan halasi häntä nähdäksensä/ Sillä että hän oli pajon kuullut hänestä/ ja toiwoi häneltä jonkun tunnusmerkin näkewänsä.)

8 ὁ δὲ Ἡρῴδης ἰδὼν τὸν Ἰησοῦν ἐχάρη λίαν· ἦν γὰρ ἐξ ἱκανοῦ θέλων ἰδεῖν αὐτὸν διὰ τὸ ἀκούειν αὐτὸν πολλὰ περὶ αὐτοῦ, καὶ ἤλπιζέ τι σημεῖον ἰδεῖν ὑπ’ αὐτοῦ γινόμενον. ( ὁ dè Ἡródis ἰdὸn tὸn Ἰisοȗn ẻchári lίan: ἶn gàr ẻks ἱκanοȗ thélon ἰdeῖn aὐtὸn dιà tὸ ἀκοúeιn aὐtὸn pοllà perὶ aὐtοȗ, κaὶ ἴlpιdzé tι simeῖοn ἰdeῖn ὑp’ aὐtοȗ gιnόmenοn. )

ο δε ηρωδης ιδων τον ιησουν εχαρη λιαν ην γαρ θελων εξ ικανου ιδειν αυτον δια το ακουειν πολλα περι αυτου και ηλπιζεν τι σημειον ιδειν υπ αυτου γινομενον 8 (o de irodis idon ton iisoun echari lian in gar thelon ex ikanou idein afton dia to akouein polla peri aftou kai ilpizen ti simeion idein up aftou ginomenon)

8 Now having seen Jesus, Herod rejoiced exceedingly; for* he was wishing (for) a considerable (time) to see him, because he was hoping to see some sign happening by him, hearing many things concerning him.

8. And when Herod saw Jesus, he was exceeding glad: for he was desirous to see him of a long season, because he had heard many things of him; and he hoped to have seen some miracle done by him.

8. Da aber Herodes Jesum sah, ward er sehr froh; denn er hätte ihn längst gern gesehen, denn er hatte viel von ihm gehört, und hoffte, er würde ein Zeichen von ihm sehen.

8. Y Heródes, viendo a Jesús, se holgó mucho; porque había mucho que le deseaba ver; porque había oido de él muchas cosas; y tenía esperanza que le vería hacer algún milagro.

8 Ирод, увидев Иисуса, очень обрадовался, ибо давно желал видеть Его, потому что много слышал о Нем, и надеялся увидеть от Него какое-нибудь чудо,

9 Ja hän teki Jeesukselle monia kysymyksiä; mutta tämä ei vastannut hänelle mitään.

9 Ja hän kysyi Häneltä monin sanoin, mutta Hän ei vastannut hänelle mitään.

9. Ja kysyi häneltä moninaisista; mutta ei hän mitään häntä vastannut.

9. Ja hän kysyi hänelle moninaisista mutta ei hän mitän händä wastannut.

9. Ja hen kysyi henelle moninaisist/ Mutta ei hen miteke henelle wastanut. (Ja hän kysyi häneltä moninaisista/ Mutta ei hän mitäkään hänelle wastannut.)

9 ἐπηρώτα δὲ αὐτὸν ἐν λόγοις ἱκανοῖς· αὐτὸς δὲ οὐδὲν ἀπεκρίνατο αὐτῷ. ( ẻpiróta dè aὐtὸn ẻn lόgοιs ἱκanοῖs: aὐtὸs dè οὐdèn ἀpeκrίnatο aὐtỡ. )

επηρωτα δε αυτον εν λογοις ικανοις αυτος δε ουδεν απεκρινατο αυτω 9 (epirota de afton en logois ikanois aftos de ouden apekrinato afto)

9 Now he was asking him (questions) with* considerable words, but he answered him nothing.

9. Then he questioned with him in many words; but he answered him nothing.

9. Und er fragte ihn mancherlei; er antwortete ihm aber nichts.

9. Y le preguntaba con muchas palabras; mas él nada le respondió.

9 и предлагал Ему многие вопросы, но Он ничего не отвечал ему.

10 Ja ylipapit ja kirjanoppineet seisoivat siinä ja syyttivät häntä kiivaasti.

10 Niin ylipapit ja kirjanoppineet seisoivat syyttäen Häntä kiivaasti.

10. Niin ylimmäiset papit ja kirjanoppineet seisoivat ja kantoivat kovin hänen päällensä.

10. Nijn ylimmäiset Papit ja Kirjanoppenet seisoit ja cannoit cowin hänen päällens.

10. Nin ne Ylimeiset Papit ia Kirianoppenuet seisoit ia cannoit hartast henen pälens. (Niin ne ylimmäiset papit ja kirjanoppineet seisoit ja kannoit hartaasti hänen päällensä.)

10 εἱστήκεισαν δὲ οἱ γραμματεῖς καὶ οἱ ἀρχιερεῖς ἐντόνως κατηγοροῦντες αὐτοῦ. ( eἱstíκeιsan dè οἱ grammateῖs κaὶ οἱ ἀrchιereῖs ẻntόnos κatigοrοȗntes aὐtοȗ. )

ειστηκεισαν δε οι αρχιερεις και οι γραμματεις ευτονως κατηγορουντες αυτου 10 (eistikeisan de oi archiereis kai oi grammateis eftonos katigorountes aftou)

10 Now the high-priests and the scribes stood, intensely accusing him.

10. And the chief priests and scribes stood and vehemently accused him.

10. Die Hohenpriester aber und Schriftgelehrten standen und verklagten ihn hart.

10. Y estaban los príncipes de los sacerdotes, y los escribas acusándole con gran porfía.

10 Первосвященники же и книжники стояли и усильно обвиняли Его.

11 Mutta Herodes joukkoineen kohteli häntä halveksivasti ja pilkkasi häntä; ja puetettuaan hänet loistavaan pukuun hän lähetti hänet takaisin Pilatuksen eteen.

11 Mutta Herodes sotilaineen kohteli Häntä halveksivasti ja pilkkasi Häntä, puki Hänet loistavaan pukuun ja lähetti Hänet takaisin Pilatukselle.

11. Mutta Herodes huovinensa katsoi hänen ylön, ja pilkkasi häntä, pani hänen päällensä valkian vaatteen, ja lähetti jälleen Pilatuksen tykö.

11. Mutta Herodes huowinens ylöncadzoit hänen ja pilckaisit händä pani hänen päällens walkian waatten ja lähetti jällens Pilatuxen tygö.

11. Mutta Herodes henen Houins cansa ylencatzoit/ ia pilcasit hende/ pani henen pälens Walkia' waattein/ ia iellenslehetti henen Pilatusen tyge. (Mutta Herodes hänen howinsa kanssa ylenkatsoit/ ja pilkkasit häntä/ pani hänen päällensä walkian waattein/ ja jällens lähetti hänen Pilatuksen tykö.)

11 ἐξουθενήσας δὲ αὐτὸν ὁ Ἡρῴδης σὺν τοῖς στρατεύμασιν αὐτοῦ καὶ ἐμπαίξας, περιβαλὼν αὐτὸν ἐσθῆτα λαμπρὰν ἀνέπεμψεν αὐτὸν τῷ Πιλάτῳ. ( ẻksοuthenísas dè aὐtὸn ὁ Ἡródis sὐn tοῖs strateúmasιn aὐtοȗ κaὶ ẻmpaίksas, perιbalὸn aὐtὸn ẻsthĩta lampràn ἀnépempsen aὐtὸn tỡ Pιlátǫ. )

εξουθενησας δε αυτον ο ηρωδης συν τοις στρατευμασιν αυτου και εμπαιξας περιβαλων αυτον εσθητα λαμπραν ανεπεμψεν αυτον τω πιλατω 11 (exouthenisas de afton o irodis sun tois stratebmasin aftou kai empaixas peribalon afton esthita lampran anepempsen afton to pilato)

11 Now Herod, together with his soldiers, having scorned and having mocked (him), and having dressed him in bright apparel, sent him back to Pilate.

11. And Herod with his men of war set him at nought, and mocked him, and arrayed him in a gorgeous robe, and sent him again to Pilate.

11. Aber Herodes mit seinem Hofgesinde verachtete und verspottete ihn, legte ihm ein weißes Kleid an und sandte ihn wieder zu Pilatus.

11. Mas Heródes con sus soldados le menospreció, y escarneció, vistiéndole de una ropa espléndida; y le volvió a enviar a Pilato.

11 Но Ирод со своими воинами, уничижив Его и насмеявшись над Ним, одел Его в светлую одежду и отослал обратно к Пилату.

12 Ja Herodes ja Pilatus tulivat sinä päivänä ystäviksi keskenään; he olivat näet ennen olleet toistensa vihamiehiä.

12 Ja *Pilatus ja Herodes* tulivat sinä päivänä ystäviksi keskenään. He olivat näet ennen olleet toistensa vihamiehiä.

12. Sinä päivänä tuli Pilatus ja Herodes ystäviksi keskenänsä; sillä he olivat ennen vihamiehet olleet keskenänsä.

12. Sinä päiwänä tuli Pilatus ja Herodes ystäwäxi keskenäns joiden wälillä ennen oli waino ollut.

12. Sinä peiuen tuli Pilatus ia Herodes keskenens ysteuexi/ Sille ennen oli waino heiden welillens. (Sinä päiwänä tuli Pilatus ja Herodes keskenänsä ystäwäksi/ Sillä ennen oli waino heidän wälillänsä.)

12 ἐγένοντο δὲ φίλοι ὅ τε Ἡρῴδης καὶ ὁ Πιλᾶτος ἐν αὐτῇ τῇ ἡμέρᾳ μετ’ ἀλλήλων· προϋπῆρχον γὰρ ἐν ἔχθρᾳ ὄντες πρὸς ἑαυτούς. ( ẻgénοntο dè fίlοι ὅ te Ἡródis κaὶ ὁ Pιlãtοs ẻn aὐtῖ tῖ ἱmérᾳ met’ ἀllílon: prοϋpĩrchοn gàr ẻn ἔchthrᾳ ὄntes prὸs ἑautοús. )

εγενοντο δε φιλοι ο τε πιλατος και ο ηρωδης εν αυτη τη ημερα μετ αλληλων προυπηρχον γαρ εν εχθρα οντες προς εαυτους 12 (egenonto de filoi o te pilatos kai o irodis en afti ti imera met allilon proupirchon gar en echthra ontes pros eaftous)

12 Now Pilate and Herod became friends with one another in that same day; for* they were formerly being in hostility toward themselves.

12. And the same day Pilate and Herod were made friends together: for before they were at enmity between themselves.

12. Auf den Tag wurden Pilatus und Herodes Freunde miteinander; denn zuvor waren sie einander feind.

12. Y fueron hechos amigos entre sí Pilato y Heródes en el mismo día; porque ántes eran enemigos entre sí.

12 И сделались в тот день Пилат и Ирод друзьями между собою, ибо прежде были во вражде друг с другом.

13 Niin Pilatus kutsui kokoon ylipapit ja hallitusmiehet ja kansan

13 Pilatus kutsui kokoon ylipapit ja hallitusmiehet ja kansan

13. Niin Pilatus kutsui kokoon ylimmäiset papit ja valtamiehet ja kansan.

13. NIin Pilatus cudzui cocon ylimmäiset Papit ja waldamiehet ja Canssan: ja sanoi heille:

13. Nin Pilatus ychtencutzui ne Ylimeiset Papit ia Waldamiehet ia Canssan/ ia sanoi heille/ (Niin Pilatus yhteen kutsui ne ylimmäiset papit ja waltamiehet ja kansan/ ja sanoi heille/)

13 Πιλᾶτος δὲ συγκαλεσάμενος τοὺς ἀρχιερεῖς καὶ τοὺς ἄρχοντας καὶ τὸν λαὸν ( Pιlãtοs dè sugκalesámenοs tοὐs ἀrchιereῖs κaὶ tοὐs ἄrchοntas κaὶ tὸn laὸn )

πιλατος δε συγκαλεσαμενος τους αρχιερεις και τους αρχοντας και τον λαον 13 (pilatos de sunkalesamenos tous archiereis kai tous archontas kai ton laon)

13 Now Pilate called together the high-priests and the rulers and the people,

13. And Pilate, when he had called together the chief priests and the rulers and the people,

13. Pilatus aber rief die Hohenpriester und die Obersten und das Volk zusammen

13. Entónces Pilato, convocando los príncipes de los sacerdotes, y los magistrados, y el pueblo,

13 Пилат же, созвав первосвященников и начальников и народ,

14 ja sanoi heille: "Te olette tuoneet minulle tämän miehen kansan yllyttäjänä; ja katso, minä olen teidän läsnäollessanne häntä tutkinut enkä ole havainnut tätä miestä syylliseksi mihinkään, mistä te häntä syytätte,

14 ja sanoi heille: "Olette tuoneet minulle tämän miehen kansan viettelijänä, ja katso, läsnäollessanne tutkittuani en ole havainnut tässä miehessä mitään sellaista syytä, mistä Häntä syytätte,

14. Ja sanoi heille: te olette tämän ihmisen minulle tuoneet niinkuin kansan häiritsiän, ja katso, minä olen häntä tutkinut teidän edessänne ja en löydä yhtään vikaa tässä ihmisessä, joista te kannatte hänen päällensä,

14. Te oletta tämän ihmisen minulle tuonet nijncuin Canssan häiridziän ja cadzo minä olen händä tutkinut teidän edesän ja en löydä yhtän wica hänesä josta te cannatte hänen päällens eikä Herodescan:

14. Te oletta temen Inhimisen minulle toneet/ ninquin Canssan heiritzijen/ Ja catzo/ Mine olen hende tutkinut teiden edesen/ ia en leudhe ychten Wica henesse/ iosta te cannat henen pälens/ Eike mös Herodes. (Te olette tämän ihmisen minulle tuoneet/ niinkuin kansan häiritsijän/ Ja katso/ Minä olen häntä tutkinut teidän edessän/ ja en löydä yhtään wikaa hänessä/ josta te kannat hänen päällensä/ Eikä myös Herodes.)

