14 luku

Jeesus aterioi sapattina erään fariseuksen talossa ja parantaa siellä vesitautisen miehen 1 – 6, antaa neuvoja kutsuvieraille 7 – 11 ja vierasten kutsujalle 12 – 14 sekä puhuu vertauksen suurista illallisista 15 – 24; puhuu opetuslapsena – olemisen ehdoista 25 – 27, torninrakentajasta 28 – 30, sotaan aikovasta kuninkaasta 31 – 33 ja mauttomasta suolasta 34, 35.

1 Ja kun hän sapattina tuli erään fariseusten johtomiehen taloon aterialle, pitivät he häntä silmällä.

1 Kun Hän sapattina tuli erään fariseusten johtomiesten taloon aterioimaan, he pitivät Häntä silmällä.

1. Ja tapahtui, että hän tuli yhden Pharisealaisten päämiehen huoneesen sabbatina rualle, ja he vartioitsivat häntä.

1. JA tapahdui että hän tuli yhden Phariseusten Päämiehen huonesen Sabbathina rualle: ja he wartioidzit händä.

1.IA se tapactui/ ette hen tuli yhden Phariseusten Pämiehen Honen sisel Sabbathina roca ottaman. Ja he wartioitzit hende/ (Ja se tapahtui/ että hän tuli yhden phariseusten päämiehen huoneen sisälle Sabbathina ruokaa ottamaan. Ja he wartioitsit häntä/)

1 Καὶ ἐγένετο ἐν τῷ ἐλθεῖν αὐτὸν εἰς οἶκόν τινος τῶν ἀρχόντων τῶν Φαρισαίων σαββάτῳ φαγεῖν ἄρτον, καὶ αὐτοὶ ἦσαν παρατηρούμενοι αὐτόν. ( Κaὶ ẻgénetο ẻn tỡ ẻltheῖn aὐtὸn eἰs οἶκόn tιnοs tõn ἀrchόnton tõn Farιsaίon sabbátǫ fageῖn ἄrtοn, κaὶ aὐtοὶ ἶsan paratirοúmenοι aὐtόn. )

και εγενετο εν τω ελθειν αυτον εις οικον τινος των αρχοντων των φαρισαιων σαββατω φαγειν αρτον και αυτοι ησαν παρατηρουμενοι αυτον 1 (kai egeneto en to elthein afton eis oikon tinos ton archonton ton farisaion sabbato fagein arton kai aftoi isan paratiroumenoi afton)

1 And it happened, while* he went into the house of one of the rulers of the Pharisees on a Sabbath to eat bread, that they themselves were observing him.

1. And it came to pass, as he went into the house of one of the chief Pharisees to eat bread on the sabbath day, that they watched him.

1. Und es begab sich, daß er kam in ein Haus eines Obersten der Pharisäer an einem Sabbat, das Brot zu essen; und sie hatten acht auf ihn.

1. Y ACONTECIÓ que entrando en casa de un príncipe de los Fariseos un sábado a comer pan, ellos le acechaban.

1 Случилось Ему в субботу придти в дом одного изначальников фарисейских вкусить хлеба, и они наблюдали заНим.

2 Ja katso, siellä oli vesitautinen mies hänen edessään.

2 Katso, oli muuan vesitautinen mies Hänen edessään.

2. Ja katso, siinä oli vesitautinen ihminen hänen edessänsä.

2. Ja cadzo sijnä oli wesitautinen ihminen hänen edesäns.

2. Ja catzo/ sijne oli yxi Wesitautinen Inhiminen henen edesens. (Ja katso/ siinä oli yksi wesitautinen ihminen hänen edessänsä.)

2 καὶ ἰδοὺ ἄνθρωπός τις ἦν ὑδρωπικὸς ἔμπροσθεν αὐτοῦ. ( κaὶ ἰdοὐ ἄnthropόs tιs ἶn ὑdropικὸs ἔmprοsthen aὐtοȗ. )

και ιδου ανθρωπος τις ην υδρωπικος εμπροσθεν αυτου 2 (kai idou anthropos tis in udropikos emprosthen aftou)

2 And behold, there was before him, a certain man having dropsy.

2. And, behold, there was a certain man before him which had the dropsy.

2. Und siehe, da war ein Mensch vor ihm, der war wassersüchtig.

2. Y, he aquí, un hombre hidrópico estaba delante de él.

2 И вот, предстал пред Него человек, страждущий водяною болезнью.

3 Niin Jeesus rupesi puhumaan lainoppineille ja fariseuksille ja sanoi: "Onko luvallista parantaa sapattina, vai eikö?" Mutta he olivat vaiti.

3 Niin Jeesus alkoi puhua lainoppineille ja fariseuksille sanoen: "Onko lupa sapattina parantaa [vai ei]?"

3. Niin Jesus vastaten sanoi lainoppineille ja Pharisealaisille: sopiiko sabbatina parantaa? Niin he vaikenivat.

3. Ja Jesus sanoi Lainoppenuille ja Phariseuxille: sopico Sabbathina paranda? Nijn he waickenit.

3. Ja Iesus wastasi Lainoppenuille ia phariseusille ia sanoi/ Sopico Sabbathina paranda? (Ja Jesus wastasi lainoppineille ja phariseuksille ja sanoi/ Sopiika Sabbathina parantaa?)

3 καὶ ἀποκριθεὶς ὁ Ἰησοῦς εἶπε πρὸς τοὺς νομικοὺς καὶ Φαρισαίους λέγων· Εἰ ἔξεστι τῷ σαββάτῳ θεραπεύειν; οἱ δὲ ἡσύχασαν. ( κaὶ ἀpοκrιtheὶs ὁ Ἰisοȗs eἶpe prὸs tοὐs nοmικοὐs κaὶ Farιsaίοus légon: Εἰ ἔksestι tỡ sabbátǫ therapeúeιn; οἱ dè ἱsúchasan. )

και αποκριθεις ο ιησους ειπεν προς τους νομικους και φαρισαιους λεγων ει εξεστιν τω σαββατω θεραπευειν 3 (kai apokritheis o iisous eipen pros tous nomikous kai farisaious legon ei exestin to sabbato therapebein)

3 And Jesus answered and spoke to the professors of the law and Pharisees, saying, Should it not be legal to heal on the Sabbath?</J>

3. And Jesus answering spake unto the lawyers and Pharisees, saying, Is it lawful to heal on the sabbath day

3. Und Jesus antwortete und sagte zu den Schriftgelehrten und Pharisäern und sprach: Ist's auch recht, am Sabbat zu heilen?

3. Y respondiendo Jesús, habló a los doctores de la ley, y a los Fariseos, diciendo: ¿Es lícito sanar en sábado?

3 По сему случаю Иисус спросил законников и фарисеев: позволительно ли врачевать в субботу?

4 Ja hän koski mieheen, paransi hänet ja laski menemään.

4 Mutta he olivat vaiti. Niin Hän tarttui häneen, paransi hänet ja laski menemään.

4. Mutta hän rupesi häneen, ja paransi hänen, ja pääsi menemään.

4. Mutta hän rupeis häneen ja paransi hänen ja päästi menemän.

4. Nin he waikenit. Mutta hen rupesi heneen/ ia paransi henen ia laski menemen. (Niin he waikenit. Mutta hän rupesi häneen/ ja paransi hänen ja laski menemään.)

4 καὶ ἐπιλαβόμενος ἰάσατο αὐτὸν καὶ ἀπέλυσε. ( κaὶ ẻpιlabόmenοs ἰásatο aὐtὸn κaὶ ἀpéluse. )

οι δε ησυχασαν και επιλαβομενος ιασατο αυτον και απελυσεν 4 (oi de isuchasan kai epilabomenos iasato afton kai apelusen)

4 But they were quiet. And he took him and healed him and dismissed him.

4. And they held their peace. And he took him, and healed him, and let him go;

4. Sie aber schwiegen still. Und er griff ihn an und heilte ihn und ließ ihn gehen.

4. Y ellos callaron. Entónces él tomándole, le sanó, y le envió.

4 Они молчали. И, прикоснувшись, исцелил его и отпустил.

5 Ja hän sanoi heille: "Jos joltakin teistä putoaa poika tai härkä kaivoon, eikö hän heti vedä sitä ylös sapatinpäivänäkin?"

5 Vielä Hän (puhui ja) sanoi heille: "Keneltä teistä putoaa aasi' tai härkä kaivoon, niin ettei hän heti vedä sitä ylös vaikka sapatinpäivänä?"

5. Ja hän vastaten sanoi heille: kenenkä teistä nauta eli aasi putoo kaivoon, eikö hän kohta sabbatin päivänä häntä ota ylös?

5. Ja hän sanoi heille: jonga nauta eli Asi puto caiwoon eikö hän cohta Sabbathingan päiwänä händä ylösota?

5. Ja hen wastaten sanoi heille/ Kenengen teiden Nauta eli Asi Caiuon putopi/ ia ei cochta hende yleswedhä Sabbathin peiuene? (Ja hän wastaten sanoi heille/ Kenenkä teidän nauta eli aasi kaiwoon putoopi/ ja ei kohta häntä ylös wedä Sabbathin päiwänä?)

5 καὶ ἀποκριθεὶς πρὸς αὐτοὺς εἶπε· Τίνος ὑμῶν υἱὸς ἢ βοῦς εἰς φρέαρ ἐμπεσεῖται, καὶ οὐκ εὐθέως ἀνασπάσει αὐτὸν ἐν τῇ ἡμέρᾳ τοῦ σαββάτου; ( κaὶ ἀpοκrιtheὶs prὸs aὐtοὐs eἶpe: Τίnοs ὑmõn uἱὸs ἲ bοȗs eἰs fréar ẻmpeseῖtaι, κaὶ οὐκ eὐthéos ἀnaspáseι aὐtὸn ẻn tῖ ἱmérᾳ tοȗ sabbátοu; )

και αποκριθεις προς αυτους ειπεν τινος υμων ονος η βους εις φρεαρ εμπεσειται και ουκ ευθεως ανασπασει αυτον εν τη ημερα του σαββατου 5 (kai apokritheis pros aftous eipen tinos umon onos i bous eis frear empeseitai kai ouk eftheos anaspasei afton en ti imera tou sabbatou)

5 And he answered and said to them, Who (is it) of you°, (if) a son or a bull will fall into a well, and will not be immediately pulling him up on the Sabbath day?</J>

5. And answered them, saying, Which of you shall have an ass or an ox fallen into a pit, and will not straightway pull him out on the sabbath day

5. Und antwortete und sprach zu ihnen: Welcher ist unter euch, dem sein Ochse oder Esel in den Brunnen fällt, und der nicht alsbald ihn herauszieht am Sabbattage?

