5 luku

Jeesus opettaa Gennesaretin järven rannalla ja antaa Pietarin seuralaisineen saada suuren kalansaaliin 1 – 11, parantaa pitalisen 12 – 16 ja halvatun miehen 17 – 26, kutsuu Leevin 27 – 32 ja puhuu paastoamisesta 33 – 39. (V. – 11vert. Matt.4:18 – 22 Mark.1:16 – 20.)

1 Kun kansa tunkeutui hänen ympärilleen kuulemaan Jumalan sanaa ja hän seisoi Gennesaretin järven rannalla,

1 Kun kansa tunkeili Hänen ympärillään kuullakseen Jumalan sanaa ja Hän seisoi Gennesaretin järven rannalla,

1. Niin tapahtui, kuin kansa tunki hänen tykönsä, kuulemaan Jumalan sanaa, että hän seisoi Genesaretin meren tykönä.

1. NIjn tapahtui cosca Canssa tungi hänen tygöns cuuleman Jumalan sana että hän seisoi Genezarethin meren tykönä.

1.NIn se tapactui/ coska Canssa tu'gihit henen tygens/ cwleman Jumalan Sana. Ja hen seisoi Genezarethin meren tyken. (Niin se tapahtui/ koska kansa tungit hänen tykönsä/ kuulemaan Jumalan Sanaa. Ja hän seisoi Genesarethin meren tykönä.)

1 Ἐγένετο δὲ ἐν τῷ τὸν ὄχλον ἐπικεῖσθαι αὐτῷ τοῦ ἀκούειν τὸν λόγον τοῦ Θεοῦ καὶ αὐτὸς ἦν ἑστὼς παρὰ τὴν λίμνην Γεννησαρέτ, ( Ἐgénetο dè ẻn tỡ tὸn ὄchlοn ẻpικeῖsthaι aὐtỡ tοȗ ἀκοúeιn tὸn lόgοn tοȗ Theοȗ κaὶ aὐtὸs ἶn ἑstὸs parà tìn lίmnin Gennisarét, )

εγενετο δε εν τω τον οχλον επικεισθαι αυτω του ακουειν τον λογον του θεου και αυτος ην εστως παρα την λιμνην γεννησαρετ 1 (egeneto de en to ton ochlon epikeisthai afto tou akouein ton logon tou theou kai aftos in estos para tin limnin gennisaret)

1 {Mar 1:16-20 & Mat 4:18-22 & Luk 5:1-11 Sea of Galilee near Capernaum.} Now it happened, while* the crowd jammed against him to hear the word of God, that he was standing beside the lake of Gennesaret;

1. And it came to pass, that, as the people pressed upon him to hear the word of God, he stood by the lake of Gennesaret,

1. Es begab sich aber, da sich das Volk zu ihm drängte, zu hören das Wort Gottes, daß er stand am See Genezareth

1. Y ACONTECIÓ, que estando él junto al lago de Genesaret, la multitud se derribaba sobre él por oir la palabra de Dios.

1 Однажды, когда народ теснился к Нему, чтобы слышатьслово Божие, а Он стоял у озера Геннисаретского,

2 niin hän näki järven rannassa kaksi venhettä; mutta kalastajat olivat niistä lähteneet ja huuhtoivat verkkojaan.

2 niin Hän näki kaksi venettä olevan järven rannassa. Mutta kalastajat olivat lähteneet niistä ja huuhtoivat verkkoja.

2. Ja näki kaksi venhettä olevan meren tykönä; mutta kalamiehet olivat niistä lähteneet ja pesivät verkkoja.

2. Ja näki caxi wenhettä olewan meren tykönä joista calamiehet olit lähtenet ja pesit heidän werckojans.

2. Ja näki caxi Wenehte seisoua' Meren tykön/ mutta Calamiehet olit heiste vloskieunet ia pesit heiden Wercoijans. (Ja näki kaksi wenettä seisowan meren tykönä/ mutta kalamiehet olit heistä ulos käyneet ja pesit heidän werkkojansa.)