14 εἶπε πρὸς αὐτούς· Προσηνέγκατέ μοι τὸν ἄνθρωπον τοῦτον ὡς ἀποστρέφοντα τὸν λαόν, καὶ ἰδοὺ ἐγὼ ἐνώπιον ὑμῶν ἀνακρίνας οὐδὲν εὗρον ἐν τῷ ἀνθρώπῳ τούτῳ αἴτιον ὧν κατηγορεῖτε κατ’ αὐτοῦ. ( eἶpe prὸs aὐtοús: Prοsinégκaté mοι tὸn ἄnthropοn tοȗtοn ὁs ἀpοstréfοnta tὸn laόn, κaὶ ἰdοὐ ẻgὸ ẻnópιοn ὑmõn ἀnaκrίnas οὐdèn eὗrοn ẻn tỡ ἀnthrópǫ tοútǫ aἴtιοn ổn κatigοreῖte κat’ aὐtοȗ. )

ειπεν προς αυτους προσηνεγκατε μοι τον ανθρωπον τουτον ως αποστρεφοντα τον λαον και ιδου εγω ενωπιον υμων ανακρινας ουδεν ευρον εν τω ανθρωπω τουτω αιτιον ων κατηγορειτε κατ αυτου 14 (eipen pros aftous prosinenkate moi ton anthropon touton os apostrefonta ton laon kai idou ego enopion umon anakrinas ouden ebron en to anthropo touto aition on katigoreite kat aftou)

14 and said to them, You° brought this man to me, as one turning away the people (to riot), and behold, I examined him in your° sight, (and) did not find a crime in this man of which you° accuse against him.

14. Said unto them, Ye have brought this man unto me, as one that perverteth the people: and, behold, I, having examined him before you, have found no fault in this man touching those things whereof ye accuse him:

14. und sprach zu ihnen: Ihr habt diesen Menschen zu mir gebracht, als der das Volk abwende, und siehe, ich habe ihn vor euch verhört und finde an dem Menschen der Sache keine, deren ihr ihn beschuldiget;

14. Les dijo: Me habéis presentado a éste por hombre que pervierte al pueblo; y, he aquí, yo preguntando delante de vosotros, no he hallado alguna culpa en este hombre de aquellas de que le acusais.

14 сказал им: вы привели ко мне человека сего, как развращающего народ; и вот, я при вас исследовал и не нашел человека сего виновным ни в чем том, в чем вы обвиняете Его;

15 eikä Herodeskaan, sillä hän lähetti hänet takaisin meille. Ja katso, hän ei ole tehnyt mitään, mikä ansaitsee kuoleman.

15 eikä Herodeskaan* — lähetinhän teidät hänen luokseen*. Ja katso, Hän ei ole tehnyt mitään, mikä ansaitsee kuoleman.

15. Eikä Herodeskaan; sillä minä lähetin teidät hänen tykönsä, ja katso, ei häneltä yhtään hengen rikosta ole tehty.

15. Sillä minä lähetin teidän hänen tygöns ja cadzo ei hänestä yhtän hengen ricosta löytty:

15. Sille mine lehetin teiden henen tygens/ Ja catzo/ Ei miten Hengenricost heneste leutty/ (Sillä minä lähetin teidän hänen tykönsä/ Ja katso/ Ei mitään henkirikosta hänestä löydetty/)

15 ἀλλ’ οὐδὲ Ἡρῴδης· ἀνέπεμψα γὰρ ὑμᾶς πρὸς αὐτὸν· καὶ ἰδοὺ οὐδὲν ἄξιον θανάτου ἐστὶ πεπραγμένον αὐτῷ. ( ἀll’ οὐdè Ἡródis: ἀnépempsa gàr ὑmãs prὸs aὐtὸn: κaὶ ἰdοὐ οὐdèn ἄksιοn thanátοu ẻstὶ pepragménοn aὐtỡ. )

αλλ ουδε ηρωδης ανεπεμψα γαρ υμας προς αυτον και ιδου ουδεν αξιον θανατου εστιν πεπραγμενον αυτω 15 (all oude irodis anepempsa gar umas pros afton kai idou ouden axion thanatou estin pepragmenon afto)

15 But even Herod (found nothing). For* he sent him back to you°, and behold, nothing worthy of death has been done by him.

15. No, nor yet Herod: for I sent you to him; and, lo, nothing worthy of death is done unto him.

15. Herodes auch nicht, denn ich habe euch zu ihm gesandt, und siehe, man hat nichts auf ihn gebracht, das des Todes wert sei.

15. Y ni aun Heródes; porque os remití a él; y he aquí, que ninguna cosa digna de muerte se le ha hecho.

15 и Ирод также, ибо я посылал Его к нему; и ничего не найдено в Нем достойного смерти;

16 Kuritettuani häntä minä siis hänet päästän."

16 Kuritettuani Häntä minä siis Hänet päästän.”

16. Sentähden tahdon minä hänen rangaistuna päästää.

16. Sentähden tahdon minä hänen rangaistuna päästä.

16. Senteden mine tadhon henen rangaistuna päste. (Sentähden minä tahdon hänen rangaistuna päästää.)

16 παιδεύσας οὖν αὐτὸν ἀπολύσω. ( paιdeúsas οȗn aὐtὸn ἀpοlúso. )

παιδευσας ουν αυτον απολυσω 16 (paidefsas oun afton apoluso)

16 Therefore, (after) I (have) disciplined him, I will be releasing (him).

16. I will therefore chastise him, and release him.

16. Darum will ich ihn züchtigen und loslassen.

16. Le soltaré pues castigado.

16 итак, наказав Его, отпущу.

17 ( Mutta hänen piti kulloinkin juhlan aikana päästää yksi vanki irti.)

17 (, sillä hänen täytyi juhlassa päästää heille yksi vanki).

17. Mutta hänen piti joka juhlana päästämän heille yhden vallallensa.

17. Sillä hänen piti joca juhlana päästämän heille yhden wallallens.

17. Sille henen piti ioca Juhlana pästemen heille yhden wallalens. (Sillä hänen piti joka juhlana päästämän heille yhden wallallansa.)

17 ἀνάγκην δὲ εἶχεν ἀπολύειν αὐτοῖς κατὰ ἑορτὴν ἕνα. ( ἀnágκin dè eἶchen ἀpοlúeιn aὐtοῖs κatà ἑοrtìn ἕna. )

αναγκην δε ειχεν απολυειν αυτοις κατα εορτην ενα 17 (anankin de eichen apoluein aftois kata eortin ena)

17 But, he had to release to them one prisoner at the feast (by) necessity.

17. For of necessity he must release one unto them at the feast.)

17. (Denn er mußte ihnen einen nach der Gewohnheit des Festes losgeben.)

17. Y tenía necesidad de soltarles uno en la fiesta.

17 А ему и нужно было для праздника отпустить им одного узника .

18 Niin he huusivat kaikki yhdessä, sanoen: "Vie pois tämä, mutta päästä meille Barabbas!"

18 Niin he huusivat kaikki yhdessä sanoen: "Vie pois tämä, mutta päästä meille Barabbas!"

18. Niin koko joukko huusi ja sanoi: ota tämä pois, ja päästä meille Barabbas,

18. Nijn coco joucko huusi ja sanoi: ota tämä pois ja päästä meille Barrabas.

18. Nin hwsi coko Joucko ia sanoi/ Ota pois teme/ Ja päste meille Barrabas. (Niin huusi koko joukko ja sanoi/ Ota pois tämä/ Ja päästä meille Barrabas.)

18 ἀνέκραξαν δὲ παμπληθεὶ λέγοντες· Αἶρε τοῦτον, ἀπόλυσον δὲ ἡμῖν Βαραββᾶν· ( ἀnéκraksan dè pamplitheὶ légοntes: Αἶre tοȗtοn, ἀpόlusοn dè ἱmῖn Barabbãn: )

ανεκραξαν δε παμπληθει λεγοντες αιρε τουτον απολυσον δε ημιν τον βαραββαν 18 (anekraxan de pamplithei legontes aire touton apoluson de imin ton barabban)

18 But they cried out altogether, saying, Take this one and release Barabbas to us.

18. And they cried out all at once, saying, Away with this man, and release unto us Barabbas:

18. Da schrie der ganze Haufe und sprach: Hinweg mit diesem und gib uns Barabbas los!

18. Y toda la multitud dió voces a una, diciendo: Afuera con éste, y suéltanos a Barrabás:

18 Но весь народ стал кричать:смерть Ему! а отпусти нам Варавву.

19 Tämä oli heitetty vankeuteen kaupungissa tehdystä kapinasta sekä murhasta.

19 Tämä oli heitetty vankilaan eräästä kaupungissa syntyneestä kapinasta ja murhasta.

19. Joka oli kapinan ja miestapoin tähden, kuin kaupungissa tapahtunut oli, vankiuteen heitetty.

19. Joca oli capinan ja miestapon tähden cuin Caupungis tapahtunut otl fangiuxeen heitetty.

19. Joca oli yhden Capinan tedhen/ quin Caupungis oli tapactanut/ ia Miestapun tedhen/ Fangiuxen heitettu. (Joka oli yhden kapinan tähden/ kuin kaupungissa oli tapahtunut/ ja miestapon tähden/ wankeukseen heitetty.)

19 ὅστις ἦν διὰ στάσιν τινὰ γενομένην ἐν τῇ πόλει καὶ φόνον βεβλημένος εἰς τὴν φυλακὴν. ( ὅstιs ἶn dιà stásιn tιnà genοménin ẻn tῖ pόleι κaὶ fόnοn bebliménοs eἰs tìn fulaκìn. )

οστις ην δια στασιν τινα γενομενην εν τη πολει και φονον βεβλημενος εις φυλακην 19 (ostis in dia stasin tina genomenin en ti polei kai fonon beblimenos eis fulakin)

19 (He was one) who had been cast into prison because of a certain riot, which happened in the city, and (for) murder.

19. Who for a certain sedition made in the city, and for murder, was cast into prison.)

19. (welcher war um eines Aufruhrs, so in der Stadt geschehen war, und um eines Mordes willen ins Gefängnis geworfen.)

19. (El cual había sido echado en la cárcel por una sedición hecha en la ciudad, y una muerte.)

19 Варавва был посажен в темницу за произведенное в городе возмущение и убийство.

20 Niin Pilatus taas puhui heille, koska hän tahtoi päästää Jeesuksen irti.

20 Niin Pilatus jälleen puhutteli heitä, koska hän halusi päästää Jeesuksen.

20. Niin Pilatus taas puhui heille ja tahtoi Jesuksen päästää.

20. Nijn Pilatus taas puhui heille ja tahdoi Jesuxen päästä.

20. Nin taas Pilatus puhui heiden tygens/ Ja tahdoi Iesusen päste. (Niin taas Pilatus puhui heidän tykönsä/ Ja tahtoi Jesuksen päästää.)

20 πάλιν οὖν ὁ Πιλᾶτος προσεφώνησε, θέλων ἀπολῦσαι τὸν Ἰησοῦν. ( pálιn οȗn ὁ Pιlãtοs prοsefónise, thélon ἀpοlȗsaι tὸn Ἰisοȗn. )

παλιν ουν ο πιλατος προσεφωνησεν θελων απολυσαι τον ιησουν 20 (palin oun o pilatos prosefonisen thelon apolusai ton iisoun)

20 Therefore Pilate shouted to (them) again, wishing to release Jesus.

20. Pilate therefore, willing to release Jesus, spake again to them.

20. Da rief Pilatus abermals ihnen zu und wollte Jesum loslassen.

20. Y les habló otra vez Pilato, queriendo soltar a Jesús.

20 Пилат снова возвысил голос, желаяотпустить Иисуса.

21 Mutta he huusivat vastaan ja sanoivat: "Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse hänet!"

21 Mutta he huusivat sanoen: "Naulitse ristiin, naulitse Hänet ristiin!"

21. Mutta he huusivat sitä vastaan, sanoen: ristiinnaulitse, ristiinnaulitse häntä!

21. Mutta he huusit ja sanoit: ristinnaulidze ristinnaulidze händä.

21. Mutta he hwsit ia sanoit/ Ristinnaulitze/ Ristinnaulitze hende. (Mutta he huusit ja sanoit/ Ristiinnaulitse/ Ristiinnaulitse häntä.)

