20 luku

Ylipapit ja kirjanoppineet kysyvät Jeesukselta, millä vallalla hän näitä tekee 1 – 8 Jeesus nuhtelee heitä vertauksessaan pahoista viinitarhureista 9 – 19, vastaa kysymyksiin veronmaksusta 20 – 26 ja ylösnousemuksesta 27 – 40, kysyy kirjanoppineilta, kuinka Kristus voi olla Daavidin poika ja Daavidin Herra 41 – 44, sekä kehoittaa kavahtamaan kirjanoppineita 45 – 47.

1 Ja tapahtui eräänä päivänä, kun hän opetti kansaa pyhäkössä ja julisti evankeliumia, että ylipapit ja kirjanoppineet astuivat yhdessä vanhinten kanssa esiin

1 Tapahtui eräänä niistä päivistä, kun Hän opetti kansaa pyhäkössä ja julisti ilosanomaa, että ylipapit ja kirjanoppineet astuivat vanhinten kanssa esiin.

1. Ja tapahtui yhtenä niistä päivistä, kuin hän kansaa opetti templissä ja saarnasi evankeliumia, tulivat ylimmäiset papit ja kirjanoppineet ja vanhimmat,

1. JA tapahdui yhtenä nijstä päiwistä cosca hän Canssa opetti Templis ja saarnais Evangeliumi. Nijn ylimmäiset Papit ja Kirjanoppenet ja wanhimmat tulit

1.IA se tapactui ychten nine peiuine/ coska hen opetti Canssa Templis/ ia sarnasi Euangelium. Nin ne Ylimeiset Papit/ ia Kirianoppeneet Wanhimbaiden cansa edesastuit/ (Ja se tapahtui yhtenä niinä päiwinä/ koska hän opetti kansaa templissä/ ja saarnasi ewankelium. Niin ne ylimmäiset papit/ ja kirjanoppineet wanhimpaiden kanssa edesastuit/)

1 Καὶ ἐγένετο ἐν μιᾷ τῶν ἡμερῶν ἐκείνων διδάσκοντος αὐτοῦ τὸν λαὸν ἐν τῷ ἱερῷ καὶ εὐαγγελιζομένου ἐπέστησαν οἱ ἱερεῖς καὶ οἱ γραμματεῖς σὺν τοῖς πρεσβυτέροις ( Κaὶ ẻgénetο ẻn mιᾷ tõn ἱmerõn ẻκeίnon dιdásκοntοs aὐtοȗ tὸn laὸn ẻn tỡ ἱerỡ κaὶ eὐaggelιdzοménοu ẻpéstisan οἱ ἱereῖs κaὶ οἱ grammateῖs sὐn tοῖs presbutérοιs )

και εγενετο εν μια των ημερων εκεινων διδασκοντος αυτου τον λαον εν τω ιερω και ευαγγελιζομενου επεστησαν οι αρχιερεις και οι γραμματεις συν τοις πρεσβυτεροις 1 (kai egeneto en mia ton imeron ekeinon didaskontos aftou ton laon en to iero kai ebangelizomenou epestisan oi archiereis kai oi grammateis sun tois presbuterois)

1 {Mar 11:27-33 & Mat 21:23-27 & Luk 20:1-8 Courtyard of the Temple, Tues.} And it happened on one of those days, (while) he is teaching the people in the temple and proclaiming the good-news, the priests and the scribes, together with the elders stood up;

1. And it came to pass, that on one of those days, as he taught the people in the temple, and preached the gospel, the chief priests and the scribes came upon him with the elders,

1. Und es begab sich an der Tage einem, da er das Volk lehrte im Tempel und predigte das Evangelium, da traten zu ihm die Hohenpriester und Schriftgelehrten mit den Ältesten

1. Y ACONTECIÒ un día, que enseñando él al pueblo en el templo, y anunciando el evangelio, sobrevinieron los príncipes de los sacerdotes, y los escribas, con los ancianos,

1 В один из тех дней, когда Он учил народ в храме и благовествовал, приступили первосвященники и книжники со старейшинами,

2 ja puhuivat hänelle sanoen: "Sano meille, millä vallalla sinä näitä teet, tahi kuka on se, joka on antanut sinulle tämän vallan?"

2 ja puhuivat Hänelle sanoen: ”Sano meille, millä vallalla näitä teet tai kuka on se, joka on antanut sinulle tämän vallan?"

2. Ja puhuivat hänelle, sanoen: sanos meille, millä vallalla sinä tätä teet? eli kuka sinulle tämän vallan on antanut?

2. Ja sanoit hänelle: Sanos meille millä wallalla sinä tätä teet? Eli cuca sinulle tämän wallan on andanut?

2. ia puhuit henelle sanoden/ Sanos meille Mille woimalle sine täte teet? Eli cuka sinulle temen Wäen andanut on? (ja puhuit hänelle sanoen/ Sanos meille millä woimalla sinä tätä teet? Eli kuka sinulla tämän wäen antanut on?)

2 καὶ εἶπον πρὸς αὐτόν λέγοντες· Εἰπέ ἡμῖν ἐν ποίᾳ ἐξουσίᾳ ταῦτα ποιεῖς, ἢ τίς ἐστιν ὁ δούς σοι τὴν ἐξουσίαν ταύτην; ( κaὶ eἶpοn prὸs aὐtόn légοntes: Εἰpé ἱmῖn ẻn pοίᾳ ẻksοusίᾳ taȗta pοιeῖs, ἲ tίs ẻstιn ὁ dοús sοι tìn ẻksοusίan taútin; )

και ειπον προς αυτον λεγοντες ειπε ημιν εν ποια εξουσια ταυτα ποιεις η τις εστιν ο δους σοι την εξουσιαν ταυτην 2 (kai eipon pros afton legontes eipe imin en poia exousia tafta poieis i tis estin o dous soi tin exousian taftin)

2 and they spoke to him, saying, Tell us, by what authority are you doing these things? Or who is he who gave you this authority?

2. And spake unto him, saying, Tell us, by what authority doest thou these things? or who is he that gave thee this authority?

2. und sagten zu ihm und sprachen: Sage uns, aus was für Macht tust du das? oder wer hat dir die Macht gegeben?

2. Y le hablaron, diciendo: Dínos ¿con qué autoridad haces estas cosas: o quién es el que te ha dado esta autoridad?

2 и сказали Ему: скажи нам, какоювластью Ты это делаешь, или кто дал Тебе власть сию?

3 Hän vastasi ja sanoi heille: "Minä myös teen teille kysymyksen; sanokaa minulle:

3 Hän vastasi ja sanoi heille: "Minäkin kysyn teiltä yhtä asiaa. Sanokaa minulle,

3. Niin Jesus vastaten sanoi heille: minä kysyn myös teiltä yhtä asiaa, vastatkaat minua.

3. Nijn Jesus wastais ja sanoi heille: Minä kysyn myös teille yhtä asiata wastatcat minua.

3. Nin wastasi Iesus ia sanoi heille/ Mine mös kysyn teille ychte asia/ ia wastaca minu/ (Niin wastasi Jesus ja sanoi heille/ Minä myös kysyn teiltä yhtä asiaa/ ja wastatkaa minulle/)

3 ἀποκριθεὶς δὲ εἶπε πρὸς αὐτούς· Ἐρωτήσω ὑμᾶς κἀγὼ ἕνα λόγον, καὶ εἴπατέ μοι· ( ἀpοκrιtheὶs dè eἶpe prὸs aὐtοús: Ἐrotíso ὑmãs κἀgὸ ἕna lόgοn, κaὶ eἴpaté mοι: )

αποκριθεις δε ειπεν προς αυτους ερωτησω υμας καγω ενα λογον και ειπατε μοι 3 (apokritheis de eipen pros aftous erotiso umas kago ena logon kai eipate moi)

3 But he answered and said to them, I will also ask you° one question, and tell° me.</J>

3. And he answered and said unto them, I will also ask you one thing; and answer me:

3. Er aber antwortete und sprach zu ihnen: Ich will euch auch ein Wort fragen; saget mir's:

3. Respondiendo entónces Jesús, les dijo: Preguntáros he yo también una palabra; respondédme:

3 Он сказал им в ответ: спрошу и Я вас об одном, и скажите Мне:

4 oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä?"

4 oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä lähtöisin?"

4. Oliko Johanneksen kaste taivaasta, vaiko ihmisiltä?

4. Olico Johannexen caste Taiwast taicka ihmisildä?

4. Olico Johannesen Caste Taiuahast/ taicka Inhimisilde? (Oliko Johanneksen kaste taiwaasta/ taikka ihmisiltä?)

4 τὸ βάπτισμα Ἰωάννου ἐξ οὐρανοῦ ἦν ἢ ἐξ ἀνθρώπων; ( tὸ báptιsma Ἰoánnοu ẻks οὐranοȗ ἶn ἲ ẻks ἀnthrópon; )

το βαπτισμα ιωαννου εξ ουρανου ην η εξ ανθρωπων 4 (to baptisma ioannou ex ouranou in i ex anthropon)

4 The immersion* of John, was it from heaven or from men?</J>

4. The baptism of John, was it from heaven, or of men?

4. Die Taufe des Johannes, war sie vom Himmel oder von Menschen?

4. ¿El bautismo de Juan, era del cielo, o de los hombres?

4 крещение Иоанново с небес было, или от человеков?

5 Niin he neuvottelivat keskenänsä sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', niin hän sanoo: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?'

5 Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', Hän sanoo: 'Miksi ette siis uskoneet häntä'?'

5. Niin he ajattelivat itsellänsä, sanoen: jo me sanomme: taivaasta, niin hän sanoo: miksi ette siis uskoneet?

5. Nijn he ajattelit idzelläns sanoden: jos me sanomma: Taiwast nijn hän sano: mixette sijs händä usconet?

5. Nin he aijattelit itzellens sanoden/ Jos me sanoma/ ette hen Taiuahast oli/ nin hen sanopi/ Mixei te sis he'de wskoneet? (Niin he ajattelit itsellensä sanoen/ Jos me sanomme/ että hän taiwaasta oli/ niin hän sanoopi/ Miksei te siis häntä uskoneet?)

5 οἱ δὲ συνελογίσαντο πρὸς ἑαυτοὺς λέγοντες ὅτι ἐὰν εἴπωμεν, ἐξ οὐρανοῦ, ἐρεῖ, διατί οὖν οὐκ ἐπιστεύσατε αὐτῷ; ( οἱ dè sunelοgίsantο prὸs ἑautοὐs légοntes ὅtι ẻàn eἴpomen, ẻks οὐranοȗ, ẻreῖ, dιatί οȗn οὐκ ẻpιsteúsate aὐtỡ; )

οι δε συνελογισαντο προς εαυτους λεγοντες οτι εαν ειπωμεν εξ ουρανου ερει δια τι ουν ουκ επιστευσατε αυτω 5 (oi de sunelogisanto pros eaftous legontes oti ean eipomen ex ouranou erei dia ti oun ouk epistefsate afto)

5 Now they reasoned with themselves, saying, If we should say, From heaven; he will say, Then why did you° not believe him?

5. And they reasoned with themselves, saying, If we shall say, From heaven; he will say, Why then believed ye him not?

5. Sie aber gedachten bei sich selbst und sprachen: Sagen wir: Vom Himmel, so wird er sagen: Warum habt ihr ihm denn nicht geglaubt?

5. Mas ellos pensaban dentro de sí, diciendo: Si dijéremos: Del cielo; dirá: ¿Por qué pues no le creisteis?

5 Они же, рассуждая между собою, говорили: если скажем: с небес, то скажет: почему же вы не поверили ему?

6 Mutta jos sanomme: 'Ihmisistä', niin kaikki kansa kivittää meidät, sillä se uskoo vahvasti, että Johannes oli profeetta."