2 καὶ εἶδε δύο πλοῖα ἑστῶτα παρὰ τὴν λίμνην· οἱ δὲ ἁλιεῖς ἀποβάντες ἀπ’ αὐτῶν ἀπέπλυνον τὰ δίκτυα. ( κaὶ eἶde dúο plοῖa ἑstõta parà tìn lίmnin: οἱ dè ἁlιeῖs ἀpοbántes ἀp’ aὐtõn ἀpéplunοn tà dίκtua. )

και ειδεν δυο πλοια εστωτα παρα την λιμνην οι δε αλιεις αποβαντες απ αυτων απεπλυναν τα δικτυα 2 (kai eiden duo ploia estota para tin limnin oi de alieis apobantes ap afton apeplunan ta diktua)

2 and he saw two ships standing (empty) beside the lake, but the fishermen, having stepped away from them, rinsed their nets.

2. And saw two ships standing by the lake: but the fishermen were gone out of them, and were washing their nets.

2. und sah zwei Schiffe am See stehen, die Fischer aber waren ausgetreten und wuschen ihre Netze.

2. Y vió dos naves que estaban cerca de la orilla del lago; y los pescadores, habiendo descendido de ellas, lavaban sus redes.

2 увидел Он две лодки, стоящие на озере; а рыболовы, выйдя из них, вымывали сети.

3 Ja hän astui toiseen niistä, joka oli Simonin, ja pyysi häntä viemään sen vähän matkaa maasta; ja hän istui ja opetti kansaa venheestä.

3 Hän astui *toiseen veneeseen,* joka oli Simonin, ja pyysi tätä viemään sen vähän matkaa maasta; ja Hän istuutui ja opetti kansaa' veneestä.

3. Niin hän meni yhteen venheeseen, joka oli Simonin, ja käski hänen vähän maasta laskea ulos; ja hän istui ja opetti kansaa venheestä.

3. Nijn hän meni yhten wenhesen joca oli Simonin ja käski hänen wähä maasta uloslaske: ja hän istui wenhes ja opetti Canssa.

3. Nin hen yhden Wenhen sisellemeni/ ioca oli Simonin/ ia keski henen wehe maasta vloslaskea. Ja hen istudhen opetti Wenheste Canssa. (Niin hän yhden wenheen sisälle meni/ joka oli Simonin/ ja käski hänen wenhe maasta uloslaskea. Ja hän istuen opetti wenheestä kansaa.)

3 ἐμβὰς δὲ εἰς ἓν τῶν πλοίων, ὃ ἦν Σίμωνος, ἠρώτησεν αὐτὸν ἀπὸ τῆς γῆς ἐπαναγαγεῖν ὀλίγον· καὶ καθίσας ἐδίδασκεν ἐκ τοῦ πλοίου τοὺς ὄχλους. ( ẻmbàs dè eἰs ἓn tõn plοίon, ὃ ἶn Sίmonοs, ἰrótisen aὐtὸn ἀpὸ tĩs gĩs ẻpanagageῖn ὀlίgοn: κaὶ κathίsas ẻdίdasκen ẻκ tοȗ plοίοu tοὐs ὄchlοus. )

εμβας δε εις εν των πλοιων ο ην του σιμωνος ηρωτησεν αυτον απο της γης επαναγαγειν ολιγον και καθισας εδιδασκεν εκ του πλοιου τους οχλους 3 (embas de eis en ton ploion o in tou simonos irotisen afton apo tis gis epanagagein oligon kai kathisas edidasken ek tou ploiou tous ochlous)

3 Now he stepped onto one of the ships, which was Simon’s, and asked him to set-sail a few (feet) from the land. And having sat down, he was teaching the crowds out of the ship.

3. And he entered into one of the ships, which was Simon's, and prayed him that he would thrust out a little from the land. And he sat down, and taught the people out of the ship.

