22 luku

Ylipapit ja kirjanoppineet miettivät, kuinka saisivat Jeesuksen surmatuksi 1, 2 Juudas tarjoutuu kavaltajaksi 3 – 6 Jeesus lähettää kaksi opetuslastaan valmistamaan pääsiäislammasta 7 – 13, syö pääsiäisaterian ja asettaa ehtoollisen 14 – 23, kehoittaa opetuslastensa kiistan johdosta nöyryyteen 24 – 30, sanoo Pietarin kieltävän hänet 31 – 34 ja ahdingon ajan tulevan opetuslapsille 35 – 38, rukoilee Getsemaneessa 39 – 46; Juudas kavaltaa hänet 47 – 53 Pietari kieltää hänet 54 – 62 Jeesusta herjataan ja piestään 63 – 65; hän tunnustaa olevansa Kristus 66 – 71. (V. ,2 vert. Matt.26:2 – 5 Mark.14:1,2.)

1 Mutta happamattoman leivän juhla, jota pääsiäiseksi sanotaan, oli lähellä.

1 Mutta hapattomain leipäin juhla, jota kutsutaan pääsiäiseksi, oli lähellä.

1. Niin lähestyi makian leivän juhlapäivä, joka pääsiäiseksi kutsutaan.

1. NIin lähestyi makian leiwän juhla päiwä joca Pääsiäisexi cudzutan.

1.NIN lehestui sis Makia' leiuen Juhla peiue/ ioca cutzutan Päsieinen. (Niin lähestyi siis makean leiwän juhlapäiwä/ joka kutsutaan Pääsiäinen.)

1 Ἤγγιζε δὲ ἡ ἑορτὴ τῶν ἀζύμων ἡ λεγομένη πάσχα. ( Ἤggιdze dè ἱ ἑοrtì tõn ἀdzúmon ἱ legοméni páscha. )

ηγγιζεν δε η εορτη των αζυμων η λεγομενη πασχα 1 (ingizen de i eorti ton azumon i legomeni pascha)

1 {Mar 14:1-2 & Mat 26:1-5 & Luk 22:1-2 mountain Olives, Bethany, Jerusalem, Tues. Evening, Wed. for the Jews.} Now the feast of unleavened bread was drawing near, which is called* the Passover.

1. Now the feast of unleavened bread drew nigh, which is called the Passover.

1. Es war aber nahe das Fest der süßen Brote, das da Ostern heißt.

1. Y ESTABA cerca el día de la fiesta de los panes sin levadura, que se llama la páscua.

1 Приближался праздник опресноков, называемый Пасхою,

2 Ja ylipapit ja kirjanoppineet miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi; sillä he pelkäsivät kansaa.

2 Ylipapit ja kirjanoppineet miettivät, kuinka saisivat Hänet surmatuksi, sillä he pelkäsivät kansaa.

2. Ja ylimmäiset papit ja kirjanoppineet etsivät, kuinka he olisivat hänen saaneet tappaa. Mutta he pelkäsivät kansaa.

2. Ja ylimmäiset Papit ja Kirjanoppenet edzeit cuinga he olisit hänen saanet tappa. Mutta he pelkäisit Canssa.

2. Ja ne Ylimeiset Papit ia Kirianoppeneet etzit/ quinga heide' piti hene' tappama'. Mutta he pelkesit Canssa. (Ja ne ylimmäiset papit ja kirjanoppineet etsit/ kuinka heidän piti hänen tappaman. Mutta he pelkäsit kanssa.)

2 καὶ ἐζήτουν οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ γραμματεῖς τὸ πῶς ἀνέλωσιν αὐτόν· ἐφοβοῦντο γὰρ τὸν λαόν. ( κaὶ ẻdzítοun οἱ ἀrchιereῖs κaὶ οἱ grammateῖs tὸ põs ἀnélosιn aὐtόn: ẻfοbοȗntο gàr tὸn laόn. )

και εζητουν οι αρχιερεις και οι γραμματεις το πως ανελωσιν αυτον εφοβουντο γαρ τον λαον 2 (kai ezitoun oi archiereis kai oi grammateis to pos anelosin afton efobounto gar ton laon)

2 And the high-priests and the scribes were seeking how they might assassinate him; for* they were fearing the people. {Mar 14:10-11 & Mat 26:14-16 & Luk 22:3-6 & Joh 12:2-8.}

2. And the chief priests and scribes sought how they might kill him; for they feared the people.

2. Und die Hohenpriester und Schriftgelehrten trachteten, wie sie ihn töteten; und fürchteten sich vor dem Volk.

2. Y los príncipes de los sacerdotes, y los escribas procuraban como le matarían; mas tenían miedo del pueblo.

2 и искали первосвященники и книжники, как бы погубитьЕго, потому что боялись народа.

3 Niin saatana meni Juudaaseen, jota kutsuttiin Iskariotiksi ja joka oli yksi niistä kahdestatoista.

3 Niin saatana meni Juudaaseen, jota kutsuttiin Iskariotiksi ja joka oli yksi niistä kahdestatoista.

3. Niin saatana oli mennyt Juudaan sisälle, jonka liikanimi oli Iskariot, joka oli kahdentoistakymmenen luvusta.

3. Nijn Sathan oli Judan sisälle mennyt jonga lijca nimi oli Ischarioth joca oli cahdentoistakymmenen lugusta.

3. Nin oli Sathanas Judan siselleme'nyt/ ionga Licanimi oli Ischariotes/ ioca oli Cadentoistakymenen lughusta. (Niin oli satana Judan sisällemennyt/ joka liikanimi oli Ischariotes/ joka oli kahdentoista kymmenen luwussa.)

3 Εἰσῆλθε δὲ ὁ σατανᾶς εἰς Ἰούδαν τὸν ἐπικαλούμενον Ἰσκαριώτην, ὄντα ἐκ τοῦ ἀριθμοῦ τῶν δώδεκα, ( Εἰsĩlthe dè ὁ satanãs eἰs Ἰοúdan tὸn ẻpικalοúmenοn Ἰsκarιótin, ὄnta ẻκ tοȗ ἀrιthmοȗ tõn dódeκa, )

εισηλθεν δε ο σατανας εις ιουδαν τον επικαλουμενον ισκαριωτην οντα εκ του αριθμου των δωδεκα 3 (eisilthen de o satanas eis ioudan ton epikaloumenon iskariotin onta ek tou arithmou ton dodeka)

3 Now (the) Adversary entered into Judas who is surnamed Iscariot, being from the number of the twelve.

3. Then entered Satan into Judas surnamed Iscariot, being of the number of the twelve.

3. Es war aber der Satanas gefahren in den Judas, genannt Ischariot, der da war aus der Zahl der Zwölf.

3. Y entró Satanás en Júdas, que tenía por sobrenombre Iscariote, el cual era uno del número de los doce.

3 Вошел же сатана в Иуду, прозванного Искариотом, одного из числа двенадцати,

4 Ja tämä meni ja puhui ylipappien ja pyhäkön vartioston päällikköjen kanssa, miten hän saattaisi hänet heidän käsiinsä.

4 Tämä meni ja puhui ylipappien ja pyhäkön vartioston päällikköjen kanssa, miten kavaltaisi Hänet heille.

4. Ja hän meni pois ja puhutteli ylimmäisiä pappeja ja päämiehiä, kuin hän oli hänen heille pettävä.

4. Ja hän meni pois ja puhutteli ylimmäisiä Papeja ja Päämiehiä cuinga hän oli hänen heille pettäwä.

4. Ja hen poismeni/ ia puhutteli Ylimeisi Pappi ia Pämiehi/ millemodholla hen tactoi henen pette heille. (Ja hän pois meni/ ja puhutteli ylimmäisiä pappia ja päämiehiä/ millä muodolla hän tahtoi hänen pettää heille.)

4 καὶ ἀπελθὼν συνελάλησε τοῖς ἀρχιερεῦσι καὶ γραμματεῦσι καὶ στρατηγοῖς τὸ πῶς αὐτόν παραδῷ αὐτοῖς. ( κaὶ ἀpelthὸn sunelálise tοῖs ἀrchιereȗsι κaὶ grammateȗsι κaὶ stratigοῖs tὸ põs aὐtόn paradỡ aὐtοῖs. )

και απελθων συνελαλησεν τοις αρχιερευσιν και τοις στρατηγοις το πως αυτον παραδω αυτοις 4 (kai apelthon sunelalisen tois archierefsin kai tois stratigois to pos afton parado aftois)

4 And he went away and spoke together with the high-priests and magistrates, how he might give him to them.

4. And he went his way, and communed with the chief priests and captains, how he might betray him unto them.

4. Und er ging hin und redete mit den Hohenpriestern und Hauptleuten, wie er ihn wollte ihnen überantworten.

4. Y fué, y habló con los príncipes de los sacerdotes, y con los magistrados, de como se le entregaría.

4 и он пошел, и говорил с первосвященниками и начальниками, как Его предать им.

5 Ja he ihastuivat ja sitoutuivat antamaan hänelle rahaa.

5 He ihastuivat ja sitoutuivat antamaan hänelle rahaa.

5. Ja he ihastuivat ja lupasivat hänelle rahaa.

5. Ja he ihastuit ja lupaisit hänelle raha.

5. Ja he ihastuit/ ia lupasit henelle Raha anda/ (Ja he ihastuit/ ja lupasit hänelle rahaa antaa/)

5 καὶ ἐχάρησαν, καὶ συνέθεντο αὐτῷ ἀργύρια δοῦναι· ( κaὶ ẻchárisan, κaὶ sunéthentο aὐtỡ ἀrgúrιa dοȗnaι: )

και εχαρησαν και συνεθεντο αυτω αργυριον δουναι 5 (kai echarisan kai sunethento afto argurion dounai)

5 And they rejoiced and covenanted together to give him silver.

5. And they were glad, and covenanted to give him money.

5. Und sie wurden froh und gelobten ihm Geld zu geben.

5. Los cuales se holgaron, y concertaron de darle dinero.

5 Они обрадовались и согласились дать ему денег;

6 Ja hän lupautui ja etsi sopivaa tilaisuutta kavaltaakseen hänet heille ilman melua.

6 Niin hän myöntyi ja etsi sopivaa tilaisuutta kavaltaakseen Hänet heille *kansan huomaamatta*.

6. Ja hän lupasi sen heille, ja etsi soveliasta aikaa, saadaksensa häntä pettää ilman hasuta.

6. Ja hän lupais sen heille ja edzei tila saadaxens händä pettä ilman hasuta.

6. Ja hen lupasi sen heille/ ia etzi tila saadhaxens hene' pette ilma' Messete. (Ja hän lupasi sen heille/ ja etsi tilaa saadaksensa hänen pettää ilman messätä (melua).)

6 καὶ ἐξωμολόγησε, καὶ ἐζήτει εὐκαιρίαν τοῦ παραδοῦναι αὐτὸν αὐτοῖς ἄτερ ὄχλου. ( κaὶ ẻksomοlόgise, κaὶ ẻdzíteι eὐκaιrίan tοȗ paradοȗnaι aὐtὸn aὐtοῖs ἄter ὄchlοu. )

και εξωμολογησεν και εζητει ευκαιριαν του παραδουναι αυτον αυτοις ατερ οχλου 6 (kai exomologisen kai ezitei efkairian tou paradounai afton aftois ater ochlou)

6 And he professed (agreement), and was seeking an opportunity to give him up to them without (the) crowd. {Mar 14:12-17 & Mat 26:17-20 & Luk 22:7-18, 22:24-30 Bethany to Jerusalem Thur. Evening.}

6. And he promised, and sought opportunity to betray him unto them in the absence of the multitude.

6. Und er versprach es und suchte Gelegenheit, daß er ihn überantwortete ohne Lärmen.

6. Y prometió; y buscaba oportunidad para entregarle a ellos sin estar presente la multitud.

6 и он обещал, и искал удобного времени,чтобы предать Его им не при народе.

7 Niin tuli se happamattoman leivän päivistä, jona pääsiäislammas oli teurastettava.

7 Niin tuli se hapattomain leipäin päivä, jona pääsiäislammas piti uhrata.

7. Niin makian leivän päivä tuli, jona pääsiäislammas piti teurastettaman,

7. NIin makian leiwän päiwä tuli jona Pääsiäislammas piti uhrattaman.

7. Nin tuli Makia' leiuen peiue/ cuna se Päsieisla'mas piti wffrattaman. (Niin tuli makean leiwän päiwä/ kuna se pääsiäislammas piti uhrattaman.)

7 Ἦλθε δὲ ἡ ἡμέρα τῶν ἀζύμων, ἐν ᾗ ἔδει θύεσθαι τὸ πάσχα, ( Ἦlthe dè ἱ ἱméra tõn ἀdzúmon, ẻn ἷ ἔdeι thúesthaι tὸ páscha, )

ηλθεν δε η ημερα των αζυμων εν η εδει θυεσθαι το πασχα 7 (ilthen de i imera ton azumon en i edei thuesthai to pascha)

7 Now the day of unleavened bread came, in which it was essential (that) the Passover (is) to be sacrificed.

7. Then came the day of unleavened bread, when the passover must be killed.

7. Es kam nun der Tag der süßen Brote, an welchem man mußte opfern das Osterlamm.

7. Y vino el día de los panes sin levadura, en el cual era menester matar la páscua.

7 Настал же день опресноков, в который надлежало заколать пасхального агнца ,

8 Ja hän lähetti Pietarin ja Johanneksen sanoen: "Menkää ja valmistakaa meille pääsiäislammas syödäksemme".

8 Ja Hän lähetti Pietarin ja Johanneksen sanoen: "Menkää valmistamaan meille pääsiäisateria syödäksemme."

8. Ja hän lähetti Pietarin ja Johanneksen, sanoen: menkäät valmistamaan meille pääsiäislammas syödäksemme.

8. Ja hän lähetti Petarin ja Johannexen sanoden: mengät walmistaman meille Pääsiäislammas syödäxem.

8. Ja hen lehetti Petarin ia Johannesen sanoden/ Menget walmistaman meille Päsieislamasta/ ette me sen söme. (Ja hän lähetti Petarin ja Johanneksen sanoen/ Menkäät walmistaman meille pääsiäislammasta/ että me sen syömme.)

8 καὶ ἀπέστειλε Πέτρον καὶ Ἰωάννην εἰπών· Πορευθέντες ἑτοιμάσατε ἡμῖν τὸ πάσχα ἵνα φάγωμεν. ( κaὶ ἀpésteιle Pétrοn κaὶ Ἰoánnin eἰpón: Pοreuthéntes ἑtοιmásate ἱmῖn tὸ páscha ἵna fágomen. )

και απεστειλεν πετρον και ιωαννην ειπων πορευθεντες ετοιμασατε ημιν το πασχα ινα φαγωμεν 8 (kai apesteilen petron kai ioannin eipon porefthentes etoimasate imin to pascha ina fagomen)

8 And he sent Peter and John, (and) said, (After) you° (have) traveled on, prepare° the Passover for us, in order that we may eat.</J>

8. And he sent Peter and John, saying, Go and prepare us the passover, that we may eat.

8. Und er sandte Petrus und Johannes und sprach: Gehet hin, bereitet uns das Osterlamm, auf daß wir's essen.

8. Y envió a Pedro, y a Juan, diciendo: Id, aparejádnos la páscua, para que comamos.

8 и послал Иисус Петра и Иоанна, сказав: пойдите, приготовьте нам есть пасху.

9 Niin he kysyivät häneltä: "Mihin tahdot, että valmistamme sen?"

9 Mutta he kysyivät Häneltä: "Mihin haluat meidän valmistavan?"

9. Niin he sanoivat hänelle: kussas tahdot meitä valmistamaan?

9. Nijn he sanoit hänelle: cusas tahdot meitä walmistaman?

9. Nin sanoit he henelle/ Cussas tadot meite walmistaman? (Niin sanoit he hänelle/ Kussas tahdot meitä walmistaman?)

9 οἱ δὲ εἶπον αὐτῷ· Ποῦ θέλεις ἑτοιμάσωμεν; ( οἱ dè eἶpοn aὐtỡ: Pοȗ théleιs ἑtοιmásomen; )

οι δε ειπον αυτω που θελεις ετοιμασωμεν 9 (oi de eipon afto pou theleis etoimasomen)

9 Now they said to him, Where do you will (that) we will prepare (it)?

9. And they said unto him, Where wilt thou that we prepare?

9. Sie aber sprachen zu ihm: Wo willst du, daß wir's bereiten?

9. Y ellos le dijeron: ¿Dónde quieres que la aparejemos?

9 Они же сказали Ему: где велишь нам приготовить?

10 Hän vastasi heille: "Katso, saapuessanne kaupunkiin tulee teitä vastaan mies kantaen vesiastiaa; seuratkaa häntä siihen taloon, johon hän menee,

10 Hän vastasi heille: "Katso, saapuessanne kaupunkiin teitä vastaan tulee mies kantaen vesiastiaa. Seuratkaa häntä siihen taloon, johon hän menee,

10. Hän sanoi heille: katso, kuin te kaupunkiin tulette sisälle, kohtaa teitä ihminen, kantain vesiastiaa: seuratkaat häntä siihen huoneesen, johonka hän menee.

10. Hän sanoi heille: cadzo cosca te Caupungijn tuletta cohta teidän yxi ihminen candain wesiastiata noudattacat händä sijhen huonesen johonga hän mene:

10. Nin hen sanoi heille/ Catzo/ coska te Caupungin siseltuletta/ cochtapi teijen yxi Inhiminen candadhen wette Sauicrusis/ noudhataca hende sihen Honesen/ iohonga hen siselmene/ (Niin hän sanoi heille/ Katso/ koska te kaupungin sisälle tulette/ kohtaapi teidän yksi ihminen kantaen wettä sawiruukussa/ noudattakaat häntä siihen huoneeseen/ johonka hän sisälle menee/)

10 ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Ἰδοὺ εἰσελθόντων ὑμῶν εἰς τὴν πόλιν συναντήσει ὑμῖν ἄνθρωπος κεράμιον ὕδατος βαστάζων· ἀκολουθήσατε αὐτῷ εἰς τὴν οἰκίαν οὗ εἰσπορεύεται, ( ὁ dè eἶpen aὐtοῖs: Ἰdοὐ eἰselthόnton ὑmõn eἰs tìn pόlιn sunantíseι ὑmῖn ἄnthropοs κerámιοn ὕdatοs bastádzon: ἀκοlοuthísate aὐtỡ eἰs tìn οἰκίan οὗ eἰspοreúetaι, )

ο δε ειπεν αυτοις ιδου εισελθοντων υμων εις την πολιν συναντησει υμιν ανθρωπος κεραμιον υδατος βασταζων ακολουθησατε αυτω εις την οικιαν ου εισπορευεται 10 (o de eipen aftois idou eiselthonton umon eis tin polin sunantisei umin anthropos keramion udatos bastazon akolouthisate afto eis tin oikian ou eisporebetai)

10 But he said to them Behold, (After) you° (have) entered into the city, a man bearing a pitcher of water will be meeting you° there; follow° him into the house where he travels.</J>

10. And he said unto them, Behold, when ye are entered into the city, there shall a man meet you, bearing a pitcher of water; follow him into the house where he entereth in.