6 Mutta jos sanomme: 'Ihmisistä', niin kaikki kansa kivittää meidät, sillä se on varma, että Johannes oli profeetta."

6. Mutta jos me sanomme: ihmisiltä, niin kaikki kansa kivittää meidät; sillä he uskoivat, että Johannes oli propheta.

6. Eli jos me sanomma: ihmisildä nijn caicki Canssa kiwittäwät meidän:

6. Eli ios me sanoma/ Inhimisilde/ nin caiki Canssa meite kiuitteuet/ (Eli jos me sanomme/ ihmisiltä/ niin kaikki kansa meitä kiwittäwät/)

6 ἐὰν δὲ εἴπωμεν, ἐξ ἀνθρώπων, πᾶς ὁ λαὸς καταλιθάσει ἡμᾶς· πεπεισμένος γάρ ἐστιν Ἰωάννην προφήτην εἶναι. ( ẻàn dè eἴpomen, ẻks ἀnthrópon, pãs ὁ laὸs κatalιtháseι ἱmãs: pepeιsménοs gár ẻstιn Ἰoánnin prοfítin eἶnaι. )

εαν δε ειπωμεν εξ ανθρωπων πας ο λαος καταλιθασει ημας πεπεισμενος γαρ εστιν ιωαννην προφητην ειναι 6 (ean de eipomen ex anthropon pas o laos katalithasei imas pepeismenos gar estin ioannin profitin einai)

6 But if we say, From men; all the people will be stoning us; for* they have confidence that John was a prophet.

6. But and if we say, Of men; all the people will stone us: for they be persuaded that John was a prophet.

6. Sagen wir aber: Von Menschen, so wird uns das Volk steinigen; denn sie stehen darauf, daß Johannes ein Prophet sei.

6. Y si dijéremos: De los hombres, todo el pueblo nos apedreará; porque están ciertos que Juan era un profeta.

6 а если скажем: от человеков, то весь народ побьет нас камнями, ибо он уверен, что Иоанн есть пророк.

7 Ja he vastasivat, etteivät tienneet, mistä se oli.

7 He vastasivat, etteivät tienneet, mistä.

7. Ja he vastasivat, ettei he tietäneet, kusta se oli.

7. Sillä he owat uscotetut että Johannes oli Propheta. Ja he wastaisit ettei he tiennet custa se oli.

7. Sille he ouat wskotetudh ette Johannes oli Propheta. Ja he wastasit/ Ettei he tienet custa se oli. (Sillä he owat uskotetut että Johannes oli propheta. Ja he wastasit/ Ettei he tienneet kusta se oli.)

7 καὶ ἀπεκρίθησαν μὴ εἰδέναι πόθεν. ( κaὶ ἀpeκrίthisan mì eἰdénaι pόthen. )

και απεκριθησαν μη ειδεναι ποθεν 7 (kai apekrithisan mi eidenai pothen)

7 And they answered that they did not know where (it was) from.

7. And they answered, that they could not tell whence it was.

7. Und sie antworteten, sie wüßten's nicht, wo sie her wäre.

7. Y respondieron, que no sabían de donde había sido.

7 И отвечали: не знаем откуда.

8 Niin Jeesus sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla minä näitä teen".

8 Niin Jeesus sanoi heille: "Minäkään en sano teille millä vallalla näitä teen."

8. Niin sanoi Jesus heille: en minä myös sano teille, millä voimalla minä näitä teen.

8. Nijn sanoi Jesus heille: en minä myös sano teille millä woimalla minä näitä teen.

8. Nin Iesus sanoi heille/ Em mös mine sano teille Mille woimalla mine neite teen. (Niin Jesus sanoi heille/ En myös minä sano teille millä woimalla minä näitä teen.)

8 καὶ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Οὐδὲ ἐγὼ λέγω ὑμῖν ἐν ποίᾳ ἐξουσίᾳ ταῦτα ποιῶ. ( κaὶ ὁ Ἰisοȗs eἶpen aὐtοῖs: Οὐdè ẻgὸ légo ὑmῖn ẻn pοίᾳ ẻksοusίᾳ taȗta pοιõ. )

και ο ιησους ειπεν αυτοις ουδε εγω λεγω υμιν εν ποια εξουσια ταυτα ποιω 8 (kai o iisous eipen aftois oude ego lego umin en poia exousia tafta poio)

8 And Jesus said to them, Neither do I tell you° by what authority I am doing these things. {Mar 12:1-12 & Mat 21:33-46 & Luk 20:9-19.}

8. And Jesus said unto them, Neither tell I you by what authority I do these things.

8. Und Jesus sprach zu ihnen: So sage ich euch auch nicht, aus was für Macht ich das tue.

8. Entónces Jesús les dijo: Ni yo os digo tampoco con qué autoridad hago yo estas cosas.

8 Иисус сказал им: и Я не скажу вам, какою властью это делаю.

9 Ja hän rupesi puhumaan kansalle ja puhui tämän vertauksen: "Mies istutti viinitarhan ja vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti muille maille kauaksi aikaa.

9 Hän alkoi puhua kansalle tätä vertausta: "(Muuan) mies istutti viinitarhan ja vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti muille maille pitkäksi aikaa.

9. Niin hän rupesi sanomaan kansalle tämän vertauksen: yksi mies istutti viinamäen ja pani sen vuorolle peltomiehille, ja meni muille maille kauvaksi aikaa.

9. NIjn hän rupeis sanoman Canssalle tämän wertauxen: yxi mies istutti wijnapuita ja pani ne palcoille wijnamäen miehille ja meni matcan cauwaxi aica.

9. Nin rupeis hen sanoman Canssalle temen Wertauxen. Yxi Mies istutti Winatarhan/ ia pani sen palcoille winatarhamiehille/ ia hen ereen matkusti cauua' aica. (Niin rupesi hän sanomaan kansalle tämän wertauksen. Yksi mies istutti wiinatarhan/ ja pani sen palkoille wiinatarhamiehille/ ja hän erään matkutsit kauan aikaa.)

9 Ἤρξατο δὲ πρὸς τὸν λαὸν λέγειν τὴν παραβολὴν ταύτην· Ἄνθρωπός τις ἐφύτευσεν ἀμπελῶνα, καὶ ἐξέδετο αὐτὸν γεωργοῖς καὶ ἀπεδήμησε χρόνους ἱκανούς. ( Ἤrksatο dè prὸs tὸn laὸn légeιn tìn parabοlìn taútin: Ἄnthropόs tιs ẻfúteusen ἀmpelõna, κaὶ ẻksédetο aὐtὸn georgοῖs κaὶ ἀpedímise chrόnοus ἱκanοús. )

ηρξατο δε προς τον λαον λεγειν την παραβολην ταυτην ανθρωπος τις εφυτευσεν αμπελωνα και εξεδοτο αυτον γεωργοις και απεδημησεν χρονους ικανους 9 (irxato de pros ton laon legein tin parabolin taftin anthropos tis efutefsen ampelona kai exedoto afton georgois kai apedimisen chronous ikanous)

9 Now he began to speak to the people this parable: A man planted a vineyard and rented it to farmers, and went-abroad for a considerable time.</J>

9. Then began he to speak to the people this parable; A certain man planted a vineyard, and let it forth to husbandmen, and went into a far country for a long time.

9. Er fing aber an, zu sagen dem Volk dies Gleichnis: Ein Mensch pflanzte einen Weinberg und tat ihn den Weingärtnern aus und zog über Land eine gute Zeit.

9. Y comenzó a decir al pueblo esta parábola: Un hombre plantó una viña, y la arrendó a unos labradores, y se ausentó por mucho tiempo.

9 И начал Он говорить к народу притчу сию: один человек насадил виноградник и отдал его виноградарям, и отлучился на долгое время;

10 Ja ajan tullen hän lähetti palvelijan viinitarhurien luokse, että he antaisivat tälle osan viinitarhan hedelmistä; mutta viinitarhurit pieksivät hänet ja lähettivät tyhjin käsin pois.

10 Määräaikana hän lähetti viinitarhurien luo palvelijan, että he antaisivat tälle viinitarhan hedelmiä. Mutta viinitarhurit pieksivät hänet ja lähettivät tyhjin käsin pois.

10. Ja ajallansa lähetti hän palvelian peltomiesten tykö, että he antaisivat hänelle viinamäen hedelmästä. Mutta ne peltomiehet pieksivät sen ja lähettivät pois tyhjänä.

10. Cosca nijn sowelias oli lähetti hän palwelians wijnamäen miesten tygö että he andaisit hänelle wijnamäen hedelmästä. Mutta he piexit hänen ja lähetit tyhjänä.

10. Coska nyt souelias oli/ nin hen lehetti Paluelians Winatarhamiesten tyge ette he andaisit henelle Winatarhan hedhelmeste. Mutta He piexit henen ia poislehetit henen tyhiene. (Koska nyt sowelias oli/ niin hän lähetti palwelijansa wiinatarhamiesten tykö että he antaisit hänelle wiinatarhan hedelmästä. Mutta he pieksit hänen ja pois lähetit hänen tyhjänä.)

10 καὶ ἐν τῷ καιρῷ ἀπέστειλε πρὸς τοὺς γεωργοὺς δοῦλον ἵνα ἀπὸ τοῦ καρποῦ τοῦ ἀμπελῶνος δώσωσιν αὐτῷ· οἱ δὲ γεωργοὶ δείραντες αὐτὸν ἐξαπέστειλαν κενόν. ( κaὶ ẻn tỡ κaιrỡ ἀpésteιle prὸs tοὐs georgοὐs dοȗlοn ἵna ἀpὸ tοȗ κarpοȗ tοȗ ἀmpelõnοs dósosιn aὐtỡ: οἱ dè georgοὶ deίrantes aὐtὸn ẻksapésteιlan κenόn. )

και εν καιρω απεστειλεν προς τους γεωργους δουλον ινα απο του καρπου του αμπελωνος δωσιν αυτω οι δε γεωργοι δειραντες αυτον εξαπεστειλαν κενον 10 (kai en kairo apesteilen pros tous georgous doulon ina apo tou karpou tou ampelonos dosin afto oi de georgoi deirantes afton exapesteilan kenon)

10 And he sent a bondservant in the (harvest) season to the farmers, in order that they might give to him from the fruit of the vineyard, but the farmers whipped him and sent him away empty (handed).</J>

10. And at the season he sent a servant to the husbandmen, that they should give him of the fruit of the vineyard: but the husbandmen beat him, and sent him away empty.

10. Und zu seiner Zeit sandte er einen Knecht zu den Weingärtnern, daß sie ihm gäben von der Frucht des Weinberges. Aber die Weingärtner stäupten ihn und ließen ihn leer von sich.

10. Y al tiempo oportuno envió un siervo a los labradores, para que le diesen del fruto de la viña; mas los labradores hiriéndole, le enviaron vacío.

10 и в свое время послал к виноградарям раба, чтобы онидали ему плодов из виноградника; но виноградари, прибив его, отослали ни с чем.

11 Ja hän lähetti vielä toisen palvelijan; mutta hänetkin he pieksivät ja häpäisivät ja lähettivät tyhjin käsin pois.

11 Hän lähetti vielä toisen palvelijan, mutta hänetkin he pieksivät ja häpäisivät ja lähettivät tyhjin käsin pois.

11. Ja hän lähetti vielä toisen palvelian; mutta he myös sen pieksivät, ja pilkkasivat, ja lähettivät pois tyhjänä.

11. Ja hän lähetti taas toisen palwelian jonga he myös piexit ja pilckaisit ja poislähetit.

11. Ja taas hen lehetti toisen paluelian/ ia sen he mös piexit ia pilcasit/ ia poislaskit sen. (Ja taas hän lähetti toisen palwelijan/ ja sen he myös pieksit ja pilkkasit/ ja pois laskit sen.)

11 καὶ προσέθετο αὐτοῖς πέμψαι ἕτερον δοῦλον. οἱ δὲ κἀκεῖνον δείραντες καὶ ἀτιμάσαντες ἐξαπέστειλαν κενόν. ( κaὶ prοséthetο aὐtοῖs pémpsaι ἕterοn dοȗlοn. οἱ dè κἀκeῖnοn deίrantes κaὶ ἀtιmásantes ẻksapésteιlan κenόn. )

και προσεθετο πεμψαι ετερον δουλον οι δε κακεινον δειραντες και ατιμασαντες εξαπεστειλαν κενον 11 (kai prosetheto pempsai eteron doulon oi de kakeinon deirantes kai atimasantes exapesteilan kenon)

11 And he added a different bondservant to send, and they also whipped and dishonored him, and sent him away empty</J>.

11. And again he sent another servant: and they beat him also, and entreated him shamefully, and sent him away empty.

11. Und über das sandte er noch einen anderen Knecht; sie aber stäupten den auch und höhnten ihn und ließen ihn leer von sich.

11. Y volvió a enviar otro siervo; y ellos a éste también, herido y afrentado, le enviaron vacío.

11 Еще послал другого раба; но они и этого, прибив и обругав, отослали ни с чем.

12 Ja hän lähetti vielä kolmannen; mutta tämänkin he haavoittivat ja heittivät ulos.

12 Hän lähetti vielä kolmannen, mutta tämänkin he haavoittivat ja heittivät ulos.

12. Ja hän lähetti vielä kolmannen. Mutta he myös sen haavoittivat ja syöksivät ulos.

12. Taas lähetti hän colmannen sen he myös haawoitit ja ulossyöxit.

12. Taas lehetti hen Colmannen/ sen he mös Haauoitit/ ia wlossöxit. (Taas hän lähetti kolmannen/ sen he myös haawoitit/ ja ulos syöksit.)

