16 luku

Jeesus puhuu väärän huoneenhaltijan oveluudesta ja kehoittaa uskollisuuteen maallisen tavaran käyttämisessä 1 – 13, nuhtelee fariseuksia 14, 15, puhuu lain pysyväisyydestä 16, 17, avioerosta 18 sekä rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta 19 – 31.

1 Ja hän puhui myös opetuslapsilleen: "Oli rikas mies, jolla oli huoneenhaltija, ja hänelle kanneltiin, että tämä hävitti hänen omaisuuttansa.

1 Hän puhui myös opetuslapsilleen: "Oli muuan rikas mies, jolla oli taloudenhoitaja. Hänelle kannettiin, että tämä hävitti hänen omaisuuttaan.

1. Mutta hän sanoi myöskin opetuslapsillensa: oli rikas mies, jolla oli huoneenhaltia, ja hänen edessänsä kannettiin hänen päällensä, että hän oli hukuttanut hänen hyvyytensä.

1. SAnoi hän myös Opetuslapsillens: oli yxi ricas mies jolla oli huonenhaldia ja hänen edesäns cannettin että hän oli hucuttanut hänen hywydens.

1.SAnoi hen mös Opetuslapsille's/ Oli yxi Ricas mies/ iolla oli yxi Honenhaltia/ ia se cannettin henen edesens/ ette hen oli hucuttanut hene' Hywuydens. (Sanoi hän myös opetuslapsillensa/ Oli yksi rikas mies/ jolla oli yksi huoneenhaltija/ ja se kannettiin hänen edessänsä/ että hän oli hukuttanut hänen hywyyttänsä.)

1 Ἔλεγε δὲ καὶ πρὸς τοὺς μαθητάς αὐτοῦ· Ἄνθρωπός τις ἦν πλούσιος, ὃς εἶχεν οἰκονόμον, καὶ οὗτος διεβλήθη αὐτῷ ὡς διασκορπίζων τὰ ὑπάρχοντα αὐτοῦ. ( Ἔlege dè κaὶ prὸs tοὐs mathitás aὐtοȗ: Ἄnthropόs tιs ἶn plοúsιοs, ὃs eἶchen οἰκοnόmοn, κaὶ οὗtοs dιeblíthi aὐtỡ ὁs dιasκοrpίdzon tà ὑpárchοnta aὐtοȗ. )

ελεγεν δε και προς τους μαθητας αυτου ανθρωπος τις ην πλουσιος ος ειχεν οικονομον και ουτος διεβληθη αυτω ως διασκορπιζων τα υπαρχοντα αυτου 1 (elegen de kai pros tous mathitas aftou anthropos tis in plousios os eichen oikonomon kai outos dieblithi afto os diaskorpizon ta uparchonta aftou)

1 Now he also said to his disciples, There was a certain rich man, who had a steward, and he was indicted by him as (one) squandering his possessions.</J>

1. And he said also unto his disciples, There was a certain rich man, which had a steward; and the same was accused unto him that he had wasted his goods.

1. Er aber sprach zu seinen Jüngern: Es war ein reicher Mann, der hatte einen Haushalter; der ward von ihm berüchtigt, als hätte er ihm seine Güter umgebracht.

1. Y DECÍA también a sus discípulos: Había un hombre rico, el cual tenía un mayordomo; y éste fué acusado delante de él, como disipador de sus bienes.

1 Сказал же и к ученикам Своим: один человек был богат и имел управителя, на которого донесенобыло ему, что расточает имение его;

2 Ja hän kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Mitä minä kuulenkaan sinusta? Tee tili huoneenhallituksestasi; sillä sinä et saa enää minun huonettani hallita.'

2 Kutsuttuaan hänet hän sanoi hänelle: 'Mitä kuulenkaan sinusta? Tee tili taloudenhoidostasi, sillä et sinä enää voi hoitaa talouttani.'

2. Ja hän kutsui hänen ja sanoi hänelle: miksi minä sinusta sen kuulen? tee luku hallituksestas; sillä et sinä saa tästedes hallita.

2. Ja hän cudzui hänen ja sanoi hänelle: mixi minä sinusta sen cuulen? tee lucu hallituswirastas: sillä et sinä saa tästedes hallita.

2. Ja hen cutzui hene' ia sanoi henelle/ Mixi mine sen sinusta cwlen? Tee lucu sinu' Hallituswirghastas/ Sille ett sine szaa testedes hallita. (Ja hän kutsui hänen ja sanoi hänelle/ Miksi minä sen sinusta kuulen? Tee luku sinun hallituswirastasi/ Sillä et sinä saa tästedes hallita.)

2 καὶ φωνήσας αὐτὸν εἶπεν αὐτῷ· τί τοῦτο ἀκούω περὶ σοῦ; ἀπόδος τὸν λόγον τῆς οἰκονομίας σου· οὐ γὰρ δύνῃ ἔτι οἰκονομεῖν. ( κaὶ fonísas aὐtὸn eἶpen aὐtỡ: tί tοȗtο ἀκοúo perὶ sοȗ; ἀpόdοs tὸn lόgοn tĩs οἰκοnοmίas sοu: οὐ gàr dúnΐ ἔtι οἰκοnοmeῖn. )

και φωνησας αυτον ειπεν αυτω τι τουτο ακουω περι σου αποδος τον λογον της οικονομιας σου ου γαρ δυνηση ετι οικονομειν 2 (kai fonisas afton eipen afto ti touto akouo peri sou apodos ton logon tis oikonomias sou ou gar dunisi eti oikonomein)

2 And having summoned him, he said to him, What is this that I am hearing concerning you? Give (me) the account of your stewardship; for* you are not still able to be a steward.

2. And he called him, and said unto him, How is it that I hear this of thee? give an account of thy stewardship; for thou mayest be no longer steward.

2. Und er forderte ihn und sprach zu ihm: Wie höre ich das von dir? Tu Rechnung von deinem Haushalten; denn du kannst hinfort nicht Haushalter sein!

2. Y le llamó, y le dijo: ¿Qué es esto que oigo de tí? dá cuenta de tu mayordomía; porque ya no podrás más ser mayordomo.

2 и, призвав его, сказал ему: что это я слышу о тебе? дай отчет в управлении твоем, ибо ты не можешь более управлять.

3 Niin huoneenhaltija sanoi mielessään: 'Mitä minä teen, kun isäntäni ottaa minulta pois huoneenhallituksen? Kaivaa minä en jaksa, kerjuuta häpeän.

3 Niin taloudenhoitaja sanoi itsekseen: 'Mitä teen, koska herrani ottaa minulta taloudenhoidon? Kaivaa en jaksa, kerjuuta häpeän.

3. Niin huoneenhaltia sanoi itsellensä: mitä minä teen, sillä minun herrani ottaa minulta pois hallituksen? en minä voi kaivaa, häpeen minä kerjätä.

3. Nijn huonenhaldia sanoi idzelläns: mitä minä teen? Sillä minun Herran otta minulda pois wiran en minä woi caiwa häpen minä kerjätä.

3. Nin sanoi se Honenhalltia itzellens. Mite mine teen? Sille minun Herran poisotta minulda wirghan/ Em mine woi caiwa/ Häpien mine kieriete. (Niin sanoi se huoneenhaltija itsellensä. Mitä minä teen? Sillä minun Herran pois ottaa minulta wiran/ En minä woi kaiwaa/ Häpeän minä kerjätä.)

3 εἶπε δὲ ἐν ἑαυτῷ ὁ οἰκονόμος· τί ποιήσω, ὅτι ὁ κύριός μου ἀφαιρεῖται τὴν οἰκονομίαν ἀπ’ ἐμοῦ; σκάπτειν οὐκ ἰσχύω, ἐπαιτεῖν αἰσχύνομαι· ( eἶpe dè ẻn ἑautỡ ὁ οἰκοnόmοs: tί pοιíso, ὅtι ὁ κúrιόs mοu ἀfaιreῖtaι tìn οἰκοnοmίan ἀp’ ẻmοȗ; sκápteιn οὐκ ἰschúo, ẻpaιteῖn aἰschúnοmaι: )

ειπεν δε εν εαυτω ο οικονομος τι ποιησω οτι ο κυριος μου αφαιρειται την οικονομιαν απ εμου σκαπτειν ουκ ισχυω επαιτειν αισχυνομαι 3 (eipen de en eafto o oikonomos ti poiiso oti o kurios mou afaireitai tin oikonomian ap emou skaptein ouk ischuo epaitein aischunomai)

3 But the steward said in himself, What should I do, because my lord is taking away the stewardship from me? I am not strong-enough to dig; I am ashamed to beg.</J>

3. Then the steward said within himself, What shall I do? for my lord taketh away from me the stewardship: I cannot dig; to beg I am ashamed.

3. Der Haushalter sprach bei sich selbst: Was soll ich tun? Mein Herr nimmt das Amt von mir; graben kann ich nicht, so schäme ich mich zu betteln.

3. Entónces el mayordomo dijo dentro de sí: ¿Qué haré? que mi señor me quita la mayordomía. Cavar, no puedo: mendigar, tengo vergüenza.

3 Тогда управитель сказал сам в себе: чтомне делать? господин мой отнимает у меня управление домом; копать не могу, просить стыжусь;

4 Minä tiedän, mitä teen, että ottaisivat minut taloihinsa, kun minut pannaan pois huoneenhallituksesta.'

4 Tiedän, mitä teen, jotta ottaisivat minut taloihinsa, kun minut pannaan pois taloudenhoidosta.'

4. Minä tiedän, mitä minä teen, että kuin minä viralta pannaan pois, niin he korjaavat minun huoneesensa.

4. Minä tiedän mitä minä teen: cosca minä wiralda poispannan nijn he corjawat minun heidän huonesens.

4. Mine tiedhe' mite mine teen/ coska mine nyt wirghasta poispannan/ nin he coriauat minun heiden Honesens. (Minä tiedän mitä minä teen/ koska minä nyt wirasta pois pannaan/ niin he korjaawat minun heidän huoneessansa.)