10. Er sprach zu ihnen: Siehe, wenn ihr hineinkommt in die Stadt, wird euch ein Mensch begegnen, der trägt einen Wasserkrug; folget ihm nach in das Haus, da er hineingeht,

10. Y él les dijo: He aquí, como entraréis en la ciudad, os encontrará un hombre que lleva un cántaro de agua: seguídle hasta la casa donde entrare;

10 Он сказал им: вот, при входе вашем в город, встретится с вами человек, несущий кувшин воды; последуйте за ним в дом, в который войдет он,

11 ja sanokaa talon isännälle: 'Opettaja sanoo sinulle: Missä on vierashuone, syödäkseni siinä pääsiäislampaan opetuslasteni kanssa?'

11 ja sanokaa talon isännälle: 'Opettaja sanoo sinulle: Missä on vierashuone, jossa söisin pääsiäisaterian opetuslasteni kanssa?'

11. Ja sanokaat sen huoneen perheenisännälle: Mestari sanoo sinulle: kussa on maja, jossa minä syön pääsiäislampaan opetuslasteni kanssa?

11. Ja sanocat perhen isännälle Mestari käski sinulle sano: cusa on maja josa minä saan Pääsiäslamban Opetuslasteni cansa syödä.

11. ia sanocat Perenisenelle/ Mestari keski sinulle sano/ Cussa ombi Maija/ iossa mine Pesieislammasta minun Opetuslasten cansa söön? (ja sanokaat perheenisännälle/ Mestari käski sinulle sanoa/ Kussa ompi maja/ jossa minä pääsiäislammasta minun opetuslasten kanssa syön?)

11 καὶ ἐρεῖτε τῷ οἰκοδεσπότῃ τῆς οἰκίας· λέγει σοι ὁ διδάσκαλος, ποῦ ἐστι τὸ κατάλυμα ὅπου τὸ πάσχα μετὰ τῶν μαθητῶν μου φάγω; ( κaὶ ẻreῖte tỡ οἰκοdespόtΐ tĩs οἰκίas: légeι sοι ὁ dιdásκalοs, pοȗ ẻstι tὸ κatáluma ὅpοu tὸ páscha metà tõn mathitõn mοu fágo; )

και ερειτε τω οικοδεσποτη της οικιας λεγει σοι ο διδασκαλος που εστιν το καταλυμα οπου το πασχα μετα των μαθητων μου φαγω 11 (kai ereite to oikodespoti tis oikias legei soi o didaskalos pou estin to kataluma opou to pascha meta ton mathiton mou fago)

11 And you° will say to the householder of the house, The Teacher says to you, Where is the guestroom, where I may eat the Passover with my disciples?</J>

11. And ye shall say unto the goodman of the house, The Master saith unto thee, Where is the guestchamber, where I shall eat the passover with my disciples?

11. und saget zu dem Hausherrn: Der Meister läßt dir sagen: Wo ist die Herberge, darin ich das Osterlamm essen möge mit meinen Jüngern?

11. Y decíd al padre de la familia de la casa: El Maestro te dice: ¿Dónde está el aposento donde tengo de comer la páscua con mis discípulos?

11 и скажите хозяину дома: Учитель говорит тебе: где комната, в которой бы Мне есть пасху с учениками Моими?

12 Niin hän näyttää teille suuren, aterioiville varustetun huoneen yläkerrassa; sinne valmistakaa."

12 Hän näyttää teille ison varustetun yläsalin. Valmistakaa sinne."

12. Ja hän osoittaa teille suuren salin rakennetun; valmistakaat siellä.

12. Ja hän osotta teille suuren awaran Salin walmistacat siellä.

12. Ja hen teille osottapi yhden swren leuitetyn Salin/ sielle te walmistaca. (Ja hän teille osoittaapi yhden suuren lewitetyn salin/ siellä te walmistakaa.)

12 κἀκεῖνος ὑμῖν δείξει ἀνώγαιον μέγα ἐστρωμένον· ἐκεῖ ἑτοιμάσατε. ( κἀκeῖnοs ὑmῖn deίkseι ἀnógaιοn méga ẻstroménοn: ẻκeῖ ἑtοιmásate. )

κακεινος υμιν δειξει ανωγεον μεγα εστρωμενον εκει ετοιμασατε 12 (kakeinos umin deixei anogeon mega estromenon ekei etoimasate)

12 And he will show you° a big furnished upper-room. Prepare° (it) there.</J>

12. And he shall shew you a large upper room furnished: there make ready.

12. Und er wird euch einen großen Saal zeigen, der mit Polstern versehen ist; daselbst bereitet es.

12. Entónces él os mostrará un gran cenadero aderezado, aparejádla allí.

12 И он покажет вам горницу большую устланную; там приготовьте.

13 Ja he menivät ja havaitsivat niin olevan, kuin Jeesus oli heille sanonut, ja valmistivat pääsiäislampaan.

13 He menivät ja havaitsivat niin olevan kuin Jeesus* oli heille sanonut, ja valmistivat pääsiäisaterian.

13. Niin he menivät ja löysivät niinkuin hän heille sanonut oli, ja valmistivat pääsiäislampaan.

13. He menit ja löysit nijncuin hän heille sanonut oli ja walmistit Pääsiäis lamban.

13. He menit/ ia leusit ninquin hen heille sanonut oli/ ia walmistit Pesieislambaan. (He menit/ ja löysit niinkuin hän heille sanonut oli/ ja walmistit pääsiäislampaan.)

13 ἀπελθόντες δὲ εὗρον καθὼς εἴρηκεν αὐτοῖς, καὶ ἡτοίμασαν τὸ πάσχα. ( ἀpelthόntes dè eὗrοn κathὸs eἴriκen aὐtοῖs, κaὶ ἱtοίmasan tὸ páscha. )

απελθοντες δε ευρον καθως ειρηκεν αυτοις και ητοιμασαν το πασχα 13 (apelthontes de ebron kathos eiriken aftois kai itoimasan to pascha)

13 Now they went and found just-as he had said to them, and they prepared the Passover.

13. And they went, and found as he had said unto them: and they made ready the passover.

13. Sie gingen hin und fanden, wie er ihnen gesagt hatte, und bereiteten das Osterlamm.

13. Y yendo ellos halláronlo todo como les había dicho; y aparejaron la páscua.

13 Они пошли, и нашли, как сказал им, и приготовили пасху.

14 Ja kun hetki tuli, asettui hän aterialle ja apostolit hänen kanssansa.

14 Kun hetki tuli asettui Hän aterialle ja *ne kaksitoista apostolia* Hänen kanssaan.

14. Ja kuin jo aika tullut oli, istui hän pöydän tykönä ja kaksitoistakymmentä apostolia hänen kanssansa.

14. Ja cuin jo aica tullut oli istui hän ja caxitoistakymmendä Apostolita hänen cansans.

14. Ja quin io oli aica tullut/ istui hen peudhelle/ ia ne Caxitoistakyme'de Apostolitt hene' cansans. (Ja kuin jo oli aika tullut/ istui hän pöydälle/ ja ne kaksitoista kymmentä apostolit hänen kanssansa.)

14 Καὶ ὅτε ἐγένετο ἡ ὥρα, ἀνέπεσε, καὶ οἱ δώδεκα ἀπόστολοι σὺν αὐτῷ. ( Κaὶ ὅte ẻgénetο ἱ ὅra, ἀnépese, κaὶ οἱ dódeκa ἀpόstοlοι sὐn aὐtỡ. )

και οτε εγενετο η ωρα ανεπεσεν και οι δωδεκα αποστολοι συν αυτω 14 (kai ote egeneto i ora anepesen kai oi dodeka apostoloi sun afto)

14 And when the hour came*, he leaned-back, and the twelve apostles together with him.

14. And when the hour was come, he sat down, and the twelve apostles with him.

14. Und da die Stunde kam, setzte er sich nieder und die zwölf Apostel mit ihm.

14. Y como fué hora, se sentó a la mesa; y con él los doce apóstoles.

14 И когда настал час, Он возлег, и двенадцать Апостолов с Ним,

15 Ja hän sanoi heille: "Minä olen halajamalla halannut syödä tämän pääsiäislampaan teidän kanssanne, ennenkuin minä kärsin;

15 Hän sanoi heille: "Olen hartaasti halunnut syödä tämän pääsiäisaterian kanssanne ennen kuin kärsin.

15. Ja hän sanoi heille: minä olen halulla halainnut syödä tätä pääsiäislammasta teidän kanssanne, ennekuin minä kärsin.

15. Ja hän sanoi heille: minä olen halulla halainnut syödä tätä Pääsiäislammasta teidän cansan ennen cuin minä kärsin:

15. Ja hen sanoi heille/ Mine olen halulla halanut södhe tete Pesieislammasta teiden cansan/ ennen quin mine kerssin/ (Ja hän sanoi heille/ Minä olen halulla halannut syödä tätä pääsiäislammasta teidän kanssan/ ennen kuin minä kärsin/)

15 καὶ εἶπε πρὸς αὐτούς· Ἐπιθυμίᾳ ἐπεθύμησα τοῦτο τὸ πάσχα φαγεῖν μεθ’ ὑμῶν πρὸ τοῦ με παθεῖν· ( κaὶ eἶpe prὸs aὐtοús: Ἐpιthumίᾳ ẻpethúmisa tοȗtο tὸ páscha fageῖn meth’ ὑmõn prὸ tοȗ me patheῖn: )

και ειπεν προς αυτους επιθυμια επεθυμησα τουτο το πασχα φαγειν μεθ υμων προ του με παθειν 15 (kai eipen pros aftous epithumia epethumisa touto to pascha fagein meth umon pro tou me pathein)

15 And he said to them, I desired with (a great) desire, to eat this Passover with you° before I suffer;</J>

15. And he said unto them, With desire I have desired to eat this passover with you before I suffer:

15. Und er sprach zu ihnen: Mich hat herzlich verlangt, dies Osterlamm mit euch zu essen, ehe denn ich leide.

15. Y les dijo: Con deseo he deseado comer con vosotros esta páscua ántes que padezca.

15 и сказал им: очень желал Я есть с вами сию пасху прежде Моего страдания,

16 sillä minä sanon teille, etten minä sitä enää syö, ennenkuin sen täyttymys tapahtuu Jumalan valtakunnassa".

16 Sillä sanon teille, etten sitä enää syö, kunnes se täysin toteutuu Jumalan valtakunnassa."

16. Sillä minä sanon teille, etten minä suinkaan silleen siitä syö, siihenasti kuin se täytetään Jumalan valtakunnassa.

16. Sillä minä sanon teille: en minä sillen hänest enämbi syö sijhenasti cuin se täytetän Jumalan waldacunnas.

16. Sille mine sanon teille/ Em mine sö sillen henest enembi/ sihenasti quin se teuteten Jumalan Waldakunnas. (Sillä minä sanon teille/ En minä syö silleen hänestä enempi/ siihen asti kuin se täytetään Jumalan waltakunnassa.)

16 λέγω γὰρ ὑμῖν ὅτι οὐκέτι οὐ μὴ φάγω ἐξ αὐτοῦ ἕως ὅτου πληρωθῇ ἐν τῇ βασιλείᾳ τοῦ Θεοῦ. ( légo gàr ὑmῖn ὅtι οὐκétι οὐ mì fágo ẻks aὐtοȗ ἕos ὅtοu plirothῖ ẻn tῖ basιleίᾳ tοȗ Theοȗ. )

λεγω γαρ υμιν οτι ουκετι ου μη φαγω εξ αυτου εως οτου πληρωθη εν τη βασιλεια του θεου 16 (lego gar umin oti ouketi ou mi fago ex aftou eos otou plirothi en ti basileia tou theou)

16 for* I say to you°, I should never eat from it anymore, until it should be fulfilled in the kingdom of God.</J>

16. For I say unto you, I will not any more eat thereof, until it be fulfilled in the kingdom of God.

16. Denn ich sage euch, daß ich hinfort nicht mehr davon essen werde, bis daß es erfüllet werde im Reich Gottes.

16. Porque os digo, que no comeré más de ella, hasta que sea cumplido en el reino de Dios.

16 ибо сказываю вам, что уже не будуесть ее, пока она не совершится в ЦарствииБожием.

17 Ja hän otti maljan, kiitti ja sanoi: "Ottakaa tämä ja jakakaa keskenänne.

17 Niin Hän otti maljan, kiitti ja sanoi: "Ottakaa tämä ja jakakaa keskenänne.

17. Ja hän otti kalkin, kiitti, ja sanoi: ottakaat ja jakakaat keskenänne.

17. Ja hän otti Calkin kijtti ja sanoi: ottacat ja jacacat keskenän:

17. Ja hen otti Calkin/ kijtti/ ia sanoi. Ottaca ia iacakat teiden keskenen/ (Ja hän otti kalkin/ kiitti/ ja sanoi. Ottakaa ja jakajaat teidän keskenän/)

17 καὶ δεξάμενος τὸ ποτήριον εὐχαριστήσας εἶπε· Λάβετε τοῦτο καὶ διαμερίσατε ἑαυτοῖς· ( κaὶ deksámenοs tὸ pοtírιοn eὐcharιstísas eἶpe: Lábete tοȗtο κaὶ dιamerίsate ἑautοῖs: )

και δεξαμενος ποτηριον ευχαριστησας ειπεν λαβετε τουτο και διαμερισατε εαυτοις 17 (kai dexamenos potirion efcharistisas eipen labete touto kai diamerisate eaftois)

17 And he accepted a cup, and having given-thanks, he said, Take° this and divide° (it) with yourselves.</J>

17. And he took the cup, and gave thanks, and said, Take this, and divide it among yourselves:

17. Und er nahm den Kelch, dankte und sprach: Nehmet ihn und teilet ihn unter euch;

17. Y tomando la copa, habiendo hecho gracias, dijo: Tomád esto, y distribuídlo entre vosotros.

17 И, взяв чашу и благодарив, сказал: приимите ее и разделите между собою,

18 Sillä minä sanon teille: tästedes minä en juo viinipuun antia, ennenkuin Jumalan valtakunta tulee."

18 Sillä sanon teille, etten tästä lähin juo viinipuun antia, kunnes Jumalan valtakunta tulee."

18. Sillä minä sanon teille, etten minä suinkaan juo viinapuun hedelmää, siihenasti kuin Jumalan valtakunta tulee.

18. Sillä minä sanon teille: en minä juo wijnapuun hedelmäst ennen cuin Jumalan waldacunda tule.

18. Sille mine sanon teille/ Etten mine ioo Winapuun hedhelmest/ ennen quin Jumalan Waldakunda tulepi. (Sillä minä sanon teille/ Etten minä juo wiinapuun hedelmästä/ ennen kuin Jumalan waltakunta tuleepi.)

18 λέγω γὰρ ὑμῖν ὅτι οὐ μὴ πίω ἀπὸ τοῦ γενήματος τῆς ἀμπέλου ἕως ὅτου ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ ἔλθῃ. ( légo gàr ὑmῖn ὅtι οὐ mì pίo ἀpὸ tοȗ genímatοs tĩs ἀmpélοu ἕos ὅtοu ἱ basιleίa tοȗ Theοȗ ἔlthΐ. )

λεγω γαρ υμιν οτι ου μη πιω απο του γεννηματος της αμπελου εως οτου η βασιλεια του θεου ελθη 18 (lego gar umin oti ou mi pio apo tou gennimatos tis ampelou eos otou i basileia tou theou elthi)

18 For* I say to you°, I should never drink from the fruit</J>* of the vine, until which (time) the kingdom of God should come. {Mar 14:22-25 & Mat 26:26-29 & Luk 22:19-20, 1Co 11:23-26.}

18. For I say unto you, I will not drink of the fruit of the vine, until the kingdom of God shall come.

18. denn ich sage euch: Ich werde nicht trinken von dem Gewächs des Weinstocks, bis das Reich Gottes komme.

18. Porque os digo, que no beberé del fruto de la vid, hasta que el reino de Dios venga.

18 ибо сказываю вам, что не буду пить от плода виноградного, доколе не придет Царствие Божие.

19 Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni."

19 Hän otti myös leivän, kiitti, mursi ja antoi heille sanoen: "Tämä on ruumiini, joka edestänne annetaan. Tehkää tämä minun muistokseni."

19. Ja hän otti leivän, kiitti ja mursi, ja antoi heille, sanoen: tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan: se tehkäät minun muistokseni;

19. JA hän otti leiwän kijtti ja mursi ja andoi heille sanoden: tämä on minun Ruumin joca teidän edestän annetan se tehkät minun muistoxeni.

19. Ja hen otti leiuen/ kijtti ia mursi/ ia annoi heille sanoden/ Teme ombi minun Rumin/ ioca teiden edesten annetan/ Se tehcket minun muistoxeni. (Ja hän otti leiwän/ kiitti ja mursi/ ja antoi heille sanoen/ Tämä ompi minun ruumiin/ joka teidän edestän annetaan/ Se tehkäät minun muistokseni.)

19 καὶ λαβὼν ἄρτον εὐχαριστήσας ἔκλασε καὶ ἔδωκεν αὐτοῖς λέγων· Τοῦτό ἐστι τὸ σῶμά μου τὸ ὑπὲρ ὑμῶν διδόμενον· τοῦτο ποιεῖτε εἰς τὴν ἐμὴν ἀνάμνησιν. ( κaὶ labὸn ἄrtοn eὐcharιstísas ἔκlase κaὶ ἔdoκen aὐtοῖs légon: Τοȗtό ẻstι tὸ sõmá mοu tὸ ὑpèr ὑmõn dιdόmenοn: tοȗtο pοιeῖte eἰs tìn ẻmìn ἀnámnisιn. )

και λαβων αρτον ευχαριστησας εκλασεν και εδωκεν αυτοις λεγων τουτο εστιν το σωμα μου το υπερ υμων διδομενον τουτο ποιειτε εις την εμην αναμνησιν 19 (kai labon arton efcharistisas eklasen kai edoken aftois legon touto estin to soma mou to uper umon didomenon touto poieite eis tin emin anamnisin)

19 And he took bread and having given-thanks, he broke it and gave to them, saying, This is my body which is given on your° behalf. Practice° this in my remembrance.</J>

19. And he took bread, and gave thanks, and brake it, and gave unto them, saying, This is my body which is given for you: this do in remembrance of me.

19. Und er nahm das Brot, dankte und brach's und gab's ihnen und sprach: Das ist mein Leib, der für euch gegeben wird; das tut zu meinem Gedächtnis.

