18 luku

Jeesus puhuu vertaukset tuomarista ja leskestä 1 – 8 sekä fariseuksesta ja publikaanista 9 – 14, siunaa lapsia 15 – 17, neuvoo rikkaalle hallitusmiehelle elämän tien 18 – 27, ilmoittaa opetuslapsilleen oikean itsensäkieltämisen armopalkan 28 – 30, puhuu vielä kerran kärsimisestään 31 – 34 ja tekee sokeasta miehestä näkevän 35 – 43.

1 Ja hän puhui heille vertauksen siitä, että heidän tuli aina rukoilla eikä väsyä.

1 Hän puhui heille (myös) vertauksen siitä, että [heidän] tuli aina rukoilla eikä väsyä.

1. Niin hän sanoi myös heille vertauksen, että aina tulee rukoilla ja ei väsyä,

1. NIjn hän sanoi myös heille wertauxen että aina tule rucoilla ja ei wäsyä ja sanoi:

1.NIN sanoi he' mös heille Wertauxe' sijte/ Ette aina tule rucoella ia ei wesymen/ Ja sanoi. (Niin sanoi hän myös heille wertauksen siitä/ Että aina tulee rukoilla ja ei wäsymän/ Ja sanoi.)

1 Ἔλεγε δὲ καὶ παραβολὴν αὐτοῖς πρὸς τὸ δεῖν πάντοτε προσεύχεσθαι αὐτοὺς καὶ μὴ ἐκκακεῖν, ( Ἔlege dè κaὶ parabοlìn aὐtοῖs prὸs tὸ deῖn pántοte prοseúchesthaι aὐtοὐs κaὶ mì ẻκκaκeῖn, )

ελεγεν δε και παραβολην αυτοις προς το δειν παντοτε προσευχεσθαι και μη εκκακειν 1 (elegen de kai parabolin aftois pros to dein pantote prosefchesthai kai mi ekkakein)

1 Now he also spoke a parable to them, *that* it is essential for them to always pray, and not to be depressed;

1. And he spake a parable unto them to this end, that men ought always to pray, and not to faint;

1. Er sagte ihnen aber ein Gleichnis davon, daß man allezeit beten und nicht laß werden solle,

1. Y LES propuso también una parábola, para enseñar que es menester orar siempre, y no desalentarse,

1 Сказал также им притчу о том, что должно всегда молиться и не унывать,

2 Hän sanoi: "Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei peljännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä.

2 Hän sanoi: "Eräässä kaupungissa oli muuan tuomari, joka ei pelännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmistä.

2. Sanoen: yksi tuomari oli yhdessä kaupungissa, joka ei peljännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä.

2. Yxi Duomari oli yhdes Caupungis joca ei peljännyt Jumalata eikä häwennyt ihmisiä.

2. Yxi Domari oli yhdes Caupungis/ ioca ei pelienyt Jumalata/ eike häwenyt Inhimisi. (Yksi tuomari oli yhdessä kaupungissa/ joka ei peljännyt Jumalata/ eikä häwennyt ihmisiä.)

2 λέγων· Κριτής τις ἦν ἔν τινι πόλει τὸν Θεὸν μὴ φοβούμενος καὶ ἄνθρωπον μὴ ἐντρεπόμενος. ( légon: Κrιtís tιs ἶn ἔn tιnι pόleι tὸn Theὸn mì fοbοúmenοs κaὶ ἄnthropοn mì ẻntrepόmenοs. )

λεγων κριτης τις ην εν τινι πολει τον θεον μη φοβουμενος και ανθρωπον μη εντρεπομενος 2 (legon kritis tis in en tini polei ton theon mi foboumenos kai anthropon mi entrepomenos)

2 saying: A certain judge was in a certain city, who did not fear God and did not revere man.</J>

2. saying, There was in a city a judge, which feared not God, neither regarded man:

2. und sprach: Es war ein Richter in einer Stadt, der fürchtete sich nicht vor Gott und scheute sich vor keinem Menschen.

2. Diciendo: Había un juez en una ciudad, el cual ni temía a Dios, ni respetaba a hombre alguno.

2 говоря: в одном городе был судья, который Бога не боялся и людей не стыдился.

3 Ja siinä kaupungissa oli leskivaimo, joka vähän väliä tuli hänen luoksensa ja sanoi: 'Auta minut oikeuteeni riitapuoltani vastaan'.

3 Mutta siinä kaupungissa oli (muuan) leskivaimo, ja hän meni hänen luokseen sanoen: 'Auta minut oikeuteeni riitapuoltani vastaan.'

3. Niin oli myös yksi leski siinä kaupungissa, joka tuli hänen tykönsä, sanoen: auta minua riitaveljeltäni.

3. Nijn oli myös yxi Leski sijnä Caupungis joca tuli hänen tygöns sanoden: auta minua rijtaweljeldäni.

3. Nin oli mös yxi Leski sijne Caupungis/ ia tuli henen tygens/ sanoden/ Wariele minua Ritawelieldeni. (Niin oli myös yksi leski siinä kaupungissa/ ja tuli hänen tykönsä/ sanoen/ Warjele minua riitaweljiltäni.)

3 χήρα δὲ ἦν ἐν τῇ πόλει ἐκείνῃ, καὶ ἤρχετο πρὸς αὐτὸν λέγουσα· ἐκδίκησόν με ἀπὸ τοῦ ἀντιδίκου μου. ( chíra dè ἶn ẻn tῖ pόleι ẻκeίnΐ, κaὶ ἴrchetο prὸs aὐtὸn légοusa: ẻκdίκisόn me ἀpὸ tοȗ ἀntιdίκοu mοu. )

χηρα δε ην εν τη πολει εκεινη και ηρχετο προς αυτον λεγουσα εκδικησον με απο του αντιδικου μου 3 (chira de in en ti polei ekeini kai ircheto pros afton legousa ekdikison me apo tou antidikou mou)

3 Now a widow was in that city, and she was coming often to him, saying, Avenge me from my opponent.</J>

3. And there was a widow in that city; and she came unto him, saying, Avenge me of mine adversary.

3. Es war aber eine Witwe in dieser Stadt, die kam zu ihm und sprach: Rette mich von meinem Widersacher!

3. Había también en aquella ciudad una viuda, la cual venía a él, diciendo: Házme justicia de mi adversario.

3 В том же городе была одна вдова, и она, приходя к нему, говорила: защити меня от соперника моего.

4 Mutta pitkään aikaan hän ei tahtonut. Vaan sitten hän sanoi mielessään: 'Vaikka en pelkää Jumalaa enkä häpeä ihmisiä,

4 Pitkään aikaan hän ei kuitenkaan tahtonut. Mutta sitten hän sanoi itsekseen: 'Vaikka en pelkää Jumalaa enkä häpeä ihmistä,

4. Ja ei hän tahtonut kauvan aikaa. Mutta viimein sanoi hän itsellensä: vaikka en minä Jumalaa pelkää, enkä häpee ihmisiä,

4. Ja ei hän tahtonutcan. Mutta wijmein sanoi hän idzelläns: waicka en minä Jumalata pelkä engä häpe ihmisiä:

4. Ja ei hen coskan tachtonut. Mutta wijmen/ hen sanoi itzellens/ Waicka em mine Jumalata pelke/ enge häpie Inhimiste/ (Ja ei hän koskaan tahtonut. Mutta wiimein/ hän sanoi itsellens/ Waikka en minä Jumalata pelkää/ enkä häpeä ihmistä/)

4 καὶ οὐκ ἠθέλησεν ἐπὶ χρόνον· μετὰ δὲ ταῦτα εἶπεν ἐν ἑαυτῷ· εἰ καὶ τὸν Θεὸν οὐ φοβοῦμαι οὐδὲ ἄνθρωπον ἐντρέπομαι, ( κaὶ οὐκ ἰthélisen ẻpὶ chrόnοn: metà dè taȗta eἶpen ẻn ἑautỡ: eἰ κaὶ tὸn Theὸn οὐ fοbοȗmaι οὐdè ἄnthropοn ẻntrépοmaι, )

και ουκ ηθελησεν επι χρονον μετα δε ταυτα ειπεν εν εαυτω ει και τον θεον ου φοβουμαι και ανθρωπον ουκ εντρεπομαι 4 (kai ouk ithelisen epi chronon meta de tafta eipen en eafto ei kai ton theon ou foboumai kai anthropon ouk entrepomai)

4 And he did not wish to at (that) time, but after these things, he said in himself, Even if I do not fear God, and do not revere man;</J>

4. And he would not for a while: but afterward he said within himself, Though I fear not God, nor regard man;

4. Und er wollte lange nicht. Darnach aber dachte er bei sich selbst: Ob ich mich schon vor Gott nicht fürchte noch vor keinem Menschen scheue,

4. Mas él no quiso por algún tiempo: empero después de esto, dijo dentro de sí: Aunque ni temo a Dios, ni tengo respeto a hombre;

4 Но он долгое время не хотел. А после сказал сам в себе: хотя я и Бога не боюсь и людей не стыжусь,

5 niin kuitenkin, koska tämä leski tuottaa minulle vaivaa, minä autan hänet oikeuteensa, ettei hän lopulta tulisi ja kävisi minun silmilleni'."

5 niin kuitenkin, koska tämä leski tuottaa minulle vaivaa, autan hänet oikeuteensa, jottei hän lopulta tulisi ja kävisi silmilleni.'"

5. Kuitenkin, että tämä leski vaivaa minua, tahdon minä häntä auttaa, ettei hän viimein tulisi ja nurisisi minua.

5. Cuitengin että tämä Leski waiwa minua tahdon minä händä autta ettei hän tulis ja nurisis minua.

5. quitengin ette teme Leski minua waiwa/ tadho' mine he'de wariella/ ettei hen wimein tulisi/ ia nurisis minua. (kuitenkin että tämä leski minua waiwaa/ tahdon minä häntä warjellla/ ettei hän wiimein tulisi/ ja nurisisi minua.)

5 διά γε τὸ παρέχειν μοι κόπον τὴν χήραν ταύτην ἐκδικήσω αὐτήν, ἵνα μὴ εἰς τέλος ἐρχομένη ὑποπιάζῃ με. ( dιá ge tὸ parécheιn mοι κόpοn tìn chíran taútin ẻκdικíso aὐtín, ἵna mì eἰs télοs ẻrchοméni ὑpοpιádzΐ me. )

δια γε το παρεχειν μοι κοπον την χηραν ταυτην εκδικησω αυτην ινα μη εις τελος ερχομενη υπωπιαζη με 5 (dia ge to parechein moi kopon tin chiran taftin ekdikiso aftin ina mi eis telos erchomeni upopiazi me)

5 yet because this widow is harassing me, I will avenge her, in order that she may not pester me, coming (often) *for an end (of her opponent).</J>

5. Yet because this widow troubleth me, I will avenge her, lest by her continual coming she weary me.

5. dieweil aber mir diese Witwe so viel Mühe macht, will ich sie retten, auf daß sie nicht zuletzt komme und betäube mich.

5. Todavía, porque esta viuda me es molesta, le haré justicia; porque no venga siempre y al fin me muela.

5 но, как эта вдова не дает мне покоя, защищу ее, чтобы она не приходила больше докучать мне.

