24 luku

Enkelit ilmoittavat naisille Jeesuksen nousseen kuolleista 1 – 12 Jeesus ilmestyy kahdelle opetuslapselle Emmauksen tiellä 13 – 35 ja kokoontuneille opetuslapsilleen Jerusalemissa 36 – 43, selittää kirjoitukset ja lupaa heille Pyhän Hengen 44 – 49, siunaa heidät, ja hänet otetaan ylös taivaaseen 50 – 53.

1 Mutta viikon ensimmäisenä päivänä ani varhain he tulivat haudalle, tuoden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrtit ( — ja joitakin muita oli heidän kanssaan).

1 Viikon ensimmäisenä päivänä ani varhain he tulivat haudalle tuoden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrtit ( — ja joitakin muita oli heidän kanssaan).

1. Mutta ensimäisenä sabbatin päivänä, sangen varhain, tulivat he haudalle ja kantoivat hyvänhajuisia yrttejä, jotka he olivat valmistaneet, ja muutamat heidän kanssansa,

1. MUtta ensimäisnä Sabbathin päiwänä sangen warhain tulit he haudalle ja cannoit hywän hajuisia yrtejä jotca he olit walmistanet ja muutamat heidän cansans.

1.MUtta ychten Sabbathin peiuen sangen warhan/ tulit he Haudhan tyge/ ia cannoit ne hyuenhaijuliset yrttit/ iotca he olit walmistanut/ ia mwtomat heiden cansans. (Mutta yhtenä Sabbathin päiwänä sangen warhain/ tulit he haudan tykö/ ja kannoit ne hywänhajulliset yrtit/ jotka he olit walmistanut/ ja muutamat heidän kanssansa.)

1 Τῇ δὲ μιᾷ τῶν σαββάτων ὄρθρου βαθέως ἦλθον ἐπὶ τὸ μνῆμα φέρουσαι ἃ ἡτοίμασαν ἀρώματα, καὶ τινες σὺν αὐταῖς. ( Τῖ dè mιᾷ tõn sabbáton ὄrthrοu bathéos ἶlthοn ẻpὶ tὸ mnĩma férοusaι ἃ ἱtοίmasan ἀrómata, κaὶ tιnes sὐn aὐtaῖs. )

τη δε μια των σαββατων ορθρου βαθεος ηλθον επι το μνημα φερουσαι α ητοιμασαν αρωματα και τινες συν αυταις 1 (ti de mia ton sabbaton orthrou batheos ilthon epi to mnima ferousai a itoimasan aromata kai tines sun aftais)

1 {Mar 16:1-8 & Mat 28:1-8 & Luk 24:1-8, 12 & Joh 20:1-10 Dawn and very early Sun.} Now on the first (day) of the week, from the deep (fog) of daybreak, they and some (others) together with them came to the tomb, bringing the spices which they (had) prepared.

1. Now upon the first day of the week, very early in the morning, they came unto the sepulchre, bringing the spices which they had prepared, and certain others with them.

1. Aber am ersten Tage der Woche sehr früh kamen sie zum Grabe und trugen die Spezerei, die sie bereitet hatten, und etliche mit ihnen.

1. MAS el primer día de la semana, muy de mañana vinieron al sepulcro, trayendo las drogas aromáticas que habían aparejado; y algunas otras mujeres con ellas.

1 В первый же день недели, очень рано, неся приготовленные ароматы, пришли они ко гробу, и вместе с ними некоторые другие;

2 Ja he havaitsivat kiven vieritetyksi pois haudalta.

2 Ja he havaitsivat kiven vieritetyksi pois haudalta.

2. Niin he löysivät kiven haudalta vieritetyksi pois,

2. Nijn he löysit kiwen haudalda poiswieritetyxi.

2. Nin he leusit Kiuen poiswieritettyn Haudalta/ (Niin he löysi kiwen pois wieritetyn haudalta/)

2 εὗρον δὲ τὸν λίθον ἀποκεκυλισμένον ἀπὸ τοῦ μνημείου, ( eὗrοn dè tὸn lίthοn ἀpοκeκulιsménοn ἀpὸ tοȗ mnimeίοu, )

ευρον δε τον λιθον αποκεκυλισμενον απο του μνημειου 2 (ebron de ton lithon apokekulismenon apo tou mnimeiou)

2 Now they found the stone has been rolled away from the tomb.

2. And they found the stone rolled away from the sepulchre.

2. Sie fanden aber den Stein abgewälzt von dem Grabe

2. Y hallaron la piedra revuelta de la puerta del sepulcro.

2 но нашли камень отваленным от гроба.

3 Niin he menivät sisään, mutta eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista.

3 Mutta sisään astuttuaan he eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista.

3. Ja menivät siihen sisälle eikä löytäneet Herran Jesuksen ruumista.

3. Ja menit sijhen sisälle eikä löynnet HERran Jesuxen ruumista.

3. ia he sisellemenit/ ia eiuet leunyt HERRAN Iesusen Rumista. (ja he sisälle menit/ ja eiwät löytäneet HERRAN Jesuksen ruumista.)

3 καὶ εἰσελθοῦσαι οὐχ εὗρον τὸ σῶμα τοῦ Κυρίου Ἰησοῦ. ( κaὶ eἰselthοȗsaι οὐch eὗrοn tὸ sõma tοȗ Κurίοu Ἰisοȗ. )

και εισελθουσαι ουχ ευρον το σωμα του κυριου ιησου 3 (kai eiselthousai ouch ebron to soma tou kuriou iisou)

3 And having entered in, they did not find the body of the Lord Jesus.

3. And they entered in, and found not the body of the Lord Jesus.

3. und gingen hinein und fanden den Leib des HERRN Jesu nicht.

3. Y entrando no hallaron el cuerpo del Señor Jesús.

3 И, войдя, не нашли тела Господа Иисуса.

4 Ja kun he olivat tästä ymmällä, niin katso, kaksi miestä seisoi heidän edessään säteilevissä vaatteissa.

4 Ja tapahtui, että kun he olivat tästä ymmällä, niin katso, kaksi miestä seisoi heidän luonaan säteilevissä vaatteissa.

4. Ja tapahtui, kuin he siitä epäilivät, katso, kaksi miestä seisoi heidän tykönänsä kiiltävissä vaatteissa.

4. Ja se tapahdui cosca he sijtte epäilit cadzo caxi miestä seisoi heidän tykönäns kijldäwisä waatteisa. Nijn he peljästyit ja löit caswons maata päin.

4. Ja se tapactui/ quin he sijte epälit/ Catzo/ nin seisoit caxi Mieste heiden tykenens kijlteueisis waatteis. Nin he peliestyit/ ia heiden Casuons mahan pein löit. (Ja se tapahtui/ kuin he sitä epäilit/ Katso/ niin seisoit kaksi miestä heidän tykönänsä kiiltäwäisissä waatteissa. Niin he peljästyit/ ja heidän kaswonsa maahan päin löit.)

4 καὶ ἐγένετο ἐν τῷ διαπορεῖσθαι αὐτὰς περὶ τούτου καὶ ἰδοὺ ἄνδρες δύο ἐπέστησαν αὐταῖς ἐν ἐσθήτεσιν ἀστραπτούσαις. ( κaὶ ẻgénetο ẻn tỡ dιapοreῖsthaι aὐtàs perὶ tοútοu κaὶ ἰdοὐ ἄndres dúο ẻpéstisan aὐtaῖs ẻn ẻsthítesιn ἀstraptοúsaιs. )

και εγενετο εν τω διαπορεισθαι αυτας περι τουτου και ιδου δυο ανδρες επεστησαν αυταις εν εσθησεσιν αστραπτουσαις 4 (kai egeneto en to diaporeisthai aftas peri toutou kai idou duo andres epestisan aftais en esthisesin astraptousais)

4 And it happened, while* they were perplexed concerning this, behold, two men stood by them in flashing (white) apparel.

4. And it came to pass, as they were much perplexed thereabout, behold, two men stood by them in shining garments:

4. Und da sie darum bekümmert waren, siehe, da traten zu ihnen zwei Männer mit glänzenden Kleidern.

4. Y aconteció, que estando ellas espantadas de esto, he aquí, dos varones que se pararon junto a ellas, vestidos de vestiduras resplandecientes.

4 Когда же недоумевали они о сем, вдруг предстали перед ними два мужа в одеждах блистающих.

5 Ja he peljästyivät ja kumartuivat kasvoillensa maahan. Niin miehet sanoivat heille: "Miksi te etsitte elävää kuolleitten joukosta?

5 Kun naiset* pelästyivät ja kumartuivat kasvoilleen maahan, miehet sanoivat heille: "Miksi etsitte elävää kuolleitten joukosta?

5. Niin he peljästyivät ja löivät kasvonsa maata päin. He sanoivat heille: miksi te elävää kuolleiden seassa etsitte?

5. Nijn he sanoit heille: mixi te eläwätä cuolluitten seas edzitte?

5. Nin sanoit he heille/ Mixi te etzitte sitä Eleuete Coollutten sekan? (Niin sanoit he heille/ Miksi te etsitte sitä eläwää kuolleitten sekaan?)

5 ἐμφόβων δὲ γενομένων καὶ κλινουσῶν τὸ πρόσωπον εἰς τὴν γῆν εἶπον πρὸς αὐτάς· Τί ζητεῖτε τὸν ζῶντα μετὰ τῶν νεκρῶν; ( ẻmfόbon dè genοménon κaὶ κlιnοusõn tὸ prόsopοn eἰs tìn gĩn eἶpοn prὸs aὐtás: Τί dziteῖte tὸn dzõnta metà tõn neκrõn; )

εμφοβων δε γενομενων αυτων και κλινουσων το προσωπον εις την γην ειπον προς αυτας τι ζητειτε τον ζωντα μετα των νεκρων 5 (emfobon de genomenon afton kai klinouson to prosopon eis tin gin eipon pros aftas ti ziteite ton zonta meta ton nekron)

5 Now (after) they became fearful and bowing the(ir) faces (down) toward the earth, (then) they said to them, Why are you° seeking the living with the dead?

5. And as they were afraid, and bowed down their faces to the earth, they said unto them, Why seek ye the living among the dead?

5. Und sie erschraken und schlugen ihre Angesichter nieder zur Erde. Da sprachen die zu ihnen: Was suchet ihr den Lebendigen bei den Toten?

5. Y teniendo ellas miedo, y bajando el rostro a tierra, les dijeron: ¿Por qué buscais entre los muertos al que vive?

5 И когда они были в страхе и наклонили лица свои к земле, сказали им: что вы ищете живого между мертвыми?

6 Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös. Muistakaa, kuinka hän puhui teille vielä ollessaan Galileassa,

6 Ei Hän ole täällä, vaan Hän on herännyt eloon. Muistakaa kuinka Hän puhui teille ollessaan vielä Galileassa,

6. Ei hän ole täällä, mutta nousi ylös; muistakaat, kuinka hän teille sanoi, kuin hän vielä Galileassa oli,

6. Ei hän ole täällä mutta ylösnousi. Muistacat cuinga hän teille sanoi cosca hän wielä Galileas oli sanoden:

6. Ei hen ole tälle/ Mutta hen ylesnousi. Muistakat quinga hen teille sanoi/ coska hen wiele Galileas oli/ sanoden/ (Ei hän ole täällä/ Mutta hän ylös nousi. Muistakaat kuinka hän teille sanoi/ koska hän wielä Galileassa oli/)

6 οὐκ ἔστιν ὧδε, ἀλλ’ ἠγέρθη· μνήσθητε ὡς ἐλάλησεν ὑμῖν ἔτι ὢν ἐν τῇ Γαλιλαίᾳ, ( οὐκ ἔstιn ổde, ἀll’ ἰgérthi: mnísthite ὁs ẻlálisen ὑmῖn ἔtι ὄn ẻn tῖ Galιlaίᾳ, )

ουκ εστιν ωδε αλλ ηγερθη μνησθητε ως ελαλησεν υμιν ετι ων εν τη γαλιλαια 6 (ouk estin ode all igerthi mnisthite os elalisen umin eti on en ti galilaia)

6 He is not here, but was raised. Remember° how he spoke to you°, being still in Galilee,

6. He is not here, but is risen: remember how he spake unto you when he was yet in Galilee,

6. Er ist nicht hier; er ist auferstanden. Gedenket daran, wie er euch sagte, da er noch in Galiläa war

6. No está aquí, sino que ha resucitado: acordáos de como os habló, cuando aun estaba en Galilea,

6 Его нет здесь: Он воскрес; вспомните, как Он говорил вам, когда был еще в Галилее,

7 sanoen: 'Ihmisen Poika pitää annettaman syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulittaman, ja hänen pitää kolmantena päivänä nouseman ylös'."

7 sanoen: 'Ihmisen Poika on annettava syntisten ihmisten käsiin ja naulittava ristiin, ja kolmantena päivänä hänen pitää nousta ylös.'"

7. Sanoen: Ihmisen Poika pitää annettaman ylön syntisten ihmisten käsiin, ja ristiinnaulittaman, ja kolmantena päivänä nouseman ylös.

7. Ihmisen Pojan pitä ylönannettaman synnisten ihmisten käsijn ja ristinnaulittaman ja colmandena päiwänä ylösnouseman.

7. Ette Inhimisen Poian piti ylenannettaman Synneisten Inhimisten käsijn/ ia Ristinnaulitta/ ia colmandena peiuen ylesnousema'. (Että Ihmisen Pojan piti ylenannettaman syntisten ihmisten käsiin/ ja ristiinnaulittaa/ ja kolmantena päiwän ylösnouseman.)