19. Y tomando pan, habiendo hecho gracias, lo rompió, y les dió, diciendo: éste es mi cuerpo, que por vosotros es dado; hacéd esto en memoria de mí.

19 И, взяв хлеб и благодарив, преломил и подал им, говоря: сие есть тело Мое, которое за вас предается; сие творите в Мое воспоминание.

20 Samoin myös maljan, aterian jälkeen, ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.

20 Samoin Hän otti myös maljan aterian jälkeen ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto veressäni, joka puolestanne vuodatetaan.

20. Niin myös kalkin ehtoollisen jälkeen, sanoen: tämä kalkki on uusi Testamentti, minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.

20. Nijn myös Calkin ehtolisen jälken sanoden: tämä Calcki on se Usi Testamenti minun weresäni joca teidän edestän wuodatetan.

20. Samalmoto mös Calkin Echtolisen ielkin/ sanoden/ Teme Calki ombi se wsi Testamenti/ minun Wereseni/ ioca teiden edesten wloswodhatetan. (Samalla muotoa myös kalkin ehtoollisen jälkeen/ sanoen/ Tämä kalkki ompi se uusi testamentti/ minun weressäni/ joka teidän edestän ulos wuodatetaan.)

20 ὡσαύτως καὶ τὸ ποτήριον μετὰ τὸ δειπνῆσαι, λέγων· Τοῦτο τὸ ποτήριον ἡ καινὴ διαθήκη ἐν τῷ αἵματί μου, τὸ ὑπὲρ ὑμῶν ἐκχυνόμενον. ( ὁsaútos κaὶ tὸ pοtírιοn metà tὸ deιpnĩsaι, légon: Τοȗtο tὸ pοtírιοn ἱ κaιnì dιathíκi ẻn tỡ aἵmatί mοu, tὸ ὑpèr ὑmõn ẻκchunόmenοn. )

ωσαυτως και το ποτηριον μετα το δειπνησαι λεγων τουτο το ποτηριον η καινη διαθηκη εν τω αιματι μου το υπερ υμων εκχυνομενον 20 (osaftos kai to potirion meta to deipnisai legon touto to potirion i kaini diathiki en to aimati mou to uper umon ekchunomenon)

20 And likewise*, (he took) the cup after the supper, saying, This cup is the new covenant* in my blood, which is poured out on your° behalf. {Mar 14:18-21, 14:27-31 & Mat 26:21-25, 26:31-35 & Luk 22:21-23, 22:31-38 & Joh 13:21-38.}

20. Likewise also the cup after supper, saying, This cup is the new testament in my blood, which is shed for you.

20. Desgleichen auch den Kelch, nach dem Abendmahl, und sprach: Das ist der Kelch, das neue Testament in meinem Blut, das für euch vergossen wird.

20. Asimismo también la copa, después que hubo cenado, diciendo: Esta copa es el nuevo testamento en mi sangre, que por vosotros se derrama.

20 Также и чашу после вечери, говоря: сия чаша есть Новый Завет в Моей крови, которая за вас проливается.

21 Mutta, katso, minun kavaltajani käsi on minun kanssani pöydällä.

21 Mutta katso, kavaltajani käsi on kanssani pöydällä.

21. Kuitenkin, katso, minun pettäjäni käsi on minun kanssani pöydällä.

21. Cuitengin cadzo minun pettäjäni käsi on minun cansani pöydällä:

21. Quitengi catzo/ minun Petteieni käsi onbi minun cansani peudhelle/ Kuitenkin katso/ minun pettäjäni käsi ompi minun kanssani pöydälle/ (Ja tosin Ihmisen Poika meneepi niinkuin päätetty on/ Kuitenkin woi ihmiselle/ jonka kautta hän petetään.)

21 πλὴν ἰδοὺ ἡ χεὶρ τοῦ παραδιδόντος με μετ’ ἐμοῦ ἐπὶ τῆς τραπέζης. ( plìn ἰdοὐ ἱ cheὶr tοȗ paradιdόntοs me met’ ẻmοȗ ẻpὶ tĩs trapédzis. )

πλην ιδου η χειρ του παραδιδοντος με μετ εμου επι της τραπεζης 21 (plin idou i cheir tou paradidontos me met emou epi tis trapezis)

21 However behold, the hand of the one who is giving me up is with me at the table.</J>

21. But, behold, the hand of him that betrayeth me is with me on the table.

21. Doch siehe, die Hand meines Verräters ist mit mir über Tische.

21. Con todo eso, he aquí, la mano del que me entrega está conmigo en la mesa.

21 И вот, рука предающего Меня со Мною за столом;

22 Sillä Ihmisen Poika tosin menee pois, niinkuin säädetty on; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta hänet kavalletaan!"

22 [Sillä] Ihmisen Poika tosin menee pois niin kuin määrätty on, mutta voi sitä ihmistä, jonka välityksellä Hänet kavalletaan!"

22. Ja tosin Ihmisen Poika menee niinkuin päätetty on: kuitenkin voi sitä ihmistä, jolta hän petetään!

22. Ja tosin ihmisen Poica mene nijncuin päätetty on cuitengin woi sitä ihmistä jolda hän petetän.

22. Ja tosin Inhimisen Poica menepi ninquin pätetty on/ Quitengi We Inhimiselle/ ionga cautta hen peteten. (Ja he rupesit kyselemään keskenänsä/ Kuka se siis olisi heistä/ joka sen tekemän piti.)

22 καὶ ὁ μὲν υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου πορεύεται κατὰ τὸ ὡρισμένον· πλὴν οὐαὶ τῷ ἀνθρώπῳ ἐκείνῳ δι’ οὗ παραδίδοται. ( κaὶ ὁ mèn uἱὸs tοȗ ἀnthrópοu pοreúetaι κatà tὸ ὁrιsménοn: plìn οὐaὶ tỡ ἀnthrópǫ ẻκeίnǫ dι’ οὗ paradίdοtaι. )

και ο μεν υιος του ανθρωπου πορευεται κατα το ωρισμενον πλην ουαι τω ανθρωπω εκεινω δι ου παραδιδοται 22 (kai o men uios tou anthropou porebetai kata to orismenon plin ouai to anthropo ekeino di ou paradidotai)

22 And the Son of Man indeed is traveling on, according to what has been determined; however, woe to that man through whom he is given up!</J>

22. And truly the Son of man goeth, as it was determined: but woe unto that man by whom he is betrayed!

22. Denn des Menschen Sohn geht zwar hin, wie es beschlossen ist; doch weh dem Menschen, durch welchen er verraten wird!

22. Y a la verdad el Hijo del hombre vá según lo que está determinado; empero ¡ay de aquel hombre por el cual es entregado!

22 впрочем, Сын Человеческий идет по предназначению, но горе тому человеку, которым Он предается.

23 Ja he rupesivat keskenänsä kyselemään, kuka heistä mahtoi olla se, joka oli tämän tekevä.

23 He alkoivat kysellä keskenään kuka heistä mahtoi olla se, joka oli tämän tekevä.

23. Ja he rupesivat kyselemään keskenänsä: kuka olis se heistä, joka sen tekevä olis?

23. Ja he rupeisit kyselemän keskenäns: cuca se heistä olis joca sen tekemän piti.

23. Niin tuli riita heidän wälillensä/ Kuka heistä suurin piti oleman. (Ja he rupesit kyselemään keskenänsä/ Kuka se siis olis heistä/ joka se tekemän piti.)

23 καὶ αὐτοὶ ἤρξαντο συζητεῖν πρὸς ἑαυτοὺς τὸ τίς ἄρα εἴη ἐξ αὐτῶν ὁ τοῦτο μέλλων πράσσειν. ( κaὶ aὐtοὶ ἴrksantο sudziteῖn prὸs ἑautοὐs tὸ tίs ἄra eἴi ẻks aὐtõn ὁ tοȗtο méllon prásseιn. )

και αυτοι ηρξαντο συζητειν προς εαυτους το τις αρα ειη εξ αυτων ο τουτο μελλων πρασσειν 23 (kai aftoi irxanto suzitein pros eaftous to tis ara eii ex afton o touto mellon prassein)

23 And they began to debate together with themselves, who then it might be out of them who is about to do this thing. {See Luk 22:7-18 above.}

23. And they began to enquire among themselves, which of them it was that should do this thing.

23. Und sie fingen an, zu fragen unter sich selbst, welcher es doch wäre unter ihnen, der das tun würde.

23. Ellos entónces comenzaron a preguntar entre sí, cual de ellos sería el que había de hacer esto.

23 И они начали спрашивать друг друга, кто бы из них был, который это сделает.

24 Ja heidän välillään syntyi myös kiista siitä, kuka heistä oli katsottava suurimmaksi.

24 Heidän välillään syntyi myös kiista siitä, kuka heistä oli katsottava suurimmaksi.

24. Mutta heidän välillänsä tuli myös riita, kuka heistä näkyis suurin olevan.

24. JA heidän wälillens tuli rijta cuca heistä suurin piti oleman.

24. Nin tuli Rijta heiden wälilens/ Cuca heiste Swrin piti oleman. (Niin tuli riita heidän wälillens/ Kuka heistä suurin piti oleman.)

24 Ἐγένετο δὲ καὶ φιλονεικία ἐν αὐτοῖς, τὸ τίς αὐτῶν δοκεῖ εἶναι μείζων. ( Ἐgénetο dè κaὶ fιlοneικίa ẻn aὐtοῖs, tὸ tίs aὐtõn dοκeῖ eἶnaι meίdzon. )

εγενετο δε και φιλονεικια εν αυτοις το τις αυτων δοκει ειναι μειζων 24 (egeneto de kai filoneikia en aftois to tis afton dokei einai meizon)

24 Now there happened (to be) also contention among them, who of them is thought to be the greater.

24. And there was also a strife among them, which of them should be accounted the greatest.

24. Es erhob sich auch ein Zank unter ihnen, welcher unter ihnen sollte für den Größten gehalten werden.

24. Y hubo también entre ellos una contienda, quién de ellos parecía ser el mayor.

24 Был же и спор между ними, кто из них должен почитаться большим.

25 Niin hän sanoi heille: "Kansojen kuninkaat herroina niitä hallitsevat, ja niiden valtiaita sanotaan hyväntekijöiksi.

25 Niin Hän sanoi heille: "Kansain kuninkaat niitä herroina hallitsevat, ja niitten valtiaita sanotaan hyväntekijöiksi.

25. Niin hän sanoi heille: kansain kuninkaat vallitsevat heitä, ja joilla valta on heidän ylitsensä, ne kutsutaan armollisiksi herroiksi.

25. Nijn hän sanoi heille: mailmalliset Cuningat wallidzewat ja waldamiehet cudzutan armollisixi Herroixi.

25. Nin sanoi hen heille/ Mailmaiset Kuningat wallitzeuat/ ia ne Waldamiehet cutzutan Armolisexi Herraxi. (Niin sanoi hän heille/ maailmaiset kuninkaat wallitsewat/ ja ne waltamiehet kutsutaan armolliseksi herraksi.)

25 ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Οἱ βασιλεῖς τῶν ἐθνῶν κυριεύουσιν αὐτῶν, καὶ οἱ ἐξουσιάζοντες αὐτῶν εὐεργέται καλοῦνται· ( ὁ dè eἶpen aὐtοῖs: Οἱ basιleῖs tõn ẻthnõn κurιeúοusιn aὐtõn, κaὶ οἱ ẻksοusιádzοntes aὐtõn eὐergétaι κalοȗntaι: )

ο δε ειπεν αυτοις οι βασιλεις των εθνων κυριευουσιν αυτων και οι εξουσιαζοντες αυτων ευεργεται καλουνται 25 (o de eipen aftois oi basileis ton ethnon kuriebousin afton kai oi exousiazontes afton ebergetai kalountai)

25 But he said to them, The kings of the Gentiles have lordship over them, and those who have authority over them are called benefactors.</J>

25. And he said unto them, The kings of the Gentiles exercise lordship over them; and they that exercise authority upon them are called benefactors.

25. Er aber sprach zu ihnen: Die weltlichen Könige herrschen, und die Gewaltigen heißt man gnädige Herren.

25. Entónces él les dijo: Los reyes de las naciones se enseñorean de ellas; y los que sobre ellas tienen potestad, son llamados bienhechores:

25 Он же сказал им: цари господствуют над народами, и владеющие ими благодетелями называются,

26 Mutta älkää te niin; vaan joka teidän keskuudessanne on suurin, se olkoon niinkuin nuorin, ja johtaja niinkuin se, joka palvelee.

26 Mutta älkää te niin, vaan suurin teidän keskellänne olkoon niin kuin nuorin ja johtaja niin kuin palvelija.

26. Mutta ette te niin: vaan joka teistä suurin on, se olkoon niinkuin nuorin, ja joka ylimmäinen on, se olkoon niinkuin se, joka palvelee.

26. Mutta et te nijn waan joca teistä suurin on se olcon nijncuin nuorin ja joca ylimmäinen on se olcon nijcuin palwelia:

26. Mutta ette te nijn/ waan cuca teiste Swrin ombi/ se olcon ninquin Noorin/ Ja ioca Ylimeinen ombi/ se olcon ninquin Paluelia/ (Mutta että te niin/ waan kuka teistä suurin ompi/ se olkoon niinkuin nuorin/ Ja joka ylimmäinen ompi/ se olkoon niinkuin palwelija/)

26 ὑμεῖς δὲ οὐχ οὕτως, ἀλλ’ ὁ μείζων ἐν ὑμῖν γινέσθω ὡς ὁ νεώτερος, καὶ ὁ ἡγούμενος ὡς ὁ διακονῶν. ( ὑmeῖs dè οὐch οὕtos, ἀll’ ὁ meίdzon ẻn ὑmῖn gιnéstho ὁs ὁ neóterοs, κaὶ ὁ ἱgοúmenοs ὁs ὁ dιaκοnõn. )

υμεις δε ουχ ουτως αλλ ο μειζων εν υμιν γενεσθω ως ο νεωτερος και ο ηγουμενος ως ο διακονων 26 (umeis de ouch outos all o meizon en umin genestho os o neoteros kai o igoumenos os o diakonon)

26 But not so (with) you°, but the greater (one) among you°, let him become like the younger, and the leader, as he who is serving.</J>

26. But ye shall not be so: but he that is greatest among you, let him be as the younger; and he that is chief, as he that doth serve.

26. Ihr aber nicht also! Sondern der Größte unter euch soll sein wie der Jüngste, und der Vornehmste wie ein Diener.

26. Mas vosotros, no así: ántes el que es mayor entre vosotros, sea como el más mozo; y el que precede, como el que sirve.

26 а вы не так: но кто из вас больше, будь как меньший, и начальствующий – как служащий.

27 Sillä kumpi on suurempi, sekö, joka aterioi, vai se, joka palvelee? Eikö se, joka aterioi? Mutta minä olen teidän keskellänne niinkuin se, joka palvelee.

27 Sillä kumpi on suurempi, se joka aterioi vai se joka palvelee? Eikö se, joka aterioi? Mutta minä olen keskellänne niin kuin se, joka palvelee.

27. Sillä kumpi suurempi on: se joka atrioitsee, taikka se joka palvelee? eikö se joka atrioitsee? mutta minä olen teidän keskellänne niinkuin se, joka palvelee.

27. Sillä cumbi suurembi on? se joca atrioidze taicka se joca palwele? eikö se joca atrioidze? mutta minä olen teidän keskellän nijncuin palwelia.

27. Sille cumbi Swrembi on? Se ioca atrioitze/ taicka se ioca paluele? Eikö se ioca atrioitze? Mutta mine olen teiden keskellen/ ninquin Paluelia. (Sillä kumpi suurempi on? Se joka aterioitsee/ taikka se joka palwelee? Eikö se joka aterioitsee? Mutta minä olen teidän keskellän/ niinkuin palwelija.)

27 τίς γὰρ μείζων, ὁ ἀνακείμενος ἢ ὁ διακονῶν; οὐχὶ ὁ ἀνακείμενος; ἐγὼ δὲ εἰμι ἐν μέσῳ ὑμῶν ὡς ὁ διακονῶν. ( tίs gàr meίdzon, ὁ ἀnaκeίmenοs ἲ ὁ dιaκοnõn; οὐchὶ ὁ ἀnaκeίmenοs; ẻgὸ dè eἰmι ẻn mésǫ ὑmõn ὁs ὁ dιaκοnõn. )

τις γαρ μειζων ο ανακειμενος η ο διακονων ουχι ο ανακειμενος εγω δε ειμι εν μεσω υμων ως ο διακονων 27 (tis gar meizon o anakeimenos i o diakonon ouchi o anakeimenos ego de eimi en meso umon os o diakonon)

27 For* who (is the) greater one, he who reclines (at the meal), or he who is serving? Is (it) not he who reclines? But I am in your° midst like he who serves.</J>

27. For whether is greater, he that sitteth at meat, or he that serveth? is not he that sitteth at meat? but I am among you as he that serveth.

27. Denn welcher ist größer: Der zu Tische sitzt oder der da dient? Ist's nicht also, daß der zu Tische sitzt! Ich aber bin unter euch wie ein Diener.

27. Porque ¿cuál es mayor, el que se asienta a la mesa, o el que sirve? ¿No es el que se asienta a la mesa? mas yo soy entre vosotros como el que sirve.

27 Ибо кто больше: возлежащий, или служащий? не возлежащий ли? А Я посреди вас, как служащий.

28 Mutta te olette pysyneet minun kanssani minun kiusauksissani;

28 Mutta te olette pysyneet kanssani kiusauksissani.

28. Mutta te olette ne, jotka minun kiusauksissani minun kanssani pysyitte.

28. Mutta te oletta ne jotca minun kiusauxisani minun cansani pysytte.

28. Mutta te oletta ne/ iotca minun kiusauxisani pysytte minun cansan. (Mutta te olette ne/ jotka minun kiusauksissani pysytte minun kanssan.)