6 Niin Herra sanoi: "Kuulkaa, mitä tuo väärä tuomari sanoo!

6 Niin Herra sanoi: "Kuulkaa mitä tuo väärä tuomari sanoo!

6. Niin Herra sanoi: kuulkaat, mitä tämä väärä tuomari sanoo:

6. Nijn HERra sanoi: cuulcat mitä tämä wäärä Duomari sano:

6. Nin sanoi HERRA/ Cwlkat tesse/ mite teme wäre Domari sano/ (Niin sanoi HERRA/ Kuulkaat tässä/ mitä tämä wäära tuomari sanoo/)

6 εἶπε δὲ ὁ Κύριος· Ἀκούσατε τί ὁ κριτὴς τῆς ἀδικίας λέγει· ( eἶpe dè ὁ Κúrιοs: Ἀκοúsate tί ὁ κrιtìs tĩs ἀdικίas légeι: )

ειπεν δε ο κυριος ακουσατε τι ο κριτης της αδικιας λεγει 6 (eipen de o kurios akousate ti o kritis tis adikias legei)

6 But the Lord said, Hear° (with understanding) what the judge of the unrighteousness says (about himself).</J>

6. And the Lord said, Hear what the unjust judge saith.

6. Da sprach der HERR: Höret hier, was der ungerechte Richter sagt!

6. Y dijo el Señor: Oid lo que dice el juez injusto.

6 И сказал Господь: слышите, что говорит судья неправедный?

7 Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka häntä yötä päivää avuksi huutavat, ja viivyttäisikö hän heiltä apuansa?

7 Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituilleen, jotka huutavat Hänen puoleensa yöt ja päivät, ja olisi kärsivällinen heitä kohtaan?

7. Eikös Jumalan pitäisi valituita auttaman, jotka yötä ja päivää häntä huutavat, pitäiskö hänen sitä kärsimän?

7. Eiköstä Jumalan pidäis hänen walituitans auttaman jotca yötä ja päiwä händä huutawat pidäiskö hänen sitä kärsimän?

7. Eikö sis Jumalan pideis henen wloswalituitans warieleman/ iotca öte ia peiue hwtauat henen tygens/ pideiskö hene' site kerssimen? (Eikö siis Jumalan pitäisi hänen uloswalituitansa warjeleman/ jotka yötä ja päiwää huutawat hänen tykönsä/ pitäisikö hänen sitä kärsimän?)

7 ὁ δὲ Θεὸς οὐ μὴ ποιήσῃ τὴν ἐκδίκησιν τῶν ἐκλεκτῶν αὐτοῦ τῶν βοώντων πρὸς αὐτὸν ἡμέρας καὶ νυκτός, καὶ μακροθυμῶν ἐπ’ αὐτοῖς; ( ὁ dè Theὸs οὐ mì pοιísΐ tìn ẻκdίκisιn tõn ẻκleκtõn aὐtοȗ tõn bοónton prὸs aὐtὸn ἱméras κaὶ nuκtόs, κaὶ maκrοthumõn ẻp’ aὐtοῖs; )

ο δε θεος ου μη ποιησει την εκδικησιν των εκλεκτων αυτου των βοωντων προς αυτον ημερας και νυκτος και μακροθυμων επ αυτοις 7 (o de theos ou mi poiisei tin ekdikisin ton eklekton aftou ton boonton pros afton imeras kai nuktos kai makrothumon ep aftois)

7 Now, should God not do the avenging of his chosen who are crying to him day and night? Also, (should he not) have patience upon them?

7. And shall not God avenge his own elect, which cry day and night unto him, though he bear long with them?

7. Sollte aber Gott nicht auch retten seine Auserwählten, die zu ihm Tag und Nacht rufen, und sollte er's mit ihnen verziehen?

7. ¿Y Dios no defenderá a sus escogidos que claman a él día y noche, aunque sea longánimo acerca de ellos?

7 Бог ли не защитит избранных Своих, вопиющих к Нему день и ночь, хотя и медлит защищать их?

8 Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?"

8 Sanon teille, että Hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö Hän uskoa maan päältä?"

8. Minä sanon teille: hän auttaa heitä pian. Kuitenkin, kuin Ihmisen Poika on tuleva, löytäneekö hän uskoa maan päältä?

8. Minä sanon teille: hän autta heitä pian. Cuitengin cosca ihmisen Poica on tulewa löytänekö hän usco maan pääldä.

8. Mine sanon teille/ Ette hen pian costapi heiden polestans. Quitengin coska Inhimisen Poica on tuleua/ Leutenekö hen Wskon Maan päle? (Minä sanon teille/ Että hän pian kostaapi heidän puolestansa. Kuitenkin koska Ihmisen Poika on tulewa/ Löytäneekö hän uskon maan päällä?)

8 λέγω ὑμῖν ὅτι ποιήσει τὴν ἐκδίκησιν αὐτῶν ἐν τάχει. πλὴν ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ἐλθὼν ἆρα εὑρήσει τὴν πίστιν ἐπὶ τῆς γῆς; ( légo ὑmῖn ὅtι pοιíseι tìn ẻκdίκisιn aὐtõn ẻn tácheι. plìn ὁ uἱὸs tοȗ ἀnthrópοu ẻlthὸn ἆra eὑríseι tìn pίstιn ẻpὶ tĩs gĩs; )

λεγω υμιν οτι ποιησει την εκδικησιν αυτων εν ταχει πλην ο υιος του ανθρωπου ελθων αρα ευρησει την πιστιν επι της γης 8 (lego umin oti poiisei tin ekdikisin afton en tachei plin o uios tou anthropou elthon ara ebrisei tin pistin epi tis gis)

8 I say to you°, that he will be doing the avenging on them quickly. However, after the Son of Man has come, will he then be finding the faith upon the earth?</J>

8. I tell you that he will avenge them speedily. Nevertheless when the Son of man cometh, shall he find faith on the earth?

8. Ich sage euch: Er wird sie erretten in einer Kürze. Doch wenn des Menschen Sohn kommen wird, meinst du, daß er auch werde Glauben finden auf Erden?

8. Os digo que los defenderá presto. Empero el Hijo del hombre, cuando viniere, ¿hallará fé en la tierra?

8 сказываю вам, что подаст им защиту вскоре. Но Сын Человеческий, придя, найдет ли веру на земле?

9 Niin hän puhui vielä muutamille, jotka luottivat itseensä, luullen olevansa vanhurskaita, ja ylenkatsoivat muita, tämän vertauksen:

9 Hän puhui myös muutamille, jotka luottivat itseensä — että ovat vanhurskaita — ja ylenkatsoivat muita, tämän vertauksen:

9. Niin hän myös sanoi muutamille, jotka itse päällensä uskalsivat, että he olivat hurskaat, ja muita katsoivat ylön, tämän vertauksen:

9. NIin hän sanoi muutamille jotca idze päällens uscalsit että he olit hurscat ja muita ylöncadzoit tämän wertauxen:

9. Nin sanoi hen mwtomille/ iotca itzens päle wskalsit/ ette he olit hurskat/ ia ylencatzoit muita temen Wertauxen. (Niin sanoi hän muutamille/ jotka itsens päälle uskalsit/ että he olit hurskaat/ ja ylenkatsoit muita tämän wertauksen.)

9 Εἶπε δὲ καὶ πρός τινας τοὺς πεποιθότας ἐφ’ ἑαυτοῖς ὅτι εἰσὶ δίκαιοι, καὶ ἐξουθενοῦντας τοὺς λοιποὺς, τὴν παραβολὴν ταύτην· ( Εἶpe dè κaὶ prόs tιnas tοὐs pepοιthόtas ẻf’ ἑautοῖs ὅtι eἰsὶ dίκaιοι, κaὶ ẻksοuthenοȗntas tοὐs lοιpοὐs, tìn parabοlìn taútin: )

ειπεν δε και προς τινας τους πεποιθοτας εφ εαυτοις οτι εισιν δικαιοι και εξουθενουντας τους λοιπους την παραβολην ταυτην 9 (eipen de kai pros tinas tous pepoithotas ef eaftois oti eisin dikaioi kai exouthenountas tous loipous tin parabolin taftin)

9 Now he spoke this parable to some who have confidence in themselves, that they were righteous, and scorning the rest:

9. And he spake this parable unto certain which trusted in themselves that they were righteous, and despised others:

9. Er sagte aber zu etlichen, die sich selbst vermaßen, daß sie fromm wären, und verachteten die andern, ein solch Gleichnis:

9. Y dijo también a unos, que confiaban de sí como justos, y menospreciaban a los otros, esta parábola:

9 Сказал также к некоторым, которые уверены были о себе, что они праведны, и уничижалидругих, следующую притчу:

10 Kaksi miestä meni ylös pyhäkköön rukoilemaan, toinen fariseus ja toinen publikaani.

10 ”Kaksi miestä meni ylös pyhäkköön rukoilemaan, toinen fariseus ja toinen veronkantaja.

10. Kaksi ihmistä meni ylös templiin rukoilemaan, yksi Pharisealainen ja toinen Publikani.

10. Caxi ihmistä menit Templijn rucoileman yxi Phariseus ja toinen Publicani.

10. Caxi Inhimiste Ylesastuit Templin rucoleman/ Yxi Phariseus/ ia toine Weronottaia. (Kaksi ihmistä ylösastuit templiin rukoilemaan/ Yksi phariseus/ ja toinen weronottaja.)

10 Ἄνθρωποι δύο ἀνέβησαν εἰς τὸ ἱερὸν προσεύξασθαι, ὁ εἷς Φαρισαῖος καὶ ὁ ἕτερος τελώνης. ( Ἄnthropοι dúο ἀnébisan eἰs tὸ ἱerὸn prοseúksasthaι, ὁ eἷs Farιsaῖοs κaὶ ὁ ἕterοs telónis. )

ανθρωποι δυο ανεβησαν εις το ιερον προσευξασθαι ο εις φαρισαιος και ο ετερος τελωνης 10 (anthropoi duo anebisan eis to ieron prosefxasthai o eis farisaios kai o eteros telonis)

10 Two men went-up into the temple to pray; the (first) one a Pharisee and the other a tax collector.</J>

10. Two men went up into the temple to pray; the one a Pharisee, and the other a publican.

10. Es gingen zwei Menschen hinauf in den Tempel, zu beten, einer ein Pharisäer, der andere ein Zöllner.

10. Dos hombres subieron al templo a orar, el uno Fariseo, y el otro publicano.

10 два человека вошли в храм помолиться: один фарисей, а другой мытарь.

11 Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: 'Jumala, minä kiitän sinua, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, enkä myöskään niinkuin tuo publikaani.

11 Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: 'Jumala, kiitän sinua, etten ole niin kuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, avionrikkojat, enkä myöskään niin kuin tuo veronkantaja.

11. Pharisealainen seisoi ja rukoili näin itsellensä: minä kiitän sinua, Jumala, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, ryöväri, väärä, huorintekiä, taikka myös niinkuin tämä Publikani.

11. Phariseus seisoi ja rucoili näin idzelläns: minä kijtän sinua Jumala etten minä ole nijncuin muut ihmiset ryöwäri wäärä huorintekiä taicka nijncuin tämä Publicani.

11. Se Phariseus seisoi ia rucoli nein itzellens/ Mine kijten sinua Jumala/ Etten mine ole ninquin mwdh Inhimiset/ Röuerit/ Wäret/ Horinteckiat/ Taicka mös quin teme Weronottaia. (Se phariseus seisoi ja rukoili näin itsellensä/ Minä kiitän sinua Jumala/ Etten minä ole niinkuin muut ihmiset/ ryöwärit/ wäärät/ huorintekijät/ Taikka myös kuin tämä weronottaja.)