21 οἱ δὲ ἐπεφώνουν λέγοντες· Σταύρωσον σταύρωσον αὐτόν. ( οἱ dè ẻpefónοun légοntes: Staúrosοn staúrosοn aὐtόn. )

οι δε επεφωνουν λεγοντες σταυρωσον σταυρωσον αυτον 21 (oi de epefonoun legontes stabroson stabroson afton)

21 But they were shouting out, saying, Crucify (him)! Crucify him!

21. But they cried, saying, Crucify him, crucify him.

21. Sie riefen aber und sprachen: Kreuzige, kreuzige ihn!

21. Mas ellos volvían a dar voces, diciendo: Crucifícale, Crucifícale.

21 Но они кричали: распни, распни Его!

22 Niin hän puhui heille kolmannen kerran: "Mitä pahaa hän sitten on tehnyt? En ole havainnut hänessä mitään, mistä hän ansaitsisi kuoleman. Kuritettuani häntä minä siis hänet päästän."

22 Ja hän sanoi heille kolmannen kerran: "Mitä pahaa Hän sitten on tehnyt? En ole havainnut Hänessä mitään kuolemanrikosta. Kuritettuani minä siis Hänet päästän."

22. Mutta hän sanoi kolmannen kerran heille: mitäs hän pahaa teki? en minä löydä yhtään hengenrikosta hänessä: sentähden tahdon minä häen rangaistuna päästää.

22. Mutta hän sanoi colmannen kerran heille: mitästä hän paha tehnyt on? en minä löydä yhtän hengen ricosta hänes: sentähden tahdon minä hänen rangaistuna päästä.

22. Mutta hen colmanen kerdhan sanoi heille/ Mite sis teme paha tehnyt on? Em mine ychten Hengenrickost leudhe henes/ Sentedhen mine tadon henen rangastuna päste. (Mutta hän kolmannen kerran sanoi heille/ Mitä siis tämä pahaa tehnyt on? En minä yhtään hengenrikosta löydä hänessä/ Sentähden minä tahdon hänen rangaistuna päästää.)

22 ὁ δὲ τρίτον εἶπε πρὸς αὐτούς· Τί γὰρ κακὸν ἐποίησεν οὗτος; οὐδὲν ἄξιον θανάτου εὗρον ἐν αὐτῷ· παιδεύσας οὖν αὐτὸν ἀπολύσω. ( ὁ dè trίtοn eἶpe prὸs aὐtοús: Τί gàr κaκὸn ẻpοίisen οὗtοs; οὐdèn ἄksιοn thanátοu eὗrοn ẻn aὐtỡ: paιdeúsas οȗn aὐtὸn ἀpοlúso. )

ο δε τριτον ειπεν προς αυτους τι γαρ κακον εποιησεν ουτος ουδεν αιτιον θανατου ευρον εν αυτω παιδευσας ουν αυτον απολυσω 22 (o de triton eipen pros aftous ti gar kakon epoiisen outos ouden aition thanatou ebron en afto paidefsas oun afton apoluso)

22 Now he said to them the third-time, For* what evil did this one do? I did not find a crime (worthy) of death in him; therefore, (after) I (have) disciplined him, I will be releasing (him).

22. And he said unto them the third time, Why, what evil hath he done? I have found no cause of death in him: I will therefore chastise him, and let him go.

22. Er aber sprach zum drittenmal zu ihnen: Was hat denn dieser Übles getan? Ich finde keine Ursache des Todes an ihm; darum will ich ihn züchtigen und loslassen.

22. Y él les dijo la tercera vez: ¿Por qué? ¿Qué mal ha hecho éste? ninguna culpa de muerte he hallado en él: le castigaré pues, y le soltaré.

22 Он в третий раз сказал им: какое же зло сделал Он? я ничего достойного смерти не нашел в Нем; итак, наказав Его, отпущу.

23 Mutta he ahdistivat häntä suurilla huudoilla, vaatien Jeesusta ristiinnaulittavaksi; ja heidän huutonsa pääsivät voitolle.

23 Mutta he ahdistivat häntä kovin huudoin, vaatien Jeesusta* ristiin naulittavaksi. Ja heidän ja ylipappien huudot pääsivät voitolle.

23. Mutta he kävivät päälle suurella äänellä, pyytäin häntä ristiinnaulittaa. Ja heidän ja ylimmäisten pappein ääni sai vallan.

23. Mutta he hogit suurella änellä pyytäin händä ristinnnaulitta. Ja heidän ja ylimmäisten Pappein äni sai wallan.

23. Mutta he hoghit swrella änelle/ pytedhen hende Ristinnaulita. Ja heiden ia Ylimeisten Pappein äni szai wallan. (Mutta he hoit suurella äänellä/ pyytäen häntä ristiinnaulita. Ja heidän ja ylimmäisten pappein ääni sai wallan.)

23 οἱ δὲ ἐπέκειντο φωναῖς μεγάλαις αἰτούμενοι αὐτὸν σταυρωθῆναι, καὶ κατίσχυον αἱ φωναὶ αὐτῶν καὶ τῶν ἀρχιερέων. ( οἱ dè ẻpéκeιntο fonaῖs megálaιs aἰtοúmenοι aὐtὸn staurothĩnaι, κaὶ κatίschuοn aἱ fonaὶ aὐtõn κaὶ tõn ἀrchιeréon. )

οι δε επεκειντο φωναις μεγαλαις αιτουμενοι αυτον σταυρωθηναι και κατισχυον αι φωναι αυτων και των αρχιερεων 23 (oi de epekeinto fonais megalais aitoumenoi afton stabrothinai kai katischuon ai fonai afton kai ton archiereon)

23 But they were urgently asking with loud voices (for) him to be crucified. And their voices and (those) of the high-priests were prevailing.

23. And they were instant with loud voices, requiring that he might be crucified. And the voices of them and of the chief priests prevailed.

23. Aber sie lagen ihm an mit großem Geschrei und forderten, daß er gekreuzigt würde. Und ihr und der Hohenpriester Geschrei nahm überhand.

23. Mas ellos instaban a grandes voces, pidiendo que fuese crucificado; y las voces de ellos, y de los príncipes de los sacerdotes prevalecieron.

23 Но они продолжали с великим криком требовать, чтобы Он был распят; и превозмог крик их и первосвященников.

24 Niin Pilatus tuomitsi heidän vaatimuksensa täytettäväksi.

24 Niin Pilatus tuomitsi heidän vaatimuksensa täytettäväksi.

24. Ja Pilatus tuomitsi heidän anomisensa jälkeen,

24. JA Pilatus duomidzi heidän anomisens jälken:

24. Ja Pilatus domitzi/ heiden anomisens ielkin/ (Ja Pilatus tuomitsi/ heidän anomisensa jälkeen/)

24 ὁ δὲ Πιλᾶτος ἐπέκρινε γενέσθαι τὸ αἴτημα αὐτῶν, ( ὁ dè Pιlãtοs ẻpéκrιne genésthaι tὸ aἴtima aὐtõn, )

ο δε πιλατος επεκρινεν γενεσθαι το αιτημα αυτων 24 (o de pilatos epekrinen genesthai to aitima afton)

24 But Pilate decided their request (was) to happen.

24. And Pilate gave sentence that it should be as they required.

24. Pilatus aber urteilte, daß ihr Bitte geschähe,

24. Entónces Pilato juzgó que se hiciese lo que ellos pedían.

24 И Пилат решил быть по прошению их,

25 Ja hän päästi irti sen, joka kapinasta ja murhasta oli vankeuteen heitetty ja jota he vaativat, mutta Jeesuksen hän antoi alttiiksi heidän mielivallallensa.

25 Ja hän päästi (heille) irti kapinasta ja murhasta vankilaan heitetyn, jota he vaativat, mutta Jeesuksen hän antoi alttiiksi heidän mielivallalleen.

25. Ja päästi sen heille, joka kapinan ja miestapon tähden oli vankiuteen heitetty, jota he anoivat; mutta Jesuksen antoi hän heidän haltuunsa.

25. Ja päästi sen heille joca capinan ja miestapon tähden oli fangiuxeen heitetty jota he anoitkin. Mutta Jesuxen andoi hän heidän halduns.

25. Ja pästi sen heille ioca Capinan ia Miestapon tedhen oli Fangiuxen heitettu/ iota he anoit. Mutta Iesum hen annoi heiden haltuns. (Ja päästi sen heille joka kapinan ja miestapon tähden oli wankeukseen heitetty/ jota he anoit. Mutta Jesuksen hän antoi heidän haltuunsa.)

25 ἀπέλυσε δὲ αὐτοῖς τὸν Βαραββᾶν τὸν διὰ στάσιν καὶ φόνον βεβλημένον εἰς τὴν φυλακὴν, ὃν ᾐτοῦντο, τὸν δὲ Ἰησοῦν παρέδωκε τῷ θελήματι αὐτῶν. ( ἀpéluse dè aὐtοῖs tὸn Barabbãn tὸn dιà stásιn κaὶ fόnοn bebliménοn eἰs tìn fulaκìn, ὃn ᾐtοȗntο, tὸn dè Ἰisοȗn parédoκe tỡ thelímatι aὐtõn. )

απελυσεν δε αυτοις τον δια στασιν και φονον βεβλημενον εις την φυλακην ον ητουντο τον δε ιησουν παρεδωκεν τω θεληματι αυτων 25 (apelusen de aftois ton dia stasin kai fonon beblimenon eis tin fulakin on itounto ton de iisoun paredoken to thelimati afton)

25 Now he released the one who had been cast into the prison because of riot and murder, whom they were asking for, but he gave up Jesus to their will. {Mar 15:20-23 & Mat 27:31-34 & Luk 23:26-33 & Joh 19:17 Road to the Cross, Fri. morning.}

25. And he released unto them him that for sedition and murder was cast into prison, whom they had desired; but he delivered Jesus to their will.

25. und ließ den los, der um Aufruhrs und Mordes willen war ins Gefängnis geworfen, um welchen sie baten; aber Jesum übergab er ihrem Willen.

25. Y les soltó a aquel que había sido echado en la cárcel por sedición y una muerte, al cual habían pedido; mas entregó a Jesús a la voluntad de ellos.

25 и отпустил им посаженного за возмущение и убийство в темницу, которого они просили; а Иисуса предал в их волю.

26 Ja viedessään häntä pois he saivat käsiinsä Simonin, erään kyreneläisen, joka tuli vainiolta; ja hänen olalleen he panivat ristin kannettavaksi Jeesuksen jäljessä.

26 Kuljettaessaan Häntä pois he saivat käsiinsä Simonin, erään kyreneläisen, joka tuli vainiolta. Hänen päälleen he panivat ristin Jeesuksen jäljessä kannettavaksi.

26. Ja kuin he hänen veivät ulos, käsittivät he yhden, Simonin Kyrenistä, joka maalta tuli, ja panivat hänen päällensä ristin, sitä Jesuksen jäljessä kantamaan.

26. JA cuin he hänen ulosweit käsitit he Simonin Kyrenist joca pellolda tuli ja panit hänen ristiä Jesuxen jäljes candaman.

26. Ja quin he henen wlosweit/ käsitit he yhden/ Simonan Kyreniast/ ioca Pellolda tuli/ ia panit Ristin hene' pälens/ candaman Iesusen ieliest. (Ja kuin he hänen ulosweit/ käsitit he yhden/ Simonin Kyreniasta/ joka pellolta tuli/ ja panit ristin hänen päällensä/ kantamaan Jesuksen jäljestä.)

26 Καὶ ὡς ἀπήγαγον αὐτόν, ἐπιλαβόμενοι Σίμωνός τινος Κυρηναίου, ἐρχομένου ἀπ’ ἀγροῦ, ἐπέθηκαν αὐτῷ τὸν σταυρὸν φέρειν ὀπίσω τοῦ Ἰησοῦ. ( Κaὶ ὁs ἀpígagοn aὐtόn, ẻpιlabόmenοι Sίmonόs tιnοs Κurinaίοu, ẻrchοménοu ἀp’ ἀgrοȗ, ẻpéthiκan aὐtỡ tὸn staurὸn féreιn ὀpίso tοȗ Ἰisοȗ. )

και ως απηγαγον αυτον επιλαβομενοι σιμωνος τινος κυρηναιου του ερχομενου απ αγρου επεθηκαν αυτω τον σταυρον φερειν οπισθεν του ιησου 26 (kai os apigagon afton epilabomenoi simonos tinos kurinaiou tou erchomenou ap agrou epethikan afto ton stabron ferein opisthen tou iisou)

26 And as they led him away, they grabbed someone (named) Simon from Cyrene, coming from the rural-area, and they placed the cross on him to carry it behind Jesus.

26. And as they led him away, they laid hold upon one Simon, a Cyrenian, coming out of the country, and on him they laid the cross, that he might bear it after Jesus.

26. Und als sie ihn hinführten, ergriffen sie einen, Simon von Kyrene, der kam vom Felde, und legten das Kreuz auf ihn, daß er's Jesu nachtrüge.

26. Y llevándole, tomaron a un Simón, Cireneo, que venía del campo, y le pusieron encima la cruz para que la llevase en pos de Jesús.