3. Da trat er in der Schiffe eines, welches Simons war, und bat ihn, daß er's ein wenig vom Lande führte. Und er setzte sich und lehrte das Volk aus dem Schiff.

3. Y entrado en una de estas naves, la cual era de Simón, le rogó que la desviase de tierra un poco; y sentándose, enseñaba desde la nave al pueblo.

3 Войдя в одну лодку, которая была Симонова, Он просил его отплыть несколько от берега и, сев,учил народ из лодки.

4 Mutta puhumasta lakattuaan hän sanoi Simonille: "Vie venhe syvälle ja heittäkää verkkonne apajalle".

4 Mutta puhumasta lakattuaan Hän sanoi Simonille. "Vie syvälle ja heittäkää verkkonne apajalle."

4. Mutta kuin hän lakkasi puhumasta, sanoi hän Simonille: vie syvälle, ja heittäkää verkkonne apajalle.

4. Ja cuin hän lackais puhumast sanoi hän Simonille: wie sywälle ja heittäkät werckon apajalle.

4. Ja quin he' lackasi puhumast/ sanoi he' Simonille/ Wie syuelle/ ia wlosheitteke teiden wercko'na apaialle. (Ja kuin hän lakkasi puhumasta/ sanoi hän Simonille/ Wie sywälle/ ja ulos heittäkää teidän werkkonne apajalle.)

4 ὡς δὲ ἐπαύσατο λαλῶν, εἶπε πρὸς τὸν Σίμωνα· Ἐπανάγαγε εἰς τὸ βάθος καὶ χαλάσατε τὰ δίκτυα ὑμῶν εἰς ἄγραν. ( ὁs dè ẻpaúsatο lalõn, eἶpe prὸs tὸn Sίmona: Ἐpanágage eἰs tὸ báthοs κaὶ chalásate tà dίκtua ὑmõn eἰs ἄgran. )

ως δε επαυσατο λαλων ειπεν προς τον σιμωνα επαναγαγε εις το βαθος και χαλασατε τα δικτυα υμων εις αγραν 4 (os de epafsato lalon eipen pros ton simona epanagage eis to bathos kai chalasate ta diktua umon eis agran)

4 Now as he ceased speaking, he said to Simon, Set-sail into the deep and lower° your° nets *for a catch.

4. Now when he had left speaking, he said unto Simon, Launch out into the deep, and let down your nets for a draught.

4. Und als er hatte aufgehört zu reden, sprach er zu Simon: Fahre auf die Höhe und werfet eure Netze aus, daß ihr einen Zug tut.

4. Y como cesó de hablar, dijo a Simón: Entra en alta mar, y echad vuestras redes para pescar.

4 Когда же перестал учить, сказал Симону: отплыви на глубину и закиньте сети свои для лова.

5 Niin Simon vastasi ja sanoi hänelle: "Mestari, koko yön me olemme tehneet työtä emmekä ole mitään saaneet; mutta sinun käskystäsi minä heitän verkot".

5 Simon vastasi ja sanoi Hänelle: "Mestari, koko yön olemme tehneet työtä emmekä ole saaneet mitään. Mutta sinun käskystäsi heitän verkon.*”

5. Ja Simon vastaten sanoi hänelle: Mestari! me olemme kaiken yön työtä tehneet ja emme mitään saaneet; mutta sinun käskystäs minä heitän ulos verkon.

5. Ja Simon wastaten sanoi hänelle: Mestari me olemma caiken yön työtä tehnet ja en mitän saanet mutta sinun käskystäs minä cuitengin heitän ulos wercon.

5. Ja Simon wastate' sanoi henelle/ Mestari/ Me olema caiken öen töte tehnyet/ ia ei miteken szanuet/ Mutta sinu' käskylles mine quitengin vlosheiten wercon. (Simon wastaten sanoi hänelle/ Mestari/ Me olemme kaiken yön työtä tehneet/ ja ei mitäkään saaneet/ Mutta sinun käskylläsi minä kuitenkin ulos heitän werkon.)