12 καὶ προσέθετο πέμψαι τρίτον. οἱ δὲ καὶ τοῦτον τραυματίσαντες ἐξέβαλον. ( κaὶ prοséthetο pémpsaι trίtοn. οἱ dè κaὶ tοȗtοn traumatίsantes ẻksébalοn. )

και προσεθετο πεμψαι τριτον οι δε και τουτον τραυματισαντες εξεβαλον 12 (kai prosetheto pempsai triton oi de kai touton trabmatisantes exebalon)

12 And he added a third to send, and they also traumatized him and cast him forth.</J>

12. And again he sent a third: and they wounded him also, and cast him out.

12. Und über das sandte er den dritten; sie aber verwundeten den auch und stießen ihn hinaus.

12. Y volvió a enviar al tercer siervo; y también a éste echaron herido.

12 И еще послал третьего; но они и того, изранив, выгнали.

13 Niin viinitarhan herra sanoi: 'Mitä minä teen? Minä lähetän rakkaan poikani; häntä he kaiketi kavahtavat.'

13 Niin viinitarhan herra sanoi: 'Mitä teen? Lähetän rakkaan poikani. *Hänet nähdessään* he varmaan kavahtavat.'

13. Niin viinamäen isäntä sanoi: mitä minä teen? minä lähetän minun rakkaan poikani: kuin he hänen näkevät, niin he karttavat häntä.

13. Nijn wijnamäen isändä sanoi: mitä minä teen? minä lähetän minun rackan poicani cosca he sen näkewät nijn he carttawat händä.

13. Nin sanoi Winatarhan HErra/ Mite mine teen? Mine lehete' sen minu' racka' Poicani/ Lehes/ coska he sen näkeuet/ cartauat he hende. (Niin sanoi wiinatarhan Herra/ Mitä minä teen? Minä lähetän sen minun rakkaan poikani/ Lähes/ koska he sen näkewät/ karttawat he häntä.)

13 εἶπε δὲ ὁ κύριος τοῦ ἀμπελῶνος· τί ποιήσω; πέμψω τὸν υἱόν μου τὸν ἀγαπητόν· ἴσως τοῦτον ἰδόντες ἐντραπήσονται. ( eἶpe dè ὁ κúrιοs tοȗ ἀmpelõnοs: tί pοιíso; pémpso tὸn uἱόn mοu tὸn ἀgapitόn: ἴsos tοȗtοn ἰdόntes ẻntrapísοntaι. )

ειπεν δε ο κυριος του αμπελωνος τι ποιησω πεμψω τον υιον μου τον αγαπητον ισως τουτον ιδοντες εντραπησονται 13 (eipen de o kurios tou ampelonos ti poiiso pempso ton uion mou ton agapiton isos touton idontes entrapisontai)

13 But the lord of the vineyard said, What should I do? I will be sending my beloved son; perchance having seen (him), they will be revering him.</J>

13. Then said the lord of the vineyard, What shall I do? I will send my beloved son: it may be they will reverence him when they see him.

13. Da sprach der Herr des Weinberges: Was soll ich tun? Ich will meinen lieben Sohn senden; vielleicht, wenn sie den sehen, werden sie sich scheuen.

13. Entónces el señor de la viña dijo: ¿Qué haré? enviaré mi Hijo amado: quizá cuando a éste vieren, le tendrán respeto.

13 Тогда сказал господин виноградника: что мне делать? Пошлю сына моего возлюбленного; может быть, увидев его, постыдятся.

14 Mutta kun viinitarhurit näkivät hänet, neuvottelivat he keskenään ja sanoivat: 'Tämä on perillinen; (Tulkaa,) tappakaamme hänet, että perintö tulisi meidän omaksemme'.

14 Mutta nähdessään hänet viinitarhurit neuvottelivat keskenään sanoen: 'Tämä on perillinen. (Tulkaa,) tappakaamme hänet, jotta perintö joutuisi meille.'

14. Mutta kuin peltomiehet sen näkivät, ajattelivat he itsellänsä, sanoen: tämä on perillinen: tulkaat, tappakaamme häntä, että perintö tulis meidän omaksemme.

14. Mutta cosca wijnamäen miehet sen näit ajattelit he idzelläns sanoden: tämä on perillinen tulcat tappacam händä että perindö tulis meidän omaxem.

14. Mutta coska Winatarhamiehet sen neit/ aijattelit he itzelle's sanode'/ Teme ombi Periline'/ tulcat tappaca' he'de ette se Perimys tulis meiden omaxe'. (Mutta koska wiinatarhamiehet sen näit/ ajattelit he itsellensä sanoen/ Tämä ompi perillinen/ tulkaat tappakan häntä että se perimys tulisi meidän omaksen.)

14 ἰδόντες δὲ αὐτὸν οἱ γεωργοὶ διελογίζοντο πρὸς ἑαυτοὺς λέγοντες· οὗτός ἐστιν ὁ κληρονόμος· δεῦτε ἀποκτείνωμεν αὐτόν, ἵνα ἡμῶν γένηται ἡ κληρονομία. ( ἰdόntes dè aὐtὸn οἱ georgοὶ dιelοgίdzοntο prὸs ἑautοὐs légοntes: οὗtόs ẻstιn ὁ κlirοnόmοs: deȗte ἀpοκteίnomen aὐtόn, ἵna ἱmõn génitaι ἱ κlirοnοmίa. )

ιδοντες δε αυτον οι γεωργοι διελογιζοντο προς εαυτους λεγοντες ουτος εστιν ο κληρονομος δευτε αποκτεινωμεν αυτον ινα ημων γενηται η κληρονομια 14 (idontes de afton oi georgoi dielogizonto pros eaftous legontes outos estin o klironomos defte apokteinomen afton ina imon genitai i klironomia)

14 But (after) the farmers saw him, they were reasoning with themselves, saying, This is the heir. Come-here°. We should kill him, in order that the inheritance may become ours.</J>

14. But when the husbandmen saw him, they reasoned among themselves, saying, This is the heir: come, let us kill him, that the inheritance may be ours.

14. Da aber die Weingärtner den Sohn sahen, dachten sie bei sich selbst und sprachen: Das ist der Erbe; kommt, laßt uns ihn töten, daß das Erbe unser sei!

14. Mas los labradores viéndole pensaron entre sí, diciendo: Este es el heredero: veníd, matémosle, para que la herencia sea nuestra.

14 Но виноградари, увидев его, рассуждали между собою,говоря: это наследник; пойдем, убьем его, и наследство его будет наше.

15 Ja he heittivät hänet ulos viinitarhasta ja tappoivat. Mitä nyt viinitarhan herra on tekevä heille?

15 Ja he heittivät hänet ulos viinitarhasta ja tappoivat. "Mitä viinitarhan herra siis tekee heille?

15. Ja he syöksivät ulos hänen viinamäestä ja tappoivat. Mitä viinamäen isäntä on tekevä heille?

15. Ja he ulossyöxit hänen wijnamäestä ja tapoit. Mitästä wijnamäen isändä on tekewä heillen.

15. Ja he wlossöxit henen Winatarhast ia tapoit. Mite sis Winatarha' HERRa tekepi heijen? (Ja he ulos syöksit hänen wiinatarhasta ja tapoit. Mitä siis wiinatarhan HERRA tekeepi heidän?)

15 καὶ ἐκβαλόντες αὐτὸν ἔξω τοῦ ἀμπελῶνος ἀπέκτειναν. τί οὖν ποιήσει αὐτοῖς ὁ κύριος τοῦ ἀμπελῶνος; ( κaὶ ẻκbalόntes aὐtὸn ἔkso tοȗ ἀmpelõnοs ἀpéκteιnan. tί οȗn pοιíseι aὐtοῖs ὁ κúrιοs tοȗ ἀmpelõnοs; )

και εκβαλοντες αυτον εξω του αμπελωνος απεκτειναν τι ουν ποιησει αυτοις ο κυριος του αμπελωνος 15 (kai ekbalontes afton exo tou ampelonos apekteinan ti oun poiisei aftois o kurios tou ampelonos)

15 And having cast him forth, outside the vineyard, they killed him. Therefore, what will the lord of the vineyard do to them?</J>

15. So they cast him out of the vineyard, and killed him. What therefore shall the lord of the vineyard do unto them?

15. Und sie stießen ihn hinaus vor den Weinberg und töteten ihn. Was wird nun der Herr des Weinberges ihnen tun?

15. Y echándole fuera de la viña, le mataron: ¿Qué pues les hará el señor de la viña?

15 И, выведя его вон из виноградника, убили. Что же сделает с ними господин виноградника?

16 Hän tulee ja tuhoaa nämä viinitarhurit ja antaa viinitarhan muille." Niin he sen kuullessaan sanoivat: "Pois se!"

16 Hän tulee ja tuhoaa nämä viinitarhurit ja antaa viinitarhan muille.” Niin he sen kuullessaan sanoivat: "Eihän toki!”

16. Hän tulee ja hukkaa nämät peltomiehet, ja antaa viinamäen muille. Kuin he sen kuulivat, sanoivat he: pois se!

16. Hän tule ja hucka nämät wijnamäen miehet ja anda wijnamäkens muille. Cuin he sen cuulit sanoit he: pois se.

16. Hen tulepi/ ia hucka nämet Winatarha' haltiat/ ia a'dapi Winatarha's muille. Quin he sen cwlit/ sanoit he/ Pois se. (Hän tuleepi/ ja hukkaa nämät wiinatarhan haltijat/ ja antaapi wiinatarhansa muille. Kuin he sen kuulit/ sanoit he/ Pois se.)

16 ἐλεύσεται καὶ ἀπολέσει τοὺς γεωργοὺς τούτους, καὶ δώσει τὸν ἀμπελῶνα ἄλλοις. ἀκούσαντες δὲ εἶπον· Μὴ γένοιτο. ( ẻleúsetaι κaὶ ἀpοléseι tοὐs georgοὐs tοútοus, κaὶ dóseι tὸn ἀmpelõna ἄllοιs. ἀκοúsantes dè eἶpοn: Μì génοιtο. )

ελευσεται και απολεσει τους γεωργους τουτους και δωσει τον αμπελωνα αλλοις ακουσαντες δε ειπον μη γενοιτο 16 (elefsetai kai apolesei tous georgous toutous kai dosei ton ampelona allois akousantes de eipon mi genoito)

16 He will come and destroy these farmers, and will be giving the vineyard to others. But having heard (this), they said, Let it not happen!

16. He shall come and destroy these husbandmen, and shall give the vineyard to others. And when they heard it, they said, God forbid.

16. Er wird kommen und diese Weingärtner umbringen und seinen Weinberg andern austun. Da sie das hörten, sprachen sie: Das sei ferne!

16. Vendrá, y destruirá a estos labradores; y dará su viña a otros. Y como ellos lo oyeron, dijeron: Guarda.

16 Придет и погубит виноградарей тех, и отдаст виноградник другим. Слышавшие же это сказали: да не будет!

17 Mutta hän katsahti heihin ja sanoi: "Mitä siis on tämä kirjoitus: 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi'?

17 Mutta katsahtaen heihin Hän sanoi: "Mitä siis on tämä kirjoitus: 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut päätöskiveksi'?

17. Mutta hän katsahti heidän päällensä ja sanoi: mitä se on, mikä kirjoitettu on: Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut nurkkakiveksi?

17. Mutta hän cadzahti heidän päällens ja sanoi: mitästä se on cuin kirjoitettu on? Se kiwi jonga rakendajat hylkäisit on tullut nurckakiwexi?

17. Mutta hen catzachti heiden pälens/ ia sanoi/ Mite sis on se/ quin kirioitettu on? Se kiui ionga Rakendaiat poishylkeisit/ ombi tullut Nurcakiuexi? (Mutta hän katsahti heidän päällensä/ ja sanoi/ Mita siis on se/ kuin kirjoitettu on? Se kiwi jonka rakentajat pois hylkäsit/ ompi tullut nurkkakiweksi?)

17 ὁ δὲ ἐμβλέψας αὐτοῖς εἶπε· Τί οὖν ἐστι τὸ γεγραμμένον τοῦτο, λίθον ὃν ἀπεδοκίμασαν οἱ οἰκοδομοῦντες, οὗτος ἐγενήθη εἰς κεφαλὴν γωνίας; ( ὁ dè ẻmblépsas aὐtοῖs eἶpe: Τί οȗn ẻstι tὸ gegramménοn tοȗtο, lίthοn ὃn ἀpedοκίmasan οἱ οἰκοdοmοȗntes, οὗtοs ẻgeníthi eἰs κefalìn gonίas; )

ο δε εμβλεψας αυτοις ειπεν τι ουν εστιν το γεγραμμενον τουτο λιθον ον απεδοκιμασαν οι οικοδομουντες ουτος εγενηθη εις κεφαλην γωνιας 17 (o de emblepsas aftois eipen ti oun estin to gegrammenon touto lithon on apedokimasan oi oikodomountes outos egenithi eis kefalin gonias)

17 But he looked at them and said, Therefore what is this that has been written, ‘The stone which the builders rejected*, this one became the head of the corner'? {Psa 118:22}

17. And he beheld them, and said, What is this then that is written, The stone which the builders rejected, the same is become the head of the corner

17. Er aber sah sie an und sprach: Was ist denn das, was geschrieben steht: "Der Stein, den die Bauleute verworfen haben, ist zum Eckstein geworden"?