28 ὑμεῖς δέ ἐστε οἱ διαμεμενηκότες μετ’ ἐμοῦ ἐν τοῖς πειρασμοῖς μου· ( ὑmeῖs dé ẻste οἱ dιamemeniκόtes met’ ẻmοȗ ẻn tοῖs peιrasmοῖs mοu: )

υμεις δε εστε οι διαμεμενηκοτες μετ εμου εν τοις πειρασμοις μου 28 (umeis de este oi diamemenikotes met emou en tois peirasmois mou)

28 But you° are those who have remained with me in my temptations {Or: tests} ;</J>

28. Ye are they which have continued with me in my temptations.

28. Ihr aber seid's, die ihr beharrt habt bei mir in meinen Anfechtungen.

28. Empero vosotros sois los que habéis permanecido conmigo en mis tentaciones:

28 Но вы пребыли со Мною в напастях Моих,

29 ja minä säädän teille, niinkuin minun Isäni on minulle säätänyt, kuninkaallisen vallan,

29 Ja niin kuin Isäni on minulle säätänyt, niin minä säädän teille * kuninkaallisen vallan*,

29. Ja minä säädin teille, niinkuin minun Isäni sääsi minulle, valtakunnan:

29. Ja minä säädän teille waldacunnan nijncuin minun Isäni sääsi minulle:

29. Ja mine sädhen teille Waldakunnan/ ninquin minun Isen säsi minulle/ (Ja minä säädän teille waltakunnan/ niinkuin minun Isän sääsi minulle/)

29 κἀγὼ διατίθεμαι ὑμῖν καθὼς διέθετό μοι ὁ πατήρ μου βασιλείαν, ( κἀgὸ dιatίthemaι ὑmῖn κathὸs dιéthetό mοι ὁ patír mοu basιleίan, )

καγω διατιθεμαι υμιν καθως διεθετο μοι ο πατηρ μου βασιλειαν 29 (kago diatithemai umin kathos dietheto moi o patir mou basileian)

29 and I also covenant* to you°, just-as my father covenanted* to me a kingdom,</J>

29. And I appoint unto you a kingdom, as my Father hath appointed unto me;

29. Und ich will euch das Reich bescheiden, wie mir's mein Vater beschieden hat,

29. Yo pues os ordeno un reino, como mi Padre me lo ordenó a mí;

29 и Я завещаваю вам, как завещал Мне Отец Мой, Царство,

30 niin että te saatte syödä ja juoda minun pöydässäni minun valtakunnassani ja istua valtaistuimilla ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa.

30 jotta saatte syödä ja juoda pöydässäni minun valtakunnassani ja istua valtaistuimilla tuomitsemassa Israelin kahtatoista sukukuntaa."

30. Että teidän pitää syömän ja juoman minun pöydälläni minun valtakunnassani, ja istuman istuimilla, ja tuomitseman kaksitoistakymmentä Israelin sukukuntaa.

30. Että teidän pitä syömän ja juoman minun pöydälläni minun waldacunnasani ja istuman istuimella ja duomidzeman caxitoistakymmendä Israelin sucucunda.

30. ette teiden pite sömen ia ioman minun Peuteni päle/ minun Waldakunnasani/ ia istuman Istuimella/ ia domitzeman Caxitoistakymende Israelin Sucukunda. (että teidän pitää syömän ja juoman minun pöytäni päälle/ minun waltakunnassani/ ja istumaan istuimella/ ja tuomitseman kaksitoista kymmentä Israelin sukukuntaa.)

30 ἵνα ἐσθίητε καὶ πίνητε ἐπὶ τῆς τραπέζης μου ἐν τῇ βασιλείᾳ μου, καὶ καθήσεσθε ἐπὶ θρόνων κρίνοντες τὰς δώδεκα φυλὰς τοῦ Ἰσραήλ. ( ἵna ẻsthίite κaὶ pίnite ẻpὶ tĩs trapédzis mοu ẻn tῖ basιleίᾳ mοu, κaὶ κathísesthe ẻpὶ thrόnon κrίnοntes tàs dódeκa fulàs tοȗ Ἰsraíl. )

ινα εσθιητε και πινητε επι της τραπεζης μου εν τη βασιλεια μου και καθισησθε επι θρονων κρινοντες τας δωδεκα φυλας του ισραηλ 30 (ina esthiite kai pinite epi tis trapezis mou en ti basileia mou kai kathisisthe epi thronon krinontes tas dodeka fulas tou israil)

30 in order that you° may eat and may drink upon my table, and you° will be sitting upon thrones judging the twelve tribes of Israel. {See Luk 22:31-38 above.}

30. That ye may eat and drink at my table in my kingdom, and sit on thrones judging the twelve tribes of Israel.

30. daß ihr essen und trinken sollt an meinem Tische in meinem Reich und sitzen auf Stühlen und richten die zwölf Geschlechter Israels.

30. Para que comáis y bebáis en mi mesa en mi reino; y os asentéis sobre tronos juzgando a las doce tribus de Israel.

30 да ядите и пиете за трапезою Моею в Царстве Моем, и сядете на престолах судить двенадцатьколен Израилевых.

31 Simon, Simon, katso, saatana on tavoitellut teitä valtaansa, seuloakseen teitä niinkuin nisuja;

31 (Herra sanoi myös:) "Simon, Simon, katso, saatana on halunnut teitä valtaansa seuloakseen teitä niin kuin vehnää.

31. Niin sanoi myös Herra: Simon, Simon, katso, saatana on teitä pyytänyt seuloaksensa niinkuin nisuja.

31. NIin HERra sanoi: Simon Simon cadzo Sathan on teitä pyytänyt seuloxens nijncuin nisuja.

31. Nin sanoi HERRA/ Simon/ Simon/ catzo Satanas on teite pytenyt seuloxens/ ninquin Nisuia. (Niin sanoi HERRA/ Simon/ Simon/ katso satanas on teitä pyytänyt seuloaksensa/ niinkuin nisuja.)

31 Εἶπε δὲ ὁ Κύριος· Σίμων Σίμων, ἰδοὺ ὁ σατανᾶς ἐξῃτήσατο ὑμᾶς τοῦ σινιάσαι ὡς τὸν σῖτον· ( Εἶpe dè ὁ Κúrιοs: Sίmon Sίmon, ἰdοὐ ὁ satanãs ẻksΐtísatο ὑmãs tοȗ sιnιásaι ὁs tὸn sῖtοn: )

ειπεν δε ο κυριος σιμων σιμων ιδου ο σατανας εξητησατο υμας του σινιασαι ως τον σιτον 31 (eipen de o kurios simon simon idou o satanas exitisato umas tou siniasai os ton siton)

31 Now the Lord said, Simon, Simon, behold, the Adversary asked for you°, to sift you° like wheat.</J>

31. And the Lord said, Simon, Simon, behold, Satan hath desired to have you, that he may sift you as wheat:

31. Der HERR aber sprach: Simon, Simon, siehe, der Satanas hat euer begehrt, daß er euch möchte sichten wie den Weizen;

31. Dijo también el Señor: Simón, Simón, he aquí, que Satanás os ha pedido para zarandearos como a trigo;

31 И сказал Господь: Симон! Симон! се, сатана просил, чтобы сеять вас как пшеницу,

32 mutta minä olen rukoillut sinun puolestasi, ettei sinun uskosi raukeaisi tyhjään. Ja kun sinä kerran palajat, niin vahvista veljiäsi."

32 Mutta olen rukoillut puolestasi, että uskosi ei raukeaisi tyhjään. Ja kun kerran palaat, vahvista veljiäsi."

32. Vaan minä rukoilin sinun edestäs, ettei sinun uskos puuttuman pidä. Ja kuin sinä kerran palajat, niin vahvista veljiäs.

32. Waan minä rucoilin sinun edestäs ettei sinun uscos puuttuman pidä. Ja cuin sinä kerran palajat nijn wahwista weljejäs.

32. Waan mine rucolin sinun edestens/ ettei sinun Wskos puuttuman pide. Ja quin sine iollainki palaijat/ nin wahwista sinun Welijes. (Waan minä rukoilin sinun edestäsi/ ettei sinun uskosi puuttuman pidä. Ja kuin sinä jolloinkin palajat/ niin wahwista sinun weljiäsi.)

32 ἐγὼ δὲ ἐδεήθην περὶ σοῦ ἵνα μὴ ἐκλίπῃ ἡ πίστις σου· καὶ σύ ποτε ἐπιστρέψας στήριξον τοὺς ἀδελφούς σου. ( ẻgὸ dè ẻdeíthin perὶ sοȗ ἵna mì ẻκlίpΐ ἱ pίstιs sοu: κaὶ sú pοte ẻpιstrépsas stírιksοn tοὐs ἀdelfοús sοu. )

εγω δε εδεηθην περι σου ινα μη εκλειπη η πιστις σου και συ ποτε επιστρεψας στηριξον τους αδελφους σου 32 (ego de edeithin peri sou ina mi ekleipi i pistis sou kai su pote epistrepsas stirixon tous adelfous sou)

32 But I besought concerning you, in order that your faith should not fail, and someday having turned (back) again, establish your brethren.

32. But I have prayed for thee, that thy faith fail not: and when thou art converted, strengthen thy brethren.

32. ich aber habe für dich gebeten, daß dein Glaube nicht aufhöre. Und wenn du dermaleinst dich bekehrst, so stärke deine Brüder.

32. Mas yo he rogado por tí que tu fé no falte; y tú cuando te conviertas, confirma a tus hermanos.

32 но Я молился о тебе, чтобы не оскудела вера твоя; и ты некогда, обратившись, утверди братьев твоих.

33 Niin Simon sanoi hänelle: "Herra, sinun kanssasi minä olen valmis menemään sekä vankeuteen että kuolemaan".

33 Niin Pietari* lausui Hänelle: "Herra, sinun kanssasi olen valmis menemään sekä vankilaan että kuolemaan."

33. Niin hän sanoi hänelle: Herra, minä olen valmis sinun kanssas sekä vankiuteen että kuolemaan menemään.

33. Nijn hän sanoi hänelle: HERra minä olen walmis sinun cansas fangiuxen ja cuoleman menemän.

33. Nin hen sanoi henelle/ HERRA/ mine olen walmis sinun cansas Fangiuxen ia Coleman menemen. (Niin hän sanoi hänelle/ HERRA/ minä olen walmis sinun kanssasi wankeukseen ja kuolemaan menemään.)

33 ὁ δὲ εἶπεν αὐτῷ· Κύριε, μετὰ σοῦ ἕτοιμός εἰμι καὶ εἰς φυλακὴν καὶ εἰς θάνατον πορεύεσθαι. ( ὁ dè eἶpen aὐtỡ: Κúrιe, metà sοȗ ἕtοιmόs eἰmι κaὶ eἰs fulaκìn κaὶ eἰs thánatοn pοreúesthaι. )

ο δε ειπεν αυτω κυριε μετα σου ετοιμος ειμι και εις φυλακην και εις θανατον πορευεσθαι 33 (o de eipen afto kurie meta sou etoimos eimi kai eis fulakin kai eis thanaton porebesthai)

33 But he said to him, Lord, I am ready to travel with you both to prison and to death.

33. And he said unto him, Lord, I am ready to go with thee, both into prison, and to death.

33. Er sprach aber zu ihm: HERR, ich bin bereit, mit dir ins Gefängnis und in den Tod zu gehen.

33. Y él le dijo: Señor, dispuesto estoy a ir contigo, tanto a la cárcel, como a la muerte.

33 Он отвечал Ему: Господи! с Тобою я готов и в темницу и на смерть идти.

34 Mutta hän sanoi: "Minä sanon sinulle, Pietari: ei laula tänään kukko, ennenkuin sinä kolmesti kiellät tuntevasi minua."

34 Mutta Hän sanoi: "Sanon sinulle, Pietari: ei laula tänään kukko ennen kuin sinä kolmesti kiellät tuntevasi minut."

34. Mutta hän sanoi: Pietari, minä sanon sinulle, ei laula tänäpänä kukko ennen kuin sinä kolmasti kiellät tuntevas minua.

34. Hän sanoi: Petari minä sanon sinulle ei laula tänäpän Cuckoi ennen cuin sinä colmasti minun kiellät et tundewas minua.

34. Nin hen sanoi/ Petari/ mine sanon sinulle/ Eiswinga laula tenepene Cucko ennen quin sine colmasti minun kiellet et tundeuas minua. (Niin hän sanoi/ Petari/ minä sanon sinulle/ Ei suinkaan laula tänäpänä kukko ennen kuin sinä kolmesti minun kiellät et tuntewasi minua.)

34 ὁ δὲ εἶπε· Λέγω σοι, Πέτρε, οὐ φωνήσει σήμερον ἀλέκτωρ πρὶν ἢ τρὶς ἀπαρνήσῃ μὴ εἰδέναι με. ( ὁ dè eἶpe: Légo sοι, Pétre, οὐ foníseι símerοn ἀléκtor prὶn ἲ trὶs ἀparnísΐ mì eἰdénaι me. )

ο δε ειπεν λεγω σοι πετρε ου μη φωνησει σημερον αλεκτωρ πριν η τρις απαρνηση μη ειδεναι με 34 (o de eipen lego soi petre ou mi fonisei simeron alektor prin i tris aparnisi mi eidenai me)

34 But he said, I tell you Peter, The rooster should never crow today, before you will be denying to know me three-times.</J>

34. And he said, I tell thee, Peter, the cock shall not crow this day, before that thou shalt thrice deny that thou knowest me.

34. Er aber sprach: Petrus, ich sage dir: Der Hahn wird heute nicht krähen, ehe denn du dreimal verleugnet hast, daß du mich kennest.

34. Y él dijo: Pedro, te digo que el gallo no cantará hoy, ántes que tú niegues tres veces que me conoces.

34 Но Он сказал: говорю тебе, Петр, не пропоет петух сегодня, как ты трижды отречешься, что не знаешь Меня.

35 Ja hän sanoi heille: "Kun minä lähetin teidät ilman rahakukkaroa ja laukkua ja kenkiä, puuttuiko teiltä mitään?" He vastasivat: "Ei mitään".

35 Ja Hän sanoi heille: "Kun lähetin teidät ilman kukkaroa ja laukkua ja kenkiä, puuttuiko teiltä mitään?" He vastasivat: "Ei mitään."

35. Ja hän sanoi heille: kuin minä lähetin teidät ilman säkkiä ja kukkaroa ja kenkiä, puuttuiko teiltä mitään? He sanoivat: ei mitään.

35. JA hän sanoi heille: cosca minä lähetin teidän ilman säkitä ja cuckarota ja kengitä puuttuico teildä mitän? He sanoit: Ei mitän.

35. Ja hen sanoi heille/ Coska mine lehetin teijen ilman Säkite/ ia Taskuta ia Kengete/ puuttuico teilde miten? Nin he sanoit/ Ei miten. (Ja hän sanoi heille/ Koska minä lähetin teidän ilman säkkiä/ ja taskua ja kengittä/ puuttuiko teiltä mitään? Niin he sanoit/ Ei mitään.)

35 Καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Ὅτε ἀπέστειλα ὑμᾶς ἄτερ βαλαντίου καὶ πήρας καὶ ὑποδημάτων, μή τινος ὑστερήθητε; οἱ δὲ εἶπον· Οὐθενός. ( Κaὶ eἶpen aὐtοῖs: Ὅte ἀpésteιla ὑmãs ἄter balantίοu κaὶ píras κaὶ ὑpοdimáton, mí tιnοs ὑsteríthite; οἱ dè eἶpοn: Οὐthenόs. )

και ειπεν αυτοις οτε απεστειλα υμας ατερ βαλαντιου και πηρας και υποδηματων μη τινος υστερησατε οι δε ειπον ουδενος 35 (kai eipen aftois ote apesteila umas ater balantiou kai piras kai upodimaton mi tinos usterisate oi de eipon oudenos)

35 And he said to them, When I sent you° forth without money-bag and knapsack and shoes, you° did not lack anything, did you°? And they said, Nothing.

35. And he said unto them, When I sent you without purse, and scrip, and shoes, lacked ye any thing And they said, Nothing.

35. Und er sprach zu ihnen: So oft ich euch ausgesandt habe ohne Beutel, ohne Tasche und ohne Schuhe, habt ihr auch je Mangel gehabt? Sie sprachen: Niemals.

35. Y a ellos dijo: Cuando os envié sin bolsa, y sin alforja, y sin zapatos, ¿os faltó algo? Y ellos dijeron: Nada.

35 И сказал им: когда Я посылал вас без мешка и без сумы и без обуви, имели ли вы в чем недостаток? Они отвечали: ни в чем.

36 Niin hän sanoi heille: "Mutta nyt, jolla on kukkaro, ottakoon sen mukaansa; niin myös laukun. Ja jolla ei ole, myyköön vaippansa ja ostakoon miekan.

36 Niin Hän sanoi heille: "Mutta nyt, jolla on kukkaro, ottakoon sen mukaansa, niin myös laukun. Ja jolla ei ole, myyköön vaippansa ja ostakoon miekan.

36. Niin hän sanoi heille: vaan nyt, jolla säkki on, ottakoon sen, niin myös kukkaren; ja jolla ei ole, se myykään hameensa ja ostakaan miekan.

36. Nijn hän sanoi heille: waan nyt jolla säcki on ottacan sen nijn myös cuckaron ja jolla ei ole se myykän hamens ja ostacan miecan.

36. Nin hen sanoi heille/ Waan nyt/ iolla Säcki ombi/ ottacan sen/ Samalmoto mös Taskun/ ia iolla ei ole/ hen myyken Hamens/ ia ostacan Miecan. (Niin hän sanoi heille/ Waan nyt/ jolla säkki ompi/ ottakaan sen/ Samalla muotoa myös taskun/ ja jolla ei ole/ hän myykään hameensa/ ja ostakaan miekan)

36 εἶπεν οὖν αὐτοῖς· Ἀλλὰ νῦν ὁ ἔχων βαλάντιον ἀράτω, ὁμοίως καὶ πήραν, καὶ ὁ μὴ ἔχων πωλήσει τὸ ἱμάτιον αὐτοῦ καὶ ἀγοράσει μάχαιραν. ( eἶpen οȗn aὐtοῖs: Ἀllà nȗn ὁ ἔchon balántιοn ἀráto, ὁmοίos κaὶ píran, κaὶ ὁ mì ἔchon políseι tὸ ἱmátιοn aὐtοȗ κaὶ ἀgοráseι máchaιran. )

ειπεν ουν αυτοις αλλα νυν ο εχων βαλαντιον αρατω ομοιως και πηραν και ο μη εχων πωλησατω το ιματιον αυτου και αγορασατω μαχαιραν 36 (eipen oun aftois alla nun o echon balantion arato omoios kai piran kai o mi echon polisato to imation aftou kai agorasato machairan)

36 Therefore he said to them, But now, he who has a money-bag, let him take it and likewise a knapsack, and he who has no sword, he will be selling his garment and will be buying one.</J>

36. Then said he unto them, But now, he that hath a purse, let him take it, and likewise his scrip: and he that hath no sword, let him sell his garment, and buy one.

36. Da sprach er zu ihnen: Aber nun, wer einen Beutel hat, der nehme ihn, desgleichen auch die Tasche; wer aber nichts hat, verkaufe sein Kleid und kaufe ein Schwert.

36. Entónces les dijo: Pues ahora el que tiene bolsa, tómela; y también su alforja; y el que no tiene espada, venda su capa y cómprela.

36 Тогда Он сказал им: но теперь, кто имеет мешок, тотвозьми его, также и суму; а у кого нет, продай одежду свою и купи меч;

37 Sillä minä sanon teille, että minussa pitää käymän toteen tämän, mikä kirjoitettu on: 'Ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon'. Sillä se, mikä minusta on sanottu, on täyttynyt."

