7 luku

Jeesus parantaa sadanpäämiehen palvelijan 1 – 10, herättää lesken pojan Nainissa 11 – 17, vastaa Johannes Kastajan lähettiläiden kysymykseen 18 – 23, todistaa Johanneksesta 24 – 28 ja vertaa juutalaisia oikullisiin lapsiin 29 – 35 Syntinen nainen voitelee Jeesuksen jalat 36 – 50.

1 Kun hän oli kansan kuullen kaikki nämä puheensa puhunut, meni hän Kapernaumiin.

1 Päätettyään kansan kuullen kaikki nämä puheensa Hän meni Kapernaumiin.

1. Mutta kuin hän kansan kuullen oli päättänyt kaikki sanansa, meni hän Kapernaumiin.

1. COsca hän Canssan edes oli puhunut caicki sanans/ meni hän Capernaumijn.

1.COska hen nyt Canssan edhes oli vlospuhunut caiki sanans/ meni hen Capernaumin pein. (Koska hän nyt kansan edessä oli ulos puhunut kaikki sanansa/ meni hän Kapernaumiin päin.)

1 Ἐπεὶ δέ ἐπλήρωσε πάντα τὰ ῥήματα αὐτοῦ εἰς τὰς ἀκοὰς τοῦ λαοῦ, εἰσῆλθεν εἰς Καπερναούμ. ( Ἐpeὶ dé ẻplírose pánta tà ŕímata aὐtοȗ eἰs tàs ἀκοàs tοȗ laοȗ, eἰsĩlthen eἰs Κapernaοúm. )

επει δε επληρωσεν παντα τα ρηματα αυτου εις τας ακοας του λαου εισηλθεν εις καπερναουμ 1 (epei de eplirosen panta ta rimata aftou eis tas akoas tou laou eisilthen eis kapernaoum)

1 {Mat 8:1, 8:5-13 & Luk 7:1-10 Capernaum.} Now since he (had) fulfilled all his declarations in the ears of the people, he entered into Capernaum.

1. Now when he had ended all his sayings in the audience of the people, he entered into Capernaum.

1. Nachdem er aber vor dem Volk ausgeredet hatte, ging er gen Kapernaum.

1. Y COMO acabó todas sus pala- bras en oidos del pueblo, entró en Capernaum.

1 Когда Он окончил все слова Свои к слушавшему народу,то вошел в Капернаум.

2 Ja eräällä sadanpäämiehellä oli palvelija, joka sairasti ja oli kuolemaisillaan ja jota hän piti suuressa arvossa.

2 Erään sadanpäämiehen palvelija, jota hän piti arvossa, oli sairaana kuolemaisillaan.

2. Ja yhden sadanpäämiehen palvelia sairasti kuolemallansa, josta hän paljon piti.

2. Ja yhden Sadanpäämiehen palwelia sairasti cuolemallans/ jota hän racasti.

2. Ja yhden Sadhanpämiehen Paluelia sairasti colemallans/ ia oli henelle racas. (Ja yhden sadanpäämiehen palwelija sairasti kuolemaisillansa/ ja oli hänelle rakas.)

2 Ἑκατοντάρχου δέ τινος δοῦλος κακῶς ἔχων ἤμελλε τελευτᾶν, ὃς ἦν αὐτῷ ἔντιμος. ( Ἑκatοntárchοu dé tιnοs dοȗlοs κaκõs ἔchon ἴmelle teleutãn, ὃs ἶn aὐtỡ ἔntιmοs. )

εκατονταρχου δε τινος δουλος κακως εχων ημελλεν τελευταν ος ην αυτω εντιμος 2 (ekatontarchou de tinos doulos kakos echon imellen teleftan os in afto entimos)

2 Now a certain centurion’s bondservant, who was precious to him, being ill, was about to die*.

2. And a certain centurion's servant, who was dear unto him, was sick, and ready to die.

2. Und eines Hauptmanns Knecht lag todkrank, den er wert hielt.

2. Y el siervo de un centurión estaba enfermo y se iba muriendo, al cual él tenía en estima.

2 У одного сотника слуга, которым он дорожил, был болен при смерти.

3 Ja kuultuaan Jeesuksesta hän lähetti juutalaisten vanhimpia hänen tykönsä ja pyysi, että hän tulisi parantamaan hänen palvelijansa.

3 Kuultuaan Jeesuksesta hän lähetti Hänen luokseen juutalaisten vanhimpia ja pyysi Häntä tulemaan ja parantamaan hänen palvelijansa.

3. Kuin hän siis Jesuksesta kuuli, lähetti hän Juudalaisten vanhimmat hänen tykönsä rukoilemaan häntä, että hän tulis ja parantais hänen palveliansa.

3. Cosca hän sijs Jesuxesta cuuli/ lähetti hän Judalaisten wanhimmat hänen tygöns rucoileman händä/ että hän tulis ja parannais hänen palwelians.

3. Cosca hen sis IesuSESTA cwli lehetti hen ne Judasten Wanhimat henen tygens rucollen hende/ Ette hen tulis ia parandais henen Paluelians. (Koska hän siis Jesuksesta kuuli lähetti hän ne Judastan wanhimmät hänen tykönsä rukoillen häntä/ Että hän tulisi ja parantaisi hänen palwelijansa.)

3 ἀκούσας δὲ περὶ τοῦ Ἰησοῦ ἀπέστειλε πρὸς αὐτὸν πρεσβυτέρους τῶν Ἰουδαίων, ἐρωτῶν αὐτὸν ὅπως ἐλθὼν διασώσῃ τὸν δοῦλον αὐτοῦ. ( ἀκοúsas dè perὶ tοȗ Ἰisοȗ ἀpésteιle prὸs aὐtὸn presbutérοus tõn Ἰοudaίon, ẻrotõn aὐtὸn ὅpos ẻlthὸn dιasósΐ tὸn dοȗlοn aὐtοȗ. )

ακουσας δε περι του ιησου απεστειλεν προς αυτον πρεσβυτερους των ιουδαιων ερωτων αυτον οπως ελθων διασωση τον δουλον αυτου 3 (akousas de peri tou iisou apesteilen pros afton presbuterous ton ioudaion eroton afton opos elthon diasosi ton doulon aftou)

3 Now having heard (things) concerning Jesus, he sent to him elders of the Jews; requesting of him, *that (after) he has come (to him), he might cure his bondservant.

3. And when he heard of Jesus, he sent unto him the elders of the Jews, beseeching him that he would come and heal his servant.

3. Da er aber von Jesu hörte, sandte er die Ältesten der Juden zu ihm und bat ihn, daß er käme und seinen Knecht gesund machte.

3. Y como oyó de Jesús, envió a él los ancianos de los Judíos, rogándole que viniese y librase a su siervo.

3 Услышав об Иисусе, он послал к Нему Иудейских старейшин просить Его, чтобы пришел исцелить слугу его.

4 Kun nämä saapuivat Jeesuksen tykö, pyysivät he häntä hartaasti ja sanoivat: "Hän ansaitsee, että teet hänelle tämän;

4 Tultuaan Jeesuksen luo he pyysivät Häntä hartaasti sanoen: "Hän ansaitsee, että suot hänelle tämän,

4. Kuin he tulivat Jesuksen tykö, rukoilivat he häntä hartaasti ja sanoivat: hän on mahdollinen, ettäs hänelle sen teet;

4. Cosca he tulit Jesuxen tygö/ rucoilit he händä hartast/ ja sanoit: hän on ansiolinen/ ettäs hänelle sen teet:

4. Coska he sis tulit IesuSEN tyge/ rucolit he hende hartast ia sanoit/ Hen on sijhen ansiolinen ettes henelle sen tekisit/ (Koska he siis tulit Jesuksen tykö/ rukoilit he häntä hartaasti ja sanoit/ Hän on siihen ansiollinen että hänelle sen tekisit/)

4 οἱ δὲ παραγενόμενοι πρὸς τὸν Ἰησοῦν παρεκάλουν αὐτὸν σπουδαίως, λέγοντες ὅτι Ἄξιός ἐστιν ᾧ παρέξει τοῦτο, ( οἱ dè paragenόmenοι prὸs tὸn Ἰisοȗn pareκálοun aὐtὸn spοudaίos, légοntes ὅtι Ἄksιόs ẻstιn ỡ parékseι tοȗtο, )

οι δε παραγενομενοι προς τον ιησουν παρεκαλουν αυτον σπουδαιως λεγοντες οτι αξιος εστιν ω παρεξει τουτο 4 (oi de paragenomenoi pros ton iisoun parekaloun afton spoudaios legontes oti axios estin o parexei touto)

4 Now (when) they came* to Jesus, they were pleading with him diligently, saying, He is worthy *that you will be providing this for him;

4. And when they came to Jesus, they besought him instantly, saying, That he was worthy for whom he should do this:

4. Da sie aber zu Jesu kamen, baten sie ihn mit Fleiß und sprachen: Er ist es wert, daß du ihm das erzeigest;

4. Y viniendo ellos a Jesús, rogáronle con diligencia, diciéndole: Porque es digno de concederle esto:

4 И они, придя к Иисусу, просили Его убедительно, говоря: он достоин, чтобы Ты сделал для него это,

5 sillä hän rakastaa meidän kansaamme, ja hän on rakentanut meille synagoogan".

5 sillä hän rakastaa kansaamme ja on rakentanut meille synagoogan."

5. Sillä hän rakastaa meidän kansaamme ja rakensi meille synagogan.

5. Sillä hän racasta meidän Canssam/ ja rakensi meille Synagogan. Nijn Jesus meni heidän cansans.

5. Sille hen racasta meiden Canssa/ ia Sinagogan hen meille rakensi. Nin IesuS meni heiden cansans. (Sillä hän rakastaa meidän kansaa/ ja synagogan hän meille rakensi. Niin Jesus meni heidän kanssansa.)

5 ἀγαπᾷ γὰρ τὸ ἔθνος ἡμῶν, καὶ τὴν συναγωγὴν αὐτὸς ᾠκοδόμησεν ἡμῖν. ( ἀgapᾷ gàr tὸ ἔthnοs ἱmõn, κaὶ tìn sunagogìn aὐtὸs ὀκοdόmisen ἱmῖn. )

αγαπα γαρ το εθνος ημων και την συναγωγην αυτος ωκοδομησεν ημιν 5 (agapa gar to ethnos imon kai tin sunagogin aftos okodomisen imin)

5 for* he loves* our nation and he built us our synagogue.

5. For he loveth our nation, and he hath built us a synagogue.

5. denn er hat unser Volk lieb, und die Schule hat er uns erbaut.

5. Que ama nuestra nación, y él nos edificó una sinagoga.

5 ибо он любит народ наш и построил нам синагогу.

6 Niin Jeesus lähti heidän kanssansa. Mutta kun hän ei enää ollut kaukana talosta, lähetti sadanpäämies ystäviänsä sanomaan hänelle: "Herra, älä vaivaa itseäsi, sillä en minä ole sen arvoinen, että tulisit minun kattoni alle;

6 Niin Jeesus lähti heidän kanssaan. Kun Hän ei enää ollut kaukana talosta, sadanpäämies lähetti (Hänen luokseen) ystäviä sanomaan Hänelle: "Herra, älä vaivaa itseäsi, sillä en ole sen arvoinen, että astuisit kattoni alle.

6. Niin Jesus meni heidän kanssansa. Ja kuin ei hän silleen ollut kaukana huoneesta, lähetti sadanpäämies ystäviänsä hänen tykönsä, sanoen hänelle: Herra, älä vaivaa sinuas; sillä en ole minä mahdollinen, ettäs minun kattoni alle tulisit.

6. Ja cuin ei hän sillen ollut caucan huonesta/ lähetti Sadanpäämies ystäwistäns hänen tygöns/ ja käski sanoa: HERra/ älä waiwa sinuas/ en ole minä kelwollinen ettäs minun cattoni ala tulet/

6. Ja quin hen nyt ei caukan ollut honesta/ lehetti se Sadhanpämies ysteuitens henen tygens ia keski sanoa/ Ah HERRA/ ele sinuas waiua/ En ole mine keluolinen ette sine siseltulet minun Cattoni ala/ (Ja kuin hän nyt ei kaukana ollut huoneesta/ lähetti se sadanpäämies ystäwänsä hänen tykönsä ja käski sanoa/ Ah HERRA/ älä sinuas waiwaa/ En ole minä kelwollinen että sinä sisälle tulet minun kattoni alle/)

6 ὁ δὲ Ἰησοῦς ἐπορεύετο σὺν αὐτοῖς. ἤδη δὲ αὐτοῦ οὐ μακρὰν ἀπέχοντος ἀπὸ τῆς οἰκίας ἔπεμψε πρὸς αὐτὸν ὁ ἑκατόνταρχος φίλους λέγων αὐτῷ· Κύριε, μὴ σκύλλου· οὐ γὰρ εἰμι ἱκανός ἵνα ὑπὸ τὴν στέγην μου εἰσέλθῃς· ( ὁ dè Ἰisοȗs ẻpοreúetο sὐn aὐtοῖs. ἴdi dè aὐtοȗ οὐ maκràn ἀpéchοntοs ἀpὸ tĩs οἰκίas ἔpempse prὸs aὐtὸn ὁ ἑκatόntarchοs fίlοus légon aὐtỡ: Κúrιe, mì sκúllοu: οὐ gàr eἰmι ἱκanόs ἵna ὑpὸ tìn stégin mοu eἰsélthΐs: )

ο δε ιησους επορευετο συν αυτοις ηδη δε αυτου ου μακραν απεχοντος απο της οικιας επεμψεν προς αυτον ο εκατονταρχος φιλους λεγων αυτω κυριε μη σκυλλου ου γαρ ειμι ικανος ινα υπο την στεγην μου εισελθης 6 (o de iisous eporebeto sun aftois idi de aftou ou makran apechontos apo tis oikias epempsen pros afton o ekatontarchos filous legon afto kurie mi skullou ou gar eimi ikanos ina upo tin stegin mou eiselthis)

6 Now Jesus was traveling together with them. Now already, (while) he is not far distant from the house, the centurion sent friends to him, saying to him, Lord, do not be bothered; for* I am not sufficient that* you should enter under my roof.

6. Then Jesus went with them. And when he was now not far from the house, the centurion sent friends to him, saying unto him, Lord, trouble not thyself: for I am not worthy that thou shouldest enter under my roof:

6. Jesus aber ging mit ihnen hin. Da sie aber nun nicht ferne von dem Hause waren, sandte der Hauptmann Freunde zu ihm und ließ ihm sagen: Ach HERR, bemühe dich nicht; ich bin nicht wert, daß du unter mein Dach gehest;

6. Y Jesús fué con ellos: mas como ya no estuviesen léjos de su casa, envió el centurión amigos a él, diciéndole: Señor, no tomes trabajo, que no soy digno de que entres debajo de mi tejado:

6 Иисус пошел с ними. И когда Он недалеко уже был от дома, сотник прислал к Нему друзей сказать Ему: не трудись, Господи! ибо я недостоин, чтобы Ты вошел под кров мой;

7 sentähden en katsonutkaan itseäni arvolliseksi tulemaan sinun luoksesi; vaan sano sana, niin minun palvelijani paranee.

7 Sen vuoksi en katsonutkaan itseäni arvolliseksi tulemaan luoksesi, vaan sano sana, niin palvelijani paranee.

7. Sentähden en minä myös itsiäni lukenut mahdolliseksi tuleman sinun tykös; mutta sano sanalla, niin minun palveliani paranee.

7. Sentähden en minä myös idziänikän lukenut kelwollisexi tuleman sinun tygös/ mutta sano sanalla/ nijn minun palwelian parane.

7. Sentedhen mine mös itzeni en lukenut keluolisexi tuleman sinun tyges/ Mutta sano Sanalla/ nin minun Piltin tule teruexi. (Sentähden minä myös itseni en lukenut kelwolliseksi tuleman sinun tykösi/ Mutta sano sanalla/ niin minun pilttin tulee terweeksi.)

