3 luku

Johannes Kastaja alottaa vaikutuksensa 1 – 6, antaa neuvoja kansalle 7 – 11, erittäin publikaaneille 12, 13 ja sotamiehille 14 ja ennustaa tulevaksi sen, joka kastaa Pyhällä Hengellä ja tulella 15 – 18 Hänet pannaan vankeuteen 19,20 Jeesus kastetaan 21, 22; hänen sukuluettelonsa 23 – 38.

1 Viidentenätoista keisari Tiberiuksen hallitusvuotena, kun Pontius Pilatus oli Juudean maaherrana ja Herodes Galilean neljännysruhtinaana ja hänen veljensä Filippus Iturean ja Trakonitiinmaan neljännysruhtinaana ja Lysanias Abilenen neljännysruhtinaana,

1 Viidentenätoista keisari Tiberiuksen hallitusvuotena, kun Pontius Pilatus oli Juudean maaherrana ja Herodes Galilean neljännesruhtinaana ja hänen veljensä Filippus Iturean ja Trakonitiinmaan neljännesruhtinaana ja Lysanias Abilenen neljännesruhtinaana,

1. Mutta viidennellätoistakymmenellä keisari Tiberiuksen hallituksen vuodella, kuin Pontius Pilatus oli Juudean maaherra, ja Herodes tetrarka Galileassa, ja hänen veljensä Philippus tetrarka Itureassa ja Trakonitin maakunnassa, ja Lysanias oli tetrarka Abilenessä,

1. WIidennellä toistakymmenellä wuodella Keisar Tiberiuxen wallan alla cosca Pontius Pilatus Judean Maanherra oli ja Herodes Galileas Tetrarcha oli ja hänen weljens Philippus oli Tetrarcha Itureas ja Trachonitin maacunnas

1.WIdhel sijs toistakymmenel wodhel Keisarin Tiberiusen Wallan aialla/ coska Pontius Pilatus Judean Waldamies oli/ Ja Herodes yxi Neliesructinas Galileas oli/ ia henen weliens Philippus oli Neliesructinas Itureas/ Ja sijnä Trachonitin Ma ku'nas/ (Wiidellä siis toistakymmenellä wuodella keisari Tiberiuksen wallan ajalla/ koska Pontius Pilatus Judean waltamies oli/ Ja Herodes yksi neljäsruhtinas Galileassa oli/ ja hänen weljensä Philippus oli neljäsruhtinas Itureassa/ Ja siinä Trachonitin maakunnassa/)

1 Ἐν ἔτει δὲ πεντεκαιδεκάτῳ τῆς ἡγεμονίας Τιβερίου Καίσαρος, ἡγεμονεύοντος Ποντίου Πιλάτου τῆς Ἰουδαίας, καὶ τετραρχοῦντος τῆς Γαλιλαίας Ἡρῴδου, Φιλίππου δὲ τοῦ ἀδελφοῦ αὐτοῦ τετραρχοῦντος τῆς Ἰτουραίας καὶ Τραχωνίτιδος χώρας, καὶ Λυσανίου τῆς Ἀβιληνῆς τετραρχοῦντος, ( Ἐn ἔteι dè penteκaιdeκátǫ tĩs ἱgemοnίas Τιberίοu Κaίsarοs, ἱgemοneúοntοs Pοntίοu Pιlátοu tĩs Ἰοudaίas, κaὶ tetrarchοȗntοs tĩs Galιlaίas Ἡródοu, Fιlίppοu dè tοȗ ἀdelfοȗ aὐtοȗ tetrarchοȗntοs tĩs Ἰtοuraίas κaὶ Τrachonίtιdοs chóras, κaὶ Lusanίοu tĩs Ἀbιlinĩs tetrarchοȗntοs, )

εν ετει δε πεντεκαιδεκατω της ηγεμονιας τιβεριου καισαρος ηγεμονευοντος ποντιου πιλατου της ιουδαιας και τετραρχουντος της γαλιλαιας ηρωδου φιλιππου δε του αδελφου αυτου τετραρχουντος της ιτουραιας και τραχωνιτιδος χωρας και λυσανιου της αβιληνης τετραρχουντος 1 (en etei de pentekaidekato tis igemonias tiberiou kaisaros igemonebontos pontiou pilatou tis ioudaias kai tetrarchountos tis galilaias irodou filippou de tou adelfou aftou tetrarchountos tis itouraias kai trachonitidos choras kai lusaniou tis abilinis tetrarchountos)

1 {Mar 1:1-8 & Mat 3:1-12 & Luk 3:1-18. Judea near Jordan River 25 or 26 AD.} Now in the fifteenth year of the government of Tiberius Caesar, Pontius Pilate being governor of Judea, and Herod being Tetrarch of Galilee, and his brother Philip, Tetrarch of (the) region (made up) of Ituraea and Trachonitis, and Lysanias (being) Tetrarch of Abilene,

1. Now in the fifteenth year of the reign of Tiberius Caesar, Pontius Pilate being governor of Judaea, and Herod being tetrarch of Galilee, and his brother Philip tetrarch of Ituraea and of the region of Trachonitis, and Lysanias the tetrarch of Abilene,

1. In dem fünfzehnten Jahr des Kaisertums Kaisers Tiberius, da Pontius Pilatus Landpfleger in Judäa war und Herodes ein Vierfürst in Galiläa und sein Bruder Philippus ein Vierfürst in Ituräa und in der Gegend Trachonitis und Lysanias ein Vierfürst zu Abilene,

1. Y EN el año quince del imperio de Tiberio César, siendo presidente de Judea Poncio Pilato, y Heródes tetrarca de Galilea, y su hermano Felipe tetrarca de Iturea y de la provincia de Traconite, y Lisania tetrarca de Abilina;

1 В пятнадцатый же год правления Тиверия кесаря, когда Понтий Пилат начальствовал в Иудее, Ирод был четвертовластником в Галилее, Филипп, брат его, четвертовластником в Итурее и Трахонитской области, а Лисаний четвертовластником в Авилинее,

2 siihen aikaan kun Hannas oli ylimmäisenä pappina, ynnä myös Kaifas, tuli Jumalan sana Johannekselle, Sakariaan pojalle, erämaassa.

2 kun Hannas ja Kaifas olivat ylipappeina, tuli Jumalan sana Johannekselle, Sakariaan pojalle, autiomaassa.

2. Kuin Hannas ja Kaiphas ylimmäiset papit olivat: silloin tapahtui Jumalan sana Johannekselle Sakariaan pojalle korvessa,

2. Ja Lysanias oli Tetrarcha Abilenes cosca Hanna ja Caiphas ylimmäiset Papit olit: silloin tapahtui Jumalan käsky Johannexelle Zacharian pojalle corwes.

2. Ja Lysanias oli Abilenen Neliesructinas/ Coska Hannas ia Caiphas olit Ylimeiset Papit/ silloin tapactui Jumala' käsky Joha'nesen Zacharia' poian tyge corues. (Ja Lysanius oli Abilenen neljäsruhtinas/ Koska Hannas ja Kaifas olit ylimmäiset papit/ silloin tapahtui Jumalan käsky Johanneksen Zacharian pojan tykö korwessa.)

2 ἐπὶ ἀρχιερέως Ἅννα καὶ Καϊάφα, ἐγένετο ῥῆμα Θεοῦ ἐπὶ Ἰωάννην τὸν Ζαχαρίου υἱὸν ἐν τῇ ἐρήμῳ. ( ẻpὶ ἀrchιeréos Ἅnna κaὶ Κaϊáfa, ẻgénetο ŕĩma Theοȗ ẻpὶ Ἰoánnin tὸn Ζacharίοu uἱὸn ẻn tῖ ẻrímǫ. )

επ αρχιερεων αννα και καιαφα εγενετο ρημα θεου επι ιωαννην τον του ζαχαριου υιον εν τη ερημω 2 (ep archiereon anna kai kaiafa egeneto rima theou epi ioannin ton tou zachariou uion en ti erimo)

2 in (the time) of Annas and Caiaphas, (the) high-priests, (the) declaration of God came* to John the son of Zacharias in the wilderness.

2. Annas and Caiaphas being the high priests, the word of God came unto John the son of Zacharias in the wilderness.

2. da Hannas und Kaiphas Hohepriester waren: da geschah der Befehl Gottes zu Johannes, des Zacharias Sohn, in der Wüste.

2. Siendo sumos sacerdotes Annás y Caifás, fué la palabra del Señor a Juan, hijo de Zacarías, en el desierto.

2 при первосвященниках Анне и Каиафе, был глагол Божий к Иоанну, сыну Захарии, в пустыне.

3 Ja hän vaelsi kaikissa seuduissa Jordanin varrella ja saarnasi parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi,

3 Hän vaelsi kaikessa Jordanin ympäristössä saarnaten mielenmuutoksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi,

3. Ja hän tuli kaikkiin maan paikkoihin Jordanin ympäri ja saarnasi parannuksen kastetta syntein anteeksi antamiseksi,

3. Ja hän tuli caickijn maan paickoihin Jordanin ymbärins ja saarnais parannuxen castetta syndein andexi andamisexi.

3. Ja hen tuli caickijn Manpaickoin Jordanin ymberins/ Ja sarnasi Paranoxen Castet syndein andexi andamisexi. (Ja hän tuli kaikkiin maan paikkoihin Jordanin ympärinsä/ Ja saarnasi parannuksen kastetta syntein anteeksiantamiseksi.)

3 καὶ ἦλθεν εἰς πᾶσαν τὴν περίχωρον τοῦ Ἰορδάνου κηρύσσων βάπτισμα μετανοίας εἰς ἄφεσιν ἁμαρτιῶν, ( κaὶ ἶlthen eἰs pãsan tìn perίchorοn tοȗ Ἰοrdánοu κirússon báptιsma metanοίas eἰs ἄfesιn ἁmartιõn, )

και ηλθεν εις πασαν την περιχωρον του ιορδανου κηρυσσων βαπτισμα μετανοιας εις αφεσιν αμαρτιων 3 (kai ilthen eis pasan tin perichoron tou iordanou kirusson baptisma metanoias eis afesin amartion)

3 And he came into all the region around the Jordan, preaching (the) immersion* of repentance into (the) forgiveness of sins;

3. And he came into all the country about Jordan, preaching the baptism of repentance for the remission of sins;

3. Und er kam in alle Gegend um den Jordan und predigte die Taufe der Buße zur Vergebung Sünden,

3. Y él vino en toda la tierra al derredor del Jordan, predicando el bautismo de arrepentimiento para remisión de pecados;

3 И он проходил по всей окрестной стране Иорданской, проповедуя крещение покаяния для прощения грехов,

4 niinkuin on kirjoitettuna profeetta Esaiaan sanojen kirjassa: "Huutavan ääni kuuluu erämaassa: 'Valmistakaa Herralle tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi'.

4 niin kuin on kirjoitettu profeetta Jesajan sanojen kirjassa, hänen, joka sanoo: "Huutavan ääni autiomaassa: Valmistakaa Herran tie, tehkää Hänen polkunsa suoriksi.

4. Niinkuin kirjoitettu on Jesaias prophetan saarnaraamatussa, joka sanoo: huutavan ääni on korvessa: valmistakaat Herran tietä ja tehkäät hänen polkunsa oikiaksi.