37 Sillä sanon teille, että minussa pitää käymän toteen (myös) tämän mikä on kirjoitettu: 'Ja Hänet luettiin pahantekijäin joukkoon', sillä tehtäväni on täyttymässä."

37. Sillä minä sanon teille: vielä sekin mikä kirjoitettu on, pitää minussa täytettämän: hän on pahantekiäin sekaan luettu; sillä ne, mitkä minusta kirjoitetut ovat, pitää loppuman.

37. Sillä minä sanon teille: wielä sekin cuin kirjoitettu on pitä minus täytettämän: Hän on pahain tekiäin cansa luettu: sillä mitä minusta kirjoitettu on ne pitä loppuman.

37. Sille mine sanon teille/ Ette wiele nyt se quin kirioitettu ombi/ pite minus teutettemen/ Hen on pahointekiein cansa luettu/ Sille mite minust kirioitettu ombi/ nijlle ombi Loppu. (Sillä minä sanon teille/ Että wielä nyt se kuin kirjoitettu ompi/ pitää minussa täytettämän/ Hän on pahointekijäin kanssa luettu/ Sillä mitä minusta kirjoitettu ompi/ niillä ompi loppu.)

37 λέγω γὰρ ὑμῖν ὅτι ἔτι τοῦτο τὸ γεγραμμένον δεῖ τελεσθῆναι ἐν ἐμοί, τὸ καὶ μετὰ ἀνόμων ἐλογίσθη· καὶ γὰρ τὰ περὶ ἐμοῦ τέλος ἔχει. ( légo gàr ὑmῖn ὅtι ἔtι tοȗtο tὸ gegramménοn deῖ telesthĩnaι ẻn ẻmοί, tὸ κaὶ metà ἀnόmon ẻlοgίsthi: κaὶ gàr tà perὶ ẻmοȗ télοs ἔcheι. )

λεγω γαρ υμιν οτι ετι τουτο το γεγραμμενον δει τελεσθηναι εν εμοι το και μετα ανομων ελογισθη και γαρ τα περι εμου τελος εχει 37 (lego gar umin oti eti touto to gegrammenon dei telesthinai en emoi to kai meta anomon elogisthi kai gar ta peri emou telos echei)

37 For* I say to you°, that it is essential (for) this to still be completed in me, which has been written, ‘And he was counted with (the) lawless'; for* (it is essential) the things concerning me have an end. {Isa 53:12}

37. For I say unto you, that this that is written must yet be accomplished in me, And he was reckoned among the transgressors: for the things concerning me have an end.

37. Denn ich sage euch: Es muß noch das auch vollendet werden an mir, was geschrieben steht: "Er ist unter die Übeltäter gerechnet." Denn was von mir geschrieben ist, das hat ein Ende.

37. Porque os digo, que aun es menester que se cumpla en mí aquello que está escrito: Y con los malos fué contado; porque lo que está escrito de mí, su cumplimiento tiene.

37 ибо сказываю вам, что должно исполниться на Мне и сему написанному: и к злодеям причтен.Ибо то, что о Мне, приходит к концу.

38 Niin he sanoivat: "Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa". Mutta hän vastasi heille: "Riittää".

38 Niin he sanoivat: "Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa." Mutta Hän vastasi heille: "Riittää."

38. Niin he sanoivat: Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa. Hän sanoi heille: kyllä siinä on.

38. Nijn he sanoit: HERra cadzo täsä on caxi miecka. Hän sanoi heille: Kyllä sijnä on.

38. Nin he sanoit/ HERRA/ catzo/ tesse ombi caxi Miecka. Nin sanoi hen heille/ * Kylle sijne ombi. (Niin he sanoit/ HERRA/ katso/ tässä ompi kaksi miekkaa. Niin sanoi hän heille/ Kyllä siinä ompi.)

38 οἱ δὲ εἶπον· Κύριε, ἰδοὺ μάχαιραι ὧδε δύο. ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Ἱκανόν ἐστι. ( οἱ dè eἶpοn: Κúrιe, ἰdοὐ máchaιraι ổde dúο. ὁ dè eἶpen aὐtοῖs: Ἱκanόn ẻstι. )

οι δε ειπον κυριε ιδου μαχαιραι ωδε δυο ο δε ειπεν αυτοις ικανον εστιν 38 (oi de eipon kurie idou machairai ode duo o de eipen aftois ikanon estin)

38 But they said, Lord, behold, here are two swords. Now he said to them, It is sufficient. {Mar 14:26, 14:32-42 & Mat 26:30, 26:36-46 & Luk 22:39-46 & Joh 18:1 Garden between Stream of Kidron and Mountain of Olives, Late Thur. night.}

38. And they said, Lord, behold, here are two swords. And he said unto them, It is enough.

38. Sie sprachen aber: HERR, siehe, hier sind zwei Schwerter. Er aber sprach zu ihnen: Es ist genug.

38. Entónces ellos dijeron: Señor, he aquí, dos espadas hay aquí. Y él les dijo: Basta.

38 Они сказали: Господи! вот, здесь два меча. Он сказал им: довольно.

39 Ja hän meni ulos ja lähti tapansa mukaan Öljymäelle, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.

39 Hän meni ulos ja lähti tavan mukaan Öljyvuorelle, ja Hänen opetuslapsensa seurasivat Häntä.

39. Ja hän läksi ulos ja meni, niinkuin hänen tapansa oli, Öljymäelle; niin seurasivat myös häntä hänen opetuslapsensa.

39. JA hän läxi ulos cuin hänen tapans oli Öljymäelle ja hänen Opetuslapsens seuraisit händä sijhen paickan.

39. Ja hen wloslexi quin hene' tapa'sa oli Oliomäelle/ Nin hene' Opetuslapsens seurasit he'de sihe' Paickan. (Ja hän ulos läksi kuin hänen tapansa oli Öljymäellä/ Niin hänen opetuslapsensa seurasit häntä siihen paikkaan.)

39 Καὶ ἐξελθὼν ἐπορεύθη κατὰ τὸ ἔθος εἰς τὸ ὄρος τῶν ἐλαιῶν· ἠκολούθησαν δὲ αὐτῷ καὶ οἱ μαθηταί αὐτοῦ. ( Κaὶ ẻkselthὸn ẻpοreúthi κatà tὸ ἔthοs eἰs tὸ ὄrοs tõn ẻlaιõn: ἰκοlοúthisan dè aὐtỡ κaὶ οἱ mathitaί aὐtοȗ. )

και εξελθων επορευθη κατα το εθος εις το ορος των ελαιων ηκολουθησαν δε αυτω και οι μαθηται αυτου 39 (kai exelthon eporefthi kata to ethos eis to oros ton elaion ikolouthisan de afto kai oi mathitai aftou)

39 And having gone out and according to his custom, he traveled to the Mountain of Olives, and his disciples also followed him.

39. And he came out, and went, as he was wont, to the mount of Olives; and his disciples also followed him.

39. Und er ging hinaus nach seiner Gewohnheit an den Ölberg. Es folgten ihm aber seine Jünger nach an den Ort.

39. Y saliendo, se fué, según su costumbre, al monte de las Olivas; y sus discípulos también le siguieron.

39 И, выйдя, пошел по обыкновению на гору Елеонскую, за Ним последовали и ученики Его.

40 Ja tultuaan siihen paikkaan hän sanoi heille: "Rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen".

40 Tultuaan sinne Hän sanoi heille: "Rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen."

40. Ja kuin hän siihen paikkaan tuli, sanoi hän heille: rukoilkaat, ettette tulisi kiusaukseen.

40. Ja cuin hän sinne tuli sanoi hän heille: rucoilcat ettet te langeis kiusauxeen.

40. Ja quin he' sinne tuli sanoi hen heille/ Rucolcat ettei te la'geisi kiusauxe'. (Ja kuin hän sinne tuli sanoi hän heille/ Rukoilkaat ettei te lankeisi kiusaukseen.)

40 γενόμενος δὲ ἐπὶ τοῦ τόπου εἶπεν αὐτοῖς· Προσεύχεσθε μὴ εἰσελθεῖν εἰς πειρασμόν. ( genόmenοs dè ẻpὶ tοȗ tόpοu eἶpen aὐtοῖs: Prοseúchesthe mì eἰseltheῖn eἰs peιrasmόn. )

γενομενος δε επι του τοπου ειπεν αυτοις προσευχεσθε μη εισελθειν εις πειρασμον 40 (genomenos de epi tou topou eipen aftois prosefchesthe mi eiselthein eis peirasmon)

40 Now (after) he came* on the place, he said to them, Pray° that you° do not enter into temptation.</J>

40. And when he was at the place, he said unto them, Pray that ye enter not into temptation.

40. Und als er dahin kam, sprach er zu ihnen: Betet, auf daß ihr nicht in Anfechtung fallet!

40. Y como llegó a aquel lugar, les dijo: Orád para que no entréis en tentación.

40 Придя же на место, сказал им: молитесь, чтобы не впасть в искушение.

41 Ja hän vetäytyi heistä noin kivenheiton päähän, laskeutui polvilleen ja rukoili

41 Sitten Hän vetäytyi heistä noin kivenheiton päähän, laskeutui polvilleen ja rukoili

41. Ja hän erkani heistä lähes kivellä heittää ja laski polvillensa, rukoili,

41. Ja hän ercani heistä lähes kiwellä heittä ja laski polwillens rucoili ja sanoi:

41. Ja hen erkani heiste lehes Kiuelheitte/ ia laski Poluillens/ rucoli ia sanoi/ (Ja hän erkani heistä lähes kiwellä heittää/ ja laski polwillensa/ rukoili ja sanoi/)

41 καὶ αὐτὸς ἀπεσπάσθη ἀπ’ αὐτῶν ὡσεὶ λίθου βολήν, καὶ θεὶς τὰ γόνατα προσηύχετο ( κaὶ aὐtὸs ἀpespásthi ἀp’ aὐtõn ὁseὶ lίthοu bοlín, κaὶ theὶs tà gόnata prοsiúchetο )

και αυτος απεσπασθη απ αυτων ωσει λιθου βολην και θεις τα γονατα προσηυχετο 41 (kai aftos apespasthi ap afton osei lithou bolin kai theis ta gonata prosifcheto)

41 And he pulled away from them approximately a stone’s throw, and having placed (himself on his) knees, he was praying,

41. And he was withdrawn from them about a stone's cast, and kneeled down, and prayed,

41. Und er riß sich von ihnen einen Steinwurf weit und kniete nieder, betete

41. Y él se apartó de ellos como un tiro de piedra; y puesto de rodillas, oró,

41 И Сам отошел от них на вержение камня, и, преклонив колени, молился,

42 sanoen: "Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä malja; älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni, vaan sinun".

42 sanoen: "Isä, jos tahdot, ota minulta pois tämä malja, mutta älköön tapahtuko minun tahtoni vaan sinun."

42. Sanoen: Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä kalkki, kuitenkin ei minun tahtoni, mutta sinun olkoon.

42. Isä jos sinä tahdot nijn ota pois minulda tämä Calcki cuitengin ei minun tahton mutta sinun olcon.

42. ISE/ ios sine tadhot/ nin poisota minulda teme Calki/ Quitengi/ ei minun Tacton/ mutta sinun olcon. (ISÄ/ jos sinä tahdot/ niin pois ota minulta tämä kalkki/ Kuitenkin/ ei minun tahton/ mutta sinun olkoon.)

42 λέγων· Πάτερ, εἰ βούλει παρενεγκεῖν τοῦτο τὸ ποτήριον ἀπ’ ἐμοῦ· πλὴν μὴ τὸ θέλημά μου, ἀλλὰ τὸ σὸν γινέσθω. ( légon: Páter, eἰ bοúleι parenegκeῖn tοȗtο tὸ pοtírιοn ἀp’ ẻmοȗ: plìn mì tὸ thélimá mοu, ἀllà tὸ sὸn gιnéstho. )

λεγων πατερ ει βουλει {VAR: παρενεγκειν } {VAR: παρενεγκε } το ποτηριον τουτο απ εμου πλην μη το θελημα μου αλλα το σον γενεσθω 42 (legon pater ei boulei {VAR: parenenkein } {VAR: parenenke } to potirion touto ap emou plin mi to thelima mou alla to son genestho)

42 saying, Father, if you are willing to carry this cup away from me, however not my will, but let yours happen.</J>

42. saying, Father, if thou be willing, remove this cup from me: nevertheless not my will, but thine, be done.

42. und sprach: Vater, willst du, so nehme diesen Kelch von mir, doch nicht mein, sondern dein Wille geschehe!

42. Diciendo: Padre, si quieres, pasa esta copa de mí, empero no se haga mi voluntad, mas la tuya.

42 говоря: Отче! о, если бы Ты благоволил пронести чашу сию мимо Меня! впрочем не Моя воля, но Твоя да будет.

43 Niin hänelle ilmestyi taivaasta enkeli, joka vahvisti häntä.

43 Niin Hänelle ilmestyi taivaasta enkeli, joka vahvisti Häntä.

43. Niin enkeli taivaasta ilmestyi hänelle ja vahvisti häntä.

43. Nijn Engeli Taiwast ilmestyi hänelle ja wahwisti händä.

43. Nin Engeli Taiuahast ilmestui henelle ia wahuisti hende. (Niin enkeli taiwaasta ilmestyi hänelle ja wahwisti häntä.)

43 ὤφθη δὲ αὐτῷ ἄγγελος ἀπ’ οὐρανοῦ ἐνισχύων αὐτὸν. ( ὂfthi dè aὐtỡ ἄggelοs ἀp’ οὐranοȗ ẻnιschúon aὐtὸn. )

ωφθη δε αυτω αγγελος απ ουρανου ενισχυων αυτον 43 (ofthi de afto angelos ap ouranou enischuon afton)

43 Now a messenger from heaven was seen by him, strengthening him.

43. And there appeared an angel unto him from heaven, strengthening him.

43. Es erschien ihm aber ein Engel vom Himmel und stärkte ihn.

43. Y le apareció un ángel del cielo esforzándole.

43 Явился же Ему Ангел с небес и укреплял Его.

44 Ja kun hän oli suuressa tuskassa, rukoili hän yhä hartaammin. Ja hänen hikensä oli niinkuin veripisarat, jotka putosivat maahan.

44 Ja kun Hän oli suuressa tuskassa Hän rukoili yhä hartaammin, ja Hänen hikensä oli kuin isot veripisarat, jotka putosivat maahan.

44. Ja kuin hän sangen suuress ahdistuksessa oli, rukoili hän hartaammin. Ja oli hänen hikensä niinkuin verenpisarat, jotka maan päälle putosivat.

44. Ja se joutui että hän cuoleman cansa sodei ja rucoili hartamman. Ja oli hänen hikens nijncuin weren pisarat jotca maahan wuosit.

44. Ja se ioutui/ Ette hen Coleman cansa soti/ ia rucoli hartaman. Ja oli henen Hikins/ ninquin Werenpisarat/ iotca mahan woosit. (Ja se joutui/ Että hän kuoleman kanssa soti/ ja rukoili hartaammin. Ja oli hänen hikensä/ niinkuin werenpisarat/ jotka maahan wuosit.)

44 καὶ γενόμενος ἐν ἀγωνίᾳ ἐκτενέστερον προσηύχετο. ἐγένετο δὲ ὁ ἱδρὼς αὐτοῦ ὡσεὶ θρόμβοι αἵματος καταβαίνοντες ἐπὶ τὴν γῆν. ( κaὶ genόmenοs ẻn ἀgonίᾳ ẻκtenésterοn prοsiúchetο. ẻgénetο dè ὁ ἱdrὸs aὐtοȗ ὁseὶ thrόmbοι aἵmatοs κatabaίnοntes ẻpὶ tìn gĩn. )

και γενομενος εν αγωνια εκτενεστερον προσηυχετο εγενετο δε ο ιδρως αυτου ωσει θρομβοι αιματος καταβαινοντες επι την γην 44 (kai genomenos en agonia ektenesteron prosifcheto egeneto de o idros aftou osei thromboi aimatos katabainontes epi tin gin)

44 And (after) he became in agony, he was praying more intensely, and his sweat became like thick drops of blood going-down upon the soil.

44. And being in an agony he prayed more earnestly: and his sweat was as it were great drops of blood falling down to the ground.

44. Und es kam, daß er mit dem Tode rang und betete heftiger. Es ward aber sein Schweiß wie Blutstropfen, die fielen auf die Erde.

44. Y estando en agonía, oraba más intensamente; y fué su sudor como gotas grandes de sangre, que descendían hasta la tierra.

44 И, находясь в борении, прилежнее молился, и был пот Его, как капли крови, падающие на землю.

45 Ja kun hän nousi rukoilemasta ja meni opetuslastensa tykö, tapasi hän heidät murheen tähden nukkumasta.

45 Noustuaan rukouksesta Hän meni opetuslastensa luo ja tapasi heidät murheen vuoksi nukkumasta.

45. Ja kuin hän nousi rukoilemasta ja tuli opetuslastensa tykö, löysi hän ne murheen tähden makaamasta,

45. Ja cuin hän nousi rucoilemast ja tuli Opetuslastens tygö löysi hän ne murhen tähden macamast:

45. Ja quin hen ylesnousi rucolemast/ ia tuli Opetuslastens tyge/ leusi hen ne macamast murehen tedhen/ (Ja kuin hän ylös nousi rukoilemasta/ ja tuli opetuslastensa tykö/ löysi hän ne makaamasta murheen tähden/)

45 καὶ ἀναστὰς ἀπὸ τῆς προσευχῆς, ἐλθὼν πρὸς τοὺς μαθητὰς εὗρεν αὐτοὺς κοιμωμένους ἀπὸ τῆς λύπης, ( κaὶ ἀnastàs ἀpὸ tĩs prοseuchĩs, ẻlthὸn prὸs tοὐs mathitàs eὗren aὐtοὐs κοιmoménοus ἀpὸ tĩs lúpis, )

και αναστας απο της προσευχης ελθων προς τους μαθητας {VAR: αυτου } ευρεν αυτους κοιμωμενους απο της λυπης 45 (kai anastas apo tis prosefchis elthon pros tous mathitas {VAR: aftou } ebren aftous koimomenous apo tis lupis)

45 And having stood up from his prayer, he came to the disciples and found them, falling-asleep from sorrow,

45. And when he rose up from prayer, and was come to his disciples, he found them sleeping for sorrow,

45. Und er stand auf von dem Gebet und kam zu seinen Jüngern und fand sie schlafen vor Traurigkeit

45. Y como se levantó de la oración, y vino a sus discípulos, los halló durmiendo de tristeza.

45 Встав от молитвы, Он пришел к ученикам, и нашел их спящими от печали

46 Niin hän sanoi heille: "Miksi te nukutte? Nouskaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen."

46 Niin Hän sanoi heille: "Miksi nukutte? Nouskaa ja rukoilkaa, jottette joutuisi kiusaukseen."

46. Ja hän sanoi heille: mitä te makaatte? nouskaat ja rukoilkaat, ettette kiusaukseen lankeaisi.

46. Ja sanoi heille: Mitä te macatte? noscat ja rucoilcat ettet te kiusauxeen langeis.

46. ia sanoi heille/ Mite te macat? Ylesnoskat ia rucolcat/ ettei te kiusauxen langeisi. (ja sanoi heille/ Mitä te makaat? Ylös nouskaat ja rukoilkaat/ ettei te kiusaukseen lankeisi.)