5 καὶ ἀποκριθεὶς Σίμων εἶπεν αὐτῷ· Ἐπιστάτα, δι’ ὅλης νυκτὸς κοπιάσαντες οὐδὲν ἐλάβομεν· ἐπὶ δὲ τῷ ῥήματί σου χαλάσω τὸ δίκτυον. ( κaὶ ἀpοκrιtheὶs Sίmon eἶpen aὐtỡ: Ἐpιstáta, dι’ ὅlis nuκtὸs κοpιásantes οὐdèn ẻlábοmen: ẻpὶ dè tỡ ŕímatί sοu chaláso tὸ dίκtuοn. )

και αποκριθεις ο σιμων ειπεν αυτω επιστατα δι ολης της νυκτος κοπιασαντες ουδεν ελαβομεν επι δε τω ρηματι σου χαλασω το δικτυον 5 (kai apokritheis o simon eipen afto epistata di olis tis nuktos kopiasantes ouden elabomen epi de to rimati sou chalaso to diktuon)

5 And Simon answered and said to him, Master*, we labored through the whole night and took nothing, but at your declaration I will lower the net.

5. And Simon answering said unto him, Master, we have toiled all the night, and have taken nothing: nevertheless at thy word I will let down the net.

5. Und Simon antwortete und sprach zu ihm: Meister, wir haben die ganze Nacht gearbeitet und nichts gefangen, aber auf dein Wort will ich das Netz auswerfen.

5. Y respondiendo Simón, le dijo: Maestro, habiendo trabajado toda la noche, nada hemos tomado; mas en tu palabra echaré la red.

5 Симон сказал Ему в ответ: Наставник! мы трудились всю ночь и ничего не поймали, но по слову Твоему закину сеть.

6 Ja sen tehtyään he saivat kierretyksi suuren joukon kaloja, ja heidän verkkonsa repeilivät.

6 Tämän tehtyään he saivat kierretyksi suuren joukon kaloja, ja heidän verkkonsa repeili*.

6. Ja kuin he sen tekivät, sulkivat he suuren kalain paljouden, ja heidän verkkonsa repesi.

6. Ja cuin he sen teit suljit he suuren calain paljouden ja heidän werckons repeisit.

6. Ja quin he sen teit/ sulghit he swren Calain palioudhen/ Ja heiden wercons repeisit. (Ja kuin he sen teit/ suljit he suuren kalain paljouden/ Ja heidän werkkonsa repesit.)

6 καὶ τοῦτο ποιήσαντες συνέκλεισαν πλῆθος ἰχθύων πολύ· διερρήγνυτο δὲ τὸ δίκτυον αὐτῶν. ( κaὶ tοȗtο pοιísantes sunéκleιsan plĩthοs ἰchthúon pοlú: dιerrígnutο dè tὸ dίκtuοn aὐtõn. )

και τουτο ποιησαντες συνεκλεισαν ιχθυων πληθος πολυ διερρηγνυτο δε το δικτυον αυτων 6 (kai touto poiisantes sunekleisan ichthuon plithos polu dierrignuto de to diktuon afton)

6 And having done this, they locked up together a large multitude of fish, and their net was being ripped;

6. And when they had this done, they inclosed a great multitude of fishes: and their net brake.

6. Und da sie das taten, beschlossen sie eine große Menge Fische, und ihr Netz zerriß.

6. Y habiéndolo hecho, encerraron tan gran multitud de peces, que su red se rompía.

6 Сделав это, они поймали великое множество рыбы, и дажесеть у них прорывалась.

7 Niin he viittasivat toisessa venheessä oleville tovereilleen, että nämä tulisivat auttamaan heitä; ja he tulivat. Ja he täyttivät molemmat venheet, niin että ne olivat uppoamaisillaan.

7 Niin he viittasivat toisessa veneessä oleville tovereilleen, että nämä tulisivat heitä auttamaan, ja he tulivat. Niin he täyttivät molemmat veneet, niin että ne olivat uppoamaisillaan.