4 ἔγνων τί ποιήσω, ἵνα, ὅταν μετασταθῶ ἐκ τῆς οἰκονομίας, δέξωνταί με εἰς τοὺς οἴκους ἑαυτῶν. ( ἔgnon tί pοιíso, ἵna, ὅtan metastathõ ẻκ tĩs οἰκοnοmίas, déksontaί me eἰs tοὐs οἴκοus ἑautõn. )

εγνων τι ποιησω ινα οταν μετασταθω της οικονομιας δεξωνται με εις τους οικους αυτων 4 (egnon ti poiiso ina otan metastatho tis oikonomias dexontai me eis tous oikous afton)

4 I know what I should do, in order that whenever I am removed (from) the stewardship, they may accept me into their houses.</J>

4. I am resolved what to do, that, when I am put out of the stewardship, they may receive me into their houses.

4. Ich weiß wohl, was ich tun will, wenn ich nun von dem Amt gesetzt werde, daß sie mich in ihre Häuser nehmen.

4. Yo sé lo que haré, para que cuando fuere quitado de la mayordomía, me reciban en sus casas.

4 знаю, что сделать, чтобы приняли меня в домы свои, когда отставлен буду от управления домом.

5 Ja hän kutsui luoksensa jokaisen herransa velallisista ja sanoi ensimmäiselle: 'Paljonko sinä olet velkaa minun herralleni?'

5 Kutsuttuaan luokseen jokaisen herransa velallisista hän sanoi ensimmäiselle: 'Paljonko olet velkaa herralleni?'

5. Ja hän kutsui tykönsä kaikki herransa velvolliset ja sanoi ensimäiselle: kuinka paljo sinä olet minun herralleni velkaa?

5. Ja hän cudzui tygöns caicki Herrans welgolliset ja sanoi ensimäiselle: cuinga paljo sinä olet minun Herralleni welca?

5. Ja hen cutzui tyge's caiki hene' Herrans welgoliset/ ia sanoi ensimeiselle/ Quinga palio sine olet minun Herrani welca? (Ja hän kutsui tykönsä kaikki hänen Herransa welkolliset/ ja sanoi ensimmäiselle/ Kuinka paljon sinä olet minun Herrani welkaa?)

5 καὶ προσκαλεσάμενος ἕνα ἕκαστον τῶν χρεοφειλετῶν τοῦ κυρίου ἔλεγε τῷ πρώτῳ· πόσον ὀφείλεις σὺ τῷ κυρίῳ μου; ( κaὶ prοsκalesámenοs ἕna ἕκastοn tõn chreοfeιletõn tοȗ κurίοu ἔlege tỡ prótǫ: pόsοn ὀfeίleιs sὐ tỡ κurίǫ mοu; )

και προσκαλεσαμενος ενα εκαστον των χρεωφειλετων του κυριου εαυτου ελεγεν τω πρωτω ποσον οφειλεις τω κυριω μου 5 (kai proskalesamenos ena ekaston ton chreofeileton tou kuriou eaftou elegen to proto poson ofeileis to kurio mou)

5 And having called to him each one of his lord’s debtors, he said to the first, How-much do you owe to my lord?</J>

5. So he called every one of his lord's debtors unto him, and said unto the first, How much owest thou unto my lord?

5. Und er rief zu sich alle Schuldner seines Herrn und sprach zu dem ersten: Wie viel bist du meinem Herrn schuldig?

5. Y llamando a cada uno de los deudores de su señor, dijo al primero: ¿Cuánto debes a mi señor?

5 И, призвав должников господина своего, каждого порознь, сказал первому: сколько ты должен господину моему?

6 Tämä sanoi: 'Sata astiaa öljyä'. Niin hän sanoi hänelle: 'Tässä on velkakirjasi, istu ja kirjoita pian viisikymmentä'.

6 Tämä vastasi: 'Sata astiaa öljyä.' Niin hän sanoi hänelle: 'Ota velkakirjasi ja istu ja kirjoita pian viisikymmentä:

6. Mutta se sanoi: sata tynnyriä öljyä. Ja hän sanoi hänelle: ota kirjas ja istu pian, ja kirjoita viisikymmentä.

6. Se sanoi sata tynnyritä Öljyä. Hän sanoi hänelle: Ota kirjas ja istu pian ja kirjoita wijsikymmendä.

6. Nin hen sanoi/ Sata tynnyrite Ölio. Ja hen sanoi henelle/ Ota sinun kirias ia istu pian/ ia kiriota wisikymende. (Niin hän sanoi/ Sata tynnyriä öljyä. Ja hän sanoi hänelle/ Ota sinun kirjasi ja istu pian/ ja kirjoita wiisikymmentä.)

6 ὁ δὲ εἶπεν· ἑκατὸν βάτους ἐλαίου. καὶ εἶπεν αὐτῷ· δέξαι σου τὸ γράμμα καὶ καθίσας ταχέως γράψον πεντήκοντα. ( ὁ dè eἶpen: ἑκatὸn bátοus ẻlaίοu. κaὶ eἶpen aὐtỡ: déksaι sοu tὸ grámma κaὶ κathίsas tachéos grápsοn pentíκοnta. )

ο δε ειπεν εκατον βατους ελαιου και ειπεν αυτω δεξαι σου το γραμμα και καθισας ταχεως γραψον πεντηκοντα 6 (o de eipen ekaton batous elaiou kai eipen afto dexai sou to gramma kai kathisas tacheos grapson pentikonta)

6 Now he said, A hundred eight-gallon-containers of oil. And he said to him, Accept your contract {Greek: writing} and (after) you (have) sat down, quickly write fifty.

6. And he said, An hundred measures of oil. And he said unto him, Take thy bill, and sit down quickly, and write fifty.

6. Er sprach: Hundert Tonnen Öl. Und er sprach zu ihm: Nimm deinen Brief, setze dich und schreib flugs fünfzig.

6. Y él dijo: Cien batos de aceite. Y le dijo: Toma tu obligación, y siéntate presto, y escribe cincuenta.

6 Он сказал: сто мер масла. И сказал ему: возьми твою расписку и садись скорее, напиши: пятьдесят.

7 Sitten hän sanoi toiselle: 'Entä sinä, paljonko sinä olet velkaa?' Tämä sanoi: 'Sata tynnyriä nisuja'. Hän sanoi hänelle: 'Tässä on velkakirjasi, kirjoita kahdeksankymmentä'.

7 Sitten hän sanoi toiselle: 'Entä sinä, paljonko olet velkaa?' Tämä vastasi: 'Sata tynnyriä vehnää.' Hän sanoi hänelle: 'Ota velkakirjasi ja kirjoita kahdeksankymmentä.'

7. Sitte hän sanoi toiselle: kuinka paljon sinä olet velkaa? ja se sanoi: sata puntaa nisuja. Hän sanoi hänelle: ota kirjas ja kirjoita kahdeksankymmentä.

7. Sijtte hän sanoi toiselle paljoco sinä olet welca? Hän sanoi: sata punda nisuja. Hän sanoi hänelle: ota kirjas ja kirjoita cahdexankymmendä.

7. Sijtte hen toiselle sanoi/ Palioco sine olet welca? Hen sanoi/ Sata punda Nisuija. Ja hen sanoi henelle/ Ota sinun kirias/ ia kirioita cadhexankymende. (Sitten hän toiselle sanoi/ Paljonko sinä olet welkaa? Hän sanoi/ Sata puntaa nisuja. Ja hän sanoi hänelle/ Ota sinun kirjasi/ ja kirjoita kahdeksankymmentä.)

7 ἔπειτα ἑτέρῳ εἶπε· σὺ δὲ πόσον ὀφείλεις; ὁ δὲ εἶπεν ἑκατὸν κόρους σίτου. καὶ λέγει αὐτῷ· δέξαι σου τὸ γράμμα καὶ γράψον ὀγδοήκοντα. ( ἔpeιta ἑtérǫ eἶpe: sὐ dè pόsοn ὀfeίleιs; ὁ dè eἶpen ἑκatὸn κόrοus sίtοu. κaὶ légeι aὐtỡ: déksaι sοu tὸ grámma κaὶ grápsοn ὀgdοíκοnta. )

επειτα ετερω ειπεν συ δε ποσον οφειλεις ο δε ειπεν εκατον κορους σιτου και λεγει αυτω δεξαι σου το γραμμα και γραψον ογδοηκοντα 7 (epeita etero eipen su de poson ofeileis o de eipen ekaton korous sitou kai legei afto dexai sou to gramma kai grapson ogdoikonta)

7 Thereafter, he said to a different (one), and how-much do you owe? Now he said, A hundred twelve-bushel-containers of grain. And he says to him, Accept your contract {Greek: writing} and write eighty.</J>

7. Then said he to another, And how much owest thou? And he said, An hundred measures of wheat. And he said unto him, Take thy bill, and write fourscore.

7. Darnach sprach er zu dem andern: Du aber, wie viel bist du schuldig? Er sprach: Hundert Malter Weizen. Und er sprach zu ihm: Nimm deinen Brief und schreib achtzig.

7. Después dijo a otro: ¿Y tú, cuánto debes? Y él dijo: Cien coros de trigo. Y él le dijo: Toma tu obligación, y escribe ochenta.

7 Потом другому сказал: а ты сколько должен? Он отвечал: сто мер пшеницы. И сказал ему: возьмитвою расписку и напиши: восемьдесят.

8 Ja herra kehui väärää huoneenhaltijaa siitä, että hän oli menetellyt ovelasti. Sillä tämän maailman lapset ovat omaa sukukuntaansa kohtaan ovelampia kuin valkeuden lapset.

8 Mutta herra kehui väärää taloudenhoitajaa, että tämä oli menetellyt viisaasti. Sillä tämän maailmanajan lapset ovat omaa sukukuntaansa kohtaan viisaampia kuin valon lapset.