7 λέγων ὅτι δεῖ τὸν υἱὸν τοῦ ἀνθρώπου παραδοθῆναι εἰς χεῖρας ἀνθρώπων ἁμαρτωλῶν καὶ σταυρωθῆναι, καὶ τῇ τρίτῃ ἡμέρᾳ ἀναστῆναι. ( légon ὅtι deῖ tὸn uἱὸn tοȗ ἀnthrópοu paradοthĩnaι eἰs cheῖras ἀnthrópon ἁmartolõn κaὶ staurothĩnaι, κaὶ tῖ trίtΐ ἱmérᾳ ἀnastĩnaι. )

λεγων οτι δει τον υιον του ανθρωπου παραδοθηναι εις χειρας ανθρωπων αμαρτωλων και σταυρωθηναι και τη τριτη ημερα αναστηναι 7 (legon oti dei ton uion tou anthropou paradothinai eis cheiras anthropon amartolon kai stabrothinai kai ti triti imera anastinai)

7 saying that it is essential (for) the Son of Man to be given up into the hands of sinful men and to be crucified and to rise* up in the third day?

7. Saying, The Son of man must be delivered into the hands of sinful men, and be crucified, and the third day rise again.

7. und sprach: Des Menschen Sohn muß überantwortet werden in die Hände der Sünder und gekreuzigt werden und am dritten Tage auferstehen.

7. Diciendo: Es menester que el Hijo del hombre sea entregado en manos de hombres pecadores, y ser crucificado, y resucitar al tercero día.

7 сказывая, что Сыну Человеческому надлежит быть предану в руки человеков грешников, и быть распяту, и в третий день воскреснуть.

8 Niin he muistivat hänen sanansa.

8 Niin he muistivat Hänen sanansa.

8. Ja he muistivat hänen sanansa,

8. Ja he muistit hänen sanans.

8. Ja he muistit henen Sanans päle. (Ja he muistit hänen sanansa päälle.)

8 καὶ ἐμνήσθησαν τῶν ῥημάτων αὐτοῦ, ( κaὶ ẻmnísthisan tõn ŕimáton aὐtοȗ, )

και εμνησθησαν των ρηματων αυτου 8 (kai emnisthisan ton rimaton aftou)

8 And they were reminded of his declarations. {Mar 16:9-11 & Mat 28:9-10 & Luk 24:9-11 & Joh 20:11-18.}

8. And they remembered his words,

8. Und sie gedachten an seine Worte.

8. Entónces ellas se acordaron de sus palabras.

8 И вспомнили они слова Его;

9 Ja he palasivat haudalta ja veivät sanan tästä kaikesta niille yhdelletoista ja kaikille muille.

9 Palattuaan haudalta he kertoivat tämän kaiken niille yhdelletoista ja kaikille muille.

9. Ja palasivat jälleen haudalta ja ilmoittivat kaikki nämät yhdelletoistakymmenelle ja kaikille muille.

9. JA he palaisit jällens haudalda ja ilmoitit caicki nämät yhdelletoistakymmenelle nijn myös caikille muille.

9. Ja he iellenspalasit Haudhalda/ ia ilmoitit caiki nämet nijlle Yhdelletoistakymenelle/ ia caikille muille. (Ja he jällens palasit haudalta/ ja ilmoitit kaikki nämät niille yhdelletoista kymmenelle/ ja kaikille muille.)

9 καὶ ὑποστρέψασαι ἀπὸ τοῦ μνημείου ἀπήγγειλαν ταῦτα πάντα τοῖς ἕνδεκα καὶ πᾶσι τοῖς λοιποῖς. ( κaὶ ὑpοstrépsasaι ἀpὸ tοȗ mnimeίοu ἀpíggeιlan taȗta pánta tοῖs ἕndeκa κaὶ pãsι tοῖs lοιpοῖs. )

και υποστρεψασαι απο του μνημειου απηγγειλαν ταυτα παντα τοις ενδεκα και πασιν τοις λοιποις 9 (kai upostrepsasai apo tou mnimeiou apingeilan tafta panta tois endeka kai pasin tois loipois)

9 And having returned from the tomb, they reported all these things to the eleven and to all the rest.

9. And returned from the sepulchre, and told all these things unto the eleven, and to all the rest.

9. Und sie gingen wieder vom Grabe und verkündigten das alles den Elfen und den andern allen.

9. Y volviendo del sepulcro, dieron nuevas de todas estas cosas a los once, y a todos los demás.

9 и, возвратившись от гроба, возвестили все это одиннадцати и всем прочим.

10 Ja ne, jotka kertoivat tämän apostoleille, olivat Maria Magdaleena ja Johanna ja Maria, Jaakobin äiti, ja muut naiset heidän kanssansa.

10 Ne, jotka kertoivat tämän apostoleille, olivat Maria Magdaleena ja Johanna ja Maria, Jaakobin äiti, ja muut naiset heidän kanssaan.

10. Ja ne olivat Maria Magdalena ja Johanna ja Maria, Jakobin äiti,ja muita heidän kanssansa, jotka näitä apostoleille ilmoittivat.

10. Ja ne olit Maria Magdalena ja Johanna ja Maria Jacobi ja muita heidän cansans jotca näitä Apostoleille ilmiotit.

10. Ja ne olit Maria Magdalena/ ia Johanna/ ia Maria Jacobi/ ia mudh heiden cansans/ iotca nämet Apostolille sanoit. (Ja ne olit Maria Magdalena/ ja Johanna/ ja Maria Jakobi/ ja muut heidän kanssansa/ jotka nämät apostolille sanoit.)

10 ἦσαν δὲ ἡ Μαγδαληνὴ Μαρία καὶ Ἰωάννα καὶ Μαρία Ἰακώβου καὶ αἱ λοιπαὶ σὺν αὐταῖς, αἳ ἔλεγον πρὸς τοὺς ἀποστόλους ταῦτα. ( ἶsan dè ἱ Μagdalinì Μarίa κaὶ Ἰoánna κaὶ Μarίa Ἰaκóbοu κaὶ aἱ lοιpaὶ sὐn aὐtaῖs, aἳ ἔlegοn prὸs tοὐs ἀpοstόlοus taȗta. )

ησαν δε η μαγδαληνη μαρια και ιωαννα και μαρια ιακωβου και αι λοιπαι συν αυταις αι ελεγον προς τους αποστολους ταυτα 10 (isan de i magdalini maria kai ioanna kai maria iakobou kai ai loipai sun aftais ai elegon pros tous apostolous tafta)

10 Now those who were saying these things to the apostles were: Mary the Magdalene and Joanna and Mary (the mother) of James and the rest of the women together with them.

10. It was Mary Magdalene, and Joanna, and Mary the mother of James, and other women that were with them, which told these things unto the apostles.

10. Es war aber Maria Magdalena und Johanna und Maria, des Jakobus Mutter, und andere mit ihnen, die solches den Aposteln sagten.

10. Y eran María Magdalena, y Juana, y María, madre de Santiago, y otras que estaban con ellas, las que decían estas cosas a los apóstoles.

10 То были Магдалина Мария, и Иоанна, и Мария, мать Иакова, и другие с ними, которые сказали о сем Апостолам.

11 Mutta näiden puheet näyttivät heistä turhilta, eivätkä he uskoneet heitä.

11 Mutta näitten puheet näyttivät heistä turhilta, eivätkä he uskoneet heitä.

11. Ja heidän puheensa näkyi heille houraukseksi, eikä he uskoneet heitä.

11. Ja heidän sanans näwyit hielle hourauxexi eikä usconet heitä.

11. Ja heidhen sanans näwuyit heille/ ninquin Houraus/ ia eiuet he heite wskonet. (Ja heidän sanansa näkyit heille/ niinkuin houraus/ ja eiwät he heitä uskoneet.)

11 καὶ ἐφάνησαν ἐνώπιον αὐτῶν ὡσεὶ λῆρος τὰ ῥήματα αὐτῶν, καὶ ἠπίστουν αὐταῖς. ( κaὶ ẻfánisan ẻnópιοn aὐtõn ὁseὶ lĩrοs tà ŕímata aὐtõn, κaὶ ἰpίstοun aὐtaῖs. )

και εφανησαν ενωπιον αυτων ωσει ληρος τα ρηματα αυτων και ηπιστουν αυταις 11 (kai efanisan enopion afton osei liros ta rimata afton kai ipistoun aftais)

11 And their declarations appeared like nonsense in their sight, and they were disbelieving them.

11. And their words seemed to them as idle tales, and they believed them not.

11. Und es deuchten sie ihre Worte eben, als wären's Märlein, und sie glaubten ihnen nicht.

11. Mas a ellos les parecían como locura las palabras de ellas; y no las creyeron.

11 И показались им слова их пустыми, и не поверили им.

12 Mutta Pietari nousi ja juoksi haudalle; ja kun hän kurkisti sisään, näki hän siellä ainoastaan käärinliinat. Ja hän meni pois ihmetellen itsekseen sitä, mikä oli tapahtunut.

12 Mutta Pietari nousi ja juoksi haudalle, ja sisälle kurkistaessaan hän näki *käärinliinat erilleen pantuna*. Niin hän poistui ihmetellen itsekseen sitä, mikä oli tapahtunut.

12. Mutta Pietari nousi ja juoksi haudalle, ja kuin hän kurkisti sisälle, näki hän ainoasti liinavaatteet pantuna, ja meni pois ihmetellen itsellänsä sitä, mikä tapahtunut oli.

12. Nijn Petari nousi ja juoxi haudalle ja curkisti sisälle ja näki ainoastans lijnawaattet panduna ja poismeni ihmetellen idzelläns sitä cuin tapahtunut oli.

12. Nin Petari ylesnousi/ ia iooxi Haudhalle/ ia siselcurkisti/ ia näki waiwoin Linawaattet panduna/ ia poismeni/ ia site itzellens imechtelit/ quinga se tapactanut oli. (Niin Petari ylös nousi/ ja juoksi haudalle/ ja sisalle kurkisti/ ja näki waiwoin liinawaatteet pantuna/ ja pois meni/ ja sitä itsellensä ihmettelit/ kuinka se tapahtunut oli.)

12 ὁ δὲ Πέτρος ἀναστὰς ἔδραμεν ἐπὶ τὸ μνημεῖον, καὶ παρακύψας βλέπει τὰ ὀθόνια κείμενα μόνα, καὶ ἀπῆλθε πρὸς ἑαυτὸν θαυμάζων τὸ γεγονός. ( ὁ dè Pétrοs ἀnastàs ἔdramen ẻpὶ tὸ mnimeῖοn, κaὶ paraκúpsas blépeι tà ὀthόnιa κeίmena mόna, κaὶ ἀpĩlthe prὸs ἑautὸn thaumádzon tὸ gegοnόs. )

ο δε πετρος αναστας εδραμεν επι το μνημειον και παρακυψας βλεπει τα οθονια κειμενα μονα και απηλθεν προς εαυτον θαυμαζων το γεγονος 12 (o de petros anastas edramen epi to mnimeion kai parakupsas blepei ta othonia keimena mona kai apilthen pros eafton thabmazon to gegonos)

12 But Peter, having stood up, ran to the tomb, and peered (inside) and he sees the linen-strips laying alone. And he went away to his (home), marveling at what has happened. {Mar 16:12-13 & Luk 24:13-35 & 1Co 15:5 Sun. Afternoon.}

12. Then arose Peter, and ran unto the sepulchre; and stooping down, he beheld the linen clothes laid by themselves, and departed, wondering in himself at that which was come to pass.

12. Petrus aber stand auf und lief zum Grabe und bückte sich hinein und sah die leinenen Tücher allein liegen; und ging davon, und es nahm ihn wunder, wie es zuginge.

12. Y levantándose Pedro, corrió al sepulcro; y como miró dentro, vió solos los lienzos allí echados, y se fué maravillado entre sí de este hecho.

12 Но Петр, встав, побежал ко гробу и, наклонившись, увидел только пелены лежащие, и пошел назад, дивясь сам в себе происшедшему.

13 Ja katso, kaksi heistä kulki sinä päivänä Emmaus nimiseen kylään, joka on kuudenkymmenen vakomitan päässä Jerusalemista.

13 Katso, kaksi heistä kulki sinä päivänä Emmaus-nimiseen kylään, joka on kuudenkymmenen vakomitan päässä Jerusalemista.

13. Ja katso, kaksi heistä meni sinä päivänä yhteen kylään, joka oli Jerusalemista kuudenkymmenen vakomitan päässä, Emaus nimeltä,

13. JA cadzo caxi heistä menit sinä päiwänä yhten kylän joca oli Jerusalemist cuudenkymmenen wacomitan pääsä Emaus nimeldä.

13. Ja catzo/ Caxi heiste menit samana Peiuen ychten Kyleen/ ioca oli Jerusalemist Cwdhenkymenen wacomitan tacan/ Emmahus nimelde. (Ja katso/ Kaksi heistä menit samana päiwänä yhteen kylään/ joka oli Jerusalemista kuudenkymmenen wakomitan takaan/ Emmaus nimeltä.)

13 Καὶ ἰδοὺ δύο ἐξ αὐτῶν ἦσαν πορευόμενοι ἐν αὐτῇ τῇ ἡμέρᾳ εἰς κώμην ἀπέχουσαν σταδίους ἑξήκοντα ἀπὸ Ἱερουσαλήμ, ᾗ ὄνομα Ἐμμαοῦς. ( Κaὶ ἰdοὐ dúο ẻks aὐtõn ἶsan pοreuόmenοι ẻn aὐtῖ tῖ ἱmérᾳ eἰs κómin ἀpéchοusan stadίοus ἑksíκοnta ἀpὸ Ἱerοusalím, ἷ ὄnοma Ἐmmaοȗs. )

και ιδου δυο εξ αυτων ησαν πορευομενοι εν αυτη τη ημερα εις κωμην απεχουσαν σταδιους εξηκοντα απο ιερουσαλημ η ονομα εμμαους 13 (kai idou duo ex afton isan porebomenoi en afti ti imera eis komin apechousan stadious exikonta apo ierousalim i onoma emmaous)

13 And behold, two out of them were traveling in that same day to a village whose name (was) Emmaus, which was sixty furlongs distant from Jerusalem.

13. And, behold, two of them went that same day to a village called Emmaus, which was from Jerusalem about threescore furlongs.

13. Und siehe, zwei aus ihnen gingen an demselben Tage in einen Flecken, der war von Jerusalem sechzig Feld Wegs weit; des Name heißt Emmaus.