7 διὸ οὐδὲ ἐμαυτὸν ἠξίωσα πρὸς σὲ ἐλθεῖν· ἀλλ’ εἰπὲ λόγῳ, καὶ ἰαθήσεται ὁ παῖς μου. ( dιὸ οὐdè ẻmautὸn ἰksίosa prὸs sè ẻltheῖn: ἀll’ eἰpè lόgǫ, κaὶ ἰathísetaι ὁ paῖs mοu. )

διο ουδε εμαυτον ηξιωσα προς σε ελθειν αλλα ειπε λογω και ιαθησεται ο παις μου 7 (dio oude emafton ixiosa pros se elthein alla eipe logo kai iathisetai o pais mou)

7 Hence, not even I myself deemed it worthy to come to you, but say (it) with a word, and my young-servant will be healed.

7. Wherefore neither thought I myself worthy to come unto thee: but say in a word, and my servant shall be healed.

7. darum habe ich auch mich selbst nicht würdig geachtet, daß ich zu dir käme; sondern sprich ein Wort, so wird mein Knecht gesund.

7. Por lo cual ni aun me tuve por digno de venir a tí; mas dí tan solo una palabra, y mi criado será sano.

7 потому и себя самого не почел я достойным придти к Тебе; но скажи слово, и выздоровеет слуга мой.

8 Sillä minä itsekin olen toisen vallan alaiseksi asetettu, ja minulla on sotamiehiä käskettävinäni, ja minä sanon tälle: 'Mene', ja hän menee, ja toiselle: 'Tule', ja hän tulee, ja palvelijalleni: 'Tee tämä', ja hän tekee."

8 Sillä minäkin olen vallan alaiseksi asetettu mies, ja minulla on sotamiehiä alaisinani. Sanon tälle: 'Mene', ja hän menee, ja toiselle: 'Tule', ja hän tulee, ja palvelijalleni: 'Tee tämä', ja hän tekee."

8. Sillä minä olen myös ihminen vallan alle asetettu, ja minun allani on sotamiehiä, ja sanon tälle: mene! niin hän menee, ja toiselle: tule! ja hän tulee, ja minun palvelialleni: tee se! ja hän tekee.

8. Sillä minä olen myös Esiwallalle alammainen/ ja minun allani on sotamiehiä/ ja sanon tälle: mene/ nijn hän mene: ja toiselle: tule/ ja hän tule: ja minun palwelialleni: Tee se/ ja hän teke.

8. Sille ette mineki olen Inhiminen Esiwallan alamainen/ ia minun allani on sotamiehi/ ia sanon telle/ mene/ nin hen menepi. Ja toiselle/ tule/ ia hen tulepi. Ja minun Paluelialleni/ Tege teme/ ia hen tekepi. (Sillä että minäkin olen ihminen esiwallan alamainen/ ja minun allani on sotamiehiä/ ja sanon tälle/ mene/ niin hän meneepi. Ja toiselle/ tule/ ja hän tuleepi. Ja minun palwelijalleni/ Tee tämä/ ja hän tekeepi.)

8 καὶ γὰρ ἐγὼ ἄνθρωπός εἰμι ὑπὸ ἐξουσίαν τασσόμενος, ἔχων ὑπ’ ἐμαυτὸν στρατιώτας, καὶ λέγω τούτῳ, πορεύθητι, καὶ πορεύεται, καὶ ἄλλῳ, ἔρχου, καὶ ἔρχεται, καὶ τῷ δούλῳ μου, ποίησον τοῦτο, καὶ ποιεῖ. ( κaὶ gàr ẻgὸ ἄnthropόs eἰmι ὑpὸ ẻksοusίan tassόmenοs, ἔchon ὑp’ ẻmautὸn stratιótas, κaὶ légo tοútǫ, pοreúthitι, κaὶ pοreúetaι, κaὶ ἄllǫ, ἔrchοu, κaὶ ἔrchetaι, κaὶ tỡ dοúlǫ mοu, pοίisοn tοȗtο, κaὶ pοιeῖ. )

και γαρ εγω ανθρωπος ειμι υπο εξουσιαν τασσομενος εχων υπ εμαυτον στρατιωτας και λεγω τουτω πορευθητι και πορευεται και αλλω ερχου και ερχεται και τω δουλω μου ποιησον τουτο και ποιει 8 (kai gar ego anthropos eimi upo exousian tassomenos echon up emafton stratiotas kai lego touto porefthiti kai porebetai kai allo erchou kai erchetai kai to doulo mou poiison touto kai poiei)

8 For* I am also a man appointed under authority, having soldiers under myself, and I say to this one, Travel and he travels, and to another, Come and he comes, and to my bondservant, Do this and he does it.

8. For I also am a man set under authority, having under me soldiers, and I say unto one, Go, and he goeth; and to another, Come, and he cometh; and to my servant, Do this, and he doeth it.

8. Denn auch ich bin ein Mensch, der Obrigkeit untertan, und habe Kriegsknechte unter mir und spreche zu einem: Gehe hin! so geht er hin; und zum andern: Komm her! so kommt er; und zu meinem Knecht: Tu das! so tut er's.

8. Porque también yo soy hombre puesto en autoridad, que tengo debajo de mí soldados; y digo a éste: Vé, y vá; y al otro: ven, y viene; y a mi siervo: Haz esto, y lo hace.

8 Ибо я и подвластный человек, но, имея у себя в подчинении воинов, говорю одному: пойди, и идет; и другому: приди, и приходит; и слуге моему: сделай то, и делает.

9 Tämän kuultuaan Jeesus ihmetteli häntä, kääntyi ja sanoi kansalle, joka häntä seurasi: "Minä sanon teille: en ole Israelissakaan löytänyt näin suurta uskoa."

9 Tämän kuultuaan Jeesus ihmetteli häntä ja kääntyen kansan puoleen, joka Häntä seurasi, sanoi: "Sanon teille, etten ole Israelissakaan löytänyt näin suurta uskoa."

9. Mutta kuin Jesus sen kuuli, ihmetteli hän häntä, kääntyi ja sanoi kansalle, joka häntä seurasi: minä sanon teille: en ole minä Israelissa senkaltaista uskoa löytänyt.

9. Cosca Jesus sen cuuli/ ihmetteli hän händä/ käänsi hänens/ ja sanoi Canssalle/ joca händä seurais: minä sanon teille: en ole minä tosin sencaltaista usco Israelisäkän löynnyt.

9. Coska nyt IesuS ne cwli/ ihmetteli hen hende/ ia kiensi henens ia sanoi sille Canssalle ioca hende seurasi/ Mine sanon teille/ Sencaltaista vsko en tosin ole mine Israelis leunyt. (Koska nyt Jesus ne kuuli/ ihmetteli hän häntä/ ja käänsi hänensä ja sanoi sille kansalle joka häntä seurasi/ Minä sanon teille/ Senkaltaista uskoa en tosin ole minä Israelissa löytänyt.)

9 ἀκούσας δὲ ταῦτα ὁ Ἰησοῦς ἐθαύμασεν αὐτόν, καὶ στραφεὶς τῷ ἀκολουθοῦντι αὐτῷ ὄχλῳ εἶπε· Λέγω ὑμῖν, οὐδὲ ἐν τῷ Ἰσραὴλ τοσαύτην πίστιν εὗρον. ( ἀκοúsas dè taȗta ὁ Ἰisοȗs ẻthaúmasen aὐtόn, κaὶ strafeὶs tỡ ἀκοlοuthοȗntι aὐtỡ ὄchlǫ eἶpe: Légo ὑmῖn, οὐdè ẻn tỡ Ἰsraìl tοsaútin pίstιn eὗrοn. )

ακουσας δε ταυτα ο ιησους εθαυμασεν αυτον και στραφεις τω ακολουθουντι αυτω οχλω ειπεν λεγω υμιν ουδε εν τω ισραηλ τοσαυτην πιστιν ευρον 9 (akousas de tafta o iisous ethabmasen afton kai strafeis to akolouthounti afto ochlo eipen lego umin oude en to israil tosaftin pistin ebron)

9 Now having heard these things, Jesus marveled at him and turned and said to the crowd who followed him, I say to you°, Not even in Israel, did I found so-great a faith.</J>

9. When Jesus heard these things, he marvelled at him, and turned him about, and said unto the people that followed him, I say unto you, I have not found so great faith, no, not in Israel.

9. Da aber Jesus das hörte, verwunderte er sich über ihn und wandte sich um und sprach zu dem Volk, das ihm nachfolgte: Ich sage euch: Solchen Glauben habe ich in Israel nicht gefunden!

9. Lo cual oyendo Jesús, se maravilló de él, y vuelto, dijo a las multitudes que le seguían: Os digo, que ni aun en Israel, he hallado tanta fé.

9 Услышав сие, Иисус удивился ему и, обратившись, сказал идущему за Ним народу: сказываю вам, что и в Израиле не нашел Я такой веры.

10 Ja taloon palatessaan lähettiläät tapasivat palvelijan terveenä.

10 Taloon palatessaan lähetetyt tapasivat (sairaana olleen) palvelijan terveenä.

10. Ja kuin ne, jotka lähetetyt olivat, kotia palasivat, löysivät he palvelian terveenä, joka sairastanut oli.

10. Ja cuin lähetetyt cotia palaisit löysit he palwelian terwenä joca sairastanut oli.

10. Ja quin ne Lehetetydh palasit Cotijn/ leusit he sen paluelian teruene ioca sairasti. (Ja kuin ne lähetetyt palasit kotiin/ löysit he sen palwelijan terweenä joka sairasti.)

10 καὶ ὑποστρέψαντες οἱ πεμφθέντες εἰς τὸν οἶκον εὗρον τὸν ἀσθενοῦντα δοῦλον ὑγιαίνοντα. ( κaὶ ὑpοstrépsantes οἱ pemfthéntes eἰs tὸn οἶκοn eὗrοn tὸn ἀsthenοȗnta dοȗlοn ὑgιaίnοnta. )

και υποστρεψαντες οι πεμφθεντες εις τον οικον ευρον τον ασθενουντα δουλον υγιαινοντα 10 (kai upostrepsantes oi pemfthentes eis ton oikon ebron ton asthenounta doulon ugiainonta)

10 And those who were sent, having returned to the house, found the sick bondservant healthy. {Luk 7:11-17 At Nain in Galilee; no parallel.}

10. And they that were sent, returning to the house, found the servant whole that had been sick.

10. Und da die Gesandten wiederum nach Hause kamen, fanden sie den kranken Knecht gesund.

10. Y vueltos a casa los que habían sido enviados, hallaron sano al siervo que había estado enfermo.

10 Посланные, возвратившись в дом, нашли больного слугу выздоровевшим.

11 Sen jälkeen hän vaelsi Nain nimiseen kaupunkiin, ja hänen kanssaan vaelsivat hänen opetuslapsensa ynnä suuri kansanjoukko.

11 Seuraavana päivänä* tapahtui, että Hän vaelsi Nain nimiseen kaupunkiin, ja Hänen kanssaan vaelsi (paljon) Hänen opetuslapsiaan ja suuri kansanjoukko.

11. Ja tapahtui sen jälkeen, että hän meni kaupunkiin, joka Nain kutsutaan, ja hänen kanssansa meni monta hänen opetuslastansa ja paljo väkeä.

11. JA tapahtui sen jälken että hän meni yhten Caupungijn joca Nain cudzuttin ja hänen cansans meni paljo hänen Opetuslapsians ja ylön paljo wäke.

11. Ja se tapachtui sen ielkin ette hen meni ychten Caupungin/ ioca Naim cutzuttin/ ia henen cansans menit palio hene' opetuslapsians/ ia ylenpalio wäke. (Ja se tapahtui sen jälkeen että hän meni yhteen kaupunkiin/ joka Naim kutsuttiin/ ja hänen kanssans meni paljon hänen opetuslapsians/ ja ylenpaljon wäkeä.)

11 Καὶ ἐγένετο ἐν τῷ ἑξῆς ἐπορεύετο εἰς πόλιν καλουμένην Ναΐν· καὶ συνεπορεύοντο αὐτῷ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ ἱκανοὶ καὶ ὄχλος πολύς. ( Κaὶ ẻgénetο ẻn tỡ ἑksĩs ẻpοreúetο eἰs pόlιn κalοuménin Νaΐn: κaὶ sunepοreúοntο aὐtỡ οἱ mathitaὶ aὐtοȗ ἱκanοὶ κaὶ ὄchlοs pοlús. )

και εγενετο εν τη εξης επορευετο εις πολιν καλουμενην ναιν και συνεπορευοντο αυτω οι μαθηται αυτου ικανοι και οχλος πολυς 11 (kai egeneto en ti exis eporebeto eis polin kaloumenin nain kai suneporebonto afto oi mathitai aftou ikanoi kai ochlos polus)

11 And it happened on the next (day), that he was traveling to a city called Nain, and his considerable (number of) disciples and a large crowd was traveling together with him.

11. And it came to pass the day after, that he went into a city called Nain; and many of his disciples went with him, and much people.

11. Und es begab sich darnach, daß er in eine Stadt mit Namen Nain ging; und seiner Jünger gingen viele mit ihm und viel Volks.

11. Y aconteció después, que él iba a la ciudad que se llama Naín, e iban con él muchos de sus discípulos, y gran compañía.

11 После сего Иисус пошел в город, называемый Наин; и с Ним шли многие из учеников Его и множество народа.

12 Kun hän nyt lähestyi kaupungin porttia, katso, silloin kannettiin ulos kuollutta, äitinsä ainokaista poikaa. Ja äiti oli leski, ja hänen kanssaan kulki paljon kaupungin kansaa.

12 Hänen lähestyessään kaupungin porttia, katso, kannettiin ulos kuollutta, äitinsä ainoaa poikaa. Äiti* oli leski, ja hänen kanssaan oli paljon kaupungin kansaa.

12. Mutta kuin hän kaupungin porttia lähestyi, katso, kuollut kannettiin ulos, joka oli äitinsä ainoa poika, ja se oli leski. Ja paljo kaupungin kansasta kävi hänen kanssansa.

12. Cosca hän Caupungin porttia lähestyi cadzo cuollut uloscannettin joca oli äitins ainoa poica ja se oli leski. Ja paljo Caupungin Canssast käwi hänen cansans.

12. Coska hen nyt Caupungin Portia lehestui/ catzo/ coollut vloskannettin/ ioca oli Eitins ainoa Poica/ ia se Leski oli. Ja palio Caupungin Canssa keui henen cansans. (Koska hän nyt kaupungin porttia lähestyi/ katso/ kuollut ulos kannettiin/ joka oli äitinsä ainoa poika/ ja se leski oli. Ja paljon kaupungin kansaa käwi hänen kanssansa.)

12 ὡς δὲ ἤγγισε τῇ πύλῃ τῆς πόλεως, καὶ ἰδοὺ ἐξεκομίζετο τεθνηκὼς υἱὸς μονογενὴς τῇ μητρὶ αὐτοῦ, καὶ αὕτη ἦν χήρα, καὶ ὄχλος τῆς πόλεως ἱκανὸς ἦν σὺν αὐτῇ. ( ὁs dè ἴggιse tῖ púlΐ tĩs pόleos, κaὶ ἰdοὐ ẻkseκοmίdzetο tethniκὸs uἱὸs mοnοgenìs tῖ mitrὶ aὐtοȗ, κaὶ aὕti ἶn chíra, κaὶ ὄchlοs tĩs pόleos ἱκanὸs ἶn sὐn aὐtῖ. )

ως δε ηγγισεν τη πυλη της πολεως και ιδου εξεκομιζετο τεθνηκως υιος μονογενης τη μητρι αυτου και αυτη ην χηρα και οχλος της πολεως ικανος {VAR: ην } συν αυτη 12 (os de ingisen ti puli tis poleos kai idou exekomizeto tethnikos uios monogenis ti mitri aftou kai afti in chira kai ochlos tis poleos ikanos {VAR: in } sun afti)

12 Now as he drew near to the gate of the city, behold also, (one) who had died, was being entombed, the only begotten son of his mother and she was a widow and a considerable crowd from the city (was) together with her.