4. Nijncuin kirjoitettu on Esaian Prophetan saarna ramatus joca sano: huutawa äni on corwes walmistacat HERran tietä ja tehkät hänen polcuns oikiaxi.

4. Ninquin kirioitettu ombi Esaian Prophetan sarnan Ramatus ioca sanopi/ Hwtauaisen äni on Corues/ Walmistacat HERRAN tiete/ ia tehcket henen Polghuns oikeaxi. (Niinkuin kirjoitettu ompi Esaian prophetan saarnan Raamatussa joka sanoopi/ Huutawaisen ääni on korwessa/ Walmistakaat HERRAN tietä/ ja tehkäät hänen polkunsa oikeaksi.)

4 ὡς γέγραπται ἐν βίβλῳ λόγων Ἡσαΐου τοῦ προφήτου λέγοντος· Φωνὴ βοῶντος ἐν τῇ ἐρήμῳ, ἑ τοιμάσατε τὴν ὁδὸν Κυρίου, εὐθείας ποιεῖτε τὰς τρίβους αὐτοῦ· ( ὁs gégraptaι ẻn bίblǫ lόgon Ἡsaΐοu tοȗ prοfítοu légοntοs: Fonì bοõntοs ẻn tῖ ẻrímǫ, ἑ tοιmásate tìn ὁdὸn Κurίοu, eὐtheίas pοιeῖte tàs trίbοus aὐtοȗ: )

ως γεγραπται εν βιβλω λογων ησαιου του προφητου λεγοντος φωνη βοωντος εν τη ερημω ετοιμασατε την οδον κυριου ευθειας ποιειτε τας τριβους αυτου 4 (os gegraptai en biblo logon isaiou tou profitou legontos foni boontos en ti erimo etoimasate tin odon kuriou eftheias poieite tas tribous aftou)

4 as it has been written in the book of the words of Isaiah the prophet, saying, ‘The voice of one crying in the wilderness, Prepare° the way of the Lord. Make*° his paths straight.

4. As it is written in the book of the words of Esaias the prophet, saying, The voice of one crying in the wilderness, Prepare ye the way of the Lord, make his paths straight.

4. wie geschrieben steht in dem Buch der Reden Jesaja's, des Propheten, der da sagt: "Es ist eine Stimme eines Predigers in der Wüste: Bereitet den Weg des HERRN und macht seine Steige richtig!

4. Como está escrito en el libro de las palabras del profeta Isaías, que dice: Voz del que clama en el desierto: Aparejád el camino del Señor, hacéd derechas sus sendas.

4 как написано в книге слов пророка Исаии, который говорит: глас вопиющего в пустыне: приготовьте путь Господу,прямыми сделайте стези Ему;

5 Kaikki laaksot täytettäköön, ja kaikki vuoret ja kukkulat alennettakoon, ja mutkat tulkoot suoriksi ja koleikot tasaisiksi teiksi,

5 Kaikki laaksot täytettäköön ja jokainen vuori ja kukkula alennettakoon ja mutkat tulkoot suoriksi ja koleikot tasaisiksi teiksi,

5. Kaikki laaksot pitää täytettämän ja kaikki vuoret ja mäet alennettaman, väärät pitää ojennettaman, ja koliat tasaiseksi tieksi tehtämän,

5. Caicki laxot pitä täytettämän ja caicki wuoret ja mäet alettaman wäärät pitä ojettaman ja coleat tasaiseixi teixi tehtämän

5. Caiki Laxot pite teutettemen/ ia caiki Woret ia Mäghet pite alettaman/ Ja mitke wäret ouat ne pite oijettaman/ ia mitke coleat ouat ne pite tasaisexi matkaxi tuleman/ (Kaikki laakso pitää täytettämän/ ja kaikki wuoret ja mäet pitää alettaman/ Ja mitkä wäärat owat ne pitää oijettaman/ ja mitä koleat owat ne pitää tasaiseksi matkaksi tuleman/)

5 πᾶσα φάραγξ πληρωθήσεται καὶ πᾶν ὄρος καὶ βουνὸς ταπεινωθήσεται, καὶ ἔσται τὰ σκολιὰ εἰς εὐθείαν καὶ αἱ τραχεῖαι εἰς ὁδοὺς λείας, ( pãsa fáragks plirothísetaι κaὶ pãn ὄrοs κaὶ bοunὸs tapeιnothísetaι, κaὶ ἔstaι tà sκοlιà eἰs eὐtheίan κaὶ aἱ tracheῖaι eἰs ὁdοὐs leίas, )

πασα φαραγξ πληρωθησεται και παν ορος και βουνος ταπεινωθησεται και εσται τα σκολια εις ευθειαν και αι τραχειαι εις οδους λειας 5 (pasa faranx plirothisetai kai pan oros kai bounos tapeinothisetai kai estai ta skolia eis eftheian kai ai tracheiai eis odous leias)

5 Every valley will be filled and every mountain and hill will be humbled, And the crooked into straight and the rough ways into smooth.

5. Every valley shall be filled, and every mountain and hill shall be brought low; and the crooked shall be made straight, and the rough ways shall be made smooth;

5. Alle Täler sollen voll werden, und alle Berge und Hügel erniedrigt werden; und was krumm ist, soll richtig werden, und was uneben ist, soll schlichter Weg werden.

5. Todo valle se henchirá, y todo monte y collado se abajará; y lo torcido será enderezado, y los caminos ásperos allanados;

5 всякий дол да наполнится, и всякая гора и холм да понизятся, кривизны выпрямятся и неровные пути сделаются гладкими;

6 ja kaikki liha on näkevä Jumalan autuuden."

6 ja kaikki liha on näkevä Jumalan autuuden."

6. Ja kaikki liha pitää näkemän Jumalan autuuden.

6. Ja caicki liha pitä näkemän Jumalan autuden.

6. Ja caiki Liha pite näkemen JUMALAN Terueydhen. (Ja kaikki liha pitää näkemän JUMALAN terweyden.)

6 καὶ ὄψεται πᾶσα σὰρξ τὸ σωτήριον τοῦ Θεοῦ. ( κaὶ ὄpsetaι pãsa sàrks tὸ sotírιοn tοȗ Theοȗ. )

και οψεται πασα σαρξ το σωτηριον του θεου 6 (kai opsetai pasa sarx to sotirion tou theou)

6 And all flesh will be seeing the salvation of God.’ {Isa 40:3-5}

6. And all flesh shall see the salvation of God.

6. Und alles Fleisch wird den Heiland Gottes sehen."

6. Y verá toda carne la salvación de Dios.

6 и узрит всякая плоть спасение Божие.

7 Niin hän sanoi kansalle, joka vaelsi hänen kastettavakseen: "Te kyykäärmeitten sikiöt, kuka on teitä neuvonut pakenemaan tulevaista vihaa?

7 Niin hän sanoi kansalle, joka meni hänen kastettavakseen: "Kyykäärmeitten sikiöt, kuka on neuvonut teitä pakenemaan tulevaa vihaa?

7. Niin hän sanoi kansalle, joka tuli antamaan itsiänsä kastaa häneltä: te kyykärmetten sikiät, kuka teitä neuvoi välttämään tulevaista vihaa?

7. NIin hän sanoi Canssalle joca tuli andaman idziäns casta häneldä: te kärmen sikiät cuca on teidän opettanut wälttämän tulewaista wiha?

7. Nin sanoi hen sis Canssalle ioca vloskeui andaman heidens casta henelde/ Te Kykermetten sikiet/ Cuca ombi teille osottanut ette teiden pideis welteme' sen tuleuaisen Wihan? (Niin sanoi hän siis kansalle joka ylos käwi antamaan heidän kastaa häneltä/ Te kyykäärmeitten sikiät/ Kuka ompi teille osoittanut että teidän pitäisi wälttämän tulewaisen wihan?)

7 Ἔλεγεν οὖν τοῖς ἐκπορευομένοις ὄχλοις βαπτισθῆναι ὑπ’ αὐτοῦ· Γεννήματα ἐχιδνῶν, τίς ὑπέδειξεν ὑμῖν φυγεῖν ἀπὸ τῆς μελλούσης ὀργῆς; ( Ἔlegen οȗn tοῖs ẻκpοreuοménοιs ὄchlοιs baptιsthĩnaι ὑp’ aὐtοȗ: Gennímata ẻchιdnõn, tίs ὑpédeιksen ὑmῖn fugeῖn ἀpὸ tĩs mellοúsis ὀrgĩs; )

ελεγεν ουν τοις εκπορευομενοις οχλοις βαπτισθηναι υπ αυτου γεννηματα εχιδνων τις υπεδειξεν υμιν φυγειν απο της μελλουσης οργης 7 (elegen oun tois ekporebomenois ochlois baptisthinai up aftou gennimata echidnon tis upedeixen umin fugein apo tis mellousis orgis)

7 Therefore, he was saying to the crowds who traveled out to be immersed* by him, Offspring of vipers! Who warned you° to flee from the future wrath?

7. Then said he to the multitude that came forth to be baptized of him, O generation of vipers, who hath warned you to flee from the wrath to come?

7. Da sprach er zu dem Volk, das hinausging, daß sich von ihm Taufen ließe: Ihr Otterngezüchte, wer hat denn euch gewiesen, daß ihr dem zukünftigen Zorn entrinnen werdet?

7. Y decía a las multitudes que salían para ser bautizadas por él: Generación de víboras, ¿quién os enseñó a huir de la ira que vendrá?

7 Иоанн приходившему креститься от него народу говорил: порождения ехиднины! кто внушил вам бежать от будущего гнева?

8 Tehkää sentähden parannuksen soveliaita hedelmiä, älkääkä ruvetko sanomaan mielessänne: 'Onhan meillä isänä Aabraham', sillä minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Aabrahamille.

8 Tehkää siis mielenmuutoksen mukaisia hedelmiä, älkääkä alkako sanoa mielessänne: Meillä on isänä Aabraham, sillä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Aabrahamille.

8. Tehkäät siis soveliaat parannuksen hedelmät ja älkäät ruvetko sanomaan itsellänne: Abraham on meidän isämme; sillä minä sanon teille, että Jumala taitaa näistä kivistä herättää Abrahamille lapset.

8. Tehkät otolliset parannuxen hedelmät ja älkät ruwetco sanoman idzellän: Abraham on meidän Isäm: sillä minä sanon teille: Jumala woi näistä kiwistä herättä Abrahamille pojat.

8. Tehcket sis otoliset Paranoxen hedhelmet/ ia elkette ruuetko sanoman itzellen/ Abraham ombi meiden Isen. Sille mine sanon teille/ Ette JUMALA woipi neiste Kiuiste ylesherettä poighat Abrahamille. (Tehkäät siis otolliset parannuksen hedelmät/ ja älkäätte ruwetko sanomaan itsellen/ Abraham ompi meidän isän. Sillä minä sanon teille/ Etta JUMALA woipi näistä kiwistä ylös herättää pojat Abrahamille.)