5. Y respondiendo a ellos, dijo: ¿Es asno o el buey de cual de vosotros caerá en un pozo, y él no le sacará luego en día de sábado?

5 При сем сказал им: если у кого из вас осел или вол упадет в колодезь, не тотчас ли вытащит его и в субботу?

6 Eivätkä he kyenneet vastaamaan tähän.

6 Eivätkä he kyenneet vastaamaan (Hänelle) tähän.

6. Ja ei he taitaneet häntä tähän vastata.

6. Ja ei he tainnet händä tähän wastata.

6. Ja eiuet he taineet hende tehen wastata. (Ja eiwät he tainneet häntä tähän wastata.)

6 καὶ οὐκ ἴσχυσαν ἀνταποκριθῆναι αὐτῷ πρὸς ταῦτα. ( κaὶ οὐκ ἴschusan ἀntapοκrιthĩnaι aὐtỡ prὸs taȗta. )

και ουκ ισχυσαν ανταποκριθηναι αυτω προς ταυτα 6 (kai ouk ischusan antapokrithinai afto pros tafta)

6 And they were not strong-enough to answer back to him (as) to these things.

6. And they could not answer him again to these things.

6. Und sie konnten ihm darauf nicht wieder Antwort geben.

6. Y no le podían replicar a estas cosas.

6 И не могли отвечать Ему на это.

7 Ja huomatessaan, kuinka kutsutut valitsivat itselleen ensimmäisiä sijoja, hän puhui heille vertauksen ja sanoi heille:

7 Hän puhui kutsutuille vertauksen, koska Hän huomasi kuinka he valitsivat itselleen ensimmäisiä sijoja, ja sanoi heille:

7. Mutta hän sanoi vieraille vertauksen, koska hän ymmärsi, kuinka he valitsivat ylimmäisiä istuimia, sanoen heille:

7. MUtta hän sanoi wierahille wertauxen cosca hän ymmärsi cuinga he walidzit ylimmäisiä istuimita:

7. Mutta hen sanoi Wierahille wertauxe'/ coska hen merckitzi quinga he walitzit ylimeisi istuimita/ ia sanoi heille/ (Mutta hän sanoi wieraille wertauksen/ koska hän merkitsi kuinka he walitsit ylimmäisiä istuimia/ ja sanoi heille/)

7 Ἔλεγε δὲ πρὸς τοὺς κεκλημένους παραβολήν, ἐπέχων πῶς τὰς πρωτοκλισίας ἐξελέγοντο, λέγων πρὸς αὐτούς· ( Ἔlege dè prὸs tοὐs κeκliménοus parabοlín, ẻpéchon põs tàs protοκlιsίas ẻkselégοntο, légon prὸs aὐtοús: )

ελεγεν δε προς τους κεκλημενους παραβολην επεχων πως τας πρωτοκλισιας εξελεγοντο λεγων προς αυτους 7 (elegen de pros tous keklimenous parabolin epechon pos tas protoklisias exelegonto legon pros aftous)

7 Now he spoke a parable to those who have been invited, (while) taking-heed of how they were choosing for themselves out the foremost-places; saying to them:

7. And he put forth a parable to those which were bidden, when he marked how they chose out the chief rooms; saying unto them,

7. Er sagte aber ein Gleichnis zu den Gästen, da er merkte, wie sie erwählten obenan zu sitzen, und sprach zu ihnen:

7. Y propuso una parábola a los convidados, atento como escogían los primeros asientos a la mesa, diciéndoles:

7 Замечая же, как званые выбирали первые места, сказал им притчу:

8 Kun joku on kutsunut sinut häihin, älä asetu aterioimaan ensimmäiselle sijalle; sillä, jos hän on kutsunut jonkun sinua arvollisemman,

8 ”Kun joku on kutsunut sinut häihin, älä asetu aterioimaan ensimmäiselle sijalle — ettei hän ehkä ole kutsunut sinua arvollisempaa.

8. Kuinka joltakulta häihin kutsuttu olet, niin älä istu ylimmäiseen siaan, ettei joku kunniallisempi sinua ole häneltä kutsuttu,

8. Coscas joldaculda häihin cudzutan nijn älä ylimmäisexi istu ettei jocu cunnialisembi sinua ole häneldä cudzuttu:

8. Coskas cutzutaan ioldaculda Häihin/ nin ele ylimeisexi istu ettei lehes iocu cunnialisembi sinua/ ombi henelde cutzuttu/ (Koskas kutsutaan joltakulta häihin/ niin älä ylimmäiseksi istu ettei lähes joku kunniallisempi sinua/ ompi häneltä kutsuttu/)

8 Ὅταν κληθῇς ὑπό τινος εἰς γάμους, μὴ κατακλιθῇς εἰς τὴν πρωτοκλισίαν, μήποτε ἐντιμότερός σου ᾖ κεκλημένος ὑπ’ αὐτοῦ, ( Ὅtan κlithῖs ὑpό tιnοs eἰs gámοus, mì κataκlιthῖs eἰs tìn protοκlιsίan, mípοte ẻntιmόterόs sοu ἶ κeκliménοs ὑp’ aὐtοȗ, )

οταν κληθης υπο τινος εις γαμους μη κατακλιθης εις την πρωτοκλισιαν μηποτε εντιμοτερος σου η κεκλημενος υπ αυτου 8 (otan klithis upo tinos eis gamous mi kataklithis eis tin protoklisian mipote entimoteros sou i keklimenos up aftou)

8 Whenever you are invited by anyone to a marriage-feast, do not recline in the foremost-place; (because) maybe a more admired man (than) you has been invited by him,</J>

8. When thou art bidden of any man to a wedding, sit not down in the highest room; lest a more honourable man than thou be bidden of him;

8. Wenn du von jemand geladen wirst zur Hochzeit, so setze dich nicht obenan, daß nicht etwa ein Vornehmerer denn du von ihm geladen sei,

8. Cuando fueres convidado de alguno a bodas, no te asientes en el primer lugar; porque podrá ser que otro mas honrado que tú sea convidado de él;

8 когда ты будешь позван кем на брак, не садись на первое место, чтобы не случился кто из званых им почетнее тебя,

9 niin hän, joka on sinut ja hänet kutsunut, ehkä tulee ja sanoo sinulle: 'Anna tälle sija', ja silloin sinä saat häveten siirtyä viimeiselle paikalle.

9 Niin hän, joka on sinut ja hänet kutsunut, tulee ja sanoo sinulle: 'Anna tälle sija', ja silloin sinä alat häveten siirtyä viimeiselle sijalle.

9. Ja tulee se, joka sinun ja hänen on kutsunut, ja sanoo sinulle: anna tälle siaa! ja niin sinä häpiällä menet alemma istumaan.

9. Ja nijn tule se joca sekä sinun että hänen on cudzunut ja sano sinulle: anna tälle sia: ja nijn sinä häpiällä menet alemma istuman.

9. ia nin tule se ioca seke sinun ette henen on cutzunut/ ia sanopi sinulle/ Anna telle sija. Ja nin sine häpien cansa rupiat alambana istuman. (ja niin tulee se joka sekä sinun että hänen on kutsunut/ ja sanoopi sinulle/ Anna tälle sija. Ja niin sinä häpeän kanssa rupeat alempana istumaan.)

9 καὶ ἐλθὼν ὁ σὲ καὶ αὐτὸν καλέσας ἐρεῖ σοι· δὸς τούτῳ τόπον· καὶ τότε ἄρξῃ μετ’ αἰσχύνης τὸν ἔσχατον τόπον κατέχειν. ( κaὶ ẻlthὸn ὁ sè κaὶ aὐtὸn κalésas ẻreῖ sοι: dὸs tοútǫ tόpοn: κaὶ tόte ἄrksΐ met’ aἰschúnis tὸn ἔschatοn tόpοn κatécheιn. )

και ελθων ο σε και αυτον καλεσας ερει σοι δος τουτω τοπον και τοτε αρξη μετ αισχυνης τον εσχατον τοπον κατεχειν 9 (kai elthon o se kai afton kalesas erei soi dos touto topon kai tote arxi met aischunis ton eschaton topon katechein)

9 and having come, the one who invited you and him, he will say to you, Give this one (your) place, and then you may begin with shame to hold the last place.</J>

9. And he that bade thee and him come and say to thee, Give this man place; and thou begin with shame to take the lowest room.

9. und dann komme, der dich und ihn geladen hat, und spreche zu dir: Weiche diesem! und du müssest dann mit Scham untenan sitzen.

9. Y viniendo el que te llamó a tí y a él, te diga: Dá lugar a éste; y entónces comiences con vergüenza a tener el postrer lugar.

9 и звавший тебя и его, подойдя, не сказал бы тебе: уступи ему место; и тогда со стыдом должен будешь занять последнее место.

10 Vaan kun olet kutsuttu, mene ja asetu viimeiselle sijalle, ja niin on se, joka on sinut kutsunut, sisään tullessaan sanova sinulle: 'Ystäväni, astu ylemmäksi'. Silloin tulee sinulle kunnia kaikkien pöytäkumppaniesi edessä.

10 Vaan kun sinut on kutsuttu, mene ja asetu viimeiselle sijalle, jotta hän, joka on sinut kutsunut, tullessaan sanoisi sinulle: 'Ystävä, astu ylemmä!' Silloin sinulle tulee kunnia [kaikkien] pöytäkumppaniesi edessä.

10. Mutta kuin kutsuttu olet, niin mene ja istu alemmaiseen siaan, että se, joka sinun kutsunut on, tulis ja sanois sinulle: ystäväni, nouse ylemmä; silloin on sinulle kunnia niiden edessä, jotka ynnä kanssas atrioitsevat.

10. Mutta parammin coscas cudzuttu olet nijn mene ja istu alemmaiseen siaan että se joca sinun cudzunut on tulis ja sanois sinulle: ystäwän nouse ylemmä silloin on sinulle cunnia nijldä jotca myös atrioidzewat.