8. Ja herra kiitti väärää huoneenhaltiata, että hän toimellisesti teki; sillä tämän maailman lapset ovat toimellisemmat kuin valkeuden lapset heidän sukukunnassansa.

8. Ja Herra kijtti sitä wäärä huonenhaldiata että hän toimellisest teki: sillä tämän mailman lapset owat toimellisemmat cuin walkeuden lapset heidän sugusans.

8. Ja se HERRA kijtti site wäre Honenhaltia ette hen toimelisest teki/ Sille ette temen Mailman Lapset ouat toimelisemat quin walkeudhen Lapset heiden Sughusans. (Ja se HERRA kiitti sitä wäärää huoneenhaltijaa että hän toimellisesti teki/ Sillä että tämän maailman lapset owat toimellisemmat kuin walkeuden lapset heidän suwussansa.)

8 καὶ ἐπῄνεσεν ὁ κύριος τὸν οἰκονόμον τῆς ἀδικίας, ὅτι φρονίμως ἐποίησεν· ὅτι οἱ υἱοὶ τοῦ αἰῶνος τούτου φρονιμώτεροι ὑπὲρ τοὺς υἱοὺς τοῦ φωτὸς εἰς τὴν γενεὰν τὴν ἑαυτῶν εἰσι. ( κaὶ ẻpįnesen ὁ κúrιοs tὸn οἰκοnόmοn tĩs ἀdικίas, ὅtι frοnίmos ẻpοίisen: ὅtι οἱ uἱοὶ tοȗ aἰõnοs tοútοu frοnιmóterοι ὑpèr tοὐs uἱοὐs tοȗ fotὸs eἰs tìn geneàn tìn ἑautõn eἰsι. )

και επηνεσεν ο κυριος τον οικονομον της αδικιας οτι φρονιμως εποιησεν οτι οι υιοι του αιωνος τουτου φρονιμωτεροι υπερ τους υιους του φωτος εις την γενεαν {VAR: την } εαυτων εισιν 8 (kai epinesen o kurios ton oikonomon tis adikias oti fronimos epoiisen oti oi uioi tou aionos toutou fronimoteroi uper tous uious tou fotos eis tin genean {VAR: tin } eafton eisin)

8 And his lord praised the steward of unrighteousness because he did prudently, because the sons of this world are more prudent to their own generation; (even) beyond the sons of the light.

8. And the lord commended the unjust steward, because he had done wisely: for the children of this world are in their generation wiser than the children of light.

8. Und der HERR lobte den ungerechten Haushalter, daß er klüglich gehandelt hatte; denn die Kinder dieser Welt sind klüger als die Kinder des Lichtes in ihrem Geschlecht.

8. Y alabó el señor al mayordomo malo, por haber hecho prudentemente; porque los hijos de este siglo más prudentes son en su generación que los hijos de luz.

8 И похвалил господин управителя неверного, что догадливо поступил; ибо сыны века сего догадливее сынов света всвоем роде.

9 Ja minä sanon teille: tehkää itsellenne ystäviä väärällä mammonalla, että he, kun se loppuu, ottaisivat teidät iäisiin majoihin.

9 Minäkin sanon teille: tehkää itsellenne ystäviä *petollisella rikkaudella*, että kun te kuolette, he ottaisivat teidät iäisiin majoihin.

9. Ja minä myös sanon teille: tehkäät teillenne ystäviä väärästä mammonasta, että kuin te tarvitsette, niin he korjaavat teitä ijankaikkisiin majoihin.

9. Ja minä myös sanon teille: tehkät teillen ystäwitä wäärästä Mammonasta että cosca te tarwidzetta nijn he corjawat teitä ijancaickisijn majoihin.

9. Ja mine mös sanon teille/ Tehcket teille Ysteuite sijte * wärest Mammonast/ Senpäle ette costa te taruitzet/ nin he coriauat teite ijancaikisin Maiohin. (Ja minä myös sanon teille/ Tehkäät teille ystäwiä siitä wäärästä mammonasta/ Sen päälle että koska te tarwitset/ niin he korjaawat teitä iankaikkisiin majoihin.)

9 κἀγὼ ὑμῖν λέγω· ποιήσατε ἑαυτοῖς φίλους ἐκ τοῦ μαμωνᾶ τῆς ἀδικίας, ἵνα, ὅταν ἐκλίπητε, δέξωνται ὑμᾶς εἰς τὰς αἰωνίους σκηνάς. ( κἀgὸ ὑmῖn légo: pοιísate ἑautοῖs fίlοus ẻκ tοȗ mamonã tĩs ἀdικίas, ἵna, ὅtan ẻκlίpite, déksontaι ὑmãs eἰs tàs aἰonίοus sκinás. )

καγω υμιν λεγω ποιησατε εαυτοις φιλους εκ του μαμωνα της αδικιας ινα οταν εκλιπητε δεξωνται υμας εις τας αιωνιους σκηνας 9 (kago umin lego poiisate eaftois filous ek tou mamona tis adikias ina otan eklipite dexontai umas eis tas aionious skinas)

9 And I say to you°, Make*° friends for yourselves out of the money of unrighteousness; in order that, whenever it fails, they may accept you° into the everlasting tabernacles.</J>

9. And I say unto you, Make to yourselves friends of the mammon of unrighteousness; that, when ye fail, they may receive you into everlasting habitations.

9. Und ich sage euch auch: Machet euch Freunde mit dem ungerechten Mammon, auf daß, wenn ihr nun darbet, sie euch aufnehmen in die ewigen Hütten.

9. Y yo os digo: Hacéos amigos de las riquezas de maldad, para que cuando faltareis, os reciban en las moradas eternas.

9 И Я говорю вам: приобретайте себе друзей богатством неправедным, чтобы они, когда обнищаете, приняли вас в вечные обители.

10 Joka vähimmässä on uskollinen, on paljossakin uskollinen, ja joka vähimmässä on väärä, on paljossakin väärä.

10 Joka on vähimmässä uskollinen, on paljossakin uskollinen, ja joka on vähimmässä väärä on paljossakin väärä.

10. Joka vähemmässä on uskollinen, se on myös paljossa uskollinen, ja joka vähemmässä on väärä, se on myös paljossa petollinen.

10. Joca wähemmäs on uscollinen hän on myös paljos uscollinen ja joca wähemmäs on wäärä se myös paljos on petollinen.

10. Joca wehimes on wskolinen/ hen mös palios on wskolinen/ Ja ioca wehimes wärä ombi/ se mös palios on wärä. (Joka wähimmässä on uskollinen/ hän myös paljossa on uskollinen/ Ja joka wähimmässä wäärä ompi/ se myös paljossa on wäärä.)

10 ὁ πιστὸς ἐν ἐλαχίστῳ καὶ ἐν πολλῷ πιστός ἐστι, καὶ ὁ ἐν ἐλαχίστῳ ἄδικος καὶ ἐν πολλῷ ἄδικός ἐστιν. ( ὁ pιstὸs ẻn ẻlachίstǫ κaὶ ẻn pοllỡ pιstόs ẻstι, κaὶ ὁ ẻn ẻlachίstǫ ἄdικοs κaὶ ẻn pοllỡ ἄdικόs ẻstιn. )

ο πιστος εν ελαχιστω και εν πολλω πιστος εστιν και ο εν ελαχιστω αδικος και εν πολλω αδικος εστιν 10 (o pistos en elachisto kai en pollo pistos estin kai o en elachisto adikos kai en pollo adikos estin)

10 The faithful in (the) least (matters) is also faithful in much, and the unrighteous in (the) least (matters) is also unrighteous in much.</J>

10. He that is faithful in that which is least is faithful also in much: and he that is unjust in the least is unjust also in much.

10. Wer im geringsten treu ist, der ist auch im Großen treu; und wer im Geringsten unrecht ist, der ist auch im Großen unrecht.

10. El que es fiel en lo muy poco, también en lo más es fiel; y el que en lo muy poco es injusto, también en lo más es injusto.

10 Верный в малом и во многом верен, а неверный в малом неверен и во многом.

11 Jos siis ette ole olleet uskolliset väärässä mammonassa, kuka teille uskoo sitä, mikä oikeata on?

11 Jos ette siis ole olleet uskolliset *petollisen rikkauden hoidossa*, kuka teille uskoo oikeaa?

11. Jollette siis ole olleet uskolliset väärässä mammonassa, kuka teille sitä uskoo, mikä oikia on?

11. Jollet te sijs ollet uscolliset sijnä wääräs Mammonas cuca teille sitä usco cuin totinen on?

11. Jollei te sis olluet wskoliset sijne wäres Mammonas/ cuca teille site wskopi quin totinen on? (Jollei te siis olleet uskolliset siinä wäärässä mammonassa/ kuka teille sitä uskoopi kuin totinen on?)

11 εἰ οὖν ἐν τῷ ἀδίκῳ μαμωνᾷ πιστοὶ οὐκ ἐγένεσθε, τὸ ἀληθινὸν τίς ὑμῖν πιστεύσει; ( eἰ οȗn ẻn tỡ ἀdίκǫ mamonᾷ pιstοὶ οὐκ ẻgénesthe, tὸ ἀlithιnὸn tίs ὑmῖn pιsteúseι; )

ει ουν εν τω αδικω μαμωνα πιστοι ουκ εγενεσθε το αληθινον τις υμιν πιστευσει 11 (ei oun en to adiko mamona pistoi ouk egenesthe to alithinon tis umin pistefsei)

11 Therefore, if you° did not become faithful in the unrighteous money, who will be entrusting the true (riches) to you°?</J>

11. If therefore ye have not been faithful in the unrighteous mammon, who will commit to your trust the true riches?

11. So ihr nun in dem ungerechten Mammon nicht treu seid, wer will euch das Wahrhaftige vertrauen?

11. Pues si en las malas riquezas no fuisteis fieles, ¿lo que es verdadero, quién os lo confiará?

11 Итак, если вы в неправедном богатстве не были верны,кто поверит вам истинное?