8 ποιήσατε οὖν καρποὺς ἀξίους τῆς μετανοίας· καὶ μὴ ἄρξησθε λέγειν ἐν ἑαυτοῖς, πατέρα ἔχομεν τὸν Ἀβραάμ· λέγω γὰρ ὑμῖν ὅτι δύναται ὁ Θεὸς ἐκ τῶν λίθων τούτων ἐγεῖραι τέκνα τῷ Ἀβραάμ. ( pοιísate οȗn κarpοὐs ἀksίοus tĩs metanοίas: κaὶ mì ἄrksisthe légeιn ẻn ἑautοῖs, patéra ἔchοmen tὸn Ἀbraám: légo gàr ὑmῖn ὅtι dúnataι ὁ Theὸs ẻκ tõn lίthon tοúton ẻgeῖraι téκna tỡ Ἀbraám. )

ποιησατε ουν καρπους αξιους της μετανοιας και μη αρξησθε λεγειν εν εαυτοις πατερα εχομεν τον αβρααμ λεγω γαρ υμιν οτι δυναται ο θεος εκ των λιθων τουτων εγειραι τεκνα τω αβρααμ 8 (poiisate oun karpous axious tis metanoias kai mi arxisthe legein en eaftois patera echomen ton abraam lego gar umin oti dunatai o theos ek ton lithon touton egeirai tekna to abraam)

8 Therefore produce° fruits worthy of repentance and do° not begin to say among yourselves, We have Abraham (as our) father; for* I say to you°, that God is able to lift (up) children to Abraham from these stones.

8. Bring forth therefore fruits worthy of repentance, and begin not to say within yourselves, We have Abraham to our father: for I say unto you, That God is able of these stones to raise up children unto Abraham.

8. Sehet zu, tut rechtschaffene Früchte der Buße und nehmt euch nicht vor, zu sagen: Wir haben Abraham zum Vater. Denn ich sage euch: Gott kann dem Abraham aus diesen Steinen Kinder erwecken.

8. Hacéd, pues, frutos dignos de arrepentimiento, y no comenceis a decir en vosotros mismos: Por padre tenemos a Abraham; porque os digo, que puede Dios, aun de estas piedras, levantar hijos a Abraham.

8 Сотворите же достойные плоды покаяния и не думайте говорить в себе: отец у насАвраам, ибо говорю вам, что Бог может из камней сих воздвигнуть детей Аврааму.

9 Jo on myös kirves pantu puitten juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, siis hakataan pois ja heitetään tuleen."

9 Jo on myös kirves pantu puitten juurelle. Niin jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen."

9. Mutta jo on myös kirves pantu puiden juurelle; sentähden jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja tuleen heitetään.

9. Mutta jo on kirwes pandu puiden juurelle jocainen puu joca ei tee hywä hedelmätä se hacatan poicki ja heitetän tuleen.

9. Mutta io nyt ombi Kirues Puiden iurelle pandu/ Jocainen sis Pw quin ei teghe hyue hedhelmet/ se poickihacatan/ ia Tuleen heiteten. (Mutta jo nyt ompi kirwes puiden juurelle pantu/ Jokainen siis puu kuin ei tee hywää hedelmät/ se pois hakataan/ ja tuleen heitetään.)

9 ἤδη δὲ καὶ ἡ ἀξίνη πρὸς τὴν ῥίζαν τῶν δένδρων κεῖται· πᾶν οὖν δένδρον μὴ ποιοῦν καρπὸν καλὸν ἐκκόπτεται καὶ εἰς πῦρ βάλλεται. ( ἴdi dè κaὶ ἱ ἀksίni prὸs tìn ŕίdzan tõn déndron κeῖtaι: pãn οȗn déndrοn mì pοιοȗn κarpὸn κalὸn ẻκκόptetaι κaὶ eἰs pȗr bálletaι. )

ηδη δε και η αξινη προς την ριζαν των δενδρων κειται παν ουν δενδρον μη ποιουν καρπον καλον εκκοπτεται και εις πυρ βαλλεται 9 (idi de kai i axini pros tin rizan ton dendron keitai pan oun dendron mi poioun karpon kalon ekkoptetai kai eis pur balletai)

9 Now the ax is also already destined toward the root of the trees. Therefore, every tree which is not producing good fruit is cut down and cast into the fire.

9. And now also the axe is laid unto the root of the trees: every tree therefore which bringeth not forth good fruit is hewn down, and cast into the fire.

9. Es ist schon die Axt den Bäumen an die Wurzel gelegt; welcher Baum nicht gute Frucht bringt, wird abgehauen und in das Feuer geworfen.

9. Y ya también la hacha está puesta a la raíz de los árboles: todo árbol pues que no hace buen fruto, es talado, y echado en el fuego.

9 Уже и секира при корне дерев лежит: всякое дерево, не приносящее доброго плода, срубают и бросают в огонь.

10 Ja kansa kysyi häneltä sanoen: "Mitä meidän siis pitää tekemän?"

10 Kansa kysyi häneltä sanoen: "Mitä meidän siis on tehtävä?"

10. Ja kansa kysyi häneltä, sanoen: mitä meidän pitää tekemän?

10. JA Canssa kysyi hänelle sanoden: mitästä meidän pitä tekemän?

10. Ja Canssa kysyi henelle sanoden/ Mite sis meiden pite tekeme'? (Ja kansa kysyi häneltä sanoen/ Mitä siis meidän pitää tekemän?)

10 Καὶ ἐπηρώτων αὐτὸν οἱ ὄχλοι λέγοντες· Τί οὖν ποιήσωμεν; ( Κaὶ ẻpiróton aὐtὸn οἱ ὄchlοι légοntes: Τί οȗn pοιísomen; )

και επηρωτων αυτον οι οχλοι λεγοντες τι ουν ποιησομεν 10 (kai epiroton afton oi ochloi legontes ti oun poiisomen)

10 And the crowds asked him, saying, Therefore what will we do?

10. And the people asked him, saying, What shall we do then?

10. Und das Volk fragte ihn und sprach: Was sollen wir denn tun?

10. Y las multitudes le preguntaban, diciendo: ¿Pues, qué haremos?

10 И спрашивал его народ: что же нам делать?

11 Hän vastasi ja sanoi heille: "Jolla on kaksi ihokasta, antakoon toisen sille, joka on ilman; ja jolla on ruokaa, tehköön samoin".

11 Hän vastasi ja sanoi heille: "Jolla on kaksi ihokasta, antakoon toisen sille, jolla ei ole yhtään, ja jolla on ruokaa tehköön samoin."

11. Niin hän vastaten sanoi heille: jolla on kaksi hametta, antakaan sille, jolla ei yhtään ole, ja jolla on ruokaa, hän tehkään myös niin.

11. Nijn hän wastaten sanoi heille: jolla on caxi hametta andacan sille jolla ei yhtän ole ja jolla on ruoca hän tehkän myös nijn.

11. Nin hen wastate' sanoi heille/ Jolla ombi caxi hametta/ andacan iolla ei ychten ole/ Ja iolla ombi Rocha/ hen tehcken samallamoto. (Niin hän wastaten sanoi heille/ Jolla ompi kaksi hametta/ antakaan jolla ei yhtään ole/ Ja jolla ompi ruoka/ hän tehkään samalla muotoa.)

11 ἀποκριθεὶς δὲ λέγει αὐτοῖς· Ὁ ἔχων δύο χιτῶνας μεταδότω τῷ μὴ ἔχοντι, καὶ ὁ ἔχων βρώματα ὁμοίως ποιείτω. ( ἀpοκrιtheὶs dè légeι aὐtοῖs: Ὁ ἔchon dúο chιtõnas metadόto tỡ mì ἔchοntι, κaὶ ὁ ἔchon brómata ὁmοίos pοιeίto. )

αποκριθεις δε λεγει αυτοις ο εχων δυο χιτωνας μεταδοτω τω μη εχοντι και ο εχων βρωματα ομοιως ποιειτω 11 (apokritheis de legei aftois o echon duo chitonas metadoto to mi echonti kai o echon bromata omoios poieito)

11 But he answered and said to them, He who has two tunics, let him give (one) to the one who does not have, and he who has food, let him do likewise.

11. He answereth and saith unto them, He that hath two coats, let him impart to him that hath none; and he that hath meat, let him do likewise.

11. Er antwortete aber und sprach zu ihnen: Wer zwei Röcke hat, der gebe dem, der keinen hat; und wer Speise hat, der tue auch also.

11. Y respondiendo, les dijo: El que tiene dos ropas, dé al que no tiene; y el que tiene alimentos, haga lo mismo.

11 Он сказал им в ответ: у кого две одежды, тот дай неимущему, и у кого есть пища, делай то же.

12 Niin tuli myös publikaaneja kastettaviksi, ja he sanoivat hänelle: "Opettaja, mitä meidän pitää tekemän?"

12 Niin tuli myös veronkantajia kastettaviksi ja he sanoivat hänelle: "Opettaja, mitä meidän on tehtävä?"

12. Mutta Publikanit tulivat myös antamaan heitänsä kastaa ja sanoivat hänelle: Mestari, mitä meidän pitää tekemän?

12. Publicanit tulit myös andaman heitäns casta ja sanoit hänelle: Mestari mitästä meidän pitä tekemän?

12. Tulit mös Weronottaijat/ andaman heidens casta/ ia sanoit henelle/ Mestari/ Mite sis meiden pite tekemen? (Tulit myös weronottajat/ antamaan heidänsä kastaa/ ja sanoit hänelle/ Mestari/ Mitä siis meidän pitää tekemän?)

12 ἦλθον δὲ καὶ τελῶναι βαπτισθῆναι, καὶ εἶπον πρὸς αὐτόν· Διδάσκαλε, τί ποιήσωμεν; ( ἶlthοn dè κaὶ telõnaι baptιsthĩnaι, κaὶ eἶpοn prὸs aὐtόn: Dιdásκale, tί pοιísomen; )

ηλθον δε και τελωναι βαπτισθηναι και ειπον προς αυτον διδασκαλε τι ποιησομεν 12 (ilthon de kai telonai baptisthinai kai eipon pros afton didaskale ti poiisomen)

12 Now tax collectors also came to be immersed*, and they said to him, Teacher, what will we do?

12. Then came also publicans to be baptized, and said unto him, Master, what shall we do?

12. Es kamen auch die Zöllner, daß sie sich taufen ließen, und sprachen zu ihm: Meister, was sollen denn wir tun?

12. Y vinieron también publicanos para ser bautizados, y le dijeron: ¿Maestro, qué haremos nosotros?

12 Пришли и мытари креститься, и сказали ему: учитель! что нам делать?

13 Hän sanoi heille: "Älkää vaatiko enempää, kuin mikä teille on säädetty".

13 Hän sanoi heille: "Älkää vaatiko enempää kuin mitä teille on määrätty."

13. Vaan hän sanoi heille: älkäät enempää vaatiko kuin teille säätty on.

13. Hän sanoi heille: älkät enämbi waatico cuin teille säätty on.

13. Sanoi hen heille/ Elkette miten enämbi waatico/ quin on teille säätty. (Sanoi hän heille/ Älkäätte mitään enempi waatiko/ kuin ei teille säädetty.)