13. Y, he aquí, dos de ellos iban el mismo día a una aldea que estaba de Jerusalem sesenta estadios, llamada Emmáus:

13 В тот же день двое из них шли в селение, отстоящее стадий на шестьдесят от Иерусалима, называемое Эммаус;

14 Ja he puhelivat keskenään kaikesta tästä, mikä oli tapahtunut.

14 Ja he puhelivat keskenään kaikesta tästä, mikä oli tapahtunut.

14. Ja puhuivat keskenänsä kaikista niistä, mitkä tapahtunut oli.

14. Ja puhuit keskenäns caikista nijstä cuin tapahtunut oli.

14. Ja puhuit keskenens/ caikista nijste/ iotca tapactanut olit. (Ja puhuit keskenänsä/ kaikista niistä/ jotka tapahtunut olit.)

14 καὶ αὐτοὶ ὡμίλουν πρὸς ἀλλήλους περὶ πάντων τῶν συμβεβηκότων τούτων. ( κaὶ aὐtοὶ ὁmίlοun prὸs ἀllílοus perὶ pánton tõn sumbebiκόton tοúton. )

και αυτοι ωμιλουν προς αλληλους περι παντων των συμβεβηκοτων τουτων 14 (kai aftoi omiloun pros allilous peri panton ton sumbebikoton touton)

14 And they were conversing with one another concerning all these things which have befallen (them).

14. And they talked together of all these things which had happened.

14. Und sie redeten miteinander von allen diesen Geschichten.

14. E iban hablando entre sí de todas aquellas cosas que habían acaecido.

14 и разговаривали между собою о всех сих событиях.

15 Ja heidän keskustellessaan ja tutkistellessaan tapahtui, että Jeesus itse lähestyi heitä ja kulki heidän kanssansa.

15 Heidän keskustellessaan ja tutkistellessaan tapahtui, että Jeesus itse lähestyi ja kulki heidän kanssaan.

15. Ja tapahtui heidän puhuissansa ja tutkistellessansa keskenänsä, että Jesus itse heitä lähestyi ja matkusti heidän kanssansa.

15. Ja tapahdui heidän puhuisans ja tutkistellesans keskenäns että Jesus idze heitä lähestyi ja matcusti heidän cansans.

15. Ja se tapactui heiden puhuesans ia tutkistelit keskenens/ lehestui itze IesuS heite/ ia matkusti ynne heiden cansans. (Ja se tapahtui heidän puhuessansa ja tutkiskelit keskenänsä/ lähestyi itse Jesus heitä/ ja matkusti ynnä heidän kanssansa.)

15 καὶ ἐγένετο ἐν τῷ ὁμιλεῖν αὐτοὺς καὶ συζητεῖν καὶ αὐτὸς ὁ Ἰησοῦς ἐγγίσας συνεπορεύετο αὐτοῖς· ( κaὶ ẻgénetο ẻn tỡ ὁmιleῖn aὐtοὐs κaὶ sudziteῖn κaὶ aὐtὸs ὁ Ἰisοȗs ẻggίsas sunepοreúetο aὐtοῖs: )

και εγενετο εν τω ομιλειν αυτους και συζητειν και αυτος ο ιησους εγγισας συνεπορευετο αυτοις 15 (kai egeneto en to omilein aftous kai suzitein kai aftos o iisous engisas suneporebeto aftois)

15 And it happened, while* they were conversing and debating together, that Jesus himself, having drawn near, was traveling together with them.

15. And it came to pass, that, while they communed together and reasoned, Jesus himself drew near, and went with them.

15. Und es geschah, da sie so redeten und befragten sich miteinander, nahte sich Jesus zu ihnen und wandelte mit ihnen.

15. Y aconteció, que yendo hablando entre sí, y preguntándose el uno al otro, el mismo Jesús se llegó, e iba con ellos juntamente.

15 И когда они разговаривали и рассуждали между собою, и Сам Иисус, приблизившись, пошел с ними.

16 Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet häntä.

16 Mutta heidän silmänsä olivat estyneet tuntemasta Häntä.

16. Mutta heidän silmänsä pidettiin, ettei he häntä tunteneet.

16. Mutta heidän silmäns pidettin ettei he händä tundenet.

16. Mutta heiden silmens pidhettin/ ettei he hende tundenuet. (Mutta heidän silmänsä peitettiin/ ettei he häntä tunteneet.)

16 οἱ δὲ ὀφθαλμοὶ αὐτῶν ἐκρατοῦντο τοῦ μὴ ἐπιγνῶναι αὐτόν. ( οἱ dè ὀfthalmοὶ aὐtõn ẻκratοȗntο tοȗ mì ẻpιgnõnaι aὐtόn. )

οι δε οφθαλμοι αυτων εκρατουντο του μη επιγνωναι αυτον 16 (oi de ofthalmoi afton ekratounto tou mi epignonai afton)

16 But their eyes were being held-fast (so as) not to recognize him.

16. But their eyes were holden that they should not know him.

16. Aber ihre Augen wurden gehalten, daß sie ihn nicht kannten.

16. Mas los ojos de ellos eran detenidos, para que no le conociesen.

16 Но глаза их были удержаны, так что они не узнали Его.

17 Ja hän sanoi heille: "Mistä te siinä kävellessänne puhutte keskenänne?" Niin he seisahtuivat murheellisina muodoltansa.

17 Niin Hän sanoi heille: "Mistä asioista te kävellessänne puhutte keskenänne, *ja miksi olette murheellisen näköiset?"

17. Niin hän sanoi heille: mitkä puheet ne ovat, joita te pidätte keskenänne käydessänne, ja olette murheelliset?

17. Nijn hän sanoi heille: mitkä puhet ne owat cuin te pidätte keskenän käydesän ja oletta murhelliset?

17. Nin sanoi hen heille/ Mitke puheit ne ouat/ iotca te pidhett keskenen kieudhesen/ ia oletta mureheliset? (Niin sanoi hän heille/ Mitkä puheet ne owat/ jotka te pidätte keskenän käydessänne/ ja olette murheelliset?)

17 εἶπε δὲ πρὸς αὐτούς· Τίνες οἱ λόγοι οὗτοι οὓς ἀντιβάλλετε πρὸς ἀλλήλους περιπατοῦντες καί ἐστε σκυθρωποί; ( eἶpe dè prὸs aὐtοús: Τίnes οἱ lόgοι οὗtοι οὓs ἀntιbállete prὸs ἀllílοus perιpatοȗntes κaί ẻste sκuthropοί; )

ειπεν δε προς αυτους τινες οι λογοι ουτοι ους αντιβαλλετε προς αλληλους περιπατουντες και εστε σκυθρωποι 17 (eipen de pros aftous tines oi logoi outoi ous antiballete pros allilous peripatountes kai este skuthropoi)

17 But he said to them, What words (are) these which you° are exchanging (back and forth) with one another, (while) walking? and you° have a gloomy face, (why)?</J>

17. And he said unto them, What manner of communications are these that ye have one to another, as ye walk, and are sad

17. Er sprach aber zu ihnen: Was sind das für Reden, die ihr zwischen euch handelt unterwegs, und seid traurig?

17. Y les dijo: ¿Qué pláticas son estas que tratais entre vosotros andando, y estáis tristes?

17 Он же сказал им: о чем это вы, идя, рассуждаете между собою, и отчего вы печальны?

18 Ja toinen heistä, nimeltä Kleopas, vastasi ja sanoi hänelle: "Oletko sinä ainoa muukalainen Jerusalemissa, joka et tiedä, mitä siellä näinä päivinä on tapahtunut?"

18 Toinen heistä, nimeltä Kleopas, vastasi ja sanoi Hänelle: "Oletko sinä Jerusalemissa ainoa muukalainen, joka et tiedä, mitä siellä näinä päivinä on tapahtunut?"

18. Niin vastasi yksi, Kleopas nimeltä, ja sanoi hänelle: oletkos ainoa muukalainen Jerusalemissa, joka et tiedä, mitä siellä näinä päivinä tapahtui?

18. Nijn Cleophas nimeldä wastais ja sanoi hänelle: oletcos ainoa muucalainen Jerusalemis joca et tiedä mitä siellä näinä päiwinä tapahdui?

18. Nin wastasi yxi Cleophas nimelde/ ia sanoi henelle/ Oleco sine ainoa mwcalainen Jerusalemis/ ioca ett tiedhe mite sielle neine Peiuine tapactui? (Niin wastasi yksi Cleophas nimeltä/ ja sanoi hänelle/ Oletkos sinä ainoa muukalainen Jerusalemissa/ joka et tiedä mitä siellä näinä päiwinä tapahtui?)

18 ἀποκριθεὶς δὲ ὁ εἷς, ᾧ ὄνομα Κλεόπας, εἶπε πρὸς αὐτόν· Σὺ μόνος παροικεῖς ἐν Ἱερουσαλὴμ καὶ οὐκ ἔγνως τὰ γενόμενα ἐν αὐτῇ ἐν ταῖς ἡμέραις ταύταις; ( ἀpοκrιtheὶs dè ὁ eἷs, ỡ ὄnοma Κleόpas, eἶpe prὸs aὐtόn: Sὐ mόnοs parοικeῖs ẻn Ἱerοusalìm κaὶ οὐκ ἔgnos tà genόmena ẻn aὐtῖ ẻn taῖs ἱméraιs taútaιs; )

αποκριθεις δε ο εις ω ονομα κλεοπας ειπεν προς αυτον συ μονος παροικεις εν ιερουσαλημ και ουκ εγνως τα γενομενα εν αυτη εν ταις ημεραις ταυταις 18 (apokritheis de o eis o onoma kleopas eipen pros afton su monos paroikeis en ierousalim kai ouk egnos ta genomena en afti en tais imerais taftais)

18 But one whose name (was) Cleopas answered and said to him, Are you sojourning alone in Jerusalem and did not know (of) the things which happened in her in these days?

18. And the one of them, whose name was Cleopas, answering said unto him, Art thou only a stranger in Jerusalem, and hast not known the things which are come to pass there in these days?

18. Da antwortete einer mit Namen Kleophas und sprach zu ihm: Bist du allein unter den Fremdlingen zu Jerusalem, der nicht wisse, was in diesen Tagen darin geschehen ist?

18. Y respondiendo el uno, que se llamaba Cleófas, le dijo: ¿Tú solo forastero eres en Jerusalem, que no has sabido las cosas que en ella han acontecido estos dias?

18 Один из них, именем Клеопа, сказал Ему в ответ: неужели Ты один из пришедших в Иерусалим не знаешь о происшедшем в нем в эти дни?

19 Hän sanoi heille: "Mitä?" Niin he sanoivat hänelle: "Sitä, mikä tapahtui Jeesukselle, Nasaretilaiselle, joka oli profeetta, voimallinen teossa ja sanassa Jumalan ja kaiken kansan edessä,

19 Hän sanoi heille: "Mitä?" He vastasivat Hänelle: "Sitä mikä tapahtui Jeesus Nasaretilaiselle, joka oli* profeetta, voimallinen teossa ja sanassa Jumalan ja kaiken kansan edessä —

19. Ja hän sanoi heille: mitä? He sanoivat hänelle: Jesuksesta Natsarealaisesta, joka oli väkevä propheta töissä ja sanoissa, Jumalan ja kaiken kansan edessä.

19. Hän sanoi heille: mitä? He sanoit hänelle: Sijtä Jesuxesta Nazarenuxesta joca oli wäkewä Propheta töisä ja sanoisa Jumalan ja caiken Canssan edes.

19. Nin hen sanoi heille/ Mitke? Nin he sanoit henelle/ Sijte Iesusest Nazarenusest/ Joca oli wekeue Propheta Töisse ia Sanoissa/ Jumalan ia caiken Canssan edes/ (Niin hän sanoi heille/ Mitkä? Niin he sanoit hänelle/ Siitä Jesuksesta Nazarenuksesta/ Joka oli wäkewä propheta töissä ja sanoissa/ Jumalan ja kaiken kansan edes/)

19 καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Ποῖα; οἱ δὲ εἶπον αὐτῷ· Τὰ περὶ Ἰησοῦ τοῦ Ναζωραίου, ὃς ἐγένετο ἀνὴρ προφήτης δυνατὸς ἐν ἔργῳ καὶ λόγῳ ἐναντίον τοῦ Θεοῦ καὶ παντὸς τοῦ λαοῦ, ( κaὶ eἶpen aὐtοῖs: Pοῖa; οἱ dè eἶpοn aὐtỡ: Τà perὶ Ἰisοȗ tοȗ Νadzoraίοu, ὃs ẻgénetο ἀnìr prοfítis dunatὸs ẻn ἔrgǫ κaὶ lόgǫ ẻnantίοn tοȗ Theοȗ κaὶ pantὸs tοȗ laοȗ, )

και ειπεν αυτοις ποια οι δε ειπον αυτω τα περι ιησου του ναζωραιου ος εγενετο ανηρ προφητης δυνατος εν εργω και λογω εναντιον του θεου και παντος του λαου 19 (kai eipen aftois poia oi de eipon afto ta peri iisou tou nazoraiou os egeneto anir profitis dunatos en ergo kai logo enantion tou theou kai pantos tou laou)

19 And he said to them, What things? But they said to him, The things concerning Jesus the Nazarene, who became a prophet, a mighty man in works and word in front of God and all the people;

19. And he said unto them, What things And they said unto him, Concerning Jesus of Nazareth, which was a prophet mighty in deed and word before God and all the people:

19. Und er sprach zu ihnen: Welches? Sie aber sprachen zu ihm: Das von Jesus von Nazareth, welcher war ein Prophet mächtig von Taten und Worten vor Gott und allem Volk;

19. Entónces él les dijo: ¿Qué? Y ellos le dijeron: De Jesús Nazareno, el cual fué varón profeta poderoso en obra y en palabra, delante de Dios y de todo el pueblo:

19 И сказал им: о чем? Они сказали Ему: что было с Иисусом Назарянином, Который был пророк, сильный в деле и слове пред Богом и всем народом;

20 kuinka meidän ylipappimme ja hallitusmiehemme antoivat hänet tuomittavaksi kuolemaan ja ristiinnaulitsivat hänet.