12. Now when he came nigh to the gate of the city, behold, there was a dead man carried out, the only son of his mother, and she was a widow: and much people of the city was with her.

12. Als er aber nahe an das Stadttor kam, siehe, da trug man einen Toten heraus, der ein einziger Sohn war seiner Mutter, und sie war eine Witwe; und viel Volks aus der Stadt ging mit ihr.

12. Y como llegó cerca de la puerta de la ciudad, he aquí, que sacaban un difunto, unigénito de su madre, la cual también era viuda; y había con ella mucha gente de la ciudad.

12 Когда же Он приблизился к городским воротам, тутвыносили умершего, единственного сына у матери, а она была вдова; и много народа шло с нею из города.

13 Ja hänet nähdessään Herra armahti häntä ja sanoi hänelle: "Älä itke".

13 Nähdessään hänet Herra armahti häntä ja sanoi hänelle: "Älä itke."

13. Kuin Herra hänen näki, armahti hän hänen päällensä ja sanoi hänelle: älä itke!

13. Cosca HERra sen näki armahti hän hänen päällens ja sanoi hänelle: Älä itke.

13. Coska HERRA sen näki/ armachti hen henen pälens/ ia sanoi henelle/ Ele idke. (Koska HERRA sen näki/ armahti hän hänen päällensä/ ja sanoi hänelle/ Älä itke.)

13 καὶ ἰδὼν αὐτὴν ὁ Κύριος ἐσπλαγχνίσθη ἐπ’ αὐτῇ καὶ εἶπεν αὐτῇ· Μὴ κλαῖε· ( κaὶ ἰdὸn aὐtìn ὁ Κúrιοs ẻsplagchnίsthi ẻp’ aὐtῖ κaὶ eἶpen aὐtῖ: Μì κlaῖe: )

και ιδων αυτην ο κυριος εσπλαγχνισθη επ αυτη και ειπεν αυτη μη κλαιε 13 (kai idon aftin o kurios esplanchnisthi ep afti kai eipen afti mi klaie)

13 And the Lord, having seen her, had compassion upon her and said to her, Do not weep.</J>

13. And when the Lord saw her, he had compassion on her, and said unto her, Weep not.

13. Und da sie der HERR sah, jammerte ihn derselben, und er sprach zu ihr: Weine nicht!

13. Y como el Señor la vió, fué movido a misericordia de ella, y le dice: No llores.

13 Увидев ее, Господь сжалился над нею и сказал ей: не плачь.

14 Ja hän meni ja kosketti paareja; niin kantajat seisahtuivat. Ja hän sanoi: "Nuorukainen, minä sanon sinulle: nouse."

14 Astuen luo Hän kosketti paareja ja kantajat pysähtyivät. Niin Hän sanoi: "Nuorukainen, sanon sinulle: nouse."

14. Ja meni ja rupesi paariin (ja kantajat seisahtivat,) ja hän sanoi: nuorukainen, minä sanon sinulle: nouse ylös!

14. Ja meni ja rupeis paarijn: ja candajat seisatit: ja hän sanoi: nuorucainen minä sanon sinulle: nouse ylös.

14. Ja edheskeui ia rupesi Paarijn. Ja ne Candaiat seisetit. Ja hen sanoi/ Noricainen/ Mine sanon sinulle/ nouse yles. (Ja edeskäwi ja rupesi paariin. Ja ne kantajat seisahdit. Ja hän sanoi/ Nuorukainen/ Minä sanon sinulle/ nouse ylös.)

14 καὶ προσελθὼν ἥψατο τῆς σοροῦ, οἱ δὲ βαστάζοντες ἔστησαν, καὶ εἶπε· Νεανίσκε, σοὶ λέγω, ἐγέρθητι. ( κaὶ prοselthὸn ἵpsatο tĩs sοrοȗ, οἱ dè bastádzοntes ἔstisan, κaὶ eἶpe: Νeanίsκe, sοὶ légo, ẻgérthitι. )

και προσελθων ηψατο της σορου οι δε βασταζοντες εστησαν και ειπεν νεανισκε σοι λεγω εγερθητι 14 (kai proselthon ipsato tis sorou oi de bastazontes estisan kai eipen neaniske soi lego egerthiti)

14 And he came near and touched the funeral bier, and those bearing (it) stopped. Now he said, Young-man, I say to you, Arise.</J>

14. And he came and touched the bier: and they that bare him stood still. And he said, Young man, I say unto thee, Arise.

14. Und er trat hinzu und rührte den Sarg an; und die Träger standen. Und er sprach: Jüngling, ich sage dir, stehe auf!

14. Y acercándose, tocó las andas; y los que le llevaban, pararon. Y dijo: Mancebo, a tí digo, levántate.

14 И, подойдя, прикоснулся к одру; несшие остановились, и Он сказал: юноша! тебе говорю, встань!

15 Niin kuollut nousi istualleen ja rupesi puhumaan. Ja hän antoi hänet hänen äidillensä.

15 Kuollut nousi istualleen ja alkoi puhua. Ja Hän antoi hänet hänen äidilleen.

15. Ja kuollut nousi istualle ja rupesi puhumaan. Ja hän antoi sen äidillensä.

15. Ja cuollu nousi istualle ja rupeis puhuman.

15. Ja se Coollu ylesistui/ ia rupeis puhuman. Ja hen annoi sen Eitillens. (Ja se kuollut ylös istui/ ja rupesi puhumaan. Ja hän antoi sen äitillensä.)

15 καὶ ἀνεκάθισεν ὁ νεκρὸς καὶ ἤρξατο λαλεῖν, καὶ ἔδωκεν αὐτὸν τῇ μητρὶ αὐτοῦ. ( κaὶ ἀneκáthιsen ὁ neκrὸs κaὶ ἴrksatο laleῖn, κaὶ ἔdoκen aὐtὸn tῖ mitrὶ aὐtοȗ. )

και ανεκαθισεν ο νεκρος και ηρξατο λαλειν και εδωκεν αυτον τη μητρι αυτου 15 (kai anekathisen o nekros kai irxato lalein kai edoken afton ti mitri aftou)

15 And he who was dead sat up and began to speak. And he gave him to his mother.

15. And he that was dead sat up, and began to speak. And he delivered him to his mother.

15. Und der Tote richtete sich auf und fing an zu reden; und er gab ihn seiner Mutter.

15. Entónces, volvióse a sentar el que había sido muerto, y comenzó a hablar; y le dió a su madre.

15 Мертвый, поднявшись, сел и стал говорить; и отдал его Иисус матери его.

16 Ja heidät kaikki valtasi pelko, ja he ylistivät Jumalaa sanoen: "Suuri profeetta on noussut meidän keskellemme", ja: "Jumala on katsonut kansansa puoleen".

16 Niin heidät kaikki valtasi pelko ja he ylistivät Jumalaa sanoen: "Suuri profeetta on noussut keskellemme" ja: Jumala on katsonut kansansa puoleen.”

16. Ja pelko tuli kaikille, ja kunnioittivat Jumalaa, sanoen: suuri propheta on noussut meidän sekaamme, ja Jumala on kansaansa etsinyt.

16. Ja hän andoi sen äitillens. Ja pelco tuli caikille ja cunnioidzit Jumalata sanoden: suuri Propheta on nosnut meidän secam ja Jumala on hänen Canssans edzinyt.

16. Ja pelco tuli caikein päle/ ia cunnioitzit JUMALATA sanoden/ Swri Propheta ombi ylesnosnut meiden sekan/ Ja JUMALA ombi henen Canssans etzinyt. (Ja pelko tuli kaikkein päälle/ ja kunnioitsit JUMALATA sanoen/ Suuri propheta ompi ylösnoussut meidän sekaan/ Ja JUMALA ompi hänen kanssansa etsinyt.)

16 ἔλαβε δὲ φόβος πάντας, καὶ ἐδόξαζον τὸν Θεὸν, λέγοντες ὅτι Προφήτης μέγας ἠγήγερται ἐν ἡμῖν, καὶ ὅτι Ἐπεσκέψατο ὁ Θεὸς τὸν λαὸν αὐτοῦ. ( ἔlabe dè fόbοs pántas, κaὶ ẻdόksadzοn tὸn Theὸn, légοntes ὅtι Prοfítis mégas ἰgígertaι ẻn ἱmῖn, κaὶ ὅtι Ἐpesκépsatο ὁ Theὸs tὸn laὸn aὐtοȗ. )

ελαβεν δε φοβος απαντας και εδοξαζον τον θεον λεγοντες οτι προφητης μεγας εγηγερται εν ημιν και οτι επεσκεψατο ο θεος τον λαον αυτου 16 (elaben de fobos apantas kai edoxazon ton theon legontes oti profitis megas egigertai en imin kai oti epeskepsato o theos ton laon aftou)

16 Now fear took all and they were glorifying God, saying, A great prophet has arisen among us, and that God visited his people.

16. And there came a fear on all: and they glorified God, saying, That a great prophet is risen up among us; and, That God hath visited his people.

16. Und es kam sie alle eine Furcht an und sie priesen Gott und sprachen: Es ist ein großer Prophet unter uns aufgestanden, und Gott hat sein Volk heimgesucht.

16. Y tomó a todos temor, y glorificaban a Dios, diciendo: Que profeta grande se ha levantado entre nosotros; y, que Dios ha visitado a su pueblo.

16 И всех объял страх, и славили Бога, говоря: великий пророк восстал между нами, и Бог посетил народ Свой.

17 Ja tämä puhe hänestä levisi koko Juudeaan ja kaikkiin ympärillä oleviin seutuihin.

17 Tämä sanoma Hänestä levisi koko Juudeaan ja kaikkialle ympäristöön.

17. Ja tämä sanoma kuului hänestä kaikkeen Juudeaan ja kaiken sen lähimaakunnan ympäri.

17. Ja tämä sanoma cuului hänestä caiken Judean ymbärins ja caickein lähimaacundain.

17. Ja teme Sanoma heneste vloslexi caiken Judean ymberins/ ia caikein Lehimakundain. (Ja tämä sanoma hänestä ulosläksi kaiken Judean ympärinsä/ ja kaikkein lähimaakuntain.)

17 καὶ ἐξῆλθεν ὁ λόγος οὗτος ἐν ὅλῃ τῇ Ἰουδαίᾳ περὶ αὐτοῦ καὶ ἐν πάσῃ τῇ περιχώρῳ. ( κaὶ ẻksĩlthen ὁ lόgοs οὗtοs ẻn ὅlΐ tῖ Ἰοudaίᾳ perὶ aὐtοȗ κaὶ ẻn pásΐ tῖ perιchórǫ. )

και εξηλθεν ο λογος ουτος εν ολη τη ιουδαια περι αυτου και εν παση τη περιχωρω 17 (kai exilthen o logos outos en oli ti ioudaia peri aftou kai en pasi ti perichoro)

17 And this word went forth concerning him in the whole (region) of Judea, and in all the region around. {Mat 11:2-30 & Luk 7:18-35 Galilee.}

17. And this rumour of him went forth throughout all Judaea, and throughout all the region round about.

17. Und diese Rede von ihm erscholl in das ganze jüdische Land und in alle umliegenden Länder.

17. Y salió esta fama de él por toda Judea, y por toda la tierra del al derredor.

17 Такое мнение о Нем распространилось по всей Иудее и по всей окрестности.

18 Ja Johannekselle kertoivat hänen opetuslapsensa tästä kaikesta.

18 Johannekselle kertoivat hänen opetuslapsensa kaikesta tästä.

18. Ja Johannekselle ilmoittivat hänen opetuslapsensa näistä kaikista. Ja Johannes kutsui tykönsä kaksi opetuslastansa,

18. JA Johannexen Opetuslapset ilmoitit hänelle nämät caicki.

18. Ja Johannesen Opetuslapset ilmoitit henelle nämet caiki. (Ja Johanneksen opetuslapset ilmoitit hänelle nämät kaikki.)

18 Καὶ ἀπήγγειλαν Ἰωάννῃ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ περὶ πάντων τούτων. ( Κaὶ ἀpíggeιlan Ἰoánnΐ οἱ mathitaὶ aὐtοȗ perὶ pánton tοúton. )

και απηγγειλαν ιωαννη οι μαθηται αυτου περι παντων τουτων 18 (kai apingeilan ioanni oi mathitai aftou peri panton touton)

18 And the disciples of John reported to him concerning all these things.

18. And the disciples of John shewed him of all these things.

18. Und es verkündigten Johannes seine Jünger das alles. Und er rief zu sich seiner Jünger zwei

18. Y dieron las nuevas a Juan de todas estas cosas sus discípulos.

18 И возвестили Иоанну ученики его о всем том.

19 Niin Johannes kutsui luoksensa opetuslapsistaan kaksi ja lähetti heidät Herran tykö kysymään: "Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaman?"

19 Kutsuttuaan luokseen kaksi opetuslastaan Johannes lähetti heidät Jeesuksen* luo kysymään: "Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaa?"

19. Ja lähetti Jesuksen tykö, sanoen: oletko se tuleva, eli pitääkö meidän toista odottaman?

19. Ja hän cudzui tygöns caxi Opetuslastans ja lähetti Jesuxen tygö sanoden: Oletcos se tulewa eli pitäkö meidän toista odottaman?

19. Ja hen cutzui tygens caxi henen Opetuslapsistans/ ia lehetti ne IesuSEN tyge/ sanoden/ Oleco sine se tuleuainen? Eli pitekö meiden toista odhottaman? (Ja hän kutsui tykönsä kaksi hänen opetuslapsistansa/ ja lähetti ne Jesuksen tykö/ sanoen/ Oletko sinä se tulewainen? Eli pitääkö meidän toista odottaman?)

19 καὶ προσκαλεσάμενος δύο τινὰς τῶν μαθητῶν αὐτοῦ ὁ Ἰωάννης ἔπεμψε πρὸς τὸν Ἰησοῦν λέγων· Σὺ εἶ ὁ ἐρχόμενος ἢ ἕτερον προσδοκῶμεν; ( κaὶ prοsκalesámenοs dúο tιnàs tõn mathitõn aὐtοȗ ὁ Ἰoánnis ἔpempse prὸs tὸn Ἰisοȗn légon: Sὐ eἶ ὁ ẻrchόmenοs ἲ ἕterοn prοsdοκõmen; )

και προσκαλεσαμενος δυο τινας των μαθητων αυτου ο ιωαννης επεμψεν προς τον ιησουν λεγων συ ει ο ερχομενος η αλλον προσδοκωμεν 19 (kai proskalesamenos duo tinas ton mathiton aftou o ioannis epempsen pros ton iisoun legon su ei o erchomenos i allon prosdokomen)

19 And John, having called to him a certain two of his disciples, sent (them) to Jesus, saying, Are you he who is coming or are we expecting another?

19. And John calling unto him two of his disciples sent them to Jesus, saying, Art thou he that should come? or look we for another?

19. und sandte sie zu Jesu und ließ ihm sagen: Bist du, der da kommen soll, oder sollen wir eines andern warten?

19. Y llamó Juan unos dos de sus discípulos, y les envió a Jesús, diciendo: ¿Eres tú aquel que había de venir, o esperarémos a otro?

19 Иоанн, призвав двоих из учеников своих, послал к Иисусу спросить: Ты ли Тот, Который должен придти, или ожидать нам другого?

20 Miehet saapuivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Johannes Kastaja on lähettänyt meidät sinun tykösi ja kysyy: 'Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaman?'"

20 Tultuaan Hänen luokseen miehet sanoivat: "Johannes Kastaja on lähettänyt meidät luoksesi kysymään: 'Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaa?' "

20. Kuin nämät miehet tulivat hänen tykönsä, sanoivat he: Johannes Kastaja lähetti meidät sinun tykös, sanoen: oletkos sinä se tuleva, eli pitääkö meidän toista odottaman?