10. Mutta paramin coskas cutzuttu olet/ nin mene ia istu alamaisen sijaan Senpäle/ ette coska se tule ioca sinun cutzunut on/ sanois sinulle/ Ysteuen/ nouse ylemmä/ Silloin sinulle on cunnia ninen edhes/ iotca ynne atrioitzeuat. (Mutta paremmin koskas kutsuttu olet/ niin mene ja istu alimmaiseen sijaan. Sen päälle/ että koska se tulee joka sinun kutsunut on/ sanoisi sinulle/ Ystäwäni/ nouse ylemmäs/ Silloin sinulla on kunnia niiden edessä/ jotka ynnä aterioitsewat.)

10 ἀλλ’ ὅταν κληθῇς, πορευθεὶς ἀνάπεσε εἰς τὸν ἔσχατον τόπον, ἵνα ὅταν ἔλθῃ ὁ κεκληκώς σε εἴπῃ σοι· φίλε, προσανάβηθι ἀνώτερον· τότε ἔσται σοι δόξα ἐνώπιον πάντων τῶν συνανακειμένων σοι. ( ἀll’ ὅtan κlithῖs, pοreutheὶs ἀnápese eἰs tὸn ἔschatοn tόpοn, ἵna ὅtan ἔlthΐ ὁ κeκliκós se eἴpΐ sοι: fίle, prοsanábithι ἀnóterοn: tόte ἔstaι sοι dόksa ẻnópιοn pánton tõn sunanaκeιménon sοι. )

αλλ οταν κληθης πορευθεις αναπεσον εις τον εσχατον τοπον ινα οταν ελθη ο κεκληκως σε ειπη σοι φιλε προσαναβηθι ανωτερον τοτε εσται σοι δοξα ενωπιον των συνανακειμενων σοι 10 (all otan klithis poreftheis anapeson eis ton eschaton topon ina otan elthi o keklikos se eipi soi file prosanabithi anoteron tote estai soi doxa enopion ton sunanakeimenon soi)

10 But whenever you are invited, having traveled (there), lean-back in the last place; in order that whenever he who has invited you comes, he may say to you, Friend, advance upward, and then you will have glory in the sight of those who recline (at the table) together with you.</J>

10. But when thou art bidden, go and sit down in the lowest room; that when he that bade thee cometh, he may say unto thee, Friend, go up higher: then shalt thou have worship in the presence of them that sit at meat with thee.

10. Sondern wenn du geladen wirst, so gehe hin und setze dich untenan, auf daß, wenn da kommt, der dich geladen hat, er spreche zu dir: Freund, rücke hinauf! Dann wirst du Ehre haben vor denen, die mit dir am Tische sitzen.

10. Mas cuando fueres llamado, vé, y asiéntate en el postrer lugar; porque cuando viniere el que te llamó, te diga: Amigo, sube más arriba: entónces tendrás gloria delante de los que juntamente se asientan a la mesa.

10 Но когда зван будешь, придя, садись на последнее место, чтобы звавший тебя, подойдя, сказал: друг! пересядь выше; тогда будет тебе честь пред сидящими с тобою,

11 Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään."

11 Sillä jokainen, joka itsensä korottaa, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se korotetaan."

11. Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.

11. Sillä joca idzens ylöndä hän aletan: ja joca idzens alenda se ylötän.

11. Sille ette ioca itzens ylende/ hen aletaan/ Ja ioca itzens alendapi/ se yleteen. (Sillä että joka itsensä ylentää/ hän alennetaan/ Ja joka itsensä alentapi/ se yletään.)

11 ὅτι πᾶς ὁ ὑψῶν ἑαυτὸν ταπεινωθήσεται καὶ ὁ ταπεινῶν ἑαυτὸν ὑψωθήσεται. ( ὅtι pãs ὁ ὑpsõn ἑautὸn tapeιnothísetaι κaὶ ὁ tapeιnõn ἑautὸn ὑpsothísetaι. )

οτι πας ο υψων εαυτον ταπεινωθησεται και ο ταπεινων εαυτον υψωθησεται 11 (oti pas o upson eafton tapeinothisetai kai o tapeinon eafton upsothisetai)

11 Because everyone who is exalting himself will be humbled, and he who is humbling himself will be exalted.</J>

11. For whosoever exalteth himself shall be abased; and he that humbleth himself shall be exalted.

11. Denn wer sich selbst erhöht, der soll erniedrigt werden; und wer sich selbst erniedrigt, der soll erhöht werden.

11. Porque cualquiera que se ensalza, será humillado, y el que se humilla, será ensalzado.

11 ибо всякий возвышающий сам себя унижен будет, а унижающий себя возвысится.

12 Ja hän sanoi myös sille, joka oli hänet kutsunut: "Kun laitat päivälliset tai illalliset, älä kutsu ystäviäsi, älä veljiäsi, älä sukulaisiasi äläkä rikkaita naapureita, etteivät hekin vuorostaan kutsuisi sinua, ja ettet sinä siten saisi maksua.

12 Hän sanoi myös sille, joka oli Hänet kutsunut: "Kun valmistat päivälliset tai illalliset, älä kutsu ystäviäsi, älä veljiäsi, älä sukulaisiasi äläkä rikkaita naapureja, jotteivät he vuorostaan taas kutsuisi sinua ja ettet saisi korvausta.

12. Mutta hän sanoi myös sille, joka hänen kutsunut oli: kuin päivällistä tai ehtoollista teet, niin älä kutsu ystäviäs, eli veljiäs, ei lankojas, taikka rikkaita kylänmiehiäs: ettei he joskus sinua myös jälleen kutsu, ja sinulle maksa.

12. Sanoi hän myös sille joca hänen cudzunut oli: coscas päiwälist taicka ehtolist teet nijn älä cudzu ystäwitäs eli weljejäs ei langojas taicka rickaita kylänmiehiäs ettei he sinua taas wuoroin cudzu ja sinulle maxa.

12. Sanoi hen mös sille/ ioca henen cutzunut oli/ Coskas teet Peiuelist taica Echtolist/ nin ele cutzu Ysteuites/ eike welijes/ eike Langoijas/ eike Rickaita Naburitas/ ettei he sinua woroin cutzuisi/ ia sinulle hyuenteghos maxaisit. (Sanoi hän myös sille/ joka hänen kutsunut oli/ Koskas teet päiwällistä taikka ehtoollista/ niin älä kutsu ystäwiäsi/ eikä weljiäsi/ eikä lankojasi/ eikä rikkaita naapuriasi/ ettei he sinua wuoroin kutsuisi/ ja sinulle hywän tekosi maksaisit.)

12 Ἔλεγε δὲ καὶ τῷ κεκληκότι αὐτόν· Ὅταν ποιῇς ἄριστον ἢ δεῖπνον, μὴ φώνει τοὺς φίλους σου μηδὲ τοὺς ἀδελφούς σου μηδὲ τοὺς συγγενεῖς σου μηδὲ γείτονας πλουσίους, μήποτε καὶ αὐτοὶ σε ἀντικαλέσωσι, σε καὶ γενήσεταί σοι ἀνταπόδομα. ( Ἔlege dè κaὶ tỡ κeκliκόtι aὐtόn: Ὅtan pοιῖs ἄrιstοn ἲ deῖpnοn, mì fóneι tοὐs fίlοus sοu midè tοὐs ἀdelfοús sοu midè tοὐs suggeneῖs sοu midè geίtοnas plοusίοus, mípοte κaὶ aὐtοὶ se ἀntικalésosι, se κaὶ genísetaί sοι ἀntapόdοma. )

ελεγεν δε και τω κεκληκοτι αυτον οταν ποιης αριστον η δειπνον μη φωνει τους φιλους σου μηδε τους αδελφους σου μηδε τους συγγενεις σου μηδε γειτονας πλουσιους μηποτε και αυτοι σε αντικαλεσωσιν και γενηται σοι ανταποδομα 12 (elegen de kai to keklikoti afton otan poiis ariston i deipnon mi fonei tous filous sou mide tous adelfous sou mide tous sungeneis sou mide geitonas plousious mipote kai aftoi se antikalesosin kai genitai soi antapodoma)

12 Now he said to him, who has also invited him, Whenever you make* a meal or a supper, do not summon your friends, nor your brethren, nor your relatives, nor rich neighbors; lest they may also invite you too and it might become a repayment for you.</J>

12. Then said he also to him that bade him, When thou makest a dinner or a supper, call not thy friends, nor thy brethren, neither thy kinsmen, nor thy rich neighbours; lest they also bid thee again, and a recompence be made thee.

12. Er sprach auch zu dem, der ihn geladen hatte: Wenn du ein Mittags-oder Abendmahl machst, so lade nicht deine Freunde noch deine Brüder noch deine Gefreunden noch deine Nachbarn, die da reich sind, auf daß sie dich nicht etwa wieder laden und dir vergolten werde.

12. Y decía también al que le había convidado: Cuando haces comida o cena, no llames a tus amigos, ni a tus hermanos, ni a tus parientes, ni a tus vecinos ricos; porque también ellos no te vuelvan a convidar, y te sea hecha paga.

12 Сказал же и позвавшему Его: когда делаешь обед или ужин, не зови друзей твоих, ни братьев твоих, ни родственников твоих, ни соседей богатых, чтобы и они тебя когда не позвали, и не получил ты воздаяния.

13 Vaan kun laitat pidot, kutsu köyhiä, raajarikkoja, rampoja, sokeita;

13 Vaan kun valmistat pidot, kutsu köyhiä, raajarikkoja, rampoja, sokeita.

13. Mutta kuin pidot teet, niin kutsut köyhiä, raajarikkoja, ontuvia, sokeita:

13. Mutta parammin coscas pidon teet nijn cudzu köyhiä sairaita onduwita ja sokeita:

13. Mutta paramin coskas Wieraspidhon teet/ nin cutzu Kieuhet/ Sairat/ Onduuat/ Sockiat/ (Mutta paremmin koskas wieraspidon teet/ niin kutsu köyhät/ sairaat/ ontuwat/ sokeat/)

13 ἀλλ’ ὅταν ποιῇς δοχὴν, κάλει πτωχούς, ἀναπήρους, χωλούς, τυφλούς, ( ἀll’ ὅtan pοιῖs dοchìn, κáleι ptochοús, ἀnapírοus, cholοús, tuflοús, )

αλλ οταν ποιης δοχην καλει πτωχους αναπηρους χωλους τυφλους 13 (all otan poiis dochin kalei ptochous anapirous cholous tuflous)

13 But whenever you make* a banquet, invite the poor, the disabled, the lame, the blind;</J>

13. But when thou makest a feast, call the poor, the maimed, the lame, the blind:

13. Sondern wenn du ein Mahl machst, so lade die Armen, die Krüppel, die Lahmen, die Blinden,

13. Mas cuando haces banquete, llama a los pobres, los mancos, los cojos, los ciegos;

13 Но, когда делаешь пир, зови нищих, увечных, хромых, слепых,

14 niin sinä olet oleva autuas, koska he eivät voi maksaa sinulle; sillä sinulle maksetaan vanhurskasten ylösnousemuksessa."