20 kuinka ylipappimme ja hallitusmiehemme luovuttivat Hänet kuolemaan tuomittavaksi ja naulitsivat Hänet ristiin.

20. Kuinka meidän ylimmäiset papit ja päämiehet antoivat ylön hänen kuoleman kadotukseen, ja ristiinnaulitsivat hänen.

20. Cuinga meidän ylimmäiset Papit ja Päämiehet ylönannoit hänen cuoleman cadotuxeen ja ristinnaulidzit hänen.

20. Quinga meiden Ylimeiset Papit ia Pämiehet/ henen ylenannoit Coleman cadhotoxeen/ ia ristinnaulitzit henen. (Kuinka meidän ylimmäiset papit ja päämiehet/ hänen ylenannoit kuoleman kadotukseen/ ja ristiinnaulitsit hänen.)

20 ὅπως τε παρέδωκαν αὐτὸν οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ ἄρχοντες ἡμῶν εἰς κρίμα θανάτου καὶ ἐσταύρωσαν αὐτόν. ( ὅpos te parédoκan aὐtὸn οἱ ἀrchιereῖs κaὶ οἱ ἄrchοntes ἱmõn eἰs κrίma thanátοu κaὶ ẻstaúrosan aὐtόn. )

οπως τε παρεδωκαν αυτον οι αρχιερεις και οι αρχοντες ημων εις κριμα θανατου και εσταυρωσαν αυτον 20 (opos te paredokan afton oi archiereis kai oi archontes imon eis krima thanatou kai estabrosan afton)

20 and how the high-priests and our rulers gave him up to (the) condemnation of death and crucified him.

20. And how the chief priests and our rulers delivered him to be condemned to death, and have crucified him.

20. wie ihn unsre Hohenpriester und Obersten überantwortet haben zur Verdammnis des Todes und gekreuzigt.

20. Y como le entregaron los príncipes de los sacerdotes, y nuestros magistrados, a condenación de muerte, y le crucificaron.

20 как предали Его первосвященники и начальники наши для осуждения на смерть и распяли Его.

21 Mutta me toivoimme hänen olevan sen, joka oli lunastava Israelin. Ja onhan kaiken tämän lisäksi nyt jo kolmas päivä siitä, kuin nämä tapahtuivat.

21 Mutta me toivoimme Hänen olevan se, joka oli lunastava Israelin. Onhan kaiken tämän lisäksi (tänään) jo kolmas päivä siitä, kun tämä tapahtui.

21. Mutta me luulimme hänen siksi, joka Israelin piti lunastaman. Ja paitsi kaikkia näitä on jo kolmas päivä tänäpänä, kuin nämät tapahtuivat.

21. Mutta me luulimma hänen sixi joca Israelin piti lunastaman. Ja sijtte on jo colmas päiwä tänäpän cuin nämät tapahduit.

21. Mutta me lwlima henen oleuan sen/ ioca Israelin piti lunastaman. Ja caikein neinen ylitze/ io colmas peiue ombi tenepene quin nämet tapactuit. (Mutta me luulimme hänen olewan sen/ joka Israelin piti lunastaman. Ja kaikkein näiden ylitse/ jo kolmas päiwä ompi tänäpänä kuin nämät tapahtuit.)

21 ἡμεῖς δὲ ἠλπίζομεν ὅτι αὐτός ἐστιν ὁ μέλλων λυτροῦσθαι τὸν Ἰσραήλ· ἀλλά γε σὺν πᾶσι τούτοις τρίτην ταύτην ἡμέραν ἄγει σήμερον ἀφ’ οὗ ταῦτα ἐγένετο. ( ἱmeῖs dè ἰlpίdzοmen ὅtι aὐtόs ẻstιn ὁ méllon lutrοȗsthaι tὸn Ἰsraíl: ἀllá ge sὐn pãsι tοútοιs trίtin taútin ἱméran ἄgeι símerοn ἀf’ οὗ taȗta ẻgénetο. )

ημεις δε ηλπιζομεν οτι αυτος εστιν ο μελλων λυτρουσθαι τον ισραηλ αλλα γε συν πασιν τουτοις τριτην ταυτην ημεραν αγει σημερον αφ ου ταυτα εγενετο 21 (imeis de ilpizomen oti aftos estin o mellon lutrousthai ton israil alla ge sun pasin toutois tritin taftin imeran agei simeron af ou tafta egeneto)

21 Now we were hoping that he was (the one) who is about to redeem Israel. But yet today, together with all these things, is bringing* (us) the third day from which these things happened.

21. But we trusted that it had been he which should have redeemed Israel: and beside all this, to day is the third day since these things were done.

21. Wir aber hofften, er sollte Israel erlösen. Und über das alles ist heute der dritte Tag, daß solches geschehen ist.

21. Mas nosotros esperábamos que él era el que había de redimir a Israel; y ahora sobre todo esto, hoy es el tercero día desde que esto ha acontecido.

21 А мы надеялись было, что Он есть Тот, Который должен избавить Израиля; но совсем тем, уже третий день ныне, как это произошло.

22 Ovatpa vielä muutamat naiset joukostamme saattaneet meidät hämmästyksiin. He kävivät aamulla varhain haudalla

22 Ovatpa vielä muutamat naiset joukostamme hämmästyttäneet meidät. He kävivät varhain aamulla haudalla

22. Mutta myös muutamat vaimot meistä ovat meitä peljättäneet, jotka varhain aamulla tulivat haudalle,

22. Owat myös muutamat waimot meistä meitä peljättänet jotca warahin amulla tulit haudalle ja cuin ei he löytänet hänen ruumistans

22. Ouat mös mwtomat Waimot meiste/ meite peliettenet/ iotca warhan amul tulit Haudhalle/ ia quin eiuet leutenyt henen Rumistans/ (Owat myös muutamat waimot meistä/ meitä peljättäneet/ jotka warhain aamulla tulit haudalle/ ja kuin eiwät löytäneet hänen ruumistansa.)

22 ἀλλὰ καὶ γυναῖκές τινες ἐξ ἡμῶν ἐξέστησαν ἡμᾶς γενόμεναι ὄρθριαι ἐπὶ τὸ μνημεῖον, ( ἀllà κaὶ gunaῖκés tιnes ẻks ἱmõn ẻkséstisan ἱmãs genόmenaι ὄrthrιaι ẻpὶ tὸ mnimeῖοn, )

αλλα και γυναικες τινες εξ ημων εξεστησαν ημας γενομεναι ορθριαι επι το μνημειον 22 (alla kai gunaikes tines ex imon exestisan imas genomenai orthriai epi to mnimeion)

22 But some women from (among) us also astonished us, having happened (to be) at the tomb at daybreak,

22. Yea, and certain women also of our company made us astonished, which were early at the sepulchre;

22. Auch haben uns erschreckt etliche Weiber der Unsern; die sind früh bei dem Grabe gewesen,

22. Aunque también unas mujeres de los nuestros nos han espantado, las cuales ántes del día fueron al sepulcro;

22 Но и некоторые женщины из наших изумили нас: они были рано у гроба

23 eivätkä löytäneet hänen ruumistaan, ja tulivat ja sanoivat myös nähneensä enkelinäyn, ja enkelit olivat sanoneet hänen elävän.

23 eivätkä löytäneet Hänen ruumistaan, ja tulivat ja sanoivat myös nähneensä *ilmestyksessä enkelejä*, jotka sanoivat Hänen elävän.

23. Ja kuin ei löytäneet hänen ruumistansa, tulivat he ja sanoivat, että he enkeleinkin näyn nähneet olivat, jotka sanoivat hänen elävän.

23. Tulit he ja sanoit: että he Engelingin näyn nähnet olit jotca sanoit hänen eläwän.

23. he tulit ia sanoit/ ette he mös olit Engelin näghyn nähnyet/ iotca sanoit henen eleuen. (he tulit ja sanoit/ että he myös olit enkelin näyn nähneet/ jotka sanoit hänen eläwän.)

23 καὶ μὴ εὑροῦσαι τὸ σῶμα αὐτοῦ ἦλθον λέγουσαι καὶ ὀπτασίαν ἀγγέλων ἑωρακέναι, οἳ λέγουσιν αὐτὸν ζῆν. ( κaὶ mì eὑrοȗsaι tὸ sõma aὐtοȗ ἶlthοn légοusaι κaὶ ὀptasίan ἀggélon ἑoraκénaι, οἳ légοusιn aὐtὸn dzĩn. )

και μη ευρουσαι το σωμα αυτου ηλθον λεγουσαι και οπτασιαν αγγελων εωρακεναι οι λεγουσιν αυτον ζην 23 (kai mi ebrousai to soma aftou ilthon legousai kai optasian angelon eorakenai oi legousin afton zin)

23 and having not found his body, they came, saying, that they had also seen a vision of messengers, who said he was alive.

23. And when they found not his body, they came, saying, that they had also seen a vision of angels, which said that he was alive.

23. haben seinen Leib nicht gefunden, kommen und sagen, sie haben ein Gesicht der Engel gesehen, welche sagen, er lebe.

23. Y no hallando su cuerpo, vinieron, diciendo que también habían visto visión de ángeles, los cuales dijeron que él vive.

23 и не нашли тела Его и, придя, сказывали, что они видели и явление Ангелов, которые говорят, что Он жив.

24 Ja muutamat niistä, jotka olivat meidän kanssamme, menivät haudalle ja havaitsivat niin olevan, kuin naiset olivat sanoneet; mutta häntä he eivät nähneet."

24 Muutamat niistä, jotka olivat kanssamme, menivät haudalle ja havaitsivat niin olevan kuin naiset olivat sanoneet. Mutta Häntä he eivät nähneet."

24. Ja muutamat niistä, jotka meidän kanssamme olivat, menivät haudalle ja löysivät niinkuin vaimot olivat sanoneet; mutta ei he häntä nähneet.

24. Ja muutamat meistä menit haudalle ja löysit nijncuin waimot olit sanonet mutta ei he händä löynnet.

24. Ja mutomat meiste menit Haudhalle/ ia leusit ninquin Waimot olit sanonut/ Mutta eiuet he hende leunet. (Ja muutamat meistä menit haudalle/ ja löysit niinkuin waimot olit sanonut/ Mutta eiwät he häntä löytäneet.)

24 καὶ ἀπῆλθόν τινες τῶν σὺν ἡμῖν ἐπὶ τὸ μνημεῖον, καὶ εὗρον οὕτω καθὼς καὶ αἱ γυναῖκες εἶπον, αὐτὸν δὲ οὐκ εἶδον. ( κaὶ ἀpĩlthόn tιnes tõn sὐn ἱmῖn ẻpὶ tὸ mnimeῖοn, κaὶ eὗrοn οὕto κathὸs κaὶ aἱ gunaῖκes eἶpοn, aὐtὸn dè οὐκ eἶdοn. )

και απηλθον τινες των συν ημιν επι το μνημειον και ευρον ουτως καθως και αι γυναικες ειπον αυτον δε ουκ ειδον 24 (kai apilthon tines ton sun imin epi to mnimeion kai ebron outos kathos kai ai gunaikes eipon afton de ouk eidon)

24 And some of those who were together with us, went to the tomb and also found (it) so, just-as the women had also said, but they did not see him.

24. And certain of them which were with us went to the sepulchre, and found it even so as the women had said: but him they saw not.

24. Und etliche unter uns gingen hin zum Grabe und fanden's also, wie die Weiber sagten; aber ihn sahen sie nicht.

24. Y fueron algunos de los nuestros al sepulcro, y hallaron ser así como las mujeres habían dicho; mas a él no le vieron.

24 И пошли некоторые из наших ко гробу и нашли так, как и женщины говорили, но Его не видели.

25 Niin hän sanoi heille: "Oi, te ymmärtämättömät ja hitaat sydämeltä uskomaan kaikkea sitä, minkä profeetat ovat puhuneet!

25 Niin Hän sanoi heille: "Oi te ymmärtämättömät ja hitaat sydämeltä uskomaan kaikkea, mitä profeetat ovat puhuneet!

25. Ja hän sanoi heille: oi te tomppelit ja hitaan sydämestä uskomaan niitä kaikkia, mitä prophetat puhuneet ovat!

25. Ja hän sanoi heille: O te tompelit ja hitat sydämest uscoman nijtä caickia cuin Prophetat puhunet owat.

25. Ja hen sanoi heille/ O te tompelit ia hitaad sydhemest wscoman nijte caiki/ ioita Prophetat puhunut ouat. (Ja hän sanoi heille/ Oi te tomppelit ja hitaat sydämestä uskomaan niitä kaikkia/ joita prophetat puhunut owat.)

25 καὶ αὐτὸς εἶπε πρὸς αὐτούς· Ὦ ἀνόητοι καὶ βραδεῖς τῇ καρδίᾳ τοῦ πιστεύειν ἐπὶ πᾶσιν οἷς ἐλάλησαν οἱ προφῆται! ( κaὶ aὐtὸs eἶpe prὸs aὐtοús: ῟O ἀnόitοι κaὶ bradeῖs tῖ κardίᾳ tοȗ pιsteúeιn ẻpὶ pãsιn οἷs ẻlálisan οἱ prοfĩtaι! )

και αυτος ειπεν προς αυτους ω ανοητοι και βραδεις τη καρδια του πιστευειν επι πασιν οις ελαλησαν οι προφηται 25 (kai aftos eipen pros aftous o anoitoi kai bradeis ti kardia tou pistebein epi pasin ois elalisan oi profitai)

25 And he said to them, O (you)° foolish (ones) and slow in heart to believe upon all that the prophets spoke!</J>

25. Then he said unto them, O fools, and slow of heart to believe all that the prophets have spoken:

25. Und er sprach zu ihnen: O ihr Toren und träges Herzens, zu glauben alle dem, was die Propheten geredet haben!

25. Entónces él les dijo: ¡Oh insensatos, y tardos de corazón para creer a todo lo que los profetas han dicho!

25 Тогда Он сказал им: о, несмысленные и медлительные сердцем, чтобы веровать всему, что предсказывали пророки!