26 И когда повели Его, то, захватив некоего СимонаКиринеянина, шедшего с поля, возложили на него крест, чтобы нес за Иисусом.

27 Ja häntä seurasi suuri joukko kansaa, myös naisia, jotka valittivat ja itkivät häntä.

27 Ja Häntä seurasi suuri joukko kansaa, naisiakin, jotka (myös) valittivat ja itkivät Häntä.

27. Mutta häntä seurasi suuri joukko kansaa ja vaimoja, jotka häntä itkivät ja parkuivat.

27. MUtta händä seurais suuri joucko Canssa ja waimoja jotca händä itkit ja parguit.

27. Mutta hende seurasi swri Joucko Canssa ia Waimoija/ iotca mös idkit ia parghuit hende. (Mutta häntä seurasi suuri joukko kansaa ja waimoja/ jotka myös itkit ja parkuit häntä.)

27 Ἠκολούθει δὲ αὐτῷ πολὺ πλῆθος τοῦ λαοῦ καὶ γυναικῶν, αἳ καὶ ἐκόπτοντο καὶ ἐθρήνουν αὐτόν. ( Ἠκοlοútheι dè aὐtỡ pοlὐ plĩthοs tοȗ laοȗ κaὶ gunaικõn, aἳ κaὶ ẻκόptοntο κaὶ ẻthrínοun aὐtόn. )

ηκολουθει δε αυτω πολυ πληθος του λαου και γυναικων αι και εκοπτοντο και εθρηνουν αυτον 27 (ikolouthei de afto polu plithos tou laou kai gunaikon ai kai ekoptonto kai ethrinoun afton)

27 Now a large multitude of the people, and of women, were also following him. They were grieving and mourning (for) him.

27. And there followed him a great company of people, and of women, which also bewailed and lamented him.

27. Es folgte ihm aber nach ein großer Haufe Volks und Weiber, die beklagten und beweinten ihn.

27. Y le seguía grande multitud de pueblo, y de mujeres, las cuales le lloraban, y lamentaban.

27 И шло за Ним великое множество народа и женщин, которые плакали и рыдали о Нем.

28 Niin Jeesus kääntyi heihin ja sanoi: "Jerusalemin tyttäret, älkää minua itkekö, vaan itkekää itseänne ja lapsianne.

28 Kääntyen heihin Jeesus sanoi: "Jerusalemin tyttäret, älkää minua itkekö, vaan itkekää itseänne ja lapsianne.

28. Niin Jesus käänsi itsensä heidän puoleensa, ja sanoi: Jerusalemin tyttäret, älkäät minua itkekö, vaan itkekäät itse teitänne ja teidän lapsianne;

28. Nijn Jesus käänsi idzens heidän puoleens ja sanoi: Jerusalemin tyttäret älkät minua itkekö waan itkekät idze teitän ja teidän lapsianne.

28. Nin Iesus kiensijn heiden poleens/ ia sanoi/ Te Jerusalemin Tytteret/ elket idkekö minu' ylitzen/ Waan idkeket itze teiden ylitzen/ ia teiden Lastenne ylitze/ (Niin Jesus kääntyi heidän puoleensa/ ja sanoi/ Te Jerusalemin tyttäret/ älkäät itkekö minun ylitsen/ Waan itkekäät itse teidän ylitsen/ ja teidän lastenne ylitse/)

28 στραφεὶς δὲ πρὸς αὐτὰς ὁ Ἰησοῦς εἶπε· Θυγατέρες Ἱερουσαλήμ, μὴ κλαίετε ἐπ’ ἐμέ, πλὴν ἐφ’ ἑαυτὰς κλαίετε καὶ ἐπὶ τὰ τέκνα ὑμῶν. ( strafeὶs dè prὸs aὐtàs ὁ Ἰisοȗs eἶpe: Thugatéres Ἱerοusalím, mì κlaίete ẻp’ ẻmé, plìn ẻf’ ἑautàs κlaίete κaὶ ẻpὶ tà téκna ὑmõn. )

στραφεις δε προς αυτας ο ιησους ειπεν θυγατερες ιερουσαλημ μη κλαιετε επ εμε πλην εφ εαυτας κλαιετε και επι τα τεκνα υμων 28 (strafeis de pros aftas o iisous eipen thugateres ierousalim mi klaiete ep eme plin ef eaftas klaiete kai epi ta tekna umon)

28 But Jesus, turning to them, said, Daughters of Jerusalem, do° not weep over me, however, weep° over yourselves and over your° children.</J>

28. But Jesus turning unto them said, Daughters of Jerusalem, weep not for me, but weep for yourselves, and for your children.

28. Jesus aber wandte sich um zu ihnen und sprach: Ihr Töchter von Jerusalem, weinet nicht über mich, sondern weinet über euch selbst und über eure Kinder.

28. Mas Jesús, vuelto a ellas, les dijo: Hijas de Jerusalem, no me lloreis a mí; mas lloráos a vosotras mismas, y a vuestros hijos.

28 Иисус же, обратившись к ним, сказал: дщери Иерусалимские! не плачьте обо Мне, но плачьте о себе и о детях ваших,

29 Sillä katso, päivät tulevat, jolloin sanotaan: 'Autuaita ovat hedelmättömät ja ne kohdut, jotka eivät ole synnyttäneet, ja rinnat, jotka eivät ole imettäneet'.

29 Sillä katso, päivät tulevat, jolloin sanotaan: 'Onnellisia ovat hedelmättömät ja [ne] kohdut, jotka eivät ole synnyttäneet ja rinnat, jotka eivät ole imettäneet.'

29. Sillä katso, päivät tulevat, joina he sanovat: autuaat ovat hedelmättömät, ja ne kohdat, jotka ei synnyttäneet, ja ne nisät, jotka ei imettäneet.

29. Sillä cadzo päiwät tulewat cosca he sanowat: autuat owat ne hedelmättömät ja ne cohdut jotca ei synnyttänet ja ne nisät jotca ei imettänet.

29. Sille ette catzo/ ne peiuet tuleuat/ coska he sanouat/ Autuat ouat ne hedhelmettömet/ ia ne Cohdut/ iotca eiuet synnytteneet/ ia ne Niset/ iotca ei imetteneet. (Silllä että katso/ ne päiwät tulewat/ koska he sanowat/ Autuaat owat ne hedelmättömät/ ja ne kohdut/ jotka eiwät synnyttäneet/ ja ne nisät/ jotka ei imettäneet..)

29 ὅτι ἰδοὺ ἔρχονται ἡμέραι ἐν αἷς ἐροῦσι· μακάριαι αἱ στεῖραι καὶ κοιλίαι αἳ οὐκ ἐγέννησαν, καὶ μαστοὶ οἳ οὐκ ἐθήλασαν. ( ὅtι ἰdοὐ ἔrchοntaι ἱméraι ẻn aἷs ẻrοȗsι: maκárιaι aἱ steῖraι κaὶ κοιlίaι aἳ οὐκ ẻgénnisan, κaὶ mastοὶ οἳ οὐκ ẻthílasan. )

οτι ιδου ερχονται ημεραι εν αις ερουσιν μακαριαι αι στειραι και κοιλιαι αι ουκ εγεννησαν και μαστοι οι ουκ εθηλασαν 29 (oti idou erchontai imerai en ais erousin makariai ai steirai kai koiliai ai ouk egennisan kai mastoi oi ouk ethilasan)

29 Because behold, the days are coming in which they will say, The fortunate ones are: barren and (the) wombs that did not give-birth and the breasts that did not nurse.</J>

29. For, behold, the days are coming, in the which they shall say, Blessed are the barren, and the wombs that never bare, and the paps which never gave suck.

29. Denn siehe, es wird die Zeit kommen, in welcher man sagen wird: Selig sind die Unfruchtbaren und die Leiber, die nicht geboren haben, und die Brüste, die nicht gesäugt haben!

29. Porque, he aquí, que vendrán dias, en que dirán: Bienaventuradas las estériles, y los vientres que no parieron, y los pechos que no criaron.

29 ибо приходят дни, в которые скажут: блаженны неплодные, и утробы неродившие, и сосцы непитавшие!

30 Silloin ruvetaan sanomaan vuorille: 'Langetkaa meidän päällemme', ja kukkuloille: 'Peittäkää meidät'.

30 Silloin aletaan sanoa vuorille: 'Kaatukaa päällemme' ja kukkuloille: 'Peittäkää meidät.'

30. Silloin he rupeevat sanomaan vuorille: langetkaat meidän päällemme, ja kukkuloille: peittäkäät meitä.

30. Silloin he rupewat sanoman wuorille: langetcat meidän päällem ja cuckuloille: peittäkät meitä.

30. Silloin he rupeuat sanoman Worille/ Langetcat meiden pälen/ Ja Cuckulaisille/ Peitteket meite. (Silloin he rupeawat sanomaan wuorille/ Langetkaat meidän päällen/ ja kukkulaisille/ Peittäkäät meitä.)

30 τότε ἄρξονται λέγειν τοῖς ὄρεσι, πέσετε ἐφ’ ἡμᾶς, καὶ τοῖς βουνοῖς, καλύψατε ἡμᾶς· ( tόte ἄrksοntaι légeιn tοῖs ὄresι, pésete ẻf’ ἱmãs, κaὶ tοῖs bοunοῖs, κalúpsate ἱmãs: )

τοτε αρξονται λεγειν τοις ορεσιν πεσετε εφ ημας και τοις βουνοις καλυψατε ημας 30 (tote arxontai legein tois oresin pesete ef imas kai tois bounois kalupsate imas)

30 Then they will begin to say to the mountains, Fall° upon us, and to the hills, Hide° us.</J>

30. Then shall they begin to say to the mountains, Fall on us; and to the hills, Cover us.

30. Dann werden sie anfangen, zu sagen zu den Bergen: Fallet über uns! und zu den Hügeln: Decket uns!

30. Entónces comenzarán a decir a los montes: Caéd sobre nosotros; y a los collados: Cubrídnos.

30 тогда начнут говорить горам: падите на нас! и холмам: покройте нас!

31 Sillä jos tämä tehdään tuoreelle puulle, mitä sitten kuivalle tapahtuu?"

31 Sillä jos näin tehdään tuoreelle puulle, mitä tapahtuukaan kuivalle?"

31. Sillä jos he nämät tekevät tuoreessa puussa, mitä sitte kuivassa tapahtuu?

31. Sillä jos nämät tapahtuwat tuoresa puusa mitä sijtte cuiwetusa tapahtu.

31. Sille ette ios nämet tapactuuat torehes puus/ mite sijtte quiuetus tapactu? (Sillä että jos nämät tapahtuwat tuoreessa puussa/ mitä sitten kuiwetussa tapahtuu?)

31 ὅτι εἰ ἐν τῷ ὑγρῷ ξύλῳ ταῦτα ποιοῦσιν, ἐν τῷ ξηρῷ τί γένηται; ( ὅtι eἰ ẻn tỡ ὑgrỡ ksúlǫ taȗta pοιοȗsιn, ẻn tỡ ksirỡ tί génitaι; )

οτι ει εν τω υγρω ξυλω ταυτα ποιουσιν εν τω ξηρω τι γενηται 31 (oti ei en to ugro xulo tafta poiousin en to xiro ti genitai)

31 Because if they are doing these things in the green tree, what might happen in the dry?</J>

31. For if they do these things in a green tree, what shall be done in the dry?

31. Denn so man das tut am grünen Holz, was will am dürren werden?

31. Porque si en el árbol verde hacen estas cosas, ¿en el seco qué se hará?

31 Ибо если с зеленеющим деревом это делают, то с сухим что будет?

32 Myös kaksi muuta, kaksi pahantekijää, vietiin hänen kanssaan surmattaviksi.

32 Myös muita, kaksi pahantekijää, vietiin Hänen kanssaan surmattaviksi.

32. Niin vietiin myös hänen kanssansa kaksi muuta pahantekiää surmattaa.

32. NIin wietin myös hänen cansans caxi muuta pahan tekiätä surmatta.

32. Nin wietin emös henen cansans caxi muta Pahointeckije/ ette heijen piti surmattaman. (Niin wietiin myös hänen kanssansa kaksi muuta pahointekijää/ että heidän piti surmattaman.)

32 Ἤγοντο δὲ καὶ ἕτεροι δύο κακοῦργοι σὺν αὐτῷ ἀναιρεθῆναι. ( Ἤgοntο dè κaὶ ἕterοι dúο κaκοȗrgοι sὐn aὐtỡ ἀnaιrethĩnaι. )

ηγοντο δε και ετεροι δυο κακουργοι συν αυτω αναιρεθηναι 32 (igonto de kai eteroi duo kakourgoi sun afto anairethinai)

32 Now two others, also criminals, were being led together with him to be assassinated. {Mar 15:24-32 & Mat 27:35-44 & Luk 23:33-43 & Joh 19:18-27 9:00 until Noon, Fri.}

32. And there were also two other, malefactors, led with him to be put to death.

32. Es wurden aber auch hingeführt zwei andere, Übeltäter, daß sie mit ihm abgetan würden.

32. Y llevaban también con él otros dos, malhechores, a matar con él.

32 Вели с Ним на смерть идвух злодеев.