11 ὁ Φαρισαῖος σταθεὶς πρὸς ἑαυτὸν ταῦτα προσηύχετο· ὁ Θεός, εὐχαριστῶ σοι ὅτι οὐκ εἰμὶ ὥσπερ οἱ λοιποὶ τῶν ἀνθρώπων, ἅρπαγες, ἄδικοι, μοιχοί, ἢ καὶ ὡς οὗτος ὁ τελώνης· ( ὁ Farιsaῖοs statheὶs prὸs ἑautὸn taȗta prοsiúchetο: ὁ Theόs, eὐcharιstõ sοι ὅtι οὐκ eἰmὶ ὅsper οἱ lοιpοὶ tõn ἀnthrópon, ἅrpages, ἄdικοι, mοιchοί, ἲ κaὶ ὁs οὗtοs ὁ telónis: )

ο φαρισαιος σταθεις προς εαυτον ταυτα προσηυχετο ο θεος ευχαριστω σοι οτι ουκ ειμι ωσπερ οι λοιποι των ανθρωπων αρπαγες αδικοι μοιχοι η και ως ουτος ο τελωνης 11 (o farisaios statheis pros eafton tafta prosifcheto o theos efcharisto soi oti ouk eimi osper oi loipoi ton anthropon arpages adikoi moichoi i kai os outos o telonis)

11 The Pharisee standing with {i.e. by} himself, was praying these things with himself, God, I give-thanks to you, that I am not like the rest of men: ravening, unrighteous ones, adulterers or just-like this tax collector.</J>

11. The Pharisee stood and prayed thus with himself, God, I thank thee, that I am not as other men are, extortioners, unjust, adulterers, or even as this publican.

11. Der Pharisäer stand und betete bei sich selbst also: Ich danke dir, Gott, daß ich nicht bin wie die anderen Leute, Räuber, Ungerechte, Ehebrecher, oder auch wie dieser Zöllner.

11. El Fariseo puesto en pié oraba consigo de esta manera: Dios, te hago gracias, que no soy como los otros hombres, ladrones, injustos, adúlteros; ni aun como este publicano.

11 Фарисей, став, молился сам в себе так: Боже! благодарю Тебя, что я не таков, как прочие люди, грабители, обидчики, прелюбодеи, или как этот мытарь:

12 Minä paastoan kahdesti viikossa; minä annan kymmenykset kaikista tuloistani.'

12 Paastoan kahdesti viikossa, annan kymmenykset kaikesta, mitä hankin.'

12. Kahdesti viikossa minä paastoon, ja annan kymmenykset kaikista mitä minulla on.

12. Cahdesti wijckos minä paaston ja annan kymmenexet caikista cuin minulla on.

12. Cadhesti wijkos mine paaston/ ia anna' Tijunnin caikista quin minulla on. (Kahdesti wiikossa minä paastoan/ ja annan tijunnin kaikista kuin minulla on.)

12 νηστεύω δὶς τοῦ σαββάτου, ἀποδεκατῶ πάντα ὅσα κτῶμαι. ( nisteúo dὶs tοȗ sabbátοu, ἀpοdeκatõ pánta ὅsa κtõmaι. )

νηστευω δις του σαββατου αποδεκατω παντα οσα κτωμαι 12 (nistebo dis tou sabbatou apodekato panta osa ktomai)

12 I fast twice in the week; I tithe of all things, as many things as I procure.</J>

12. I fast twice in the week, I give tithes of all that I possess.

12. Ich faste zweimal in der Woche und gebe den Zehnten von allem, was ich habe.

12. Ayuno dos veces en la semana: doy diezmos de todo lo que poseo.

12 пощусь два раза в неделю, даю десятую часть из всего, что приобретаю.

13 Mutta publikaani seisoi taampana eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen'.

13 Mutta veronkantaja seisoi taampana, eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa sanoen: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen.'

13. Ja Publikani seisoi taampana, eikä tahtonut silmiänsäkään nostaa ylös taivaasen päin, mutta löi rintoihinsa ja sanoi: Jumala, armahda minun syntisen päälleni!

13. Ja Publicani seisoi taambana eikä tahtonut silmiäns nosta Taiwasen päin mutta löi rindoijns ja sanoi: Jumala armahda minun syndisen päälleni.

13. Ja se Weronottaia taambana seisoi/ eike tachtonut Silmiens ylesnosta Taiuasen pein/ Mutta löi Rindoijans ia sanoi/ Jumala armadha minun Synnisen päle'. (Ja se weronottaja taempana seisoi/ eikä tahtonut silmiänsä ylösnostaa taiwaaseen päin/ Mutta löi rintojansa ja sanoi/ Jumala armahda minun syntisen päällen.)

13 καὶ ὁ τελώνης μακρόθεν ἑστὼς οὐκ ἤθελεν οὐδὲ τοὺς ὀφθαλμοὺς εἰς τὸν οὐρανόν ἐπᾶραι, ἀλλ’ ἔτυπτεν εἰς τὸ στῆθος αὐτοῦ λέγων· ὁ Θεός, ἱλάσθητί μοι τῷ ἁμαρτωλῷ. ( κaὶ ὁ telónis maκrόthen ἑstὸs οὐκ ἴthelen οὐdè tοὐs ὀfthalmοὐs eἰs tὸn οὐranόn ẻpãraι, ἀll’ ἔtupten eἰs tὸ stĩthοs aὐtοȗ légon: ὁ Theόs, ἱlásthitί mοι tỡ ἁmartolỡ. )

και ο τελωνης μακροθεν εστως ουκ ηθελεν ουδε τους οφθαλμους εις τον ουρανον επαραι αλλ ετυπτεν εις το στηθος αυτου λεγων ο θεος ιλασθητι μοι τω αμαρτωλω 13 (kai o telonis makrothen estos ouk ithelen oude tous ofthalmous eis ton ouranon eparai all etupten eis to stithos aftou legon o theos ilasthiti moi to amartolo)

13 And the tax collector, standing from afar, was not even willing to lift up his eyes to heaven, but was beating at his chest, saying, God, be lenient to me, the sinner.</J>

13. And the publican, standing afar off, would not lift up so much as his eyes unto heaven, but smote upon his breast, saying, God be merciful to me a sinner.

13. Und der Zöllner stand von ferne, wollte auch seine Augen nicht aufheben gen Himmel, sondern schlug an seine Brust und sprach: Gott, sei mir Sünder gnädig!

13. Mas el publicano estando léjos, no quería, ni aun alzar los ojos al cielo; mas hería su pecho, diciendo: Dios, ten misericordia de mí, pecador.

13 Мытарь же, стоя вдали, не смел даже поднять глаз на небо; но, ударяя себя в грудь, говорил: Боже! будь милостив ко мне грешнику!

14 Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin se toinen; sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään."

14 Sanon teille, että tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin tuo. Sillä jokainen, joka itsensä korottaa, se alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan."

14. Minä sanon teille: tämä meni kotiansa hurskaampana kuin toinen; sillä jokainen joka itsensä ylentää, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.

14. Minä sanon teille: tämä meni cotians hurscambana cuin toinen: sillä jocainen cuin idzens ylöndä hän aletan: ja joca hänens alenda se ylötän.

14. Mine sanon teille/ Teme meni cotia's hurska'bana enemin quin se toinen. Sille iocainen quin itzens ylendä/ hen aletan/ Ja ioca henens alanda/ se yletän. (Minä sanon teille/ Tämä meni kotiansa hurskaampana enemmin kuin se toinen. Sillä jokainen kuin itsensä ylentää/ hän alennetaan/ ja joka hänens alentaa/ se ylennetään.)

14 λέγω ὑμῖν, κατέβη οὗτος δεδικαιωμένος εἰς τὸν οἶκον αὐτοῦ ἢ γὰρ ἐκεῖνος· ὅτι πᾶς ὁ ὑψῶν ἑαυτὸν ταπεινωθήσεται, ὁ δὲ ταπεινῶν ἑαυτὸν ὑψωθήσεται. ( légo ὑmῖn, κatébi οὗtοs dedικaιoménοs eἰs tὸn οἶκοn aὐtοȗ ἲ gàr ẻκeῖnοs: ὅtι pãs ὁ ὑpsõn ἑautὸn tapeιnothísetaι, ὁ dè tapeιnõn ἑautὸn ὑpsothísetaι. )

λεγω υμιν κατεβη ουτος δεδικαιωμενος εις τον οικον αυτου η εκεινος οτι πας ο υψων εαυτον ταπεινωθησεται ο δε ταπεινων εαυτον υψωθησεται 14 (lego umin katebi outos dedikaiomenos eis ton oikon aftou i ekeinos oti pas o upson eafton tapeinothisetai o de tapeinon eafton upsothisetai)

14 I say to you°, This one went-down to his house, having been made righteous (rather) than that (man). For* everyone who is exalting himself will be humbled, but he who is humbling himself will be exalted. {Mar 10:13-16 & Mat 19:13-15 & Luk 18:15-17 Peraea.}

14. I tell you, this man went down to his house justified rather than the other: for every one that exalteth himself shall be abased; and he that humbleth himself shall be exalted.

14. Ich sage euch: Dieser ging hinab gerechtfertigt in sein Haus vor jenem. Denn wer sich selbst erhöht, der wird erniedrigt werden; und wer sich selbst erniedrigt, der wird erhöht werden.

14. Os digo que éste descendió a su casa justificado más bien que el otro; porque cualquiera que se ensalza, será humillado; y el que se humilla, será ensalzado.

14 Сказываю вам, что сей пошел оправданным в дом свой более, нежели тот: ибо всякий, возвышающий сам себя, унижен будет, а унижающий себявозвысится.

15 Ja he toivat hänen tykönsä myös pieniä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta sen nähdessään opetuslapset nuhtelivat tuojia.

15 He toivat Hänen luoksensa myös pienokaisia, jotta Hän koskettaisi heitä. Mutta sen nähdessään opetuslapset nuhtelivat tuojia.

15. Niin he toivat myös hänen tykönsä lapsia, että hän heihin rupeais. Mutta kuin opetuslapset sen näkivät, nuhtelivat he niitä.

15. HE toit myös hänen tygöns lapsia että hän heihin rupeis. Cosca Opetuslapset sen näit nuhtelit he nijtä.

15. Toidh he mös henen tygens Lapsi/ Ette hen heihin rupeis. Coska Opetuslapset sen neit/ nuchtelit he nite. (Toit he myös hänen tykönsä lapsi/ Että hän heihin rupeisi. Koska opetuslapset sen näit/ nuhtelit he heitä.)

15 Προσέφερον δὲ αὐτῷ καὶ τὰ βρέφη ἵνα αὐτῶν ἅπτηται· καὶ ἰδόντες οἱ μαθηταὶ ἐπετίμησαν αὐτοῖς. ( Prοséferοn dè aὐtỡ κaὶ tà bréfi ἵna aὐtõn ἅptitaι: κaὶ ἰdόntes οἱ mathitaὶ ẻpetίmisan aὐtοῖs. )

προσεφερον δε αυτω και τα βρεφη ινα αυτων απτηται ιδοντες δε οι μαθηται επετιμησαν αυτοις 15 (proseferon de afto kai ta brefi ina afton aptitai idontes de oi mathitai epetimisan aftois)

15 Now they were also bringing to him their babies, in order that he might touch them, but (after) the disciples saw it, they rebuked them.