17. Mas él mirándolos, dice: ¿Qué pues es lo que está escrito: La piedra que desecharon los edificadores, esta vino a ser cabeza de la esquina?

17 Но Он, взглянув на них, сказал: что значит сие написанное: камень, который отвергли строители, тот самый сделался главою угла?

18 Jokainen, joka kaatuu siihen kiveen, ruhjoutuu, mutta jonka päälle se kaatuu, sen se murskaa."

18 Jokainen, joka kaatuu siihen kiveen, ruhjoutuu, mutta jonka päälle se kaatuu, sen se murskaa."

18. Jokainen joka lankee sen kiven päälle, se runnellaan; mutta jonka päälle se lankee, sen hän musertaa.

18. Jocainen cuin lange sen kiwen päälle se muretan mutta jonga päälle se lange sen hän muserta.

18. Jocainen quin langepi sen kiuen päle/ se muretan/ Mutta ionga päle se langepi/ sen hen muserta (Jokainen kuin lankeaapi sen kiwen päälle/ se murretaan/ Mutta jonka päälle se lankeaapi/ sen hän musertaa.)

18 πᾶς ὁ πεσὼν ἐπ’ ἐκεῖνον τὸν λίθον συνθλασθήσεται· ἐφ’ ὃν δ’ ἂν πέσῃ, λικμήσει αὐτόν. ( pãs ὁ pesὸn ẻp’ ẻκeῖnοn tὸn lίthοn sunthlasthísetaι: ẻf’ ὃn d’ ἂn pésΐ, lικmíseι aὐtόn. )

πας ο πεσων επ εκεινον τον λιθον συνθλασθησεται εφ ον δ αν πεση λικμησει αυτον 18 (pas o peson ep ekeinon ton lithon sunthlasthisetai ef on d an pesi likmisei afton)

18 Everyone who (has) fallen upon that stone will be shattered, but upon whomever it falls, it will be smashing him.</J>

18. Whosoever shall fall upon that stone shall be broken; but on whomsoever it shall fall, it will grind him to powder.

18. Wer auf diesen Stein fällt, der wird zerschellen; auf wen aber er fällt, den wird er zermalmen.

18. Cualquiera que cayere sobre aquella piedra será quebrantado; mas sobre el que la piedra cayere, le desmenuzará.

18 Всякий, кто упадет на тот камень,разобьется, а на кого он упадет, того раздавит.

19 Ja kirjanoppineet ja ylipapit tahtoivat ottaa hänet sillä hetkellä kiinni, mutta he pelkäsivät kansaa; sillä he ymmärsivät, että hän oli puhunut sen vertauksen heistä.

19 *Ylipapit ja kirjanoppineet* tahtoivat sillä hetkellä käydä Häneen käsiksi, mutta pelkäsivät kansaa. He näet ymmärsivät, että Hän oli puhunut sen vertauksen heistä.

19. Ja pappein päämiehet ja kirjanoppineet pyysivät häntä sillä hetkellä kiinni ottaa, vaan he pelkäsivät kansaa; sillä he ymmärsivät, että hän heille tämän vertauksen sanonut oli.

19. Ja Pappein päämiehet ja Kirjanoppenet pyysit händä sillä hetkellä kijnniotta waan he pelkäisit Canssa: sillä he ymmärsit että hän heille tämän wertauxen sanonut oli.

19. Ja ne Pappein Pämiehet ia Kirianoppeneet pysit hende kiniotta samalla hetkelle/ wan he pelkesit Canssa/ Sille he ymmersit/ ette hen heite wastan temen Wertauxen sanoi. (Ja ne pappein päämiehet ja kirjanoppineet pyysit häntä kiinni ottaa samalla hetkellä/ waan he pelkäsit kansaa/ Sillä he ymmärsit/ että hän heitä wastaan tämän wertauksen sanoi.)

19 Καὶ ἐζήτησαν οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ γραμματεῖς ἐπιβαλεῖν ἐπ’ αὐτὸν τὰς χεῖρας ἐν αὐτῇ τῇ ὥρᾳ, καὶ ἐφοβήθησαν τὸν λαόν· ἔγνωσαν γὰρ ὅτι πρὸς αὐτοὺς τὰς παραβολὰς ἔλεγε. ( Κaὶ ẻdzítisan οἱ ἀrchιereῖs κaὶ οἱ grammateῖs ẻpιbaleῖn ẻp’ aὐtὸn tàs cheῖras ẻn aὐtῖ tῖ ὅrᾳ, κaὶ ẻfοbíthisan tὸn laόn: ἔgnosan gàr ὅtι prὸs aὐtοὐs tàs parabοlàs ἔlege. )

και εζητησαν οι αρχιερεις και οι γραμματεις επιβαλειν επ αυτον τας χειρας εν αυτη τη ωρα και εφοβηθησαν τον λαον εγνωσαν γαρ οτι προς αυτους την παραβολην ταυτην ειπεν 19 (kai ezitisan oi archiereis kai oi grammateis epibalein ep afton tas cheiras en afti ti ora kai efobithisan ton laon egnosan gar oti pros aftous tin parabolin taftin eipen)

19 And the high-priests and the scribes sought to put hands upon him in that same hour and (yet) they feared (the people); for* they knew that he spoke this parable to them. {Mar 12:13-17 & Mat 22:15-22 & Luk 20:20-26 Courtyard of the Temple, Tues.}

19. And the chief priests and the scribes the same hour sought to lay hands on him; and they feared the people: for they perceived that he had spoken this parable against them.

19. Und die Hohenpriester und Schriftgelehrten trachteten darnach, wie sie die Hände an ihn legten zu derselben Stunde; und fürchteten sich vor dem Volk, denn sie verstanden, daß er auf sie dies Gleichnis gesagt hatte.

19. Y procuraban los príncipes de los sacerdotes y los escribas echarle mano en aquella hora, mas tuvieron miedo del pueblo; porque entendieron que contra ellos había dicho esta parábola.

19 И искали в это время первосвященники и книжники, чтобыналожить на Него руки, но побоялись народа, ибо поняли, что о них сказал Он эту притчу.

20 Ja he vartioivat häntä ja lähettivät hänen luokseen hurskaiksi tekeytyviä urkkijoita, saadakseen hänet kiinni jostakin sanasta, niin että voisivat antaa hänet esivallalle ja maaherran käsiin.

20 He vartioivat Häntä ja lähettivät hurskaiksi tekeytyviä urkkijoita saadakseen Hänet kiinni jostain sanasta, niin että voisivat antaa Hänet esivallalle ja maaherran käsiin.

20. Ja he vartioitsivat häntä ja lähettivät väijyjät, jotka piti itsensä hurskaiksi teettelemän, että he hänen puheessa saisivat kiinni, ja antaisivat ylön esivallalle ja maanvanhimman haltuun.

20. JA he wartioidzit händä ja lähetit wäijywäisiä jotca piti heidäns hurscaxi teettelemän että he hänen puhesa kijnnisaisit ja ylönannaisit Esiwallalle ja Maanwanhimman haldun.

20. Ja he wartioitzit hende/ ia wloslehetit wägyweiset/ iotca piti heidens Hurskaxi teettelmen/ Senpäle ette he henen Puhesa kinisaisit/ ia ylenannaisit henen Esiuallalle ia Maanwanhiman haltun. (Ja he wartioitsit häntä/ ja ulos lähetit wäijywäiset/ jotka piti heidäns hurskaaksi teettämän/ Senpäälle että he hänen puheessa kiinni saisit/ ja ylenantaisit hänen esiwallalle ja maanwanhimman haltuun.)

20 Καὶ παρατηρήσαντες ἀπέστειλαν ἐγκαθέτους, ὑποκρινομένους ἑαυτοὺς δικαίους εἶναι, ἵνα ἐπιλάβωνται αὐτοῦ λόγου εἰς τὸ παραδοῦναι αὐτὸν τῇ ἀρχῇ καὶ τῇ ἐξουσίᾳ τοῦ ἡγεμόνος. ( Κaὶ paratirísantes ἀpésteιlan ẻgκathétοus, ὑpοκrιnοménοus ἑautοὐs dικaίοus eἶnaι, ἵna ẻpιlábontaι aὐtοȗ lόgοu eἰs tὸ paradοȗnaι aὐtὸn tῖ ἀrchῖ κaὶ tῖ ẻksοusίᾳ tοȗ ἱgemόnοs. )

και παρατηρησαντες απεστειλαν εγκαθετους υποκρινομενους εαυτους δικαιους ειναι ινα επιλαβωνται αυτου λογου εις το παραδουναι αυτον τη αρχη και τη εξουσια του ηγεμονος 20 (kai paratirisantes apesteilan enkathetous upokrinomenous eaftous dikaious einai ina epilabontai aftou logou eis to paradounai afton ti archi kai ti exousia tou igemonos)

20 And having observed him, they sent forth agents, who themselves pretended to be righteous, in order that they might grab him from his speech, *that* they might give him to the rule and the authority of the governor.

20. And they watched him, and sent forth spies, which should feign themselves just men, that they might take hold of his words, that so they might deliver him unto the power and authority of the governor.

20. Und sie stellten ihm nach und sandten Laurer aus, die sich stellen sollten, als wären sie fromm, auf daß sie ihn in der Rede fingen, damit sie ihn überantworten könnten der Obrigkeit und Gewalt des Landpflegers.

20. Y acechándole, enviaron espiones que se simulasen justos, para tomarle en sus palabras, para que así le entregasen a la jurisdicción y a la potestad del presidente:

20 И, наблюдая за Ним, подослали лукавых людей, которые,притворившись благочестивыми, уловили бы Его в каком-либо слове, чтобы предать Его начальству и власти правителя.

21 Ja ne kysyivät häneltä sanoen: "Opettaja, me tiedämme, että sinä puhut ja opetat oikein etkä katso henkilöön, vaan opetat Jumalan tietä totuudessa.

21 He kysyivät Häneltä sanoen: "Opettaja, tiedämme, että puhut ja opetat oikein etkä katso henkilöön, vaan opetat Jumalan tietä totuudessa.

21. Ja he kysyivät häneltä ja sanoivat: Mestari, me tiedämme, ettäs oikein sanot ja opetat, etkä katso ihmisen muotoa, vaan opetat Jumalan tien totuudessa.

21. Ja he kysyit hänelle ja sanoit: Mestari me tiedämme ettäs oikein sanot ja opetat ja et cadzo ihmisen muoto waan opetat Jumalan tien totudes.

21. Ja he kysyit henelle ia sanoit/ Mestari/ me tiedhem ettes oikein sanot ia opetat/ ia et catzo Inhimisen moto/ Waan sine opetat Jumalan tiete totuden cansa. (Ja he kysyit häneltä ja sanoit/ Mestari/ Me tiedämme ettäs oikein sanot ja opetat/ ja et katso ihmisen muotoa/ Waan sinä opetat Jumalan tietä totuuden kanssa.)

21 καὶ ἐπηρώτησαν αὐτὸν λέγοντες· Διδάσκαλε, οἴδαμεν ὅτι ὀρθῶς λέγεις καὶ διδάσκεις, καὶ οὐ λαμβάνεις πρόσωπον, ἀλλ’ ἐπ’ ἀληθείας τὴν ὁδὸν τοῦ Θεοῦ διδάσκεις· ( κaὶ ẻpirótisan aὐtὸn légοntes: Dιdásκale, οἴdamen ὅtι ὀrthõs légeιs κaὶ dιdásκeιs, κaὶ οὐ lambáneιs prόsopοn, ἀll’ ẻp’ ἀlitheίas tìn ὁdὸn tοȗ Theοȗ dιdásκeιs: )

και επηρωτησαν αυτον λεγοντες διδασκαλε οιδαμεν οτι ορθως λεγεις και διδασκεις και ου λαμβανεις προσωπον αλλ επ αληθειας την οδον του θεου διδασκεις 21 (kai epirotisan afton legontes didaskale oidamen oti orthos legeis kai didaskeis kai ou lambaneis prosopon all ep alitheias tin odon tou theou didaskeis)

21 And they asked him, saying, Teacher, we know that you say and teach correctly, and you do not receive the countenance (of men), but in truth, are teaching the way of God.