33 Ja kun saavuttiin paikalle, jota sanotaan Pääkallonpaikaksi, niin siellä he ristiinnaulitsivat hänet sekä pahantekijät, toisen oikealle ja toisen vasemmalle puolelle.

33 Kun he saapuivat paikalle, jota sanotaan Pääkalloksi, he naulitsivat siellä ristiin Hänet sekä pahantekijät. toisen oikealle ja toisen vasemmalle puolelle.

33. Ja kuin he siihen siaan tulivat, joka Pääkallon paikaksi kutsutaan, siinä he hänen ristiinnaulitsivat ja ne pahantekiät, yhden oikialle ja toisen vasemmalle puolelle.

33. Ja cuin he siehen siaan tulit joca Pääcalloin paicaxi cudzutan sijnä he hänen ristinnaulidzit ja ne pahantekiät hänen cansans yhden oikialle ja toisen wasemalle puolelle.

33. Ja quin he sihen Sijan tulit/ ioca cutzutan Päcalloin Paicka/ sijnä he henen Ristinnaulitzit/ ia ne Pahointeckiet henen cansans/ Yxi oikialle/ toinen wasemalle polelle. (Ja kuin he siihen sijaan tulit/ joka kutsutaan pääkallon paikka/ siinä he hänen ristiinnaulitsit/ ja ne pahointekijät hänen kanssansa/ yksi oikealle/ toinen wasemmalle puolelle.)

33 Καὶ ὅτε ἀπῆλθον ἐπὶ τὸν τόπον τὸν καλούμενον Κρανίον, ἐκεῖ ἐσταύρωσαν αὐτὸν καὶ τοὺς κακούργους, ὃν μὲν ἐκ δεξιῶν, ὃν δὲ ἐξ ἀριστερῶν. ( Κaὶ ὅte ἀpĩlthοn ẻpὶ tὸn tόpοn tὸn κalοúmenοn Κranίοn, ẻκeῖ ẻstaúrosan aὐtὸn κaὶ tοὐs κaκοúrgοus, ὃn mèn ẻκ deksιõn, ὃn dè ẻks ἀrιsterõn. )

και οτε απηλθον επι τον τοπον τον καλουμενον κρανιον εκει εσταυρωσαν αυτον και τους κακουργους ον μεν εκ δεξιων ον δε εξ αριστερων 33 (kai ote apilthon epi ton topon ton kaloumenon kranion ekei estabrosan afton kai tous kakourgous on men ek dexion on de ex aristeron)

33 And when they came upon the place which is called The Skull, they crucified him and the criminals there, one at (the) right and the other at (the) left.

33. And when they were come to the place, which is called Calvary, there they crucified him, and the malefactors, one on the right hand, and the other on the left.

33. Und als sie kamen an die Stätte, die da heißt Schädelstätte, kreuzigten sie ihn daselbst und die Übeltäter mit ihm, einen zur Rechten und einen zur Linken.

33. Y como vinieron al lugar que se llama Calvario, le crucificaron allí; y a los malhechores, uno a la derecha, y otro a la izquierda.

33 И когда пришли на место, называемое Лобное, там распяли Его и злодеев, одного по правую, а другого по левую сторону.

34 Mutta Jeesus sanoi: "Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät". Ja he jakoivat keskenään hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa.

34 Mutta Jeesus sanoi: "Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä tekevät." Mutta he jakoivat Hänen vaatteensa heittäen arpaa.

34. Niin sanoi Jesus: Isä, anna heille anteeksi, sillä ei he tiedä, mitä he tekevät. Ja he jakoivat hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa.

34. Nijn sanoi Jesus: Isä anna heille andexi: sillä ei he tiedä mitä he tekewät. Ja he jagoit hänen waattens ja heitit nijstä arpa.

34. Nin sanoi Iesus/ ISE/ anna heille andexi/ Sille ettei he tiedhe mite he tekeuet. Ja he iaghoit henen waattens/ ia heitit Aruan heist. (Niin sanoi Jesus/ ISÄ/ anna heille anteeksi/ Sillä ettei he tiedä mitä he tekewät. Ja he jaoit hänen waatteensa/ ja heitit arwan heistä.)

34 ὁ δὲ Ἰησοῦς ἔλεγε· Πάτερ, ἄφες αὐτοῖς· οὐ γὰρ οἴδασι τί ποιοῦσι. διαμεριζόμενοι δὲ τὰ ἱμάτια αὐτοῦ ἔβαλον κλῆρον. ( ὁ dè Ἰisοȗs ἔlege: Páter, ἄfes aὐtοῖs: οὐ gàr οἴdasι tί pοιοȗsι. dιamerιdzόmenοι dè tà ἱmátιa aὐtοȗ ἔbalοn κlĩrοn. )

ο δε ιησους ελεγεν πατερ αφες αυτοις ου γαρ οιδασιν τι ποιουσιν διαμεριζομενοι δε τα ιματια αυτου εβαλον κληρον 34 (o de iisous elegen pater afes aftois ou gar oidasin ti poiousin diamerizomenoi de ta imatia aftou ebalon kliron)

34 Now Jesus said, Father, forgive them; for* they do not know what they are doing</J>. ‘Now they cast a lot, dividing his garments among them.’ {Psa 22:18}

34. Then said Jesus, Father, forgive them; for they know not what they do. And they parted his raiment, and cast lots.

34. Jesus aber sprach: Vater, vergib ihnen sie wissen nicht, was sie tun! Und sie teilten seine Kleider und warfen das Los darum.

34. Mas Jesús decía: Padre, perdónalos; porque no saben lo que hacen. Y partiendo sus vestidos, echaron suertes.

34 Иисус же говорил: Отче! прости им, ибо не знают, что делают. И делили одежды Его, бросая жребий.

35 Ja kansa seisoi ja katseli. Ja hallitusmiehetkin ivasivat häntä ja sanoivat: "Muita hän on auttanut; auttakoon itseänsä, jos hän on Jumalan Kristus, se valittu".

35 Kansa seisoi katsellen, ja hallitusmiehetkin ivasivat (heidän kanssaan) sanoen: "Toisia Hän pelasti, pelastakoon itsensä, jos Hän on *Kristus, Jumalan* valittu."

35. Ja kansa seisoi ja katseli, mutta päämiehet pilkkasivat häntä heidän kanssansa ja sanoivat: muita hän vapahti, vapahtakaan itsensä, jos hän on Kristus, Jumalan valittu.

35. Ja Canssa seisoi ja cadzeli ja Päämiehet pilckaisit händä heidän cansans ja sanoit: muita hän wapahti mutta wapahtacan nyt idzens jos hän on Christus Jumalan walittu.

35. Ja Canssa seisoi ia catzeli päle. Ja Pämiehet pilcasit hende heiden cansans/ ia sanoit/ Mwdh hen wapacti/ nyt wapactacan itzens/ ios hen on Christus se Jumalan wloswalittu. (Ja kansa seisoi ja katseli päälle. Ja päämiehet pilkkasit häntä heidän kanssans/ ja sanoit/ Muut hän wapahti/ nyt wapahtakaan itsensä/ jos hän on Kristus se Jumalan uloswalittu.)

35 καὶ εἱστήκει ὁ λαὸς θεωρῶν. ἐξεμυκτήριζον δὲ καὶ οἱ ἄρχοντες σὺν αὐτοῖς λέγοντες· Ἄλλους ἔσωσε, σωσάτω ἑαυτόν, εἰ οὗτός ἐστιν ὁ Χριστὸς ὁ τοῦ Θεοῦ ὁ ἐκλεκτός. ( κaὶ eἱstíκeι ὁ laὸs theorõn. ẻksemuκtírιdzοn dè κaὶ οἱ ἄrchοntes sὐn aὐtοῖs légοntes: Ἄllοus ἔsose, sosáto ἑautόn, eἰ οὗtόs ẻstιn ὁ Chrιstὸs ὁ tοȗ Theοȗ ὁ ẻκleκtόs. )

και ειστηκει ο λαος θεωρων εξεμυκτηριζον δε και οι αρχοντες συν αυτοις λεγοντες αλλους εσωσεν σωσατω εαυτον ει ουτος εστιν ο χριστος ο του θεου εκλεκτος 35 (kai eistikei o laos theoron exemuktirizon de kai oi archontes sun aftois legontes allous esosen sosato eafton ei outos estin o christos o tou theou eklektos)

35 And the people stood viewing and the rulers together with them were also ridiculing (him), saying, He saved others; let him save himself, if this one is the Christ, the chosen of God.

35. And the people stood beholding. And the rulers also with them derided him, saying, He saved others; let him save himself, if he be Christ, the chosen of God.

35. Und das Volk stand und sah zu. Und die Obersten samt ihnen spotteten sein und sprachen: Er hat anderen geholfen; er helfe sich selber, ist er Christus, der Auserwählte Gottes.

35. Y el pueblo estaba mirando; y burlaban de él los príncipes con ellos, diciendo: A otros salvó: sálvese a sí mismo, si éste es el Mesías, el escogido de Dios.

35 И стоял народ и смотрел. Насмехались же вместе с ними и начальники, говоря: других спасал; пусть спасет Себя Самого, если Он Христос,избранный Божий.

36 Myös sotamiehet pilkkasivat häntä, menivät hänen luoksensa ja tarjosivat hänelle hapanviiniä

36 Myös sotilaat pilkkasivat Häntä, menivät luo ja tarjosivat Hänelle hapanviiniä

36. Ja huovit myös pilkkasivat häntä, menivät ja kokottivat hänelle etikkaa,

36. Ja huowit myös pilckaisit händä menit ja cocotit hänella etickata sanoden:

36. Nin mös Houit pilcasit hende/ edesastudhen/ ia cokotit henelle Eticata sanoden/ (Niin myös howit pilkkasit häntä/ edes astuen/ ja kokotit hänelle etikkata sanoen/)

36 ἐνέπαιζον δὲ αὐτῷ καὶ οἱ στρατιῶται προσερχόμενοι καὶ ὄξος προσφέροντες αὐτῷ ( ẻnépaιdzοn dè aὐtỡ κaὶ οἱ stratιõtaι prοserchόmenοι κaὶ ὄksοs prοsférοntes aὐtỡ )

ενεπαιζον δε αυτω και οι στρατιωται προσερχομενοι και οξος προσφεροντες αυτω 36 (enepaizon de afto kai oi stratiotai proserchomenoi kai oxos prosferontes afto)

36 Now the soldiers were also mocking him, coming near to him and offering him vinegar,

36. And the soldiers also mocked him, coming to him, and offering him vinegar,

36. Es verspotteten ihn auch die Kriegsknechte, traten zu ihm und brachten ihm Essig

36. Escarnecían de él también los soldados, llegándose, y presentándole vinagre,

36 Также и воины ругались над Ним, подходя и поднося Ему уксус

37 ja sanoivat: "Jos sinä olet juutalaisten kuningas, niin auta itseäsi".

37 sanoen: "Jos olet juutalaisten kuningas, pelasta itsesi."

37. Ja sanoivat: jos olet Juudalaisten kuningas, niin vapahda itse sinus.

37. Jos sinä olet Judalaisten Cuningas nijn wapahda idze sinus.

37. Jos sine olet se Judasten Kuningas/ nin wapadha itze sinus. (Jos sinä olet se judasten kuningas/ niin wapahda itse sinus.)

37 καὶ λέγοντες· Εἰ σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων, σῶσον σεαυτόν. ( κaὶ légοntes: Εἰ sὐ eἶ ὁ basιleὐs tõn Ἰοudaίon, sõsοn seautόn. )

και λεγοντες ει συ ει ο βασιλευς των ιουδαιων σωσον σεαυτον 37 (kai legontes ei su ei o basilefs ton ioudaion soson seafton)

37 and saying, If you are the King of the Jews, save yourself.

37. And saying, If thou be the king of the Jews, save thyself.

37. und sprachen: Bist du der Juden König, so helf dir selber!

37. Y diciendo: Si tú eres el Rey de los Judíos, sálvate a tí mismo.

37 и говоря: если Ты Царь Иудейский, спаси Себя Самого.

38 Oli myös hänen päänsä päällä kirjoitus: (kreikan, latinan ja heprean kirjaimin) "Tämä on juutalaisten kuningas".

38 Hänen yläpuolelleen oli myös kirjoitettu päällekirjoitus (kreikan, latinan ja heprean kirjaimin): "Tämä on juutalaisten kuningas."

38. Oli myös hänestä päällekirjoitus Grekan, Latinan ja Hebrean puustaveilla kirjoitettu: Tämä on Juudalaisten kuningas.

38. Oli myös hänestä päällekirjoitus Grecan Latinan ja Ebrean bookstaweilla kirjoitettu: Tämä on Judalaisten Cuningas.

38. Nin oli mös henen ylitzens Pälekirioitus Grekin/ Latinan/ ia Hebraican Puckstauille kirioitettu/ TEME ombi Judasten Kuningas. (Niin oli myös hänen ylitsensä päällekirjoitus krekin/ latinan/ ja hebraican pukstawilla kirjoitettu/ Tämä ompi judasten kuningas.)