15. And they brought unto him also infants, that he would touch them: but when his disciples saw it, they rebuked them.

15. Sie brachten auch junge Kindlein zu ihm, daß er sie anrühren sollte. Da es aber die Jünger sahen, bedrohten sie die.

15. Y traían también a él niños para que les tocase, lo cual viéndolo sus discípulos, les reñían.

15 Приносили к Нему и младенцев, чтобы Он прикоснулся к ним; ученики же, видя то, возбраняли им.

16 Mutta Jeesus kutsui lapset tykönsä ja sanoi: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.

16 Jeesus kutsui kuitenkin pienokaiset* luokseen ja sanoi: "Sallikaa pienokaisten tulla luokseni älkääkä estäkö heitä, sillä sellaisten on Jumalan valtakunta.

16. Mutta kuin Jesus oli heitä kutsunut tykönsä, sanoi hän: sallikaat lasten tulla minun tyköni, ja älkäät heitä kieltäkö; sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.

16. Mutta cuin Jesus oli heitä cudzunut tygöns sanoi hän: sallicat lasten tulla minun tygöni ja älkät heitä kieldäkö:

16. Mutta quin Iesus oli heite tygens cutzunut/ sanoi hen/ Sallicat Lapset tulla minu' tykeni/ ia elkette heite kieldekö/ (Mutta kuin Jesus oli heitä tykönsä kutsunut/ sanoi hän/ Sallikaat lapset tulla minun tyköni/ ja älkäätte heitä kieltäkö/)

16 ὁ δὲ Ἰησοῦς προσκαλεσάμενος αὐτὰ εἶπεν· Ἄφετε τὰ παιδία ἔρχεσθαι πρός με καὶ μὴ κωλύετε αὐτά· τῶν γὰρ τοιούτων ἐστὶν ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ. ( ὁ dè Ἰisοȗs prοsκalesámenοs aὐtà eἶpen: Ἄfete tà paιdίa ἔrchesthaι prόs me κaὶ mì κolúete aὐtá: tõn gàr tοιοúton ẻstὶn ἱ basιleίa tοȗ Theοȗ. )

ο δε ιησους προσκαλεσαμενος αυτα ειπεν αφετε τα παιδια ερχεσθαι προς με και μη κωλυετε αυτα των γαρ τοιουτων εστιν η βασιλεια του θεου 16 (o de iisous proskalesamenos afta eipen afete ta paidia erchesthai pros me kai mi koluete afta ton gar toiouton estin i basileia tou theou)

16 But Jesus, having called them to him, said, Allow° the little children to come to me and do° not forbid them; for* the kingdom of God is for such.</J>

16. But Jesus called them unto him, and said, Suffer little children to come unto me, and forbid them not: for of such is the kingdom of God.

16. Aber Jesus rief sie zu sich und sprach: Lasset die Kindlein zu mir kommen und wehret ihnen nicht; denn solcher ist das Reich Gottes.

16. Mas Jesús llamándolos, dijo: Dejád los niños venir a mí, y no los impidais; porque de tales es el reino de Dios.

16 Но Иисус, подозвав их, сказал: пустите детей приходить ко Мне и не возбраняйте им, иботаковых есть Царствие Божие.

17 Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."

17 Totisesti sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niin kuin pienokainen, se ei pääse sinne sisälle."

17. Totisesti sanon minä teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, ei hän ikinä siihen tule siihen sisälle.

17. Sillä sencaltaisten on Jumalan waldacunda: totisest sanon minä teille: joca ei ota Jumalan waldacunda nijncuin lapsi ei hän sinne taida tulla.

17. Sille ette sencaltaisten on Jumala' Waldaku'da. Totisesta sanon mine teille/ Joca ei ota Jumalan Waldaku'da ninquin Lapsi/ ei hen sen siseltule. (Sillä että senkaltaisten on Jumalan waltakunta. Totisesti sanon minä teille/ Joka ei ota Jumalan waltakuntaa niinkuin lapsi/ ei hän sen sisälle tule.)

17 ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ὃς ἐὰν μὴ δέξηται τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ ὡς παιδίον, οὐ μὴ εἰσέλθῃ εἰς αὐτήν. ( ἀmìn légo ὑmῖn, ὃs ẻàn mì déksitaι tìn basιleίan tοȗ Theοȗ ὁs paιdίοn, οὐ mì eἰsélthΐ eἰs aὐtín. )

αμην λεγω υμιν ος εαν μη δεξηται την βασιλειαν του θεου ως παιδιον ου μη εισελθη εις αυτην 17 (amin lego umin os ean mi dexitai tin basileian tou theou os paidion ou mi eiselthi eis aftin)

17 Assuredly I am saying to you°, Whoever does not accept the kingdom of God like a little child, he should never enter into it. {Mar 10:17-31 & Mat 19:16-20:16 & Luk 18:18-30 Peraea.}

17. Verily I say unto you, Whosoever shall not receive the kingdom of God as a little child shall in no wise enter therein.

17. Wahrlich ich sage euch: Wer nicht das Reich Gottes annimmt wie ein Kind, der wird nicht hineinkommen.

17. De cierto os digo, que cualquiera que no recibiere el reino de Dios como un niño, no entrará en él.

17 Истинно говорю вам: кто не примет Царствия Божия, как дитя, тот не войдет в него.

18 Ja eräs hallitusmies kysyi häneltä sanoen: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?"

18 Muuan hallitusmies kysyi Häneltä sanoen: ” Hyvä opettaja, mitä minun on tehtävä, jotta perisin iäisen elämän?”

18. Ja häneltä kysyi yksi päämiehistä ja sanoi: hyvä Mestari, mitä minun pitää tekemän, että minä ijankaikkisen elämän saisin?

18. JA hänelle kysyi Päämies ja sanoi: hywä Mestari mitä minun pitä tekemän että minä ijancaickisen elämän saisin?

18. Ja kysyi henelle yxi Pämies ia sanoi/ Hyue Mestari/ Mite minun pite tekemen/ ette mine saisin ijancaikisen Elemen? (Ja kysyi häneltä yksi päämies ja sanoi/ Hywä mestari/ Mitä minun pitää tekemän/ että min saisin iankaikkisen elämän?)

18 Καὶ ἐπηρώτησέ τις αὐτὸν ἄρχων λέγων· Διδάσκαλε ἀγαθέ, τί ποιήσας ζωὴν αἰώνιον κληρονομήσω; ( Κaὶ ẻpirótisé tιs aὐtὸn ἄrchon légon: Dιdásκale ἀgathé, tί pοιísas dzoìn aἰónιοn κlirοnοmíso; )

και επηρωτησεν τις αυτον αρχων λεγων διδασκαλε αγαθε τι ποιησας ζωην αιωνιον κληρονομησω 18 (kai epirotisen tis afton archon legon didaskale agathe ti poiisas zoin aionion klironomiso)

18 And a certain ruler asked him, saying, Good Teacher, (by) having practiced what, will I inherit everlasting life?

18. And a certain ruler asked him, saying, Good Master, what shall I do to inherit eternal life?

18. Und es fragte ihn ein Oberster und sprach: Guter Meister, was muß ich tun, daß ich das ewige Leben ererbe?

18. Y le preguntó un príncipe, diciendo: ¿Maestro bueno, qué haré para poseer la vida eterna?

18 И спросил Его некто из начальствующих: Учитель благий! что мне делать, чтобы наследовать жизнь вечную?

19 Jeesus sanoi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä, paitsi Jumala yksin.

19 Jeesus vastasi hänelle: ”Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä, paitsi yksi, Jumala.

19. Niin Jesus sanoi hänelle: mitäs minua hyväksi kutsut? Ei ole kenenkään hyvä, vaan yksi, Jumala.

19. Jesus sanoi hänelle: mitäs minua hywäxi cudzut? Ei ole kengän hywä waan ainoa Jumala.

19. Nin Iesus sanoi henelle/ Mites minun Hyuexi cutzudh? Eikengen hyue ole waan ainoa Jumala. (Niin Jesus sanoi hänelle/ Mitäs minun hywäksi kutsut? Ei kenkään hywä ole waan ainoa Jumala.)

19 εἶπε δὲ αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Τί με λέγεις ἀγαθόν; οὐδεὶς ἀγαθὸς εἰ μὴ εἷς, ὁ Θεός. ( eἶpe dè aὐtỡ ὁ Ἰisοȗs: Τί me légeιs ἀgathόn; οὐdeὶs ἀgathὸs eἰ mì eἷs, ὁ Theόs. )

ειπεν δε αυτω ο ιησους τι με λεγεις αγαθον ουδεις αγαθος ει μη εις ο θεος 19 (eipen de afto o iisous ti me legeis agathon oudeis agathos ei mi eis o theos)

19 But Jesus said to him, Why do you call* me good? None is good, except one, (our) God.</J>

19. And Jesus said unto him, Why callest thou me good none is good, save one, that is, God.

19. Jesus aber sprach zu ihm: Was heißest du mich gut? Niemand ist gut denn der einige Gott.

19. Y Jesús le dijo: ¿Por qué me dices, bueno? ninguno hay bueno, sino uno solo, Dios.

19 Иисус сказал ему: что ты называешь Меня благим? никто не благ, как только один Бог;

20 Käskyt sinä tiedät: 'Älä tee huorin', 'Älä tapa', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi'."

20 Käskyt tunnet: 'Älä tee aviorikosta', Älä tapa', Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi."

20. Käskysanat sinä tiedät: ei sinun pidä huorin tekemän: ei sinun pidä tappaman: ei sinun pidä varastaman: ei sinun pidä väärää todistusta sanoman: kunnioita isääs ja äitiäs.

20. Käsky sanat sinä tiedät: älä huorin tee: älä tapa: älä warasta: älä sano wäärä todistusta: cunnioita Isäs ja äitiäs.

20. Keskysanat sine tiedhet/ Ele horitee. Ele tapa. Ele warghasta. Ele sano wäre todistusta. Cunnioita sinun Ises ia sinun Eites. (Käskysanat sinä tiedät/ Älä huorintee. Älä tapa. Älä warasta. Älä sano wäärää todistusta. Kunnioita sinun isääsi ja sinun äitiäsi.)

20 τὰς ἐντολὰς οἶδας· μὴ μοιχεύσῃς, μὴ φονεύσῃς, μὴ κλέψῃς, μὴ ψευδομαρτυρήσῃς, τίμα τὸν πατέρα σου καὶ τὴν μητέρα σου. ( tàs ẻntοlàs οἶdas: mì mοιcheúsΐs, mì fοneúsΐs, mì κlépsΐs, mì pseudοmarturísΐs, tίma tὸn patéra sοu κaὶ tìn mitéra sοu. )

τας εντολας οιδας μη μοιχευσης μη φονευσης μη κλεψης μη ψευδομαρτυρησης τιμα τον πατερα σου και την μητερα σου 20 (tas entolas oidas mi moichefsis mi fonefsis mi klepsis mi psebdomarturisis tima ton patera sou kai tin mitera sou)

20 You know the commandments: ‘Do not commit adultery. Do not murder. Do not steal. Do not falsely testify. Honor your father and your mother.’ {Exo 20:12-16 & Deu 5:16-20.}

20. Thou knowest the commandments, Do not commit adultery, Do not kill, Do not steal, Do not bear false witness, Honour thy father and thy mother.

20. Du weißt die Gebote wohl: "Du sollst nicht ehebrechen; du sollst nicht töten; du sollst nicht stehlen; du sollst nicht falsch Zeugnis reden; du sollst deinen Vater und deine Mutter ehren."

20. Los mandamientos sabes: No matarás: No adulterarás: No hurtarás: No dirás falso testimonio: Honra a tu padre, y a tu madre.