14 Niin olet onnellinen, koska heillä ei ole millä korvata sinulle; sillä sinulle korvataan vanhurskasten ylösnousemuksessa.”

14. Niin sinä olet autua; sillä ei heillä ole varaa sinulle maksaa, sillä sinulle pitää maksettaman vanhurskasten ylösnousemisessa.

14. Nijn sinä olet autuas: sillä ei heillä ole wara sinulle maxa mutta sinulle pitä maxettaman wanhurscasten ylösnousemises.

14. nin sine olet autuas/ Sille ettei heille ole wara sinulle maxa/ Mutta sinule pite maxettaman ninen Wanhurskasten ylesnousemises. (niin sinä olet autuas/ SIllä ettei heillä ole wara sinulle maksaa/ Mutta sinulle pitää maksettaman niiden wanhurskasten ylösnousemisessa.)

14 καὶ μακάριος ἔσῃ, ὅτι οὐκ ἔχουσιν ἀνταποδοῦναί σοι· ἀνταποδοθήσεται γάρ σοι ἐν τῇ ἀναστάσει τῶν δικαίων. ( κaὶ maκárιοs ἔsΐ, ὅtι οὐκ ἔchοusιn ἀntapοdοȗnaί sοι: ἀntapοdοthísetaι gár sοι ẻn tῖ ἀnastáseι tõn dικaίon. )

και μακαριος εση οτι ουκ εχουσιν ανταποδουναι σοι ανταποδοθησεται γαρ σοι εν τη αναστασει των δικαιων 14 (kai makarios esi oti ouk echousin antapodounai soi antapodothisetai gar soi en ti anastasei ton dikaion)

14 and you will be fortunate, because they do not have (anything in which) to repay you; for* you will be repaid in the resurrection of the righteous. {Similar: Mat 22:1-14, Luk 14:15-24}

14. And thou shalt be blessed; for they cannot recompense thee: for thou shalt be recompensed at the resurrection of the just.

14. so bist du selig; denn sie haben's dir nicht zu vergelten, es wird dir aber vergolten werden in der Auferstehung der Gerechten.

14. Y serás bienaventurado; porque ellos no te pueden pagar; mas te será pagado en la resurrección de los justos.

14 и блажен будешь, что они не могут воздать тебе, ибо воздастся тебе в воскресение праведных.

15 Tämän kuullessaan eräs pöytäkumppaneista sanoi hänelle: "Autuas se, joka saa olla aterialla Jumalan valtakunnassa!"

15 Kuullessaan tämän muuan pöytäkumppaneista sanoi Hänelle: "Autuas se, joka on aterioiva Jumalan valtakunnassa!”

15. Mutta kuin yksi ynnä atrioitsevista nämät kuuli, sanoi hän hänelle: autuas on se, joka syö leipää Jumalan valtakunnassa.

15. MUtta cosca yxi nijstä ynnä atrioidzewist nämät cuuli sanoi hän hänelle: autuas on se joca syö leipä Jumalan waldacunnas.

15. Mutta coska yxi nijste ynne atrioitzeuist nämet cwli/ sanoi hen henelle/ Autuas ombi se ioca söpi Leipe Jumalan Waldakunnas. (Mutta koska yksi niistä ynnä aterioitsit nämät kuuli/ sanoi hän hänelle/ Autuas ompi se joka syöpi leipää Jumalan waltakunnassa.)

15 Ἀκούσας δέ τις τῶν συνανακειμένων ταῦτα εἶπεν αὐτῷ· Μακάριος ὅς φάγεται ἄριστον ἐν τῇ βασιλείᾳ τοῦ Θεοῦ. ( Ἀκοúsas dé tιs tõn sunanaκeιménon taȗta eἶpen aὐtỡ: Μaκárιοs ὅs fágetaι ἄrιstοn ẻn tῖ basιleίᾳ tοȗ Theοȗ. )

ακουσας δε τις των συνανακειμενων ταυτα ειπεν αυτω μακαριος ος φαγεται αρτον εν τη βασιλεια του θεου 15 (akousas de tis ton sunanakeimenon tafta eipen afto makarios os fagetai arton en ti basileia tou theou)

15 Now (after) someone from those who reclined (at the meal) together with him heard these things, he said to him, The fortunate one will be eating a meal in the kingdom of God.

15. And when one of them that sat at meat with him heard these things, he said unto him, Blessed is he that shall eat bread in the kingdom of God.

15. Da aber solches hörte einer, der mit zu Tische saß, sprach er zu ihm: Selig ist, der das Brot ißt im Reiche Gottes.

15. Y oyendo esto uno de los que juntamente estaban sentados a la mesa, le dijo: Bienaventurado el que comerá pan en el reino de los cielos.

15 Услышав это, некто из возлежащих с Нимсказал Ему: блажен, кто вкусит хлеба в Царствии Божием!

16 Niin hän sanoi hänelle: "Eräs mies laittoi suuret illalliset ja kutsui monta.

16 Mutta Hän vastasi hänelle: "Muuan mies valmisti suuret illalliset ja kutsui monta.

16. Niin hän sanoi hänelle: yksi ihminen teki suuren ehtoollisen ja kutsui monta,

16. Nijn hän sanoi hänelle: ihminen oli walmistanut suuren Ehtolisen ja cudzui monda.

16. Nin sanoi hen henelle/ Yxi Inhiminen oli walmistanut swren Echtolisen/ ia cutzui monda/ (Niin sanoi hän hänelle/ Yksi ihminen oli walmistanut suuren ehtoollisen/ ja kutsui monta/)

16 ὁ δὲ εἶπεν αὐτῷ· Ἄνθρωπός τις ἐποίησε δεῖπνον μέγα, καὶ ἐκάλεσε πολλούς· ( ὁ dè eἶpen aὐtỡ: Ἄnthropόs tιs ẻpοίise deῖpnοn méga, κaὶ ẻκálese pοllοús: )

ο δε ειπεν αυτω ανθρωπος τις εποιησεν δειπνον μεγα και εκαλεσεν πολλους 16 (o de eipen afto anthropos tis epoiisen deipnon mega kai ekalesen pollous)

16 But he said to him, A certain man made* a great supper, and he invited many;</J>

16. Then said he unto him, A certain man made a great supper, and bade many:

16. Er aber sprach zu ihm: Es war ein Mensch, der machte ein großes Abendmahl und lud viele dazu.

16. El entónces le dijo: Un hombre hizo una grande cena, y llamó a muchos.

16 Он же сказал ему: один человек сделал большой ужин и звал многих,

17 Ja illallisajan tullessa hän lähetti palvelijansa sanomaan kutsutuille: 'Tulkaa, sillä kaikki on jo valmiina'.

17 Illallisajan tullessa hän lähetti palvelijansa sanomaan kutsutuille: 'Tulkaa, sillä kaikki on jo valmiina.'

17. Ja lähetti palveliansa ehtoollisen hetkellä sanomaan kutsutuille: tulkaat, sillä kaikki ovat valmistetut.

17. Ja lähetti palwelians Ehtolisen hetkellä sanoman cudzutuille: tulcat sillä caicki owat walmistetut.

17. Ja wloslehetti henen paluelinas Ectolisen hetkelle sanoma' nijlle cutzutuille. Tulcat/ sille ette caiki ouat walmistetut. (Ja uloslähetti hänen palwelijansa ehtoollisen hetkellä sanoman niille kutsutuille. Tulkaat/ sillä että kaikki owat walmistetut.)

17 καὶ ἀπέστειλε τὸν δοῦλον αὐτοῦ τῇ ὥρᾳ τοῦ δείπνου εἰπεῖν τοῖς κεκλημένοις· ἔρχεσθε, ὅτι ἤδη ἕτοιμά ἐστι πάντα. ( κaὶ ἀpésteιle tὸn dοȗlοn aὐtοȗ tῖ ὅrᾳ tοȗ deίpnοu eἰpeῖn tοῖs κeκliménοιs: ἔrchesthe, ὅtι ἴdi ἕtοιmá ẻstι pánta. )

και απεστειλεν τον δουλον αυτου τη ωρα του δειπνου ειπειν τοις κεκλημενοις ερχεσθε οτι ηδη ετοιμα εστιν παντα 17 (kai apesteilen ton doulon aftou ti ora tou deipnou eipein tois keklimenois erchesthe oti idi etoima estin panta)

17 and he sent forth his bondservant in the hour of the supper to say to those who have been invited, Come°, because all things are already prepared.</J>

17. And sent his servant at supper time to say to them that were bidden, Come; for all things are now ready.

17. Und sandte seinen Knecht aus zur Stunde des Abendmahls, zu sagen den Geladenen: Kommt, denn es ist alles bereit!

17. Y a la hora de la cena envió a su siervo a decir a los convidados: Veníd, que ya todo está aparejado.

17 и когда наступило время ужина, послал раба своего сказать званым: идите, ибо уже все готово.

18 Mutta he rupesivat kaikki järjestään estelemään. Ensimmäinen sanoi hänelle: 'Minä ostin pellon, ja minun täytyy lähteä sitä katsomaan; pyydän sinua, pidä minut estettynä'.

18 Mutta he alkoivat kaikki yksimielisesti estellä. Ensimmäinen sanoi hänelle: 'Ostin pellon ja minun on mentävä sitä katsomaan. Pyydän sinua, pidä minut estyneenä.'

18. Ja he rupesivat järjestänsä kaikki itseänsä estelemään: ensimäinen sanoi hänelle: minä ostin pellon, ja minun pitää menemän sitä katsomaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni.

18. Ja he rupeisit järjestäns caicki heitäns estelemän: ensimäinen sanoi: minä ostin pellon ja minun pitä menemän sitä cadzoman minä rucoilen sinua sano minun esteni.