13 ὁ δὲ εἶπε πρὸς αὐτούς· Μηδὲν πλέον παρὰ τὸ διατεταγμένον ὑμῖν πράσσετε. ( ὁ dè eἶpe prὸs aὐtοús: Μidèn pléοn parà tὸ dιatetagménοn ὑmῖn prássete. )

ο δε ειπεν προς αυτους μηδεν πλεον παρα το διατεταγμενον υμιν πρασσετε 13 (o de eipen pros aftous miden pleon para to diatetagmenon umin prassete)

13 Now he said to them, Appropriate° no more than what has been appointed for you°.

13. And he said unto them, Exact no more than that which is appointed you.

13. Er sprach zu ihnen: Fordert nicht mehr, denn gesetzt ist.

13. Y él les dijo: No demandéis más de lo que os está ordenado.

13 Он отвечал им: ничего не требуйте более определенного вам.

14 Myös sotamiehet kysyivät häneltä sanoen: "Mitäs meidän pitää tekemän?" Ja hän sanoi heille: "Älkää kiskoko keneltäkään älkääkä kiristäkö, vaan tyytykää palkkaanne".

14 Myös sotamiehet kysyivät häneltä sanoen: "Entä mitä meidän on tehtävä?" Hän sanoi heille: "Älkää kiskoko keneltäkään älkääkä harjoittako kiristystä, vaan tyytykää palkkaanne."

14. Niin kysyivät myös häneltä sotamiehet, sanoen: mitä myös meidän pitää tekemän? Ja hän sanoi heille: älkäät kenellekään väkivaltaa taikka vääryyttä tehkö, ja tyytykäät palkkaanne.

14. NIin kysyit myös häneldä sotamiehet sanoden: mitästä meidän pitä tekemän? hän sanoi heille: älkät kenengän wäkiwalda taicka wääryttä tehkö ja tytykät teidän palckaan.

14. Nin kysyit mös henelde Houit sanoden/ Mite sis meiden pite tekemen? Sanoi hen heille/ Elkette kenengen * Wäkiwalda tehkö taicka * wäryttä/ ia tytyket teiden Palcallen. (Niin kysyit myös häneltä howit sanoen/ Mitä siis teidän pitää tekemän? Sanoi hän heille/ Älkäätte kenenkään wäkiwaltaa tehkö taikka wääryyttä/ ja tyytykäät teidän palkallen.)

14 ἐπηρώτων δὲ αὐτὸν καὶ στρατευόμενοι λέγοντες· Καὶ ἡμεῖς τί ποιήσωμεν; καὶ εἶπε πρὸς αὐτούς· Μηδένα συκοφαντήσητε μηδὲ διασείσητε, καὶ ἀρκεῖσθε τοῖς ὀψωνίοις ὑμῶν. ( ẻpiróton dè aὐtὸn κaὶ strateuόmenοι légοntes: Κaὶ ἱmeῖs tί pοιísomen; κaὶ eἶpe prὸs aὐtοús: Μidéna suκοfantísite midè dιaseίsite, κaὶ ἀrκeῖsthe tοῖs ὀpsonίοιs ὑmõn. )

επηρωτων δε αυτον και στρατευομενοι λεγοντες και ημεις τι ποιησομεν και ειπεν προς αυτους μηδενα διασεισητε μηδε συκοφαντησητε και αρκεισθε τοις οψωνιοις υμων 14 (epiroton de afton kai stratebomenoi legontes kai imeis ti poiisomen kai eipen pros aftous midena diaseisite mide sukofantisite kai arkeisthe tois opsoniois umon)

14 But (the) active soldiers were also asking him, saying, And we, what will we do? And he said to them, Intimidate° no one, nor cheat° (anyone), and be° content with your° rations.

14. And the soldiers likewise demanded of him, saying, And what shall we do? And he said unto them, Do violence to no man, neither accuse any falsely; and be content with your wages.

14. Da fragten ihn auch die Kriegsleute und sprachen: Was sollen denn wir tun? Und er sprach zu ihnen: Tut niemand Gewalt noch Unrecht und laßt euch genügen an eurem Solde.

14. Y le preguntaron también los soldados, diciendo: Y nosotros, ¿qué haremos? Y les dice: No maltratéis a nadie, ni oprimáis; y sed contentos con vuestros salarios.

14 Спрашивали его также и воины: а нам что делать? И сказал им: никого не обижайте, не клевещите, и довольствуйтесь своим жалованьем.

15 Mutta kun kansa yhä odotti ja kaikki ajattelivat sydämessään Johanneksesta, eikö hän itse ehkä ollut Kristus,

15 Mutta kun kansa odotti ja kaikki ajattelivat sydämessään Johanneksesta, eikö hän ehkä ollut Kristus,

15. Mutta kuin kansa odotti, ja kaikki ajattelivat sydämessänsä Johanneksesta: lieneekö hän Kristus?

15. MUtta cuin Canssa odotti ja caicki ajattelit sydämisäns Johannexest: lienekö hän Christus.

15. Mutta quin Canssa odhotti/ ia caiki aijattelit heiden Sydhemisens Johannesesta/ Lienekö hen se CHRISTUS. (Mutta kuin kansa odotti/ ja kaikki ajattelit heidän sydämissänsä Johanneksesta/ Lieneekö hän se KRISTUS.)

15 Προσδοκῶντος δὲ τοῦ λαοῦ καὶ διαλογιζομένων πάντων ἐν ταῖς καρδίαις αὐτῶν περὶ τοῦ Ἰωάννου, μήποτε αὐτὸς εἴη ὁ Χριστός, ( Prοsdοκõntοs dè tοȗ laοȗ κaὶ dιalοgιdzοménon pánton ẻn taῖs κardίaιs aὐtõn perὶ tοȗ Ἰoánnοu, mípοte aὐtὸs eἴi ὁ Chrιstόs, )

προσδοκωντος δε του λαου και διαλογιζομενων παντων εν ταις καρδιαις αυτων περι του ιωαννου μηποτε αυτος ειη ο χριστος 15 (prosdokontos de tou laou kai dialogizomenon panton en tais kardiais afton peri tou ioannou mipote aftos eii o christos)

15 But the people (are) expecting, and all are reasoning in their hearts concerning John, maybe, he might be the Christ;

15. And as the people were in expectation, and all men mused in their hearts of John, whether he were the Christ, or not;

15. Als aber das Volk im Wahn war und dachten in ihren Herzen von Johannes, ob er vielleicht Christus wäre,

15. Y estando el pueblo esperando, y pensando todos de Juan en sus corazones, si él fuese el Cristo,

15 Когда же народ был в ожидании, и все помышляли в сердцах своих об Иоанне, неХристос ли он, –

16 niin Johannes vastasi kaikille sanoen: "Minä kastan teidät vedellä, mutta on tuleva minua väkevämpi, jonka kengänpaulaakaan minä en ole kelvollinen päästämään; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.

16 niin Johannes vastasi kaikille sanoen: "Minä kastan teidät vedellä, mutta tulee minua voimallisempi, jonka kengännauhaakaan en ole arvollinen päästämään. Hän kastaa teidät Pyhässä Hengessä ja tulessa.

16. Vastasi Johannes, sanoen kaikille: minä tosin kastan teitä vedellä; mutta minua väkevämpi tulee, jonka kengän nauhoja en minä ole kelvollinen päästämään: hän kastaa teitä Pyhällä Hengellä ja tulella.

16. Wastais Johannes sanoden jocaidzelle: minä tosin castan teitä wedellä waan wielä tule minua wäkewämbi jonga kengän nauhoja en minä ole kelwollinen päästämän hän casta teitä Pyhällä Hengellä ja tulella.

16. Wastasi Johannes sanoden iocaitzelle/ Mine tosin wedhelle castan teite/ wan minua Wäkeuembi tulepi ionga Kengein rihima en ole mine keluolinen pästemen/ Hen castapi teite pyhelle Hengelle ia Tulella/ (Wastasi Johannes sanoen jokaiselle/ Minä tosin wedellä kastan teitä/ waan minua wäkewämpi tuleepi jonka kenkäin rihmoja en ole minä kelwollinen päästämän/ Hän kastaapi teitä Pyhällä Hengellä ja tulella/)

16 ἀπεκρίνατο ὁ Ἰωάννης ἄπασι λέγων· Ἐγὼ μὲν ὕδατι βαπτίζω ὑμᾶς· ἔρχεται δὲ ὁ ἰσχυρότερός μου, οὗ οὐκ εἰμὶ ἱκανὸς λῦσαι τὸν ἱμάντα τῶν ὑποδημάτων αὐτοῦ· αὐτὸς ὑμᾶς βαπτίσει ἐν Πνεύματι ἁγίῳ καὶ πυρί. ( ἀpeκrίnatο ὁ Ἰoánnis ἄpasι légon: Ἐgὸ mèn ὕdatι baptίdzo ὑmãs: ἔrchetaι dè ὁ ἰschurόterόs mοu, οὗ οὐκ eἰmὶ ἱκanὸs lȗsaι tὸn ἱmánta tõn ὑpοdimáton aὐtοȗ: aὐtὸs ὑmãs baptίseι ẻn Pneúmatι ἁgίǫ κaὶ purί. )

απεκρινατο ο ιωαννης απασιν λεγων εγω μεν υδατι βαπτιζω υμας ερχεται δε ο ισχυροτερος μου ου ουκ ειμι ικανος λυσαι τον ιμαντα των υποδηματων αυτου αυτος υμας βαπτισει εν πνευματι αγιω και πυρι 16 (apekrinato o ioannis apasin legon ego men udati baptizo umas erchetai de o ischuroteros mou ou ouk eimi ikanos lusai ton imanta ton upodimaton aftou aftos umas baptisei en pnebmati agio kai puri)

16 John answered, saying to them all, I indeed immerse* you° in water, but the mightier one (than) I is coming, the strap of whose shoes I am not sufficient to loose. He will immerse* you° in (the) Holy Spirit, and in fire;

16. John answered, saying unto them all, I indeed baptize you with water; but one mightier than I cometh, the latchet of whose shoes I am not worthy to unloose: he shall baptize you with the Holy Ghost and with fire:

16. antwortete Johannes und sprach zu allen: Ich taufe euch mit Wasser; es kommt aber ein Stärkerer nach mir, dem ich nicht genugsam bin, daß ich die Riemen seiner Schuhe auflöse; der wird euch mit dem heiligen Geist und mit Feuer taufen.

16. Respondió Juan, diciendo a todos: Yo, a la verdad, os bautizo con agua; mas viene uno que es más poderoso que yo, de quien no soy digno de desatar la correa de sus zapatos: él os bautizará con el Espíritu Santo y con fuego.

16 Иоанн всем отвечал: я крещу вас водою, но идет Сильнейший меня, у Которого я недостоин развязать ремень обуви; Он будет крестить вас Духом Святым и огнем.

17 Hänellä on viskimensä kädessään, ja hän puhdistaa puimatanterensa ja kokoaa nisut aittaansa, mutta ruumenet hän polttaa sammumattomassa tulessa."

17 Hänellä on viskimensä kädessään ja Hän puhdistaa puimatanterensa ja kokoaa vehnän aittaansa, mutta ruumenet Hän polttaa sammumattomassa tulessa."

17. Jonka viskin on hänen kädessänsä, ja hän perkaa riihensä ja kokoo nisunsa aittaansa, mutta ruumenet polttaa hän sammumattomalla tulella.

17. Jonga on wiskin kädesä ja hän puhdista hänen luwans ja coco nisuns aittans mutta acanat hän poltta sammumattomalla tulella.