12 Ja jos ette ole olleet uskolliset siinä, mikä on toisen omaa, kuka teille antaa sitä, mikä teidän omaanne on?

12 Ja ellette toisen oman suhteen ole olleet uskolliset, kuka teille antaa teidän omaanne?

12. Ja ellette ole olleet toisen omassa uskolliset, kuka teille antaa sen, mikä teidän omanne on?

12. Ja ellet te ole toisen omas uscolliset cuca teille anda sen cuin teidän oman on?

12. Ja ellei te ole wieralises wskoliset/ cuca teille sen andapi quin teiden oman on? (Ja ellei te ole wieraallisessa uskolliset/ kuka teille sen antaapi kuin teidän oman on?)

12 καὶ εἰ ἐν τῷ ἀλλοτρίῳ πιστοὶ οὐκ ἐγένεσθε, τὸ ὑμέτερον τίς ὑμῖν δώσει; ( κaὶ eἰ ẻn tỡ ἀllοtrίǫ pιstοὶ οὐκ ẻgénesthe, tὸ ὑméterοn tίs ὑmῖn dóseι; )

και ει εν τω αλλοτριω πιστοι ουκ εγενεσθε το υμετερον τις υμιν δωσει 12 (kai ei en to allotrio pistoi ouk egenesthe to umeteron tis umin dosei)

12 And if you° did not become faithful in what is another’s, who will be giving you° what is yours°?</J>

12. And if ye have not been faithful in that which is another man's, who shall give you that which is your own?

12. Und so ihr in dem Fremden nicht treu seid, wer wird euch geben, was euer ist?

12. Y si en lo ajeno no fuisteis fieles, ¿lo que es vuestro, quién os lo dará?

12 И если в чужом не были верны, кто даст вам ваше?

13 Ei kukaan palvelija voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa."

13 Kukaan palvelija ei voi palvella kahta herraa. Sillä hän joko vihaa toista ja rakastaa toista tai liittyy toiseen ja halveksii toista. Ette voi palvella Jumalaa ja rikkautta*."

13. Ei yksikään palvelia taida kahta herraa palvella; sillä taikka hän yhtä vihaa ja toista rakastaa, eli yhdessä hän kiinni riippuu ja toisen katsoo ylön. Ette taida palvella Jumalaa ja mammonaa.

13. Ei yxikän palwelia taida cahta Herra palwella sillä taicka hän yhtä wiha ja toista racasta eli yhdes hän kijnnirippu ja toisen ylöncadzo. Et te taida palwella Jumalata ja Mammonat.

13. Eikengen Paluelia taidha cachta Herra paluella/ Sille taicka hen ychte wihapi/ ia toista racastapi/ Eli hen yhdes kijnirippu/ ia toista ylencatzo. Ette te taidha Jumalata paluella ia mammon. (Ei kenkään palwelija taida kahta herraa palwella/ Sillä taikka hän yhtä wihaapi/ ja toista rakastaapi/ Eli hän yhdessä kiinni riippuu/ ja toista ylen katsoo. Ette te taida Jumalata palwella ja mammonaa.)

13 Οὐδεὶς οἰκέτης δύναται δυσὶ κυρίοις δουλεύειν· ἢ γὰρ τὸν ἕνα μισήσει καὶ τὸν ἕτερον ἀγαπήσει, ἢ ἑνὸς ἀνθέξεται καὶ τοῦ ἑτέρου καταφρονήσει. οὐ δύνασθε Θεῷ δουλεύειν καὶ μαμωνᾷ. ( Οὐdeὶs οἰκétis dúnataι dusὶ κurίοιs dοuleúeιn: ἲ gàr tὸn ἕna mιsíseι κaὶ tὸn ἕterοn ἀgapíseι, ἲ ἑnὸs ἀnthéksetaι κaὶ tοȗ ἑtérοu κatafrοníseι. οὐ dúnasthe Theỡ dοuleúeιn κaὶ mamonᾷ. )

ουδεις οικετης δυναται δυσι κυριοις δουλευειν η γαρ τον ενα μισησει και τον ετερον αγαπησει η ενος ανθεξεται και του ετερου καταφρονησει ου δυνασθε θεω δουλευειν και μαμωνα 13 (oudeis oiketis dunatai dusi kuriois doulebein i gar ton ena misisei kai ton eteron agapisei i enos anthexetai kai tou eterou katafronisei ou dunasthe theo doulebein kai mamona)

13 No domestic (servant) is able to serve* two lords; for* either he will hate the one and love* the other; for* either he will hold to one and despise the other. You° are not able to serve* God and money.</J>

13. No servant can serve two masters: for either he will hate the one, and love the other; or else he will hold to the one, and despise the other. Ye cannot serve God and mammon.

13. Kein Knecht kann zwei Herren dienen: entweder er wird den einen hassen und den andern lieben, oder er wird dem einen anhangen und den andern verachten. Ihr könnt nicht Gott samt dem Mammon dienen.

13. Ningún siervo puede servir a dos señores; porque, o aborrecerá al uno, y amará al otro, o se allegará al uno, y menospreciará al otro. No podéis servir a Dios, y a las riquezas.

13 Никакой слуга не может служить двум господам, ибоили одного будет ненавидеть, а другого любить, или одному станет усердствовать, а о другомнерадеть. Не можете служить Богу и маммоне.

14 Tämän kaiken kuulivat fariseukset, jotka olivat rahanahneita, ja he ivasivat häntä.

14 Tämän kaiken kuulivat (myös) fariseukset, jotka olivat rahanahneita, ja he ivasivat Häntä.

14. Mutta kaikki nämät kuulivat nekin Pharisealaiset, jotka ahneet olivat, ja pilkkasivat häntä.

14. CAicki nämät cuulit nekin Phariseuxet jotca ahnet olit ja nauroit händä.

14. Caiki nämet cwlit mös Phariseuset iotca ahnet olit/ ia nauroit hende. (Kaikki nämät kuulit myös phariseukset jotka ahneet olit/ ja nauroit häntä.)

14 Ἤκουον δὲ ταῦτα πάντα οἱ Φαρισαῖοι φιλάργυροι ὑπάρχοντες, καὶ ἐξεμυκτήριζον αὐτόν. ( Ἤκοuοn dè taȗta pánta οἱ Farιsaῖοι fιlárgurοι ὑpárchοntes, κaὶ ẻksemuκtírιdzοn aὐtόn. )

ηκουον δε ταυτα παντα και οι φαρισαιοι φιλαργυροι υπαρχοντες και εξεμυκτηριζον αυτον 14 (ikouon de tafta panta kai oi farisaioi filarguroi uparchontes kai exemuktirizon afton)

14 Now the Pharisees, who are* money-lovers, were also hearing all these things, and they were ridiculing him.

14. And the Pharisees also, who were covetous, heard all these things: and they derided him.

14. Das alles hörten die Pharisäer auch, und waren geizig, und spotteten sein.

14. Y oían también los Fariseos todas estas cosas, los cuales eran avaros; y burlaban de él.

14 Слышали все это и фарисеи, которые были сребролюбивы, и они смеялись над Ним.

15 Ja hän sanoi heille: "Te juuri olette ne, jotka teette itsenne vanhurskaiksi ihmisten edessä, mutta Jumala tuntee teidän sydämenne; sillä mikä ihmisten kesken on korkeata, se on Jumalan edessä kauhistus.

15 Niin Hän sanoi heille: "Te olette niitä, jotka tekevät itsensä vanhurskaiksi ihmisten edessä, mutta Jumala tuntee sydämenne. Sillä mikä ihmisten kesken on korkeaa, se on Jumalan edessä kauhistus.

15. Ja hän sanoi heille: te olette ne, jotka itsenne hurskaiksi teette ihmisten edessä; mutta Jumala tuntee teidän sydämenne; sillä se mikä ihmisille on korkia, se on Jumalan edessä kauhistus.

15. Ja hän sanoi heille: te oletta ne jotca idzen hurscaxi teette ihmisten edes mutta Jumala tunde teidän sydämen: sillä se cuin ihmisille on corkia se on Jumalalle cauhistus.

15. Ja hen sanoi heille/ Te oletta ne iotca itzen hurskaxi teette Inhimisten edes/ mutta Jumala tundepi teiden sydhemenne/ Sille ette mite corckia on Inhimisten edes/ se ombi cauhistos Jumalan edes. (Ja hän sanoi heille/ Te olette ne jotka itsenne hurskaaksi teette ihmisten edessä/ mutta Jumala tunteepi teidän sydämenne/ Sillä että mitä korkea on ihmisten edessä/ se ompi kauhistus Jumalan edessä.)

15 καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Ὑμεῖς ἐστε οἱ δικαιοῦντες ἑαυτοὺς ἐνώπιον τῶν ἀνθρώπων, ὁ δὲ Θεὸς γινώσκει τὰς καρδίας ὑμῶν· ὅτι τὸ ἐν ἀνθρώποις ὑψηλὸν βδέλυγμα ἐνώπιον τοῦ Θεοῦ. ( κaὶ eἶpen aὐtοῖs: Ὑmeῖs ẻste οἱ dικaιοȗntes ἑautοὐs ẻnópιοn tõn ἀnthrópon, ὁ dè Theὸs gιnósκeι tàs κardίas ὑmõn: ὅtι tὸ ẻn ἀnthrópοιs ὑpsilὸn bdélugma ẻnópιοn tοȗ Theοȗ. )

και ειπεν αυτοις υμεις εστε οι δικαιουντες εαυτους ενωπιον των ανθρωπων ο δε θεος γινωσκει τας καρδιας υμων οτι το εν ανθρωποις υψηλον βδελυγμα ενωπιον του θεου εστιν 15 (kai eipen aftois umeis este oi dikaiountes eaftous enopion ton anthropon o de theos ginoskei tas kardias umon oti to en anthropois upsilon bdelugma enopion tou theou estin)

15 And he said to them, You° are those who are making yourselves righteous in the sight of men, but God knows your° hearts, because what is exalted among men (is) an abomination in God’s sight.</J>

15. And he said unto them, Ye are they which justify yourselves before men; but God knoweth your hearts: for that which is highly esteemed among men is abomination in the sight of God.