7. Ja he viittasivat kumppaneillensa, jotka olivat toisessa venheessä, tulemaan ja auttamaan heitä. Ja he tulivat ja täyttivät molemmat venheet, niin että he rupesivat vajoomaan.

7. Ja wijttaisit cumpanillens jotca olit toises wenhes tuleman ja auttaman heitäns. Ja he tulit ja täytit molemmat wenhet nijn että he rupeisit wajoman.

7. Ja he wijttasit Cu'panille's iotca olit toises wenhes/ tulema' ia auttaman heite's. Ja he tulit/ ia teutit molemat wenhet/ nijn ette he rupesit waiomaa'. (Ja he wiittasit kumppanillensa jotka olit toisessa wenheessä/ tulemaan ja auttamaan heitänsä. Ja he tulit/ ja täytit molemmat wenheet/ niin että he rupesit wajoaman.)

7 καὶ κατένευσαν τοῖς μετόχοις τοῖς ἐν τῷ ἑτέρῳ πλοίῳ τοῦ ἐλθόντας συλλαβέσθαι αὐτοῖς· καὶ ἦλθον, καὶ ἔπλησαν ἀμφότερα τὰ πλοῖα, ὥστε βυθίζεσθαι αὐτά. ( κaὶ κaténeusan tοῖs metόchοιs tοῖs ẻn tỡ ἑtérǫ plοίǫ tοȗ ẻlthόntas sullabésthaι aὐtοῖs: κaὶ ἶlthοn, κaὶ ἔplisan ἀmfόtera tà plοῖa, ὅste buthίdzesthaι aὐtá. )

και κατενευσαν τοις μετοχοις τοις εν τω ετερω πλοιω του ελθοντας συλλαβεσθαι αυτοις και ηλθον και επλησαν αμφοτερα τα πλοια ωστε βυθιζεσθαι αυτα 7 (kai katenefsan tois metochois tois en to etero ploio tou elthontas sullabesthai aftois kai ilthon kai eplisan amfotera ta ploia oste buthizesthai afta)

7 and they signaled to their companions, those in the other ship, that they should come to help them. And they came and filled both the ships, so-that they (are about) to be submerged.

7. And they beckoned unto their partners, which were in the other ship, that they should come and help them. And they came, and filled both the ships, so that they began to sink.

7. Und sie winkten ihren Gesellen, die im andern Schiff waren, daß sie kämen und hülfen ihnen ziehen. Und sie kamen und füllten beide Schiffe voll, also daß sie sanken.

7. E hicieron señas a los compañeros que estaban en la otra nave, que viniesen a ayudarles; y vinieron, y llenaron ambas naves de tal manera que se anegaban.

7 И дали знак товарищам, находившимся на другой лодке, чтобы пришли помочь им; и пришли, и наполнили обе лодки, так что они начинали тонуть.

8 Kun Simon Pietari sen näki, lankesi hän Jeesuksen polvien eteen ja sanoi: "Mene pois minun tyköäni, Herra, sillä minä olen syntinen ihminen".

8 Tämän nähdessään Simon Pietari heittäytyi Jeesuksen polvien eteen ja sanoi: "Mene pois luotani, Herra, sillä olen syntinen mies."

8. Kuin Simon Pietari sen näki, lankesi hän Jesuksen polvien tykö, sanoen: Herra, mene pois minun tyköäni, sillä minä olen syntinen ihminen.

8. Cosca Simon Petari sen näki langeis hän Jesuxen polwein tygö sanoden: HERra mene pois minun tyköni sillä minä olen syndinen ihminen:

8. Coska Simon Petari sen näki/ langes hen Iesusen poluein tyge sanoden/ HERRA/ poismene minun tykeeni/ Sille mine olen syndinen Inhiminen. (Koska Simon Petari sen näki/ lankesi hän Jesuksen polwien tykö sanoen/ HERRA/ pois mene minun tyköäni/ Sillä minä olen syntinen ihminen.)