20. Cosca nämät miehet tulit hänen tygöns sanoit he: Johannes Castaja lähetti meidän sinun tygös sanoden: oletcos se tulewa eli pitäkö meidän toista odottaman?

20. Coska nyt nämet miehet tulit henen tugens/ sanoit he/ Johannes se Castaia lehetti meite sinun tyges sanoden/ Oleco sine se tuleuainen? Eli pitekö meiden toista odhottaman? (Koska nyt nämät miehet tulit hänen tykönsä/ sanoit he/ Johannes se Kastaja lähetti meitä sinun tykösi sanoen/ Oletko sinä se tulewainen? Eli pitääkö meidän toista odottaman?)

20 παραγενόμενοι δὲ πρὸς αὐτὸν οἱ ἄνδρες εἶπον· Ἰωάννης ὁ βαπτιστὴς ἀπέστειλεν ἡμᾶς πρὸς σὲ λέγων· σὺ εἶ ὁ ἐρχόμενος ἢ ἕτερον προσδοκῶμεν; ( paragenόmenοι dè prὸs aὐtὸn οἱ ἄndres eἶpοn: Ἰoánnis ὁ baptιstìs ἀpésteιlen ἱmãs prὸs sè légon: sὐ eἶ ὁ ẻrchόmenοs ἲ ἕterοn prοsdοκõmen; )

παραγενομενοι δε προς αυτον οι ανδρες ειπον ιωαννης ο βαπτιστης απεσταλκεν ημας προς σε λεγων συ ει ο ερχομενος η αλλον προσδοκωμεν 20 (paragenomenoi de pros afton oi andres eipon ioannis o baptistis apestalken imas pros se legon su ei o erchomenos i allon prosdokomen)

20 Now (after) the men came* to him, they said, John the Immerser* sent us to you, saying, Are you he who is coming or are we expecting another?

20. When the men were come unto him, they said, John Baptist hath sent us unto thee, saying, Art thou he that should come? or look we for another?

20. Da aber die Männer zu ihm kamen, sprachen sie: Johannes der Täufer hat uns zu dir gesandt und läßt dir sagen: Bist du, der da kommen soll, oder sollen wir eines anderen warten?

20. Y como los varones vinieron a él, dijeron: Juan el Bautista nos ha enviado a tí, diciendo: ¿Eres tú aquel que había de venir, o esperarémos a otro?

20 Они, придя к Иисусу , сказали: Иоанн Крестительпослал нас к Тебе спросить: Ты ли Тот, Которому должно придти, или другого ожидать нам?

21 Sillä hetkellä hän juuri paransi useita taudeista ja vitsauksista ja pahoista hengistä, ja monelle sokealle hän antoi näön.

21 (Mutta) juuri sillä hetkellä Hän paransi monia sairauksista ja vaivoista ja pahoista hengistä ja monelle sokealle Hän antoi näön.

21. Sillä hetkellä paransi hän monta taudeista ja vitsauksista ja pahoista hengistä, ja antoi monelle sokialle näön.

21. Sillä hetkellä paransi hän monda taudeista ja widzauxista ja pahoista hengistä ja andoi monelle sokialle nägyn.

21. Sille samalla hetkelle hen paransi monda Taudheista ia Witzauxista ia pahoista Hengiste/ ia monen Sockian lahiasi hen nägön. (Sillä samalla hetkellä hän paransi monta taudeista ja witsauksista ja pahoista hengistä/ ja monta sokean lahjoitti hän näön.)

21 ἐν αὐτῇ δὲ τῇ ὥρᾳ ἐθεράπευσε πολλοὺς ἀπὸ νόσων καὶ μαστίγων καὶ πνευμάτων πονηρῶν, καὶ τυφλοῖς πολλοῖς ἐχαρίσατο τὸ βλέπειν. ( ẻn aὐtῖ dè tῖ ὅrᾳ ẻtherápeuse pοllοὐs ἀpὸ nόson κaὶ mastίgon κaὶ pneumáton pοnirõn, κaὶ tuflοῖs pοllοῖs ẻcharίsatο tὸ blépeιn. )

εν αυτη δε τη ωρα εθεραπευσεν πολλους απο νοσων και μαστιγων και πνευματων πονηρων και τυφλοις πολλοις εχαρισατο το βλεπειν 21 (en afti de ti ora etherapefsen pollous apo noson kai mastigon kai pnebmaton poniron kai tuflois pollois echarisato to blepein)

21 He healed many from (their) diseases and disorders and evil spirits in the same hour, and he granted (to) many (of the) blind to see.

21. And in that same hour he cured many of their infirmities and plagues, and of evil spirits; and unto many that were blind he gave sight.

21. Zu derselben Stunde aber machte er viele gesund von Seuchen und Plagen und bösen Geistern, und vielen Blinden schenkte er das Gesicht.

21. Y en la misma hora sanó a muchos de enfermedades, y de plagas, y de espíritus malos; y a muchos ciegos dió la vista.

21 А в это время Он многих исцелил от болезней и недугов и от злых духов, и многим слепым даровал зрение.

22 Niin hän vastasi ja sanoi heille: "Menkää ja kertokaa Johannekselle, mitä olette nähneet ja kuulleet: sokeat saavat näkönsä, rammat kävelevät, pitaliset puhdistuvat, kuurot kuulevat, kuolleet herätetään, köyhille julistetaan evankeliumia.

22 Niin Jeesus* vastasi ja sanoi heille: "Menkää ja kertokaa Johannekselle, mitä olette nähneet ja kuulleet: sokeat saavat näön, rammat kävelevät, pitaaliset puhdistuvat, kuurot kuulevat, kuolleita herätetään, köyhille julistetaan ilosanomaa.

22. Ja Jesus vastasi ja sanoi heille: menkäät ja sanokaat jälleen Johannekselle, mitä te nähneet ja kuulleet olette: sokiat saavat näkönsä, ontuvat käyvät, spitaliset puhdistetaan, kuurot kuulevat, kuolleet herätetään, köyhille saarnataan evankeliumi,

22. Ja Jesus wastais ja sanoi heille: mengät ja sanocat Johannexelle mitä te nähnet ja cuullet oletta: sokiat näkewät rambat käywät spitaliset puhdistetan cuuroit cuulewat cuollet ylösnousewat ja waiwaisille saarnatan Evangeliumi.

22. Ja IesuS wastasi ia sanoi heille/ Menget ia sanocat Joha'nesel mite te nähnyet ia cwlluet oletta. Ette Sokiat näkeuet/ Rambat kieuuet/ Spitaliset puhdistetan/ Cwroit cwleuat/ Coolluet ylesnouseuat/ ia waiuasille sarnatan Euangelium. (Ja Jesus wastasi ja sanoi heille/ Menkäät ja sanokaat Johannekselle mitä te nähneet ja kuulleet olette. Että sokeat näkewät/ Rammat käywät/ Spitaaliset puhdistetaan/ Kuurot kuulewat/ kuolleet ylösnousewat/ ja waiwaisille saarnataan ewankelium.)

22 καὶ ἀποκριθεὶς ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Πορευθέντες ἀπαγγείλατε Ἰωάννῃ ἃ εἴδετε καὶ ἠκούσατε· τυφλοὶ ἀναβλέπουσι καὶ χωλοὶ περιπατοῦσι, λεπροὶ καθαρίζονται, κωφοὶ ἀκούουσι, νεκροὶ ἐγείρονται, πτωχοὶ εὐαγγελίζονται· ( κaὶ ἀpοκrιtheὶs ὁ Ἰisοȗs eἶpen aὐtοῖs: Pοreuthéntes ἀpaggeίlate Ἰoánnΐ ἃ eἴdete κaὶ ἰκοúsate: tuflοὶ ἀnablépοusι κaὶ cholοὶ perιpatοȗsι, leprοὶ κatharίdzοntaι, κofοὶ ἀκοúοusι, neκrοὶ ẻgeίrοntaι, ptochοὶ eὐaggelίdzοntaι: )

και αποκριθεις ο ιησους ειπεν αυτοις πορευθεντες απαγγειλατε ιωαννη α ειδετε και ηκουσατε οτι τυφλοι αναβλεπουσιν χωλοι περιπατουσιν λεπροι καθαριζονται κωφοι ακουουσιν νεκροι εγειρονται πτωχοι ευαγγελιζονται 22 (kai apokritheis o iisous eipen aftois porefthentes apangeilate ioanni a eidete kai ikousate oti tufloi anablepousin choloi peripatousin leproi katharizontai kofoi akouousin nekroi egeirontai ptochoi ebangelizontai)

22 And Jesus answered and said to them, (After) you° (have) traveled (back), report° to John the things which you° have seen and heard; that the blind recover their sight, the lame are walking, the lepers are cleansed and (the) mute hear, (the) dead are raised, (the) poor have the good-news proclaimed to them.</J>

22. Then Jesus answering said unto them, Go your way, and tell John what things ye have seen and heard; how that the blind see, the lame walk, the lepers are cleansed, the deaf hear, the dead are raised, to the poor the gospel is preached.

22. Und Jesus antwortete und sprach zu ihnen: Gehet hin und verkündiget Johannes, was ihr gesehen und gehört habt: die Blinden sehen, die Lahmen gehen, die Aussätzigen werden rein, die Tauben hören, die Toten stehen auf, den Armen wird das Evangelium gepredigt;

22. Y respondiendo Jesús, les dijo: Id, dad las nuevas a Juan de lo que habéis visto y oido: Que los ciegos ven, los cojos andan, los leprosos son limpiados, los sordos oyen, los muertos resucitan, a los pobres es anunciado el evangelio.

22 И сказал им Иисус в ответ: пойдите, скажите Иоанну, что вы видели и слышали: слепые прозревают, хромые ходят, прокаженные очищаются, глухие слышат, мертвые воскресают, нищие благовествуют;

23 Ja autuas on se, joka ei loukkaannu minuun."

23 Ja autuas on se, joka ei loukkaannu minuun."

23. Ja autuas on se, joka ei pahene minusta.

23. Ja autuas on se joca ei pahene minusta.

23. Ja autuas on se ioca ei henens pahene minusta. (Ja autuas on se joka ei hänens pahene minusta.)

23 καὶ μακάριός ἐστιν ὃς ἐὰν μὴ σκανδαλισθῇ ἐν ἐμοί. ( κaὶ maκárιόs ẻstιn ὃs ẻàn mì sκandalιsthῖ ẻn ẻmοί. )

και μακαριος εστιν ος εαν μη σκανδαλισθη εν εμοι 23 (kai makarios estin os ean mi skandalisthi en emoi)

23 And the fortunate one is whoever is not offended in me.</J>

23. And blessed is he, whosoever shall not be offended in me.

23. und selig ist, wer sich nicht ärgert an mir.

23. Y bienaventurado es el que no fuere escandalizado en mí.

23 и блажен, кто не соблазнится о Мне!

24 Kun Johanneksen lähettiläät olivat menneet, rupesi hän puhumaan kansalle Johanneksesta: "Mitä te lähditte erämaahan katselemaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?

24 Johanneksen lähettiläitten mentyä Hän alkoi puhua kansalle Johanneksesta: "Mitä läksitte autiomaahan katselemaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?

24. Ja kuin Johanneksen sanansaattajat menivät pois, rupes hän sanomaan Johanneksesta kansalle: mitä te läksitte korpeen katsomaan? ruokoako, joka tuulelta häälytetään?

24. JA cosca Johannexen lähetys meni pois rupeis hän sanoman Johannexest Canssalle: mitä te menitte corpeen cadzoman? Tahdoittaco nähdä ruoco joca tuulelda häälytetän?

24. Ja coska nyt Johannesen Lehetus poismenit/ rupesi hen Johannesest sanoman Canssalle/ Mite te vlosmenit Corpeen catzoman? Tahdoittako te nähdä Roco/ ioca twlesta hääly? (Ja koska nyt Johanneksen lähetys pois menit/ rupesi hän Johanneksesta sanoman kansalle/ Mitä te ulosmenit korpeen katsomaan? Tahdoitteko te nähdä ruokoa/ joka tuulesta häilyy?)

24 Ἀπελθόντων δὲ τῶν μαθητῶν Ἰωάννου ἤρξατο λέγειν πρὸς τοὺς ὄχλους περὶ Ἰωάννου· Τί ἐξεληλύθατε εἰς τὴν ἔρημον θεάσασθαι; κάλαμον ὑπὸ ἀνέμου σαλευόμενον; ( Ἀpelthόnton dè tõn mathitõn Ἰoánnοu ἴrksatο légeιn prὸs tοὐs ὄchlοus perὶ Ἰoánnοu: Τί ẻkselilúthate eἰs tìn ἔrimοn theásasthaι; κálamοn ὑpὸ ἀnémοu saleuόmenοn; )

απελθοντων δε των αγγελων ιωαννου ηρξατο λεγειν προς τους οχλους περι ιωαννου τι εξεληλυθατε εις την ερημον θεασασθαι καλαμον υπο ανεμου σαλευομενον 24 (apelthonton de ton angelon ioannou irxato legein pros tous ochlous peri ioannou ti exeliluthate eis tin erimon theasasthai kalamon upo anemou salebomenon)

24 Now (after) the messengers of John went away, he began to say to the crowds concerning John, What have you° gone out into the wilderness to see? A reed shaken by the wind?</J>

24. And when the messengers of John were departed, he began to speak unto the people concerning John, What went ye out into the wilderness for to see A reed shaken with the wind

24. Da aber die Boten des Johannes hingingen, fing Jesus an, zu reden zu dem Volk von Johannes: Was seid ihr hinausgegangen in die Wüste zu sehen? Wolltet ihr ein Rohr sehen, das vom Winde bewegt wird?

24. Y como se fueron los mensajeros de Juan, comenzó a hablar de Juan a las gentes: ¿Qué salisteis a ver en el desierto? ¿una caña que es agitada del viento?

24 По отшествии же посланных Иоанном, начал говорить к народу об Иоанне: что смотреть ходили вы в пустыню? трость ли, ветром колеблемую?

25 Vai mitä lähditte katsomaan? Ihmistäkö, hienoihin vaatteisiin puettua? Katso, ne jotka koreissa vaatteissa käyvät ja herkullisesti elävät, ne ovat kuningasten linnoissa.

25 Vai mitä läksitte katsomaan? Ihmistäkö, hienoihin vaatteisiin puettua? Katso, hienoissa vaatteissa ja ylellisesti esiintyvät ovat kuningasten linnoissa.

25. Eli mitä te läksitte katsomaan? ihmistäkö, pehmeisiin vaatteisiin puettua? Katso, ne jotka koreissa vaatteissa ovat ja herkullisesti elävät, ovat kuninkaallisissa kartanoissa.

25. Eli mitä te menitte cadzoman? tahdoittaco nähdä ihmistä hienoijn waatteisin puetettua? Cadzo ne jotca kirckailla waatteilla puetetan ja hercullisest eläwät owat Cuningasten cartanois.

25. Eli mite te vlosmenit catzoman? Tahdoittako te nähdä Inhimiste/ Hienoijn waattein puietettun? Catzo/ ne iotca Kircailla waatteilla puietetan ia herckuisa eleuet/ ne ouat Kuningasten Cartanois. (Eli mitä te ulos menit katsoman? Tahdoitteko te nähdä ihmistä/ Hienoihin waatteihin puetetun? Katso/ ne jotka kirkkailla waatteilla puetetaan ja herkuissa eläwät/ ne owat kuningasten kartanoissa.)