38 ἦν δὲ καὶ ἐπιγραφὴ γεγραμμένη ἐπ’ αὐτῷ γράμμασιν Ἑλληνικοῖς καὶ Ρωμαϊκοῖς καὶ Ἑβραϊκοῖς· οὗτός ἐστιν ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων. ( ἶn dè κaὶ ẻpιgrafì gegramméni ẻp’ aὐtỡ grámmasιn Ἑllinικοῖs κaὶ Romaϊκοῖs κaὶ Ἑbraϊκοῖs: οὗtόs ẻstιn ὁ basιleὐs tõn Ἰοudaίon. )

ην δε και επιγραφη γεγραμμενη επ αυτω γραμμασιν ελληνικοις και ρωμαικοις και εβραικοις ουτος εστιν ο βασιλευς των ιουδαιων 38 (in de kai epigrafi gegrammeni ep afto grammasin ellinikois kai romaikois kai ebraikois outos estin o basilefs ton ioudaion)

38 Now an inscription was also over him, having been written in (the) alphabet of Greek and Latin and Hebrew, This is the King of the Jews.

38. And a superscription also was written over him in letters of Greek, and Latin, and Hebrew, THIS IS THE KING OF THE JEWS.

38. Es war aber auch oben über ihm geschrieben die Überschrift mit griechischen und lateinische und hebräischen Buchstaben: Dies ist der Juden König.

38. Y había también un título escrito sobre él con letras Griegas, y Latinas, y Hebráicas: ESTE ES EL REY DE LOS JUDÍOS.

38 И была над Ним надпись, написанная словами греческими, римскими и еврейскими: Сей есть Царь Иудейский.

39 Niin toinen pahantekijöistä, jotka siinä riippuivat, herjasi häntä: "Etkö sinä ole Kristus? Auta itseäsi ja meitä."

39 Niin toinen siinä riippuvista pahantekijöistä rienasi Häntä (sanoen): *"Jos sinä olet Kristus,* pelasta itsesi ja meidät "

39. Niin yksi pahantekiöistä, jotka ripustetut olivat, pilkkasi häntä ja sanoi: jos sinä olet Kristus, niin vapahda sinus ja meitä.

39. NIin yxi pahantekijst jotca myös ripustetut olit pilckais händä ja sanoi: jos sinä olet Christus nijn wapahda sinus ja meitä.

39. Nin yxi nijste Pahointekijst/ iotca olit ripustetudh/ pilcasi hende ia sanoi/ Jos sine olet Christus/ nin wapadha itze sinus/ ia meite. (Niin yksi niistä pahointekijäistä/ jotka olit ripustetut/ pilkkasi häntä ja sanoi/ Jos sinä olet Kristus/ niin wapahda itse sinus/ ja meitä.)

39 Εἷς δὲ τῶν κρεμασθέντων κακούργων ἐβλασφήμει αὐτὸν λέγων· Εἰ σὺ εἶ ὁ Χριστός, σῶσον σεαυτὸν καὶ ἡμᾶς. ( Εἷs dè tõn κremasthénton κaκοúrgon ẻblasfímeι aὐtὸn légon: Εἰ sὐ eἶ ὁ Chrιstόs, sõsοn seautὸn κaὶ ἱmãs. )

εις δε των κρεμασθεντων κακουργων εβλασφημει αυτον λεγων ει συ ει ο χριστος σωσον σεαυτον και ημας 39 (eis de ton kremasthenton kakourgon eblasfimei afton legon ei su ei o christos soson seafton kai imas)

39 Now one of the criminals who was hung (there), was blaspheming him, saying, If you are the Christ save yourself and us!

39. And one of the malefactors which were hanged railed on him, saying, If thou be Christ, save thyself and us.

39. Aber der Übeltäter einer, die da gehenkt waren, lästerte ihn und sprach: Bist du Christus, so hilf dir selber und uns!

39. Y uno de los malhechores que estaban colgados, le injuriaba, diciendo: Si tú eres el Cristo, sálvate a tí mismo, y a nosotros.

39 Один из повешенных злодеев злословил Его и говорил:если Ты Христос, спаси Себя и нас.

40 Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: "Etkö sinä edes pelkää Jumalaa, sinä, joka olet saman rangaistuksen alainen?

40 Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: "Etkö edes pelkää Jumalaa, sillä olet saman tuomion alainen?

40. Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: etkö sinäkään Jumalaa pelkää, ettäs olet yhdessä kadotuksessa?

40. Mutta toinen wastais ja nuhteli händä sanoden: ja et tosin sinäkän Jumalata pelkä? ettäs olet yhdes cadotuxes?

40. Nin se toinen wastasi/ ia nuchteli hende sanoden/ Ja ett tosin sineken Jumalata pelke? ettes olet samas cadotuxes? (Niin se toinen wastasi/ ja nuhteli häntä sanoen/ Ja et tosin sinäkään Jumalata pelkää? ettäs olet samassa kadotuksessa?)

40 ἀποκριθεὶς δὲ ὁ ἕτερος ἐπετίμα αὐτῷ λέγων· Οὐδὲ φοβῇ σὺ τὸν Θεόν, ὅτι ἐν τῷ αὐτῷ κρίματι εἶ; ( ἀpοκrιtheὶs dè ὁ ἕterοs ẻpetίma aὐtỡ légon: Οὐdè fοbῖ sὐ tὸn Theόn, ὅtι ẻn tỡ aὐtỡ κrίmatι eἶ; )

αποκριθεις δε ο ετερος επετιμα αυτω λεγων ουδε φοβη συ τον θεον οτι εν τω αυτω κριματι ει 40 (apokritheis de o eteros epetima afto legon oude fobi su ton theon oti en to afto krimati ei)

40 But, the other answered and was rebuking him, saying, Do you not fear even God, because you are in the same condemnation?

40. But the other answering rebuked him, saying, Dost not thou fear God, seeing thou art in the same condemnation?

40. Da antwortete der andere, strafte ihn und sprach: Und du fürchtest dich auch nicht vor Gott, der du doch in gleicher Verdammnis bist?

40. Y respondiendo el otro, le riñó, diciendo: ¿Ni aun tú temes a Dios, estando en la misma condenación?

40 Другой же, напротив, унимал его и говорил: или ты не боишься Бога, когда и сам осужден на то же?

41 Me tosin kärsimme oikeuden mukaan, sillä me saamme, mitä meidän tekomme ansaitsevat; mutta tämä ei ole mitään pahaa tehnyt."

41 Me olemme tosin oikeudenmukaisesti, sillä saamme sen mukaan, mitä olemme tehneet, mutta tämä ei ole tehnyt mitään pahaa."

41. Ja tosin me olemme oikein siinä, sillä me saamme meidän töidemme ansion jälkeen; mutta ei tämä mitään pahaa tehnyt.

41. Ja tosin me olemma oikein sijnä: sillä me saamme meidän töidemme ansion jälken mutta ei tämä mitän paha tehnyt.

41. Ja tosin me olema oikein sijnä siselle/ sille me saama meiden Töiden ansion ielken/ Mutta teme ei miten paha tehnyt. (Ja tosin me olemme oikein siinä sisälle/ sillä me saamme meidän töiden ansion jälkeen/ Mutta tämä ei mitään pahaa tehnyt.)

41 καὶ ἡμεῖς μὲν δικαίως· ἄξια γὰρ ὧν ἐπράξαμεν ἀπολαμβάνομεν· οὗτος δὲ οὐδὲν ἄτοπον ἔπραξε. ( κaὶ ἱmeῖs mèn dικaίos: ἄksιa gàr ổn ẻpráksamen ἀpοlambánοmen: οὗtοs dè οὐdèn ἄtοpοn ἔprakse. )

και ημεις μεν δικαιως αξια γαρ ων επραξαμεν απολαμβανομεν ουτος δε ουδεν ατοπον επραξεν 41 (kai imeis men dikaios axia gar on epraxamen apolambanomen outos de ouden atopon epraxen)

41 And we indeed (suffer) righteously; for* we are receiving worthy (payment) of what we practiced, but this one practiced nothing improper.

41. And we indeed justly; for we receive the due reward of our deeds: but this man hath done nothing amiss.

41. Und wir zwar sind billig darin, denn wir empfangen, was unsere Taten wert sind; dieser aber hat nichts Ungeschicktes getan.

41. Y nosotros a la verdad, justamente, porque recibimos lo que merecieron nuestros hechos; mas éste ningún mal hizo.

41 и мы осуждены справедливо, потому что достойное по делам нашимприняли, а Он ничего худого не сделал.

42 Ja hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi".

42 Ja hän sanoi Jeesukselle: "Herra, muista minua, kun tulet valtakuntaasi."

42. Ja sanoi Jesukselle: Herra, muista minua, kuin tulet valtakuntaas.

42. Ja sanoi Jesuxelle: HERra muista minua coscas waldacundas tulet.

42. Ja sanoi Iesusen tyge/ HERRA muista minun päleni coskas tulet Waldakundas. (Ja sanoi Jesuksen tykö/ HERRA muista minun päälleni koskas tulet waltakuntaasi.)

42 καὶ ἔλεγε τῷ Ἰησοῦ· Μνήσθητί μου, Κύριε, ὅταν ἔλθῃς ἐν τῇ βασιλείᾳ σου. ( κaὶ ἔlege tỡ Ἰisοȗ: Μnísthitί mοu, Κúrιe, ὅtan ἔlthΐs ẻn tῖ basιleίᾳ sοu. )

και ελεγεν τω ιησου μνησθητι μου κυριε οταν ελθης εν τη βασιλεια σου 42 (kai elegen to iisou mnisthiti mou kurie otan elthis en ti basileia sou)

42 And he said, Jesus, remember me Lord, whenever you come in your kingdom.

42. And he said unto Jesus, Lord, remember me when thou comest into thy kingdom.

42. Und er sprach zu Jesu: HERR, gedenke an mich, wenn du in dein Reich kommst!

42. Y dijo a Jesús: Señor, acuérdate de mí cuando vinieres en tu reino.

42 И сказал Иисусу: помяни меня, Господи, когда приидешь в Царствие Твое!

43 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa."

43 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti sanon sinulle: tänä päivänä olet oleva kanssani paratiisissa."

43. Niin Jesus sanoi hänelle: totisesti sanon minä sinulle: tänäpänä pitää sinun oleman minun kanssani paradisissa.

43. Nijn Jesus sanoi hänelle: totisest sanon minä sinulle: tänäpän pitä sinun oleman minun cansani Paradisis.

43. Nin sanoi Iesus henelle/ Totisesta sano' mine sinulle/ Tenepene pite sinun oleman minun cansani Paradisis. (Niin sanoi Jesus hänelle/ Totisesti sanon minä sinulle/ Tänäpänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa.)

43 καὶ εἶπεν αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Ἀμήν λέγω σοι, σήμερον μετ’ ἐμοῦ ἔσῃ ἐν τῷ παραδείσῳ. ( κaὶ eἶpen aὐtỡ ὁ Ἰisοȗs: Ἀmín légo sοι, símerοn met’ ẻmοȗ ἔsΐ ẻn tỡ paradeίsǫ. )

και ειπεν αυτω ο ιησους αμην λεγω σοι σημερον μετ εμου εση εν τω παραδεισω 43 (kai eipen afto o iisous amin lego soi simeron met emou esi en to paradeiso)

43 And Jesus said to him, Assuredly I am saying to you, You will be with me today in Paradise. {Mar 15:34 & Mat 27:45 & Luk 23:44 around Noon.}

43. And Jesus said unto him, Verily I say unto thee, To day shalt thou be with me in paradise.

43. Und Jesus sprach zu ihm: Wahrlich ich sage dir: Heute wirst du mit mir im Paradiese sein.

43. Entónces Jesús le dijo: De cierto te digo, que hoy estarás conmigo en el paraiso.

43 И сказал ему Иисус: истинно говорю тебе, ныне же будешь со Мною в раю.

44 Ja oli jo noin kuudes hetki. Niin yli kaiken maan tuli pimeys, jota kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen,

44 Oli noin kuudes tunti*. Niin yli koko maan tuli pimeä yhdeksänteen tuntiin asti.

44. Ja se oli lähes kuudes hetki, ja pimeys tuli kaiken maan päälle, hamaan yhdeksänteen hetkeen asti.

44. Ja se oli lähes cuudes hetki ja pimeys tuli caiken maan päälle haman yhdexänden hetken asti: Ja Auringo pimeni.

44. Ja se oli lehes cwdes hetki/ Ja Pimeys tuli caiken maan päle haman ydexenden hetken asti/ Ja Auringo pimisi. (Ja se oli lähes kuudes hetki/ Ja pimeys tuli kaiken maan päälle hamaan yhdeksänteen hetkeen asti/ Ja aurinko pimeni.)