26 Eikö Kristuksen pitänyt tätä kärsimän ja sitten menemän kirkkauteensa?"

26 Eikö Kristuksen pitänyt tätä kärsiä ja mennä kirkkauteensa?"

26. Eikö Kristuksen pitänyt näitä kärsimän ja kunniaansa käymän sisälle?

26. Eikö Christuxen pitänyt näitä kärsimän ja hänen cunniaans sisällekäymän.

26. Eikö Christusen neite pitenyt kerssimen/ ia henen Cunnians sisellekieumen? (Eikö Kristuksen näitä pitänyt kärsimän/ ja hänen kunniaansa sisälle käymän?)

26 οὐχὶ ταῦτα ἔδει παθεῖν τὸν Χριστὸν καὶ εἰσελθεῖν εἰς τὴν δόξαν αὐτοῦ; ( οὐchὶ taȗta ἔdeι patheῖn tὸn Chrιstὸn κaὶ eἰseltheῖn eἰs tìn dόksan aὐtοȗ; )

ουχι ταυτα εδει παθειν τον χριστον και εισελθειν εις την δοξαν αυτου 26 (ouchi tafta edei pathein ton christon kai eiselthein eis tin doxan aftou)

26 Was it not essential for the Christ to suffer these things and to enter into his glory?</J>

26. Ought not Christ to have suffered these things, and to enter into his glory?

26. Mußte nicht Christus solches leiden und zu seiner Herrlichkeit eingehen?

26. ¿No era menester que Cristo padeciera estas cosas, y que entrara así en su gloria?

26 Не так ли надлежало пострадать Христу и войти в славу Свою?

27 Ja hän alkoi Mooseksesta ja kaikista profeetoista ja selitti heille, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu.

27 Ja alkaen Mooseksesta ja kaikista profeetoista Hän selitti heille sen, mikä kaikissa kirjoituksissa koski Häntä.

27. Ja hän rupesi Moseksesta ja kaikista prophetaista, ja selitti heille kirjoitukset, jotka hänestä olivat.

27. Ja hän rupeis Mosexest ja caikist Prophetaist ja selitti heille caicki Kirjoituxet cuin hänestä sanotut olit.

27. Ja hen rupesi Mosesist/ ia caikist Prophetaist/ ia tulkitzi heille caiki Kirioituxet/ iotca heneste sanotut olit. (ja hän rupesi Moseksesta/ ja kaikista prophetaista/ ja tulkitsi heille kaikki kirjoitukset/ jotka hänestä sanotut olit.)

27 καὶ ἀρξάμενος ἀπὸ Μωϋσέως καὶ ἀπὸ πάντων τῶν προφητῶν διερμήνευσεν αὐτοῖς ἐν πάσαις ταῖς γραφαῖς τὰ περὶ ἑαυτοῦ. ( κaὶ ἀrksámenοs ἀpὸ Μoϋséos κaὶ ἀpὸ pánton tõn prοfitõn dιermíneusen aὐtοῖs ẻn pásaιs taῖs grafaῖs tà perὶ ἑautοȗ. )

και αρξαμενος απο μωσεως και απο παντων των προφητων διηρμηνευεν αυτοις εν πασαις ταις γραφαις τα περι εαυτου 27 (kai arxamenos apo moseos kai apo panton ton profiton diirmineben aftois en pasais tais grafais ta peri eaftou)

27 And beginning from Moses and from all the prophets, he was clarifying for them in all the Scriptures the things concerning himself.

27. And beginning at Moses and all the prophets, he expounded unto them in all the scriptures the things concerning himself.

27. Und fing an von Mose und allen Propheten und legte ihnen alle Schriften aus, die von ihm gesagt waren.

27. Y comenzando desde Moisés, y de todos los profetas, les declaraba en todas las Escrituras las cosas tocantes a él.

27 И, начав от Моисея, из всех пророков изъяснял им сказанное о Нем во всем Писании.

28 Ja kun he lähestyivät kylää, johon olivat menossa, niin hän oli aikovinaan kulkea edemmäksi.

28 Niin he lähestyivät kylää, jonne olivat matkalla. Ja Hän oli menevinään kauemmas.

28. Ja he lähestyivät kylää, johonka he menivät, ja hän teetteli itsensä edemmä käymään.

28. Ja he lähestyit kylä johonga he menit ja hän teetteli hänens edemmä käymän.

28. Ja he lehestuit Kylä/ iohonga he menit/ ia hen teetteli henens edhemme kieumen. (Ja he lähestyit kylää/ johonka he menit/ ja hän teetteli (oli aikowinaan) hänens edemmä käymään.)

28 Καὶ ἤγγισαν εἰς τὴν κώμην οὗ ἐπορεύοντο, καὶ αὐτὸς προσεποιεῖτο πορρωτέρω πορεύεσθαι· ( Κaὶ ἴggιsan eἰs tìn κómin οὗ ẻpοreúοntο, κaὶ aὐtὸs prοsepοιeῖtο pοrrotéro pοreúesthaι: )

και ηγγισαν εις την κωμην ου επορευοντο και αυτος προσεποιειτο πορρωτερω πορευεσθαι 28 (kai ingisan eis tin komin ou eporebonto kai aftos prosepoieito porrotero porebesthai)

28 And they drew near to the village, where they were traveling and he was making-like (that he was) to travel farther.

28. And they drew nigh unto the village, whither they went: and he made as though he would have gone further.

28. Und sie kamen nahe zum Flecken, da sie hineingingen; und er stellte sich, als wollte er weiter gehen.

28. Y llegaron a la aldea a donde iban; y él hizo como que iba más léjos.

28 И приблизились они к тому селению, в которое шли; и Он показывал им вид, что хочет идти далее.

29 Mutta he vaativat häntä sanoen: "Jää meidän luoksemme, sillä ilta joutuu ja päivä on jo laskemassa". Ja hän meni sisään ja jäi heidän luoksensa.

29 Mutta he vaativat Häntä sanoen: "Jää luoksemme, sillä ilta joutuu ja päivä on [jo] laskenut." Niin Hän meni sisään viipyäkseen heidän luonaan.

29. Ja he vaativat häntä, sanoen: ole meidän kanssamme, sillä ehtoo joutuu ja päivä on laskenut; ja hän meni olemaan heidän kanssansa.

29. Ja he waadit händä ja sanoit: ole meidän cansam sillä ehto joutu ja päiwä on laskenut ja hän meni oleman heidän cansans.

29. Ja he wadhit henen/ ia sanoit/ Ole meiden cansam/ Sille ette Echto ioutu/ ia peiue ombi laskenut. Ja hen siselmeni oleman heiden cansans. (Ja he waadit hänen/ ja sanoit/ Ole meidän kanssamme/ Sillä että ehtoo joutuu/ ja päiwä ompi laskenut. Ja hän sisälle meni olemaan heidän kanssansa.)

29 καὶ παρεβιάσαντο αὐτὸν λέγοντες· Μεῖνον μεθ’ ἡμῶν, ὅτι πρὸς ἑσπέραν ἐστὶ καὶ κέκλικεν ἡ ἡμέρα. καὶ εἰσῆλθε τοῦ μεῖναι σὺν αὐτοῖς. ( κaὶ parebιásantο aὐtὸn légοntes: Μeῖnοn meth’ ἱmõn, ὅtι prὸs ἑspéran ẻstὶ κaὶ κéκlικen ἱ ἱméra. κaὶ eἰsĩlthe tοȗ meῖnaι sὐn aὐtοῖs. )

και παρεβιασαντο αυτον λεγοντες μεινον μεθ ημων οτι προς εσπεραν εστιν και κεκλικεν η ημερα και εισηλθεν του μειναι συν αυτοις 29 (kai parebiasanto afton legontes meinon meth imon oti pros esperan estin kai kekliken i imera kai eisilthen tou meinai sun aftois)

29 And they constrained him, saying, Abide with us, because it is toward dusk and the day is far-spent. And he entered in to abide together with them.

29. But they constrained him, saying, Abide with us: for it is toward evening, and the day is far spent. And he went in to tarry with them.

29. Und sie nötigten ihn und sprachen: Bleibe bei uns; denn es will Abend werden, und der Tag hat sich geneigt. Und er ging hinein, bei ihnen zu bleiben.

29. Mas ellos le detuvieron por fuerza, diciendo: Quédate con nosotros, porque se hace tarde, y está ya declinando el día. Y entró para quedarse con ellos.

29 Но они удерживали Его, говоря: останься с нами, потому что день уже склонился к вечеру. И Он вошел и остался с ними.

30 Ja tapahtui, kun hän oli aterialla heidän kanssaan, että hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille.

30 Tapahtui, kun Hän oli aterialla heidän kanssaan, että Hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille.

30. Ja tapahtui, kuin hän atrioitsi heidän kanssansa, otti hän leivän, kiitti, mursi ja antoi heille.

30. Ja se tapahdui cosca hän atrioidzi heidän cansans otti hän leiwän kijtti mursi ja andoi heille.

30. Ja se tapactui/ quin hen atrioitzi heiden cansans/ Otti hen Leiuen/ kijtti/ mursi ia annoi heille. (Ja se tapahtui/ kuin hän aterioitsi heidän kanssansa/ Otti hän leiwän/ kiitti/ mursi ja antoi heille.)

30 καὶ ἐγένετο ἐν τῷ κατακλιθῆναι αὐτὸν μετ’ αὐτῶν λαβὼν τὸν ἄρτον εὐλόγησε, καὶ κλάσας ἐπεδίδου αὐτοῖς. ( κaὶ ẻgénetο ẻn tỡ κataκlιthĩnaι aὐtὸn met’ aὐtõn labὸn tὸn ἄrtοn eὐlόgise, κaὶ κlásas ẻpedίdοu aὐtοῖs. )

και εγενετο εν τω κατακλιθηναι αυτον μετ αυτων λαβων τον αρτον ευλογησεν και κλασας επεδιδου αυτοις 30 (kai egeneto en to kataklithinai afton met afton labon ton arton eblogisen kai klasas epedidou aftois)

30 And it happened, while* he was reclining with them (at the table), (and) having taken the bread, he gave-thanks and broke (it and) he was giving (it) to them.

30. And it came to pass, as he sat at meat with them, he took bread, and blessed it, and brake, and gave to them.

30. Und es geschah, da er mit ihnen zu Tische saß, nahm er das Brot, dankte, brach's und gab's ihnen.

30. Y aconteció, que estando sentado a la mesa con ellos, tomando el pan, bendijo, y lo rompió, y les dió.

30 И когда Он возлежал с ними, то, взяв хлеб, благословил, преломил и подал им.

31 Silloin heidän silmänsä aukenivat, ja he tunsivat hänet. Ja hän katosi heidän näkyvistään.

31 Silloin heidän silmänsä aukesivat ja he tunsivat Hänet. Ja Hän katosi heidän näkyvistään.

31. Niin heidän silmänsä aukenivat ja he tunsivat hänen. Ja hän katosi heidän edestänsä.

31. Nijn heidän silmäns aukenit ja he tunsit hänen. Ja hän catois heidän edestäns.

31. Nin heiden silmens aukenit/ ia tunsit henen. Ja hen catois heien edestens. (Niin heidän silmänsä aukenit/ ja tunsit hänen. Ja hän katosi heidän edestänsä.)

31 αὐτῶν δὲ διηνοίχθησαν οἱ ὀφθαλμοὶ, καὶ ἐπέγνωσαν αὐτόν· καὶ αὐτὸς ἄφαντος ἐγένετο ἀπ’ αὐτῶν. ( aὐtõn dè dιinοίchthisan οἱ ὀfthalmοὶ, κaὶ ẻpégnosan aὐtόn: κaὶ aὐtὸs ἄfantοs ẻgénetο ἀp’ aὐtõn. )

αυτων δε διηνοιχθησαν οι οφθαλμοι και επεγνωσαν αυτον και αυτος αφαντος εγενετο απ αυτων 31 (afton de diinoichthisan oi ofthalmoi kai epegnosan afton kai aftos afantos egeneto ap afton)

31 Now their eyes were opened and they recognized him, and he became unapparent from them {i.e. disappeared} .

31. And their eyes were opened, and they knew him; and he vanished out of their sight.

31. Da wurden ihre Augen geöffnet, und sie erkannten ihn. Und er verschwand vor ihnen.

31. Entónces fueron abiertos los ojos de ellos, y le conocieron; mas él se desapareció de los ojos de ellos.

31 Тогда открылись у них глаза, и они узнали Его. Но Он стал невидим для них.

32 Ja he sanoivat toisillensa: "Eikö sydämemme ollut meissä palava, kun hän puhui meille tiellä ja selitti meille kirjoitukset?"

32 Niin he sanoivat toisilleen: "Eikö sydämemme ollut meissä palava, kun Hän puhui meille tiellä ja kun Hän avasi meille kirjoitukset?"

32. Ja he sanoivat keskenänsä: eikö meidän sydämemme meissä palanut, kuin hän tiellä meitä puhutteli ja selitti meille kirjoitukset?

32. Ja he sanoit keskenäns: eikö meidän sydämem meisä palanut cosca hän tiellä meitä puhutteli ja selitti meille Kirjoituxet?

32. Ja he sanoit keskene's/ Eikö meiden Sydhen meisse palanut coska hen Tielle meite puhutteli/ ia auasi meille Kirioituxet? (Ja he sanoit keskenänsä/ Eikö meidän sydän meissä palanut koska hän tiellä meitä puhutteli/ ja awasi meille kirjoitukset?)