17. ionga wiski ombi henen Kädhesens/ ia hen puhdistapi henen Lugansa/ ia cokopi Nisuns henen Aittans/ Mutta Acanat hen poltapi sammomatomal Tulella. (jonka wiskin ompi hänen kädessänsä/ ja hän puhdistaapi hänen lugansa/ ja kokoopi nisunsa hänen aittaansa/ Mutta akanat hän polttaapi sammumattomalla tulella.)

17 οὗ τὸ πτύον ἐν τῇ χειρὶ αὐτοῦ καὶ διακαθαριεῖ τὴν ἅλωνα αὐτοῦ, καὶ συνάξει τὸν σῖτον εἰς τὴν ἀποθήκην αὐτοῦ, τὸ δὲ ἄχυρον κατακαύσει πυρὶ ἀσβέστῳ. ( οὗ tὸ ptúοn ẻn tῖ cheιrὶ aὐtοȗ κaὶ dιaκatharιeῖ tìn ἅlona aὐtοȗ, κaὶ sunákseι tὸn sῖtοn eἰs tìn ἀpοthíκin aὐtοȗ, tὸ dè ἄchurοn κataκaúseι purὶ ἀsbéstǫ. )

ου το πτυον εν τη χειρι αυτου και διακαθαριει την αλωνα αυτου και συναξει τον σιτον εις την αποθηκην αυτου το δε αχυρον κατακαυσει πυρι ασβεστω 17 (ou to ptuon en ti cheiri aftou kai diakathariei tin alona aftou kai sunaxei ton siton eis tin apothikin aftou to de achuron katakafsei puri asbesto)

17 whose winnowing fan is in his hand, and he will be thoroughly cleansing his threshing floor, and will be gathering the grain into his barn, but the chaff he will burn up with unquenchable fire.

17. Whose fan is in his hand, and he will throughly purge his floor, and will gather the wheat into his garner; but the chaff he will burn with fire unquenchable.

17. In seiner Hand ist die Wurfschaufel, und er wird seine Tenne fegen und wird den Weizen in seine Scheuer sammeln, und die Spreu wird er mit dem ewigen Feuer verbrennen.

17. Cuyo abentador está en su mano; y limpiará su era, y juntará el trigo en su alfolí: mas quemará la paja en fuego que nunca se apagará.

17 Лопата Его в руке Его, и Он очистит гумно Свое и соберет пшеницу в житницу Свою, а солому сожжет огнем неугасимым.

18 Antaen myös monia muita kehoituksia hän julisti kansalle evankeliumia.

18 Paljon hän näin jakoi muitakin kehoituksia ja julisti ilosanomaa kansalle.

18. Monta tosin myös muuta hän neuvoi ja saarnasi kansalle.

18. Ja hän julisti Canssalle neuwoin myös paljon muuta.

18. Palio tosin mös muita hen neuuodhen iulghisti Canssalle. (Paljon tosin myös muita hän neuwoen julkisti kansalle.)

18 πολλὰ μὲν οὖν καὶ ἕτερα παρακαλῶν εὐηγγελίζετο τὸν λαόν. ( pοllà mèn οȗn κaὶ ἕtera paraκalõn eὐiggelίdzetο tὸn laόn. )

πολλα μεν ουν και ετερα παρακαλων ευηγγελιζετο τον λαον 18 (polla men oun kai etera parakalon ebingelizeto ton laon)

18 Therefore indeed, he was proclaiming the good-news to the people, encouraging (them) also with many other things. {Mar 1:14a & Mat 4:12 & Luk 3:19-20 & Joh 4:1-4 Judea to Galilee.}

18. And many other things in his exhortation preached he unto the people.

18. Und viel anderes mehr ermahnte er das Volk und verkündigte ihnen das Heil.

18. Así que amonestando otras muchas cosas también, anunciaba el evangelio al pueblo.

18 Многое и другое благовествовал он народу, поучая его.

19 Mutta kun Herodes, neljännysruhtinas, sai häneltä nuhteita veljensä vaimon, Herodiaan, tähden ja kaiken sen pahan tähden, mitä hän, Herodes, oli tehnyt,

19 Mutta kun neljännesruhtinas Herodes sai häneltä nuhteita veljensä vaimon Herodiaan vuoksi ja kaiken sen pahan vuoksi, mitä Herodes oli tehnyt,

19. Mutta kun Herodes tetrarka nuhdeltiin häneltä, Herodiaksen veljensä Philippuksen emännän tähden ja kaikesta pahuudesta, jota Herodes teki,

19. MUtta cosca Herodes Tetrarcha rangaistin häneldä Herodiaxen hänen weljens emännän tähden.

19. Mutta se Neliesructinas Herodes/ coska hen henelde rangaistihin Herodiasen henen weliens Emenen tedhen/ (Mutta se neljäsruhtinas Herodes/ koska hän häneltä rangaistihin Herodiasen hänen weljensä emännän tähden/)

19 ὁ δὲ Ἡρῴδης ὁ τετράρχης, ἐλεγχόμενος ὑπ’ αὐτοῦ περὶ Ἡρῳδιάδος τῆς γυναικὸς τοῦ ἀδελφοῦ αὐτοῦ καὶ περὶ πάντων ὧν ἐποίησε πονηρῶν ὁ Ἡρῴδης, ( ὁ dè Ἡródis ὁ tetrárchis, ẻlegchόmenοs ὑp’ aὐtοȗ perὶ Ἡrǫdιádοs tĩs gunaικὸs tοȗ ἀdelfοȗ aὐtοȗ κaὶ perὶ pánton ổn ẻpοίise pοnirõn ὁ Ἡródis, )

ο δε ηρωδης ο τετραρχης ελεγχομενος υπ αυτου περι ηρωδιαδος της γυναικος φιλιππου του αδελφου αυτου και περι παντων ων εποιησεν πονηρων ο ηρωδης 19 (o de irodis o tetrarchis elenchomenos up aftou peri irodiados tis gunaikos filippou tou adelfou aftou kai peri panton on epoiisen poniron o irodis)

19 But Herod the Tetrarch, being reproved by him concerning Herodias his brother’s wife and concerning all the evil things which Herod practiced,

19. But Herod the tetrarch, being reproved by him for Herodias his brother Philip's wife, and for all the evils which Herod had done,

19. Herodes aber, der Vierfürst, da er von ihm gestraft ward um der Herodias willen, seines Bruders Weib, und um alles Übels willen, das Herodes tat,

19. Entónces Heródes el tetrarca, siendo reprendido por él a causa de Herodías, mujer de Felipe su hermano, y de todas las maldades que había hecho Heródes,

19 Ирод же четвертовластник, обличаемый от него за Иродиаду, жену брата своего, и за все, что сделал Ирод худого,

20 niin hän kaiken muun lisäksi teki senkin, että sulki Johanneksen vankeuteen.

20 niin hän kaiken lisäksi teki senkin, että sulki Johanneksen vankilaan.

20. Niin hän ylitse kaikkein teki myös sen, että hän salpasi Johanneksen vankiuteen.

20. Paidzi muuta paha cuin Herodes Johannexelle teki salpais hän hänen päälisexi tornijn.

20. ia caikista pahoista/ quin Herodes teki/ lisesi hen mös temen caikeden ylitze/ ia salpasi Johannesen Tornijn. (ja kaikista pahoista/ kuin Herodes teki/ lisäsi hän myös tämän kaiken ylitse/ ja salpasi Johanneksen torniin.)

20 προσέθηκε καὶ τοῦτο ἐπὶ πᾶσι καὶ κατέκλεισε τὸν Ἰωάννην ἐν τῇ φυλακῇ. ( prοséthiκe κaὶ tοȗtο ẻpὶ pãsι κaὶ κatéκleιse tὸn Ἰoánnin ẻn tῖ fulaκῖ. )

προσεθηκεν και τουτο επι πασιν και κατεκλεισεν τον ιωαννην εν τη φυλακη 20 (prosethiken kai touto epi pasin kai katekleisen ton ioannin en ti fulaki)

20 also added this to them all, and locked up John in the prison. {Mar 1:9-11 & Mat 3:13-17 Luk 3:21-22 Jordan east of Jericho, Spring 27 AD.}

20. Added yet this above all, that he shut up John in prison.

20. legte er über das alles Johannes gefangen.

20. Añadió también esto sobre todo, que encerró a Juan en la cárcel.

20 прибавил ко всему прочему и то, что заключил Иоанна в темницу.

21 Kun siis kaikkea kansaa kastettiin ja myöskin Jeesus oli saanut kasteen ja rukoili, niin tapahtui, että taivas aukeni

21 Kun kaikkea kansaa kastettiin ja Jeesus oli kastettu ja rukoili, tapahtui, että taivas aukeni

21. Ja tapahtui, kuin kaikki kansa kastettiin, ja Jesus myös oli kastettu, ja hän rukoili, niin taivas aukeni,

21. JA tapahtui cosca caicki Canssa castettin ja Jesus myös castettin ja rucoili nijn Taiwas aukeni.

21. Ja se tapactui/ Coska caiki Canssa castettijn/ ia quin IesuS mös castettin ia rucoli/ Aukeni Taiuas. (Ja se tapahtui/ Koska kaikki kansa kastettiin/ ja kuin Jesus myös kastettiin ja rukoili/ Aukeni taiwas.)

21 Ἐγένετο δὲ ἐν τῷ βαπτισθῆναι ἅπαντα τὸν λαὸν καὶ Ἰησοῦ βαπτισθέντος καὶ προσευχομένου ἀνεῳχθῆναι τὸν οὐρανὸν ( Ἐgénetο dè ẻn tỡ baptιsthĩnaι ἅpanta tὸn laὸn κaὶ Ἰisοȗ baptιsthéntοs κaὶ prοseuchοménοu ἀneǫchthĩnaι tὸn οὐranὸn )

εγενετο δε εν τω βαπτισθηναι απαντα τον λαον και ιησου βαπτισθεντος και προσευχομενου ανεωχθηναι τον ουρανον 21 (egeneto de en to baptisthinai apanta ton laon kai iisou baptisthentos kai prosefchomenou aneochthinai ton ouranon)

21 Now it happened, while* all the people were immersed*; (after) Jesus was also immersed*, and (while) praying, the heaven was opened,

21. Now when all the people were baptized, it came to pass, that Jesus also being baptized, and praying, the heaven was opened,

21. Und es begab sich, da sich alles Volk taufen ließ und Jesus auch getauft war und betete, daß sich der Himmel auftat

21. Y aconteció, que como todo el pueblo fué bautizado, y Jesús también fuese bautizado, y orase, el cielo se abrió,

21 Когда же крестился весь народ, и Иисус, крестившись, молился: отверзлось небо,

22 ja Pyhä Henki laskeutui hänen päällensä ruumiillisessa muodossa, niinkuin kyyhkynen, ja taivaasta tuli ääni: "Sinä olet minun rakas Poikani; sinuun minä olen mielistynyt."

22 ja Pyhä Henki laskeutui Hänen päällensä ruumiillisessa hahmossa niin kuin kyyhkynen ja taivaasta tuli ääni (joka sanoi): "Sinä olet minun rakas Poikani. Sinuun olen mielistynyt."