15. Und er sprach zu ihnen: Ihr seid's, die ihr euch selbst rechtfertigt vor den Menschen; aber Gott kennt eure Herzen; denn was hoch ist unter den Menschen, das ist ein Greuel vor Gott.

15. Y les dijo: Vosotros sois los que os justificais a vosotros mismos delante de los hombres; mas Dios conoce vuestros corazones; porque lo que los hombres tienen en alto aprecio, delante de Dios es abominación.

15 Он сказал им: вы выказываете себя праведниками пред людьми, но Бог знает сердца ваши, ибо чтовысоко у людей, то мерзость пред Богом.

16 Laki ja profeetat olivat Johannekseen asti; siitä lähtien julistetaan Jumalan valtakuntaa, ja jokainen tunkeutuu sinne väkisin.

16 Laki ja profeetat olivat Johannekseen asti. Siitä lähtien julistetaan ilosanomaa Jumalan valtakunnasta, ja jokainen tunkeutuu sinne väkisin.

16. Laki ja prophetat ovat Johannekseen asti, ja siitä ajasta ilmoitetaan Jumalan valtakunta, ja jokainen siihen itseänsä väellä tunkee.

16. Laki ja Prophetat ennustit Johannexen asti ja sijtä ajasta on ilmoitettu Jumalan waldacunda Evangeliumin cautta ja jocainen sijhen idziäns wäellä tunge.

16. Laki ia Prophetat noidhuit Johannesen asti/ ia sijte aijasta ilmoitetan Jumalan Waldakunda Euangeliumin cautta/ ia iocainen sihen siselle wäelle tunge. (Laki ja prophetat noiduit Johannekseen asti/ ja siitä ajasta ilmoitetaan Jumalan waltakunta ewankeliumin kautta/ ja jokainen siihen sisälle wäellä tunkee.)

16 Ὁ νόμος καὶ οἱ προφῆται ἕως Ἰωάννου· ἀπὸ τότε ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ εὐαγγελίζεται καὶ πᾶς εἰς αὐτὴν βιάζεται. ( Ὁ nόmοs κaὶ οἱ prοfĩtaι ἕos Ἰoánnοu: ἀpὸ tόte ἱ basιleίa tοȗ Theοȗ eὐaggelίdzetaι κaὶ pãs eἰs aὐtìn bιádzetaι. )

ο νομος και οι προφηται εως ιωαννου απο τοτε η βασιλεια του θεου ευαγγελιζεται και πας εις αυτην βιαζεται 16 (o nomos kai oi profitai eos ioannou apo tote i basileia tou theou ebangelizetai kai pas eis aftin biazetai)

16 The law and the prophets (were) until John; from then the good-news of the kingdom of God is proclaimed, and everyone violently-enters into it.</J>

16. The law and the prophets were until John: since that time the kingdom of God is preached, and every man presseth into it.

16. Das Gesetz und die Propheten weissagen bis auf Johannes; und von der Zeit wird das Reich Gottes durchs Evangelium gepredigt, und jedermann dringt mit Gewalt hinein.

16. La ley y los profetas fueron hasta Juan: desde entónces el reino de Dios es anunciado, y todos hacen fuerza contra él.

16 Закон и пророки до Иоанна; с сего времени Царствие Божие благовествуется, и всякий усилием входит в него.

17 Mutta ennemmin taivas ja maa katoavat, kuin yksikään lain piirto häviää.

17 Mutta helpompi on taivaan ja maan hukkua kuin yhdenkään piirron laista hävitä.

17. Pikemmin taivas ja maa hukkuu, kuin rahtukaan laista putoo.

17. Pikemmin Taiwas ja maa hucku cuin rahtucan Laista.

17. Pikemin Taiuas ia maa huckupi/ quin yxi rachtu Laista langesis. (Pikemmin taiwas ja maa hukkuupi/ kuin yksi rahtu laista lankeisisi.)

17 εὐκοπώτερον δέ ἐστι τὸν οὐρανὸν καὶ τὴν γῆν παρελθεῖν ἢ τοῦ νόμου μίαν κεραίαν πεσεῖν. ( eὐκοpóterοn dé ẻstι tὸn οὐranὸn κaὶ tìn gĩn pareltheῖn ἲ tοȗ nόmοu mίan κeraίan peseῖn. )

ευκοπωτερον δε εστιν τον ουρανον και την γην παρελθειν η του νομου μιαν κεραιαν πεσειν 17 (efkopoteron de estin ton ouranon kai tin gin parelthein i tou nomou mian keraian pesein)

17 But it is easier (for) the heaven and the earth to pass away, than (for) one serif of the law to fall short.</J>

17. And it is easier for heaven and earth to pass, than one tittle of the law to fail.

17. Es ist aber leichter, daß Himmel und Erde vergehen, denn daß ein Tüttel am Gesetz falle.

17. Empero más fácil cosa es pasar el cielo y la tierra, que caer una tilde de la ley.

17 Но скорее небо и земля прейдут, нежели одна черта из закона пропадет.

18 Jokainen, joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, tekee huorin; ja joka nai miehensä hylkäämän, tekee huorin.

18 Jokainen, joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, tekee aviorikoksen, ja (jokainen) joka nai miehensä hylkäämän, tekee aviorikoksen.

18. Joka emäntänsä hylkää ja nai toisen, hän tekee huorin, ja joka sen mieheltä hyljätyn nai, hän tekee huorin.

18. Joca emändäns hyljä ja nai toisen hän teke huorin: ja joca sen mieheldä hyljätyn nai hän teke myös huorin.

18. Joca henen Emenens ylenanda/ ia toisen naipi/ hen tekepi Hoorin. Ja ioca sen Miehelde hylietyn naipi/ hen tekepi mös Hoorin. (Joka hänen emäntänsä ylen antaa/ ja toisen naipi/ hän tekeepi huorin. Ja joka sen mieheltä hyljätyn naipi/ hän tekeepi myös huorin.)

18 Πᾶς ὁ ἀπολύων τὴν γυναῖκα αὐτοῦ καὶ γαμῶν ἑτέραν μοιχεύει, καὶ πᾶς ὁ ἀπολελυμένην ἀπὸ ἀνδρὸς γαμῶν μοιχεύει. ( Pãs ὁ ἀpοlúon tìn gunaῖκa aὐtοȗ κaὶ gamõn ἑtéran mοιcheúeι, κaὶ pãs ὁ ἀpοleluménin ἀpὸ ἀndrὸs gamõn mοιcheúeι. )

πας ο απολυων την γυναικα αυτου και γαμων ετεραν μοιχευει και πας ο απολελυμενην απο ανδρος γαμων μοιχευει 18 (pas o apoluon tin gunaika aftou kai gamon eteran moichebei kai pas o apolelumenin apo andros gamon moichebei)

18 Everyone who divorces his wife and marries a different (one) is committing adultery, and everyone who marries her who has been divorced from a husband, is committing adultery. {Mat 5:32, 19:9}

18. Whosoever putteth away his wife, and marrieth another, committeth adultery: and whosoever marrieth her that is put away from her husband committeth adultery.

18. Wer sich scheidet von seinem Weibe und freit eine andere, der bricht die Ehe; und wer die von dem Manne Geschiedene freit, der bricht auch die Ehe.

18. Cualquiera que despide a su mujer, y se casa con otra, adultera; y el que se casa con la despedida del marido, adultera.

18 Всякий, разводящийся с женою своею и женящийся на другой, прелюбодействует, и всякий, женящийся на разведенной с мужем, прелюбодействует.

19 Oli rikas mies, joka pukeutui purppuraan ja hienoihin pellavavaatteisiin ja eli joka päivä ilossa loisteliaasti.

19 Oli muuan rikas mies. Hän pukeutui purppuraan ja hienoihin pellavavaatteisiin iloitellen joka päivä loisteliaasti.

19. Oli yksi rikas mies, joka vaatetti itsensä purpuralla ja kalliilla liinavaatteilla, ja eli joka päivä ilossa herkullisesti.

19. NIjn oli ricas mies joca puetettin Purpuralla ja calleilla lijnawaatteilla ja eli jocapäiwä ilos hercullisest.

19. Nin oli yxi Ricas mies/ ioca pughetettin purpuralla ia Callilla Lina waatteil/ ia eli iocapeiue herculisest. (Niin oli yksi rikas mies/ joka puetettiin purppuralla ja kalliilla liinawaatteilla/ ja eli jokapäiwä herkullisesti.)

19 Ἄνθρωπος δέ τις ἦν πλούσιος, καὶ ἐνεδιδύσκετο πορφύραν καὶ βύσσον εὐφραινόμενος καθ’ ἡμέραν λαμπρῶς. ( Ἄnthropοs dé tιs ἶn plοúsιοs, κaὶ ẻnedιdúsκetο pοrfúran κaὶ bússοn eὐfraιnόmenοs κath’ ἱméran lamprõs. )

ανθρωπος δε τις ην πλουσιος και ενεδιδυσκετο πορφυραν και βυσσον ευφραινομενος καθ ημεραν λαμπρως 19 (anthropos de tis in plousios kai enedidusketo porfuran kai busson effrainomenos kath imeran lampros)

19 Now there was a certain rich man and he was clothing himself in purple and fine-linen, having been radiantly joyous daily.</J>

19. There was a certain rich man, which was clothed in purple and fine linen, and fared sumptuously every day:

19. Es war aber ein reicher Mann, der kleidete sich mit Purpur und köstlicher Leinwand und lebte alle Tage herrlich und in Freuden.

19. Y había un hombre rico, que se vestía de púrpura y de lino fino, y hacía cada día banquete espléndidamente.

19 Некоторый человек был богат, одевался в порфиру ивиссон и каждый день пиршествовал блистательно.