18. Ja he rupesit ierestens caiki heidens estelemen. Se ensimeinen sanoi henelle/ Mine ostin Maancartanon/ ia pite menemen site catzoman/ Mine rucolen sinua/ sano minun esten. (Ja he rupesit järestänsä kaikki heitänsä estelemään. Se ensimmäinen sanoi hänelle/ Minä ostin maankartanon/ ja pitää menemän sitä katsomaan/ Minä rukoilen sinua/ sano minun estetyksi.)

18 καὶ ἤρξαντο ἀπὸ μιᾶς παραιτεῖσθαι πάντες, ὁ πρῶτος εἶπεν αὐτῷ· ἀγρὸν ἠγόρασα, καὶ ἔχω ἀνάγκην ἐξελθεῖν καὶ ἰδεῖν αὐτόν· ἐρωτῶ σε, ἔχε με παρῃτημένον. ( κaὶ ἴrksantο ἀpὸ mιãs paraιteῖsthaι pántes, ὁ prõtοs eἶpen aὐtỡ: ἀgrὸn ἰgόrasa, κaὶ ἔcho ἀnágκin ẻkseltheῖn κaὶ ἰdeῖn aὐtόn: ẻrotõ se, ἔche me parΐtiménοn. )

και ηρξαντο απο μιας παραιτεισθαι παντες ο πρωτος ειπεν αυτω αγρον ηγορασα και εχω αναγκην εξελθειν και ιδειν αυτον ερωτω σε εχε με παρητημενον 18 (kai irxanto apo mias paraiteisthai pantes o protos eipen afto agron igorasa kai echo anankin exelthein kai idein afton eroto se eche me paritimenon)

18 And they all, from one (desire), began to excuse themselves. The first said to him, I bought a field, and I have a necessity to go out and to see it. I request (of) you, have me excused.</J>

18. And they all with one consent began to make excuse. The first said unto him, I have bought a piece of ground, and I must needs go and see it: I pray thee have me excused.

18. Und sie fingen an, alle nacheinander, sich zu entschuldigen. Der erste sprach zu ihm: Ich habe einen Acker gekauft und muß hinausgehen und ihn besehen; ich bitte dich, entschuldige mich.

18. Y comenzaron todos a una a escusarse. El primero le dijo: He comprado un cortijo, y he menester de salir, y verle: te ruego que me tengas por escusado.

18 И начали все, как бы сговорившись, извиняться. Первый сказал ему: я купил землю и мне нужно пойти посмотреть ее; прошу тебя, извини меня.

19 Toinen sanoi: 'Minä ostin viisi paria härkiä ja menen niitä koettelemaan; pyydän sinua, pidä minut estettynä'.

19 Toinen sanoi: 'Ostin viisi paria härkiä ja menen niitä koettelemaan. Pyydän sinua, pidä minut estyneenä.

19. Ja toinen sanoi: minä ostin viisi paria härkiä, ja menen niitä koettelemaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni.

19. Toinen sanoi: minä ostin wijsi paria härkiä ja menen nijtä coetteleman minä rucoilen sinua sano minun esteni

19. Ja se toinen sanoi/ Mine ostin wijsi pari hercki/ ia menen heite coetteleman/ Mine rucolen sinua/ sano minun esten. (Ja se toinen sanoi/ Minä ostin wiisi paria härkiä/ ja menen heitä koettelemaan/ Minä rukoilen sinua/ sano minun estetyksi.)

19 καὶ ἕτερος εἶπε· ζεύγη βοῶν ἠγόρασα πέντε, καὶ πορεύομαι δοκιμάσαι αὐτά· ἐρωτῶ σε, ἔχε με παρῃτημένον. ( κaὶ ἕterοs eἶpe: dzeúgi bοõn ἰgόrasa pénte, κaὶ pοreúοmaι dοκιmásaι aὐtá: ẻrotõ se, ἔche me parΐtiménοn. )

και ετερος ειπεν ζευγη βοων ηγορασα πεντε και πορευομαι δοκιμασαι αυτα ερωτω σε εχε με παρητημενον 19 (kai eteros eipen zebgi boon igorasa pente kai porebomai dokimasai afta eroto se eche me paritimenon)

19 And a different (one) said, I bought five yoke of bulls, and I am traveling on to test them. I request (of) you, have me excused.</J>

19. And another said, I have bought five yoke of oxen, and I go to prove them: I pray thee have me excused.

19. Und der andere sprach: Ich habe fünf Joch Ochsen gekauft, und ich gehe jetzt hin, sie zu besehen; ich bitte dich, entschuldige mich.

19. Y el otro dijo: He comprado cinco yuntas de bueyes, y voy a probarlos: ruégote que me tengas por escusado.

19 Другой сказал: я купил пять пар волов и иду испытать их; прошу тебя, извини меня.

20 Vielä toinen sanoi: 'Minä otin vaimon, ja sentähden en voi tulla'.

20 Toinen taas sanoi: 'Otin vaimon ja sen vuoksi en voi tulla.'

20. Ja kolmas sanoi: minä olen emännän nainut, ja en taida sentähden tulla.

20. Colmas sanoi: minä olen emännän nainut ja en taida sentähden tulla. Ja palwelia palais ja sanoi caicki nämät Herrallens.

20. Ja se colmas sanoi/ Mine olen Emennen nainut/ ia senteden en taidha mine tulla. Ja paluelia palasi/ ia sanoi caiki nämet iellens Herrallens. (Ja se kolmas sanoi/ Minä olen emännän nainut/ ja sen tähden en taida minä tulla. Ja palwelija palasi/ ja sanoi nämät jällens Herrallensa.)

20 καὶ ἕτερος εἶπε· γυναῖκα ἔγημα, καὶ διὰ τοῦτο οὐ δύναμαι ἐλθεῖν. ( κaὶ ἕterοs eἶpe: gunaῖκa ἔgima, κaὶ dιà tοȗtο οὐ dúnamaι ẻltheῖn. )

και ετερος ειπεν γυναικα εγημα και δια τουτο ου δυναμαι ελθειν 20 (kai eteros eipen gunaika egima kai dia touto ou dunamai elthein)

20 And a different (one) said, I married a wife, and because of this, I am not able to come.</J>

20. And another said, I have married a wife, and therefore I cannot come.

20. Und der dritte sprach: Ich habe ein Weib genommen, darum kann ich nicht kommen.

20. Y el otro dijo: Me he casado; y por tanto no puedo venir.

20 Третий сказал: я женился и потому не могу придти.

21 Ja palvelija tuli takaisin ja ilmoitti herralleen tämän. Silloin isäntä vihastui ja sanoi palvelijalleen: 'Mene kiiruusti kaupungin kaduille ja kujille ja tuo köyhät ja raajarikot, sokeat ja rammat tänne sisälle'.

21 Palattuaan (tämä) palvelija ilmoitti tämän herralleen. Silloin isäntä vihastuneena sanoi palvelijalleen: ”Mene kiireesti kaupungin kaduille ja kujille ja tuo tänne sisälle köyhät ja raajarikot ja rammat ja sokeat.

21. Ja kuin se palvelia tuli, sanoi hän nämät herrallensa. Silloin perheenisäntä vihastui ja sanoi palveliallensa: mene nopiasti kaupungin kaduille ja kujille ja saata tänne vaivaiset ja raajarikot, ontuvat ja sokiat.

21. NIjn perhen isändä wihastui ja sanoi palweliallens: mene nopiast Caupungin catuille ja cujille ja saata tänne waiwaiset ja sairat onduwat ja sokiat.

21. Nin wihastui Perenisende/ ia sanoi palueliallens/ Mene nopiast vlos Caupungin Catuille ia Cuijlle ia saata tenne waiuaset ia Sairat/ Onduuat ia Sokiat. (Niin wihastui perheenisäntä/ ja sanoi palwelijallens/ Mene nopeasti ulos kaupungin kaduille ja kujille ja saata tänne waiwaiset ja sairaat/ ontuwat ja sokeat.)

21 καὶ παραγενόμενος ὁ δοῦλος ἐκεῖνος ἀπήγγειλε τῷ κυρίῳ αὐτοῦ ταῦτα. τότε ὀργισθεὶς ὁ οἰκοδεσπότης εἶπε τῷ δούλῳ αὐτοῦ· ἔξελθε ταχέως εἰς τὰς πλατείας καὶ ῥύμας τῆς πόλεως, καὶ τοὺς πτωχοὺς καὶ ἀναπήρους καὶ χωλοὺς καὶ τυφλοὺς εἰσάγαγε ὧδε. ( κaὶ paragenόmenοs ὁ dοȗlοs ẻκeῖnοs ἀpíggeιle tỡ κurίǫ aὐtοȗ taȗta. tόte ὀrgιstheὶs ὁ οἰκοdespόtis eἶpe tỡ dοúlǫ aὐtοȗ: ἔkselthe tachéos eἰs tàs plateίas κaὶ ŕúmas tĩs pόleos, κaὶ tοὐs ptochοὐs κaὶ ἀnapírοus κaὶ cholοὐs κaὶ tuflοὐs eἰságage ổde. )

και παραγενομενος ο δουλος εκεινος απηγγειλεν τω κυριω αυτου ταυτα τοτε οργισθεις ο οικοδεσποτης ειπεν τω δουλω αυτου εξελθε ταχεως εις τας πλατειας και ρυμας της πολεως και τους πτωχους και αναπηρους και χωλους και τυφλους εισαγαγε ωδε 21 (kai paragenomenos o doulos ekeinos apingeilen to kurio aftou tafta tote orgistheis o oikodespotis eipen to doulo aftou exelthe tacheos eis tas plateias kai rumas tis poleos kai tous ptochous kai anapirous kai cholous kai tuflous eisagage ode)

21 And that bondservant came* and reported to his lord these things. Then the householder, was made angry, and said to his bondservant, Go out quickly into the streets and lanes of the city, and lead the poor and disabled and lame and blind in here.</J>

21. So that servant came, and shewed his lord these things. Then the master of the house being angry said to his servant, Go out quickly into the streets and lanes of the city, and bring in hither the poor, and the maimed, and the halt, and the blind.

21. Und der Knecht kam und sagte das seinem Herrn wieder. Da ward der Hausherr zornig und sprach zu seinem Knechte: Gehe aus schnell auf die Straßen und Gassen der Stadt und führe die Armen und Krüppel und Lahmen und Blinden herein.

21. Y vuelto el siervo, hizo saber estas cosas a su señor. Entónces el padre de familias, enojado dijo a su siervo: Vé presto por las plazas, y por las calles de la ciudad, y mete acá los pobres, los mancos, y cojos, y ciegos.