25 ἀλλὰ τί ἐξεληλύθατε ἰδεῖν; ἄνθρωπον ἐν μαλακοῖς ἱματίοις ἠμφιεσμένον; ἰδοὺ οἱ ἐν ἱματισμῷ ἐνδόξῳ καὶ τρυφῇ ὑπάρχοντες ἐν τοῖς βασιλείοις εἰσίν. ( ἀllà tί ẻkselilúthate ἰdeῖn; ἄnthropοn ẻn malaκοῖs ἱmatίοιs ἰmfιesménοn; ἰdοὐ οἱ ẻn ἱmatιsmỡ ẻndόksǫ κaὶ trufῖ ὑpárchοntes ẻn tοῖs basιleίοιs eἰsίn. )

αλλα τι εξεληλυθατε ιδειν ανθρωπον εν μαλακοις ιματιοις ημφιεσμενον ιδου οι εν ιματισμω ενδοξω και τρυφη υπαρχοντες εν τοις βασιλειοις εισιν 25 (alla ti exeliluthate idein anthropon en malakois imatiois imfiesmenon idou oi en imatismo endoxo kai trufi uparchontes en tois basileiois eisin)

25 But what have you° gone out to see? A man having been dressed-up in soft garments? Behold, those who are in glorious garments and being* in splendor, (are) in (the) royal (courts).</J>

25. But what went ye out for to see? A man clothed in soft raiment? Behold, they which are gorgeously apparelled, and live delicately, are in kings' courts.

25. Oder was seid ihr hinausgegangen zu sehen? Wolltet ihr einen Menschen sehen in weichen Kleidern? Sehet, die in herrlichen Kleidern und Lüsten leben, die sind an den königlichen Höfen.

25. Mas, ¿qué salisteis a ver? ¿un hombre cubierto de vestidos delicados? He aquí, que los que están en vestido precioso, y en delicias, en los palacios de los reyes están.

25 Что же смотреть ходили вы? человека ли, одетого в мягкие одежды? Но одевающиеся пышно и роскошно живущие находятся при дворах царских.

26 Vai mitä lähditte katsomaan? Profeettaako? Totisesti, minä sanon teille: hän on enemmän kuin profeetta.

26 Vai mitä läksitte katsomaan? Profeettaako? Niin, sanon teille, ja suurempaa kuin profeetta.

26. Taikka mitä te menitte katsomaan? prophetaako? minä sanon teille: ja enempi kuin propheta.

26. Taicka mitä te menitte cadzoman? tahdoittaco nähdä Prophetata? minä sanon teille: hän on enämbi cuin Propheta. Tämä on se josta kirjoitettu on:

26. Taicka mite te vlosmenit catzoman? Tahdoittako nähdä Prophetan? Caikitin mine sanon teille/ ia enembi quin Propheta. Teme on se/ iosta kirioitettu ombi/ (Taikka mitä te ulos menit katsomaan? Tahdoitteko nähdä prophetan? Kaiketin minä sanon teille/ ja enempi kuin propheta. Tämä on se/ josta kirjoitettu ompi/)

26 ἀλλὰ τί ἐξεληλύθατε ἰδεῖν; προφήτην· ναί λέγω ὑμῖν, καὶ περισσότερον προφήτου. ( ἀllà tί ẻkselilúthate ἰdeῖn; prοfítin: naί légo ὑmῖn, κaὶ perιssόterοn prοfítοu. )

αλλα τι εξεληλυθατε ιδειν προφητην ναι λεγω υμιν και περισσοτερον προφητου 26 (alla ti exeliluthate idein profitin nai lego umin kai perissoteron profitou)

26 But what have you° gone out to see? A prophet? Yes, I say to you°, And more-than a prophet.</J>

26. But what went ye out for to see? A prophet? Yea, I say unto you, and much more than a prophet.

26. Oder was seid ihr hinausgegangen zu sehen? Wolltet ihr einen Propheten sehen? Ja, ich sage euch, der da mehr ist denn ein Prophet.

26. Mas, ¿qué salisteis a ver? ¿un profeta? De cierto os digo, y aun más que profeta.

26 Что же смотреть ходили вы? пророка ли? Да, говорю вам, и больше пророка.

27 Tämä on se, josta on kirjoitettu: 'Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava tiesi sinun eteesi'.

27 Tämä on se, josta on kirjoitettu: 'Katso, minä lähetän sanansaattajani edelläsi, ja hän on valmistava tiesi eteesi.'

27. Tämä on se, josta kirjoitettu on: katso, minä lähetän minun enkelini sinun kasvois eteen, valmistamaan sinun tietäs sinun etees.

27. Cadzo minä lähetän Engelini sinun caswos eteen walmistaman sinun tietäs sinun edelles:

27. Catzo/ Mine leheten minun Engelin sinun Caswos eten/ ionga pite walmistaman sinun Ties sinun edhelles. (Katso/ Minä lähetän minun enkelin sinun kaswosi eteen/ jonka pitää walmistaman sinun tiesi sinun edellesi.)

27 οὗτός ἐστι περὶ οὗ γέγραπται, ἰδοὺ ἐγὼ ἀποστέλλω τὸν ἄγγελόν μου πρὸ προσώπου σου, ὃς κατασκευάσει τὴν ὁδόν σου ἔμπροσθέν σου. ( οὗtόs ẻstι perὶ οὗ gégraptaι, ἰdοὐ ẻgὸ ἀpοstéllo tὸn ἄggelόn mοu prὸ prοsópοu sοu, ὃs κatasκeuáseι tìn ὁdόn sοu ἔmprοsthén sοu. )

ουτος εστιν περι ου γεγραπται ιδου εγω αποστελλω τον αγγελον μου προ προσωπου σου ος κατασκευασει την οδον σου εμπροσθεν σου 27 (outos estin peri ou gegraptai idou ego apostello ton angelon mou pro prosopou sou os kataskebasei tin odon sou emprosthen sou)

27 This is he concerning whom it has been written, ‘Behold, I send my messenger before your face, who will be preparing your way before you. {Mal 3:1}

27. This is he, of whom it is written, Behold, I send my messenger before thy face, which shall prepare thy way before thee.

27. Er ist's, von dem geschrieben steht: "Siehe, ich sende meinen Engel vor deinem Angesicht her, der da bereiten soll deinen Weg vor dir".

27. Este es de quien está escrito: He aquí, envio mi ángel delante de tu faz, el cual aparejará tu camino delante de tí.

27 Сей есть, о котором написано: вот, Я посылаю Ангела Моего пред лицем Твоим, который приготовитпуть Твой пред Тобою.

28 Minä sanon teille: ei ole vaimoista syntyneitten joukossa yhtäkään suurempaa kuin Johannes; mutta vähäisin Jumalan valtakunnassa on suurempi kuin hän.

28 (Sillä) sanon teille: ei ole vaimoista syntyneitten joukossa suurempaa (profeettaa) kuin Johannes (Kastaja). Mutta vähäisin Jumalan valtakunnassa on suurempi kuin hän."

28. Sillä minä sanon teille: niiden seassa, jotka vaimoista syntyneet ovat, ei ole yhtään suurempaa prophetaa kuin Johannes Kastaja: kuitenkin se, joka vähempi on Jumalan valtakunnassa, on suurempi häntä.

28. Sillä minä sanon teille: nijden seas jotca waimosta syndynet owat ei ole suurembata Prophetata cuin Johannes Castaja. Cuitengin se joca wähembi on Jumalan waldacunnas on händä suurembi.

28. Sille mine sanon teille/ ette nijnen seas iotca waimosta syndynet ouat/ ei ole swrembi Propheta quin Johannes Castaia. Quitengin se ioca wähembi on JUMALAN waldakunnas/ se ombi hende swrembi. (Sillä minä sanon teille/ että niiden seassa jotka waimosta syntyneet owat/ ei ole suurempi propheta kuin Johannes Kastaja. Kuintenkin se joka wähempi on JUMALAN waltakunnassa/ se ompi häntä suurempi.)

28 λέγω γὰρ ὑμῖν, μείζων ἐν γεννητοῖς γυναικῶν προφήτης Ἰωάννου τοῦ βαπτιστοῦ οὐδείς ἐστιν· ὁ δὲ μικρότερος ἐν τῇ βασιλείᾳ τοῦ Θεοῦ μείζων αὐτοῦ ἐστι. ( légo gàr ὑmῖn, meίdzon ẻn gennitοῖs gunaικõn prοfítis Ἰoánnοu tοȗ baptιstοȗ οὐdeίs ẻstιn: ὁ dè mικrόterοs ẻn tῖ basιleίᾳ tοȗ Theοȗ meίdzon aὐtοȗ ẻstι. )

λεγω γαρ υμιν μειζων εν γεννητοις γυναικων προφητης ιωαννου του βαπτιστου ουδεις εστιν ο δε μικροτερος εν τη βασιλεια του θεου μειζων αυτου εστιν 28 (lego gar umin meizon en gennitois gunaikon profitis ioannou tou baptistou oudeis estin o de mikroteros en ti basileia tou theou meizon aftou estin)

28 For* I say to you°, Among those born of women there is no prophet greater (than) John the Immerser*; yet he who is least in the kingdom of God is greater (than) he.</J>

28. For I say unto you, Among those that are born of women there is not a greater prophet than John the Baptist: but he that is least in the kingdom of God is greater than he.

28. Denn ich sage euch, daß unter denen, die von Weibern geboren sind, ist kein größerer Prophet denn Johannes der Täufer; der aber kleiner ist im Reiche Gottes, der ist größer denn er.

28. Porque yo os digo que entre los nacidos de mujeres, no hay mayor profeta que Juan el Bautista; empero el más pequeño en el reino de los cielos es mayor que él.

28 Ибо говорю вам: из рожденных женами нет ни одного пророка больше Иоанна Крестителя; но меньший в Царствии Божием больше его.

29 Ja kaikki kansa, joka häntä kuuli, publikaanitkin, tunnustivat Jumalan vanhurskaaksi ja antoivat kastaa itsensä Johanneksen kasteella.

29 Kaikki kansa, joka kuunteli Johannesta*, veronkantajatkin, tunnustivat Jumalan vanhurskaaksi kastattamalla itsensä Johanneksen kasteella.

29. Ja kaikki kansa, joka hänen kuuli, ja Publikanit antoivat Jumalalle oikeuden ja kastettiin Johanneksen kasteella.

29. Ja caicki Canssa cuin hänen cuuli ja Publicanit annoit Jumalalle oikeuden ja annoit heidäns casta Johannexen Castella.

29. Ja caiki Canssa quin cwli henen/ ia ne Weronottaiat/ annoit JUMALALLE Oikeuden/ ia he annoit heidens casta Johannesen Castella. (Ja kaikki kansa kuin kuuli hänen/ ja ne weronottajat/ annoit JUMALALLE oikeuden/ ja he annoit heidäns kastaa Johanneksen kasteelle.)

29 καὶ πᾶς ὁ λαὸς ἀκούσας καὶ οἱ τελῶναι ἐδικαίωσαν τὸν Θεόν, βαπτισθέντες τὸ βάπτισμα Ἰωάννου· ( κaὶ pãs ὁ laὸs ἀκοúsas κaὶ οἱ telõnaι ẻdικaίosan tὸn Theόn, baptιsthéntes tὸ báptιsma Ἰoánnοu: )

και πας ο λαος ακουσας και οι τελωναι εδικαιωσαν τον θεον βαπτισθεντες το βαπτισμα ιωαννου 29 (kai pas o laos akousas kai oi telonai edikaiosan ton theon baptisthentes to baptisma ioannou)

29 And all the people and the tax collectors, having heard (this), having been immersed* in the immersion* of John, (were) made righteous (by) God.

29. And all the people that heard him, and the publicans, justified God, being baptized with the baptism of John.

29. Und alles Volk, das ihn hörte, und die Zöllner gaben Gott recht und ließen sich taufen mit der Taufe des Johannes.

29. Y todo el pueblo oyéndole, y los publicanos, justificaron a Dios, siendo bautizados con el bautismo de Juan.

29 И весь народ, слушавший Его , и мытари воздали славу Богу, крестившись крещением Иоанновым;

30 Mutta fariseukset ja lainoppineet tekivät turhaksi Jumalan aivoituksen heitä kohtaan eivätkä ottaneet Johannekselta kastetta.

30 Mutta fariseukset ja lainoppineet tekivät tyhjäksi Jumalan aivoituksen heitä kohtaan eivätkä ottaneet Johannekselta kastetta.

30. Mutta Pharisealaiset ja lainoppineet katsoivat ylön Jumalan neuvon itseänsä kohtaan, ja ei heitä kastettu häneltä.

30. Mutta Phariseuxet ja Lainoppenet cadzoit ylön Jumalan neuwon idze heitäns wastan ja ei andanet idziäns casta häneldä.

30. Mutta Phariseuset ia Lainoppenuet ylencatzoit JUMALAN Neuuon itze heitens wastan/ ia ei andanet heidens casta henelde. (Mutta phariseukset ja lainoppineet ylenkatsoit JUMALAN neuwon itse heitänsä wastaan/ ja ei antaneet heidäns kastaa häneltä.)

30 οἱ δὲ Φαρισαῖοι καὶ οἱ νομικοὶ τὴν βουλὴν τοῦ Θεοῦ ἠθέτησαν εἰς ἑαυτούς, μὴ βαπτισθέντες ὑπ’ αὐτοῦ. ( οἱ dè Farιsaῖοι κaὶ οἱ nοmικοὶ tìn bοulìn tοȗ Theοȗ ἰthétisan eἰs ἑautοús, mì baptιsthéntes ὑp’ aὐtοȗ. )

οι δε φαρισαιοι και οι νομικοι την βουλην του θεου ηθετησαν εις εαυτους μη βαπτισθεντες υπ αυτου 30 (oi de farisaioi kai oi nomikoi tin boulin tou theou ithetisan eis eaftous mi baptisthentes up aftou)

30 But the Pharisees and the professors of the law rejected the plan of God *for themselves, having not been immersed* by him.

30. But the Pharisees and lawyers rejected the counsel of God against themselves, being not baptized of him.

30. Aber die Pharisäer und Schriftgelehrten verachteten Gottes Rat wider sich selbst und ließen sich nicht von ihm taufen.

30. Mas los Fariseos, y los sabios de la ley, desecharon el consejo de Dios contra sí mismos, no siendo bautizados por él.

30 а фарисеи и законники отвергли волю Божию о себе, не крестившись от него.

31 Mihin minä siis vertaan tämän sukupolven ihmiset, ja kenen kaltaisia he ovat?

31 (Niin Herra sanoi)”Mihin siis vertaan tämän sukupolven ihmiset, ja kenen kaltaisia he ovat?

31. Niin Herra sanoi: keneen siis minä tämän sukukunnan ihmiset vertaan? Ja kenenkä kaltaiset he ovat?

31. NIjn HERra sanoi: keneen minä tämän sugun wertan? Ja kenengä caltaiset he owat?

31. Nin sanoi HERRA/ Kelle sis minun pite temen Sughu' Inhimiset wertauttaman? Ja kenen caltaiset he ouat? (Niin sanoi HERRA/ Kelle siis minun pitää tämän suwun ihmiset wertaaman? Ja kenen kaltaiset he owat?)

31 Τίνι οὖν ὁμοιώσω τοὺς ἀνθρώπους τῆς γενεᾶς ταύτης, καὶ τίνι εἰσὶν ὅμοιοι; ( Τίnι οȗn ὁmοιóso tοὐs ἀnthrópοus tĩs geneãs taútis, κaὶ tίnι eἰsὶn ὅmοιοι; )

ειπεν δε ο κυριος τινι ουν ομοιωσω τους ανθρωπους της γενεας ταυτης και τινι εισιν ομοιοι 31 (eipen de o kurios tini oun omoioso tous anthropous tis geneas taftis kai tini eisin omoioi)

31 Therefore to what will be similar to the men of this generation, and to what are they similar?</J>

31. And the Lord said, Whereunto then shall I liken the men of this generation and to what are they like

31. Aber der HERR sprach: Wem soll ich die Menschen dieses Geschlechts vergleichen, und wem sind sie gleich?

31. Y dijo el Señor: ¿A quién pues compararé los hombres de esta generación, y a qué son semejantes?

31 Тогда Господь сказал: с кем сравню людей рода сего? и кому они подобны?