20 Mutta eräs köyhä, nimeltä Lasarus, makasi hänen ovensa edessä täynnä paiseita

20 Ja eräs köyhä mies nimeltä Lasarus, joka täynnä paiseita makasi hänen ovensa edessä.'

20. Oli myös kerjääjä, nimeltä Latsarus, joka makasi hänen ovensa edessä täynnänsä paisumia,

20. Oli myös kerjäjä nimeldä Lazarus joca macais hänen porttins edes täynäns paisumita:

20. Nin oli mös yxi Kierijeie nimelde Lazarus/ ioca makasi henen portins edes teunens Paiseita/ (Niin oli myös yksi kerjääjä nimeltä Lazarus/ joka makasi hänen porttinsa edes täynnänsä paiseita/)

20 πτωχὸς δέ τις ἦν ὀνόματι Λάζαρος, ὃς ἐβέβλητο πρὸς τὸν πυλῶνα αὐτοῦ ἡλκωμένος ( ptochὸs dé tιs ἶn ὀnόmatι Ládzarοs, ὃs ẻbéblitο prὸs tὸn pulõna aὐtοȗ ἱlκoménοs )

πτωχος δε τις ην ονοματι λαζαρος ος εβεβλητο προς τον πυλωνα αυτου ηλκωμενος 20 (ptochos de tis in onomati lazaros os ebeblito pros ton pulona aftou ilkomenos)

20 Now there was a certain poor (man,) Lazarus by name, who had been put before his gate, having been full of sores,</J>

20. And there was a certain beggar named Lazarus, which was laid at his gate, full of sores,

20. Es war aber ein armer Mann mit Namen Lazarus, der lag vor seiner Tür voller Schwären

20. Había también un mendigo llamado Lázaro, el cual estaba echado a la puerta de él, lleno de llagas,

20 Был также некоторый нищий, именем Лазарь, который лежал у ворот его в струпьях

21 ja halusi ravita itseään niillä muruilla, jotka putosivat rikkaan pöydältä. Ja koiratkin tulivat ja nuolivat hänen paiseitansa.

21 Hän halusi ravita itseään niillä muruilla, jotka rikkaan pöydältä putosivat. Koiratkin tulivat nuolemaan hänen paiseitaan.

21. Ja pyysi ravittaa niistä muruista, jotka rikkaan pöydältä putosivat; mutta koirat myös tulivat ja nuolivat hänen paisumansa.

21. Ja pyysi rawita nijstä muruista jotca rickan pöydäldä putoisit. Mutta coirat tulit ja nuolit hänen paisumans.

21. ia pysi rauitta nijste muruista iotca langesit sen Rickan peudelde. Mutta quitengin tulit coirat/ ia nolit henen paiseinsa. (ja pyysi rawittaa niistä muruista jotka lankesit sen rikkaan pöydältä. Mutta kuitenkin tulit koirat/ ja nuolit hänen paiseensa.)

21 καὶ ἐπιθυμῶν χορτασθῆναι ἀπὸ τῶν ψιχίων τῶν πιπτόντων ἀπὸ τῆς τραπέζης τοῦ πλουσίου· ἀλλὰ καὶ οἱ κύνες ἐρχόμενοι ἐπέλειχον τὰ ἕλκη αὐτοῦ. ( κaὶ ẻpιthumõn chοrtasthĩnaι ἀpὸ tõn psιchίon tõn pιptόnton ἀpὸ tĩs trapédzis tοȗ plοusίοu: ἀllà κaὶ οἱ κúnes ẻrchόmenοι ẻpéleιchοn tà ἕlκi aὐtοȗ. )

και επιθυμων χορτασθηναι απο των ψιχιων των πιπτοντων απο της τραπεζης του πλουσιου αλλα και οι κυνες ερχομενοι απελειχον τα ελκη αυτου 21 (kai epithumon chortasthinai apo ton psichion ton piptonton apo tis trapezis tou plousiou alla kai oi kunes erchomenoi apeleichon ta elki aftou)

21 and desiring to be fully-fed from the falling crumbs of the rich man’s table. But even the dogs, coming (to him), were licking his sores.</J>

21. And desiring to be fed with the crumbs which fell from the rich man's table: moreover the dogs came and licked his sores.

21. und begehrte sich zu sättigen von den Brosamen, die von des Reichen Tische fielen; doch kamen die Hunde und leckten ihm seine Schwären.

21. Y deseando hartarse de las migajas que caían de la mesa del rico; y aun los perros venían, y le lamían las llagas.

21 и желал напитаться крошками, падающими со стола богача, и псы, приходя, лизали струпья его.

22 Niin tapahtui, että köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Aabrahamin helmaan. Ja rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin.

22 Niin tapahtui, että köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänen Aabrahamin helmaan. Ja rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin.

22. Niin tapahtui, että kerjääjä kuoli ja vietiin enkeleiltä Abrahamin helmaan: niin kuoli myös rikas ja haudattiin.

22. Nijn tapahtui että kerjäjä cuoli ja wietin Engeleildä Abrahamin helmaan: cuoli myös ricas ja haudattin.

22. Nin tapachtui ette se Kierijeie cooli/ ia wietin Engelilde Abrahamin helmahan. Cooli mös se Rickas/ ia haudhattijn. (Niin tapahtui että se kerjääjä kuoli/ ja wietiin enkeliltä Abrahamin helmaan. Kuoli myös se rikas/ ja haudattiin.)

22 ἐγένετο δὲ ἀποθανεῖν τὸν πτωχὸν καὶ ἀπενεχθῆναι αὐτὸν ὑπὸ τῶν ἀγγέλων εἰς τὸν κόλπον Ἀβραάμ· ἀπέθανε δὲ καὶ ὁ πλούσιος καὶ ἐτάφη. ( ẻgénetο dè ἀpοthaneῖn tὸn ptochὸn κaὶ ἀpenechthĩnaι aὐtὸn ὑpὸ tõn ἀggélon eἰs tὸn κόlpοn Ἀbraám: ἀpéthane dè κaὶ ὁ plοúsιοs κaὶ ẻtáfi. )

εγενετο δε αποθανειν τον πτωχον και απενεχθηναι αυτον υπο των αγγελων εις τον κολπον του αβρααμ απεθανεν δε και ο πλουσιος και εταφη 22 (egeneto de apothanein ton ptochon kai apenechthinai afton upo ton angelon eis ton kolpon tou abraam apethanen de kai o plousios kai etafi)

22 Now it happened, that the poor (man) died and that he was carried away by the messengers into Abraham’s bosom, and the rich man also died and was buried.</J>

22. And it came to pass, that the beggar died, and was carried by the angels into Abraham's bosom: the rich man also died, and was buried;

22. Es begab sich aber, daß der Arme starb und ward getragen von den Engeln in Abrahams Schoß. Der Reiche aber starb auch und ward begraben.

22. Y aconteció, que murió el mendigo, y fué llevado por los ángeles al seno de Abraham; y murió también el rico, y fué sepultado.

22 Умер нищий и отнесен был Ангелами на лоно Авраамово. Умер и богач, и похоронили его.

23 Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan.

23 Nostaessaan silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, hän näki kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan.

23. Ja kuin hän helvetissä vaivassa oli, nosti hän silmänsä ja näki Abrahamin taampana ja Latsaruksen hänen helmassansa.

23. Cosca hän Helwetis waiwas oli nosti hän silmäns ja näki Abrahamin taambana ja Lazaruxen hänen helmasans huusi hän ja sanoi:

24. Quin hen nyt Heluettis pijnas oli/ ylesnosti hen silmens/ ia näki Abrahamin taambana/ ia Lazarusen henen helmasans/ husi hen ia sanoi/ (Kuin hän nyt helwetissä piinas oli/ ylös nosti hän silmänsä/ ja näki Abrahamin taampana/ ja Lazaruksen hänen helmassansa/ huusi hän ja sanoi/)

23 καὶ ἐν τῷ ᾅδῃ ἐπάρας τοὺς ὀφθαλμοὺς αὐτοῦ, ὑπάρχων ἐν βασάνοις, ὁρᾷ Ἀβραὰμ ἀπὸ μακρόθεν καὶ Λάζαρον ἐν τοῖς κόλποις αὐτοῦ. ( κaὶ ẻn tỡ ᾅdΐ ẻpáras tοὐs ὀfthalmοὐs aὐtοȗ, ὑpárchon ẻn basánοιs, ὁrᾷ Ἀbraàm ἀpὸ maκrόthen κaὶ Ládzarοn ẻn tοῖs κόlpοιs aὐtοȗ. )

και εν τω αδη επαρας τους οφθαλμους αυτου υπαρχων εν βασανοις ορα τον αβρααμ απο μακροθεν και λαζαρον εν τοις κολποις αυτου 23 (kai en to adi eparas tous ofthalmous aftou uparchon en basanois ora ton abraam apo makrothen kai lazaron en tois kolpois aftou)

23 And he lifted up his eyes in Hades, being* in torments, and he sees Abraham from afar, and Lazarus in his bosom.

23. And in hell he lift up his eyes, being in torments, and seeth Abraham afar off, and Lazarus in his bosom.

23. Als er nun in der Hölle und in der Qual war, hob er seine Augen auf und sah Abraham von ferne und Lazarus in seinem Schoß.

23. Y en el infierno, alzando sus ojos, estando en tormentos, vió a Abraham léjos, y a Lázaro en su seno.

23 И в аде, будучи в муках, он поднял глаза свои, увидел вдали Авраама и Лазаря на лоне его

24 Ja hän huusi sanoen: 'Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!'

24 Niin hän huusi sanoen: 'Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään kieltäni, sillä kärsin tuskaa tässä liekissä.'

24. Ja hän huusi, sanoen: isä Abraham, armahda minun päälleni ja lähetä Latsarus kastamaan sormensa pää veteen, että hän jäähdyttäis minun kieleni; sillä minä kovin vaivataan tässä liekissä.