32 καὶ εἶπον πρὸς ἀλλήλους· Οὐχὶ ἡ καρδία ἡμῶν καιομένη ἦν ἐν ἡμῖν, ὡς ἐλάλει ἡμῖν ἐν τῇ ὁδῷ καὶ ὡς διήνοιγεν ἡμῖν τὰς γραφάς; ( κaὶ eἶpοn prὸs ἀllílοus: Οὐchὶ ἱ κardίa ἱmõn κaιοméni ἶn ẻn ἱmῖn, ὁs ẻláleι ἱmῖn ẻn tῖ ὁdỡ κaὶ ὁs dιínοιgen ἱmῖn tàs grafás; )

και ειπον προς αλληλους ουχι η καρδια ημων καιομενη ην εν ημιν ως ελαλει ημιν εν τη οδω και ως διηνοιγεν ημιν τας γραφας 32 (kai eipon pros allilous ouchi i kardia imon kaiomeni in en imin os elalei imin en ti odo kai os diinoigen imin tas grafas)

32 And they said to one another, Were our hearts not burning in(side) us, as he was speaking to us on the road, and as he was opening the Scriptures to us?

32. And they said one to another, Did not our heart burn within us, while he talked with us by the way, and while he opened to us the scriptures?

32. Und sie sprachen untereinander: Brannte nicht unser Herz in uns, da er mit uns redete auf dem Wege, als er uns die Schrift öffnete?

32. Y decían el uno al otro: ¿No ardía nuestro corazón en nosotros, mientras nos hablaba en el camino, y cuando nos abría las Escrituras?

32 И они сказали друг другу: не горело ли в нас сердце наше, когда Он говорил нам на дороге и когда изъяснял нам Писание?

33 Ja he nousivat sillä hetkellä ja palasivat Jerusalemiin ja tapasivat ne yksitoista kokoontuneina ja ne, jotka olivat heidän kanssansa.

33 He nousivat sillä hetkellä ja palasivat Jerusalemiin. Ja he tapasivat ne yksitoista kokoontuneina ja ne, jotka olivat heidän kanssaan.

33. Ja he nousivat sillä hetkellä ja palasivat Jerusalemiin, ja löysivät ne yksitoistakymmentä koossa ja ne, jotka niiden kanssa olivat,

33. Ja he nousit sillä hetkellä ja palaisit Jerusalemijn ja löysit ne yxitoistakymmendä coosta ja ne jotca nijden cansa olit:

33. Ja he ylesnousit saman hetken ia palasit Jerusalemin/ ia leusit ne yxitoistakymende cootudh/ ia ne iotca ninen cansa olit/ (Ja he ylösnousit saman hetken ja palasit Jerusalemiin/ ja löysit ne yksitoista kymmentä kootut/ ja ne jotka niiden kanssa olit/)

33 Καὶ ἀναστάντες αὐτῇ τῇ ὥρᾳ ὑπέστρεψαν εἰς Ἱερουσαλήμ, καὶ εὗρον συνηθροισμένους τοὺς ἕνδεκα καὶ τοὺς σὺν αὐτοῖς, ( Κaὶ ἀnastántes aὐtῖ tῖ ὅrᾳ ὑpéstrepsan eἰs Ἱerοusalím, κaὶ eὗrοn sunithrοιsménοus tοὐs ἕndeκa κaὶ tοὐs sὐn aὐtοῖs, )

και ανασταντες αυτη τη ωρα υπεστρεψαν εις ιερουσαλημ και ευρον συνηθροισμενους τους ενδεκα και τους συν αυτοις 33 (kai anastantes afti ti ora upestrepsan eis ierousalim kai ebron sunithroismenous tous endeka kai tous sun aftois)

33 And that same hour they stood up and returned to Jerusalem and found the eleven and those who have been accumulated together with them,

33. And they rose up the same hour, and returned to Jerusalem, and found the eleven gathered together, and them that were with them,

33. Und sie standen auf zu derselben Stunde, kehrten wieder gen Jerusalem und fanden die Elf versammelt und die bei ihnen waren,

33. Y levantándose en la misma hora, tornáronse a Jerusalem; y hallaron a los once congregados, y a los que estaban con ellos,

33 И, встав в тот же час, возвратились в Иерусалим и нашли вместе одиннадцать Апостолов и бывших с ними,

34 Ja nämä sanoivat: "Herra on totisesti noussut ylös ja on ilmestynyt Simonille".

34 Nämä sanoivat: "Herra on totisesti herännyt eloon ja on ilmestynyt Simonille."

34. Jotka sanoivat: Herra on totisesti noussut ylös ja ilmaantui Simonille.

34. Jotca sanoit: HERra on totisest ylösnosnut ja ilmannui Simonille.

34. Jotca sanoit/ HERRA on totisesta ylesnosnut/ ia Simonalle ilmaunsi. (Jotka sanoit/ HERRA on totisesti ylösnoussut/ ja Simonille ilmaantui.)

34 λέγοντας ὅτι ἠγέρθη ὁ Κύριος ὄντως καὶ ὤφθη Σίμωνι. ( légοntas ὅtι ἰgérthi ὁ Κúrιοs ὄntos κaὶ ὂfthi Sίmonι. )

λεγοντας οτι ηγερθη ο κυριος οντως και ωφθη σιμωνι 34 (legontas oti igerthi o kurios ontos kai ofthi simoni)

34 saying, The Lord was really raised and was seen by Simon.

34. Saying, The Lord is risen indeed, and hath appeared to Simon.

34. welche sprachen: Der HERR ist wahrhaftig auferstanden und Simon erschienen.

34. Que decían: Resucitado ha el Señor verdaderamente, y ha aparecido a Simón.

34 которые говорили, что Господь истинно воскрес и явился Симону.

35 Ja itse he kertoivat, mitä oli tapahtunut tiellä ja kuinka he olivat hänet tunteneet, kun hän mursi leivän.

35 He taas kertoivat, mitä oli tapahtunut tiellä ja kuinka he olivat tunteneet Hänet leivän murtamisesta.

35. Ja he juttelivat heille, mitä tiellä tapahtunut oli, ja kuinka hän heiltä oli tuttu leivän murtamisessa.

35. Ja he juttelit heille mitä tiellä tapahtunut oli ja cuinga hän heildä oli tuttu leiwän murtamisesta.

35. Ja he iuttelit heille mite Tielle tapactanut oli/ ia quinga hen heilde tuttu oli sijte Leiuen murtamisesta. (Ja he juttelit heille mitä tiellä tapahtunut oli/ ja kuinka hän heiltä tuttu oli siitä leiwän murtamisesta.)

35 καὶ αὐτοὶ ἐξηγοῦντο τὰ ἐν τῇ ὁδῷ καὶ ὡς ἐγνώσθη αὐτοῖς ἐν τῇ κλάσει τοῦ ἄρτου. ( κaὶ aὐtοὶ ẻksigοȗntο tà ẻn tῖ ὁdỡ κaὶ ὁs ẻgnósthi aὐtοῖs ẻn tῖ κláseι tοȗ ἄrtοu. )

και αυτοι εξηγουντο τα εν τη οδω και ως εγνωσθη αυτοις εν τη κλασει του αρτου 35 (kai aftoi exigounto ta en ti odo kai os egnosthi aftois en ti klasei tou artou)

35 And they were describing the things (which happened) on the road and how he was known by them in the breaking of the bread. {Mar 16:14 & Luk 24:36-43 & Joh 20:19-25 Sun. Evening.}

35. And they told what things were done in the way, and how he was known of them in breaking of bread.

35. Und sie erzählten ihnen, was auf dem Wege geschehen war und wie er von ihnen erkannt wäre an dem, da er das Brot brach.

35. Entónces ellos contaban las cosas que les habían acontecido en el camino; y como había sido conocido de ellos en el romper del pan.

35 И они рассказывали о происшедшем на пути, и как Он был узнан ими в преломлении хлеба.

36 Mutta heidän tätä puhuessaan Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!"

36 Heidän tätä puhuessaan Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!"

36. Mutta kuin he näitä puhuivat, seisoi itse Jesus heidän keskellänsä ja sanoi heille: rauha olkoon teille!

36. COsca he näistä puhuit seisoi Jesus heidän keskelläns ja sanoi heille: rauha olcon teille.

36. Coska he nyt neiste puhuit/ seisoi itze Iesus heiden keskelle's/ ia sanoi heille/ Rauha olcon teille. (Koska he nyt näistä puhuit/ seisoi itse Jesus heidän keskellänsä/ ja sanoi heille/ Rauha olkoon teille.)

36 Ταῦτα δὲ αὐτῶν λαλούντων αὐτὸς ὁ Ἰησοῦς ἔστη ἐν μέσῳ αὐτῶν καὶ λέγει αὐτοῖς· Εἰρήνη ὑμῖν. ( Τaȗta dè aὐtõn lalοúnton aὐtὸs ὁ Ἰisοȗs ἔsti ẻn mésǫ aὐtõn κaὶ légeι aὐtοῖs: Εἰríni ὑmῖn. )

ταυτα δε αυτων λαλουντων αυτος ο ιησους εστη εν μεσω αυτων και λεγει αυτοις ειρηνη υμιν 36 (tafta de afton lalounton aftos o iisous esti en meso afton kai legei aftois eirini umin)

36 Now (while) they are speaking these things, Jesus stood in the midst of them and says to them, Peace (is) to you°.</J>

36. And as they thus spake, Jesus himself stood in the midst of them, and saith unto them, Peace be unto you.

36. Da sie aber davon redeten, trat er selbst, Jesus, mitten unter sie und sprach: Friede sei mit euch!

36. Y entre tanto que ellos hablaban estas cosas, Jesús se puso en medio de ellos, y les dijo: Paz a vosotros.

36 Когда они говорили о сем, Сам Иисус стал посреди них и сказал им: мир вам.

37 Niin heidät valtasi säikähdys ja pelko, ja he luulivat näkevänsä hengen.

37 He säikähtyivät ja joutuivat pelon valtaan luullen näkevänsä hengen.

37. Niin he hämmästyivät ja peljästyivät, ja luulivat näkevänsä hengen.

37. Nijn he hämmästyit ja pelkäisit ja luulit hengen näkewäns.

37. Nin he hemmestuit/ ia pelkesit/ lwlit Hengen näkeuens. (Niin he hämmästyit/ ja pelkäsit/ luulit hengen näkewänsä.)

37 πτοηθέντες δὲ καὶ ἔμφοβοι γενόμενοι ἐδόκουν πνεῦμα θεωρεῖν. ( ptοithéntes dè κaὶ ἔmfοbοι genόmenοι ẻdόκοun pneȗma theoreῖn. )

πτοηθεντες δε και εμφοβοι γενομενοι εδοκουν πνευμα θεωρειν 37 (ptoithentes de kai emfoboi genomenoi edokoun pnebma theorein)

37 But they became terrified and fearful and were thinking that they had viewed a spirit.

37. But they were terrified and affrighted, and supposed that they had seen a spirit.

37. Sie erschraken aber und fürchteten sich, meinten, sie sähen einen Geist.

37. Entónces ellos espantados y asombrados, pensaban que veían algún espíritu.

37 Они, смутившись и испугавшись, подумали, что видят духа.

38 Mutta hän sanoi heille: "Miksi olette hämmästyneet, ja miksi nousee sellaisia ajatuksia teidän sydämeenne?

38 Mutta Hän sanoi heille: "Miksi olette hämmästyneet ja miksi nousee epäilyksiä sydämeenne?

38. Ja hän sanoi heille: mitä te pelkäätte? ja miksi senkaltaiset ajatukset tulevat sydämeenne?

38. Ja hän sanoi heille: mitä te pelkätte? Ja mixi sencaltaiset ajatuxet tulewat teidän sydämeen?

38. Ja hen sanoi heille/ Mite te nin pelkette? Ja mixi sencaltaiset aiatoxet tuleuat teiden Sydhemeen? (Ja hän sanoi heille/ Mitä te niin pelkäätte? Ja miksi senkaltaiset ajatukset tulewat teidän sydämeen?)

38 καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Τί τεταραγμένοι ἐστέ, καὶ διατί διαλογισμοὶ ἀναβαίνουσιν ἐν ταῖς καρδίαις ὑμῶν; ( κaὶ eἶpen aὐtοῖs: Τί tetaragménοι ẻsté, κaὶ dιatί dιalοgιsmοὶ ἀnabaίnοusιn ẻn taῖs κardίaιs ὑmõn; )

και ειπεν αυτοις τι τεταραγμενοι εστε και δια τι διαλογισμοι αναβαινουσιν εν ταις καρδιαις υμων 38 (kai eipen aftois ti tetaragmenoi este kai dia ti dialogismoi anabainousin en tais kardiais umon)

38 And he said to them, Why are you° disturbed? And why do questions come-up in your° hearts?</J>

38. And he said unto them, Why are ye troubled and why do thoughts arise in your hearts

38. Und er sprach zu ihnen: Was seid ihr so erschrocken, und warum kommen solche Gedanken in euer Herz?

38. Mas él les dijo: ¿Por qué estáis turbados, y suben pensamientos a vuestros corazones?

38 Но Он сказал им: что смущаетесь, и для чего такие мысли входят в сердца ваши?

39 Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani ja nähkää, että minä itse tässä olen. Kosketelkaa minua ja katsokaa, sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita, niinkuin te näette minulla olevan."

39 Katsokaa käsiäni ja jalkojani, että Minä itse olen. Kosketelkaa minua ja katsokaa, sillä ei hengellä ole lihaa ja luita niin kuin näette minulla olevan."

39. Katsokaat käsiäni ja jalkojani, että minä itse olen: ruvetkaat minuun ja katsokaat; sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita, niinkuin näette minulla olevan.

39. Cadzocat minun käsiäni ja jalcojani että minä idze olen ruwetcat minuun ja cadzocat: sillä ei hengellä ole liha eikä luita nijncuin te näettä minulla olewan.

39. Catzocat minun käsieni ia Jalcoiani/ ette mine se itze olen/ Ruuetkat minuun ia catzocat/ Sille ettei Hengelle ole Liha eike luita/ ninquin te näet minulla oleua'. (Katsokaat minun käsiäni ja jalkojani/ että minä se itse olen/ Ruwetkaat minuun ja katsokaat/ Sillä ettei hengellä ole lihaa eikä luita/ niinkuin te näet minulla olewan.)