32 He ovat lasten kaltaisia, jotka istuvat torilla ja huutavat toisilleen ja sanovat: 'Me soitimme teille huilua, ja te ette karkeloineet; me veisasimme itkuvirsiä, ja te ette itkeneet'.

32 He ovat pienokaisten kaltaisia, jotka istuvat torilla ja huutavat toisilleen sanoen: ’Soitimme teille huilua ettekä tanssineet, lauloimme teille itkuvirsiä ettekä itkeneet.’

32. Ne ovat niiden lasten kaltaiset, jotka turulla istuvat ja huutavat toinen toisellensa ja sanovat: me olemme huilua soittaneet teidän edessänne, ja ette hypänneet: me olemme teille veisanneet murhevirsiä, ja ette itkeneet.

32. He owat nijden lasten caltaiset jotca Turulla istuwat huutawat toinen toisellens ja sanowat: me olemma teille huiluilla soittanet ja et te hypännet: me olemma teille weisannet surullisest ja et te itkenet:

32. He ouat nijnen Lasten caltaiset/ iotca Turulla istuuat/ ia hwtauat toinen toisellens ia sanouat/ Me olema teille huiluilla soittaneet/ ia ette te hypeneet. Me olema teille weisaneet Surulisi/ ia ette te idkeneet. (He owat niiden lasten kaltaiset/ jotka turulla istuwat/ ja huutawat toinen toisellensa ja sanowat/ Me olemme teille huiluilla soittaneet/ ja ette te hypänneet. Me olemme teille weisanneet surullisia/ ja ette te itkeneet.)

32 ὅμοιοί εἰσι παιδίοις τοῖς ἐν ἀγορᾷ καθημένοις καὶ προσφωνοῦσιν ἀλλήλοις καὶ λέγουσιν· ηὐλήσαμεν ὑμῖν, καὶ οὐκ ὠρχήσασθε, ἐθρηνήσαμεν ὑμῖν, καὶ οὐκ ἐκλαύσατε. ( ὅmοιοί eἰsι paιdίοιs tοῖs ẻn ἀgοrᾷ κathiménοιs κaὶ prοsfonοȗsιn ἀllílοιs κaὶ légοusιn: iὐlísamen ὑmῖn, κaὶ οὐκ ὀrchísasthe, ẻthrinísamen ὑmῖn, κaὶ οὐκ ẻκlaúsate. )

ομοιοι εισιν παιδιοις τοις εν αγορα καθημενοις και προσφωνουσιν αλληλοις και λεγουσιν ηυλησαμεν υμιν και ουκ ωρχησασθε εθρηνησαμεν υμιν και ουκ εκλαυσατε 32 (omoioi eisin paidiois tois en agora kathimenois kai prosfonousin allilois kai legousin iblisamen umin kai ouk orchisasthe ethrinisamen umin kai ouk eklafsate)

32 They are similar to children who are sitting in the marketplace and (are) shouting to one another and saying, We piped to you° and you° did not dance; we mourned for you° and you° did not weep.</J>

32. They are like unto children sitting in the marketplace, and calling one to another, and saying, We have piped unto you, and ye have not danced; we have mourned to you, and ye have not wept.

32. Sie sind gleich den Kindern, die auf dem Markte sitzen und rufen gegeneinander und sprechen: Wir haben euch gepfiffen, und ihr habt nicht getanzt; wir haben euch geklagt, und ihr habt nicht geweint.

32. Semejantes son a los muchachos sentados en la plaza, y que dan voces los unos a los otros, y dicen: Os tañímos con flautas, y no bailasteis; os endechámos, y no llorasteis.

32 Они подобны детям, которые сидят на улице, кличут друг друга и говорят: мы играли вам на свирели, и вы не плясали; мы пели вам плачевные песни, и вы не плакали.

33 Sillä Johannes Kastaja on tullut, ei syö leipää eikä juo viiniä, ja te sanotte: 'Hänessä on riivaaja'.

33 Sillä Johannes Kastaja on tullut, ei syö leipää eikä juo viiniä, ja te sanotte: ’Hänessä on riivaaja.’

33. Sillä Johannes Kastaja tuli, ja ei syönyt leipää eikä juonut viinaa, ja te sanotte: hänellä on perkele.

33. Sillä Johannes Castaja tuli ja ei syönyt leipä eikä juonut wijna ja te sanotta: hänellä on Perkele.

33. Sille Johannes Castaia tuli/ eike leipe sönyt/ eike Wina ionut/ Ja te sanotta/ Henelle ombi Perkele. (Sillä Johannes Kastaja tuli/ eipä leipää syönyt/ eikä wiinaa juonut/ Ja te sanotte/ Hänellä ompi perkele.)

33 ἐλήλυθε γὰρ Ἰωάννης ὁ βαπτιστὴς μήτε ἄρτον ἐσθίων μήτε οἶνον πίνων, καὶ λέγετε, δαιμόνιον ἔχει. ( ẻlíluthe gàr Ἰoánnis ὁ baptιstìs míte ἄrtοn ẻsthίon míte οἶnοn pίnon, κaὶ légete, daιmόnιοn ἔcheι. )

εληλυθεν γαρ ιωαννης ο βαπτιστης μητε αρτον εσθιων μητε οινον πινων και λεγετε δαιμονιον εχει 33 (eliluthen gar ioannis o baptistis mite arton esthion mite oinon pinon kai legete daimonion echei)

33 For* John the Immerser* has come neither eating bread nor drinking wine, and you° say, He has a demon.</J>

33. For John the Baptist came neither eating bread nor drinking wine; and ye say, He hath a devil.

33. Denn Johannes der Täufer ist gekommen und aß nicht Brot und trank keinen Wein; so sagt ihr: Er hat den Teufel.

33. Porque vino Juan el Bautista que ni comía pan, ni bebía vino, y decís: Demonio tiene.

33 Ибо пришел Иоанн Креститель: ни хлеба неест, ни вина не пьет; и говорите: в нем бес.

34 Ihmisen Poika on tullut, syö ja juo, ja te sanotte: 'Katso syömäriä ja viininjuojaa, publikaanien ja syntisten ystävää!'

34 Ihmisen Poika on tullut, syö ja juo, ja te sanotte: ’Katso, syömäri ja viininjuoja, veronkantajain ja syntisten ystävä.’

34. Ihmisen Poika on tullut, syö ja juo, ja te sanotte: katso ihmistä, syömäriä ja viinan juomaria, Publikanien ja syntisten ystävää:

34. Ihmisen Poica on tullut syö ja juo ja te sanotta: Cadzo se ihminen on syömäri ja wijnan juomari Publicanein ja synneisten ystäwä.

34. Inhimisen Poica ombi tullut/ söpi ia iopi/ Ja te sanotta/ Catzo/ Se Inhiminen on yxi Sömeri ia Winaniomari/ Wero'ottaiaden ia Synnisten Ysteue. (Ihmisen Poika ompi tullut/ syöpi ja juopi/ Ja te sanotte/ Katso/ Se ihminen on yksi syömäri ja wiinanjuomari/ Weronottajaiden ja syntisten ystäwä.)

34 ἐλήλυθεν ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ἐσθίων καὶ πίνων, καὶ λέγετε· ἰδοὺ ἄνθρωπος φάγος καὶ οἰνοπότης, φίλος τελωνῶν καὶ ἁμαρτωλῶν. ( ẻlíluthen ὁ uἱὸs tοȗ ἀnthrópοu ẻsthίon κaὶ pίnon, κaὶ légete: ἰdοὐ ἄnthropοs fágοs κaὶ οἰnοpόtis, fίlοs telonõn κaὶ ἁmartolõn. )

εληλυθεν ο υιος του ανθρωπου εσθιων και πινων και λεγετε ιδου ανθρωπος φαγος και οινοποτης τελωνων φιλος και αμαρτωλων 34 (eliluthen o uios tou anthropou esthion kai pinon kai legete idou anthropos fagos kai oinopotis telonon filos kai amartolon)

34 The Son of Man has come eating and drinking, and you° say, Behold, a glutton and a drunkard, a friend of tax collectors and sinners!</J>

34. The Son of man is come eating and drinking; and ye say, Behold a gluttonous man, and a winebibber, a friend of publicans and sinners!

34. Des Menschen Sohn ist gekommen, ißt und trinkt; so sagt ihr: Siehe, der Mensch ist ein Fresser und Weinsäufer, der Zöllner und Sünder Freund!

34. Vino el Hijo del hombre, que come y bebe, y decís: He aquí, un hombre comilón, y bebedor de vino, amigo de publicanos y de pecadores.

34 Пришел Сын Человеческий: ест и пьет; и говорите: вот человек, который любит есть и пить вино, друг мытарям и грешникам.

35 Ja viisaus on kaikkien lastensa puolelta oikeaksi näytetty."

35 Ja viisaus on kaikkien lasten puolelta oikeaksi tunnustettu.”

35. Ja viisaus on vanhurskautettu kaikilta hänen lapsiltansa.

35. Ja wijsaudelle annettin oikeus caikilda hänen lapsildans.

35. Ja Wijsaudhelle annettin oikeus caikilda henen Lapsildans. (Ja wiisaudelle annettiin oikeus kaikilta hänen lapsiltansa.)

35 καὶ ἐδικαιώθη ἡ σοφία ἀπὸ τῶν τέκνων αὐτῆς πάντων. ( κaὶ ẻdικaιóthi ἱ sοfίa ἀpὸ tõn téκnon aὐtĩs pánton. )

και εδικαιωθη η σοφια απο των τεκνων αυτης παντων 35 (kai edikaiothi i sofia apo ton teknon aftis panton)

35 And wisdom was made righteous from all her children. {Luk 7:36-50 Galilee; no parallel.}

35. But wisdom is justified of all her children.

35. Und die Weisheit muß sich rechtfertigen lassen von allen ihren Kindern.

35. Mas la sabiduría es justificada de todos sus hijos.

35 И оправдана премудрость всеми чадами ее.

36 Niin eräs fariseuksista pyysi häntä ruualle kanssaan; ja hän meni fariseuksen taloon ja asettui aterialle.

36 Muuan fariseus pyysi Häntä syömään kanssaan, ja Hän meni fariseuksen taloon ja asettui aterioimaan.

36. Niin yksi Pharisealaisista rukoili häntä ruualle kanssansa. Ja hän meni Phariseuksen huoneeseen ja aterioitsi.

36. NIjn yxi Phariseus rucoili händä rualle cansans. Ja hän meni Phariseuxen huonesen ja atrioidzi.

36. Nin rucoli hende yxi Phariseus sömen henen cansans. Ja hen sisellemeni Phariseusen Honesen/ ia atrioitzi. (Niin rukoili häntä yksi phariseus syömään hänen kanssansa. Ja hän sisälle meni phariseuksen huoneeseen/ ja aterioitsi.)

36 Ἠρώτα δέ τις αὐτὸν τῶν Φαρισαίων ἵνα φάγῃ μετ’ αὐτοῦ· καὶ εἰσελθὼν εἰς τὴν οἰκίαν τοῦ Φαρισαίου ἀνεκλίθη. ( Ἠróta dé tιs aὐtὸn tõn Farιsaίon ἵna fágΐ met’ aὐtοȗ: κaὶ eἰselthὸn eἰs tìn οἰκίan tοȗ Farιsaίοu ἀneκlίthi. )

ηρωτα δε τις αυτον των φαρισαιων ινα φαγη μετ αυτου και εισελθων εις την οικιαν του φαρισαιου ανεκλιθη 36 (irota de tis afton ton farisaion ina fagi met aftou kai eiselthon eis tin oikian tou farisaiou aneklithi)

36 Now someone from the Pharisees asked him, in order that he might eat with him. And having entered into the Pharisee’s house, he reclined (at a meal.)

36. And one of the Pharisees desired him that he would eat with him. And he went into the Pharisee's house, and sat down to meat.

36. Es bat ihn aber der Pharisäer einer, daß er mit ihm äße. Und er ging hinein in des Pharisäers Haus und setzte sich zu Tisch.

36. Y le rogó uno de los Fariseos, que comiese con él. Y entrado en casa del Fariseo, se sentó a la mesa.

36 Некто из фарисеев просил Его вкусить с ним пищи; и Он, войдя в дом фарисея, возлег.

37 Ja katso, siinä kaupungissa oli nainen, joka eli syntisesti; ja kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen talossa, toi hän alabasteripullon täynnä hajuvoidetta

37 Katso, kaupungissa oli nainen, joka oli synnin harjoittaja. Saatuaan tietää Hänen olevan aterialla fariseuksen talossa hän toi alabasteripullon, jossa oli voiteluöljyä.

37. Ja katso, yksi vaimo oli kaupungissa, joka oli syntinen, ja kuin hän sai kuulla, että hän aterioitsi Pharisealaisen huoneessa, toi hän lasin kallista voidetta.

37. Ja cadzo yxi waimo oli Caupungis joca oli syndinen ja cuin hän sai cuulla että hän atrioidzi Phariseuxen huonesa toi hän Clasin callista woidetta

37. Ja catzo/ yxi Waimo oli Caupungis/ ioca oli Synneinen/ ia quin hen tiesi/ ette hen atriotzi Phariseusen Hones/ toi hen Clasin callista Woidhetta/ (Ja katso/ yksi waimo oli kaupungissa/ joka oli syntinen/ ja kuin hän tiesi/ että hän aterioitsi phariseuksen huoneessa/ toi hän lasin kallista woidetta/)

37 καὶ ἰδοὺ γυνὴ ἐν τῇ πόλει ἥτις ἦν ἁμαρτωλός, καὶ ἐπιγνοῦσα ὅτι ἀνάκειται ἐν τῇ οἰκίᾳ τοῦ Φαρισαίου, κομίσασα ἀλάβαστρον μύρου ( κaὶ ἰdοὐ gunì ẻn tῖ pόleι ἵtιs ἶn ἁmartolόs, κaὶ ẻpιgnοȗsa ὅtι ἀnáκeιtaι ẻn tῖ οἰκίᾳ tοȗ Farιsaίοu, κοmίsasa ἀlábastrοn múrοu )

και ιδου γυνη εν τη πολει ητις ην αμαρτωλος επιγνουσα οτι ανακειται εν τη οικια του φαρισαιου κομισασα αλαβαστρον μυρου 37 (kai idou guni en ti polei itis in amartolos epignousa oti anakeitai en ti oikia tou farisaiou komisasa alabastron murou)

37 And behold, a woman who was in the city, (who was) a sinner, (after) she recognized that he is reclining (at a meal) in the Pharisee’s house, she fetched an alabaster flask of perfume,

37. And, behold, a woman in the city, which was a sinner, when she knew that Jesus sat at meat in the Pharisee's house, brought an alabaster box of ointment,

37. Und siehe, ein Weib war in der Stadt, die war eine Sünderin. Da die vernahm, daß er zu Tische saß in des Pharisäers Hause, brachte sie ein Glas mit Salbe

37. Y, he aquí, una mujer en la ciudad, que era pecadora, como entendió que estaba a la mesa en casa de aquel Fariseo, trajo un vaso de alabastro de ungüento;

37 И вот, женщина того города, которая была грешница, узнав, что Он возлежит в доме фарисея, принесла алавастровый сосуд с миром

38 ja asettui hänen taakseen hänen jalkojensa kohdalle, itki ja rupesi kastelemaan hänen jalkojansa kyynelillään ja kuivasi ne päänsä hiuksilla ja suuteli hänen jalkojaan ja voiteli ne hajuvoiteella.

38 Seisoen takana Hänen jalkojensa luona, hän alkoi itkien kastella Hänen jalkojaan kyynelillään ja kuivasi ne päänsä hiuksilla ja suuteli Hänen jalkojaan ja voiteli voiteella.

38. Ja seisoi takana hänen jalkainsa juuressa itkien, ja rupesi kyyneleillänsä kastamaan hänen jalkojansa, ja niitä päänsä hiuksilla kuivasi, ja suuta antoi hänen jalkainsa, ja voiteli ne voiteella.