21 И, возвратившись, раб тот донес о сем господину своему. Тогда, разгневавшись, хозяин дома сказал рабу своему: пойди скорее по улицам и переулкам города и приведи сюда нищих, увечных, хромых и слепых.

22 Ja palvelija sanoi: 'Herra, on tehty, minkä käskit, ja vielä on tilaa'.

22 Ja palvelija sanoi: 'Herra, on tehty niin kuin käskit, ja vielä on tilaa.

22. Ja palvelia sanoi: herra, minä olen tehnyt niinkuin sinä käskit, ja vielä nyt siaa on.

22. Ja palwelia sanoi: Herra minä olen tehnyt nijncuins käskit ja wielä nyt sia on.

22. Ja sanoi paluelia/ Herra/ mine olen technyt quin sine keskit/ Ja wiele nyt sija on. (Ja sanoi palwelija/ Herra/ minä olen tehnyt kuin sinä käskit/ Ja wielä nyt sijaa non.)

22 καὶ εἶπεν ὁ δοῦλος· κύριε, γέγονεν ὡς ἐπέταξας, καὶ ἔτι τόπος ἐστί. ( κaὶ eἶpen ὁ dοȗlοs: κúrιe, gégοnen ὁs ẻpétaksas, κaὶ ἔtι tόpοs ẻstί. )

και ειπεν ο δουλος κυριε γεγονεν ως επεταξας και ετι τοπος εστιν 22 (kai eipen o doulos kurie gegonen os epetaxas kai eti topos estin)

22 And the bondservant said, Lord, it has happened as you commanded, and there is still a place (for more).</J>

22. And the servant said, Lord, it is done as thou hast commanded, and yet there is room.

22. Und der Knecht sprach: Herr, es ist geschehen, was du befohlen hast; es ist aber noch Raum da.

22. Y dijo el siervo: Señor, hecho es como mandaste, y aun hay lugar.

22 И сказал раб: господин! исполнено, как приказал ты, и еще есть место.

23 Niin Herra sanoi palvelijalle: 'Mene teille ja aitovierille ja pakota heitä tulemaan sisälle, että minun taloni täyttyisi;

23 Niin herra sanoi palvelijalleen: 'Mene teille ja aitovierille ja pakota heitä tulemaan sisälle, jotta taloni täyttyisi.

23. Ja herra sanoi palvelialle: men maanteille ja aidoille, ja vaadi heitä sisälle tulemaan, että minun huoneeni täytettäisiin.

23. Herra sanoi palwelialle: mene maan teille ja aidoille ja waadi heitä tuleman että minun huoneni täytetäisin.

23. Ja sanoi Herra paluelialle/ Mene vlos maanteille ia aidhoille/ ia wadhi heite siseltuleman/ ette minun Honen teuteteisin. (Ja sanoi Herra palwelijalle/ Mene ulos maan teille ja aidoille/ ja waadi heitä sisälle tulemaan/ että minun huoneeni täytettäisiin.)

23 καὶ εἶπεν ὁ κύριος πρὸς τὸν δοῦλον· Ἔξελθε εἰς τὰς ὁδοὺς καὶ φραγμοὺς καὶ ἀνάγκασον εἰσελθεῖν, ἵνα γεμισθῇ ὁ οἶκός μου. ( κaὶ eἶpen ὁ κúrιοs prὸs tὸn dοȗlοn: Ἔkselthe eἰs tàs ὁdοὐs κaὶ fragmοὐs κaὶ ἀnágκasοn eἰseltheῖn, ἵna gemιsthῖ ὁ οἶκόs mοu. )

και ειπεν ο κυριος προς τον δουλον εξελθε εις τας οδους και φραγμους και αναγκασον εισελθειν ινα γεμισθη ο οικος μου 23 (kai eipen o kurios pros ton doulon exelthe eis tas odous kai fragmous kai anankason eiselthein ina gemisthi o oikos mou)

23 Now the lord said to the bondservant, Go out into the roads and (over the) fences, and urge (them) to enter, in order that my house may be filled.</J>

23. And the lord said unto the servant, Go out into the highways and hedges, and compel them to come in, that my house may be filled.

23. Und der Herr sprach zu dem Knechte: Gehe aus auf die Landstraßen und an die Zäune und nötige sie hereinzukommen, auf das mein Haus voll werde.

23. Y dijo el señor al siervo: Vé por los caminos, y por los vallados, y fuérzalos a entrar, para que se llene mi casa.

23 Господин сказал рабу: пойди по дорогам и изгородям и убеди придти, чтобы наполнился дом мой.

24 sillä minä sanon teille, ettei yksikään niistä miehistä, jotka olivat kutsutut, ole maistava minun illallisiani'."

24 Sillä sanon teille, ettei yksikään niistä miehistä, jotka olivat kutsutut, ole maistava illallisiani.' "

24. Sillä minä sanon teille, ettei yksikään niistä miehistä, jotka kutsuttiin, pidä maistaman minun ehtoollistani.

24. Mutta minä sanon teille: ettei yxikän nijstä miehistä cuin cudzuttin pidä maistaman minun Ehtolistani.

24. Mutta mine sanon teille/ Ettei yxiken nijste Miehiste quin cutzuttin/ pide maistaman minun Ectolistan. (Mutta minä sanon teille/ Ettei yksikään niistä miehistä kuin kutsuttiin/ pidä maistaman minun ehtoollistani.)

24 λέγω γὰρ ὑμῖν ὅτι οὐδεὶς τῶν ἀνδρῶν ἐκείνων τῶν κεκλημένων γεύσεταί μου τοῦ δείπνου. ( légo gàr ὑmῖn ὅtι οὐdeὶs tõn ἀndrõn ẻκeίnon tõn κeκliménon geúsetaί mοu tοȗ deίpnοu. )

λεγω γαρ υμιν οτι ουδεις των ανδρων εκεινων των κεκλημενων γευσεται μου του δειπνου 24 (lego gar umin oti oudeis ton andron ekeinon ton keklimenon gefsetai mou tou deipnou)

24 For* I am saying to you°, that none of those men who have been invited will be tasting of my supper. For* many are invited but few chosen. {Similar: Mat 10:37-38, Luk 14:25-27}

24. For I say unto you, That none of those men which were bidden shall taste of my supper.

24. Ich sage euch aber, daß der Männer keiner, die geladen waren mein Abendmahl schmecken wird.

24. Porque yo os digo, que ninguno de aquellos varones que fueron llamados, gustará mi cena.

24 Ибо сказываю вам, что никто из тех званых не вкусит моего ужина, ибо много званых, но мало избранных.

25 Ja hänen mukanaan kulki paljon kansaa; ja hän kääntyi ja sanoi heille:

25 Hänen kanssaan vaelsi paljon kansaa, ja Hän kääntyi ja sanoi heille:

25. Niin vaelsi paljo väkeä hänen kanssansa, ja hän kääntyi ja sanoi heille:

25. NIjn waelsi paljo wäke hänen cansans ja hän käänsi hänens ja sanoi heille:

25. Nin palio Wäki henen cansans waelsi. Ja hen kiensi henens/ ia sanoi heille/ (Niin paljon wäkeä hänen kanssansa waelsi. Ja hän käänsi hänens/ ja sano heille/)

25 Συνεπορεύοντο δὲ αὐτῷ ὄχλοι πολλοί. καὶ στραφεὶς εἶπε πρὸς αὐτούς· ( Sunepοreúοntο dè aὐtỡ ὄchlοι pοllοί. κaὶ strafeὶs eἶpe prὸs aὐtοús: )

συνεπορευοντο δε αυτω οχλοι πολλοι και στραφεις ειπεν προς αυτους 25 (suneporebonto de afto ochloi polloi kai strafeis eipen pros aftous)

25 Now large crowds were traveling together with him and he turned and said to them,

25. And there went great multitudes with him: and he turned, and said unto them,

25. Es ging aber viel Volks mit ihm; und er wandte sich und sprach zu ihnen:

25. Y grandes multitudes iban con el; y volviéndose les dijo:

25 С Ним шло множество народа; и Он, обратившись, сказал им:

26 Jos joku tulee minun tyköni eikä vihaa isäänsä ja äitiänsä ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa elämäänsäkin, hän ei voi olla minun opetuslapseni.

26 Jos joku tulee luokseni eikä vihaa isäänsä ja äitiään ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa elämäänsäkin, hän ei voi olla opetuslapseni.

26. Jos joku tulee minun tyköni, ja ei vihaa isäänsä ja äitiänsä, ja emäntäänsä ja lapsiansa, ja veljiänsä ja sisariansa, ja päälliseksi omaa henkeänsä, ei se taida olla minun opetuslapseni.

26. Jos jocu tule minun tygöni ja ei wiha Isäns äitiäns emändätäns lapsians weljejäns sisaritans ja päälisexi oma hengens ei se taida olla minun Opetuslapseni.

26. Jos iocu tulepi minun tykeni ia ei wiha henen Isens/ Eitins/ Emendens/ Lapsians/ weliens ia Sisaritans/ ia wiele senpälen henen oma Hengiens/ ei se taidha olla minun opetuslapsen. (Jos joku tuleepi minun tyköni ja ei wihaa hänen isäänsä/ äitiänsä/ emäntäänsä/ lapsiansa/ weljiänsä ja sisariansa/ ja wielä senpäällen hänen omaa henkeänsä/ ei se taida olla minun opetuslapseni.)

26 Εἴ τις ἔρχεται πρός με καὶ οὐ μισεῖ τὸν πατέρα ἑαυτοῦ καὶ τὴν μητέρα καὶ τὴν γυναῖκα καὶ τὰ τέκνα καὶ τοὺς ἀδελφοὺς καὶ τὰς ἀδελφάς, ἔτι δὲ καὶ τὴν ἑαυτοῦ ψυχὴν, οὐ δύναταί μου μαθητής εἶναι. ( Εἴ tιs ἔrchetaι prόs me κaὶ οὐ mιseῖ tὸn patéra ἑautοȗ κaὶ tìn mitéra κaὶ tìn gunaῖκa κaὶ tà téκna κaὶ tοὐs ἀdelfοὐs κaὶ tàs ἀdelfás, ἔtι dè κaὶ tìn ἑautοȗ psuchìn, οὐ dúnataί mοu mathitís eἶnaι. )

ει τις ερχεται προς με και ου μισει τον πατερα εαυτου και την μητερα και την γυναικα και τα τεκνα και τους αδελφους και τας αδελφας ετι δε και την εαυτου ψυχην ου δυναται μου μαθητης ειναι 26 (ei tis erchetai pros me kai ou misei ton patera eaftou kai tin mitera kai tin gunaika kai ta tekna kai tous adelfous kai tas adelfas eti de kai tin eaftou psuchin ou dunatai mou mathitis einai)

26 If anyone comes to me and does not hate his own father and mother and wife and children and brethren and sisters, and also, still his own life, he is not able to be my disciple.</J>

26. If any man come to me, and hate not his father, and mother, and wife, and children, and brethren, and sisters, yea, and his own life also, he cannot be my disciple.