21. And they asked him, saying, Master, we know that thou sayest and teachest rightly, neither acceptest thou the person of any, but teachest the way of God truly:

21. Und sie fragten ihn und sprachen: Meister, wir wissen, daß du aufrichtig redest und lehrest und achtest keines Menschen Ansehen, sondern du lehrest den Weg Gottes recht.

21. Los cuales le preguntaron, diciendo: Maestro, sabemos que dices y enseñas bien; y que no tienes respeto a la persona de nadie, ántes enseñas el camino de Dios con verdad.

21 И они спросили Его: Учитель! мы знаем, что Ты правдиво говоришь и учишь и не смотришь на лице, но истинно пути Божию учишь;

22 Onko meidän lupa antaa keisarille veroa vai eikö?"

22 Onko meidän lupa antaa keisarille veroa vai ei?"

22. Sopikko meidän antaa keisarille veroa, taikka ei?

22. Olleco se oikein että me annamme Keisarille weron taicka ei?

22. Olleco se oikein/ ette me Keisarille weron anname taicka ei? (Olleeko se oikein/ että me keisarille weron annamme taikka ei?)

22 ἔξεστιν ἡμῖν Καίσαρι φόρον δοῦναι ἢ οὔ; ( ἔksestιn ἱmῖn Κaίsarι fόrοn dοȗnaι ἲ οὔ; )

εξεστιν ημιν καισαρι φορον δουναι η ου 22 (exestin imin kaisari foron dounai i ou)

22 Is it legal for us to give tax to Caesar or not?

22. Is it lawful for us to give tribute unto Caesar, or no?

22. Ist's recht, daß wir dem Kaiser den Schoß geben, oder nicht?

22. ¿Nos es lícito dar tributo a César, o no?

22 позволительно ли нам давать подать кесарю, или нет?

23 Mutta hän havaitsi heidän kavaluutensa ja sanoi heille: "(Miksi kiusaatte minua?)

23 Mutta Hän havaitsi heidän kavaluutensa ja vastasi heille: "(Miksi kiusaatte minua?)"

23. Mutta kuin hän ymmärsi heidän kavaluutensa, sanoi hän heille: mitä te minua kiusaatte?

23. Mutta cuin hän ymmärsi heidän cawaluxens sanoi hän heille: mitä te minua kiusatte?

23. Mutta quin hen ymmersi heiden caualuxens/ sanoi hen heille/ Mite te minua kiusatta? (Mutta kuin hän ymmärsi heidän kawaluuksensa/ sanoi hän heille/ Mitä te minua kiusaatte?)

23 κατανοήσας δὲ αὐτῶν τὴν πανουργίαν εἶπε πρὸς αὐτούς· Τί μέ πειράζετε; ( κatanοísas dè aὐtõn tìn panοurgίan eἶpe prὸs aὐtοús: Τί mé peιrádzete; )

κατανοησας δε αυτων την πανουργιαν ειπεν προς αυτους τι με πειραζετε 23 (katanoisas de afton tin panourgian eipen pros aftous ti me peirazete)

23 But he perceived their craftiness and said to them, Why are you° testing me?</J>

23. But he perceived their craftiness, and said unto them, Why tempt ye me?

23. Er aber merkte ihre List und sprach zu ihnen: Was versuchet ihr mich?

23. Mas él, entendida la astucia de ellos, les dijo: ¿Por qué me tentais?

23 Он же, уразумев лукавство их, сказал им: что вы Меня искушаете?

24 Näyttäkää minulle denari. Kenen kuva ja päällekirjoitus siinä on? He vastasivat: "Keisarin".

24 Näyttäkää minulle denari. Kenen kuva ja päällekirjoitus siinä on?" He (vastasivat ja) sanoivat: "Keisarin."

24. Osoittakaat minulle veroraha, kenenkä kuva ja päällekirjoitus siinä on? He vastasivat ja sanoivat: keisarin.

24. Osottacat minulle weroraha kenengä cuwa ja päällekirjoitus sijnä on? He wastaisit ja sanoit hänelle: Keisarin.

24. Osotacat minulle weroraha/ Kenenge Cuwa ia Pälekirioitus henelle on? He wastasit ia sanoit henelle/ Keisarin. (Osoittakaat minulle weroraha/ Kenenkä kuwa ja päällekirjoitus hänellä on? He wastasit ja sanoit hänelle/ Keisarin.)

24 δείξατέ μοι δηνάριον· τίνος ἔχει εἰκόνα καὶ ἐπιγραφήν; ἀποκριθέντες δὲ εἶπον· Καίσαρος. ( deίksaté mοι dinárιοn: tίnοs ἔcheι eἰκόna κaὶ ẻpιgrafín; ἀpοκrιthéntes dè eἶpοn: Κaίsarοs. )

επιδειξατε μοι δηναριον τινος εχει εικονα και επιγραφην αποκριθεντες δε ειπον καισαρος 24 (epideixate moi dinarion tinos echei eikona kai epigrafin apokrithentes de eipon kaisaros)

24 Show° me a denarius. Whose image and inscription has it? But they answered and said, Caesar’s.

24. Shew me a penny. Whose image and superscription hath it They answered and said, Caesar's.

24. Zeiget mir den Groschen! Wes Bild und Überschrift hat er? Sie antworteten und sprachen: Des Kaisers.

24. Mostrádme una moneda. ¿De quién tiene la imágen, y la inscripción? Y respondiendo, dijeron: De César.

24 Покажите Мне динарий: чье на нем изображение и надпись? Они отвечали: кесаревы.

25 Niin hän sanoi heille: "Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on".

25 Niin Hän sanoi heille: "Antakaa siis keisarin oma keisarille ja Jumalan oma Jumalalle."

25. Niin hän sanoi heille: antakaat keisarille, mitkä keisarin ovat, ja Jumalalle, mitkä Jumalan ovat.

25. Nijn hän sanoi heille: andacat Keisarille mitä Keisarin tule ja Jumalalle mitä Jumalan tule.

25. Nin sanoi hen heille/ Andacat sis Keisarin mite Keisarin tule/ ia Jumalan mite Jumalan tule. (Niin sanoi hän heille/ Antakaat siis keisarin mitä keisarin tulee/ ja Jumalan mitä Jumalan tulee.)

25 ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Ἀπόδοτε τοίνυν τὰ Καίσαρος Καίσαρι καὶ τὰ τοῦ Θεοῦ τῷ Θεῷ. ( ὁ dè eἶpen aὐtοῖs: Ἀpόdοte tοίnun tà Κaίsarοs Κaίsarι κaὶ tà tοȗ Theοȗ tỡ Theỡ. )

ο δε ειπεν αυτοις αποδοτε τοινυν τα καισαρος καισαρι και τα του θεου τω θεω 25 (o de eipen aftois apodote toinun ta kaisaros kaisari kai ta tou theou to theo)

25 But he said to them, Now-then, give° to Caesar the things (which are) Caesar’s, and to God the things (which are) God’s.</J>

25. And he said unto them, Render therefore unto Caesar the things which be Caesar's, and unto God the things which be God's.

25. Er aber sprach: So gebet dem Kaiser, was des Kaisers ist, und Gott, was Gottes ist!

25. Entónces les dijo: Pues dad a César lo que es de César; y lo que es de Dios, a Dios.

25 Он сказал им: итак, отдавайте кесарево кесарю, а Божие Богу.

26 Ja he eivät kyenneet saamaan häntä hänen puheestaan kiinni kansan edessä; ja he ihmettelivät hänen vastaustaan ja vaikenivat.

26 Eivätkä he kyenneet saamaan Häntä puheesta kiinni kansan edessä, ja ihmetellen Hänen vastaustaan he vaikenivat.

26. Ja ei he taitaneet hänen puhettansa kansan edessä laittaa, vaan ihmettelivät hänen vastaustansa, ja vaikenivat.

26. Ja ei he tainnet hänen puhettans Canssan edes laitta waan ihmettelit hänen wastaustans ja waickenit.

26. Ja eiuet he woinuet henen sanans laitta Canssan edes/ waan ihmettelit henen wastauxens päle/ ia waickenit. (Ja eiwät he woineet hänen sanansa laittaa kansan edessä/ waan ihmettelit hänen wastauksensa päälle/ ja waikenit.)

26 καὶ οὐκ ἴσχυσαν ἐπιλαβέσθαι αὐτοῦ ῥήματος ἐναντίον τοῦ λαοῦ, καὶ θαυμάσαντες ἐπὶ τῇ ἀποκρίσει αὐτοῦ ἐσίγησαν. ( κaὶ οὐκ ἴschusan ẻpιlabésthaι aὐtοȗ ŕímatοs ẻnantίοn tοȗ laοȗ, κaὶ thaumásantes ẻpὶ tῖ ἀpοκrίseι aὐtοȗ ẻsίgisan. )

και ουκ ισχυσαν επιλαβεσθαι αυτου ρηματος εναντιον του λαου και θαυμασαντες επι τη αποκρισει αυτου εσιγησαν 26 (kai ouk ischusan epilabesthai aftou rimatos enantion tou laou kai thabmasantes epi ti apokrisei aftou esigisan)

26 And they were not strong-enough to grasp his declaration in front of the people, and they marveled at his answer and were silent. {Mar 12:18-27 & Mat 22:23-33 & Luk 20:27-39.}

26. And they could not take hold of his words before the people: and they marvelled at his answer, and held their peace.

26. Und sie konnten sein Wort nicht tadeln vor dem Volk und verwunderten sich seiner Antwort und schwiegen still.

26. Y no pudieron reprender sus palabras delante del pueblo: ántes maravillados de su respuesta, callaron.

26 И не могли уловить Его в слове перед народом, и, удивившись ответу Его, замолчали.

27 Niin astui esiin muutamia saddukeuksia, jotka väittävät, ettei ylösnousemusta ole, ja he kysyivät häneltä

27 Niin astui esiin muutamia saddukeuksia, jotka väittävät, ettei ole ylösnousemusta, ja he kysyivät Häneltä

27. Niin tulivat muutamat Saddukealaisista, (jotka kieltävät ylösnousemisen,) ja kysyivät häneltä,

27. NIjn tulit muutamat Saduceuxist ( jotca kieldäwät ylösnousemisen ) ja kysyit hänelle sanoden:

27. Nin edesastuit mutamat Sadduceusist (iotca kieldeuet oleuan ylesnousemisen) ia kysyit henelle sanoden/ (Niin edesastuit muutamat saddukeuksista (jotka kieltäwät olewan ylösnousemisen) ja kysyit häneltä sanoen/)

27 Προσελθόντες δέ τινες τῶν Σαδδουκαίων, οἱ λέγοντες μὴ εἶναι ἀνάστασιν, ἐπηρώτησαν αὐτὸν ( Prοselthόntes dé tιnes tõn Saddοuκaίon, οἱ légοntes mì eἶnaι ἀnástasιn, ẻpirótisan aὐtὸn )

προσελθοντες δε τινες των σαδδουκαιων οι αντιλεγοντες αναστασιν μη ειναι επηρωτησαν αυτον 27 (proselthontes de tines ton saddoukaion oi antilegontes anastasin mi einai epirotisan afton)

27 Now some of the Sadducees came near to him, those who contradict (the) resurrection– there is no (resurrection); and they asked him,

27. Then came to him certain of the Sadducees, which deny that there is any resurrection; and they asked him,

27. Da traten zu ihm etliche der Sadduzäer, welche da halten, es sei kein Auferstehen, und fragten ihn

27. Y llegándose unos de los Saduceos, los cuales niegan haber resurrección, le preguntaron,

27 Тогда пришли некоторые из саддукеев, отвергающих воскресение, и спросили Его:

28 sanoen: "Opettaja, Mooses on säätänyt meille: 'Jos joltakin kuolee veli, jolla on vaimo, mutta ei ole lapsia, niin ottakoon hän veljensä vaimon ja herättäköön siemenen veljelleen'.

28 sanoen: "Opettaja, Mooses on kirjoittanut meille: 'Jos keneltä kuolee veli, jolla on vaimo, *ja hän kuolee lapsetonna*, niin hänen veljensä ottakoon vaimon ja hankkikoon jälkeläisen veljelleen.'

28. Sanoen: Mestari, Moses kirjoitti meille: jos jonkun veli kuolee, jolla emäntä oli, ja se kuolis lapsetonna, niin hänen veljensä pitää sen vaimon ottaman ja veljellensä siemenen herättämän.

28. Mestari Moses kirjoitti meille jos jongun weli cuole jolla emändä oli ja se cuolis lapsitoin nijn hänen weljens piti sen waimon ottaman ja weljellens siemenen herättämän.