46 καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Τί καθεύδετε; ἀναστάντες προσεύχεσθε, ἵνα μὴ εἰσέλθητε εἰς πειρασμόν. ( κaὶ eἶpen aὐtοῖs: Τί κatheúdete; ἀnastántes prοseúchesthe, ἵna mì eἰsélthite eἰs peιrasmόn. )

και ειπεν αυτοις τι καθευδετε ανασταντες προσευχεσθε ινα μη εισελθητε εις πειρασμον 46 (kai eipen aftois ti kathebdete anastantes prosefchesthe ina mi eiselthite eis peirasmon)

46 and said to them, Why are you° sleeping? (After) you (have) risen</J>* up, pray°, in order that you° may not enter into temptation. {Mar 14:43-52 & Mat 26:47-56 & Luk 22:47-53 & Joh 18:2-11 Gethsemane, Fri. a few hours before dawn.}

46. And said unto them, Why sleep ye rise and pray, lest ye enter into temptation.

46. und sprach zu ihnen: Was schlafet ihr? Stehet auf und betet, auf das ihr nicht in Anfechtung fallet!

46. Y les dijo: ¿Qué, dormís? Levantáos, y orád que no entréis en tentación.

46 и сказал им: что вы спите? встаньте и молитесь, чтобы не впасть в искушение.

47 Ja katso, hänen vielä puhuessaan tuli joukko kansaa, ja yksi niistä kahdestatoista, se, jonka nimi oli Juudas, kulki heidän edellään. Ja hän tuli Jeesuksen luo antamaan hänelle suuta.

47 Katso, Hänen vielä puhuessaan tuli joukko kansaa. Yksi niistä kahdestatoista, se, jonka nimi oli Juudas, kulki heidän edellään ja tuli Jeesuksen luo suutelemaan Häntä.

47. Vielä hänen puhuissansa, katso, joukko ja se, joka kutsuttiin Juudas, yksi kahdestatoistakymmenestä, kävi heidän edellänsä, ja lähestyi Jesusta suuta antamaan hänen.

47. WIelä hänen puhuisans cadzo joucko ja yxi cahdestatoistakymmenestä joca cudzuttin Judas käwi heidän edelläns ja lähestyi Jesusta suuta andaman hänen.

47. Wiele nyt henen puhuesans/ Catzo/ Joucko ia se yxi Cadhestoistakymeneste/ ioca cutzutttin Judas/ heiden edellenskeui ia lehestui Iesusta henen swtandaman. (Wielä nyt hänen puhuessansa/ Katso/ Joukko ja se yksi kahdestatoista kymmenestä/ joka kutsuttiin Judas/ heidän edellänsä käwi ja lähestyi Jesusta hänen suuta antaman.)

47 Ἔτι δὲ αὐτοῦ λαλοῦντος ἰδοὺ ὄχλος, καὶ ὁ λεγόμενος Ἰούδας, εἷς τῶν δώδεκα, προῆγεν αὐτούς, καὶ ἤγγισε τῷ Ἰησοῦ φιλῆσαι αὐτόν· τοῦτο γὰρ σημεῖον δεδώκει αὐτοῖς· ὃν ἂν φιλήσω, αὐτός ἐστιν. ( Ἔtι dè aὐtοȗ lalοȗntοs ἰdοὐ ὄchlοs, κaὶ ὁ legόmenοs Ἰοúdas, eἷs tõn dódeκa, prοĩgen aὐtοús, κaὶ ἴggιse tỡ Ἰisοȗ fιlĩsaι aὐtόn: tοȗtο gàr simeῖοn dedóκeι aὐtοῖs: ὃn ἂn fιlíso, aὐtόs ẻstιn. )

ετι δε αυτου λαλουντος ιδου οχλος και ο λεγομενος ιουδας εις των δωδεκα προηρχετο αυτων και ηγγισεν τω ιησου φιλησαι αυτον 47 (eti de aftou lalountos idou ochlos kai o legomenos ioudas eis ton dodeka proircheto afton kai ingisen to iisou filisai afton)

47 (While) he is still speaking, behold, a crowd and he who was called* Judas, one of the twelve, was going before them, and he drew near to Jesus to kiss him.

47. And while he yet spake, behold a multitude, and he that was called Judas, one of the twelve, went before them, and drew near unto Jesus to kiss him.

47. Da er aber noch redete, siehe, da kam die Schar; und einer von den Zwölfen, genannt Judas, ging vor ihnen her und nahte sich zu Jesu, ihn zu küssen.

47. Estando aun hablando él, he aquí, una multitud de gente, y el que se llamaba Júdas, uno de los doce, iba delante de ellos; y se llegó a Jesús, para besarle.

47 Когда Он еще говорил это, появился народ, а впереди его шел один из двенадцати, называемый Иуда, и он подошел к Иисусу, чтобы поцеловать Его. Ибо он такой им дал знак: Кого я поцелую, Тот и есть.

48 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Juudas, suunantamisellako sinä Ihmisen Pojan kavallat?"

48 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Juudas, suudelmallako kavallat Ihmisen Pojan?"

48. Niin Jesus sanoi hänelle: Juudas, suun antamisellako sinä Ihmisen Pojan petät?

48. Nijn Jesus sanoi hänelle: Juda suun andamisellaco sinä ihmisen Pojan petät?

48. Nin sanoi Iesus henelle/ Juda/ sinekö Inhimisen Poian swunandamisen cautta petet? (Niin sanoi Jesus hänelle/ Juda/ sinäko Ihmisen Pojan suun antamisen kautta petät?)

48 ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτῷ· Ἰούδα, φιλήματι τὸν υἱὸν τοῦ ἀνθρώπου παραδίδως; ( ὁ dè Ἰisοȗs eἶpen aὐtỡ: Ἰοúda, fιlímatι tὸn uἱὸn tοȗ ἀnthrópοu paradίdos; )

ο δε ιησους ειπεν αυτω ιουδα φιληματι τον υιον του ανθρωπου παραδιδως 48 (o de iisous eipen afto iouda filimati ton uion tou anthropou paradidos)

48 But Jesus said to him, Judas, are you giving up the Son of Man with a kiss?</J>

48. But Jesus said unto him, Judas, betrayest thou the Son of man with a kiss

48. Jesus aber sprach zu ihm: Judas, verrätst du des Menschen Sohn mit einem Kuß?

48. Entónces Jesús le dijo: ¿Júdas, con un beso entregas al Hijo del hombre?

48 Иисус же сказал ему: Иуда! целованием ли предаешь Сына Человеческого?

49 Kun nyt ne, jotka olivat hänen ympärillään, näkivät, mitä oli tulossa, sanoivat he: "Herra, iskemmekö miekalla?"

49 Kun Hänen ympärillään olevat näkivät, mitä oli tulossa he sanoivat (Hänelle): "Herra, iskemmekö miekalla?"

49. Kuin ne, jotka hänen ympärillänsä olivat, näkivät, mitä tuleva oli, sanoivat he hänelle: Herra, emmekö me lyö miekalla?

49. COsca ne jotca hänen ymbärilläns olit näit mitä tulewa oli sanoit he hänelle: HERra emmekö me lyö miecalla?

49. Nin coska ne/ iotca henen ymberillens olit/ neit mite tuleua oli/ sanoit he henelle/ Herra/ emmekö me Mieckalla löö? (Niin koska ne/ jotka hänen ympärillänsä olit/ näit mitä tulewa oli/ sanoit he hänelle/ Herra/ emmekö me miekalla lyö?)

49 ἰδόντες δὲ οἱ περὶ αὐτὸν τὸ ἐσόμενον εἶπον αὐτῷ· Κύριε, εἰ πατάξομεν ἐν μαχαίρᾳ; ( ἰdόntes dè οἱ perὶ aὐtὸn tὸ ẻsόmenοn eἶpοn aὐtỡ: Κúrιe, eἰ patáksοmen ẻn machaίrᾳ; )

ιδοντες δε οι περι αυτον το εσομενον ειπον αυτω κυριε ει παταξομεν εν μαχαιρα 49 (idontes de oi peri afton to esomenon eipon afto kurie ei pataxomen en machaira)

49 Now (after) those who were around him, saw what will be (coming), they said to him, Lord, will we not strike with* the sword?

49. When they which were about him saw what would follow, they said unto him, Lord, shall we smite with the sword?

49. Da aber sahen, die um ihn waren, was da werden wollte, sprachen sie zu ihm: HERR, sollen wir mit dem Schwert drein schlagen?

49. Y viendo los que estaban junto a él lo que había de ser, le dijeron: Señor, ¿heriremos con espada?

49 Бывшие же с Ним, видя, к чему идет дело, сказали Ему: Господи! не ударить ли нам мечом?

50 Ja eräs heistä iski ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi häneltä pois oikean korvan.

50 Ja yksi heistä iski ylimmän papin palvelijaa ja sivalsi häneltä pois oikean korvan.

50. Ja yksi heistä löi pappein päämiehen palveliaa ja hakkasi pois hänen oikian korvansa.

50. Ja yxi heistä löi Pappein päämiehen palweliata ja hackais pois hänen oikian corwans.

50. Ja yxi heiste löi Pappein Pämiehen paluelia/ ia poishackasi henen oikean Coruans. (Ja yksi heistä löi pappein päämiehen palwelija/ ja pois hakkasi hänen oikean korwansa.)

50 καὶ ἐπάταξεν εἷς τις ἐξ αὐτῶν τὸν δοῦλον τοῦ ἀρχιερέως καὶ ἀφεῖλεν αὐτοῦ τὸ οὖς τὸ δεξιόν. ( κaὶ ẻpátaksen eἷs tιs ẻks aὐtõn tὸn dοȗlοn tοȗ ἀrchιeréos κaὶ ἀfeῖlen aὐtοȗ tὸ οȗs tὸ deksιόn. )

και επαταξεν εις τις εξ αυτων τον δουλον του αρχιερεως και αφειλεν αυτου το ους το δεξιον 50 (kai epataxen eis tis ex afton ton doulon tou archiereos kai afeilen aftou to ous to dexion)

50 And a certain one out of them struck the bondservant of the high-priest and took off his right ear.

50. And one of them smote the servant of the high priest, and cut off his right ear.

50. Und einer aus ihnen schlug des Hohenpriesters Knecht und hieb ihm sein rechtes Ohr ab.

50. Y uno de ellos hirió al criado del sumo sacerdote, y le quitó la oreja derecha.

50 И один из них ударил раба первосвященникова, и отсек ему правое ухо.

51 Mutta Jeesus vastasi sanoen: "Sallikaa vielä tämäkin". Ja hän koski hänen korvaansa ja paransi hänet.

51 Mutta Jeesus vastasi sanoen: "Sallikaa vielä* tämäkin", ja koskettaen hänen korvaansa Hän paransi hänet.

51. Mutta Jesus vastaten sanoi: sallikaat tähän asti tulla. Ja kuin hän rupesi hänen korvaansa, paransi hän sen.

51. Mutta Jesus sanoi: sallicat tähän asti ja cuin hän rupeis hänen corwaans paransi hän sen.

51. Mutta Iesus wastasi ia sanoi * Sallicat sis heite tehenasti/ Ja quin hen rupesi hene' Coruaans paransi hen sen. (Mutta Jesus wastasi ja sanoi Sallikaat siis heitä tähän asti/ Ja kuin hän rupesi hänen korwaansa paransi hän sen.)

51 ἀποκριθεὶς δὲ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν· Ἐᾶτε ἕως τούτου· καὶ ἁψάμενος τοῦ ὠτίου ἰάσατο αὐτόν· ( ἀpοκrιtheὶs dè ὁ Ἰisοȗs eἶpen: Ἐãte ἕos tοútοu: κaὶ ἁpsámenοs tοȗ ὀtίοu ἰásatο aὐtόn: )

αποκριθεις δε ο ιησους ειπεν εατε εως τουτου και αψαμενος του ωτιου αυτου ιασατο αυτον 51 (apokritheis de o iisous eipen eate eos toutou kai apsamenos tou otiou aftou iasato afton)

51 But Jesus answered and said, Permit° insofar as this. And he touched his ear and healed him.

51. And Jesus answered and said, Suffer ye thus far. And he touched his ear, and healed him.

51. Jesus aber antwortete und sprach: Lasset sie doch so machen! Und er rührte sein Ohr an und heilte ihn.

51. Y respondiendo Jesús, dijo: Dejád hasta aquí. Y tocando su oreja, le sanó.

51 Тогда Иисус сказал: оставьте, довольно. И, коснувшись уха его, исцелил его.

52 Niin Jeesus sanoi ylipapeille ja pyhäkön vartioston päälliköille ja vanhimmille, jotka olivat tulleet häntä vastaan: "Niinkuin ryöväriä vastaan te olette lähteneet miekat ja seipäät käsissä.

52 Niin Jeesus sanoi ylipapeille ja pyhäkön vartioston päälliköille ja vanhimmille, jotka olivat tulleet häntä vastaan: "Niin kuin ryöväriä vastaan olette lähteneet miekoin ja seipäin.

52. Mutta Jesus sanoi niille, jotka häntä vastaan olivat tulleet, ylimmäisille papeille ja templin haltioille ja vanhimmille: niinkuin ryövärin tykö te läksitte miekoilla ja seipäillä.

52. MUtta Jesus sanoi ylimmäisille Papeille ja Templin haldioille ja wanhimmille jotca hänen tygöns tullet olit.

52. Mutta nin sanoi Iesus Ylimeisille Pappille/ ia Templin Haltioille ia Wanhimille/ iotca hene' tygens tullut olit. (Mutta niin sanoi Jesus ylimmäiselle papille/ ja templin haltijoille ja wanhemmille/ jotka hänen tykönsä tullut olit.)

52 εἶπε δὲ ὁ Ἰησοῦς πρὸς τοὺς παραγενομένους ἐπ’ αὐτὸν ἀρχιερεῖς καὶ στρατηγοὺς τοῦ ἱεροῦ καὶ πρεσβυτέρους· Ὡς ἐπὶ λῃστὴν ἐξεληλύθατε μετὰ μαχαιρῶν καὶ ξύλων; ( eἶpe dè ὁ Ἰisοȗs prὸs tοὐs paragenοménοus ẻp’ aὐtὸn ἀrchιereῖs κaὶ stratigοὐs tοȗ ἱerοȗ κaὶ presbutérοus: Ὁs ẻpὶ lΐstìn ẻkselilúthate metà machaιrõn κaὶ ksúlon; )

ειπεν δε ο ιησους προς τους παραγενομενους επ αυτον αρχιερεις και στρατηγους του ιερου και πρεσβυτερους ως επι ληστην εξεληλυθατε μετα μαχαιρων και ξυλων 52 (eipen de o iisous pros tous paragenomenous ep afton archiereis kai stratigous tou ierou kai presbuterous os epi listin exeliluthate meta machairon kai xulon)

52 Now Jesus said to the high-priests and magistrates of the temple and elders, who came* against him, Did you° come out with swords and clubs, like against a robber?</J>

52. Then Jesus said unto the chief priests, and captains of the temple, and the elders, which were come to him, Be ye come out, as against a thief, with swords and staves

52. Jesus aber sprach zu den Hohenpriestern und Hauptleuten des Tempels und den Ältesten, die über ihn gekommen waren: Ihr seid, wie zu einem Mörder, mit Schwertern und mit Stangen ausgegangen.

52. Dijo después Jesús a los príncipes de los sacerdotes, y a los capitanes del templo, y a los ancianos que habían venido contra él: ¿Cómo a ladrón habéis salido con espadas y con palos?

52 Первосвященникам же и начальникам храма и старейшинам, собравшимся против Него, сказал Иисус: как будто на разбойника вышли вы с мечами и кольями, чтобы взять Меня?

53 Minä olen joka päivä ollut teidän kanssanne pyhäkössä, ettekä ole ojentaneet käsiänne minua vastaan. Mutta tämä on teidän hetkenne ja pimeyden valta."

53 Kun olen joka päivä ollut kanssanne pyhäkössä, ette ole ojentaneet käsiänne minua vastaan. Mutta tämä on teidän hetkenne ja pimeän valta.”

53. Minä olin joka päivä teidän kanssanne templissä, ja ette ojentaneet kättä minun päälleni; mutta tämä on teidän hetkenne ja pimeyden valta.

53. Te läxitte nijncuin ryöwärin tygö miecoilla ja seipäillä minä olin teidän cansan jocapäiwä Templis ja et te ojendanet kättä minun päälleni mutta tämä on teidän hetkenne ja pimeyden walda.

53. Te wloslexitt ninquin Röuerin tyge Mieckain ia seiueste' ca'sa/ Ette mine iocapeiue olin Templis teiden cansan/ ia ette te oijendanut Kätte minu' päleni/ Mutta teme o'bi se teiden hetken/ ia Pimeydhe' walta. (Te ulos läksitte niinkuin ryöwärin tykö miekkain ja seiwästen kanssa/ Että minä jokapäiwä olin templissä teidän kanssan/ ja ette te ojentanut kättä minun päälleni/ Mutta tämä ompi se teidän hetkenne/ ja pimeyden walta.)

53 καθ’ ἡμέραν ὄντος μου μεθ’ ὑμῶν ἐν τῷ ἱερῷ οὐκ ἐξετείνατε τὰς χεῖρας ἐπ’ ἐμέ. ἀλλ’ αὕτη ἐστὶν ὑμῶν ἡ ὥρα καὶ ἡ ἐξουσία τοῦ σκότους. ( κath’ ἱméran ὄntοs mοu meth’ ὑmõn ẻn tỡ ἱerỡ οὐκ ẻkseteίnate tàs cheῖras ẻp’ ẻmé. ἀll’ aὕti ẻstὶn ὑmõn ἱ ὅra κaὶ ἱ ẻksοusίa tοȗ sκόtοus. )

καθ ημεραν οντος μου μεθ υμων εν τω ιερω ουκ εξετεινατε τας χειρας επ εμε αλλ αυτη υμων εστιν η ωρα και η εξουσια του σκοτους 53 (kath imeran ontos mou meth umon en to iero ouk exeteinate tas cheiras ep eme all afti umon estin i ora kai i exousia tou skotous)

53 (In) my being with you° daily in the temple, you° did not stretch out your° hands against me, but this is your° hour and the authority of darkness</J>. {Mar 14:53 & Mat 26:57 & Luk 22:54a & Joh 18:24 Palace of Caiaphas, before dawn.}

53. When I was daily with you in the temple, ye stretched forth no hands against me: but this is your hour, and the power of darkness.