44 ἦν δὲ ὡσεὶ ὥρα ἕκτη καὶ σκότος ἐγένετο ἐφ’ ὅλην τὴν γῆν ἕως ὥρας ἐνάτης, τοῦ ἡλίου ἐκλειπόντος, ( ἶn dè ὁseὶ ὅra ἕκti κaὶ sκόtοs ẻgénetο ẻf’ ὅlin tìn gĩn ἕos ὅras ẻnátis, tοȗ ἱlίοu ẻκleιpόntοs, )

ην δε ωσει ωρα εκτη και σκοτος εγενετο εφ ολην την γην εως ωρας εννατης 44 (in de osei ora ekti kai skotos egeneto ef olin tin gin eos oras ennatis)

44 Now it was approximately the sixth hour and there became darkness upon the whole earth until the ninth hour {i.e. Noon to 3:00 PM; Amos 8:8–9?} . {Mar 15:34-41 & Mat 27:46-56 & Luk 23:45-49 & Joh 19:28-30 around 5:00 PM.}

44. And it was about the sixth hour, and there was a darkness over all the earth until the ninth hour.

44. Und es war um die sechste Stunde, und es ward eine Finsternis über das ganze Land bis an die neunte Stunde,

44. Y era como la hora de sexta, y fueron hechas tinieblas sobre toda la tierra hasta la hora de nona.

44 Было же около шестого часа дня, и сделалась тьма по всей земле до часа девятого:

45 sillä aurinko oli pimentynyt. Ja temppelin esirippu repesi keskeltä kahtia.

45 Aurinko pimeni ja temppelin esirippu repesi keskeltä kahtia.

45. Ja aurinko pimeni, ja templin esivaate repesi kahtia,

45. Ja Templin esirippu repeis cahtia.

45. Ja Templin Esirippu repesi cachtia. (Ja templin esirippu repesi kahtia.)

45 καὶ ἐσχίσθη τὸ καταπέτασμα τοῦ ναοῦ μέσον· ( κaὶ ẻschίsthi tὸ κatapétasma tοȗ naοȗ mésοn: )

και εσκοτισθη ο ηλιος και εσχισθη το καταπετασμα του ναου μεσον 45 (kai eskotisthi o ilios kai eschisthi to katapetasma tou naou meson)

45 And the sun was darkened and the curtain of the temple was split-apart in the middle.

45. And the sun was darkened, and the veil of the temple was rent in the midst.

45. und die Sonne verlor ihren Schein, und der Vorhang des Tempels zerriß mitten entzwei.

45. Y el sol se oscureció, y el velo del templo se rompió por medio.

45 и померкло солнце, и завеса в храме раздралась по средине.

46 Ja Jeesus huusi suurella äänellä ja sanoi: "Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni". Ja sen sanottuaan hän antoi henkensä.

46 Huutaen kovalla äänellä Jeesus sanoi: "Isä, sinun käsiisi annan henkeni." Sen sanottuaan Hän antoi henkensä.

46. Ja Jesus huusi suurella äänellä ja sanoi: Isä, sinun käsiis minä annan henkeni. Ja kuin hän sen oli sanonut, antoi hän henkensä.

46. Ja Jesus huusi suurella änellä ja sanoi: Isä sinun käsijs minä annan hengeni. Ja cuin hän sen oli sanonut ylösannoi hän hengens.

46. Ja Iesus hwsi swrella änelle ia sanoi/ ISE/ Sinun käsijs mine annan minun Hengen. Ja quin hen sen oli sanonut/ ylesannoi hen HENGENS. (Ja Jesus huusi suurella äänellä ja sanoi/ ISÄ/ Sinun käsiisi minä annan minun hengen. Ja kuin hän sen oli sanonut/)

46 καὶ φωνήσας φωνῇ μεγάλῃ ὁ Ἰησοῦς εἶπε· Πάτερ, εἰς χεῖράς σου παρατίθεμαι τὸ πνεῦμά μου· καὶ ταῦτα εἰπὼν ἐξέπνευσεν. ( κaὶ fonísas fonῖ megálΐ ὁ Ἰisοȗs eἶpe: Páter, eἰs cheῖrás sοu paratίthemaι tὸ pneȗmá mοu: κaὶ taȗta eἰpὸn ẻksépneusen. )

και φωνησας φωνη μεγαλη ο ιησους ειπεν πατερ εις χειρας σου παραθησομαι το πνευμα μου και ταυτα ειπων εξεπνευσεν 46 (kai fonisas foni megali o iisous eipen pater eis cheiras sou parathisomai to pnebma mou kai tafta eipon exepnefsen)

46 And Jesus having shouted with a loud voice, said, Father, I will consign my spirit into your hands. And having said these things, he expired.

46. And when Jesus had cried with a loud voice, he said, Father, into thy hands I commend my spirit: and having said thus, he gave up the ghost.

46. Und Jesus rief laut und sprach: Vater, ich befehle meinen Geist in deine Hände! Und als er das gesagt, verschied er.

46. Entónces Jesús, clamando a gran voz, dijo: Padre, en tus manos encomiendo mi espíritu. Y habiendo dicho esto, espiró.

46 Иисус, возгласив громким голосом, сказал: Отче! вруки Твои предаю дух Мой. И, сие сказав, испустил дух.

47 Mutta kun sadanpäämies näki, mitä tapahtui, kunnioitti hän Jumalaa ja sanoi: "Totisesti, tämä oli vanhurskas mies".

47 Nähdessään mitä tapahtui sadanpäämies kunnioitti Jumalaa sanoen: "Totisesti tämä oli vanhurskas mies."

47. Mutta kuin sadanpäämies näki, mitä tapahtui, kunnioitti hän Jumalaa ja sanoi: tosin oli tämä ihminen hurskas.

47. COsca Päämies näki mitä siellä tapahdui cunnioitti hän Jumalata ja sanoi: totisest tämä ihminen oli hurscas.

47. Coska nyt Pämies näki mite sielle tapactui/ cunnioitti hen Jumalata/ ia sanoi/ Totisesta teme Inhiminen oli hurskas. (Koska nyt päämies näki mitä siellä tapahtui/ kunnioitti hän Jumalata/ ja sanoi/ Totisesti tämä ihminen oli hurskas.)

47 ἰδὼν δὲ ὁ ἑκατόνταρχος τὸ γενόμενον ἐδόξασε τὸν Θεὸν λέγων· Ὄντως ὁ ἄνθρωπος οὗτος δίκαιος ἦν. ( ἰdὸn dè ὁ ἑκatόntarchοs tὸ genόmenοn ẻdόksase tὸn Theὸn légon: Ὄntos ὁ ἄnthropοs οὗtοs dίκaιοs ἶn. )

ιδων δε ο εκατονταρχος το γενομενον εδοξασεν τον θεον λεγων οντως ο ανθρωπος ουτος δικαιος ην 47 (idon de o ekatontarchos to genomenon edoxasen ton theon legon ontos o anthropos outos dikaios in)

47 Now having seen what happened, the centurion glorified God, saying, This really was a righteous man.

47. Now when the centurion saw what was done, he glorified God, saying, Certainly this was a righteous man.

47. Da aber der Hauptmann sah, was da geschah, pries er Gott und sprach: Fürwahr, dieser ist ein frommer Mensch gewesen!

47. Y como el centurión vió lo que había acontecido, dió gloria a Dios, diciendo: Verdaderamente este hombre era justo.

47 Сотник же, видев происходившее, прославил Бога исказал: истинно человек этот был праведник.

48 Ja kun kaikki kansa, ne, jotka olivat kokoontuneet tätä katselemaan, näkivät, mitä tapahtui, löivät he rintoihinsa ja palasivat kukin kotiinsa.

48 Kun kaikki tätä katselemaan kokoontunut kansa näki, mitä tapahtui, löivät he rintoihinsa ja *kääntyivät menemään*.

48. Ja kaikki kansa, joka sinne katselemaan meni, kuin he näkivät, mitä siellä tapahtui, löivät rintoihinsa ja palasivat kotiansa.

48. Ja caicki Canssa cuin sinne cadzeleman meni cosca he näit mitä siellä tapahdui löit rindoihins ja palaisit cotians.

48. Ja caiki Canssa ioca ynne sinne meni/ site catzeleman/ coska he neit mite sielle tapactui/ löit he Rindoians/ ia palasit cotia's. (Ja kaikki kansa joka ynnä sinne meni/ sitä katselemaan/ koska he näit mitä siellä tapahtui/ löit he rintojansa/ ja palasit kotiansa.)

48 καὶ πάντες οἱ συμπαραγενόμενοι ὄχλοι ἐπὶ τὴν θεωρίαν ταύτην, θεωροῦντες τὰ γενόμενα, τύπτοντες ἑαυτῶν τὰ στήθη ὑπέστρεφον. ( κaὶ pántes οἱ sumparagenόmenοι ὄchlοι ẻpὶ tìn theorίan taútin, theorοȗntes tà genόmena, túptοntes ἑautõn tà stíthi ὑpéstrefοn. )

και παντες οι συμπαραγενομενοι οχλοι επι την θεωριαν ταυτην θεωρουντες τα γενομενα τυπτοντες εαυτων τα στηθη υπεστρεφον 48 (kai pantes oi sumparagenomenoi ochloi epi tin theorian taftin theorountes ta genomena tuptontes eafton ta stithi upestrefon)

48 And all the crowds who came* together upon this scene, viewing the things which had happened, were returning, beating their chest.

48. And all the people that came together to that sight, beholding the things which were done, smote their breasts, and returned.

48. Und alles Volk, das dabei war und zusah, da sie sahen, was da geschah, schlugen sich an ihre Brust und wandten wieder um.

48. Y toda la multitud de los que estaban presentes a este espectáculo, viendo lo que había acontecido, se volvían hiriendo sus pechos.

48 И весь народ, сшедшийся на сие зрелище, видя происходившее, возвращался, бия себя в грудь.

49 Mutta kaikki hänen tuttavansa seisoivat taampana, myöskin naiset, jotka olivat seuranneet häntä Galileasta, ja katselivat tätä.

49 Mutta kaikki Hänen tuttavansa seisoivat taampana, samoin naiset, jotka olivat seuranneet Häntä Galileasta, ja katselivat tätä.

49. Mutta kaikki hänen tuttavansa seisoivat taampana ja vaimot, jotka häntä Galileasta seuranneet olivat, näkivät nämät.

49. Ja caicki hänen tuttawans seisoit taambana nijn myös waimot jotca händä Galileast seurannet olit ja näit nämät caicki.

49. Nin caiki henen Tuttauans taambana seisoit/ Ja ne Waimot/ iotca hende Galileast olit seuraneet/ ia näit nemet caiki. (Niin kaikki hänen tuttawansa taempana seisoit/ Ja ne waimot/ jotka häntä Galileasta olit seuranneet/ ja näit nämät kaikki.)

49 εἱστήκεισαν δὲ πάντες οἱ γνωστοὶ αὐτοῦ ἀπὸ μακρόθεν, καὶ γυναῖκες αἱ συνακολουθήσασαι αὐτῷ ἀπὸ τῆς Γαλιλαίας, ὁρῶσαι ταῦτα. ( eἱstíκeιsan dè pántes οἱ gnostοὶ aὐtοȗ ἀpὸ maκrόthen, κaὶ gunaῖκes aἱ sunaκοlοuthísasaι aὐtỡ ἀpὸ tĩs Galιlaίas, ὁrõsaι taȗta. )

ειστηκεισαν δε παντες οι γνωστοι αυτου μακροθεν και γυναικες αι συνακολουθησασαι αυτω απο της γαλιλαιας ορωσαι ταυτα 49 (eistikeisan de pantes oi gnostoi aftou makrothen kai gunaikes ai sunakolouthisasai afto apo tis galilaias orosai tafta)

49 Now all his acquaintances and the women who followed from Galilee together with him, stood from afar, seeing these things. {Mar 15:42-47 & Mat 27:57-66 & Luk 23:50-56 & Joh 19:31-42 Before The Sabbath.}

49. And all his acquaintance, and the women that followed him from Galilee, stood afar off, beholding these things.

49. Es standen aber alle seine Bekannten von ferne und die Weiber, die ihm aus Galiläa waren nachgefolgt, und sahen das alles.

49. Mas todos sus conocidos estaban de léjos, y las mujeres que le habían seguido desde Galilea, mirando estas cosas.

49 Все же, знавшие Его, и женщины, следовавшие за Ним из Галилеи, стояли вдали и смотрели на это.

50 Ja katso, oli neuvoston jäsen, nimeltä Joosef, hyvä ja hurskas mies, joka ei ollut suostunut heidän neuvoonsa ja tekoonsa.

50 Ja katso, oli mies nimeltä Joosef, joka oli neuvoston jäsen, hyvä ja hurskas mies, eikä hän ollut suostunut heidän neuvoonsa ja tekoonsa.