28. Mestari/ Moses meille kirioitti/ Jos iongun Weli colepi/ iolla oli Emende/ ia se colis Lapsitoin/ Nin henen Weliens piti sen Waimon ottaman/ ia henen Weliens Siemenen herättemen. (Mestari/ Moses meille kirjoitti/ Jos jonkun weli kuoleepi/ jolla oli emäntä/ ja se kuolisi lapsetoin/ Niin hänen weljensä piti sen waimon ottaman/ ja hänen weljensä siemenen herättämän.)

28 λέγοντες· Διδάσκαλε, Μωϋσῆς ἔγραψεν ἡμῖν, ἐάν τινος ἀδελφὸς ἀποθάνῃ ἔχων γυναῖκα, καὶ οὗτος ἄτεκνος ἀποθάνῃ, ἵνα λάβῃ ὁ ἀδελφὸς αὐτοῦ τὴν γυναῖκα καὶ ἐξαναστήσῃ σπέρμα τῷ ἀδελφῷ αὐτοῦ. ( légοntes: Dιdásκale, Μoϋsĩs ἔgrapsen ἱmῖn, ẻán tιnοs ἀdelfὸs ἀpοthánΐ ἔchon gunaῖκa, κaὶ οὗtοs ἄteκnοs ἀpοthánΐ, ἵna lábΐ ὁ ἀdelfὸs aὐtοȗ tìn gunaῖκa κaὶ ẻksanastísΐ spérma tỡ ἀdelfỡ aὐtοȗ. )

λεγοντες διδασκαλε μωσης εγραψεν ημιν εαν τινος αδελφος αποθανη εχων γυναικα και ουτος ατεκνος αποθανη ινα λαβη ο αδελφος αυτου την γυναικα και εξαναστηση σπερμα τω αδελφω αυτου 28 (legontes didaskale mosis egrapsen imin ean tinos adelfos apothani echon gunaika kai outos ateknos apothani ina labi o adelfos aftou tin gunaika kai exanastisi sperma to adelfo aftou)

28 saying, Teacher, Moses wrote to us, in order that if anyone’s brother dies, having a wife, and this one should die childless, his brother should take the wife and should raise* up seed to his brother. {Deu 25:5}

28. Saying, Master, Moses wrote unto us, If any man's brother die, having a wife, and he die without children, that his brother should take his wife, and raise up seed unto his brother.

28. und sprachen: Meister, Mose hat uns geschrieben: So jemandes Bruder stirbt, der ein Weib hat, und stirbt kinderlos, so soll sein Bruder das Weib nehmen und seinem Bruder einen Samen erwecken.

28. Diciendo: Maestro, Moisés nos escribió: Si el hermano de alguno muriere teniendo mujer, y muriere sin hijos, que su hermano tome la mujer, y levante simiente a su hermano.

28 Учитель! Моисей написал нам, что если у кого умретбрат, имевший жену, и умрет бездетным, то брат его должен взять его жену и восставить семя брату своему.

29 Nyt oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon ja kuoli lapsetonna.

29 Nyt oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon ja kuoli lapsetonna.

29. Niin oli seitsemän veljeä: ensimäinen otti emännän ja kuoli lapsetonna.

29. Nyt olit seidzemen welje ensimäinen otti emännän ja cuoli lapsitoina.

29. Nyt olit sis seitzemen Welie/ Se ensimeinen otti Emenen/ ia coli Lapsitoin. (Nyt olit siis seitsemän weljeä/ Se ensimmäinen otti emännän/ ja kuoli lapsetoin.)

29 ἑπτὰ οὖν ἀδελφοὶ ἦσαν· καὶ ὁ πρῶτος λαβὼν γυναῖκα ἀπέθανεν ἄτεκνος· ( ἑptà οȗn ἀdelfοὶ ἶsan: κaὶ ὁ prõtοs labὸn gunaῖκa ἀpéthanen ἄteκnοs: )

επτα ουν αδελφοι ησαν και ο πρωτος λαβων γυναικα απεθανεν ατεκνος 29 (epta oun adelfoi isan kai o protos labon gunaika apethanen ateknos)

29 Therefore, there were seven brethren, and the first took a wife and died childless;

29. There were therefore seven brethren: and the first took a wife, and died without children.

29. Nun waren sieben Brüder. Der erste nahm ein Weib und starb kinderlos.

29. Fueron pues siete hermanos; y el primero tomó mujer, y murió sin hijos.

29 Было семь братьев, первый, взяв жену, умер бездетным;

30 Niin toinen otti sen vaimon, (ja hän kuoli lapsetonna).

30 Niin toinen otti sen vaimon (ja hän kuoli lapsetonna).

30. Ja toinen otti sen vaimon, ja se myös kuoli lapsetonna.

30. Ja toinen otti sen waimon ja se myös cuoli lapsitoina.

30. Ja se toinen otti sen Waimon/ ia se mös coli Lapsitoin. (Ja se toinen otti sen waimon/ ja se myös kuoli lapsetoin.)

30 καὶ ἔλαβεν ὁ δεύτερος τὴν γυναῖκα, καὶ οὗτος ἀπέθανεν ἄτεκνος· ( κaὶ ἔlaben ὁ deúterοs tìn gunaῖκa, κaὶ οὗtοs ἀpéthanen ἄteκnοs: )

και ελαβεν ο δευτερος την γυναικα και ουτος απεθανεν ατεκνος 30 (kai elaben o defteros tin gunaika kai outos apethanen ateknos)

30 and the second took the woman and this one died childless;

30. And the second took her to wife, and he died childless.

30. Und der andere nahm das Weib und starb auch kinderlos.

30. Y la tomó el segundo, el cual también murió sin hijos.

30 взял ту жену второй, и тот умер бездетным;

31 ja sitten kolmas, ja samoin kaikki seitsemän; ja he kuolivat jättämättä lapsia.

31 Sitten kolmas otti hänet ja samoin (myös) kaikki seitsemän. He kuolivat eivätkä jättäneet lapsia.

31. Ja kolmas otti myös sen: ja niin kaikki seitsemän, eikä jättäneet lapsia, ja kuolivat.

31. Ja colmas otti myös sen. Ja nijn caicki seidzemen eikä jättänet lapsia ja cuolit.

31. Ja colmas otti sen saman. Samalmoto mös mwdh seitzemen/ Ja ei iättenyt Lapsia ia colit. (Ja kolmas otti sen saman. Samalla muotoa myös muut seitsemän/ Ja ei jättänyt lapsia ja kuolit.)

31 καὶ ὁ τρίτος ἔλαβεν αὐτήν ὡσαύτως· ὡσαύτως δὲ καὶ οἱ ἑπτὰ· οὐ κατέλιπον τέκνα, καὶ ἀπέθανον· ( κaὶ ὁ trίtοs ἔlaben aὐtín ὁsaútos: ὁsaútos dè κaὶ οἱ ἑptà: οὐ κatélιpοn téκna, κaὶ ἀpéthanοn: )

και ο τριτος ελαβεν αυτην ωσαυτως δε και οι επτα {VAR: και } ου κατελιπον τεκνα και απεθανον 31 (kai o tritos elaben aftin osaftos de kai oi epta {VAR: kai } ou katelipon tekna kai apethanon)

31 and the third took her, and likewise*, the seven also left no children and they (all) died.

31. And the third took her; and in like manner the seven also: and they left no children, and died.

31. Und der dritte nahm sie. Desgleichen alle sieben und hinterließen keine Kinder und starben.

31. Y la tomó el tercero: asimismo también todos siete; y no dejaron simiente, y murieron.

31 взял ее третий; также и все семеро, и умерли, не оставив детей;

32 Viimeiseksi vaimokin kuoli.

32 Viimeisenä (kaikista) vaimokin kuoli.

32. Kaikkein viimein kuoli myös vaimo.

32. Caickein wijmein cuoli myös se waimo.

32. Caikein wijmen/ coli mös se Waimo. (Kaikkein wiimein/ kuoli myös se waimo.)

32 ὕστερον δὲ πάντων καὶ ἡ γυνὴ ἀπέθανεν. ( ὕsterοn dè pánton κaὶ ἱ gunì ἀpéthanen. )

υστερον {VAR: δε } παντων απεθανεν και η γυνη 32 (usteron {VAR: de } panton apethanen kai i guni)

32 But last of all, the woman also died later.

32. Last of all the woman died also.

32. Zuletzt nach allen starb auch das Weib.

32. Y a la postre de todos murió también la mujer.

32 после всех умерла и жена;

33 Kenelle heistä siis tämä vaimo ylösnousemuksessa joutuu vaimoksi? Sillä kaikkien seitsemän vaimona hän oli ollut."

33 Kenelle heistä hän* siis joutuu ylösnousemuksessa vaimoksi, sillä niillä seitsemällä hän oli vaimona?"

33. Sentähden ylösnousemisessa, kenenkä heistä vaimo pitää oleman? sillä kaikki seitsemän ovat sen vaimonansa pitäneet.

33. Kenengä sijs ylösnousemises heistä se waimo on? Sillä caicki seidzemen owat sen waimonans pitänet.

33. Nyt ylesnousemises kenenge sis heiste se Waimo ombi? Sille ette caiki Seitzemen ouat sen Waimonans piteneet. (Nyt ylösnousemisessa kenenkä siis heistä se waimo ompi? Sillä että kaikki seitsemän owat sen waimonansa pitäneet.)

33 ἐν τῇ ἀναστάσει οὖν τίνος αὐτῶν γίνεται γυνή; οἱ γὰρ ἑπτὰ ἔσχον αὐτὴν γυναῖκα. ( ẻn tῖ ἀnastáseι οȗn tίnοs aὐtõn gίnetaι guní; οἱ gàr ἑptà ἔschοn aὐtìn gunaῖκa. )

εν τη ουν αναστασει τινος αυτων γινεται γυνη οι γαρ επτα εσχον αυτην γυναικα 33 (en ti oun anastasei tinos afton ginetai guni oi gar epta eschon aftin gunaika)

33 Therefore in the resurrection, whose wife of them does she become? For* the seven had her (as) wife.

33. Therefore in the resurrection whose wife of them is she? for seven had her to wife.

33. Nun in der Auferstehung, wes Weib wird sie sein unter denen? Denn alle sieben haben sie zum Weibe gehabt.

33. En la resurrección, pues, ¿mujer de cuál de ellos será? porque los siete la tuvieron por mujer.

33 итак, в воскресение которого из них будет она женою, ибо семеро имели ее женою?

34 Niin Jeesus sanoi heille: "Tämän maailmanajan lapset naivat ja menevät miehelle.

34 Jeesus (vastasi ja) sanoi heille: "Tämän maailmanajan lapset naivat ja menevät miehelle.

34. Ja Jesus vastaten sanoi heille: tämän maailman lapset naivat ja huolevat;

34. Jesus wastais ja sanoi heille: tämän mailman lapset naiwat ja huolewat.

34. Ja Iesus wastasi/ ia sanoi heille/ Temen mailman Lapset naiuat ia hooleuat. (Ja Jesus wastasi/ ja sanoi heille/ Tämän maailman lapset naiwat ja huolewat.)

34 καὶ ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Οἱ υἱοὶ τοῦ αἰῶνος τούτου γαμοῦσι καὶ ἐκγαμίζονται· ( κaὶ ἀpοκrιtheὶs eἶpen aὐtοῖs ὁ Ἰisοȗs: Οἱ uἱοὶ tοȗ aἰõnοs tοútοu gamοȗsι κaὶ ẻκgamίdzοntaι: )

και αποκριθεις ειπεν αυτοις ο ιησους οι υιοι του αιωνος τουτου γαμουσιν και εκγαμισκονται 34 (kai apokritheis eipen aftois o iisous oi uioi tou aionos toutou gamousin kai ekgamiskontai)

34 And Jesus answered and said to them, The sons of this world marry and are betrothed.</J>

34. And Jesus answering said unto them, The children of this world marry, and are given in marriage:

34. Und Jesus antwortete und sprach zu ihnen: Die Kinder dieser Welt freien und lassen sich freien;

34. Entónces respondiendo Jesús, les dijo: Los hijos de este siglo se casan, y se dan en casamiento;

34 Иисус сказал им в ответ: чада века сего женятся и выходят замуж;

35 Mutta ne, jotka on arvollisiksi nähty pääsemään toiseen maailmaan ja ylösnousemukseen kuolleista, eivät nai eivätkä mene miehelle.

35 Mutta jotka on katsottu arvollisiksi pääsemään toiseen maailmanaikaan ja ylösnousemukseen kuolleista, he eivät nai eivätkä mene miehelle.