53. Ich bin täglich bei euch im Tempel gewesen, und ihr habt keine Hand an mich gelegt; aber dies ist eure Stunde und die Macht der Finsternis.

53. Habiendo estado con vosotros cada día en el templo, no extendisteis las manos contra mí; mas esta es vuestra hora, y la potestad de las tinieblas.

53 Каждый день бывал Я с вами в храме, и вы не поднимали на Меня рук, но теперь ваше время и власть тьмы.

54 Niin he ottivat hänet kiinni ja kuljettivat pois ja veivät hänet ylimmäisen papin taloon. Ja Pietari seurasi taampana.

54 Niin he ottivat Hänet kiinni ja kuljettivat pois ja veivät Hänet ylimmäisen papin taloon. Mutta Pietari seurasi taampana.

54. Niin he kiinni ottivat hänen ja taluttivat, ja veivät hänen sisälle ylimmäisen papin huoneesen. Mutta Pietari seurasi taampana.

54. NIin he kijnniotit hänen ja tulutit ja toit hänen ylimmäisen Papin huonesen. Mutta Petari seurais taambana.

54. Nin he kijniotit henen ia talutit/ ia toidh henen Ylimeisen Papin hone' siselle. Mutta Petari seurasi taa'bana. (Niin he kiinni otit hänen ja talutit/ ja toit hänen ylimmäisen papin huoneen sisälle. Mutta Petari seurasi taampana.)

54 Συλλαβόντες δὲ αὐτὸν ἤγαγον καὶ εἰσήγαγον αὐτὸν εἰς τὸν οἶκον τοῦ ἀρχιερέως· ὁ δὲ Πέτρος ἠκολούθει μακρόθεν. ( Sullabόntes dè aὐtὸn ἴgagοn κaὶ eἰsígagοn aὐtὸn eἰs tὸn οἶκοn tοȗ ἀrchιeréos: ὁ dè Pétrοs ἰκοlοútheι maκrόthen. )

συλλαβοντες δε αυτον ηγαγον και εισηγαγον αυτον εις τον οικον του αρχιερεως ο δε πετρος ηκολουθει μακροθεν 54 (sullabontes de afton igagon kai eisigagon afton eis ton oikon tou archiereos o de petros ikolouthei makrothen)

54 But having taken him, they led (him away) and (then) led him into the high-priest’s house. {Mar 14:54 & Mat 26:58 & Luk 22:54b-62 & Joh 18:15-18 Courtyard of High Priest’s residence, Fri. around dawn.}But Peter was following from afar. {Mar 14:66-72 & Mat 26:69-75 & Luk 22:55-62 & Joh 18:25-27.}

54. Then took they him, and led him, and brought him into the high priest's house. And Peter followed afar off.

54. Sie griffen ihn aber und führten ihn hin und brachten ihn in des Hohenpriesters Haus. Petrus aber folgte von ferne.

54. Y prendiéndole, le trajeron, y metiéronle en casa del príncipe de los sacerdotes. Y Pedro le seguía de léjos.

54 Взяв Его, повели и привели в домпервосвященника. Петр же следовал издали.

55 Ja he virittivät valkean keskelle esipihaa ja asettuivat yhdessä istumaan, ja Pietari istui heidän joukkoonsa.

55 Ja he sytyttivät tulen keskelle pihaa ja asettuivat yhdessä istumaan ja Pietari istuutui heidän keskeensä.

55. Ja niin he virittivät valkian keskelle kartanoa, ja ynnä yhdessä istuivat, istui myös Pietari heidän seassansa.

55. Nijn he wiritit walkian keskelle cartanota ja istuit istui myös Petari heidän seasans.

55. Nin he walkia' wiritit keskelle Cartanota/ ia ynne istuit/ Istui mös Petari heiden seasans. (Niin he walkean wiritit keskelle kartanoa/ ja ynnä istuit/ Istui myös Petari heidän seassansa.)

55 ἁψάντων δὲ πυρὰν ἐν μέσῳ τῆς αὐλῆς καὶ συγκαθισάντων αὐτῶν ἐκάθητο ὁ Πέτρος ἐν μέσῳ αὐτῶν. ( ἁpsánton dè puràn ẻn mésǫ tĩs aὐlĩs κaὶ sugκathιsánton aὐtõn ẻκáthitο ὁ Pétrοs ẻn mésǫ aὐtõn. )

αψαντων δε πυρ εν μεσω της αυλης και συγκαθισαντων αυτων εκαθητο ο πετρος εν μεσω αυτων 55 (apsanton de pur en meso tis ablis kai sunkathisanton afton ekathito o petros en meso afton)

55 Now having lit a fire in the middle of the courtyard and (all) having sat down together, Peter was sitting in the midst of them.

55. And when they had kindled a fire in the midst of the hall, and were set down together, Peter sat down among them.

55. Da zündeten sie ein Feuer an mitten im Hof und setzten sich zusammen; und Petrus setzte sich unter sie.

55. Y habiendo encendido fuego en medio del atrio, y sentándose todos al derredor, se sentó también Pedro entre ellos.

55 Когда они развели огонь среди двора и сели вместе, сел и Петр между ними.

56 Niin eräs palvelijatar, nähdessään hänen istuvan tulen ääressä, katseli häntä kiinteästi ja sanoi: "Tämäkin oli hänen kanssaan".

56 Niin muuan palvelijatar näki hänen istuvan tulen äärellä ja katsoen häneen kiinteästi sanoi: "Tämäkin oli Hänen kanssaan."

56. Mutta kuin yksi piika näki hänen valkian tykönä istuvan, katsoi hän hänen päällensä, ja sanoi: tämä oli myös hänen kanssansa.

56. Cosca yxi pijca näki hänen walkian tykönä istuwan cadzoi hän hänen päällens ja sanoi: tämä oli myös hänen cansans.

56. Coska nyt yxi Pica näki hene' walken tykene istuuan/ ia catzoi iuri henen pälens ia sanoi/ Temeki oli henen cansans. (Koska nyt yksi piika näki hänen walkean tykönä istuwan/ ja katsoi juuri hänen päällensä ja sanoi/ Tämäkin oli hänen kanssansa.)

56 ἰδοῦσα δὲ αὐτὸν παιδίσκη τις καθήμενον πρὸς τὸ φῶς καὶ ἀτενίσασα αὐτῷ εἶπε· Καὶ οὗτος σὺν αὐτῷ ἦν· ( ἰdοȗsa dè aὐtὸn paιdίsκi tιs κathímenοn prὸs tὸ fõs κaὶ ἀtenίsasa aὐtỡ eἶpe: Κaὶ οὗtοs sὐn aὐtỡ ἶn: )

ιδουσα δε αυτον παιδισκη τις καθημενον προς το φως και ατενισασα αυτω ειπεν και ουτος συν αυτω ην 56 (idousa de afton paidiski tis kathimenon pros to fos kai atenisasa afto eipen kai outos sun afto in)

56 But a certain maidservant (after) she saw him sitting in the light (of the fire,) and having stared at him, said, This one was also together with him.

56. But a certain maid beheld him as he sat by the fire, and earnestly looked upon him, and said, This man was also with him.

56. Da sah ihn eine Magd sitzen bei dem Licht und sah genau auf ihn und sprach: Dieser war auch mit ihm.

56. Y como una criada le vió que estaba sentado al fuego, puestos los ojos en él, dijo: Y éste con él era.

56 Одна служанка, увидев его сидящего у огня и всмотревшись в него, сказала: и этот был с Ним.

57 Mutta hän kielsi sanoen: "Nainen, en tunne häntä".

57 Mutta hän kielsi (Hänet) sanoen: "Nainen, en tunne Häntä."

57. Vaan hän kielsi hänen ja sanoi: vaimo, en minä tunne häntä.

57. Waan hän kielsi ja sanoi: waimo en minä tunne händä.

57. Waan hen kielsi henen ia sanoi/ Waimo em mine tunne hende. (Waan hän kielsi hänen ja sanoi/ Waimo en minä tunne häntä.)

57 ὁ δὲ ἠρνήσατο λέγων· Γύναι, οὐκ οἶδα αὐτόν. ( ὁ dè ἰrnísatο légon: Gúnaι, οὐκ οἶda aὐtόn. )

ο δε ηρνησατο αυτον λεγων γυναι ουκ οιδα αυτον 57 (o de irnisato afton legon gunai ouk oida afton)

57 But he denied him, saying, Woman, I do not know him.

57. And he denied him, saying, Woman, I know him not.

57. Er aber verleugnete ihn und sprach: Weib, ich kenne ihn nicht.

57. Entónces él lo negó, diciendo: Mujer, no le conozco.

57 Но он отрекся от Него, сказав женщине: я не знаю Его.

58 Ja hetkisen perästä näki hänet toinen, eräs mies, ja sanoi: "Sinäkin olet yksi niistä". Mutta Pietari sanoi: "Mies, en ole".

58 Hetken perästä näki hänet toinen, eräs mies, ja sanoi: "Sinäkin olet heikäläisiä.” Mutta Pietari sanoi: ”Mies, en ole.”

58. Ja vähän hetken perästä näki toinen hänen, ja sanoi: sinä myös olet yksi heistä. Pietari sanoi: ihminen, en ole.

58. Ja wähän hetken perästä näki toinen hänen ja sanoi: sinä myös olet yxi heistä. Petari sanoi: ihminen en minä ole.

58. Ja wähen hetken peräst/ toinen näki henen ia sanoi/ Sine mös yxi olet heiste. Nin sanoi Petari/ Inhiminen/ em mine ole. (Ja wähän hetken perästä/ toinen näki hänen ja sanoi/ Sinä myös yksi olet heistä. Niin sanoi Petari/ ihminen/ en minä ole.)

58 καὶ μετὰ βραχὺ ἕτερος ἰδὼν αὐτὸν ἔφη· Καὶ σὺ ἐξ αὐτῶν εἶ· ὁ δὲ Πέτρος εἶπεν· Ἄνθρωπε, οὐκ εἰμί. ( κaὶ metà brachὐ ἕterοs ἰdὸn aὐtὸn ἔfi: Κaὶ sὐ ẻks aὐtõn eἶ: ὁ dè Pétrοs eἶpen: Ἄnthrope, οὐκ eἰmί. )

και μετα βραχυ ετερος ιδων αυτον εφη και συ εξ αυτων ει ο δε πετρος ειπεν ανθρωπε ουκ ειμι 58 (kai meta brachu eteros idon afton efi kai su ex afton ei o de petros eipen anthrope ouk eimi)

58 And after a little bit, a different (one) saw him, and was saying, You also are (one) out of them. But Peter said, Man, I am not.

58. And after a little while another saw him, and said, Thou art also of them. And Peter said, Man, I am not.

58. Und über eine kleine Weile sah ihn ein anderer und sprach: Du bist auch deren einer. Petrus aber sprach: Mensch ich bin's nicht.

58. Y un poco después viéndole otro, dijo: Y tú de ellos eras. Y Pedro dijo: Hombre, no soy.

58 Вскоре потом другой, увидев его, сказал: и ты из них. Но Петр сказал этому человеку: нет!

59 Ja noin yhden hetken kuluttua vakuutti vielä toinen sanoen: "Totisesti, tämä oli myös hänen kanssaan; sillä onhan hän galilealainenkin".

59 Noin tunnin kuluttua vakuutti vielä muuan toinen mies sanoen: "Totisesti tämäkin oli Hänen kanssaan, sillä hänkin on galilealainen."

59. Ja lähes yhden hetken perästä todisti myös toinen, sanoen: totisesti tämä oli myös hänen kanssansa; sillä hän on Galileasta.

59. Ja lähes hetken perästä todisti myös toinen sanoden: totisest tämä oli myös hänen cansans: Sillä hän on Galileus.

59. Ja hetken peräst/ lehes ychden stundin/ toinen mös sen todhisti/ sanoden/ Totisesta mös teme oli hene' cansans/ Sille hen on Galileus. (Ja hetken perästä/ lähes yhden tunnin/ toinen myös sen todisti/ sanoen/ Totisesti myös tämä oli hänen kanssansa/ Sillä hän on Galileus.)

59 καὶ διαστάσης ὡσεὶ ὥρας μιᾶς ἄλλος τις διισχυρίζετο λέγων· Ἐπ’ ἀληθείας καὶ οὗτος μετ’ αὐτοῦ ἦν· καὶ γὰρ Γαλιλαῖός ἐστιν. ( κaὶ dιastásis ὁseὶ ὅras mιãs ἄllοs tιs dιιschurίdzetο légon: Ἐp’ ἀlitheίas κaὶ οὗtοs met’ aὐtοȗ ἶn: κaὶ gàr Galιlaῖόs ẻstιn. )

και διαστασης ωσει ωρας μιας αλλος τις διισχυριζετο λεγων επ αληθειας και ουτος μετ αυτου ην και γαρ γαλιλαιος εστιν 59 (kai diastasis osei oras mias allos tis diischurizeto legon ep alitheias kai outos met aftou in kai gar galilaios estin)

59 And (after) approximately a one hour interval, (then) a certain other was stoutly affirming, saying, This one was also with him in truth; for* he is a Galilean.

59. And about the space of one hour after another confidently affirmed, saying, Of a truth this fellow also was with him: for he is a Galilaean.

59. Und über eine Weile, bei einer Stunde, bekräftigte es ein anderer und sprach: Wahrlich dieser war auch mit ihm; denn er ist ein Galiläer.

59. Y como una hora pasada, otro afirmaba, diciendo: Verdaderamente también éste estaba con él; porque es Galileo.

59 Прошло с час времени, еще некто настоятельно говорил: точно и этот был с Ним, ибо он Галилеянин.

60 Mutta Pietari sanoi: "En ymmärrä, mies, mitä sanot". Ja samassa, hänen vielä puhuessaan, lauloi kukko.

60 Mutta Pietari sanoi: "Mies, en ymmärrä mitä sanot". Ja samassa, hänen vielä puhuessaan, lauloi kukko.

60. Niin Pietari sanoi: ihminen, en minä tiedä, mitäs sanot. Ja kohta, vielä hänen puhuissansa, lauloi kukko.

60. Nijn Petari sanoi: ihminen en minä tiedä mitäs sanot. Ja wielä hänen puhuisans Cuckoi lauloi.

60. Nin sanoi Petari/ Inhiminen/ Em mine tiede mites sanot. Ja cochta wiele henen puhuesans/ Cuckoi lauloi. (Niin sanoi Petari/ ihminen/ En minä tiedä mitäs sanot. Ja kohta wielä hänen puhuessansa/ Kukko lauloi.)

60 εἶπε δὲ ὁ Πέτρος· Ἄνθρωπε, οὐκ οἶδα ὃ λέγεις. καὶ παραχρῆμα, ἔτι λαλοῦντος αὐτοῦ, ἐφώνησε ἀλέκτωρ. ( eἶpe dè ὁ Pétrοs: Ἄnthrope, οὐκ οἶda ὃ légeιs. κaὶ parachrĩma, ἔtι lalοȗntοs aὐtοȗ, ẻfónise ἀléκtor. )

ειπεν δε ο πετρος ανθρωπε ουκ οιδα ο λεγεις και παραχρημα ετι λαλουντος αυτου εφωνησεν ο αλεκτωρ 60 (eipen de o petros anthrope ouk oida o legeis kai parachrima eti lalountos aftou efonisen o alektor)

60 But Peter said, Man, I do not know what you say. And instantly, (while) he is still speaking, (the) rooster crowed.

60. And Peter said, Man, I know not what thou sayest. And immediately, while he yet spake, the cock crew.

60. Petrus aber sprach: Mensch, ich weiß nicht, was du sagst. Und alsbald, als er noch redete, krähte der Hahn.

60. Y Pedro dijo: Hombre, no sé lo que dices. Y luego, estando aun él hablando, el gallo cantó.

60 Но Петр сказал тому человеку: не знаю, что ты говоришь. И тотчас, когда еще говорил он, запел петух.

61 Ja Herra kääntyi ja katsoi Pietariin; ja Pietari muisti Herran sanat, kuinka hän oli hänelle sanonut: "Ennenkuin kukko tänään laulaa, sinä kolmesti minut kiellät".

61 Niin Herra kääntyi ja katsoi Pietariin. Ja Pietari muisti Herran sanat, kuinka Hän oli sanonut hänelle: "Ennen kuin kukko [tänään] laulaa, sinä kolmesti minut kiellät."

61. Ja Herra käänsi itsensä ja katsoi Pietarin päälle, ja Pietari muisti Herran puheen, kuin hän hänelle sanoi: ennenkuin kukko laulaa, kolmasti sinä minun kiellät.

61. Ja HERra käänsi ja cadzoi Petarin päälle ja Petari muisti HERran puhen joca oli hänelle sanonut: ennencuin Cuckoi laula colmasti sinä minun kiellät.

61. Ja Herra kiensijn/ ia catzoi Petarin päle. Ja Petari muisti Herran puhet/ quinga hen oli sanonut henelle/ Ennenquin Cuckoi laulapi/ colmasti sine minun kiellet. (Ja Herra käänsi/ ja katsoi Petarin päälle. Ja Petari muisti Herran puheet/ kuinka hän oli sanonut hänelle/ Ennenkuin kukko laulaapi/ kolmasti sinä minun kiellät.)

61 καὶ στραφεὶς ὁ Κύριος ἐνέβλεψε τῷ Πέτρῳ, καὶ ὑπεμνήσθη ὁ Πέτρος τοῦ λόγου τοῦ Κυρίου, ὡς εἶπεν αὐτῷ ὅτι πρὶν ἀλέκτορα φωνῆσαι ἀπαρνήσῃ με τρίς· ( κaὶ strafeὶs ὁ Κúrιοs ẻnéblepse tỡ Pétrǫ, κaὶ ὑpemnísthi ὁ Pétrοs tοȗ lόgοu tοȗ Κurίοu, ὁs eἶpen aὐtỡ ὅtι prὶn ἀléκtοra fonĩsaι ἀparnísΐ me trίs: )

και στραφεις ο κυριος ενεβλεψεν τω πετρω και υπεμνησθη ο πετρος του λογου του κυριου ως ειπεν αυτω οτι πριν αλεκτορα φωνησαι απαρνηση με τρις 61 (kai strafeis o kurios eneblepsen to petro kai upemnisthi o petros tou logou tou kuriou os eipen afto oti prin alektora fonisai aparnisi me tris)

61 And the Lord turned and looked at Peter. And Peter was reminded (of) the word of the Lord, how that he said to him, Before the rooster crows, you will be denying me three-times.</J>

61. And the Lord turned, and looked upon Peter. And Peter remembered the word of the Lord, how he had said unto him, Before the cock crow, thou shalt deny me thrice.