20 знаешь заповеди: не прелюбодействуй, не убивай, не кради, не лжесвидетельствуй, почитай отца твоего и матерь твою.

21 Mutta hän sanoi: "Tätä kaikkea minä olen noudattanut nuoruudestani asti".

21 Mutta hän sanoi: "Näitä kaikkia olen seurannut nuoresta asti."

21. Niin hän sanoi: nämät kaikki olen minä minun nuoruudestani pitänyt.

21. Nijn hän sanoi: Nämät caicki olen minä minun nuorudestani pitänyt.

21. Nin hen sanoi/ Nämet caiki mine olen pitenyt hamast minun Norudhestani. (Niin hän sanoi/ Nämät kaikki minä olen pitänyt hamasta minun nuoruudestani.)

21 ὁ δὲ εἶπε· Ταῦτα πάντα ἐφυλαξάμην ἐκ νεότητός μου. ( ὁ dè eἶpe: Τaȗta pánta ẻfulaksámin ẻκ neόtitόs mοu. )

ο δε ειπεν ταυτα παντα εφυλαξαμην εκ νεοτητος μου 21 (o de eipen tafta panta efulaxamin ek neotitos mou)

21 But he said, I (have) observed all these things from my youth (up).

21. And he said, All these have I kept from my youth up.

21. Er aber sprach: Das habe ich alles gehalten von meiner Jugend auf.

21. Y él dijo: Todas estas cosas he guardado desde mi juventud.

21 Он же сказал: все это сохранил я от юности моей.

22 Kun Jeesus sen kuuli, sanoi hän hänelle: "Yksi sinulta vielä puuttuu: myy kaikki, mitä sinulla on, ja jakele köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua".

22 Kuultuaan tämän Jeesus sanoi hänelle: "Yksi sinulta vielä puuttuu: myy kaikki mitä sinulla on, ja jakele köyhille, niin sinulla on aarre taivaassa*, ja tule ja seuraa minua."

22. Kuin Jesus sen kuuli, sanoi hän hänelle: yksi sinulta vielä puuttuu: myy kaikki, mitä sinulla on ja vaivaisille, niin sinulla pitä oleman tavara taivaassa: ja tule, seuraa minua.

22. Cosca Jesus sen cuuli sanoi hän hänelle: yxi sinulda wielä puuttu: myy caicki mitä sinulla on ja jaa waiwaisten nijn sinä saat tawaran Taiwas ja tule ja seura minua.

22. Coska Iesus sen cwli/ sanoi hen henelle/ Wiele nyt yxi sinulle puuttu/ Myy caiki mite sinulla ombi/ ia iagha Waiuasten/ nin sine saadh Tauara' taiuahas/ ia tule ia seura minua. (Koska Jesus sen kuuli/ sani hän hänelle/ Wielä nyt yksi sinulta puuttuu/ Myy kaikki mitä sinulla ompi/ ja jaa waiwasten/ niin sinä saat tawaran taiwaassa/ ja tule ja seuraa minua.)

22 ἀκούσας δὲ ταῦτα ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτῷ· Ἔτι ἕν σοι λείπει· πάντα ὅσα ἔχεις πώλησον καὶ διάδος πτωχοῖς, καὶ ἕξεις θησαυρὸν ἐν οὐρανῷ, καὶ δεῦρο ἀκολούθει μοι. ( ἀκοúsas dè taȗta ὁ Ἰisοȗs eἶpen aὐtỡ: Ἔtι ἕn sοι leίpeι: pánta ὅsa ἔcheιs pólisοn κaὶ dιádοs ptochοῖs, κaὶ ἕkseιs thisaurὸn ẻn οὐranỡ, κaὶ deȗrο ἀκοlοútheι mοι. )

ακουσας δε ταυτα ο ιησους ειπεν αυτω ετι εν σοι λειπει παντα οσα εχεις πωλησον και διαδος πτωχοις και εξεις θησαυρον εν ουρανω και δευρο ακολουθει μοι 22 (akousas de tafta o iisous eipen afto eti en soi leipei panta osa echeis polison kai diados ptochois kai exeis thisabron en ourano kai debro akolouthei moi)

22 Now having heard these things, Jesus said to him, One thing is still deficient for you. Sell all things, as many things as you have and distribute to the poor and you will have treasure in heaven and come-here. Follow me.</J>

22. Now when Jesus heard these things, he said unto him, Yet lackest thou one thing: sell all that thou hast, and distribute unto the poor, and thou shalt have treasure in heaven: and come, follow me.

22. Da Jesus das hörte, sprach er zu ihm: Es fehlt dir noch eins. Verkaufe alles, was du hast, und gib's den Armen, so wirst du einen Schatz im Himmel haben; und komm, folge mir nach!

22. Y Jesús oido esto, le dijo: Aun una cosa te falta: todo lo que tienes, véndelo, y dálo a los pobres, y tendrás tesoro en el cielo; y ven, sígueme.

22 Услышав это, Иисус сказал ему: еще одного недостает тебе: все, что имеешь, продай и раздай нищим, и будешь иметь сокровище на небесах, и приходи, следуй за Мною.

23 Mutta tämän kuullessaan hän tuli kovin murheelliseksi, sillä hän oli sangen rikas.

23 Mutta tämän kuullessaan hän tuli kovin murheelliseksi, sillä hän oli hyvin rikas.

23. Vaan kuin hän sen kuuli, tuli hän murheelliseksi; sillä hän oli sangen rikas.

23. Cosca hän sen cuuli tuli hän murhellisexi: sillä hän oli sangen ricas.

23. Coska hen sen cwli/ tuli hen murehisans/ Sille hen oli sangen ricas. (Koska hän sen kuuli/ tuli hän murheesensa/ Sillä hän oli sangen rikas.)

23 ὁ δὲ ἀκούσας ταῦτα περίλυπος ἐγένετο· ἦν γὰρ πλούσιος σφόδρα. ( ὁ dè ἀκοúsas taȗta perίlupοs ẻgénetο: ἶn gàr plοúsιοs sfόdra. )

ο δε ακουσας ταυτα περιλυπος εγενετο ην γαρ πλουσιος σφοδρα 23 (o de akousas tafta perilupos egeneto in gar plousios sfodra)

23 But he heard these things, (and) became very sorrowful; for* he was extremely rich.

23. And when he heard this, he was very sorrowful: for he was very rich.

23. Da er aber das hörte, ward er traurig; denn er war sehr reich.

23. Entónces él, oidas estas cosas, se entristeció sobre manera, porque era muy rico.

23 Он же, услышав сие, опечалился, потому что был очень богат.

24 Kun Jeesus näki hänen olevan murheissaan, sanoi hän: "Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Jumalan valtakuntaan!

24 Nähdessään hänen olevan syvästi murheissaan Jeesus sanoi: "Kuinka vaikeasti pääsevätkään Jumalan valtakuntaan ne, joilla on varakkuutta!

24. Mutta kuin Jesus näki hänen murheissansa olevan, sanoi hän: kuinka työläästi rikkaat tulevat Jumalan valtakuntaan;

24. Cosca Jesus näki hänen murheisans olewan sanoi hän: cuinga työläst rickat tulewat Jumalan waldacundan:

24. Coska nyt Iesus näki henen murehisans oleuan/ sanoi hen/ Quin tölest ne Rickat Jumala' Waldaku'nan sisellekieuuet/ (Koska nyt Jesus näki hänen murheissansa olewan/ sanoi hän/ Kuin työlästä ne rikkaat Jumalan waltakunnan sisälle käydä.)

24 Ἰδὼν δὲ αὐτὸν ὁ Ἰησοῦς περίλυπον γενόμενον εἶπε· Πῶς δυσκόλως οἱ τὰ χρήματα ἔχοντες εἰσελεύσονται εἰς τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ! ( Ἰdὸn dè aὐtὸn ὁ Ἰisοȗs perίlupοn genόmenοn eἶpe: Põs dusκόlos οἱ tà chrímata ἔchοntes eἰseleúsοntaι eἰs tìn basιleίan tοȗ Theοȗ! )

ιδων δε αυτον ο ιησους περιλυπον γενομενον ειπεν πως δυσκολως οι τα χρηματα εχοντες εισελευσονται εις την βασιλειαν του θεου 24 (idon de afton o iisous perilupon genomenon eipen pos duskolos oi ta chrimata echontes eiselefsontai eis tin basileian tou theou)

24 Now having seen him, Jesus became very sorrowful, he said, How those who have wealth will hardly enter into the kingdom of God!</J>

24. And when Jesus saw that he was very sorrowful, he said, How hardly shall they that have riches enter into the kingdom of God!

24. Da aber Jesus sah, daß er traurig war geworden, sprach er: Wie schwer werden die Reichen in das Reich Gottes kommen!

24. Y viendo Jesús que se había entristecido mucho, dijo: ¡Cuán dificultosamente entrarán en el reino de Dios, los que tienen riquezas!

24 Иисус, видя, что он опечалился, сказал: как трудно имеющим богатство войти в Царствие Божие!

25 Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."

25 Sillä helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."

25. Sillä huokiampi on kamelin käydä neulan silmän lävitse, kuin rikkaan tulla Jumalan valtakuntaan.

25. Pikemmin käy Cameli neulan silmästä cuin ricas tule Jumalan waldacundan.

25. Pikimin kieupi Cameli neulan silmen lepitze/ quin Ricas siselkieupi Jumalan Waldaku'dan. (Pikemmin käypi kameli neulan silmän läwitse/ kuin rikas sisälle käypi Jumalan waltakuntaan.)

25 εὐκοπώτερον γάρ ἐστι κάμηλον διὰ τρυμαλιᾶς ραφίδος εἰσελθεῖν ἢ πλούσιον εἰς τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ εἰσελθεῖν. ( eὐκοpóterοn gár ẻstι κámilοn dιà trumalιãs rafίdοs eἰseltheῖn ἲ plοúsιοn eἰs tìn basιleίan tοȗ Theοȗ eἰseltheῖn. )

ευκοπωτερον γαρ εστιν καμηλον δια τρυμαλιας ραφιδος εισελθειν η πλουσιον εις την βασιλειαν του θεου εισελθειν 25 (efkopoteron gar estin kamilon dia trumalias rafidos eiselthein i plousion eis tin basileian tou theou eiselthein)

25 For* it is easier (for) a camel to enter in through a needle’s eye, than (for) a rich man to enter into the kingdom of God.

25. For it is easier for a camel to go through a needle's eye, than for a rich man to enter into the kingdom of God.

25. Es ist leichter, daß ein Kamel gehe durch ein Nadelöhr, denn daß ein Reicher in das Reich Gottes komme.

25. Porque más fácil cosa es entrar un camello por un ojo de una aguja, que un rico entrar en el reino de Dios.

25 ибо удобнее верблюду пройти сквозь игольные уши, нежели богатому войти в Царствие Божие.

26 Niin ne, jotka sen kuulivat, sanoivat: "Kuka sitten voi pelastua?"

26 Niin ne, jotka sen kuulivat sanoivat: "Kuka sitten voi pelastua?"

26. Niin he sanoivat, jotka sen kuulivat: ja kuka taitaa autuaaksi tulla?

26. Nijn he sanoit jotca sen cuulit: cucasta taita autuaxi tulla?

26. Nin ne sanoit iotca sen cwlit/ Cuca sis taita wapaxi tulla? (Niin he sanoit jotka sen kuulit/ Kuka siis taitaa wapaaksi tulla?)