22. Ja Pyhä Henki tuli alas ruumiillisella muodolla hänen päällensä niinkuin kyyhkynen, ja ääni tuli taivaasta, joka sanoi: sinä olet minun rakas Poikani, sinuun minä mielistyin.

22. Ja Pyhä Hengi tuli alas ruumillisella muodolla hänen päällens nijncuin Mettinen ja äni sanoi taiwasta: Sinä olet minun racas Poican sinuun minä mielistyn.

22. Ja pyhe Hengi alastuli rumisel modholla ninquin Mettinen henen pälens/ ia äni Taiuasta tuli/ ioca sanoi/ Sine Olet Se Minun Racas Poican/ Sinussa Ombi Minulle Hyue sosio. (Ja Pyhä Henki alastuli ruumiillisella muodolla niinkuin mettinen hänen päällensä/ ja ääni taiwaasta tuli/ joka sanoi/ Sinä olet se minun rakas poikani/ Sinussa ompi minulla hywä suosio.)

22 καὶ καταβῆναι τὸ Πνεῦμα τὸ ἅγιον σωματικῷ εἴδει ὡσεὶ περιστερὰν ἐπ’ αὐτόν, καὶ φωνὴν ἐξ οὐρανοῦ γενέσθαι λέγουσαν· Σὺ εἶ ὁ υἱός μου ὁ ἀγαπητός, ἐν σοὶ εὐδόκησα. ( κaὶ κatabĩnaι tὸ Pneȗma tὸ ἅgιοn somatικỡ eἴdeι ὁseὶ perιsteràn ẻp’ aὐtόn, κaὶ fonìn ẻks οὐranοȗ genésthaι légοusan: Sὐ eἶ ὁ uἱόs mοu ὁ ἀgapitόs, ẻn sοὶ eὐdόκisa. )

και καταβηναι το πνευμα το αγιον σωματικω ειδει ωσει περιστεραν επ αυτον και φωνην εξ ουρανου γενεσθαι λεγουσαν συ ει ο υιος μου ο αγαπητος εν σοι ηυδοκησα 22 (kai katabinai to pnebma to agion somatiko eidei osei peristeran ep afton kai fonin ex ouranou genesthai legousan su ei o uios mou o agapitos en soi ibdokisa)

22 and the Holy Spirit descended in bodily form, like a dove upon him, and a voice came* from heaven, saying, You are my beloved Son. I am delighted in you. {Mat 1:1-17 & Luk 3:23-28 Genealogy.}

22. And the Holy Ghost descended in a bodily shape like a dove upon him, and a voice came from heaven, which said, Thou art my beloved Son; in thee I am well pleased.

22. und der heilige Geist fuhr hernieder in leiblicher Gestalt auf ihn wie eine Taube und eine Stimme kam aus dem Himmel, die sprach: Du bist mein lieber Sohn, an dem ich Wohlgefallen habe.

22. Y descendió el Espíritu Santo en forma corporal, como paloma, sobre él, y vino una voz del cielo que decía: Tú eres mi Hijo amado, en tí es mi placer.

22 и Дух Святый нисшел на Него в телесном виде, как голубь, и был глас с небес, глаголющий: Ты Сын Мой Возлюбленный; в Тебе Мое благоволение!

23 Ja hän, Jeesus, oli alottaessaan vaikutuksensa noin kolmenkymmenen vuoden vanha, ja oli, niinkuin luultiin, Joosefin poika. Joosef oli Eelin poika,

23 Hän, Jeesus, oli aloittaessaan toimintansa noin kolmikymmenvuotias ja oli niin kuin luultiin Joosefin poika, tämä Eelin,

23. Ja Jesus oli lähes kolmenkymmenen vuotinen, joka oli (niinkuin luultiin) Josephin poika, Elin pojan,

23. Ja Jesus oli lähes colmenkymmenen wuotinen ja luultin Josephin pojaxi joca oli Elin poica.

23. Ja itze IesuS oli lehes colmekymmenen wootinen/ coska hen rupesi. Ja hen luultin oleuan Josephin Poica/ ioca oli Elin poica. (Ja itse Jesus oli lähes kolmenkymmenen wuotinen/ koska hän rupesi. Ja hän luultiin olewan Josephin poika/ joka oli Elin poika)

23 Καὶ αὐτὸς ἦν ὁ Ἰησοῦς ὡσεὶ ἐτῶν τριάκοντα ἀρχόμενος, ὢν, ὡς ἐνομίζετο, υἱός Ἰωσήφ, τοῦ Ἠλί, ( Κaὶ aὐtὸs ἶn ὁ Ἰisοȗs ὁseὶ ẻtõn trιáκοnta ἀrchόmenοs, ὄn, ὁs ẻnοmίdzetο, uἱόs Ἰosíf, tοȗ Ἠlί, )

και αυτος ην ο ιησους ωσει ετων τριακοντα αρχομενος ων ως ενομιζετο υιος ιωσηφ του ηλι 23 (kai aftos in o iisous osei eton triakonta archomenos on os enomizeto uios iosif tou ili)

23 And he was approximately thirty years (old, when) beginning (to teach), (as it was supposed, the son of Joseph). (Although) Jesus, himself was (a descendant) from Heli,

23. And Jesus himself began to be about thirty years of age, being (as was supposed) the son of Joseph, which was the son of Heli,

23. Und Jesus war, da er anfing, ungefähr dreißig Jahre alt, und ward gehalten für einen Sohn Josephs, welcher war ein Sohn Eli's,

23. Y el mismo Jesús comenzaba a ser como de treinta años, siendo (como se creía,) hijo de José, que fué hijo de Helí,

23 Иисус, начиная Свое служение , был лет тридцати, и был, как думали, Сын Иосифов, Илиев,

24 Eeli Mattatin, tämä Leevin, tämä Melkin, tämä Jannain, tämä Joosefin,

24 edelleen Mattatin, Leevin, Melkin, Jannan*, Joosefin,

24. Joka oli Mattatin poika, joka oli Levin poika, joka oli Melkin poika, joka oli Jannan poika, joka oli Josephin poika,

24. Joca oli Mathatian poica. Joca oli Levin poica. Joca oli Melchin poica. Joca oli Jannan poica. Joca oli Josephin poica.

24. Joca oli Mathatian poica. Joca oli Leuin poica. Joca oli Melchin poica. Joca oli Jannen poica. Joca oli Josephin poica. (Joka oli Mathatian poika. Joka oli Lewin poika. Joka oli Melchin poika. Joka oli Jannen poika. Joka oli Josephin poika.)

24 τοῦ Ματθάν, τοῦ Λευΐ, τοῦ Μελχί, τοῦ Ἰωαννᾶ, τοῦ Ἰωσήφ, ( tοȗ Μatthán, tοȗ Leuΐ, tοȗ Μelchί, tοȗ Ἰoannã, tοȗ Ἰosíf, )

του ματθατ του λευι του μελχι του ιαννα του ιωσηφ 24 (tou matthat tou lebi tou melchi tou ianna tou iosif)

24 from Matthat, from Levi, from Melchi, from Jannai, from Joseph,

24. Which was the son of Matthat, which was the son of Levi, which was the son of Melchi, which was the son of Janna, which was the son of Joseph,

24. der war ein Sohn Matthats, der war ein Sohn Levis, der war ein Sohn Melchis, der war ein Sohn Jannas, der war ein Sohn Josephs,

24. Que fué de Mattat, que fué de Leví, que fué de Melqui, que fué de Janne, que fué de José,

24 Матфатов, Левиин, Мелхиев, Ианнаев, Иосифов,

25 tämä Mattatiaan, tämä Aamoksen, tämä Naahumin, tämä Eslin, tämä Naggain,

25 Mattatiaan, Aamoksen, Naahumin, Eslin, Naggain,

25. Joka oli Mattatian poika, joka oli Amoksen poika, joka oli Naumin poika, joka oli Eslin poika, joka oli Naggain poika,

25. Joca oli Mathatian poica. Joca oli Amoxen poica. Joca oli Naumin poica. Joca oli Eslin poica. Joca oli Nag01O poica.

25. Joca oli Mathatian poica. Joca oli Amosen poica. Joca oli Naumin poica. Joca oli Eslin poica. Joca oli Naggin poica. (Joka oli Mathatian poika. Joka oli Amosen poika. Joka oli Naumin poika. Joka oli Eslin poika. Joka oli Naggin poika.)

25 τοῦ Ματταθίου, τοῦ Ἀμώς, τοῦ Ναούμ, τοῦ Ἑσλίμ, τοῦ Ναγγαί, ( tοȗ Μattathίοu, tοȗ Ἀmós, tοȗ Νaοúm, tοȗ Ἑslίm, tοȗ Νaggaί, )

του ματταθιου του αμως του ναουμ του εσλι του ναγγαι 25 (tou mattathiou tou amos tou naoum tou esli tou nangai)

25 from Mattathias, from Amos, from Nahum, from Esli, from Naggai,

25. Which was the son of Mattathias, which was the son of Amos, which was the son of Naum, which was the son of Esli, which was the son of Nagge,

25. der war ein Sohn des Mattathias, der war ein Sohn des Amos, der war ein Sohn Nahums, der war ein Sohn Eslis, der war ein Sohn Nangais,

25. Que fué de Mattatías, que fué de Amos, que fué de Naum, que fué de Esli, que fué de Nagge,

25 Маттафиев, Амосов, Наумов, Еслимов, Наггеев,

26 tämä Maahatin, tämä Mattatiaan, tämä Semeinin, tämä Joosekin, tämä Joodan,

26 Maahatin, Mattatiaan, *Semein, Joosekin, Juudan*,

26. Joka oli Maatin poika, joka oli Mattatian poika, joka oli Semein poika, joka oli Josephin poika, joka oli Juudan poika,

26. Joca oli Maathin poica. Joca oli Mathatian poica. Joca oli Semein poica. Joca oli Josephin poica. Joca oli Judan poica.

26. Joca oli Maathin poica. Joca oli Mathatian poica. Joca oli Semein poica. Joca oli Josechin poica. Joca oli Judan poica. (Joka oli Maathin poika. Joka oli Mathatian poika. Joka oli Semein poika. Joka oli Josechin poika. Joka oli Judian poika.)

26 τοῦ Μαάθ, τοῦ Ματταθίου τοῦ Σεμεΰ, τοῦ Ἰωσήφ, τοῦ Ἰωδᾶ, ( tοȗ Μaáth, tοȗ Μattathίοu tοȗ Semeΰ, tοȗ Ἰosíf, tοȗ Ἰodã, )

του μααθ του ματταθιου του σεμει του ιωσηφ του ιουδα 26 (tou maath tou mattathiou tou semei tou iosif tou iouda)

26 from Maath, from Mattathias, from Semein, from Joseph, from Joda,

26. Which was the son of Maath, which was the son of Mattathias, which was the son of Semei, which was the son of Joseph, which was the son of Juda,

26. der war ein Sohn Maaths, der war ein Sohn des Mattathias, der war ein Sohn Simeis, der war ein Sohn Josechs, der war ein Sohn Juda's,

26. Que fué de Maat, que fué de Mattatías, que fué de Semeí, que fué de José, que fué de Judá,

26 Маафов, Маттафиев, Семеиев, Иосифов, Иудин,

27 tämä Johananin, tämä Reesan, tämä Serubbaabelin, tämä Sealtielin, tämä Neerin,

27 Johannaan*, Reesan, Serubbaabelin, Salatielin, Neerin,

27. Joka oli Joannan poika, joka oli Resan poika, joka oli Zorobabelin poika, joka oli Salatielin poika, joka oli Nerin poika,

27. Joca oli Joannan poica. Joca oli Rhesan poica. Joca oli Zorobabelin poica. Joca oli Salathielin poica. Joca oli Nerin poica.