26. So jemand zu mir kommt und haßt nicht seinen Vater, Mutter, Weib, Kinder, Brüder, Schwestern, auch dazu sein eigen Leben, der kann nicht mein Jünger sein.

26. Si alguno viene a mí, y no aborrece a su padre, y madre, y mujer, e hijos, y hermanos, y hermanas, y aun también su propia vida, no puede ser mi discípulo.

26 если кто приходит ко Мне и не возненавидит отца своего и матери, и жены и детей, и братьев и сестер, а притом и самой жизни своей, тот не может быть Моим учеником;

27 Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, se ei voi olla minun opetuslapseni.

27 Ja joka ei kanna ristiään ja seuraa minua, hän ei voi olla opetuslapseni.

27. Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, ei se taida olla minun opetuslapseni.

27. Ja joca ei canna ristiäns ja seura minua ei se taida myös olla minun Opetuslapseni.

27. Ja cuca Ristiens ei canna ia minua seura/ ei se taida olla minun opetuslapsen. (Ja kuka ristiänsä ei kanna ja minua seuraa/ ei se taida olla minun opetuslapseni.)

27 καὶ ὅστις οὐ βαστάζει τὸν σταυρὸν ἑαυτοῦ καὶ ἔρχεται ὀπίσω μου, οὐ δύναται εἶναί μου μαθητής. ( κaὶ ὅstιs οὐ bastádzeι tὸn staurὸn ἑautοȗ κaὶ ἔrchetaι ὀpίso mοu, οὐ dúnataι eἶnaί mοu mathitís. )

και οστις ου βασταζει τον σταυρον αυτου και ερχεται οπισω μου ου δυναται μου ειναι μαθητης 27 (kai ostis ou bastazei ton stabron aftou kai erchetai opiso mou ou dunatai mou einai mathitis)

27 And whoever does not bear his own cross, and comes after me, is not able to be my disciple.</J>

27. And whosoever doth not bear his cross, and come after me, cannot be my disciple.

27. Und wer nicht sein Kreuz trägt und mir nachfolgt, der kann nicht mein Jünger sein.

27. Y cualquiera que no trae su cruz, y viene en pos de mí, no puede ser mi discípulo.

27 и кто не несет креста своего и идет за Мною, не может быть Моим учеником.

28 Sillä jos joku teistä tahtoo rakentaa tornin, eikö hän ensin istu laskemaan kustannuksia, nähdäkseen, onko hänellä varoja rakentaa se valmiiksi,

28 Sillä kuka teistä, joka haluaa rakentaa tornin, ei ensin istu laskemaan kustannuksia, onko hänellä kylliksi työn valmiiksi saattamiseen,

28. Sillä kuka teistä on, joka tahtoo tornia rakentaa; eikö hän ennen istu ja laske kulutusta, jos hänellä on varaa sitä täyttää?

28. Sillä cuca teistä on joca tahto Tornia raketa ja ei ennen laske culutusta jos hänellä on wara sitä täyttä?

28. Sille cuca teiste se ombi ioca tahdon Tornin raketa/ ia ei ennen istudhen laske sen Culunnosta ios henelle ombi wara site teuttä? (Sillä kuka teistä se ompi joka tahtoo tornin rakentaa/ ja ei ennen istuen laske sen kulunnasta jos hänellä ompi wara sitä täyttää?)

28 τίς γὰρ ἐξ ὑμῶν, θέλων πύργον οἰκοδομῆσαι, οὐχὶ πρῶτον καθίσας ψηφίζει τὴν δαπάνην, εἰ ἔχει τὰ πρὸς ἀπαρτισμόν, ( tίs gàr ẻks ὑmõn, thélon púrgοn οἰκοdοmĩsaι, οὐchὶ prõtοn κathίsas psifίdzeι tìn dapánin, eἰ ἔcheι tà prὸs ἀpartιsmόn, )

τις γαρ εξ υμων θελων πυργον οικοδομησαι ουχι πρωτον καθισας ψηφιζει την δαπανην ει εχει τα προς απαρτισμον 28 (tis gar ex umon thelon purgon oikodomisai ouchi proton kathisas psifizei tin dapanin ei echei ta pros apartismon)

28 For* who out of you°, wishing to build a tower, did not first sit down and calculate the cost, if he has the (means) toward (its) realization?</J>

28. For which of you, intending to build a tower, sitteth not down first, and counteth the cost, whether he have sufficient to finish it?

28. Wer ist aber unter euch, der einen Turm bauen will, und sitzt nicht zuvor und überschlägt die Kosten, ob er's habe, hinauszuführen?

28. Porque ¿cuál de vosotros, queriendo edificar una torre, no cuenta primero sentado los gastos, si tiene lo que ha menester para acabarla?

28 Ибо кто из вас, желая построить башню, не сядет прежде и не вычислит издержек, имеет ли он, что нужно для совершения ее,

29 etteivät, kun hän on pannut perustuksen, mutta ei kykene saamaan rakennusta valmiiksi, kaikki, jotka sen näkevät, rupeaisi pilkkaamaan häntä

29 jotteivät, kun hän on laskenut perustuksen, mutta ei kykene saamaan valmiiksi, kaikki, jotka sen näkevät alkaisi pilkata häntä

29. Ettei, kuin hän perustuksen laskenut on, ja ei voi sitä täyttää, kaikki, jotka sen näkevät, rupee pilkkaamaan häntä,

29. Ettei hän cosca hän perustuxen laskenut on ja ei woi täyttä tule caickein nijden pilcaxi jotca sen näkewät ja sanowat:

29. Senpäle ettei hen/ coska hen peruxen laskenut on/ ia ei woi teuttä/ tule caikein nijnen pilcaxi iotca sen näkeuet/ ia sanouat/ (Sen päälle ettei hän/ koska hän perustuksen laskenut on/ ja ei woi täyttää/ tule kaikkein niiden pilkaksi jotka sen näkewät/ ja sanowat/)

29 ἵνα μήποτε, θέντος αὐτοῦ θεμέλιον καὶ μὴ ἰσχύσαντος ἐκτελέσαι, πάντες οἱ θεωροῦντες ἄρξωνται αὐτῷ ἐμπαίζειν, ( ἵna mípοte, théntοs aὐtοȗ themélιοn κaὶ mì ἰschúsantοs ẻκtelésaι, pántes οἱ theorοȗntes ἄrksontaι aὐtỡ ẻmpaίdzeιn, )

ινα μηποτε θεντος αυτου θεμελιον και μη ισχυοντος εκτελεσαι παντες οι θεωρουντες αρξωνται εμπαιζειν αυτω 29 (ina mipote thentos aftou themelion kai mi ischuontos ektelesai pantes oi theorountes arxontai empaizein afto)

29 Lest that*, having laid a foundation, and not being strong-enough to complete, all who view (it) may begin to mock him,</J>

29. Lest haply, after he hath laid the foundation, and is not able to finish it, all that behold it begin to mock him,

29. auf daß nicht, wo er Grund gelegt hat und kann's nicht hinausführen, alle, die es sehen, fangen an, sein zu spotten,

29. Porque después que haya puesto el fundamento, y no pueda acabarla, todos los que lo vieren, no comiencen a hacer burla de él,

29 дабы, когда положит основание и не возможет совершить, все видящие не стали смеяться над ним,

30 sanoen: 'Tuo mies ryhtyi rakentamaan, mutta ei kyennyt saamaan valmiiksi'?

30 sanoen: 'Tuo mies alkoi rakentaa, mutta ei kyennyt saamaan valmiiksi'?

30. Sanoen: tämä ihminen rupesi rakentamaan, ja ei voinut täyttää.

30. Tämä ihminen rupeis rakendaman ja ei woinut täyttä.

30. Teme inhiminen rupesi rakendaman ia ei woinut teuttä. (Tämä ihminen rupesi rakentamaan ja ei woinut täyttää.)

30 λέγοντες ὅτι οὗτος ὁ ἄνθρωπος ἤρξατο οἰκοδομεῖν καὶ οὐκ ἴσχυσεν ἐκτελέσαι; ( légοntes ὅtι οὗtοs ὁ ἄnthropοs ἴrksatο οἰκοdοmeῖn κaὶ οὐκ ἴschusen ẻκtelésaι; )

λεγοντες οτι ουτος ο ανθρωπος ηρξατο οικοδομειν και ουκ ισχυσεν εκτελεσαι 30 (legontes oti outos o anthropos irxato oikodomein kai ouk ischusen ektelesai)

30 saying, This man began to build and was not strong-enough to complete.

30. saying, This man began to build, and was not able to finish.

30. und sagen: Dieser Mensch hob an zu bauen, und kann's nicht hinausführen.

30. Diciendo: Este hombre comenzó a edificar, y no pudo acabar.

30 говоря: этот человек начал строить и не мог окончить?

31 Tahi jos joku kuningas tahtoo lähteä sotimaan toista kuningasta vastaan, eikö hän ensin istu ja pidä neuvoa, kykeneekö hän kymmenellä tuhannella kohtaamaan sitä, joka tulee häntä vastaan kahdellakymmenellä tuhannella?

31 Tai kuka kuningas, joka on lähtemässä sotimaan toista kuningasta vastaan, ei ensin istu ja neuvottele, kykeneekö hän kymmenellä tuhannella kohtaamaan sitä, joka tulee häntä vastaan kahdella kymmenellä tuhannella?

31. Taikka kuka kuningas tahtoo mennä sotimaan toista kuningasta vastaan; eikö hän ennen istu ja ajattele, jos hän voi kymmenellä tuhannella kohdata sen, joka häntä vastaan tulee kahdellakymmenellä tuhannella?

31. Taicka cuca Cuningas tahto mennä sotiman toista Cuningasta wastan eikö hän ennen ajattele jos hän woi kymmenellä tuhannella cohdata sen joca händä wastan tule cahdella kymmenellä tuhannella?