26 εἶπον δὲ οἱ ἀκούσαντες· Καὶ τίς δύναται σωθῆναι; ( eἶpοn dè οἱ ἀκοúsantes: Κaὶ tίs dúnataι sothĩnaι; )

ειπον δε οι ακουσαντες και τις δυναται σωθηναι 26 (eipon de oi akousantes kai tis dunatai sothinai)

26 Now those who heard it said, And who is able to be saved?

26. And they that heard it said, Who then can be saved?

26. Da sprachen, die das hörten: Wer kann denn selig werden?

26. Y los que lo oían, dijeron: ¿Y quién podrá ser salvo?

26 Слышавшие сие сказали: кто же может спастись?

27 Mutta hän sanoi: "Mikä ihmisille on mahdotonta, se on Jumalalle mahdollista".

27 Mutta Hän sanoi: "Mikä ihmisille on mahdotonta, on Jumalalle mahdollista."

27. Mutta hän sanoi: ne mitkä ovat mahdottomat ihmisten tykönä, ne ovat mahdolliset Jumalan tykönä.

27. Hän sanoi: mitä ihmisille on mahdotoin se on Jumalalle mahdollinen.

27. Nin hen sanoi/ Mite Inhimisten edes ombi mahdotoin/ ne ouat Jumalan edes mahdoliset. (Niin hän sanoi/ Mitä ihmisten edes ompi mahdotoin/ ne owat Jumalan edes mahdolliset.)

27 ὁ δὲ εἶπε· Τὰ ἀδύνατα παρὰ ἀνθρώποις δυνατὰ παρὰ τῷ Θεῷ ἐστιν. ( ὁ dè eἶpe: Τà ἀdúnata parà ἀnthrópοιs dunatà parà tỡ Theỡ ẻstιn. )

ο δε ειπεν τα αδυνατα παρα ανθρωποις δυνατα εστιν παρα τω θεω 27 (o de eipen ta adunata para anthropois dunata estin para to theo)

27 But he said, The things (which are) impossible with men are possible with God.

27. And he said, The things which are impossible with men are possible with God.

27. Er aber sprach: Was bei den Menschen unmöglich ist, das ist bei Gott möglich.

27. Y él les dijo: Lo que es imposible acerca de los hombres, posible es acerca de Dios.

27 Но Он сказал: невозможное человекам возможно Богу.

28 Silloin Pietari sanoi: "Katso, me olemme luopuneet siitä, mitä meillä oli, ja seuranneet sinua".

28 Silloin Pietari sanoi: "Katso, olemme luopuneet kaikesta* ja seuranneet sinua."

28. Niin Pietari sanoi: katso, me jätimme kaikki ja seurasimme sinua.

28. NIjn Petari sanoi: cadzo me jätimme caicki ja seuraisimme sinua.

28. Nin sanoi Petari/ Catzo/ me caiki iätime ia seurasim sinua. (Niin sanoi Petari/ Katso/ me kaikki jätimme ja seurasimme sinua.)

28 Εἶπε δὲ ὁ Πέτρος· Ἰδοὺ ἡμεῖς ἀφήκαμεν πὰντα καὶ ἠκολουθήσαμέν σοι. ( Εἶpe dè ὁ Pétrοs: Ἰdοὐ ἱmeῖs ἀfíκamen pànta κaὶ ἰκοlοuthísamén sοι. )

ειπεν δε ο πετρος ιδου ημεις αφηκαμεν παντα και ηκολουθησαμεν σοι 28 (eipen de o petros idou imeis afikamen panta kai ikolouthisamen soi)

28 But Peter said, Behold, we left all and followed you.

28. Then Peter said, Lo, we have left all, and followed thee.

28. Da sprach Petrus: Siehe, wir haben alles verlassen und sind dir nachgefolgt.

28. Entónces Pedro dijo: He aquí, nosotros hemos dejado todas las cosas, y te hemos seguido.

28 Петр же сказал: вот, мы оставили все и последовали за Тобою.

29 Niin hän sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka Jumalan valtakunnan tähden on luopunut talosta tai vaimosta tai veljistä tai vanhemmista tai lapsista,

29 Niin Hän sanoi heille: "Totisesti sanon teille: ei ole ketään, joka Jumalan valtakunnan vuoksi on luopunut talosta tai vanhemmista* tai veljistä tai vaimosta tai lapsista,

29. Vaan hän sanoi heille: totisesti sanon minä teille: ei ole kenkään, joka jätti huoneen taikka vanhemmat taikka veljet taikka emännän taikka lapset Jumalan valtakunnan tähden,

29. Hän sanoi heille: totisest sanon minä teille: ei ole kengän joca jätti huonens wanhemmans weljens emändäns ja lapsens Jumalan waldacunnan tähden?

29. Nin sanoi hen heille/ Totisesta sano' mine teille/ Eikengen ole/ ioca iätti Honens/ eli wanhemans/ eli weliens/ eli Emenens/ eli Lapsens Jumala' waldaku'nan tedhen/ (Niin sanoi hän heille/ Totisesti sanon minä teille/ Ei kenkään ole/ joka jätti huoneensa/ eli wanhempansa/ eli weljensä/ eli emäntänsä/ eli lapsensa Jumalan waltakunnan tähden/)

29 ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι οὐδείς ἐστιν ὃς ἀφῆκεν οἰκίαν ἢ γονεῖς ἢ ἀδελφοὺς ἢ γυναῖκα ἢ τέκνα ἕνεκεν τῆς βασιλείας τοῦ Θεοῦ, ( ὁ dè eἶpen aὐtοῖs: Ἀmìn légo ὑmῖn ὅtι οὐdeίs ẻstιn ὃs ἀfĩκen οἰκίan ἲ gοneῖs ἲ ἀdelfοὐs ἲ gunaῖκa ἲ téκna ἕneκen tĩs basιleίas tοȗ Theοȗ, )

ο δε ειπεν αυτοις αμην λεγω υμιν οτι ουδεις εστιν ος αφηκεν οικιαν η γονεις η αδελφους η γυναικα η τεκνα ενεκεν της βασιλειας του θεου 29 (o de eipen aftois amin lego umin oti oudeis estin os afiken oikian i goneis i adelfous i gunaika i tekna eneken tis basileias tou theou)

29 But he said to them, Assuredly I am saying to you°, There is no one who (has) left (his) house or parents or brethren or wife or children, because of the kingdom of God,</J>

29. And he said unto them, Verily I say unto you, There is no man that hath left house, or parents, or brethren, or wife, or children, for the kingdom of God's sake,

29. Er aber sprach zu ihnen: Wahrlich ich sage euch: Es ist niemand, der ein Haus verläßt oder Eltern oder Brüder oder Weib oder Kinder um des Reiches Gottes willen,

29. Y él les dijo: De cierto os digo, que nadie hay que haya dejado casa, o padres, o hermanos, o mujer, o hijos, por el reino de Dios,

29 Он сказал им: истинно говорю вам: нет никого, кто оставил бы дом, или родителей, или братьев, или сестер, или жену, или детей для Царствия Божия,

30 ja joka ei saisi monin verroin takaisin tässä ajassa, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää".

30 eikä saisi monin verroin tässä ajassa ja tulevassa maailmanajassa iäistä elämää."

30. Joka ei paljoa enempää saa tällä ajalla jällensä, ja tulevaisessa maailmassa ijankaikkisen elämän.

30. Joca ei paljo enämbätä saa tällä ajalla jällens ja tulewaises mailmas ijancaickisen elämän.

30. ioca ei palio ene'be ielle'ssaa/ telle aijalla/ ia tuleuaises Mailmas/ sen ija'caikisen eleme'. (joka ei paljon enemmän jällens saa/ tällä ajalla/ ja tulewaisessa maalimassa/ sen iankaikkisen elämän.)

30 ὃς οὐ μὴ ἀπολάβῃ πολλαπλασίονα ἐν τῷ καιρῷ τούτῳ καὶ ἐν τῷ αἰῶνι τῷ ἐρχομένῳ ζωὴν αἰώνιον. ( ὃs οὐ mì ἀpοlábΐ pοllaplasίοna ẻn tỡ κaιrỡ tοútǫ κaὶ ẻn tỡ aἰõnι tỡ ẻrchοménǫ dzoìn aἰónιοn. )

ος ου μη απολαβη πολλαπλασιονα εν τω καιρω τουτω και εν τω αιωνι τω ερχομενω ζωην αιωνιον 30 (os ou mi apolabi pollaplasiona en to kairo touto kai en to aioni to erchomeno zoin aionion)

30 who should not receive much-more in this time, and should not receive everlasting life in the age to come. {Mar 10:32-45 & Mat 20:17-28 & Luk 18:31-34; Peraea or Judea, near Jordan.}

30. Who shall not receive manifold more in this present time, and in the world to come life everlasting.

30. der es nicht vielfältig wieder empfange in dieser Zeit, und in der zukünftigen Welt das ewige Leben.

30. Que no haya de recibir mucho más en este tiempo, y en el siglo venidero la vida eterna.

30 и не получил бы гораздо более в сие время, и в век будущий жизни вечной.

31 Ja hän otti tykönsä ne kaksitoista ja sanoi heille: "Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja kaikki on täysin toteutuva, mitä profeettain kautta on kirjoitettu Ihmisen Pojasta.

31 Ja Hän otti luokseen ne kaksitoista ja sanoi heille: "Katso, menemme ylös Jerusalemiin, ja on täysin toteutuva kaikki, mitä profeettain välityksellä on kirjoitettu Ihmisen Pojasta.

31. Ja hän otti tykönsä ne kaksitoistakymmentä, ja sanoi heille: katso, me menemme Jerusalemiin, ja kaikki pitää täytettämän mitkä prophetailta Ihmisen Pojasta kirjoitetut ovat.

31. JA hän otti tygöns ne caxitoistakymmendä ja sanoi heille: Cadzo me menemme Jerusalemijn ja caicki pitä täytettämän cuin Prophetailda ihmisen Pojasta kirjoitetut owat:

31. Nin otti Iesus tygens ne caxitoistakymende ia sanoi heille/ Catzo/ me ylesmenem Jerusalemin/ ia caiki pite teutettemen iotca kirioitetudh ouat Prophetain cautta Inhimisen Poiast/ (Niin otti Jesus tykönsä ne kaksitoista kymmentä ja sanoi heille/ Katso/ me ylös menemme Jerusalemiin/ ja kaikki pitää täytettämän jotka kirjoitetut owat prophetain kautta Ihmisen Pojasta/)

31 Παραλαβὼν δὲ τοὺς δώδεκα εἶπε πρὸς αὐτούς· Ἰδοὺ ἀναβαίνομεν εἰς Ἰερουσόλυμα, καὶ τελειωθήσεται πάντα τὰ γεγραμμένα διὰ τῶν προφητῶν τῷ υἱῷ τοῦ ἀνθρώπου. ( Paralabὸn dè tοὐs dódeκa eἶpe prὸs aὐtοús: Ἰdοὐ ἀnabaίnοmen eἰs Ἰerοusόluma, κaὶ teleιothísetaι pánta tà gegramména dιà tõn prοfitõn tỡ uἱỡ tοȗ ἀnthrópοu. )

παραλαβων δε τους δωδεκα ειπεν προς αυτους ιδου αναβαινομεν εις ιεροσολυμα και τελεσθησεται παντα τα γεγραμμενα δια των προφητων τω υιω του ανθρωπου 31 (paralabon de tous dodeka eipen pros aftous idou anabainomen eis ierosoluma kai telesthisetai panta ta gegrammena dia ton profiton to uio tou anthropou)

31 Now having taken the twelve with him and said to them, Behold, we are going-up to Jerusalem, and all the things which have been written through the prophets will be completed by the Son of Man.</J>

31. Then he took unto him the twelve, and said unto them, Behold, we go up to Jerusalem, and all things that are written by the prophets concerning the Son of man shall be accomplished.