27. Joca oli Joannan poica. Joca oli Rhesian poica. Joca oli Zorobabelin poica. Joca oli Salathielin poica. Joca oli Nerin poica. (Joka oli Joannan poika. Joka oli Rhesian poika. Joka oli Zorobabelin poika. Joka oli Salathielin poika. Joka oli Nerin poika.)

27 τοῦ Ἰωαννάν, τοῦ Ρησᾶ, τοῦ Ζοροβάβελ, τοῦ Σαλαθιήλ, τοῦ Νηρί, ( tοȗ Ἰoannán, tοȗ Risã, tοȗ Ζοrοbábel, tοȗ Salathιíl, tοȗ Νirί, )

του ιωαννα του ρησα του ζοροβαβελ του σαλαθιηλ του νηρι 27 (tou ioanna tou risa tou zorobabel tou salathiil tou niri)

27 from Joanan, from Rhesa, from Zerubbabel, from Shealtiel, from Neri,

27. Which was the son of Joanna, which was the son of Rhesa, which was the son of Zorobabel, which was the son of Salathiel, which was the son of Neri,

27. der war ein Sohn Johanans, der war ein Sohn Resas, der war ein Sohn Serubabels, der war ein Sohn Sealthiels, der war ein Sohn Neris,

27. Que fué de Joanna, que fué de Resa, que fué de Zorobabel, que fué de Salatiel, que fué de Neri,

27 Иоаннанов, Рисаев, Зоровавелев, Салафиилев, Нириев,

28 tämä Melkin, tämä Addin, tämä Koosamin, tämä Elmadamin, tämä Eerin,

28 Melkin, Addin, Koosamin, Elmodamin*, Eerin,

28. Joka oli Melkin poika, joka oli Addin poika, joka oli Kosamin poika, joka oli Elmodamin poika, joka oli Eerin poika,

28. Joca oli Melchin poica. Joca oli Addin poica. Joca oli Kosamin poica. Joca oli Elmodamin poica. Joca oli Herrin poica.

28. Joca oli Melchin poica. Joca oli Addin poica. Joca oli Kosamin poica. Joca oli Elmadam poica. Joca oli Herrin poica. (Joka oli Melchin poika. Joka oli Addin poika. Joka oli Kosamin poika. Joka oli Elmadam poika. Joka oli Herrin poika.)

28 τοῦ Μελχί, τοῦ Ἀδδί, τοῦ Κωσάμ, τοῦ Ἐλμωδάμ, τοῦ Ἢρ, ( tοȗ Μelchί, tοȗ Ἀddί, tοȗ Κosám, tοȗ Ἐlmodám, tοȗ Ἢr, )

του μελχι του αδδι του κωσαμ του ελμωδαμ του ηρ 28 (tou melchi tou addi tou kosam tou elmodam tou ir)

28 from Melchi, from Addi, from Cosam, from Elmadam, from Er,

28. Which was the son of Melchi, which was the son of Addi, which was the son of Cosam, which was the son of Elmodam, which was the son of Er,

28. der war ein Sohn Melchis, der war ein Sohn Addis, der war ein Sohn Kosams, der war ein Sohn Elmadams, der war ein Sohn Hers,

28. Que fué de Melqui, que fué de Addi, que fué de Cosam, que fué de Elmodam, que fué de Er,

28 Мелхиев, Аддиев, Косамов, Елмодамов, Иров,

29 tämä Jeesuksen, tämä Elieserin, tämä Joorimin, tämä Mattatin, tämä Leevin,

29 Jooseen*, Elieserin, Joorimin, Mattatin, Leevin,

29. Joka oli Josen poika, joka oli Elieserin poika, joka oli Jorimin poika, joka oli Mattatin poika, joka oli Levin poika,

29. Joca oli Josenin poica. Joca oli Eliezerin poica. Joca oli Joramin poica. Joca oli Matthatin poica. Joca oli Levin poica.

29. Joca oli Jesonin poica. Joca oli Eliezerin poica. Joca oli Joramin poica. Joca oli Matthan poica. Joca oli Leuin poica. (Joka oli Jesonin poika. Joka oli Eliezerin poika. Joka oli Joramin poika. Joka oli Matthan poika. Joka oli Lewin poika.)

29 τοῦ Ἰωσῆ, τοῦ Ἐλιέζερ, τοῦ Ἰωρείμ, τοῦ Ματθάτ, τοῦ Λευΐ, ( tοȗ Ἰosĩ, tοȗ Ἐlιédzer, tοȗ Ἰoreίm, tοȗ Μatthát, tοȗ Leuΐ, )

του ιωση του ελιεζερ του ιωρειμ του ματθατ του λευι 29 (tou iosi tou eliezer tou ioreim tou matthat tou lebi)

29 from Joses, from Eliezer, from Jorim, from Matthat, from Levi,

29. Which was the son of Jose, which was the son of Eliezer, which was the son of Jorim, which was the son of Matthat, which was the son of Levi,

29. der war ein Sohn des Jesus, der war ein Sohn Eliesers, der war ein Sohn Jorems, der war ein Sohn Matthats, der war ein Sohn Levis,

29. Que fué de José, que fué de Eliezer, que fué de Jorim, que fué de Mattat, que fué de Leví,

29 Иосиев, Елиезеров, Иоримов, Матфатов, Левиин,

30 tämä Simeonin, tämä Juudan, tämä Joosefin, tämä Joonamin, tämä Eliakimin,

30 Simeonin, Juudan, Joosefin, Joonanin*, Eliakimin,

30. Joka oli Simeonin poika, joka oli Juudan poika, joka oli Josephin poika, joka oli Jonain poika, joka oli Eliakimin poika,

30. Joca oli Simeonin poica. Joca oli Judan poica. Joca oli Josephin poica. Joca oli Jonan poica. Joca oli Eliachimin poica.

30. Joca oli Simeonin poica. Joca oli Judan poica. Joca oli Josephin poica. Joca oli Jonan poica. Joca oli Eliachimin poica. (Joka oli Simeonin poika. Joka oli Judan poika. Joka oli Josephin poika. Joka oli Jonan poika. Joka oli Eliachimin poika.)

30 τοῦ Συμεών, τοῦ Ἰούδα, τοῦ Ἰωσήφ, τοῦ Ἰωνᾶ, τοῦ Ἐλιακείμ, ( tοȗ Sumeón, tοȗ Ἰοúda, tοȗ Ἰosíf, tοȗ Ἰonã, tοȗ Ἐlιaκeίm, )

του {VAR: συμεων } {VAR: σιμεων } του ιουδα του ιωσηφ του ιωναν του ελιακειμ 30 (tou {VAR: sumeon } {VAR: simeon } tou iouda tou iosif tou ionan tou eliakeim)

30 from Symeon, from Judas, from Joseph, from Jonam, from Eliakim,

30. Which was the son of Simeon, which was the son of Juda, which was the son of Joseph, which was the son of Jonan, which was the son of Eliakim,

30. der war ein Sohn Simeons, der war ein Sohn Judas, der war ein Sohn Josephs, der war ein Sohn Jonams, der war ein Sohn Eliakims,

30. Que fué de Simeón, que fué de Judá, que fué de José, que fué de Jonan, que fué de Eliacim,

30 Симеонов, Иудин, Иосифов, Ионанов, Елиакимов,

31 tämä Melean, tämä Mennan, tämä Mattatan, tämä Naatanin, tämä Daavidin,

31 Melean, Mainanin*, Mattatan, Naatanin, Daavidin,

31. Joka oli Melean poika, joka oli Mainanin poika, joka oli Mattatan poika, joka oli Natanin poika, joka oli Davidin poika,

31. Joca oli Melean poica. Joca oli Menanin poica. Joca oli Mathatan poica. Joca oli Nathanin poica. Joca oli Dawidin poica. Joca oli Jessen poica.

31. Joca oli Meliamin poica. Joca oli Menamin poica. Joca oli Mathatan poica. Joca oli Nathan poica. Joca oli Dauidin poica. Joca oli Jessen poica. (Joka oli Meliamin poika. Joka oli Menamin poika. Joka oli Mathatan poika. Joka oli Nathan poika. Joka oli Dawidin poika. Joka oli Jessen poika.)

31 τοῦ Μελεᾶ, τοῦ Μαϊνάν, τοῦ Ματταθᾶ, τοῦ Νάθαν, τοῦ Δαυΐδ, ( tοȗ Μeleã, tοȗ Μaϊnán, tοȗ Μattathã, tοȗ Νáthan, tοȗ Dauΐd, )

του μελεα του {VAR: μαιναν } {VAR: μεναμ } του ματταθα του ναθαν του δαβιδ 31 (tou melea tou {VAR: mainan } {VAR: menam } tou mattatha tou nathan tou dabid)

31 from Melea, from Menna, from Mattatha, from Nathan, from David,

31. Which was the son of Melea, which was the son of Menan, which was the son of Mattatha, which was the son of Nathan, which was the son of David,

31. der war ein Sohn Meleas, der war ein Sohn Menams, der war ein Sohn Mattathans, der war ein Sohn Nathans, der war ein Sohn Davids,

31. Que fué de Melea, que fué de Menan, que fué de Mattata, que fué de Natan, que fué de David,

31 Мелеаев, Маинанов, Маттафаев, Нафанов, Давидов,

32 tämä Iisain, tämä Oobedin, tämä Booaan, tämä Saalan, tämä Nahassonin,

32 Iisain, Oobedin, Booaan, Salmonin*, Nahassonin,

32. Joka oli Jessen poika, joka oli Obedin poika, joka oli Bootsin poika, joka oli Salmonin poika, joka oli Naassonin poika,

32. Joca oli Obedin poica. Joca oli Boozin poica. Joca oli Salmonin poica. Joca oli Naasonin poica.

32. Joca oli Obedin poica. Joca oli Boozin poica. Joca oli Salmonin poica. Joca oli Naasonin poica. (Joka oli Obedin poika. Joka oli Boozin poika. Joka oli Salmonin poika. Joka oli Naasonin poika.)

32 τοῦ Ἰεσσαί, τοῦ Ὠβήδ, τοῦ Βοόζ, τοῦ Σαλμών, τοῦ Ναασσών, ( tοȗ Ἰessaί, tοȗ Ὀbíd, tοȗ Bοόdz, tοȗ Salmón, tοȗ Νaassón, )

του ιεσσαι του ωβηδ του βοοζ του σαλμων του ναασσων 32 (tou iessai tou obid tou booz tou salmon tou naasson)

32 from Jesse, from Obed, from Boaz, from Salmon, from Nahshon,

32. Which was the son of Jesse, which was the son of Obed, which was the son of Booz, which was the son of Salmon, which was the son of Naasson,

32. der war ein Sohn Jesses, der war ein Sohn Obeds, der war ein Sohn des Boas, der war ein Sohn Salmas, der war ein Sohn Nahessons,

32. Que fué de Jessé, que fué de Obed, que fué de Booz, que fué de Salmón, que fué de Naasón,

32 Иессеев, Овидов, Воозов, Салмонов, Наассонов,

33 tämä Aminadabin, tämä Adminin, tämä Arnin, tämä Esromin, tämä Faareen, tämä Juudan,

33 Aminadabin, Aramin*, Esronin, Faareen, Juudan,

33. Joka oli Aminadabin poika, joka oli Aramin poika, joka oli Esromin poika, joka oli Phareksen poika, joka oli Juudan poika,

33. Joca oli Aminadabin poica. Joca oli Aramin poica. Joca oli Esromin poica. Joca oli Pharesin poica. Joca oli Judan poica.