24. Isä Abraham armahda minun päälleni ja lähetä Lazarus castaman sormens pää weteen että hän jähdytäis minun kieleni sillä minä waiwatan täsä liekisä.

25. Ise Abraham/ armadha minun pälen/ ia lehette Lazarus castaman henen Sormens pä weten/ ia iehdyteis minun Kieleni/ Sille ette mine pinatan tesse liekisse. (Isä Abraham/ armahda minun päälleni/ ja lähetä Lazarus kastamaan hänen sormensa pää weteen/ ja jäähdyttäisi minun kieleni/ Sillä että minä piinataan tässä liekissä.)

24 καὶ αὐτὸς φωνήσας εἶπε· πάτερ Ἀβραάμ, ἐλέησόν με καὶ πέμψον Λάζαρον ἵνα βάψῃ τὸ ἄκρον τοῦ δακτύλου αὐτοῦ ὕδατος καὶ καταψύξῃ τὴν γλῶσσάν μου, ὅτι ὀδυνῶμαι ἐν τῇ φλογὶ ταύτῃ. ( κaὶ aὐtὸs fonísas eἶpe: páter Ἀbraám, ẻléisόn me κaὶ pémpsοn Ládzarοn ἵna bápsΐ tὸ ἄκrοn tοȗ daκtúlοu aὐtοȗ ὕdatοs κaὶ κatapsúksΐ tìn glõssán mοu, ὅtι ὀdunõmaι ẻn tῖ flοgὶ taútΐ. )

και αυτος φωνησας ειπεν πατερ αβρααμ ελεησον με και πεμψον λαζαρον ινα βαψη το ακρον του δακτυλου αυτου υδατος και καταψυξη την γλωσσαν μου οτι οδυνωμαι εν τη φλογι ταυτη 24 (kai aftos fonisas eipen pater abraam eleison me kai pempson lazaron ina bapsi to akron tou daktulou aftou udatos kai katapsuxi tin glossan mou oti odunomai en ti flogi tafti)

24 And having shouted, he said, Father Abraham, show-mercy to me, and send Lazarus in order that he may dip the tip of his finger in water and may cool my tongue, because I am in anguish in this flame.

24. And he cried and said, Father Abraham, have mercy on me, and send Lazarus, that he may dip the tip of his finger in water, and cool my tongue; for I am tormented in this flame.

24. Und er rief und sprach: Vater Abraham, erbarme dich mein und sende Lazarus, daß er die Spitze seines Fingers ins Wasser tauche und kühle meine Zunge; denn ich leide Pein in dieser Flamme.

24. Entónces él, dando voces, dijo: Padre Abraham, ten misericordia de mí, y envía a Lázaro que moje la punta de su dedo en agua, y refresque mi lengua; porque soy atormentado en esta llama.

24 и, возопив, сказал: отче Аврааме! умилосердись надомною и пошли Лазаря, чтобы омочил конец перста своего в воде и прохладил язык мой, ибо я мучаюсь впламени сем.

25 Mutta Aabraham sanoi: 'Poikani, muista, että sinä eläessäsi sait hyväsi, ja Lasarus samoin sai pahaa; mutta nyt hän täällä saa lohdutusta, sinä taas kärsit tuskaa.

25 Mutta Aabraham sanoi: 'Poikani, muista, että sinä sait elämäsi aikana hyväsi ja Lasarus samoin pahaa. Mutta nyt hän [täällä] saa lohdutusta, sinä taas kärsit tuskaa.

25. Niin sanoi Abraham: poikani, muista, että sinä sait sinun hyvääs elämässä, niin myös Latsarus pahaa. Mutta nyt hän lohdutetaan, ja sinä vaivataan.

25. Nijn sanoi Abraham: poican muista ettäs sait hywä eläisäs ja Lazarus sitä wastan paha.

26. Nin sanoi Abraham/ Poican/ muista ettes saidh hywydhes eleises/ ia Lazarus samalmoto site wastan paha. (Niin sanoi Abraham/ poikan/ muista ettäs sait hywyyden eläissäsi/ ja Lazarus samalla muotoa sitä wastaan pahaa.)

25 εἶπε δὲ Ἀβραάμ· τέκνον, μνήσθητι ὅτι ἀπέλαβες σὺ τὰ ἀγαθά σου ἐν τῇ ζωῇ σου, καὶ Λάζαρος ὁμοίως τὰ κακά· νῦν δὲ ὧδε παρακαλεῖται, σὺ δὲ ὀδυνᾶσαι· ( eἶpe dè Ἀbraám: téκnοn, mnísthitι ὅtι ἀpélabes sὐ tà ἀgathá sοu ẻn tῖ dzoῖ sοu, κaὶ Ládzarοs ὁmοίos tà κaκá: nȗn dè ổde paraκaleῖtaι, sὐ dè ὀdunãsaι: )

ειπεν δε αβρααμ τεκνον μνησθητι οτι απελαβες συ τα αγαθα σου εν τη ζωη σου και λαζαρος ομοιως τα κακα νυν δε οδε παρακαλειται συ δε οδυνασαι 25 (eipen de abraam teknon mnisthiti oti apelabes su ta agatha sou en ti zoi sou kai lazaros omoios ta kaka nun de ode parakaleitai su de odunasai)

25 But Abraham said, Child, remember that you received your good things in your life and Lazarus likewise evil things, but now he is comforted here and you are in anguish.</J>

25. But Abraham said, Son, remember that thou in thy lifetime receivedst thy good things, and likewise Lazarus evil things: but now he is comforted, and thou art tormented.

25. Abraham aber sprach: Gedenke, Sohn, daß du dein Gutes empfangen hast in deinem Leben, und Lazarus dagegen hat Böses empfangen; nun aber wird er getröstet, und du wirst gepeinigt.

25. Y le dijo Abraham: Hijo, acuérdate que recibiste tus bienes en tu vida, y Lázaro también males; mas ahora éste es consolado, y tú atormentado.

25 Но Авраам сказал: чадо! вспомни, что ты получил уже доброе твое в жизни твоей, а Лазарь – злое; ныне же он здесь утешается, а ты страдаешь;

26 Ja kaiken tämän lisäksi on meidän välillemme ja teidän vahvistettu suuri juopa, että ne, jotka tahtovat mennä täältä teidän luoksenne, eivät voisi, eivätkä ne, jotka siellä ovat, pääsisi yli meidän luoksemme.'

26 Kaiken tämän lisäksi on meidän välillemme ja teidän vahvistettu suuri juopa, jotta ne, jotka tahtovat mennä täältä luoksenne eivät voisi, eivätkä he sieltä kulkisi yli meidän luoksemme.'

26. Ja paitsi kaikkia näitä on meidän ja teidän välillä suuri juopa kiinnitetty, että ne, jotka tahtovat, ei he voi, eikä sieltä tännekään tulla.

26. Mutta nyt hän lohdutetan ja sinä waiwatan. Ja paidzi caickia näitä on meidän ja teidän wälilläm suuri juopa kijnnitetty että ne jotca tahtowat tääldä sinne teidän tygönne mennä ei he woi eikä sieldä tännekän tulla.

27. Mutta nyt hen lodhutosta nautitze/ ia sine pinatan. Ja ylitze caiki neite/ ombi meiden ia teiden welille swri iopa kinitetty/ nin ette ne/ ioca tachtouat telde menne sinne teiden tygen/ eiuet he woi/ eike mös sielde tenne ylessastua. (Mutta nyt hän lohdutusta nautitsee/ ja sinä piinataan. Ja ylitse kaikkia näitä/ ompi meidän ja teidän wälilla suuri juopa kiinnitetty/ niin että ne/ jotka tahtowat täältä mennä sinne teidän tykön/ eiwät he woi/ eikä myös sieltä tänne ylös astua.)

26 καὶ ἐπὶ πᾶσι τούτοις μεταξὺ ἡμῶν καὶ ὑμῶν χάσμα μέγα ἐστήρικται, ὅπως οἱ θέλοντες διαβῆναι ἔνθεν πρὸς ὑμᾶς μὴ δύνωνται, μηδὲ οἱ ἐκεῖθεν πρὸς ἡμᾶς διαπερῶσιν. ( κaὶ ẻpὶ pãsι tοútοιs metaksὐ ἱmõn κaὶ ὑmõn chásma méga ẻstírικtaι, ὅpos οἱ thélοntes dιabĩnaι ἔnthen prὸs ὑmãs mì dúnontaι, midè οἱ ẻκeῖthen prὸs ἱmãs dιaperõsιn. )

και επι πασιν τουτοις μεταξυ ημων και υμων χασμα μεγα εστηρικται οπως οι θελοντες διαβηναι εντευθεν προς υμας μη δυνωνται μηδε οι εκειθεν προς ημας διαπερωσιν 26 (kai epi pasin toutois metaxu imon kai umon chasma mega estiriktai opos oi thelontes diabinai entefthen pros umas mi dunontai mide oi ekeithen pros imas diaperosin)

26 And upon all things, a great chasm is established between us and you°, *that those who wish to cross over from here to you° may not be able, nor may they ferry over from there to us.</J>

26. And beside all this, between us and you there is a great gulf fixed: so that they which would pass from hence to you cannot; neither can they pass to us, that would come from thence.

26. Und über das alles ist zwischen uns und euch eine große Kluft befestigt, daß die wollten von hinnen hinabfahren zu euch, könnten nicht, und auch nicht von dannen zu uns herüberfahren.

26. Y además de todo esto, una grande sima está confirmada entre nosotros y vosotros, así que los que quisieren pasar de aquí a vosotros, no pueden , ni de allá pasar acá.

26 и сверх всего того между нами и вами утверждена великая пропасть, так что хотящие перейти отсюда к вам не могут, также и оттуда к нам не переходят.