39 ἴδετε τὰς χεῖράς μου καὶ τοὺς πόδας μου, ὅτι αὐτὸς ἐγώ εἰμι· ψηλαφήσατέ με καὶ ἴδετε, ὅτι πνεῦμα σάρκα καὶ ὀστέα οὐκ ἔχει καθὼς ἐμὲ θεωρεῖτε ἔχοντα. ( ἴdete tàs cheῖrás mοu κaὶ tοὐs pόdas mοu, ὅtι aὐtὸs ẻgó eἰmι: psilafísaté me κaὶ ἴdete, ὅtι pneȗma sárκa κaὶ ὀstéa οὐκ ἔcheι κathὸs ẻmè theoreῖte ἔchοnta. )

ιδετε τας χειρας μου και τους ποδας μου οτι αυτος εγω ειμι ψηλαφησατε με και ιδετε οτι πνευμα σαρκα και οστεα ουκ εχει καθως εμε θεωρειτε εχοντα 39 (idete tas cheiras mou kai tous podas mou oti aftos ego eimi psilafisate me kai idete oti pnebma sarka kai ostea ouk echei kathos eme theoreite echonta)

39 Behold° my hands and my feet, that it is I myself. Touch° me and see°, because a spirit does not have flesh and bones, like you° view me having.</J>

39. Behold my hands and my feet, that it is I myself: handle me, and see; for a spirit hath not flesh and bones, as ye see me have.

39. Sehet meine Hände und meine Füße: ich bin's selber. Fühlet mich an und sehet; denn ein Geist hat nicht Fleisch und Bein, wie ihr sehet, daß ich habe.

39. Mirád mis manos y mis piés, que yo mismo soy. Palpád, y ved; que el espíritu ni tiene carne ni huesos, como veis que yo tengo.

39 Посмотрите на руки Мои и на ноги Мои; это Я Сам; осяжите Меня и рассмотрите; ибо дух плоти и костей не имеет, как видите у Меня.

40 Ja tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa.

40 Tämän sanottuaan Hän näytti heille kätensä ja jalkansa.

40. Ja kuin hän nämät sanonut oli, osoitti hän heille kätensä ja jalkansa.

40. Ja cuin hän nämät sanonut oli: osotti hän heille kätens ja jalcans.

40. Ja quin hen nämet sanoi/ Osotti hen heille Kätens ia Jalcans. (Ja kuin hän nämät sanoi/ Osoitti hän heille kätensä ja jalkansa.)

40 καὶ τοῦτο εἰπὼν ἐπέδειξεν αὐτοῖς τὰς χεῖρας καὶ τοὺς πόδας. ( κaὶ tοȗtο eἰpὸn ẻpédeιksen aὐtοῖs tàs cheῖras κaὶ tοὐs pόdas. )

και τουτο ειπων επεδειξεν αυτοις τας χειρας και τους ποδας 40 (kai touto eipon epedeixen aftois tas cheiras kai tous podas)

40 And having said this, he showed them his hands and his feet.

40. And when he had thus spoken, he shewed them his hands and his feet.

40. Und da er das sagte, zeigte er ihnen Hände und Füße.

40. Y en diciendo esto, les mostró sus manos y sus piés.

40 И, сказав это, показал им руки и ноги.

41 Mutta kun he eivät vielä uskoneet, ilon tähden, vaan ihmettelivät, sanoi hän heille: "Onko teillä täällä jotakin syötävää?"

41 Mutta kun he ilon vuoksi eivät vielä uskoneet, vaan ihmettelivät, sanoi Hän heille "Onko teillä täällä jotain syötävää'?"

41. Mutta koska ei he vielä uskoneet ilon tähden, vaan ihmettelivät, sanoi hän heille: onko teillä tässä mitään syötävää?

41. Mutta cosca ei he wieläkän usconet ilon tähden waan ihmettelit sanoi hän heille: Ongo teillä täsä mitän syötäwätä?

41. Mutta coska he ei wiele wskoneet ilon tedhen/ waan ihmettelit/ sanoi hen heille/ Ongo teille miten tesse söteuetä? (Mutta koska he ei wielä uskoneet ilon tähden/ waan ihmettelit/ sanoi hän heille/ Onko teillä mitään tässä syötäwätä?)

41 ἔτι δὲ ἀπιστούντων αὐτῶν ἀπὸ τῆς χαρᾶς καὶ θαυμαζόντων εἶπεν αὐτοῖς· Ἔχετέ τι βρώσιμον ἐνθάδε; ( ἔtι dè ἀpιstοúnton aὐtõn ἀpὸ tĩs charãs κaὶ thaumadzόnton eἶpen aὐtοῖs: Ἔcheté tι brósιmοn ẻntháde; )

ετι δε απιστουντων αυτων απο της χαρας και θαυμαζοντων ειπεν αυτοις εχετε τι βρωσιμον ενθαδε 41 (eti de apistounton afton apo tis charas kai thabmazonton eipen aftois echete ti brosimon enthade)

41 But still disbelieving this from joy and marveling {i.e. they were in shock} ; he said to them, Do you° have anything edible here?</J>

41. And while they yet believed not for joy, and wondered, he said unto them, Have ye here any meat

41. Da sie aber noch nicht glaubten, vor Freuden und sich verwunderten, sprach er zu ihnen: Habt ihr etwas zu essen?

41. Y no creyéndolo aun ellos de gozo, y maravillados, les dijo: ¿Tenéis aquí algo de comer?

41 Когда же они от радости еще не верили и дивились, Он сказал им: есть ли у вас здесь какая пища?

42 Niin he antoivat hänelle palasen paistettua kalaa (ja mehiläisen hunajakakkua).

42 Niin he antoivat Hänelle palasen paistettua kalaa (ja mehiläisen hunajakakkua).

42. Niin he panivat hänen eteensä kappaleen paistettua kalaa ja vähän kimalaisen hunajaa.

42. Ja he panit hänen eteens cappalen paistettua cala ja wähän kimalaisen hunajata.

42. Ja he panit henen etens Cappalen paistetu Cala/ ia iotain Kimalais honaiata. (Ja he panit hänen eteensä kappaleen paistettua kalaa/ ja jotain kimalaishunajata.)

42 οἱ δὲ ἐπέδωκαν αὐτῷ ἰχθύος ὀπτοῦ μέρος καὶ ἀπὸ μελισσίου κηρίου, ( οἱ dè ẻpédoκan aὐtỡ ἰchthúοs ὀptοȗ mérοs κaὶ ἀpὸ melιssίοu κirίοu, )

οι δε επεδωκαν αυτω ιχθυος οπτου μερος και απο μελισσιου κηριου 42 (oi de epedokan afto ichthuos optou meros kai apo melissiou kiriou)

42 Now they gave part of a broiled fish to him and part from the honeycomb.

42. And they gave him a piece of a broiled fish, and of an honeycomb.

42. Und sie legten ihm vor ein Stück von gebratenem Fisch und Honigseim.

42. Entónces ellos le presentaron parte de un pez asado, y un panal de miel.

42 Они подали Ему часть печеной рыбы и сотового меда.

43 Ja hän otti ja söi heidän nähtensä.

43 Hän otti ja söi heidän nähtensä.

43. Ja hän otti sen ja söi heidän nähtensä.

43. Ja hän otti sen ja söi heidän nähtens.

43. Ja hen otti sen/ ia söi heiden nähdens. (Ja hän otti sen/ ja söi heidän nähtensä.)

43 καὶ λαβὼν ἐνώπιον αὐτῶν ἔφαγεν. ( κaὶ labὸn ẻnópιοn aὐtõn ἔfagen. )

και λαβων ενωπιον αυτων εφαγεν 43 (kai labon enopion afton efagen)

43 And he took and ate (it) in their sight. {Luk 24:44-49 & Acts 1:3-8 & 1Co 15:7 Jerusalem.}

43. And he took it, and did eat before them.

43. Und er nahm's und aß vor ihnen.

43. Lo cual él tomó, y comió delante de ellos:

43 И, взяв, ел пред ними.

44 Ja hän sanoi heille: "Tätä tarkoittivat minun sanani, kun minä puhuin teille ollessani vielä teidän kanssanne, että kaiken pitää käymän toteen, mikä minusta on kirjoitettu Mooseksen laissa ja profeetoissa ja psalmeissa".

44 Sitten Hän sanoi heille: "Nämä ovat sanat, jotka puhuin teille, kun olin vielä kanssanne: Kaiken pitää käymän toteen, mikä minusta on kirjoitettu Mooseksen laissa ja profeetoissa ja psalmeissa.”

44. Niin hän sanoi heille: nämät ovat ne sanat, jotka minä puhuin teille, kuin minä vielä tiedän kanssanne olin; sillä kaikki pitää täytettämän, mitä kirjoitettu on Moseksen laissa ja prophetaissa ja psalmeissa minusta.

44. NIin hän sanoi heille: nämät owat ne sanat cuin minä puhuin teille cosca minä wielä teidän cansanne olin Sillä caicki pitä täytettämän mitä kirjoitettu on Mosexen Lais ja Prophetais ja Psalmeis minusta.

44. Nin sanoi hen heille/ Näme ouat ne Sanat/ iotca mine puhuin teille/ coska mine wiele teiden cansan olin/ Sille ette caiki piti teutettemen/ mite kirioitettu on Mosesen Lais/ ia Prophetis/ ia Psalmis minusta. (Niin sanoi hän heille/ Nämä owat ne sanat/ jotka minä puhuin teille/ koska minä wielä teidän kanssan olin/ Sillä että kaikki piti täytettämän/ mitä kirjoitettu on Moseksen laissa/ ja prophetissa/ ja psalmissa minusta.)

44 εἶπε δὲ αὐτοῖς· Οὗτοι οἱ λόγοι οὓς ἐλάλησα πρὸς ὑμᾶς ἔτι ὢν σὺν ὑμῖν, ὅτι δεῖ πληρωθῆναι πάντα τὰ γεγραμμένα ἐν τῷ νόμῳ Μωϋσέως καὶ προφήταις καὶ ψαλμοῖς περὶ ἐμοῦ. ( eἶpe dè aὐtοῖs: Οὗtοι οἱ lόgοι οὓs ẻlálisa prὸs ὑmãs ἔtι ὄn sὐn ὑmῖn, ὅtι deῖ plirothĩnaι pánta tà gegramména ẻn tỡ nόmǫ Μoϋséos κaὶ prοfítaιs κaὶ psalmοῖs perὶ ẻmοȗ. )

ειπεν δε αυτοις ουτοι οι λογοι ους ελαλησα προς υμας ετι ων συν υμιν οτι δει πληρωθηναι παντα τα γεγραμμενα εν τω νομω μωσεως και προφηταις και ψαλμοις περι εμου 44 (eipen de aftois outoi oi logoi ous elalisa pros umas eti on sun umin oti dei plirothinai panta ta gegrammena en to nomo moseos kai profitais kai psalmois peri emou)

44 Now he said to them, These are the words which I spoke to you°, being still together with you°, that it is essential (for) all things to be fulfilled, which have been written in the Law of Moses and the prophets and the Psalms, concerning me.</J>

44. And he said unto them, These are the words which I spake unto you, while I was yet with you, that all things must be fulfilled, which were written in the law of Moses, and in the prophets, and in the psalms, concerning me.

44. Er sprach aber zu ihnen: Das sind die Reden, die ich zu euch sagte, da ich noch bei euch war; denn es muß alles erfüllet werden, was von mir geschrieben ist im Gesetz Mose's, in den Propheten und in den Psalmen.

44. Y les dijo: Estas son las palabras que os hablé estando aun con vosotros: Que era necesario que se cumpliesen todas las cosas que están escritas en la ley de Moisés, y en los profetas, y en los Salmos de mí.

44 И сказал им: вот то, о чем Я вам говорил, еще быв с вами, что надлежит исполнитьсявсему, написанному о Мне в законе Моисеевом и в пророкахи псалмах.

45 Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään kirjoitukset.

45 Silloin Hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään Kirjoitukset.

45. Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä, kirjoituksia ymmärtämään,

45. Silloin hän awais heidän ymmärryxens Kirjoituxia ymmärtämän ja sanoi heille:

45. Silloin hen auasi heiden ymmerdhyxens/ ette heiden piti ymmertemen kirioituxet/ ia sanoi heille/ (Silloin hän awasi heidän ymmärryksensä/ että heidän piti ymmärtämän kirjoitukset/ ja sanoi heille/)

45 τότε διήνοιξεν αὐτῶν τὸν νοῦν τοῦ συνιέναι τὰς γραφάς, ( tόte dιínοιksen aὐtõn tὸn nοȗn tοȗ sunιénaι tàs grafás, )

τοτε διηνοιξεν αυτων τον νουν του συνιεναι τας γραφας 45 (tote diinoixen afton ton noun tou sunienai tas grafas)

45 Then he opened their mind to understand the Scriptures. {Mar 16:15-18 & Mat 28:18-20 & Luk 24:46-47 Mountain in Galilee; The Great Commission.}

45. Then opened he their understanding, that they might understand the scriptures,

45. Da öffnete er ihnen das Verständnis, daß sie die Schrift verstanden,

45. Entónces les abrió el entendimiento, para que entendiesen las Escrituras.

45 Тогда отверз им ум к уразумению Писаний.