33. Joca oli Aminadabin poica. Joca oli Aram poica. Joca oli Esromin poica. Joca oli Pharesin poica. Joca oli Judan poica. (Joka oli Aminadabin poika. Joka oli Aram poika. Joka oli Esromin poika. Joka oli Pharesin poika. Joka oli Judan poika.)

33 τοῦ Ἀμιναδάβ, τοῦ Ἀράμ, τοῦ Ἰωράμ, τοῦ Ἑσρώμ, τοῦ Φαρές, τοῦ Ἰούδα, ( tοȗ Ἀmιnadáb, tοȗ Ἀrám, tοȗ Ἰorám, tοȗ Ἑsróm, tοȗ Farés, tοȗ Ἰοúda, )

του αμιναδαβ του αραμ του εσρωμ του φαρες του ιουδα 33 (tou aminadab tou aram tou esrom tou fares tou iouda)

33 from Amminadab, from Ram, from Hezron, from Perez, from Judah,

33. Which was the son of Aminadab, which was the son of Aram, which was the son of Esrom, which was the son of Phares, which was the son of Juda,

33. der war ein Sohn Amminadabs, der war ein Sohn Rams, der war ein Sohn Hezrons, der war ein Sohn des Perez, der war ein Sohn Juda's,

33. Que fué de Aminadab, que fué de Aram, que fué de Esrom, que fué de Fares, que fué de Judá,

33 Аминадавов, Арамов, Есромов, Фаресов, Иудин,

34 tämä Jaakobin, tämä Iisakin, tämä Aabrahamin, tämä Taaran, tämä Naahorin,

34 Jaakobin, Iisakin, Aabrahamin, Taaran, Naahorin,

34. Joka oli Jakobin poika, joka oli Isaakin poika, joka oli Abrahamin poika, joka oli Taran poika, joka oli Nahorin poika,

34. Joca oli Jacobin poica. Joca oli Isaachin poica. Joca oli Abrahamin poica. Joca oli Tharan poica. Joca oli Nachorin poica.

34. Joca oli Jacobin poica. Joca oli Isaachin poica. Joca oli Abrahamin poica. Joca oli Taran poica. Joca oli Nachorin poica. (Joka oli Jakobin poika. Joka oli Isachin poika. Joka oli Abrahamin poika. Joka oli Taran poika. Joka oli Nachorin poika.)

34 τοῦ Ἰακώβ, τοῦ Ἰσαάκ, τοῦ Ἀβραάμ, τοῦ Θάρα, τοῦ Ναχώρ, ( tοȗ Ἰaκób, tοȗ Ἰsaáκ, tοȗ Ἀbraám, tοȗ Thára, tοȗ Νachór, )

του ιακωβ του ισαακ του αβρααμ του θαρα του ναχωρ 34 (tou iakob tou isaak tou abraam tou thara tou nachor)

34 from Jacob, from Isaac, from Abraham, from Terah, from Nahor,

34. Which was the son of Jacob, which was the son of Isaac, which was the son of Abraham, which was the son of Thara, which was the son of Nachor,

34. der war ein Sohn Jakobs, der war ein Sohn Isaaks, der war ein Sohn Abrahams, der war ein Sohn Tharahs, der war ein Sohn Nahors,

34. Que fué de Jacob, que fué de Isaac, que fué de Abraham, que fué de Tara, que fué de Nacor,

34 Иаковлев, Исааков, Авраамов, Фаррин, Нахоров,

35 tämä Serukin, tämä Ragaun, tämä Faalekin, tämä Eberin, tämä Saalan,

35 Sarukin*, Ragaun, Faalekin, Eberin, Saalan,

35. Joka oli Sarukin poika, joka oli Ragaun poika, joka oli Phalekin poika, joka oli Eberin poika, joka oli Salan poika,

35. Joca oli Zaruchin poica. Joca oli Ragahun poica. Joca oli Phalechin poica. Joca oli Heberin poica. Joca oli Salan poica. Joca oli Cainan poica.

35. Joca oli Jaruchin poica. Joca oli Ragahun poica. Joca oli Phalechin poia. Joca oli Heberin poica. Joca oli Salemin poica. Joca oli Cainan poica. (Joka oli Jaruchin poika. Joka oli Ragahun poika. Joka oli Phalechin poika. Joka oli Heberin poika. Joka oli Salemin poika. Joka oli Cainan poika.)

35 τοῦ Σερούχ, τοῦ Ραγαῦ, τοῦ Φάλεκ, τοῦ Ἔβερ, τοῦ Σαλᾶ, ( tοȗ Serοúch, tοȗ Ragaȗ, tοȗ Fáleκ, tοȗ Ἔber, tοȗ Salã, )

του σαρουχ του ραγαυ του φαλεκ του εβερ του σαλα 35 (tou sarouch tou ragaf tou falek tou eber tou sala)

35 from Serug, from Reu, from Peleg, from Eber, from Shelah,

35. Which was the son of Saruch, which was the son of Ragau, which was the son of Phalec, which was the son of Heber, which was the son of Sala,

35. der war ein Sohn Serugs, der war ein Sohn Regus, der war ein Sohn Pelegs, der war ein Sohn Ebers, der war ein Sohn Salahs,

35. Que fué de Saruc, que fué de Ragau, que fué de Faleg, que fué de Jeber, que fué de Sala,

35 Серухов, Рагавов, Фалеков, Еверов, Салин,

36 tämä Kainamin, tämä Arfaksadin, tämä Seemin, tämä Nooan, tämä Laamekin,

36 Kainanin*, Arfaksadin, Seemin, Nooan, Laamekin,

36. Joka oli Kainanin poika, joka oli Arphaksadin poika, joka oli Semin poika, joka oli Noan poika, joka oli Lamekin poika,

36. Joca oli Arphaxadin poica. Joca oli Semin poica. Joca oli Noen poica. Joca oli Lamechin poica.

36. Joca oli Arphaxattin poica. Joca oli Sem poica. Joca oli Noen poica. Joca oli Lamechin poica. (Joka oli Arphaxattin poika. Joka oli Sem poika. Joka oli Noen poika. Joka oli Lamechin poika.)

36 τοῦ Καϊνάν, τοῦ Ἀρφαξάδ, τοῦ Σήμ, τοῦ Νῶε, τοῦ Λάμεχ, ( tοȗ Κaϊnán, tοȗ Ἀrfaksád, tοȗ Sím, tοȗ Νõe, tοȗ Lámech, )

του καιναν του αρφαξαδ του σημ του νωε του λαμεχ 36 (tou kainan tou arfaxad tou sim tou noe tou lamech)

36 from Cainan, from Arphaxad, from Shem, from Noah, from Lamech,

36. Which was the son of Cainan, which was the son of Arphaxad, which was the son of Sem, which was the son of Noe, which was the son of Lamech,

36. der war ein Sohn Kenans, der war ein Sohn Arphachsads, der war ein Sohn Sems, der war ein Sohn Noahs, der war ein Sohn Lamechs,

36. Que fué de Cainán, que fué de Arfajad, que fué de Sem, que fué de Noé, que fué de Lamec,

36 Каинанов, Арфаксадов, Симов, Ноев, Ламехов,

37 tämä Metusalan, tämä Eenokin, tämä Jaaretin, tämä Mahalalelin, tämä Keenanin,

37 Metusalan, Eenokin, Jaaredin*, Mahalalelin, Kainanin,

37. Joka oli Matusalan poika, joka oli joka oli Enokin poika, joka oli Jaredin poika, joka oli Maleleelin poika, joka oli Kainanin poika,

37. Joca oli Mathusalan poica. Joca oli Enochin poica. Joca oli Jaredin poica. Joca oli Malaleelin poica. Joca oli Cainan poica. Joca oli Enoxen poica. Joca oli Sethin poica. Joca oli Adamin poica. Joca oli Jumalan poica.

37. Joca oli Mathusalem poica. Joca oli Enochin poica. Joca oli Jaredin poica. Joca oli Malalehelin poica. Joca oli Cainan poica. Joca oli Enosin poica. Joca oli Sethin poica. Joca oli Adamin poica. Joca oli JUMALAN poica. (Joka oli Mathusalem poika. Joka oli Enochin poika. Joka oli Jaredin poika. Joka oli Malahelin poika. Joka oli Kainan poika. Joka oli Enosin poika. Joka oli Sethin poika. Joka oli Adamin poika. Joka oli JUMALAN poika.)

37 τοῦ Μαθουσάλα, τοῦ Ἑνώχ, τοῦ Ἰάρεδ, τοῦ Μαλελεήλ, τοῦ Καϊνάν, ( tοȗ Μathοusála, tοȗ Ἑnóch, tοȗ Ἰáred, tοȗ Μaleleíl, tοȗ Κaϊnán, )

του μαθουσαλα του ενωχ του ιαρεδ του μαλελεηλ του καιναν 37 (tou mathousala tou enoch tou iared tou maleleil tou kainan)

37 from Methuselah, from Enoch, from Jared, from Mahalaleel, from Cainan,

37. Which was the son of Mathusala, which was the son of Enoch, which was the son of Jared, which was the son of Maleleel, which was the son of Cainan,

37. der war ein Sohn Methusalahs, der war ein Sohn Henochs, der war ein Sohn Jareds, der war ein Sohn Mahalaleels, der war ein Sohn Kenans,

37. Que fué de Matusalén, que fué de Jenoc, que fué de Jared, que fué de Malaleel, que fué de Cainán,

37 Мафусалов, Енохов, Иаредов, Малелеилов, Каинанов,

38 tämä Enoksen, tämä Seetin, tämä Aadamin, tämä Jumalan.

38 Enoksen, Seetin, Aadamin, Jumalan.

38. Joka oli Enoksen poika, joka oli Setin poika, joka oli Adamin poika, joka oli Jumalan.

38 τοῦ Ἐνώς, τοῦ Σήθ, τοῦ Ἀδάμ, τοῦ Θεοῦ. ( tοȗ Ἐnós, tοȗ Síth, tοȗ Ἀdám, tοȗ Theοȗ. )

του ενως του σηθ του αδαμ του θεου 38 (tou enos tou sith tou adam tou theou)

38 from Enos, from Seth, from Adam, (who was) from God.

38. Which was the son of Enos, which was the son of Seth, which was the son of Adam, which was the son of God.

38. der war ein Sohn des Enos, der war ein Sohn Seths, der war ein Sohn Adams, der war Gottes.

38. Que fué de Henos, que fué de Set, que fué de Adam, que fué de Dios.

38 Еносов, Сифов, Адамов, Божий.