27 Hän sanoi: 'Niin minä siis rukoilen sinua, isä, että lähetät hänet isäni taloon

27 Mutta hän sanoi: 'Niin rukoilen siis sinua, isä, että lähetät hänet isäni taloon —

27. Niin hän sanoi: minä rukoilen siis sinua, isä, ettäs lähetät hänen minun isäni kotoon;

27. Nijn hän sanoi: minä rucoilen sijs sinua Isä ettäs lähetät hänen minun Isäni cotoon:

28. Nin hen sanoi/ Mine rucolen sis sinua Ise/ ettes lehetet henen minun Iseni Coton/ (Niin hän sanoi/ Minä rukoilen siis sinua isä/ ettäs lähetät hänen minun isäni kotiin/)

27 εἶπε δέ· ἐρωτῶ οὖν σε, πάτερ, ἵνα πέμψῃς αὐτὸν εἰς τὸν οἶκον τοῦ πατρός μου· ( eἶpe dé: ẻrotõ οȗn se, páter, ἵna pémpsΐs aὐtὸn eἰs tὸn οἶκοn tοȗ patrόs mοu: )

ειπεν δε ερωτω ουν σε πατερ ινα πεμψης αυτον εις τον οικον του πατρος μου 27 (eipen de eroto oun se pater ina pempsis afton eis ton oikon tou patros mou)

27 But he said, Therefore father, I am requesting (him) in order that you should send him to my father’s house;</J>

27. Then he said, I pray thee therefore, father, that thou wouldest send him to my father's house:

27. Da sprach er: So bitte ich dich, Vater, daß du ihn sendest in meines Vaters Haus;

27. Entónces dijo: Ruégote, pues, padre, que le envies a la casa de mi padre;

27 Тогда сказал он: так прошу тебя, отче, пошли его в дом отца моего,

28 — sillä minulla on viisi veljeä — todistamaan heille, etteivät hekin joutuisi tähän vaivan paikkaan'.

28 sillä minulla on viisi veljeä — todistamaan heille, jotteivät hekin joutuisi tähän vaivan paikkaan.'

28. Sillä minulla on viisi veljeä, todistamaan heille, ettei hekin tulisi tähän vaivan siaan.

28. Sillä minulla on wijsi welje todistaman heille ettei hekän tulis tähän waiwan siaan.

29. Sille minulla ombi wisi Welie/ ette hen todhistais heille/ senpäle/ ettei hekin mös tulisi tehen pinan sijaan. (Sillä minulla ompi wiisi weljeä/ että hän todistaisi heille/ sen päälle/ ettei hekin myös tulisi tähän piinan sijaan.)

28 ἔχω γὰρ πέντε ἀδελφούς· ὅπως διαμαρτύρηται αὐτοῖς, ἵνα μὴ καὶ αὐτοὶ ἔλθωσιν εἰς τὸν τόπον τοῦτον τῆς βασάνου. ( ἔcho gàr pénte ἀdelfοús: ὅpos dιamartúritaι aὐtοῖs, ἵna mì κaὶ aὐtοὶ ἔlthosιn eἰs tὸn tόpοn tοȗtοn tĩs basánοu. )

εχω γαρ πεντε αδελφους οπως διαμαρτυρηται αυτοις ινα μη και αυτοι ελθωσιν εις τον τοπον τουτον της βασανου 28 (echo gar pente adelfous opos diamarturitai aftois ina mi kai aftoi elthosin eis ton topon touton tis basanou)

28 for* I have five brethren; *that he may thoroughly testify to them, in order that they may not even come into this place of torment.

28. For I have five brethren; that he may testify unto them, lest they also come into this place of torment.

28. denn ich habe noch fünf Brüder, daß er ihnen bezeuge, auf daß sie nicht auch kommen an diesen Ort der Qual.

28. Porque tengo cinco hermanos, para que les proteste; porque no vengan ellos también a este lugar de tormento.

28 ибо у меня пять братьев; пусть онзасвидетельствует им, чтобы и они не пришли в это место мучения.

29 Mutta Aabraham sanoi: 'Heillä on Mooses ja profeetat; kuulkoot niitä'.

29 [Mutta] Aabraham sanoi (hänelle): 'Heillä on Mooses ja profeetat. Kuunnelkoot heitä.'

29. Sanoi hänelle Abraham: heillä on Moses ja prophetat; kuulkoot niitä.

29. Sanoi hänelle Abraham: heillä on Moses ja Prophetat cuulcan nijtä.

30. Sanoi henelle Abraham/ Ombi heille Moses ia Prophetat/ cwlcaat heite. (Sanoi hänelle Abraham/ Ompi heillä Moses ja prophetat/ kuulkaat heitä.)

29 λέγει αὐτῷ Ἀβραάμ· ἔχουσι Μωϋσέα καὶ τοὺς προφήτας· ἀκουσάτωσαν αὐτῶν. ( légeι aὐtỡ Ἀbraám: ἔchοusι Μoϋséa κaὶ tοὐs prοfítas: ἀκοusátosan aὐtõn. )

λεγει αυτω αβρααμ εχουσιν μωσεα και τους προφητας ακουσατωσαν αυτων 29 (legei afto abraam echousin mosea kai tous profitas akousatosan afton)

29 But Abraham says to him, They have Moses and the prophets. Let them hear them.

29. Abraham saith unto him, They have Moses and the prophets; let them hear them.

29. Abraham sprach zu ihm: Sie haben Mose und die Propheten; laß sie dieselben hören.

29. Y Abraham le dice: A Moisés, y a los profetas tienen, oíganlos.

29 Авраам сказал ему: у них есть Моисей и пророки; пусть слушают их.

30 Niin hän sanoi: 'Ei, isä Aabraham; vaan jos joku kuolleista menisi heidän tykönsä, niin he tekisivät parannuksen'.

30 Niin hän sanoi: 'Ei, isä Aabraham, vaan jos joku kuolleista menisi heidän luokseen, he muuttaisivat mielensä.'

30. Mutta hän sanoi: ei, isä Abraham: vaan jos joku kuolleista menis heidän tykönsä, niin he parannuksen tekisivät.

30. Mutta hän sanoi: ei Isä Abraham jos jocu cuolleista menis heidän tygöns nijn he parannuxen tekisit.

31. Mutta hen sanoi/ Ei Ise Abraham/ mutta ios iocu coolleista menis heiden tygens/ nin he parannoxen tekisit. (Mutta hän sanoi/ Ei isä Abraham/ mutta jos joku kuolleista menisi heidän tykönsä/ niin he parannuksen tekisit.)

30 ὁ δὲ εἶπεν· οὐχί, πάτερ Ἀβραάμ, ἀλλ’ ἐάν τις ἀπὸ νεκρῶν πορευθῇ πρὸς αὐτοὺς, μετανοήσουσιν. ( ὁ dè eἶpen: οὐchί, páter Ἀbraám, ἀll’ ẻán tιs ἀpὸ neκrõn pοreuthῖ prὸs aὐtοὐs, metanοísοusιn. )

ο δε ειπεν ουχι πατερ αβρααμ αλλ εαν τις απο νεκρων πορευθη προς αυτους μετανοησουσιν 30 (o de eipen ouchi pater abraam all ean tis apo nekron porefthi pros aftous metanoisousin)

30 But he said, No, father Abraham, but if someone travels to them from the dead, they will be repenting.

30. And he said, Nay, father Abraham: but if one went unto them from the dead, they will repent.

30. Er aber sprach: Nein, Vater Abraham! sondern wenn einer von den Toten zu ihnen ginge, so würden sie Buße tun.

30. El entónces dijo: No, padre Abraham; mas si alguno fuere a ellos de los muertos se arrepentirán.

30 Он же сказал: нет, отче Аврааме, но если кто из мертвых придет к ним, покаются.

31 Mutta Aabraham sanoi hänelle: 'Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös'."

31 Mutta hän sanoi hänelle: 'Elleivät he kuuntele Moosesta ja profeettoja, eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi.'"

31. Hän sanoi hänelle: ellei he Mosesta ja prophetaita kuule, niin ei he myös usko, jos joku kuolleista nousis ylös.

31. Hän sanoi hänelle: ellei he Mosest ja Prophetaita cuule nijn ei he myös usco jos jocu cuolleista ylösnousis.

32. Mutta hen sanoi henelle/ Ellei he Mosest ia Prophetait cwle/ nin eiuet mös he wsko/ ios iocu coolluista ylesnousis. (Mutta hän sanoi hänelle/ Ellei he Mosesta ja prophetait kuule/ niin eiwät myös he usko/ jos joku kuolleista ylösnousisi.)

31 εἶπε δὲ αὐτῷ· εἰ Μωϋσέως καὶ τῶν προφητῶν οὐκ ἀκούουσιν, οὐδὲ ἐάν τις ἐκ νεκρῶν ἀναστῇ πεισθήσονται. ( eἶpe dè aὐtỡ: eἰ Μoϋséos κaὶ tõn prοfitõn οὐκ ἀκοúοusιn, οὐdè ẻán tιs ẻκ neκrõn ἀnastῖ peιsthísοntaι. )

ειπεν δε αυτω ει μωσεως και των προφητων ουκ ακουουσιν ουδε εαν τις εκ νεκρων αναστη πεισθησονται 31 (eipen de afto ei moseos kai ton profiton ouk akouousin oude ean tis ek nekron anasti peisthisontai)

31 But he said to him, If they do not hear Moses and the prophets, neither will they be persuaded, if someone rises* up from the dead.</J>

31. And he said unto him, If they hear not Moses and the prophets, neither will they be persuaded, though one rose from the dead.

31. Er sprach zu ihm: Hören sie Mose und die Propheten nicht, so werden sie auch nicht glauben, wenn jemand von den Toten aufstünde.

31. Mas Abraham le dijo: Si no oyen a Moisés, y a los profetas, tampoco se persuadirán, aunque alguno se levantare de entre los muertos.

31 Тогда Авраам сказал ему: если Моисея и пророков не слушают, то если бы кто и из мертвых воскрес, не поверят.