38. Ja seisoi tacana hänen jalcains juures itkein ja rupeis kyyneleilläns castaman hänen jalcojans ja nijtä pääns hiuxilla cuiwaman ja suuta andoi hänen jalcains ja woiteli ne woitella.

38. ia seisoi takana henen Jalcains iures idkein/ ia rupeis Kynelilens castaman henen Jalcoians/ Ja henen päens Hiuxilla quiuaman/ ia swtaannoi henen Jalcains/ ia Woiteli ne Woiteila. (ja seisoi hänen takana hänen jalkainsa juuressa itkein/ ja rupes kyynelillänsä kastamaan hänen jalkojansa/ Ja hänen päänsä hiuksilla kuiwaamaan/ ja suuta antoi hänen jalkainsa/ ja woiteli ne woiteella.)

38 καὶ στᾶσα ὀπίσω παρὰ τοὺς πόδας αὐτοῦ κλαίουσα, ἤρξατο βρέχειν τοὺς πόδας αὐτοῦ τοῖς δάκρυσι καὶ ταῖς θριξὶ τῆς κεφαλῆς αὐτῆς ἐξέμασσε, καὶ κατεφίλει τοὺς πόδας αὐτοῦ καὶ ἤλειφε τῷ μύρῳ. ( κaὶ stãsa ὀpίso parà tοὐs pόdas aὐtοȗ κlaίοusa, ἴrksatο brécheιn tοὐs pόdas aὐtοȗ tοῖs dáκrusι κaὶ taῖs thrιksὶ tĩs κefalĩs aὐtĩs ẻksémasse, κaὶ κatefίleι tοὐs pόdas aὐtοȗ κaὶ ἴleιfe tỡ múrǫ. )

και στασα παρα τους ποδας αυτου οπισω κλαιουσα ηρξατο βρεχειν τους ποδας αυτου τοις δακρυσιν και ταις θριξιν της κεφαλης αυτης εξεμασσεν και κατεφιλει τους ποδας αυτου και ηλειφεν τω μυρω 38 (kai stasa para tous podas aftou opiso klaiousa irxato brechein tous podas aftou tois dakrusin kai tais thrixin tis kefalis aftis exemassen kai katefilei tous podas aftou kai ileifen to muro)

38 and having stood beside his feet behind (him), weeping, she began to rain on his feet with her tears and was wiping them with the hairs of her head and was kissing his feet, and was anointing (them) with the perfume.

38. And stood at his feet behind him weeping, and began to wash his feet with tears, and did wipe them with the hairs of her head, and kissed his feet, and anointed them with the ointment.

38. und trat hinten zu seinen Füßen und weinte und fing an, seine Füße zu netzen mit Tränen und mit den Haaren ihres Hauptes zu trocknen, und küßte seine Füße und salbte sie mit Salbe.

38. Y estando detrás a sus piés, comenzó llorando a regar con lágrimas sus piés, y los limpiaba con los cabellos de su cabeza; y besaba sus piés, y los ungía con el ungüento.

38 и, став позади у ног Его и плача, начала обливать ноги Его слезами и отирать волосами головы своей, и целовала ноги Его, и мазала миром.

39 Mutta kun fariseus, joka oli hänet kutsunut, sen näki, ajatteli hän mielessään näin: "Jos tämä olisi profeetta, tietäisi hän, mikä ja millainen tuo nainen on, joka häneen koskee: että hän on syntinen."

39 Mutta tämän nähdessään fariseus, joka oli kutsunut Hänet, ajatteli itsekseen sanoen: "Jos tämä olisi profeetta, Hän tietäisi, mikä ja millainen tuo nainen on, joka Häneen koskee — että hän on synnin harjoittaja."

39. Mutta kuin Pharisealainen sen näki, joka hänen kutsunut oli, sanoi hän itsellensä: jos tämä olis propheta, niin hän tietäis, mikä ja millinen tämä vaimo on, joka häneen rupee, että hän on syntinen.

39. Cosca Phariseus sen näki joca hänen cudzunut oli sanoi hän idzelläns: jos tämä olis Propheta nijn hän tiedäis mikä ja millinen tämä waimo on joca häneen rupe: sillä hän on syndinen.

39. Coska se Phariseus sen näki/ ioca henen pyyttenyt oli/ sanoi hen itzellens/ Jos teme olis Propheta/ nin hen tieteis/ mike ia millinen teme Waimo ombi/ ioca henen rupepi/ Sille hen on Synneinen. (Koska se phariseus sen näki/ joka hänen pyytänyt oli/ sanoi hän itsellensä/ Jos tämä olis propheta/ niin hän tietäisi/ mikä ja millainen tämä waimo ompi/ joka hänen rupeepi/ Sillä hän on syntinen.)

39 ἰδὼν δὲ ὁ Φαρισαῖος ὁ καλέσας αὐτὸν εἶπεν ἐν ἑαυτῷ λέγων· Οὗτος εἰ ἦν προφήτης, ἐγίνωσκεν ἂν τίς καὶ ποταπὴ ἡ γυνὴ ἥτις ἅπτεται αὐτοῦ, ὅτι ἁμαρτωλός ἐστι. ( ἰdὸn dè ὁ Farιsaῖοs ὁ κalésas aὐtὸn eἶpen ẻn ἑautỡ légon: Οὗtοs eἰ ἶn prοfítis, ẻgίnosκen ἂn tίs κaὶ pοtapì ἱ gunì ἵtιs ἅptetaι aὐtοȗ, ὅtι ἁmartolόs ẻstι. )

ιδων δε ο φαρισαιος ο καλεσας αυτον ειπεν εν εαυτω λεγων ουτος ει ην προφητης εγινωσκεν αν τις και ποταπη η γυνη ητις απτεται αυτου οτι αμαρτωλος εστιν 39 (idon de o farisaios o kalesas afton eipen en eafto legon outos ei in profitis eginosken an tis kai potapi i guni itis aptetai aftou oti amartolos estin)

39 Now the Pharisee, who invited him, saw it, (and) spoke in himself, saying, This one, if he were a prophet, would have known who and what sort of woman this is who is touching him, that she is a sinner.

39. Now when the Pharisee which had bidden him saw it, he spake within himself, saying, This man, if he were a prophet, would have known who and what manner of woman this is that toucheth him: for she is a sinner.

39. Da aber das der Pharisäer sah, der ihn geladen hatte, sprach er bei sich selbst und sagte: Wenn dieser ein Prophet wäre, so wüßte er, wer und welch ein Weib das ist, die ihn anrührt; denn sie ist eine Sünderin.

39. Y como vió esto el Fariseo que le había llamado, pensó en sí, diciendo: Este, si fuera profeta, conocería quién y cual es la mujer que le toca; que es pecadora.

39 Видя это, фарисей, пригласивший Его, сказал сам в себе: если бы Он был пророк, то знал бы, кто и какая женщина прикасается к Нему, ибо она грешница.

40 Niin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Simon, minulla on jotakin sanomista sinulle". Hän virkkoi: "Opettaja, sano". —

40 Niin Jeesus puhutteli häntä sanoen: "Simon, minulla on jotain sanomista sinulle." Hän lausui: "Opettaja, sano "

40. Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: Simon, minulla on jotakin sinulle sanomista. Hän sanoi: Mestari, sanos.

40. Jesus wastaten sanoi hänelle: Simon minulla on jotakin sinulle sanomist. Hän sanoi: Mestari sanos.

40. Iesus wastaten sanoi henen tygens/ Simon/ Minulla ombi iotakin sinulle sanomist. Sanoi hen/ Mestari sanos. (Jesus wastaten sanoi hänen tykönsä/ Simon/ Minulla ompi jotakin sinulle sanomista. Sanoi hän/ Mestari sanos.)

40 καὶ ἀποκριθεὶς ὁ Ἰησοῦς εἶπε πρὸς αὐτόν· Σίμων, ἔχω σοί τι εἰπεῖν. ὁ δέ φησί· Διδάσκαλε, εἰπέ. ( κaὶ ἀpοκrιtheὶs ὁ Ἰisοȗs eἶpe prὸs aὐtόn: Sίmon, ἔcho sοί tι eἰpeῖn. ὁ dé fisί: Dιdásκale, eἰpé. )

και αποκριθεις ο ιησους ειπεν προς αυτον σιμων εχω σοι τι ειπειν ο δε φησιν διδασκαλε ειπε 40 (kai apokritheis o iisous eipen pros afton simon echo soi ti eipein o de fisin didaskale eipe)

40 And Jesus answered and said to him, Simon, I have something to say to you. But he says, Teacher, say (it).

40. And Jesus answering said unto him, Simon, I have somewhat to say unto thee. And he saith, Master, say on.

40. Jesus antwortete und sprach zu ihm: Simon, ich habe dir etwas zu sagen. Er aber sprach: Meister, sage an.

40. Entónces respondiendo Jesús, le dijo: Simón, una cosa tengo que decirte. Y él le dice: Dí, Maestro.

40 Обратившись к нему, Иисус сказал: Симон! Я имею нечто сказать тебе. Он говорит: скажи, Учитель.

41 Lainanantajalla oli kaksi velallista; toinen oli velkaa viisisataa denaria, toinen viisikymmentä.

41 ”Eräällä lainanantajalla oli kaksi velallista. Toinen oli velkaa viisisataa denaria, toinen viisikymmentä.

41. Kaksi valkamiestä oli yhdellä lainaajalla: yksi oli velkaa viisisataa penninkiä ja toinen viisikymmentä.

41. Caxi welcamiestä oli yhdellä lainajalla yxi oli welca wijsi sata penningitä ja toinen wijsikymmendä.

41. Caxi welcamiest oli yhdelle Lainaijalla/ Yxi oli welca wisisata peningite/ ia toinen wisikymmende. (Kaksi welkamiestä oli yhdellä lainaajalla/ Yksi oli welkaa wiisisataa penninkiä/ ja toinen wiisikymmentä.)

41 δύο χρεοφειλέται ἦσαν δανειστῇ τινι· ὁ εἷς ὤφειλε δηνάρια πεντακόσια, ὁ δὲ ἕτερος πεντήκοντα. ( dúο chreοfeιlétaι ἶsan daneιstῖ tιnι: ὁ eἷs ὂfeιle dinárιa pentaκόsιa, ὁ dè ἕterοs pentíκοnta. )

δυο χρεωφειλεται ησαν δανειστη τινι ο εις ωφειλεν δηναρια πεντακοσια ο δε ετερος πεντηκοντα 41 (duo chreofeiletai isan daneisti tini o eis ofeilen dinaria pentakosia o de eteros pentikonta)

41 There was two debtors to a lender: a certain one was owing five hundred denarii and (the) other fifty.</J>

41. There was a certain creditor which had two debtors: the one owed five hundred pence, and the other fifty.

41. Es hatte ein Gläubiger zwei Schuldner. Einer war schuldig fünfhundert Groschen, der andere fünfzig.

41. Y dice Jesús: Cierto acreedor tenía dos deudores: el uno le debía quinientos denarios, y el otro cincuenta.

41 Иисус сказал: у одного заимодавца было два должника: один должен был пятьсот динариев, а другой пятьдесят,

42 Kun heillä ei ollut, millä maksaa, antoi hän molemmille velan anteeksi. Kumpi heistä siis rakastaa häntä enemmän?"

42 Kun heillä ei ollut millä maksaa, hän antoi molemmille anteeksi (Sano) kumpi heistä rakastaa siis häntä enemmän."

42. Koska ei heillä ollut varaa maksaa, antoi hän molempain anteeksi. Sano siis, kumpi näistä häntä enemmän rakastaman pitää?

42. Cosca ei heillä ollut wara maxa andoi hän molembain andexi. Sanos sijs cumbi näistä händä enämmän racasti?

42. Coska nyt ei heille ollut wara maxa/ hen annoi molembain andexi. Sano sis/ Cumbi neiste hende enemin racasti? (Koska nyt ei heillä ollut wara maksaa/ hän antoi molempain anteeksi. Sano siis/ Kumpi näistä häntä enemmin rakasti?)

42 μὴ ἐχόντων δὲ αὐτῶν ἀποδοῦναι, ἀμφοτέροις ἐχαρίσατο. τίς οὖν αὐτῶν, εἰπέ, πλεῖον ἀγαπήσει αὐτόν; ( mì ẻchόnton dè aὐtõn ἀpοdοȗnaι, ἀmfοtérοιs ẻcharίsatο. tίs οȗn aὐtõn, eἰpé, pleῖοn ἀgapíseι aὐtόn; )

μη εχοντων δε αυτων αποδουναι αμφοτεροις εχαρισατο τις ουν αυτων ειπε πλειον αυτον αγαπησει 42 (mi echonton de afton apodounai amfoterois echarisato tis oun afton eipe pleion afton agapisei)

42 But (after) they did not have (anything) to repay (him with), he forgave* them both. Therefore, tell me who of them will love* him most?</J>

42. And when they had nothing to pay, he frankly forgave them both. Tell me therefore, which of them will love him most?

42. Da sie aber nicht hatten, zu bezahlen, schenkte er's beiden. Sage an, welcher unter denen wird ihn am meisten lieben?

42. Y no teniendo ellos de qué pagar, soltó la deuda a ámbos. Dí, pues, ¿cuál de estos le amará más?

42 но как они не имели чем заплатить, он простил обоим. Скажи же, который из них более возлюбит его?

43 Simon vastasi ja sanoi: "Minun mielestäni se, jolle hän antoi enemmän anteeksi". Hän sanoi hänelle: "Oikein sinä ratkaisit".

43 Simon vastasi sanoen: ”Luulen, että se, jolle hän antoi enemmän anteeksi.” Niin Hän sanoi hänelle: ”Oikein ratkaisit.”

43. Simon vastaten sanoi: minä luulen, että se, jolle hän enemmän anteeksi antoi; hän sanoi: oikein sinä tuomitsit.

43. Simon wastaten sanoi: minä luulen että se jollen hän enämmän andexi andoi: hän sanoi hänelle: oikein sinä duomidzit.

43. Simon wastaten sanoi/ Mine lwlen ette se iollen hen enemen andexiannoi. Nin sanoi hen henelle/ Oikein sine domitzit. (Simon wastaten sanoi/ Minä luulen että se jollen hän enemmin anteeksi antoi. Niin sanoi hän hänelle/ Oikein sinä tuomitsit.)

43 ἀποκριθεὶς δὲ ὁ Σίμων εἶπεν· Ὑπολαμβάνω ὅτι ᾧ τὸ πλεῖον ἐχαρίσατο. ὁ δὲ εἶπεν αὐτῷ· Ὀρθῶς ἔκρινας. ( ἀpοκrιtheὶs dè ὁ Sίmon eἶpen: Ὑpοlambáno ὅtι ỡ tὸ pleῖοn ẻcharίsatο. ὁ dè eἶpen aὐtỡ: Ὀrthõs ἔκrιnas. )

αποκριθεις δε ο σιμων ειπεν υπολαμβανω οτι ω το πλειον εχαρισατο ο δε ειπεν αυτω ορθως εκρινας 43 (apokritheis de o simon eipen upolambano oti o to pleion echarisato o de eipen afto orthos ekrinas)

43 But Simon answered and said, I am taking (it as), he to whom he forgave* the most. But he said to him, You judged correctly.</J>

43. Simon answered and said, I suppose that he, to whom he forgave most. And he said unto him, Thou hast rightly judged.

43. Simon antwortete und sprach: Ich achte, dem er am meisten geschenkt hat. Er aber sprach zu ihm: Du hast recht gerichtet.

43. Y respondiendo Simón, dijo: Pienso que aquel al cual soltó más. Y él le dijo: Rectamente has juzgado.

43 Симон отвечал: думаю, тот, которому более простил. Он сказал ему: правильно ты рассудил.