61. Und der HERR wandte sich um und sah Petrus an. Und Petrus gedachte an des HERRN Wort, wie er zu ihm gesagt hatte: Ehe denn der Hahn kräht, wirst du mich dreimal verleugnen.

61. Entónces, vuelto el Señor, miró a Pedro; y Pedro se acordó de la palabra del Señor, como le había dicho. Ántes que el gallo dé voz me negarás tres veces.

61 Тогда Господь, обратившись, взглянул на Петра, и Петр вспомнил слово Господа, как Он сказал ему: прежде нежели пропоет петух, отречешься от Меня трижды.

62 Ja hän meni ulos ja itki katkerasti.

62 Ja Pietari* meni ulos ja itki katkerasti.

62. Ja Pietari meni ulos ja itki katkerasti.

62. Ja Petari meni ulos ja itki catkerast.

62. Ja Petari wlosmeni/ ia idki catkerast. (Ja Petari ulos meni/ ja itki katkerasti.)

62 καὶ ἐξελθὼν ἔξω ὁ Πέτρος ἔκλαυσε πικρῶς. ( κaὶ ẻkselthὸn ἔkso ὁ Pétrοs ἔκlause pικrõs. )

και εξελθων εξω ο πετρος εκλαυσεν πικρως 62 (kai exelthon exo o petros eklafsen pikros)

62 And Peter went outside and wept bitterly. {Mar 14:55-65 & Mat 26:59-68 & Luk 22:63-65.}

62. And Peter went out, and wept bitterly.

62. Und Petrus ging hinaus und weinte bitterlich.

62. Y saliendo fuera Pedro, lloró amargamente.

62 И, выйдя вон, горько заплакал.

63 Ja miehet, jotka pitivät Jeesusta kiinni, pilkkasivat häntä ja pieksivät häntä.

63 Miehet jotka pitivät Jeesusta kiinni, pilkkasivat ja pieksivät Häntä.

63. Mutta miehet, jotka Jesusta kiinni pitivät, pilkkasivat häntä ja löivät häntä,

63. Mutta miehet jotca Jesusta kijnnipidit pilckaisit händä ja löit händä:

63. Mutta ne Miehet/ iotca Iesusta kijnipidhit/ pilcasit hende/ ia löit hende/ (Mutta ne miehet/ jotka Jesusta kiinni pidit/ pilkkasit häntä/ ja löit häntä/)

63 Καὶ οἱ ἄνδρες οἱ συνέχοντες τὸν Ἰησοῦν ἐνέπαιζον αὐτῷ δέροντες, ( Κaὶ οἱ ἄndres οἱ sunéchοntes tὸn Ἰisοȗn ẻnépaιdzοn aὐtỡ dérοntes, )

και οι ανδρες οι συνεχοντες τον ιησουν ενεπαιζον αυτω δεροντες 63 (kai oi andres oi sunechontes ton iisoun enepaizon afto derontes)

63 And the men who held Jesus were mocking him, whipping (him).

63. And the men that held Jesus mocked him, and smote him.

63. Die Männer aber, die Jesum hielten, verspotteten ihn und schlugen ihn,

63. Y los hombres que tenían a Jesús, burlaban de él, hiriéndole.

63 Люди, державшие Иисуса, ругались над Ним и били Его;

64 Ja he peittivät hänen kasvonsa (löivät Häntä kasvoille ja) ja kysyivät häneltä sanoen: "Profetoi, kuka se on, joka sinua löi!"

64 Peitettyään Hänen silmänsä he (löivät Häntä kasvoille ja) kysyivät Häneltä sanoen: "Profetoi, kuka se on, joka sinua löi!"

64. Peittivät hänen silmänsä, ja löivät häntä poskelle, ja kysyivät häneltä, sanoen: arvaa, kuka se on, joka sinua löi.

64. Peitit hänen silmäns ja hosuit händä caswoille ja kysyit hänelle sanoden: Arwa cuca se on joca sinua löi?

64. peitit henen Silmens/ ia hosuit henen Casuons/ ia kysyit henelle sanoden/ Arua/ Cuka se on ioca sinu löi? (peitit hänen silmäns/ ja hosuit hänen kaswonsa/ ja kysyit häneltä sanoen/ Arwaa/ Kuka se on joka sinun löi?)

64 καὶ περικαλύψαντες αὐτὸν ἔτυπτον αὐτοῦ τὸ πρόσωπον καὶ ἐπηρώτων αὐτὸν λέγοντες· Προφήτευσον τίς ἐστιν ὁ παίσας σε; ( κaὶ perικalúpsantes aὐtὸn ἔtuptοn aὐtοȗ tὸ prόsopοn κaὶ ẻpiróton aὐtὸn légοntes: Prοfíteusοn tίs ẻstιn ὁ paίsas se; )

και περικαλυψαντες αυτον ετυπτον αυτου το προσωπον και επηρωτων αυτον λεγοντες προφητευσον τις εστιν ο παισας σε 64 (kai perikalupsantes afton etupton aftou to prosopon kai epiroton afton legontes profitefson tis estin o paisas se)

64 And having covered him, they were beating his face, and asked him, saying, Prophesy. Who is it who struck you?

64. And when they had blindfolded him, they struck him on the face, and asked him, saying, Prophesy, who is it that smote thee?

64. verdeckten ihn und schlugen ihn ins Angesicht und fragten ihn und sprachen: Weissage, wer ist's, der dich schlug?

64. Y cubriéndole herían su rostro, y preguntábanle, diciendo: Profetiza, ¿quién es el que te hirió?

64 и, закрыв Его, ударяли Его по лицу и спрашивали Его: прореки, кто ударил Тебя?

65 Ja paljon muita herjaussanoja he puhuivat häntä vastaan.

65 Ja paljon muuta he rienaten lausuivat Hänelle.

65. Ja paljon muuta pilkkaa sanoivat he häntä vastaan.

65. Ja paljo muuta pilcka sanoit he händä wastan.

65. Ja palio mwta pilca sanoit he hende wastan. (Ja paljon muuta pilkkaa sanoit he häntä wastaan.)

65 καὶ ἕτερα πολλὰ βλασφημοῦντες ἔλεγον εἰς αὐτόν. ( κaὶ ἕtera pοllà blasfimοȗntes ἔlegοn eἰs aὐtόn. )

και ετερα πολλα βλασφημουντες ελεγον εις αυτον 65 (kai etera polla blasfimountes elegon eis afton)

65 And they were saying many other things to him, blaspheming. {Mar 15:1 & Mat 27:1-2 Luk 22:66-23:1 Joh 18:28a Jerusalem early Fri. morning.}

65. And many other things blasphemously spake they against him.

65. Und viele andere Lästerungen sagten sie wider ihn.

65. Y decían otras muchas cosas injuriándole.

65 И много иных хулений произносили против Него.

66 Ja päivän valjetessa kansan vanhimmat ja ylipapit ja kirjanoppineet kokoontuivat ja veivät hänet neuvostonsa eteen

66 Päivän valjetessa kansan vanhimmat, sekä ylipapit että kirjanoppineet, kokoontuivat ja veivät Hänet neuvostonsa eteen

66. Ja kuin päivä tuli, kokoontuivat kansan vanhimmat ja ylimmäiset papit ja kirjanoppineet ja veivät hänen oikeutensa eteen,

66. Ja cuin päiwä coitti coconnuit Canssan wanhimmat ja Pappein päämiehet ja Kirjanoppenet ja weit hänen Raadin eteen:

66. Ja quin peiue coitti/ cokounsit ne Canssan Wanhimat/ ia Pappein pämiehet ia Kiria'oppeneet/ ia weit henen heiden Radhins eten/ (Ja kuin päiwä koitti/ kokoontui ne kansan wanhimmat/ ja pappein päämiehet ja kirjanoppineet/ ja weit hänen heidän raatinsa eteen/)

66 Καὶ ὡς ἐγένετο ἡμέρα, συνήχθη τὸ πρεσβυτέριον τοῦ λαοῦ, ἀρχιερεῖς καὶ γραμματεῖς, καὶ ἀνήγαγον αὐτὸν εἰς τὸ συνέδριον ἑαυτῶν, λέγοντες· Εἰ σὺ εἶ ὁ Χριστός, εἰπέ ἡμῖν. ( Κaὶ ὁs ẻgénetο ἱméra, suníchthi tὸ presbutérιοn tοȗ laοȗ, ἀrchιereῖs κaὶ grammateῖs, κaὶ ἀnígagοn aὐtὸn eἰs tὸ sunédrιοn ἑautõn, légοntes: Εἰ sὐ eἶ ὁ Chrιstόs, eἰpé ἱmῖn. )

και ως εγενετο ημερα συνηχθη το πρεσβυτεριον του λαου αρχιερεις τε και γραμματεις και ανηγαγον αυτον εις το συνεδριον εαυτων λεγοντες 66 (kai os egeneto imera sunichthi to presbuterion tou laou archiereis te kai grammateis kai anigagon afton eis to sunedrion eafton legontes)

66 And as it became day, the eldership of the people were gathered together, both high-priests and scribes, and they led him away into their council, saying,

66. And as soon as it was day, the elders of the people and the chief priests and the scribes came together, and led him into their council, saying,

66. Und als es Tag ward, sammelten sich die Ältesten des Volks, die Hohenpriester und Schriftgelehrten und führten ihn hinauf vor ihren Rat

66. Y como fué de día, se juntaron los ancianos del pueblo, y los príncipes de los sacerdotes, y los escribas, y le trajeron a su concilio,

66 И как настал день, собрались старейшины народа,первосвященники и книжники, и ввели Его в свой синедрион

67 ja sanoivat: "Jos sinä olet Kristus, niin sano se meille". Hän vastasi heille: "Jos minä teille sanon, niin te ette usko;

67 ja sanoivat: "Jos olet Kristus, sano se meille." Hän vastasi heille: "Jos sanon teille, ette usko,

67. Sanoen: oletkos Kristus? sano meille. Niin hän sanoi heille: jos minä sanon teille, ette usko,

67. Ja sanoit: Oletcos Christus? nijn sano meille? Hän sanoi heille: jos minä sanon teille et te usco?

67. ia sanoit/ Oleco sine se Christus? nin sanos meille? Nin sanoi hen heille/ Jos mine sanon teille/ ette te wsko/ (ja sanoit/ Oletko sinä se Kristus? niin sanos meille? Niin sanoi hän heille/ Jos minä sanon teille/ ette te usko/)

67 εἶπε δὲ αὐτοῖς· Ἐὰν ὑμῖν εἴπω, οὐ μὴ πιστεύσητε, ( eἶpe dè aὐtοῖs: Ἐàn ὑmῖn eἴpo, οὐ mì pιsteúsite, )

ει συ ει ο χριστος ειπε ημιν ειπεν δε αυτοις εαν υμιν ειπω ου μη πιστευσητε 67 (ei su ei o christos eipe imin eipen de aftois ean umin eipo ou mi pistefsite)

67 If you are the Christ, tell us. But he said to them, If I tell you°, you° should never believe;</J>

67. Art thou the Christ tell us. And he said unto them, If I tell you, ye will not believe:

67. und sprachen: Bist du Christus, sage es uns! Er aber sprach zu ihnen: Sage ich's euch, so glaubt ihr's nicht;

67. Diciendo: ¿Eres tú el Cristo? dínoslo. Y les dijo: Si os lo dijere, no creereis;

67 и сказали: Ты ли Христос? скажи нам. Он сказал им: если скажу вам, вы не поверите;

68 ja jos kysyn, ette vastaa (minulle, ettekä päästä).

68 ja jos kysyn, ette vastaa (minulle, ettekä päästä).

68. Ja jos minä myös kysyn, niin ette vastaa minua, ette myös päästä minua.

68. Ja jos minä myös kysyn nijn et te wasta et te myös päästä minua.

68. Ja ios mine mös kysyn/ nin ette te wasta/ ette te mös päste minua. (Ja jos minä myös kysyn/ niin ette te wastaa/ ette te myös päästä minua.)

68 ἐὰν δὲ καὶ ἐρωτήσω, οὐ μὴ ἀποκριθῆτέ μοι ἢ ἀπολύσητε· ( ẻàn dè κaὶ ẻrotíso, οὐ mì ἀpοκrιthĩté mοι ἲ ἀpοlúsite: )

εαν δε και ερωτησω ου μη αποκριθητε μοι η απολυσητε 68 (ean de kai erotiso ou mi apokrithite moi i apolusite)

68 and if I also ask, you° should never answer or release (me).</J>

68. And if I also ask you, ye will not answer me, nor let me go.

68. frage ich aber, so antwortet ihr nicht und laßt mich doch nicht los.

68. Y también si os preguntare, no me responderéis, ni me soltaréis;

68 если же и спрошу вас, не будете отвечать Мне и не отпустите Меня ;

69 Mutta tästedes Ihmisen Poika on istuva Jumalan voiman oikealla puolella."

69 [Mutta] tästä lähin Ihmisen Poika on istuva Jumalan voiman oikealla puolella."

69. Tästedes istuu Ihmisen Poika Jumalan voiman oikialla kädellä.

69. Sentähden tästedes istu ihmisen Poica Jumalan woiman oikialla puolella.

69. Senteden testedes istupi Inhimise' poica Jumala' auwun oikialla polella. (Sentähden tästedes istuupi Ihmisen poika Jumalan awun oikealla puolella.)

69 ἀπὸ τοῦ νῦν ἔσται ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου καθήμενος ἐκ δεξιῶν τῆς δυνάμεως τοῦ Θεοῦ. ( ἀpὸ tοȗ nȗn ἔstaι ὁ uἱὸs tοȗ ἀnthrópοu κathímenοs ẻκ deksιõn tĩs dunámeos tοȗ Theοȗ. )

απο του νυν εσται ο υιος του ανθρωπου καθημενος εκ δεξιων της δυναμεως του θεου 69 (apo tou nun estai o uios tou anthropou kathimenos ek dexion tis dunameos tou theou)

69 From hereafter, the Son of Man will be seated at (the) right (hand) of the power of God.

69. Hereafter shall the Son of man sit on the right hand of the power of God.

69. Darum von nun an wird des Menschen Sohn sitzen zur rechten Hand der Kraft Gottes.

69. Mas desde ahora el Hijo del hombre se asentará a la diestra del poder de Dios.

69 отныне Сын Человеческий воссядет одесную силы Божией.

70 Silloin he kaikki sanoivat: "Sinä siis olet Jumalan Poika?" Hän vastasi heille: "Tepä sen sanotte, että minä olen".

70 Silloin he kaikki , sanoivat: "Olet siis Jumalan Poika?" Hän vastasi heille: "Te sanotte, että olen."

70. Niin he sanoivat kaikki: sinä olet siis Jumalan Poika? sanoi hän heille: tepä sen sanotte, että minä olen.

70. Nijn he sanoit caicki: sinäkö sijs olet Jumalan Poica? Hän sanoi heille: tepä sen sanotta että minä olen.

70. Nin he caiki sanoit/ Sinekö sis olet Jumala' poica? Sanoi hen heille/ Tepe sen sanott ette mine olen. (Niin he kaikki sanoit/ Sinäkö siis olet Jumalan poika? Sanoi hän heille/ Tepä sen sanotte että minä olen.)

70 εἶπον δὲ πάντες· Σὺ οὖν εἶ ὁ υἱὸς τοῦ Θεοῦ; ὁ δὲ πρὸς αὐτοὺς ἔφη· Ὑμεῖς λέγετε ὅτι ἐγώ εἰμι. ( eἶpοn dè pántes: Sὐ οȗn eἶ ὁ uἱὸs tοȗ Theοȗ; ὁ dè prὸs aὐtοὐs ἔfi: Ὑmeῖs légete ὅtι ẻgó eἰmι. )

ειπον δε παντες συ ουν ει ο υιος του θεου ο δε προς αυτους εφη υμεις λεγετε οτι εγω ειμι 70 (eipon de pantes su oun ei o uios tou theou o de pros aftous efi umeis legete oti ego eimi)

70 Now they all said, Therefore are you the Son of God? But he said to them, You° are saying that I am.

70. Then said they all, Art thou then the Son of God And he said unto them, Ye say that I am.

70. Da sprachen sie alle: Bist du denn Gottes Sohn? Er aber sprach zu ihnen: Ihr sagt es, denn ich bin's.

70. Y dijeron todos: ¿Luego tú eres el Hijo de Dios? Y él les dijo: Vosotros lo decís, que yo soy.

70 И сказали все: итак, Ты Сын Божий? Он отвечал им: вы говорите, что Я.

71 Niin he sanoivat: "Mitä me enää todistusta tarvitsemme? Sillä me itse olemme kuulleet sen hänen omasta suustansa."

71 Niin he sanoivat: "Mitä todistusta vielä tarvitsemme? Sillä olemme itse kuulleet Hänen suustaan."

71. Niin he sanoivat: mitä me silleen todistusta tarvitsemme, sillä me olemme sen kuulleet hänen omasta suustansa.

71. Nijn he sanoit: mitä me sillen todistusta tarwidzemma? me olemma sen cuullet hänen omasta suustans.

71. Nin he sanoit/ Mite me sillen Todhistusta taruitze'ma? me olema itze cuulluet henen omast suustans. (Niin he sanoit/ Mitä me silleen todistusta tarwitsemme? me olemme itse kuulleet hänen omasta suustansa.)

71 οἱ δὲ εἶπον· Τί ἔτι χρείαν ἔχομεν μαρτυρίας; αὐτοὶ γὰρ ἠκούσαμεν ἀπὸ τοῦ στόματος αὐτοῦ. ( οἱ dè eἶpοn: Τί ἔtι chreίan ἔchοmen marturίas; aὐtοὶ gàr ἰκοúsamen ἀpὸ tοȗ stόmatοs aὐtοȗ. )

οι δε ειπον τι ετι χρειαν εχομεν μαρτυριας αυτοι γαρ ηκουσαμεν απο του στοματος αυτου 71 (oi de eipon ti eti chreian echomen marturias aftoi gar ikousamen apo tou stomatos aftou)

71 Now they said, Why do we still have need of testimony? For* we ourselves heard (this) from his own mouth.

71. And they said, What need we any further witness? for we ourselves have heard of his own mouth.

71. Sie aber sprachen: Was bedürfen wir weiteres Zeugnis? Wir haben's selbst gehört aus seinem Munde.

71. Entónces ellos dijeron: ¿Qué más testimonio deseamos? porque nosotros lo hemos oido de su boca.

71 Они же сказали: какое еще нужно нам свидетельство?ибо мы сами слышали из уст Его.