50. Ja katso, raatimie, nimeltä Joseph, joka oli jalo ja hurskas mies,

50. JA cadzo yxi Raadimies nimeldä Joseph joca oli hywä ja hurscas mies:

50. Ja catzo/ Yxi Mies nimelde Joseph/ Radhin mies/ ioca oli hyue ia hurskas Mies/ (Ja katso/ Yksi mies nimeltä Joseph/ raadin mies/ joka oli hywä ja hurskas mies/)

50 Καὶ ἰδοὺ ἀνὴρ ὀνόματι Ἰωσὴφ, βουλευτὴς ὑπάρχων καὶ ἀνὴρ ἀγαθὸς καὶ δίκαιος ( Κaὶ ἰdοὐ ἀnìr ὀnόmatι Ἰosìf, bοuleutìs ὑpárchon κaὶ ἀnìr ἀgathὸs κaὶ dίκaιοs )

και ιδου ανηρ ονοματι ιωσηφ βουλευτης υπαρχων ανηρ αγαθος και δικαιος 50 (kai idou anir onomati iosif bouleftis uparchon anir agathos kai dikaios)

50 And behold, a man, Joseph by name, who is* a counselor, a good and righteous man

50. And, behold, there was a man named Joseph, a counsellor; and he was a good man, and a just:

50. Und siehe, ein Mann mit Namen Joseph, ein Ratsherr, der war ein guter, frommer Mann

50. Y, he aquí, un varón llamado José, el cual era senador, varón bueno, y justo:

50 Тогда некто, именем Иосиф, член совета, человек добрый и правдивый,

51 Tämä oli kotoisin juutalaisten kaupungista Arimatiasta, ja hän odotti Jumalan valtakuntaa.

51 Hän oli juutalaisten kaupungista Arimatiasta, ja hänkin* odotti Jumalan valtakuntaa.

51. Joka ei ollut mieltynyt heidän neuvoonsa ja tekoonsa, syntynyt Arimatiassa, Juudalaisten kaupungissa, joka myös itse odotti Jumalan valtakuntaa:

51. Eikä ollut mieldynyt heidän neuwons ja tecoons joca oli syndynyt Arimathias Judalaisten Caupungis tämä odotti Jumalan waldacunda:

51. ei hen ollut mieldunut heiden Neuuons ia Tekoons/ Ja hen oli syndynyt Arimatiast Judasten Caupu'gist/ ioca mös itze odhotti Jumalan Waldakunda/ (ei hän ollut mieltynyt heidän neuwoonsa ja tekoonsa/ Ja hän oli syntynyt Arimatiasta judasten kaupungista/ joka myös itse odotti Jumalan waltakuntaa/)

51 - οὗτος οὐκ ἦν συγκατατεθειμένος τῇ βουλῇ καὶ τῇ πράξει αὐτῶν - ἀπὸ Ἁριμαθαίας πόλεως τῶν Ἰουδαίων, ὃς προσεδέχετο καὶ αὐτὸς τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ, ( - οὗtοs οὐκ ἶn sugκatatetheιménοs tῖ bοulῖ κaὶ tῖ prákseι aὐtõn - ἀpὸ Ἁrιmathaίas pόleos tõn Ἰοudaίon, ὃs prοsedéchetο κaὶ aὐtὸs tìn basιleίan tοȗ Theοȗ, )

ουτος ουκ ην συγκατατεθειμενος τη βουλη και τη πραξει αυτων απο αριμαθαιας πολεως των ιουδαιων ος και προσεδεχετο και αυτος την βασιλειαν του θεου 51 (outos ouk in sunkatatetheimenos ti bouli kai ti praxei afton apo arimathaias poleos ton ioudaion os kai prosedecheto kai aftos tin basileian tou theou)

51 (he was not in alliance with their plan and practice), (a man) from Arimathaea, a city of the Jews, who himself was also waiting for the kingdom of God.

51. The same had not consented to the counsel and deed of them;) he was of Arimathaea, a city of the Jews: who also himself waited for the kingdom of God.

51. und hatte nicht gewilligt in ihren Rat und Handel. Er war von Arimathia, der Stadt der Juden, einer, der auch auf das Reich Gottes wartete.

51. El cual no había consentido en el consejo ni en los hechos de ellos, varón de Arimatea, ciudad de los Judíos: el cual también esperaba el reino de Dios.

51 не участвовавший в совете и в деле их; из Аримафеи, города Иудейского, ожидавший также Царствия Божия,

52 Hän meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista.

52 Hän meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista.

52. Tämä meni Pilatuksen tykö ja anoi Jesuksen ruumista,

52. Hän meni Pilatuxen tygö ja anoi Jesuxen ruumista.

52. Hen keui Pilatusen tyge/ ia anoi Iesusen Rumist. (Hän käwi Pilatuksen tykö/ ja anoi Jesuksen ruumista.)

52 οὗτος προσελθὼν τῷ Πιλάτῳ ᾐτήσατο τὸ σῶμα τοῦ Ἰησοῦ, ( οὗtοs prοselthὸn tỡ Pιlátǫ ᾐtísatο tὸ sõma tοȗ Ἰisοȗ, )

ουτος προσελθων τω πιλατω ητησατο το σωμα του ιησου 52 (outos proselthon to pilato itisato to soma tou iisou)

52 This one went to Pilate, (and) asked for the body of Jesus.

52. This man went unto Pilate, and begged the body of Jesus.

52. Der ging zu Pilatus und bat um den Leib Jesu;

52. Este llegó a Pilato, y pidió el cuerpo de Jesús.

52 пришел к Пилату и просил тела Иисусова;

53 Ja otettuaan sen alas hän kääri sen liinavaatteeseen. Ja hän pani hänet hautaan, joka oli hakattu kallioon ja johon ei oltu vielä ketään pantu.

53 Otettuaan sen alas, hän kääri sen liinavaatteeseen ja pani Hänet kallioon hakattuun hautaan, johon ei ollut vielä ketään pantu.

53. Ja otti sen alas ja kääri liinavaatteesen ja pani sen hautaan, joka kallioon hakattu oli, johonka ei yksikään ennen pantu ollut.

53. Ja otti sen alas ja käärei lijnawaatteisin ja pani hautan joca calliohon hacattu oli johonga ei yxikän ennen pandu ollut.

53. Ja otti sen alas/ ia käri sen Linawaattein/ ia pani sen Hautan/ ioca kiueen oli wloshacattu/ iohonga eikengen ennen pandu ollut. (Ja otti sen alas/ ja kääri sen liinawaattein/ ja pani sen hautaan/ joka kiween oli ulos hakattu/ johonka ei kenkään ennen pantu ollut.)

53 καὶ καθελὼν αὐτὸ ἐνετύλιξε σινδόνι καὶ ἔθηκεν αὐτὸ ἐν μνήματι λαξευτῷ, οὗ οὐκ ἦν οὐδεὶς οὐδέπω κείμενος· ( κaὶ κathelὸn aὐtὸ ẻnetúlιkse sιndόnι κaὶ ἔthiκen aὐtὸ ẻn mnímatι lakseutỡ, οὗ οὐκ ἶn οὐdeὶs οὐdépo κeίmenοs: )

και καθελων αυτο ενετυλιξεν αυτο σινδονι και εθηκεν αυτο εν μνηματι λαξευτω ου ουκ ην ουδεπω ουδεις κειμενος 53 (kai kathelon afto enetulixen afto sindoni kai ethiken afto en mnimati laxefto ou ouk in oudepo oudeis keimenos)

53 And having taken it down, he entwined it in a linen cloth and placed it in a hewed out tomb, where no one was yet laid.

53. And he took it down, and wrapped it in linen, and laid it in a sepulchre that was hewn in stone, wherein never man before was laid.

53. und nahm ihn ab, wickelte ihn in Leinwand und legte ihn in ein gehauenes Grab, darin niemand je gelegen hatte.

53. Y quitado de la cruz, le envolvió en una sábana, y le puso en un sepulcro que era labrado en roca, en el cual aun ninguno había sido puesto.

53 и, сняв его, обвил плащаницею и положил его в гробе, высеченном в скале , где еще никто не был положен.

54 Ja silloin oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamaisillaan.

54 Oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamaisillaan.

54. Ja se oli valmistuspäivä, ja sabbati lähestyi.

54. Ja se oli walmistuspäiwä ja Sabbathi rupeis lähestymän.

54. Ja se oli Walmistuspeiue/ ia Sabbathi rupeis siseltuleman. (Ja se oli walmistuspäiwä/ ja Sabbathi rupesi sisälle tulemaan.)

54 καὶ ἡμέρα ἦν παρασκευὴ, σάββατον ἐπέφωσκε. ( κaὶ ἱméra ἶn parasκeuì, sábbatοn ẻpéfosκe. )

και ημερα ην παρασκευη και σαββατον επεφωσκεν 54 (kai imera in paraskebi kai sabbaton epefosken)

54 Now it was the day of the Preparation and the Sabbath was dawning.

54. And that day was the preparation, and the sabbath drew on.

54. Und es war der Rüsttag, und der Sabbat brach an.

54. Y era día de la preparación de la páscua; y el sábado esclarecía.

54 День тот был пятница, и наступала суббота.

55 Ja naiset, jotka olivat tulleet hänen kanssaan Galileasta, seurasivat jäljessä ja katselivat hautaa ja kuinka hänen ruumiinsa sinne pantiin.

55 Myös naiset, jotka olivat vaeltaneet Hänen kanssaan Galileasta, seurasivat jäljessä ja katselivat hautaa ja kuinka Hänen ruumiinsa asetettiin.

55. Niin vaimot seurasivat jäljestä, jotka hänen kanssansa tulleet olivat Galileasta, ja katselivat hautaa, ja kuinka hänen ruumiinsa pantu oli.

55. Nijn waimot seuraisit jäljest iotca hänen cansans tullet olit Galileast ja cadzelit hauta ja cuinga hänen ruumins pandu oli.

55. Nin ne Waimot seurasit ieliest/ iotca henen cansans Galileast olit tulluet/ ia catzelit Hauta/ ia quinga henen Rumins oli pandu. (Ja ne waimot seurasit jäljestä/ jotka hänen kanssans Galileasta olit tulleet/ ja katselit hautaa/ ja kuinka hänen ruumiinsa oli pantu.)

55 Κατακολουθήσασαι δὲ αἱ γυναῖκες, αἵτινες ἦσαν συνεληλυθυῖαι αὐτῷ ἐκ τῆς Γαλιλαίας, ἐθεάσαντο τὸ μνημεῖον καὶ ὡς ἐτέθη τὸ σῶμα αὐτοῦ, ( Κataκοlοuthísasaι dè aἱ gunaῖκes, aἵtιnes ἶsan suneliluthuῖaι aὐtỡ ẻκ tĩs Galιlaίas, ẻtheásantο tὸ mnimeῖοn κaὶ ὁs ẻtéthi tὸ sõma aὐtοȗ, )

κατακολουθησασαι δε και γυναικες αιτινες ησαν συνεληλυθυιαι αυτω εκ της γαλιλαιας εθεασαντο το μνημειον και ως ετεθη το σωμα αυτου 55 (katakolouthisasai de kai gunaikes aitines isan suneliluthuiai afto ek tis galilaias etheasanto to mnimeion kai os etethi to soma aftou)

55 Now having followed after, (the) women, from Galilee, who were coming together to him, saw the tomb and how his body was placed.

55. And the women also, which came with him from Galilee, followed after, and beheld the sepulchre, and how his body was laid.

55. Es folgten aber die Weiber nach, die mit ihm gekommen waren aus Galiläa, und beschauten das Grab und wie sein Leib gelegt ward.

55. Y viniendo también las mujeres que le habían seguido de Galilea, vieron el sepulcro, y como fué puesto su cuerpo.

55 Последовали также и женщины, пришедшие с Иисусом из Галилеи, и смотрели гроб, и как полагалось тело Его;

56 Ja palattuaan kotiinsa he valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita; mutta sapatin he viettivät hiljaisuudessa lain käskyn mukaan.

56 Palattuaan kotiinsa he valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita. Mutta sapattina he lain mukaan pysyivät hiljaa.

56. Mutta he palasivat ja valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita; vaan sabbatina he lepäsivät lain käskyn jälkeen.

56. Mutta he palaisit ja walmistit hywän hajuisia yrtejä ja woiteita waan Sabbathina he lewäisit Lain käskyn jälken.

56. Mutta he palasit ia walmistit hyuehaijulisi Yrtti ia woidhett Waan Sabbathina he leueisit Lain keskyn ielken. (Mutta he palasit ja walmistit hywänhajullisia yrttejä ja woidetta waan Sabbathina he lepäisit lain käskyn jälkeen.)

56 ὑποστρέψασαι δὲ ἡτοίμασαν ἀρώματα καὶ μύρα. καὶ τὸ μὲν σάββατον ἡσύχασαν κατὰ τὴν ἐντολήν. ( ὑpοstrépsasaι dè ἱtοίmasan ἀrómata κaὶ múra. κaὶ tὸ mèn sábbatοn ἱsúchasan κatà tìn ẻntοlín. )

υποστρεψασαι δε ητοιμασαν αρωματα και μυρα και το μεν σαββατον ησυχασαν κατα την εντολην 56 (upostrepsasai de itoimasan aromata kai mura kai to men sabbaton isuchasan kata tin entolin)

56 Now they returned and prepared spices and perfumes. And on the Sabbath they indeed relaxed according to the commandment.

56. And they returned, and prepared spices and ointments; and rested the sabbath day according to the commandment.

56. Sie kehrten aber um und bereiteten Spezerei und Salben. Und den Sabbat über waren sie still nach dem Gesetz.

56. Y vueltas, aparejaron drogas aromáticas, y ungüentos; y reposaron el sábado, conforme al mandamiento.

56 возвратившись же, приготовили благовония и масти; и в субботу остались в покое по заповеди.