31. Er nahm aber zu sich die Zwölf und sprach zu ihnen: Sehet, wir gehen hinauf gen Jerusalem, und es wird alles vollendet werden, was geschrieben ist durch die Propheten von des Menschen Sohn.

31. Y Jesús tomando aparte los doce, les dijo: He aquí, subimos a Jerusalem, y serán cumplidas todas las cosas que fueron escritas por los profetas del Hijo del hombre.

31 Отозвав же двенадцать учеников Своих, сказал им: вот, мы восходим в Иерусалим, и совершится все, написанное через пророков о Сыне Человеческом,

32 Sillä hänet annetaan pakanain käsiin, ja häntä pilkataan ja häväistään ja syljetään;

32 Sillä Hänet annetaan pakanain käsiin, ja Häntä pilkataan ja häväistään ja syljetään.

32. Sillä hän annetaan ylön pakanoille, ja pilkataan, ja häväistään, ja syljetään.

32. Sillä hän ylönannetan pacanoille ja pilcatan ja häwäistän ja syljetän

32. Sille ette he' ylena'netan Pacanoille/ ia hen pilcatan ia häueiste' ia sylieten/ (Sillä että hän ylen annetaan pakanoille/ ja hän pilkataan ja häwäistään ja syljetään/)

32 παραδοθήσεται γὰρ τοῖς ἔθνεσι καὶ ἐμπαιχθήσεται καὶ ὑβρισθήσεται καὶ ἐμπτυσθήσεται, ( paradοthísetaι gàr tοῖs ἔthnesι κaὶ ẻmpaιchthísetaι κaὶ ὑbrιsthísetaι κaὶ ẻmptusthísetaι, )

παραδοθησεται γαρ τοις εθνεσιν και εμπαιχθησεται και υβρισθησεται και εμπτυσθησεται 32 (paradothisetai gar tois ethnesin kai empaichthisetai kai ubristhisetai kai emptusthisetai)

32 For* he will be given up to the Gentiles, and will be mocked and will be insulted and will be spit on;</J>

32. For he shall be delivered unto the Gentiles, and shall be mocked, and spitefully entreated, and spitted on:

32. Denn er wird überantwortet werden den Heiden; und er wird verspottet und geschmähet und verspeiet werden,

32. Porque será entregado a los Gentiles, y será escarnecido, e injuriado, y escupido;

32 ибо предадут Его язычникам, и поругаются над Ним, и оскорбят Его, и оплюют Его,

33 ja ruoskittuaan he tappavat hänet, ja kolmantena päivänä hän nousee ylös."

33 Ja ruoskittuaan he tappavat Hänet, ja kolmantena päivänä Hän nousee ylös."

33. Ja kuin he ovat hänen ruoskineet, tappavat he hänen, ja kolmantena päivänä on hän nouseva ylös.

33. Ja cuin he owat hänen ruoskinet tappawat he hänen ja colmandena päiwänä on hän ylösnousewa. Ja ei he yhtän sana näistä ymmärtänet. Ja tämä puhe oli heildä nijn peitetty ettei he ymmärtänet mitä sanottin.

33. ia quin he ouat henen rooskineet/ tapauat he henen/ Ja colmanna peiuene pite henen ylesnouseman. (ja kuin he owat hänen ruoskineet/ tappawat he hänen/ Ja kolmantena päiwänä pitää hänen ylösnouseman.)

33 καὶ μαστιγώσαντες ἀποκτενοῦσιν αὐτόν, καὶ τῇ ἡμέρᾳ τῇ τρίτῃ ἀναστήσεται. ( κaὶ mastιgósantes ἀpοκtenοȗsιn aὐtόn, κaὶ tῖ ἱmérᾳ tῖ trίtΐ ἀnastísetaι. )

και μαστιγωσαντες αποκτενουσιν αυτον και τη ημερα τη τριτη αναστησεται 33 (kai mastigosantes apoktenousin afton kai ti imera ti triti anastisetai)

33 and having scourged, they will be killing him, and he will be rising* up in the third day.</J>

33. And they shall scourge him, and put him to death: and the third day he shall rise again.

33. und sie werden ihn geißeln und töten; und am dritten Tage wird er wieder auferstehen.

33. Y después que le hubieren azotado, le matarán; mas al tercero día resucitará.

33 и будут бить, и убьют Его: и в третий день воскреснет.

34 Mutta he eivät ymmärtäneet tästä mitään, ja tämä puhe oli heiltä niin salattu, etteivät he käsittäneet, mitä sanottiin.

34 Mutta he eivät ymmärtäneet tästä mitään. Tämä puhe oli heiltä salattu, eivätkä he käsittäneet mitä sanottiin.

34. Ja ei he mitään näistä ymmärtäneet. Ja tämä puhe oli heiltä niin peitetty, ettei he ymmärtäneet, mitä sanottiin.

34. NIjn tapahtui cosca hän Jerichota lähestyi että yxi sokia istui tien wieres kerjäten.

34. Ja eiuet he ycten neite ymmerteneet. Ja oli teme Puhe heilde peitetty/ Eike he ymmerteneet mite sanottijn. (Ja eiwät he yhtään näitä ymmärtäneet. Ja oli tämä puhe heiltä peitetty/ Eikä he ymmärtäneet mitä sanottiin.)

34 καὶ αὐτοὶ οὐδὲν τούτων συνῆκαν, καὶ ἦν τὸ ῥῆμα τοῦτο κεκρυμμένον ἀπ’ αὐτῶν, καὶ οὐκ ἐγίνωσκον τὰ λεγόμενα. ( κaὶ aὐtοὶ οὐdèn tοúton sunĩκan, κaὶ ἶn tὸ ŕĩma tοȗtο κeκrumménοn ἀp’ aὐtõn, κaὶ οὐκ ẻgίnosκοn tà legόmena. )

και αυτοι ουδεν τουτων συνηκαν και ην το ρημα τουτο κεκρυμμενον απ αυτων και ουκ εγινωσκον τα λεγομενα 34 (kai aftoi ouden touton sunikan kai in to rima touto kekrummenon ap afton kai ouk eginoskon ta legomena)

34 And they understood none of these things, and this declaration was being hidden from them, and they did not know the things which were said. {Mar 10:46-52 & Mat 20:29-34 & Luk 18:35-43; Jericho.}

34. And they understood none of these things: and this saying was hid from them, neither knew they the things which were spoken.

34. Sie aber verstanden der keines, und die Rede war ihnen verborgen, und wußten nicht, was das Gesagte war.

34. Mas ellos nada de estas cosas entendían, y esta palabra les era encubierta; y no entendían lo que se decía.

34 Но они ничего из этого не поняли; слова сии были для них сокровенны, и они не разумели сказанного.

35 Ja hänen lähestyessään Jerikoa eräs sokea istui tien vieressä kerjäten.

35 Tapahtui Hänen lähestyessään Jerikoa, että muuan sokea mies istui tien vieressä kerjäten.

35. Niin tapahtui, kuin hän Jerikoa lähestyi, että yksi sokia istui tien vieressä kerjäten,

35. Ja cuin hän cuuli Canssan ohidzekäywän kysyi hän mikä se olis.

35. Nin tapactui coska hen lehestui Jerichota/ ette yxi Sokia istui tien wieres kerieten. (Niin tapahtui koska hän lähestyi Jerichoa/ että yksi sokea istui tien wieressä kerjäten.)

35 Ἐγένετο δὲ ἐν τῷ ἐγγίζειν αὐτὸν εἰς Ἰεριχὼ τυφλός τις ἐκάθητο παρὰ τὴν ὁδὸν προσαιτῶν. ( Ἐgénetο dè ẻn tỡ ẻggίdzeιn aὐtὸn eἰs Ἰerιchὸ tuflόs tιs ẻκáthitο parà tìn ὁdὸn prοsaιtõn. )

εγενετο δε εν τω εγγιζειν αυτον εις ιεριχω τυφλος τις εκαθητο παρα την οδον προσαιτων 35 (egeneto de en to engizein afton eis iericho tuflos tis ekathito para tin odon prosaiton)

35 Now it happened, while* he drew near to Jericho, a certain blind man was sitting by the road begging.

35. And it came to pass, that as he was come nigh unto Jericho, a certain blind man sat by the way side begging:

35. Es geschah aber, da er nahe an Jericho kam, saß ein Blinder am Wege und bettelte.

35. Y aconteció, que acercándose él de Jericó, un ciego estaba sentado junto al camino mendigando,

35 Когда же подходил Он к Иерихону, один слепой сидел у дороги, прося милостыни,

36 Ja kuullessaan, että siitä kulki kansaa ohi, hän kyseli, mitä se oli.

36 Kuullessaan kansaa kulkevan ohi hän kyseli, mitä se mahtoi olla.

36. Ja kuin hän kuuli kansan käyvän ohitse, kysyi hän, mikä se olis?

36. He sanoit hänelle: Jesus Nazarenus tästä meni.

36. Ja quin hen cwli Canssan ohitzekieuuen/ nin hen kysyi mite se olis. (Ja kuin hän kuuli kansan ohitse käywän/ niin hän kysyi mitä se olisi.)

36 ἀκούσας δὲ ὄχλου διαπορευομένου ἐπυνθάνετο τί εἴη ταῦτα. ( ἀκοúsas dè ὄchlοu dιapοreuοménοu ẻpunthánetο tί eἴi taȗta. )

ακουσας δε οχλου διαπορευομενου επυνθανετο τι ειη τουτο 36 (akousas de ochlou diaporebomenou epunthaneto ti eii touto)

36 Now having heard a crowd traveling through, he inquired what this might be.

36. And hearing the multitude pass by, he asked what it meant.

36. Da er aber hörte das Volk, das hindurchging, forschte er, was das wäre.

36. El cual como oyó la multitud que pasaba, preguntaba qué era aquello.

36 и, услышав, что мимо него проходит народ, спросил: что это такое?

37 He ilmoittivat hänelle Jeesuksen, Nasaretilaisen, menevän ohitse.

37 He ilmoittivat hänelle Jeesus Nasaretilaisen menevän ohi.

37. He sanoivat hänelle: Jesus Natsarealainen tästä meni.

37. Ja hän huusi ja sanoi: Jesu Dawidin Poica armahda minua. Nijn ne jotca ohidzemenit toruit händä waickeneman.

37. Nin sanoit he henelle/ Ette Iesus Nazarenus tesse edeskeui. (Niin he sanoit hänelle/ Että Jesus Nazarenus tässä edeskäwi.)

37 ἀπήγγειλαν δὲ αὐτῷ ὅτι Ἰησοῦς ὁ Ναζωραῖος παρέρχεται. ( ἀpíggeιlan dè aὐtỡ ὅtι Ἰisοȗs ὁ Νadzoraῖοs parérchetaι. )

απηγγειλαν δε αυτω οτι ιησους ο ναζωραιος παρερχεται 37 (apingeilan de afto oti iisous o nazoraios parerchetai)

37 Now they reported to him, that Jesus the Nazarene is passing by.

37. And they told him, that Jesus of Nazareth passeth by.

37. Da verkündigten sie ihm, Jesus von Nazareth ginge vorüber.

37. Y le dijeron: que Jesús Nazareno pasaba.

37 Ему сказали, что Иисус Назорей идет.