35. Mutta ne, jotka otolliseksi tulevat sille maailmalle ja ylösnousemiselle kuolleista, ei he nai eikä huole;

35. Mutta ne jotca otolliset owat sille mailmalle ja ylösnouseman cuolluista ei he nai eikä huole:

35. Mutta ne iotca otoliset ouat sille ilmalle/ ia ylesnouseman Coluista/ eike he nai eike hoole/ (Mutta ne jotka otolliset owat sille ilmalle/ ja ylösnouseman kuolleista/ eikä he nai eikä huole/)

35 οἱ δὲ καταξιωθέντες τοῦ αἰῶνος ἐκείνου τυχεῖν καὶ τῆς ἀναστάσεως τῆς ἐκ νεκρῶν οὔτε γαμοῦσιν οὔτε γαμίζονται· ( οἱ dè κataksιothéntes tοȗ aἰõnοs ẻκeίnοu tucheῖn κaὶ tĩs ἀnastáseos tĩs ẻκ neκrõn οὔte gamοȗsιn οὔte gamίdzοntaι: )

οι δε καταξιωθεντες του αιωνος εκεινου τυχειν και της αναστασεως της εκ νεκρων ουτε γαμουσιν ουτε εκγαμισκονται 35 (oi de kataxiothentes tou aionos ekeinou tuchein kai tis anastaseos tis ek nekron oute gamousin oute ekgamiskontai)

35 But those who were deemed worthy to obtain that world and the resurrection from the dead, neither marry, nor are they betrothed,</J>

35. But they which shall be accounted worthy to obtain that world, and the resurrection from the dead, neither marry, nor are given in marriage:

35. welche aber würdig sein werden, jene Welt zu erlangen und die Auferstehung von den Toten, die werden weder freien noch sich freien lassen.

35. Mas los que fueron tenidos por dignos de aquel siglo, y de la resurrección de los muertos, ni se casan, ni se dan en casamiento.

35 а сподобившиеся достигнуть того века и воскресения из мертвых ни женятся, ни замуж не выходят,

36 Sillä he eivät enää voi kuolla, kun ovat enkelien kaltaisia; ja he ovat Jumalan lapsia, koska ovat ylösnousemuksen lapsia.

36 Sillä he eivät enää voi kuolla, koska ovat enkelten kaltaiset, ja he ovat Jumalan lapsia, koska ovat ylösnousemuksen lapsia.

36. Sillä ei he enään kuolla taida; sillä he ovat enkelien kaltaiset, ja he ovat Jumalan lapset, että he ovat ylösnousemisen lapset.

36. Ja ei he sillen cuolla taida: sillä he owat Engelitten caltaiset ja Jumalan lapset että he owat ylösnousemisen lapset.

36. Ja eiuet he sillen coolla taidha/ Sille he ouat Engeliten caltaiset/ ia Jumalan Lapset/ ette he ouat ylesnousemisen Lapset. (Ja eiwät he silleen kuolla taida/ Sillä he owat enkeleitten kaltaiset/ Ja Jumalan lapset/ että he owat ylösnousemisen lapset.)

36 οὔτε γὰρ ἀποθανεῖν ἔτι δύνανται· ἰσάγγελοι γάρ εἰσι, καὶ υἱοί εἰσι τοῦ Θεοῦ, τῆς ἀναστάσεως υἱοὶ ὄντες. ( οὔte gàr ἀpοthaneῖn ἔtι dúnantaι: ἰsággelοι gár eἰsι, κaὶ uἱοί eἰsι tοȗ Theοȗ, tĩs ἀnastáseos uἱοὶ ὄntes. )

ουτε γαρ αποθανειν ετι δυνανται ισαγγελοι γαρ εισιν και υιοι εισιν του θεου της αναστασεως υιοι οντες 36 (oute gar apothanein eti dunantai isangeloi gar eisin kai uioi eisin tou theou tis anastaseos uioi ontes)

36 for* neither are they able to die anymore; for* they are equal to the messengers, and are sons of God, being sons of the resurrection.</J>

36. Neither can they die any more: for they are equal unto the angels; and are the children of God, being the children of the resurrection.

36. Denn sie können hinfort nicht sterben; denn sie sind den Engeln gleich und Gottes Kinder, dieweil sie Kinder sind der Auferstehung.

36. Porque no pueden ya más morir; porque son iguales a los ángeles, y son hijos de Dios, siendo hijos de la resurrección.

36 и умереть уже не могут, ибо они равны Ангелам и суть сыны Божии, будучи сынами воскресения.

37 Mutta että kuolleet nousevat ylös, sen Mooseskin on osoittanut kertomuksessa orjantappurapensaasta, kun hän sanoo Herraa Aabrahamin Jumalaksi ja Iisakin Jumalaksi ja Jaakobin Jumalaksi.

37 Mutta että kuolleet heräävät, sen Mooseskin on osoittanut kertomuksessa orjantappurapensaasta, kun hän sanoo Herraa Aabrahamin Jumalaksi ja lisakin Jumalaksi ja Jaakobin Jumalaksi.

37. Mutta että kuolleet ylösnousevat, sen on myös Moses pensaan tykönä osoittanut, kuin hän sanoi Herran Abrahamin Jumalaksi ja Isaakin Jumalaksi ja Jakobin Jumalaksi.

37. Mutta että ne cuollet ylösnousewat sen on myös Moses pensan tykönä osottanut cosca hän cudzui HERran Abrahamin Jumalaxi ja Isaachin Jumalaxi ja Jacobin Jumalaxi.

37. Mutta ette ne colluet ylesnouseuat/ sen onbi mös Moses Pensan tyken osottanut coska hen cutzui HERRAN/ Abrahamin Jumalaxi/ ia Isaachin Jumalaxi/ ia Jacobin Jumalaxi. (Mutta että ne kuolleet ylösnousewat/ sen ompi myös Moses pensaan tykönä osoittanut koska hän kutsui HERRAN/ Abrahamin Jumalaksi/ ja Isachin Jumalaksi/ ja Jakobin Jumalaksi.)

37 ὅτι δὲ ἐγείρονται οἱ νεκροὶ, καὶ Μωϋσῆς ἐμήνυσεν ἐπὶ τῆς βάτου, ὡς λέγει Κύριον τὸν Θεὸν Ἀβραὰμ καὶ τὸν Θεὸν Ἰσαὰκ καὶ τὸν Θεὸν Ἰακώβ. ( ὅtι dè ẻgeίrοntaι οἱ neκrοὶ, κaὶ Μoϋsĩs ẻmínusen ẻpὶ tĩs bátοu, ὁs légeι Κúrιοn tὸn Theὸn Ἀbraàm κaὶ tὸn Theὸn Ἰsaàκ κaὶ tὸn Theὸn Ἰaκób. )

οτι δε εγειρονται οι νεκροι και μωσης εμηνυσεν επι της βατου ως λεγει κυριον τον θεον αβρααμ και τον θεον ισαακ και τον θεον ιακωβ 37 (oti de egeirontai oi nekroi kai mosis eminusen epi tis batou os legei kurion ton theon abraam kai ton theon isaak kai ton theon iakob)

37 But that the dead are raised, even Moses divulged at the bush, as he calls* the Lord, the God of Abraham and the God of Isaac and the God of Jacob. {Exo 3:6}

37. Now that the dead are raised, even Moses shewed at the bush, when he calleth the Lord the God of Abraham, and the God of Isaac, and the God of Jacob.

37. Daß aber die Toten auferstehen, hat auch Mose gedeutet bei dem Busch, da er den HERRN heißt Gott Abrahams und Gott Isaaks und Gott Jakobs.

37. Y que los muertos hayan de resucitar, Moisés aun lo enseñó junto al zarzal, cuando dice al Señor: Dios de Abraham, y Dios de Isaac, y Dios de Jacob.

37 А что мертвые воскреснут, и Моисей показал при купине, когда назвал Господа Богом Авраама и Богом Исаака и Богом Иакова.

38 Mutta hän ei ole kuolleitten Jumala, vaan elävien; sillä kaikki hänelle elävät."

38 Mutta Hän ei ole kuolleitten Jumala, vaan elävien, sillä Hänelle kaikki elävät."

38. Mutta ei Jumala ole kuolleiden Jumala, vaan elävien; sillä kaikki hänelle elävät.

38. Ei Jumala ole cuolluitten Jumala waan eläwitten: sillä caicki he häneldä eläwät.

38. Nyt ei ole Jumala coolluten Jumala/ waan Eleuiten/ Sille ette caiki he henelle eleuet. (Nyt ei ole Jumala kuolleitten Jumala/ waan eläwien/ Silä että kaikki he hänelle eläwät.)

38 Θεὸς δὲ οὐκ ἔστι νεκρῶν, ἀλλὰ ζώντων· πάντες γὰρ αὐτῷ ζῶσιν. ( Theὸs dè οὐκ ἔstι neκrõn, ἀllà dzónton: pántes gàr aὐtỡ dzõsιn. )

θεος δε ουκ εστιν νεκρων αλλα ζωντων παντες γαρ αυτω ζωσιν 38 (theos de ouk estin nekron alla zonton pantes gar afto zosin)

38 Now he is not the God of the dead, but of the living; for* all live to him.

38. For he is not a God of the dead, but of the living: for all live unto him.

38. Gott aber ist nicht der Toten, sondern der Lebendigen Gott; denn sie leben ihm alle.

38. Porque Dios, no es Dios de muertos, sino de vivos; porque todos viven en cuanto a él.

38 Бог же не есть Бог мертвых, но живых, ибо у Него все живы.

39 Niin muutamat kirjanoppineista vastasivat ja sanoivat: "Opettaja, oikein sinä sanoit".

39 Niin muutamat kirjanoppineista vastasivat ja sanoivat: "Opettaja, oikein sanoit."

39. Niin vastasivat muutamat kirjanoppineista ja sanoivat: Mestari, oikein sinä sanoit.

39. Nijn wastaisit muutamat Kirjanoppenuista ja sanoit: Mestari oikein sinä sanoit.

39. Nin wastasit mwtomat Kirianoppenuista/ ia sanoit/ Mestari/ Oikein sine sanoit. (Niin wastasit muutamat kirjanoppineista/ ja sanoit/ Mestari/ Oikein sinä sanoit.)

39 ἀποκριθέντες δέ τινες τῶν γραμματέων εἶπον· Διδάσκαλε, καλῶς εἶπας. ( ἀpοκrιthéntes dé tιnes tõn grammatéon eἶpοn: Dιdásκale, κalõs eἶpas. )

αποκριθεντες δε τινες των γραμματεων ειπον διδασκαλε καλως ειπας 39 (apokrithentes de tines ton grammateon eipon didaskale kalos eipas)

39 But some of the scribes answered and said, Teacher, you said well. {Mar 12:28-34 & Mat 22:34-40 & Luk 20:40.}

39. Then certain of the scribes answering said, Master, thou hast well said.

39. Da antworteten etliche der Schriftgelehrten und sprachen: Meister, du hast recht gesagt.

39. Y respondiéndole unos de los escribas, dijeron: Maestro, bien has dicho.

39 На это некоторые из книжников сказали:Учитель! Ты хорошо сказал.