44 Ja naiseen kääntyen hän sanoi Simonille: "Näetkö tämän naisen? Minä tulin sinun taloosi; et sinä antanut vettä minun jaloilleni, mutta tämä kasteli kyynelillään minun jalkani ja kuivasi ne hiuksillaan.

44 Naiseen kääntyen Hän sanoi Simonille: ”Näetkö tämän naisen? Tulin taloosi. Et antanut vettä jaloilleni, mutta tämä kasteli kyynelillään jalkani ja kuivasi ne päänsä hiuksilla.

44. Ja hän käänsi itsensä vaimoa päin, ja sanoi Simonille: näetkös tämän vaimon? minä tulin sinun huoneeses, etkä sinä antanut vettä minun jaloilleni; mutta tämä kyynelillä kasti minun jalkani ja ne hiuksillansa kuivasi.

44. Ja hän käänsi idzens waimo päin ja sanoi Simonille: näetkös tämän waimon? Minä tulin sinun huoneses et sinä andanut wettä minun jalgoilleni mutta tämä kyyneleillä casti minun jalcani ja ne hiuxillans cuiwais.

44. Ja hen kiensijn Waimon pein ia sanoi Simonal/ Näekös temen Waimon? Mine tulin sinun Hones siselle/ ett sine andanut wettä minun Jalghoilleni/ Mutta Teme Kynelille castoi minun Jalcani/ ia Päens Hiuxill quiuasi. (Ja hän kääntyi waimoon päin ja sanoi Simonille/ Näetkös tämä waimon? Minä tulin sinun huoneesi sisälle/ et sinä antanut wettä minun jaloilleni/ Mutta tämä kyynelillä kastoi minun jalkani/ ja päänsä hiuksilla kuiwasi.)

44 καὶ στραφεὶς πρὸς τὴν γυναῖκα τῷ Σίμωνι ἔφη· Βλέπεις ταύτην τὴν γυναῖκα; εἰσῆλθόν σου εἰς τὴν οἰκίαν, ὕδωρ ἐπὶ τοὺς πόδας μου οὐκ ἔδωκας· αὕτη δὲ τοῖς δάκρυσιν ἔβρεξέ μου τοὺς πόδας καὶ ταῖς θριξὶ τῆς κεφαλῆς αὐτῆς ἐξέμαξε. ( κaὶ strafeὶs prὸs tìn gunaῖκa tỡ Sίmonι ἔfi: Blépeιs taútin tìn gunaῖκa; eἰsĩlthόn sοu eἰs tìn οἰκίan, ὕdor ẻpὶ tοὐs pόdas mοu οὐκ ἔdoκas: aὕti dè tοῖs dáκrusιn ἔbreksé mοu tοὐs pόdas κaὶ taῖs thrιksὶ tĩs κefalĩs aὐtĩs ẻksémakse. )

και στραφεις προς την γυναικα τω σιμωνι εφη βλεπεις ταυτην την γυναικα εισηλθον σου εις την οικιαν υδωρ επι τους ποδας μου ουκ εδωκας αυτη δε τοις δακρυσιν εβρεξεν μου τους ποδας και ταις θριξιν της κεφαλης αυτης εξεμαξεν 44 (kai strafeis pros tin gunaika to simoni efi blepeis taftin tin gunaika eisilthon sou eis tin oikian udor epi tous podas mou ouk edokas afti de tois dakrusin ebrexen mou tous podas kai tais thrixin tis kefalis aftis exemaxen)

44 And turning to the woman, he said to Simon, Do you see this woman? I entered into your house, you gave me no water for my feet, but she rained on my feet with her tears and wiped them with the hairs of her head.</J>

44. And he turned to the woman, and said unto Simon, Seest thou this woman I entered into thine house, thou gavest me no water for my feet: but she hath washed my feet with tears, and wiped them with the hairs of her head.

44. Und er wandte sich zu dem Weibe und sprach zu Simon: Siehest du dies Weib? Ich bin gekommen in dein Haus; du hast mir nicht Wasser gegeben zu meinen Füßen; diese aber hat meine Füße mit Tränen genetzt und mit den Haaren ihres Hauptes getrocknet.

44. Y vuelto a la mujer, dijo a Simón: ¿Ves esta mujer? Entré en tu casa, no diste agua para mis piés; mas esta ha regado mis piés con lágrimas, y limpiádolos con los cabellos de su cabeza.

44 И, обратившись к женщине, сказал Симону: видишь ли ты эту женщину? Я пришел в дом твой, и ты воды Мне на ноги не дал, а она слезами облила Мне ноги и волосами головы своей отерла;

45 Et sinä antanut minulle suudelmaa, mutta tämä ei ole lakannut suutelemasta minun jalkojani siitä asti, kuin tulin sisään.

45 Sinä et antanut minulle suudelmaa, mutta tämä ei ole lakannut suutelemasta jalkojani siitä asti, kun tulin sisään.

45. Et sinä minun suuta antanut, mutta tämä, sittenkuin hän tähän tuli, ei ole lakannut minun jalkaini suuta antamasta.

45. Et sinä minun suuta andanut mutta tämä sijttecuin hän tähän tuli ei ole lacannut minun jalcaini suuta andamast.

45. Ett sine minun Suta andanut/ mutta teme/ sittequin hen tehen siselletuli/ ei ole lacanut minun Jalcaini swtaandamast. (Et sinä minun suuta antanut/ mutta tämä/ sittenkuin hän tähän sisälle tuli/ ei ole lakannut minun jalkaini suuta antamasta.)

45 φίλημά μοι οὐκ ἔδωκας· αὕτη δὲ ἀφ’ ἧς εἰσῆλθεν οὐ διέλιπε καταφιλοῦσά μου τοὺς πόδας. ( fίlimá mοι οὐκ ἔdoκas: aὕti dè ἀf’ ἧs eἰsĩlthen οὐ dιélιpe κatafιlοȗsá mοu tοὐs pόdas. )

φιλημα μοι ουκ εδωκας αυτη δε αφ ης εισηλθον ου διελιπεν καταφιλουσα μου τους ποδας 45 (filima moi ouk edokas afti de af is eisilthon ou dielipen katafilousa mou tous podas)

45 You gave me no kiss, but, from the (time) I entered she did continually kiss my feet.</J>

45. Thou gavest me no kiss: but this woman since the time I came in hath not ceased to kiss my feet.

45. Du hast mir keinen Kuß gegeben; diese aber, nachdem sie hereingekommen ist, hat sie nicht abgelassen, meine Füße zu küssen.

45. No me diste beso; mas esta desde que entré, no ha cesado de besar mis piés.

45 ты целования Мне не дал, а она, с тех пор как Я пришел, не перестает целовать у Меня ноги;

46 Et sinä voidellut öljyllä minun päätäni, mutta tämä voiteli hajuvoiteella minun jalkani.

46 Sinä et voidellut päätäni öljyllä, mutta tämä voiteli jalkani voiteluöljyllä.

46. Et sinä minun päätäni öljyllä voidellut; mutta tämä voiteella minun jalkani voiteli.

46. Et sinä minun päätäni Öljyllä woidellut tämä woitella minun jalcanikin woiteli.

46. Ett sine minun Päteni Öliulla woidhellut/ teme Woitella minun Jalcani woiteli. (Et sinä minun päätäni öljyllä woidellut/ tämä woiteella minun jalkani woiteli.)

46 ἐλαίῳ τὴν κεφαλήν μου οὐκ ἤλειψας· αὕτη δὲ μύρῳ ἤλειψέ μου τοὺς πόδας. ( ẻlaίǫ tìn κefalín mοu οὐκ ἴleιpsas: aὕti dè múrǫ ἴleιpsé mοu tοὐs pόdas. )

ελαιω την κεφαλην μου ουκ ηλειψας αυτη δε μυρω ηλειψεν μου τους ποδας 46 (elaio tin kefalin mou ouk ileipsas afti de muro ileipsen mou tous podas)

46 You did not anoint my head with oil, but she anointed my feet with perfume.</J>

46. My head with oil thou didst not anoint: but this woman hath anointed my feet with ointment.

46. Du hast mein Haupt nicht mit Öl gesalbt; sie aber hat meine Füße mit Salbe gesalbt.

46. No ungiste mi cabeza con aceite; mas esta ha ungido con ungüento mis piés.

46 ты головы Мне маслом не помазал, а она миром помазала Мне ноги.

47 Sentähden minä sanon sinulle: tämän paljot synnit ovat anteeksi annetut: hänhän näet rakasti paljon; mutta jolle vähän anteeksi annetaan, se rakastaa vähän."

47 Sen vuoksi sanon sinulle: hänen monet syntinsä ovat anteeksi annetut, niin että hän rakasti paljon. Mutta jolle vähän anteeksi annetaan, se rakastaa vähän."

47. Minä sanon sinulle: sentähden että hänelle paljo syntiä anteeksi annettiin, niin hän paljon rakasti; mutta jolle vähempi anteeksi annetaan, se vähemmän rakastaa.

47. Sentähden minä sanon sinulle: hänelle paljo syndiä andexi annetan: sillä hän paljon racasti: mutta jollen taas wähembi andexi annetan se wähemmän racasta.

47. Senteden mine sanon sinulle/ henelle palio synnit andexiannetan/ Sille ette hen palion racasti. Mutta iollen taas wähembi andexiannetan/ se wähemin racasta. (Sentähden minä sanon sinulle/ hänelle paljon synnit anteeksi annetaan/ Sillä että hän paljon rakasti. Mutta jollen taas wähempi anteeksi annetaan/ se wähemmin rakastaa.)

47 οὗ χάριν λέγω σοι, ἀφέωνται αἱ ἁμαρτίαι αὐτῆς αἱ πολλαί, ὅτι ἠγάπησε πολύ· ᾧ δὲ ὀλίγον ἀφίεται, ὀλίγον ἀγαπᾷ. ( οὗ chárιn légo sοι, ἀféontaι aἱ ἁmartίaι aὐtĩs aἱ pοllaί, ὅtι ἰgápise pοlú: ỡ dè ὀlίgοn ἀfίetaι, ὀlίgοn ἀgapᾷ. )

ου χαριν λεγω σοι αφεωνται αι αμαρτιαι αυτης αι πολλαι οτι ηγαπησεν πολυ ω δε ολιγον αφιεται ολιγον αγαπα 47 (ou charin lego soi afeontai ai amartiai aftis ai pollai oti igapisen polu o de oligon afietai oligon agapa)

47 Because of which, I say to you, Her sins, the many, have been forgiven, because she loved* much, but to whom few is forgiven, (the same) loves* few.</J>

47. Wherefore I say unto thee, Her sins, which are many, are forgiven; for she loved much: but to whom little is forgiven, the same loveth little.

47. Derhalben sage ich dir: Ihr sind viele Sünden vergeben, denn sie hat viel geliebt; welchem aber wenig vergeben wird, der liebt wenig.

47. Por lo cual te digo, que sus muchos pecados son perdonados, porque amó mucho; mas al que se perdona poco, poco ama.

47 А потому сказываю тебе: прощаются грехи ее многие за то, что она возлюбила много, а кому мало прощается, тот мало любит.

48 Sitten hän sanoi naiselle: "Sinun syntisi ovat anteeksi annetut".

48 Sitten Hän sanoi naiselle*: "Sinun syntisi ovat anteeksi annetut."

48. Niin hän sanoi hänelle: sinun syntis ovat anteeksi annetut.

48. Nijn hän sanoi hänelle: sinun synnis owat andexi annetut. Nijn rupeisit ne jotca myös atrioidzit sanoman keskenäns: cuca tämä on joca synnitkin andexi anda?

48. Nin hen sanoi henelle/ Sinulle Synnit ouat andexinanetudh. Nin rupesit ne/ iotca ynne atrioitzit/ sanoman keskenens/ Cuca ombi teme/ ioca mös Synnit andexianda? (Niin hän sanoi hänelle/ Sinulle synnit owat anteeksiannetut. Niin rupesit ne/ jotka ynnä aterioitsit/ sanomaan keskenänsä/ Kuka ompi tämä/ joka myös synnit anteeksiantaa?)

48 εἶπε δὲ αὐτῇ· Ἀφέωνταί σου αἱ ἁμαρτίαι. ( eἶpe dè aὐtῖ: Ἀféontaί sοu aἱ ἁmartίaι. )

ειπεν δε αυτη αφεωνται σου αι αμαρτιαι 48 (eipen de afti afeontai sou ai amartiai)

48 Now he said to her, Your sins have been forgiven.

48. And he said unto her, Thy sins are forgiven.

48. Und er sprach zu ihr: Dir sind deine Sünden vergeben.

48. Y a ella dijo: Los pecados te son perdonados.

48 Ей же сказал: прощаются тебе грехи.

49 Niin ateriakumppanit rupesivat ajattelemaan mielessänsä: "Kuka tämä on, joka synnitkin anteeksi antaa?"

49 Niin ateriakumppanit rupesivat ajattelemaan itsekseen: "Kuka tämä on, joka synnitkin anteeksi antaa?"

49. Niin rupesivat ne, jotka myös aterioitsivat, sanomaan keskenänsä: kuka tämä on, joka synnitkin anteeksi antaa?

49. Nijn hän sanoi waimolle: sinun uscos on sinun wapaxi tehnyt mene rauhaan.

49 καὶ ἤρξαντο οἱ συνανακείμενοι λέγειν ἐν ἑαυτοῖς· Τίς οὗτός ἐστιν ὃς καὶ ἁμαρτίας ἀφίησιν; ( κaὶ ἴrksantο οἱ sunanaκeίmenοι légeιn ẻn ἑautοῖs: Τίs οὗtόs ẻstιn ὃs κaὶ ἁmartίas ἀfίisιn; )

και ηρξαντο οι συνανακειμενοι λεγειν εν εαυτοις τις ουτος εστιν ος και αμαρτιας αφιησιν 49 (kai irxanto oi sunanakeimenoi legein en eaftois tis outos estin os kai amartias afiisin)

49 And those who reclined (at the meal) together with him began to speak among themselves, Who is this one, who forgives even sins?

49. And they that sat at meat with him began to say within themselves, Who is this that forgiveth sins also?

49. Da fingen die an, die mit zu Tische saßen, und sprachen bei sich selbst: Wer ist dieser, der auch Sünden vergibt?

49. Y los que estaban juntamente sentados a la mesa, comenzaron a decir entre sí: ¿Quién es éste, que también perdona pecados?

49 И возлежавшие с Ним начали говорить про себя: кто это, что и грехи прощает?

50 Mutta hän sanoi naiselle: "Sinun uskosi on sinut pelastanut; mene rauhaan".

50 Mutta Hän sanoi naiselle: "Uskosi on sinut pelastanut. Mene rauhaan."

50. Niin hän sanoi vaimolle: sinun uskos on sinun vapaaksi tehnyt: mene rauhaan.

49. Nin sanoi hen Waimolle/ Sinun vskos ombi sinun wapaxi tehnyt/ Mene rauhan. (Niin sanoi hän waimolle/ Sinun uskosi ompi sinun wapaaksi tehnyt/ Mene rauhaan.)

50 εἶπε δὲ πρὸς τὴν γυναῖκα· Ἡ πίστις σου σέσωκέ σε· πορεύου εἰς εἰρήνην. ( eἶpe dè prὸs tìn gunaῖκa: Ἡ pίstιs sοu sésoκé se: pοreúοu eἰs eἰrínin. )

ειπεν δε προς την γυναικα η πιστις σου σεσωκεν σε πορευου εις ειρηνην 50 (eipen de pros tin gunaika i pistis sou sesoken se porebou eis eirinin)

50 But he said to the woman, Your faith has saved you. Travel in peace.</J>

50. And he said to the woman, Thy faith hath saved thee; go in peace.

50. Er aber sprach zu dem Weibe: Dein Glaube hat dir geholfen; gehe hin mit Frieden!

50. Y dijo a la mujer: Tu fé te ha salvado, vé en paz.

50 Он же сказал женщине: вера твоя спасла тебя, иди с миром.