38 Niin hän huusi sanoen: "Jeesus, Daavidin poika, armahda minua!"

38 Niin hän huusi sanoen: "Jeesus, Daavidin poika, armahda minua!"

38. Ja hän huusi ja sanoi: Jesus, Davidin Poika, armahda minua!

38. Mutta hän huusi sitä enämmin: Dawidin Poica armahda minua.

38. Ja hen husi ia sanoi/ Iesu Dauidin Poica/ armada minua. Nin ne iotca edhelkeuit/ nuchtelit hende ette henen piti waickeneman. (Ja hän huusi ja sanoi/ Jesus Dawidin poika/ armahda minua. Niin ne jotka edeskäwit/ nuhtelit häntä että hänen piti waikeneman.)

38 καὶ ἐβόησε λέγων· Ἰησοῦ, υἱὲ Δαυῒδ, ἐλέησόν με. ( κaὶ ẻbόise légon: Ἰisοȗ, uἱè Dauΐd, ẻléisόn me. )

και εβοησεν λεγων ιησου υιε δαβιδ ελεησον με 38 (kai eboisen legon iisou uie dabid eleison me)

38 And he cried (out), saying, Jesus, son of David, show-mercy to me.

38. And he cried, saying, Jesus, thou Son of David, have mercy on me.

38. Und er rief und sprach: Jesu, du Sohn Davids, erbarme dich mein!

38. Entónces dió voces, diciendo: Jesús, Hijo de David, ten misericordia de mí.

38 Тогда он закричал: Иисус, Сын Давидов! помилуй меня.

39 Ja edelläkulkijat nuhtelivat häntä saadakseen hänet vaikenemaan; mutta hän huusi vielä enemmän: "Daavidin poika, armahda minua!"

39 Edellä kulkijat nuhtelivat häntä, jotta hän vaikenisi. Mutta hän huusi vielä enemmän: "Daavidin poika, armahda minua!"

39. Niin ne, jotka menivät ohitse, toruivat häntä vaikenemaan. Mutta hän huusi sitä enemmin: Davidin Poika, armahda minua!

39. Nijn Jesus seisatti ja käski händä talutta tygöns. Ja cuin hän lähestyi kysyi hän hänelle: ja sanoi:

39. Mutta hen site enemin hwsi/ Dauidin Poica armadha minun pälen. (Mutta hän sitä enemmin huusi/ Dawidin Poika armahda minun päällen.)

39 καὶ οἱ προάγοντες ἐπετίμων αὐτῷ ἵνα σιωπήσῃ· αὐτὸς δὲ πολλῷ μᾶλλον ἔκραζεν· Υἱὲ Δαυῒδ, ἐλέησόν με. ( κaὶ οἱ prοágοntes ẻpetίmon aὐtỡ ἵna sιopísΐ: aὐtὸs dè pοllỡ mãllοn ἔκradzen: Υἱè Dauΐd, ẻléisόn me. )

και οι προαγοντες επετιμων αυτω ινα σιωπηση αυτος δε πολλω μαλλον εκραζεν υιε δαβιδ ελεησον με 39 (kai oi proagontes epetimon afto ina siopisi aftos de pollo mallon ekrazen uie dabid eleison me)

39 And those who precede were rebuking him, in order that he should be silent, but he was crying out much more, Son of David, show-mercy to me!

39. And they which went before rebuked him, that he should hold his peace: but he cried so much the more, Thou Son of David, have mercy on me.

39. Die aber vornean gingen, bedrohten ihn, er sollte schweigen. Er aber schrie viel mehr: Du Sohn Davids, erbarme dich mein!

39. Y los que iban delante, le reñían para que callase; empero él clamaba mucho más: Hijo de David, ten misericordia de mí.

39 Шедшие впереди заставляли его молчать; но он еще громче кричал: Сын Давидов! помилуй меня.

40 Silloin Jeesus seisahtui ja käski taluttaa hänet tykönsä. Ja hänen tultuaan lähelle Jeesus kysyi häneltä:

40 Jeesus seisahtui ja käski taluttaa hänet luokseen. Hänen tultuaan lähelle Jeesus* kysyi häneltä

40. Niin Jesus seisahti ja käski häntä taluttaa tykönsä. Ja kuin hän lähestyi, kysyi hän häneltä,

40. Mitäs tahdot että minun pitä sinulle tekemän? Hän sanoi: HERra että minä näkisin.

40. Nin Iesus seisatti/ ia keski sen talutetta henen tyge's. Ja quin hen lehestui kysyi hen henelle/ ia sanoi/ (Niin Jesus seisahti/ ja käski sen talutettaa hänen tykönsä. Ja kuin hän lähestyi kysyi hän häneltä/ ja sanoi/)

40 σταθεὶς δὲ ὁ Ἰησοῦς ἐκέλευσεν αὐτὸν ἀχθῆναι πρὸς αὐτόν. ἐγγίσαντος δὲ αὐτοῦ ἐπηρώτησεν αὐτόν ( statheὶs dè ὁ Ἰisοȗs ẻκéleusen aὐtὸn ἀchthĩnaι prὸs aὐtόn. ẻggίsantοs dè aὐtοȗ ẻpirótisen aὐtόn )

σταθεις δε ο ιησους εκελευσεν αυτον αχθηναι προς αυτον εγγισαντος δε αυτου επηρωτησεν αυτον 40 (statheis de o iisous ekelefsen afton achthinai pros afton engisantos de aftou epirotisen afton)

40 Now having stopped, Jesus commanded him to be led to him. And (after) he drew near, he asked him,

40. And Jesus stood, and commanded him to be brought unto him: and when he was come near, he asked him,

40. Jesus aber stand still und hieß ihn zu sich führen. Da sie ihn aber nahe zu ihm brachten, fragte er ihn

40. Jesús entónces parándose, mandó traerle a sí. Y como él llegó, le preguntó,

40 Иисус, остановившись, велел привести его к Себе: и, когда тот подошел к Нему, спросил его:

41 Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin? Hän sanoi: "Herra, että saisin näköni jälleen".

41 (sanoen): "Mitä haluat, että tekisin sinulle?" Hän vastasi: "Herra, että saisin näköni jälleen."

41. Sanoen: mitäs tahdot, että minun pitää sinulle tekemän? Hän sanoi: Herra, että minä näköni jälleen saisin.

41. Ja Jesus sanoi hänelle: ole näkewä: sinun uscos autti sinua.

41. Mites tahdot ette minun pite sinu' tekemen? Nin hen sanoi/ HERRA/ ette mine näkyn iellenssaisin. (Mitäs tahdot että minun pitää sinun tekemän? Niin hän sanoi/ HERRA/ että minä näköni jällens saisin.)

41 λέγων· Τί σοι θέλεις ποιήσω; ὁ δὲ εἶπε· Κύριε, ἵνα ἀναβλέψω. ( légon: Τί sοι théleιs pοιíso; ὁ dè eἶpe: Κúrιe, ἵna ἀnablépso. )

λεγων τι σοι θελεις ποιησω ο δε ειπεν κυριε ινα αναβλεψω 41 (legon ti soi theleis poiiso o de eipen kurie ina anablepso)

41 saying, What do you wish that I might do for you? But he said, Lord, that* I may recover my sight.

41. Saying, What wilt thou that I shall do unto thee And he said, Lord, that I may receive my sight.

41. und sprach: Was willst du, daß ich dir tun soll? Er sprach: HERR, daß ich sehen möge.

41. Diciendo: ¿Qué quieres que te haga? Y él dijo: Señor, que vea yo.

41 чего ты хочешь от Меня? Он сказал: Господи! чтобы мне прозреть.

42 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Saa näkösi; sinun uskosi on sinut pelastanut".

42 Jeesus sanoi hänelle: "Saa näkösi, uskosi on sinut pelastanut."

42. Ja Jesus sanoi hänelle: ole näkevä! sinun uskos autti sinua.

42. Ja hän sai cohta näkyns ja seurais händä ja cunnioidzi Jumalata. Ja caicki Canssa cuin sen näit kijtit Jumalata.

42. Ja Iesus sanoi henelle/ Ole näkeue/ sinun wskos autti sinun. (Ja Jesus sanoi hänelle/ Ole näkewä/ sinun uskosi autti sinua.)

42 καὶ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτῷ· Ἀνάβλεψον· ἡ πίστις σου σέσωκέ σε. ( κaὶ ὁ Ἰisοȗs eἶpen aὐtỡ: Ἀnáblepsοn: ἱ pίstιs sοu sésoκé se. )

και ο ιησους ειπεν αυτω αναβλεψον η πιστις σου σεσωκεν σε 42 (kai o iisous eipen afto anablepson i pistis sou sesoken se)

42 And Jesus said to him, Recover your sight. Your faith has cured you.</J>

42. And Jesus said unto him, Receive thy sight: thy faith hath saved thee.

42. Und Jesus sprach zu ihm: Sei sehend! dein Glaube hat dir geholfen.

42. Y Jesús le dijo: Vé: tu fé te ha hecho salvo.

42 Иисус сказал ему: прозри! вера твоя спасла тебя.

43 Ja heti hän sai näkönsä ja seurasi häntä ylistäen Jumalaa. Ja sen nähdessään kaikki kansa kiitti Jumalaa.

43 Heti hän sai näkönsä ja seurasi Häntä ylistäen Jumalaa. Nähdessään sen kaikki kansa kiitti Jumalaa.

43. Ja hän sai kohta näkönsä, ja seurasi häntä, ja kunnioitti Jumalaa. Ja kaikki kansa, jotka sen näkivät, kiittivät Jumalaa.

43. Ja cocta sillens sai hen nägyns/ ia seurasi hende/ ia cu'nioitzi Jumalata. Ja caiki Ca'ssa/ quin sen neit/ kijtit Jumalata. (Ja kohta sillens hän sai näkönsä/ ja seurasi häntä/ ja kunnioitsi Jumalata. Ja kaikki kansa/ kuin sen näit/ kiitit Jumalata.)

43 καὶ παραχρῆμα ἀνέβλεψε, καὶ ἠκολούθει αὐτῷ δοξάζων τὸν Θεόν· καὶ πᾶς ὁ λαὸς ἰδὼν ἔδωκεν αἶνον τῷ Θεῷ. ( κaὶ parachrĩma ἀnéblepse, κaὶ ἰκοlοútheι aὐtỡ dοksádzon tὸn Theόn: κaὶ pãs ὁ laὸs ἰdὸn ἔdoκen aἶnοn tỡ Theỡ. )

και παραχρημα ανεβλεψεν και ηκολουθει αυτω δοξαζων τον θεον και πας ο λαος ιδων εδωκεν αινον τω θεω 43 (kai parachrima aneblepsen kai ikolouthei afto doxazon ton theon kai pas o laos idon edoken ainon to theo)

43 And instantly he recovered his sight and was following him, glorifying God. And all the people, having seen (it), gave praise to God.

43. And immediately he received his sight, and followed him, glorifying God: and all the people, when they saw it, gave praise unto God.

43. Und alsobald ward er sehend und folgte ihm nach und pries Gott. Und alles Volk, das solches sah, lobte Gott.

43. Y luego vió, y le seguía, glorificando a Dios; y todo el pueblo como vió esto, dió alabanza a Dios.

43 И он тотчас прозрел и пошел за Ним, славя Бога; и весь народ, видя это, воздал хвалу Богу.