40 Ja he eivät enää rohjenneet kysyä häneltä mitään.

40 Eivätkä he enää rohjenneet kysyä Häneltä mitään.

40. Ja ei he rohjenneet häneltä mitään enempää kysyä.

40. Ja ei he rohgennet häneldä mitän enämbätä kysyä.

40. Ja ei iulienet henelde miteke enembe kysy. (Ja ei julkenneet häneltä mitäkään enempää kysyä.)

40 οὐκέτι γὰρ ἐτόλμων ἐπερωτᾶν αὐτὸν οὐδέν. ( οὐκétι gàr ẻtόlmon ẻperotãn aὐtὸn οὐdén. )

ουκετι δε ετολμων επερωταν αυτον ουδεν 40 (ouketi de etolmon eperotan afton ouden)

40 But they were not daring anymore to ask him anything. {Mar 12:35-37 & Mat 22:41-46 & Luk 20:41-44.}

40. And after that they durst not ask him any question at all.

40. Und sie wagten ihn fürder nichts mehr zu fragen.

40. Y no osaron más preguntarle algo.

40 И уже не смели спрашивать Его ни о чем. Он же сказал им:

41 Niin hän sanoi heille: "Kuinka he voivat sanoa, että Kristus on Daavidin poika?

41 Mutta Hän sanoi heille: "Kuinka he sanovat, että Kristus on Daavidin poika?

41. Niin hän sanoi heille: kuinka he sanovat Kristuksen Davidin pojaksi?

41. NIjn hän sanoi heille: cuinga he sanowat Christuxen Dawidin Pojaxi:

41. Nin sanoi hen heille/ Quinga he sanouat Christusen oleuan Dauidin Poian/ (Niin sanoi hän heille/ Kuinka he sanowat Kristuksen olewan Dawidin Pojan/)

41 Εἶπε δὲ πρὸς αὐτούς· Πῶς λέγουσι τὸν Χριστὸν υἱόν Δαυῒδ εἶναι; ( Εἶpe dè prὸs aὐtοús: Põs légοusι tὸn Chrιstὸn uἱόn Dauΐd eἶnaι; )

ειπεν δε προς αυτους πως λεγουσιν τον χριστον υιον δαβιδ ειναι 41 (eipen de pros aftous pos legousin ton christon uion dabid einai)

41 Now he said to them, How (is it that) they say the Christ is David’s son?</J>

41. And he said unto them, How say they that Christ is David's son?

41. Er sprach aber zu ihnen: Wie sagen sie, Christus sei Davids Sohn?

41. Y él les dijo: ¿Cómo dicen que el Cristo es hijo de David?

41 как говорят, что Христос есть Сын Давидов,

42 Sanoohan Daavid itse psalmien kirjassa: 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni,

42 Sanoohan Daavid itse psalmien kirjassa: 'Herra sanoi Herralleni: Istu oikealle puolelleni,

42. Ja David itse sanoo Psalmiraamatussa: Herra sanoi minun Herralleni: istu minun oikialle kädelleni,

42. Ja Dawid sano Psaltarramatus: HERra sanoi minun HERralleni istu minun oikialle kädelleni:

42. Ja itze Dauid sanopi Psaltarin Ramatus/ HERRA sanoi minun HErrallen/ istu minun oikeallen kädhellen/ (Ja itse Dawid sanoopi Psattarin raamatussa/ HERRA sanoi minun Herrallen/ istu minun oikeallen kädellen/)

42 καὶ αὐτὸς Δαυῒδ λέγει ἐν βίβλῳ τῶν ψαλμῶν· εἶπεν ὁ Κύριος τῷ Κυρίῳ μου, κάθου ἐκ δεξιῶν μου ( κaὶ aὐtὸs Dauΐd légeι ẻn bίblǫ tõn psalmõn: eἶpen ὁ Κúrιοs tỡ Κurίǫ mοu, κáthοu ẻκ deksιõn mοu )

και αυτος δαβιδ λεγει εν βιβλω ψαλμων ειπεν ο κυριος τω κυριω μου καθου εκ δεξιων μου 42 (kai aftos dabid legei en biblo psalmon eipen o kurios to kurio mou kathou ek dexion mou)

42 And David himself says in the book of Psalms, ‘The Lord said to my Lord, Sit at my right (hand),</J>

42. And David himself saith in the book of Psalms, The LORD said unto my Lord, Sit thou on my right hand,

42. Und er selbst, David, spricht im Psalmbuch: "Der HERR hat gesagt zu meinem HERRN: Setze dich zu meiner Rechten,

42. Y el mismo David dice en el libro de los Salmos: Dijo el Señor a mi Señor: Asiéntate a mi diestra,

42 а сам Давид говорит в книге псалмов: сказал Господь Господу моему: седи одесную Меня,

43 kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.'

43 kunnes panen vihollisesi jalkaisi astinlaudaksi.'

43. Siihenasti kuin minä panen sinun vihollises sinun jalkais astinlaudaksi.

43. Nijncauwan cuin minä panen sinun wihollises sinun jalcais astinlaudaxi?

43. nincauuan quin mine panen sinun wiholises sinun Jalcais astilaudhaxi? (niinkauan kuin minä panen sinun wihollisesi sinun jalkaisi astinlaudaksi?)

43 ἕως ἂν θῶ τοὺς ἐχθρούς σου ὑποπόδιον τῶν ποδῶν σου. ( ἕos ἂn thõ tοὐs ẻchthrοús sοu ὑpοpόdιοn tõn pοdõn sοu. )

εως αν θω τους εχθρους σου υποποδιον των ποδων σου 43 (eos an tho tous echthrous sou upopodion ton podon sou)

43 until I should place your enemies (as the) footstool of your feet. {Psa 110:1}

43. Till I make thine enemies thy footstool.

43. bis daß ich lege deine Feinde zum Schemel deiner Füße."

43. Entre tanto que pongo tus enemigos por estrado de tus piés.

43 доколе положу врагов Твоих в подножие ног Твоих?

44 Daavid siis kutsuu häntä Herraksi; kuinka hän sitten on hänen poikansa?"

44 Daavid kutsuu Häntä siis Herraksi. Kuinka Hän sitten on hänen poikansa?"

44. Koska siis David kutsuu hänen Herraksensa, kuin hän on hänen Poikansa?

44. Cosca Dawid cudzu hänen HERraxens cuinga sijs hän on hänen Poicans?

44. Coska nyt Dauid cutzupi hene' HErraxens/ quinga sis hen on henen poicans? (Koska nyt Dawid kutsuupi hänen Herraksensa/ kuinka siis hän on hänen poikansa?)

44 Δαυῒδ οὖν αὐτὸν Κύριον καλεῖ· καὶ πῶς υἱός αὐτοῦ ἐστιν; ( Dauΐd οȗn aὐtὸn Κúrιοn κaleῖ: κaὶ põs uἱόs aὐtοȗ ẻstιn; )

δαβιδ ουν κυριον αυτον καλει και πως υιος αυτου εστιν 44 (dabid oun kurion afton kalei kai pos uios aftou estin)

44 Therefore, David calls him Lord, and (so) how is he his son? {Mar 12:38-40 & Mat 23:1-39 & Luk 20:45-47 Courts of the Temple, Tues.}

44. David therefore calleth him Lord, how is he then his son?

44. David nennt ihn einen HERRN; wie ist er denn sein Sohn?

44. Así que David le llama Señor, ¿cómo pues es su hijo?

44 Итак, Давид Господом называет Его; как же Он Сын ему?

45 Ja kaiken kansan kuullen hän sanoi opetuslapsillensa:

45 Kaiken kansan kuullen Hän sanoi opetuslapsilleen:

45. Mutta kuin kaikki kansa sen kuuli, sanoi hän opetuslapsillensa:

45. MUtta cosca caicki Canssa sen cuuli sanoi hän Opetuslapsillens:

45. Mutta coska caiki Canssa sen cwlit/ sanoi hen Opetuslapsillens/ (Mutta koska kaikki kansa sen kuulit/ sano hän opetuslapsillensa/)

45 Ἀκούοντος δὲ παντὸς τοῦ λαοῦ εἶπε τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ· ( Ἀκοúοntοs dè pantὸs tοȗ laοȗ eἶpe tοῖs mathitaῖs aὐtοȗ: )

ακουοντος δε παντος του λαου ειπεν τοις μαθηταις αυτου 45 (akouontos de pantos tou laou eipen tois mathitais aftou)

45 But (while) all the people (were) listening, he said to his disciples,

45. Then in the audience of all the people he said unto his disciples,

45. Da aber alles Volk zuhörte, sprach er zu seinen Jüngern:

45. Y oyéndolo todo el pueblo, dijo a sus discípulos:

45 И когда слушал весь народ, Он сказал ученикам Своим:

46 Kavahtakaa kirjanoppineita, jotka mielellään käyskelevät pitkissä vaipoissa ja haluavat tervehdyksiä toreilla ja etumaisia istuimia synagoogissa ja ensimmäisiä sijoja pidoissa,

46 ”Varokaa kirjanoppineita, jotka tahtovat käyskennellä pitkissä vaipoissa ja rakastavat tervehtimisiä toreilla ja etumaisia istuimia synagoogissa ja ensimmäisiä sijoja kutsuilla,

46. Kavahtakaat kirjanoppineita, jotka tahtovat käydä pitkissä vaatteissa ja ottavat hyväksi tervehdykset turulla, ja ylimmäiset istuimet synagogissa, ja ylimmäiset siat ehtoollisissa,

46. Cawahtacat teitän Kirjanoppenuista jotca tahtowat käydä pitkis waatteis ja ottawat hywäxi terwetyxet Turulla ja mielelläns istuwat Synagogis ylimmäisnä ja pöydille.

46. Cauattaca teiden nijlde Kirianoppenuilda iotca tactouat kieudhe pitkis waatteis/ ia hyuexi ottauat turulla teruedhyxet/ ia kernast ylimeisse istuuat Sinagogis/ ia peudhille. (Kawahtakaat teidän niiltä kirjanoppineilta jotka tahtowat käydä pitkissä waatteissa/ ja hywäksi ottawat turulla terwehdykset/ ja kernaasti ylimmäisissä istuwat synagogissa/ ja pöydille)

46 Προσέχετε ἀπὸ τῶν γραμματέων τῶν θελόντων περιπατεῖν ἐν στολαῖς καὶ φιλούντων ἀσπασμοὺς ἐν ταῖς ἀγοραῖς καὶ πρωτοκαθεδρίας ἐν ταῖς συναγωγαῖς καὶ πρωτοκλισίας ἐν τοῖς δείπνοις, ( Prοséchete ἀpὸ tõn grammatéon tõn thelόnton perιpateῖn ẻn stοlaῖs κaὶ fιlοúnton ἀspasmοὐs ẻn taῖs ἀgοraῖs κaὶ protοκathedrίas ẻn taῖs sunagogaῖs κaὶ protοκlιsίas ẻn tοῖs deίpnοιs, )

προσεχετε απο των γραμματεων των θελοντων περιπατειν εν στολαις και φιλουντων ασπασμους εν ταις αγοραις και πρωτοκαθεδριας εν ταις συναγωγαις και πρωτοκλισιας εν τοις δειπνοις 46 (prosechete apo ton grammateon ton thelonton peripatein en stolais kai filounton aspasmous en tais agorais kai protokathedrias en tais sunagogais kai protoklisias en tois deipnois)

46 Take-heed°, (stay) away from the scribes, who wish to walk in long robes and love greetings in the marketplaces and foremost seats in the synagogues and foremost-places in the suppers;</J>

46. Beware of the scribes, which desire to walk in long robes, and love greetings in the markets, and the highest seats in the synagogues, and the chief rooms at feasts;

46. Hütet euch vor den Schriftgelehrten, die da wollen einhertreten in langen Kleidern und lassen sich gerne grüßen auf dem Markte und sitzen gern obenan in den Schulen und über Tisch;

46. Guardáos de los escribas, que quieren andar con ropas largas, y aman las salutaciones en las plazas; y las primeras sillas en las sinagogas; y los primeros asientos en las cenas:

46 остерегайтесь книжников, которые любят ходить в длинных одеждах и любят приветствия в народных собраниях, председания в синагогах и предвозлежания на пиршествах,

47 noita, jotka syövät leskien huoneet ja näön vuoksi pitävät pitkiä rukouksia; he saavat sitä kovemman tuomion."

47 noita, jotka syövät leskien huoneet ja näön vuoksi rukoilevat pitkään. He saavat sitä kovemman tuomion."

47. Jotka syövä leskein huoneet, ja muodoksi pitävät pitkät rukoukset: heidän pitää saaman sitä raskaamman tuomion.

47. Jotca syöwät leskein huonet ja pitäwät pitkiä rucouxia waan sitä suuremman cadotuxen he saawat.

47. Jotca ylessöuet Leskein Honet/ ia teetteluet pitket Rucouxet. Ne site swreman cadhotoxen saauat. (Jotka ylössyöwät leskein huoneet/ ja teettäwät pitkät rukoukset. Ne sitä suuremman kadotuksen saawat.)

47 οἳ κατεσθίουσιν τὰς οἰκίας τῶν χηρῶν καὶ προφάσει μακρὰ προσεύχονται· οὗτοι λήψονται περισσότερον κρίμα. ( οἳ κatesthίοusιn tàs οἰκίas tõn chirõn κaὶ prοfáseι maκrà prοseúchοntaι: οὗtοι lípsοntaι perιssόterοn κrίma. )

οι κατεσθιουσιν τας οικιας των χηρων και προφασει μακρα προσευχονται ουτοι ληψονται περισσοτερον κριμα 47 (oi katesthiousin tas oikias ton chiron kai profasei makra prosefchontai outoi lipsontai perissoteron krima)

47 who are devouring widow’s houses, and are praying long (prayers) for a pretext. These will be receiving even-more condemnation.</J>

47. Which devour widows' houses, and for a shew make long prayers: the same shall receive greater damnation.

47. sie fressen der Witwen Häuser und wenden lange Gebete vor. Die werden desto schwerere Verdammnis empfangen.

47. Que devoran las casas de las viudas, simulando larga oración: estos recibirán mayor condenación.

47 которые поедают домы вдов и лицемерно долго молятся; они примут тем большее осуждение.