46 Ja hän sanoi heille: "Niin on kirjoitettu, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista,

46 Ja Hän sanoi heille: ”Niin on kirjoitettu ja niin Kristuksen piti kärsiä ja nousta kuolleista kolmantena päivänä,

46. Ja sanoi heille: niin on kirjoitettu, ja niin tuli Kristuksen kärsiä ja nousta kuolleista kolmantena päivänä,

46. Nijn on kirjoitettu ja näin tuli Christuxen kärsiä ja ylösnosta cuolluista colmandena päiwänä.

46. Nin on kirioitettu/ ia nein tuli Christusen kerssie/ ia ylesnouseman Coolluista colma'na peiuen/ (Niin on kirjoitettu/ ja näin tuli Kristuksen kärsiä/ ja ylösnouseman kuolleista kolmantena päiwän/)

46 καὶ εἶπεν αὐτοῖς ὅτι Οὕτω γέγραπται καὶ οὕτως ἔδει παθεῖν τὸν Χριστὸν καὶ ἀναστῆναι ἐκ νεκρῶν τῇ τρίτῃ ἡμέρᾳ, ( κaὶ eἶpen aὐtοῖs ὅtι Οὕto gégraptaι κaὶ οὕtos ἔdeι patheῖn tὸn Chrιstὸn κaὶ ἀnastĩnaι ẻκ neκrõn tῖ trίtΐ ἱmérᾳ, )

και ειπεν αυτοις οτι ουτως γεγραπται και ουτως εδει παθειν τον χριστον και αναστηναι εκ νεκρων τη τριτη ημερα 46 (kai eipen aftois oti outos gegraptai kai outos edei pathein ton christon kai anastinai ek nekron ti triti imera)

46 And he said to them, Thus it has been written, that it was essential (for) the Christ to suffer and to rise* up from the dead in the third day; {Isa 53:5?}

46. And said unto them, Thus it is written, and thus it behoved Christ to suffer, and to rise from the dead the third day:

46. und er sprach zu ihnen: Also ist's geschrieben, und also mußte Christus leiden und auferstehen von den Toten am dritten Tage

46. Y les dijo: Así está escrito, y así fué menester que el Cristo padeciese, y resucitase de los muertos al tercero día;

46 И сказал им: так написано, и так надлежало пострадать Христу, и воскреснуть из мертвых в третий день,

47 ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.

47 ja Hänen nimessään on saarnattava mielenmuutosta ja syntien anteeksi antamista kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.

47. Ja saarnattaman hänen nimeensä parannusta ja syntein anteeksi antamusta kaikissa kansoissa, ruveten Jerusalemista.

47. Ja että hänen Nimeens piti parannusta saarnattaman ja syndein andexiandamusta caikis Canssois ruweten Jerusalemist.

47. ia sarnattaman henen Nimeens Paranusta/ ia Syndein andexiandamusta caikis Canssois/ ruueten Jerusalemist. (ja saarnattaman hänen nimeensä parannusta/ ja syntein anteeksiantamusta kaikissa kansoissa/ ruweten Jerusalemista.)

47 καὶ κηρυχθῆναι ἐπὶ τῷ ὀνόματι αὐτοῦ μετάνοιαν καὶ ἄφεσιν ἁμαρτιῶν εἰς πάντα τὰ ἔθνη, ἀρξάμενον ἀπὸ Ἱερουσαλήμ. ( κaὶ κiruchthĩnaι ẻpὶ tỡ ὀnόmatι aὐtοȗ metánοιan κaὶ ἄfesιn ἁmartιõn eἰs pánta tà ἔthni, ἀrksámenοn ἀpὸ Ἱerοusalím. )

και κηρυχθηναι επι τω ονοματι αυτου μετανοιαν και αφεσιν αμαρτιων εις παντα τα εθνη αρξαμενον απο ιερουσαλημ 47 (kai kiruchthinai epi to onomati aftou metanoian kai afesin amartion eis panta ta ethni arxamenon apo ierousalim)

47 and that repentance and forgiveness of sins should be preached in his name to all the nations, beginning from Jerusalem.</J>

47. And that repentance and remission of sins should be preached in his name among all nations, beginning at Jerusalem.

47. und predigen lassen in seinem Namen Buße und Vergebung der Sünden unter allen Völkern und anheben zu Jerusalem.

47. Y que se predicase en su nombre arrepentimiento, y remisión de pecados, en todas las naciones, comenzando de Jerusalem.

47 и проповедану быть во имя Его покаянию и прощению грехов во всех народах, начиная с Иерусалима.

48 Te olette tämän todistajat.

48 Ja te olette tämän todistajat.

48. Mutta te olette näiden todistajat.

48. Mutta te oletta caickein näiden todistajat.

48. Mutta te oletta caikein neinen Todhistaijat. (Mutta te olette kaikkein näiden todistajat.)

48 ὑμεῖς δέ ἐστε μάρτυρες τούτων. ( ὑmeῖs dé ẻste mártures tοúton. )

υμεις δε εστε μαρτυρες τουτων 48 (umeis de este martures touton)

48 Now you° are witnesses of these things.</J>

48. And ye are witnesses of these things.

48. Ihr aber seid des alles Zeugen.

48. Y vosotros sois testigos de estas cosas.

48 Вы же свидетели сему.

49 Ja katso, minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta."

49 Katso, lähetän teille sen, minkä Isäni on luvannut. Mutta pysykää (Jerusalemin) kaupungissa, kunnes päällenne puetaan voima korkeudesta.”

49. Ja katso, minä lähetän minun Isäni lupauksen teidän päällenne. Mutta te olkaat Jerusalemissa siihenasti kuin te puetetaan voimalla korkeudesta.

49. Ja cadzo minä lähetän minun Isäni lupauxen teidän päällen. Mutta teidän pitä oleman Jerusalemis sijhenasti cuin te puetetan woimalla corkeudesta.

49. Ja catzo/ mine leheten minun Isen Lupauxen teiden pälen. Mutta teiden pite oleman Jerusalemis/ sihenasti ette te pughetetan auwlla Corckialda. (Ja katso/ minä lähetän minun Isän lupauksen teidän päällen. Mutta teidän pitää oleman Jerusalemissa/ siihen asti että te puetetaan awulla korkealta.)

49 καὶ ἰδοὺ ἐγὼ ἀποστέλλω τὴν ἐπαγγελίαν τοῦ πατρός μου ἐφ’ ὑμᾶς· ὑμεῖς δὲ καθίσατε ἐν τῇ πόλει Ἱερουσαλήμ ἕως οὗ ἐνδύσησθε δύναμιν ἐξ ὕψους. ( κaὶ ἰdοὐ ẻgὸ ἀpοstéllo tìn ẻpaggelίan tοȗ patrόs mοu ẻf’ ὑmãs: ὑmeῖs dè κathίsate ẻn tῖ pόleι Ἱerοusalím ἕos οὗ ẻndúsisthe dúnamιn ẻks ὕpsοus. )

και ιδου εγω αποστελλω την επαγγελιαν του πατρος μου εφ υμας υμεις δε καθισατε εν τη πολει ιερουσαλημ εως ου ενδυσησθε δυναμιν εξ υψους 49 (kai idou ego apostello tin epangelian tou patros mou ef umas umeis de kathisate en ti polei ierousalim eos ou endusisthe dunamin ex upsous)

49 And behold, I am sending the promise of my Father upon you°, but you° stick-around° in the city of Jerusalem, until you° should be clothed with power from on high. {Mar 16:19-20 & Luk 24:50-53 & Acts 1:9-12 Olivet, between Jerusalem and Bethany.}

49. And, behold, I send the promise of my Father upon you: but tarry ye in the city of Jerusalem, until ye be endued with power from on high.

49. Und siehe, ich will auf euch senden die Verheißung meines Vaters. Ihr aber sollt in der Stadt Jerusalem bleiben, bis ihr angetan werdet mit der Kraft aus der Höhe.

49. Y, he aquí, yo enviaré al prometido de mi Padre sobre vosotros; mas vosotros quedáos en la ciudad de Jerusalem, hasta que seais investidos de lo alto de poder.

49 И Я пошлю обетование Отца Моего на вас; вы же оставайтесь в городе Иерусалиме, доколе не облечетесь силою свыше.

50 Sitten hän vei heidät pois, lähes Betaniaan asti, ja nosti kätensä ja siunasi heidät.

50 Sitten Hän vei heidät pois Betaniaan saakka ja nosti kätensä ja siunasi heidät.

50. Niin hän vei heidät ulos hamaan Betaniaan, ja nosti kätensä ja siunasi heitä.

50. Nijn hän wei heidän haman Bethanian nosti kätens ja siunais heitä.

50. Nin hen wloswei heien haman Bethanian/ ia ylesnosti Kätens/ ia siugnasi heite. (Niin hän ulos wei heidän hamaan Bethaniaan/ ja ylös nosti kätensä/ ja siunasi heitä.)

50 Ἐξήγαγε δὲ αὐτοὺς ἔξω ἕως εἰς Βηθανίαν, καὶ ἐπάρας τὰς χεῖρας αὐτοῦ εὐλόγησεν αὐτούς. ( Ἐksígage dè aὐtοὐs ἔkso ἕos eἰs Bithanίan, κaὶ ẻpáras tàs cheῖras aὐtοȗ eὐlόgisen aὐtοús. )

εξηγαγεν δε αυτους εξω εως εις βηθανιαν και επαρας τας χειρας αυτου ευλογησεν αυτους 50 (exigagen de aftous exo eos eis bithanian kai eparas tas cheiras aftou eblogisen aftous)

50 Now he led them outside until (they were) in Bethany, and he lifted up his hands and spoke well of {and/or: gave-thanks for} them.

50. And he led them out as far as to Bethany, and he lifted up his hands, and blessed them.

50. Er führte sie aber hinaus bis gen Bethanien und hob die Hände auf und segnete sie.

50. Y los sacó fuera hasta Betania, y alzando sus manos los bendijo.

50 И вывел их вон из города до Вифании и, подняв руки Свои, благословил их.

51 Ja tapahtui, että hän siunatessaan heitä erkani heistä, ja hänet otettiin ylös taivaaseen.

51 Ja tapahtui, että Hän siunatessaan heitä erkani heistä, ja Hänet otettiin ylös taivaaseen.

51. Ja tapahtui, kuin hän heitä siunannut oli, erkani hän heistä ja meni ylös taivaasen.

51. Ja se tapahdui cosca hän heitä siunannut oli ercani hän heistä ja meni ylös Taiwasen.

51. Ja se tapactui/ coska hen siugnanut oli heite/ erkani hen heiste/ ia ylesmeni Taiuasen. (Ja se tapahtui/ koska hän siunannut oli heitä/ erkani hän heistä/ ja ylös meni taiwaaseen.)

51 καὶ ἐγένετο ἐν τῷ εὐλογεῖν αὐτὸν αὐτοὺς διέστη ἀπ’ αὐτῶν καὶ ἀνεφέρετο εἰς τὸν οὐρανόν. ( κaὶ ẻgénetο ẻn tỡ eὐlοgeῖn aὐtὸn aὐtοὐs dιésti ἀp’ aὐtõn κaὶ ἀneféretο eἰs tὸn οὐranόn. )

και εγενετο εν τω ευλογειν αυτον αυτους διεστη απ αυτων και ανεφερετο εις τον ουρανον 51 (kai egeneto en to eblogein afton aftous diesti ap afton kai anefereto eis ton ouranon)

51 And it happened, while* he blessed them, he stood away from them and was being carried up into heaven.

51. And it came to pass, while he blessed them, he was parted from them, and carried up into heaven.

51. Und es geschah, da er sie segnete, schied er von ihnen und fuhr auf gen Himmel.

51. Y aconteció, que bendiciéndoles, se fué de ellos, y era llevado arriba al cielo.

51 И, когда благословлял их, стал отдаляться от них и возноситься на небо.

52 Ja he kumarsivat häntä ja palasivat Jerusalemiin suuresti iloiten.

52 Ja he palvoivat Häntä ja palasivat Jerusalemiin suuresti iloiten.

52. Mutta kuin he häntä kumartaneet ja rukoilleet olivat, palasivat he Jerusalemiin suurella ilolla,

52. Cosca he händä cumartanet olit palaisit he Jerusalemijn suurella ilolla.

52. Nin coska he hende cumartanut olit/ palasit he Jerusalemin swren ilon cansa/ (Niin koska he häntä kumartanut olit/ palasit he Jerusalemin suuren ilon kanssa/)

52 καὶ αὐτοὶ προσκυνήσαντες αὐτὸν ὑπέστρεψαν εἰς Ἱερουσαλὴμ μετὰ χαρᾶς μεγάλης, ( κaὶ aὐtοὶ prοsκunísantes aὐtὸn ὑpéstrepsan eἰs Ἱerοusalìm metà charãs megális, )

και αυτοι προσκυνησαντες αυτον υπεστρεψαν εις ιερουσαλημ μετα χαρας μεγαλης 52 (kai aftoi proskunisantes afton upestrepsan eis ierousalim meta charas megalis)

52 And they worshiped him and returned to Jerusalem with great joy

52. And they worshipped him, and returned to Jerusalem with great joy:

52. Sie aber beteten ihn an und kehrten wieder gen Jerusalem mit großer Freude

52. Y ellos después de haberle adorado, se volvieron a Jerusalem con gran gozo.

52 Они поклонились Ему и возвратились в Иерусалим с великою радостью.

53 Ja he olivat alati pyhäkössä (kiittäen) ylistivät Jumalaa.

53 Ja he olivat alati pyhäkössä (kiittäen ja) ylistäen Jumalaa. (Aamen.)

53. Ja olivat aina templissä, kiittivät ja kunnioittivat Jumalaa. Amen!

53. Ja olit aina Templis kijttämäs ja cunnioittamas Jumalata.

53. ia olit aina Templis/ kijttedhen ia cunnioittain Jumalata. (ja olit aina templissä/ kiittäen ja kunnioittain Jumalata.)

53 καὶ ἦσαν διὰ παντὸς ἐν τῷ ἱερῷ αἰνοῦντες καὶ εὐλογοῦντες τὸν Θεόν. Ἀμήν. ( κaὶ ἶsan dιà pantὸs ẻn tỡ ἱerỡ aἰnοȗntes κaὶ eὐlοgοȗntes tὸn Theόn. Ἀmín. )

και ησαν διαπαντος εν τω ιερω αινουντες και ευλογουντες τον θεον αμην 53 (kai isan diapantos en to iero ainountes kai eblogountes ton theon amin)

53 and they were always in the temple, praising and thanking God. Amen. {NOTES: You should read the 'Definitions' Section and other non-bible sections.}

53. And were continually in the temple, praising and blessing God. Amen.

53. und waren allewege im Tempel, priesen und lobten Gott.

53. Y estaban siempre en el templo, alabando y bendiciendo a Dios. Amén.

53 И пребывали всегда в храме, прославляя и благословляя Бога. Аминь.