31. Taicka cuca Kuningas tachtopi waelta sotimaan toisen Kuningan wastan/ eikö hen ennen istudhen aiattele/ Jos hen woisi Kymenelle tuhanella cohdhata sen ioca henen wastahans tule cahden kymenen tuhanen cansa? (Taikka kuka kuningas tahtoopi waeltaa sotimaan toisen kuninkaan wastaan/ eikö hänen ennen istuen ajattele/ Jos hän woisi kymmenellä tuhannella kohdata sen joka hänen wastahansa tulee kahdenkymmenen tuhannen kanssa?)

31 ἢ τίς βασιλεὺς, πορευόμενος συμβαλεῖν ἑτέρῳ βασιλεῖ εἰς πόλεμον, οὐχὶ πρῶτον καθίσας βουλεύσεται εἰ δυνατός ἐστιν ἐν δέκα χιλιάσιν ἀπαντῆσαι τῷ μετὰ εἴκοσι χιλιάδων ἐρχομένῳ ἐπ’ αὐτόν; ( ἲ tίs basιleὐs, pοreuόmenοs sumbaleῖn ἑtérǫ basιleῖ eἰs pόlemοn, οὐchὶ prõtοn κathίsas bοuleúsetaι eἰ dunatόs ẻstιn ẻn déκa chιlιásιn ἀpantĩsaι tỡ metà eἴκοsι chιlιádon ẻrchοménǫ ẻp’ aὐtόn; )

η τις βασιλευς πορευομενος συμβαλειν ετερω βασιλει εις πολεμον ουχι καθισας πρωτον βουλευεται ει δυνατος εστιν εν δεκα χιλιασιν απαντησαι τω μετα εικοσι χιλιαδων ερχομενω επ αυτον 31 (i tis basilefs porebomenos sumbalein etero basilei eis polemon ouchi kathisas proton boulebetai ei dunatos estin en deka chiliasin apantisai to meta eikosi chiliadon erchomeno ep afton)

31 Or what king, (while) traveling to confront a different king in war, did not sit down first and plan if he is able at ten thousand to encounter the one who is coming against him with twenty thousand?</J>

31. Or what king, going to make war against another king, sitteth not down first, and consulteth whether he be able with ten thousand to meet him that cometh against him with twenty thousand?

31. Oder welcher König will sich begeben in einen Streit wider einen andern König und sitzt nicht zuvor und ratschlagt, ob er könne mit zehntausend begegnen dem, der über ihn kommt mit zwanzigtausend?

31. ¿O cuál rey, habiendo de ir a hacer guerra contra otro rey, sentándose primero no consulta si puede salir al encuentro con diez mil al que viene contra él con veinte mil?

31 Или какой царь, идя на войну против другого царя, не сядет и не посоветуется прежде, силен ли он с десятью тысячами противостать идущему на него с двадцатью тысячами?

32 Ja ellei kykene, niin hän, toisen vielä ollessa kaukana, lähettää hänen luoksensa lähettiläät hieromaan rauhaa.

32 Mutta jollei kykene, hän tämän vielä kaukana ollessa lähettää lähetystön kysymään rauhan ehtoja.

32. Muutoin, kuin hän vielä kaukana on, niin hän lähettää hänelle sanan ja rukoilee rauhaa.

32. Muutoin cosca hän wielä caucana on nijn hän lähettä hänelle sanan ja rucoile rauha.

32. Mwtoin/ coska hen wiele caucan on/ nin hen lehettä henelle Sanoman/ ia Rauha rucolepi. (Muutoin/ koska hän wielä kaukana on/ niin hän lähettää hänelle sanoman/ ja rauha rukoileepi.)

32 εἰ δὲ μήγε, ἔτι πόρρω αὐτοῦ ὄντος πρεσβείαν ἀποστείλας ἐρωτᾷ τὰ πρὸς εἰρήνην. ( eἰ dè míge, ἔtι pόrro aὐtοȗ ὄntοs presbeίan ἀpοsteίlas ẻrotᾷ tà prὸs eἰrínin. )

ει δε μηγε ετι αυτου πορρω οντος πρεσβειαν αποστειλας ερωτα τα προς ειρηνην 32 (ei de mige eti aftou porro ontos presbeian aposteilas erota ta pros eirinin)

32 Otherwise, having sent an emissary, (while) still being faraway, he asks for the (terms) of peace.</J>

32. Or else, while the other is yet a great way off, he sendeth an ambassage, and desireth conditions of peace.

32. Wo nicht, so schickt er Botschaft, wenn jener noch ferne ist, und bittet um Frieden.

32. De otra manera, cuando el otro está aun léjos, le ruega por la paz, enviándole embajada.

32 Иначе, пока тот еще далеко, он пошлет к нему посольство просить о мире.

33 Niin ei myös teistä yksikään, joka ei luovu kaikesta, mitä hänellä on, voi olla minun opetuslapseni.

33 Niin ei siis teistä yksikään, joka ei luovu kaikesta, mitä hänellä on, voi olla opetuslapseni.

33. Niin siis jokainen teistä, joka ei luovu kaikista mitä hänellä on, ei se taida olla minun opetuslapseni.

33. Nijn myös jocainen teistä joca ei luowu caikista cuin hänellä on ei se taida olla minun Opetuslapseni.

33. Nin mös iocainen teiste quin ei louu caikista iotca henelle on/ ei se taidha olla minun Opetuslapsen. (Niin myös jokainen teistä kuin ei luowu kaikista jotka hänellä on/ ei se taida olla minun opetuslapseni.)

33 οὕτως οὖν πᾶς ἐξ ὑμῶν, ὃς οὐκ ἀποτάσσεται πᾶσι τοῖς ἑαυτοῦ ὑπάρχουσιν, οὐ δύναται εἶναί μου μαθητής. ( οὕtos οȗn pãs ẻks ὑmõn, ὃs οὐκ ἀpοtássetaι pãsι tοῖs ἑautοȗ ὑpárchοusιn, οὐ dúnataι eἶnaί mοu mathitís. )

ουτως ουν πας εξ υμων ος ουκ αποτασσεται πασιν τοις εαυτου υπαρχουσιν ου δυναται μου ειναι μαθητης 33 (outos oun pas ex umon os ouk apotassetai pasin tois eaftou uparchousin ou dunatai mou einai mathitis)

33 Therefore, so everyone out of you° who is not bidding farewell to all his own possessions, he is not able to be my disciple.</J>

33. So likewise, whosoever he be of you that forsaketh not all that he hath, he cannot be my disciple.

33. Also muß auch ein jeglicher unter euch, der nicht absagt allem, was er hat, kann nicht mein Jünger sein.

33. Así pues cualquiera de vosotros que no renuncia a todas las cosas que posee, no puede ser mi discípulo.

33 Так всякий из вас, кто не отрешится от всего, чтоимеет, не может быть Моим учеником.

34 Suola on hyvä; mutta jos suolakin käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi?

34 Suola on hyvä, mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se maustetaan?

34. Suola on hyvä; mutta jos suola tulee mauttomaksi, milläs sitte suolataan?

34. SUola on idzestäns hywä mutta jos suola tule mauttomaxi milläst sijtte suolatan?

34. Sola ombi hyue/ Mutta ios Sola tule maghuttomaxi/ mille se höistetän? (Suola ompi hywä/ Mutta jos suola tulee mauttomaksi/ millä se höystetään?)

34 Καλὸν οὖν τὸ ἅλας· ἐὰν δὲ καὶ τὸ ἅλας μωρανθῇ, ἐν τίνι ἀρτυθήσεται; ( Κalὸn οȗn tὸ ἅlas: ẻàn dè κaὶ tὸ ἅlas moranthῖ, ẻn tίnι ἀrtuthísetaι; )

καλον το αλας εαν δε το αλας μωρανθη εν τινι αρτυθησεται 34 (kalon to alas ean de to alas moranthi en tini artuthisetai)

34 The salt is good, but if the salt is flavorless, in what will it be seasoned?</J>

34. Salt is good: but if the salt have lost his savour, wherewith shall it be seasoned?

34. Das Salz ist ein gutes Ding; wo aber das Salz dumm wird, womit wird man's würzen?

34. Buena es la sal; mas si la sal perdiere su sabor, ¿con qué será salada?

34 Соль – добрая вещь; но если соль потеряет силу, чем исправить ее?

35 Ei se kelpaa maahan eikä lantaan; se heitetään pois. Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon!"

35 Se ei kelpaa maahan eikä lantaan. Se heitetään pois. Jolla on korvat kuulla, hän kuulkoon!"

35. Ei se maahan eikä sontaan ole sovelias: he heittävät sen pois. Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan.

35. Ei se maasa eikä sonnasa ole tarpellinen mutta poisheitetän. Jolla on corwat cuulla se cuulcan.

35. Eike se Maasa/ Eike Sonnasa ole tarpelinen/ Mutta se poisheitetän. Jolla Coruat on cwlla/ se cwlkan. (Eikä se maassa/ eikä sonnassa ole tarpeellinen/ Mutta se pois heitetään. Jolla korwat on kuulla/ se kuulkaan.)

35 οὔτε εἰς γῆν οὔτε εἰς κοπρίαν εὔθετόν ἐστιν· ἔξω βάλλουσιν αὐτό. ὁ ἔχων ὦτα ἀκούειν ἀκουέτω. ( οὔte eἰs gĩn οὔte eἰs κοprίan eὔthetόn ẻstιn: ἔkso bállοusιn aὐtό. ὁ ἔchon ỡta ἀκοúeιn ἀκοuéto. )

ουτε εις γην ουτε εις κοπριαν ευθετον εστιν εξω βαλλουσιν αυτο ο εχων ωτα ακουειν ακουετω 35 (oute eis gin oute eis koprian eftheton estin exo ballousin afto o echon ota akouein akoueto)

35 It is fit neither *for the soil nor *for the manure-pile. Cast it outside. He who has ears to hear, let him hear.</J>

35. It is neither fit for the land, nor yet for the dunghill; but men cast it out. He that hath ears to hear, let him hear.

35. Es ist weder auf das Land noch in den Mist nütze, sondern man wird's wegwerfen. Wer Ohren hat, zu hören, der höre!

35. Ni para la tierra, ni aun para el muladar es buena: fuera la echan. Quien tiene oidos para oir, oiga.

35 ни в землю, ни в навоз не годится; вон выбрасывают ее. Кто имеет уши слышать, да слышит!