8 ἰδὼν δὲ Σίμων Πέτρος προσέπεσε τοῖς γόνασιν Ἰησοῦ λέγων· Ἔξελθε ἀπ’ ἐμοῦ, ὅτι ἀνὴρ ἁμαρτωλός εἰμι, Κύριε· ( ἰdὸn dè Sίmon Pétrοs prοsépese tοῖs gόnasιn Ἰisοȗ légon: Ἔkselthe ἀp’ ẻmοȗ, ὅtι ἀnìr ἁmartolόs eἰmι, Κúrιe: )

ιδων δε σιμων πετρος προσεπεσεν τοις γονασιν του ιησου λεγων εξελθε απ εμου οτι ανηρ αμαρτωλος ειμι κυριε 8 (idon de simon petros prosepesen tois gonasin tou iisou legon exelthe ap emou oti anir amartolos eimi kurie)

8 But having seen it, Simon Peter fell (down) before Jesus’ knees, (and) said, Go away from me, because I am a man, a sinner, O Lord.

8. When Simon Peter saw it, he fell down at Jesus' knees, saying, Depart from me; for I am a sinful man, O Lord.

8. Da das Simon Petrus sah, fiel er Jesu zu den Knieen und sprach: HERR, gehe von mir hinaus! ich bin ein sündiger Mensch.

8. Lo cual viendo Simón Pedro, se derribó a las rodillas de Jesús, diciendo: Sálte de conmigo, Señor, porque soy hombre pecador.

8 Увидев это, Симон Петр припал к коленям Иисуса и сказал: выйди от меня, Господи! потому что я человек грешный.

9 Sillä kalansaaliin tähden, jonka he olivat saaneet, oli hämmästys vallannut hänet ja kaikki ne, jotka olivat hänen kanssaan,

9 Sillä kalansaaliin vuoksi, jonka he olivat saaneet, oli hämmästys vallannut hänet ja kaikki, jotka olivat hänen kanssaan,

9. Sillä hämmästys oli hänen käsittänyt ja kaikki, jotka hänen kanssaan olivat, kalan saaliin tähden, jonka he saaneet olivat,

9. Sillä hämmästys oli hänen käsittänyt ja caicki jotca hänen cansans olit calan saalin tähden jonga he saanet olit.

9. Sille ette hämmestus oli henen käsittenyt/ Ja caicki iotca henen cansans olit/ Calan Salin ylitzen/ ionga he olit szaneet. (Sillä että hämmästys oli hänen käsittänyt/ Ja kaikki jotka hänen kanssansa olit/ kalan saaliin ylitsen/ jonka he olit saaneet.)

9 θάμβος γὰρ περιέσχεν αὐτὸν καὶ πάντας τοὺς σὺν αὐτῷ ἐπὶ τῇ ἄγρᾳ τῶν ἰχθύων ᾗ συνέλαβον, ( thámbοs gàr perιéschen aὐtὸn κaὶ pántas tοὐs sὐn aὐtỡ ẻpὶ tῖ ἄgrᾳ tõn ἰchthúon ἷ sunélabοn, )

θαμβος γαρ περιεσχεν αυτον και παντας τους συν αυτω επι τη αγρα των ιχθυων η συνελαβον 9 (thambos gar perieschen afton kai pantas tous sun afto epi ti agra ton ichthuon i sunelabon)

9 For* amazement engulfed him and all those together with him, at the catch of the fish in which they took (in);

9. For he was astonished, and all that were with him, at the draught of the fishes which they had taken:

9. Denn es war ihn ein Schrecken angekommen, ihn und alle, die mit ihm waren, über diesen Fischzug, den sie miteinander getan hatten;

9. Porque temor le había rodeado, y a todos los que estaban con él, a causa de la presa de los peces que habían tomado:

9 Ибо ужас объял его и всех, бывших с ним, от этого лова рыб, ими пойманных;

10 ja samoin myös Simonin kalastuskumppanit, Jaakobin ja Johanneksen, Sebedeuksen pojat. Mutta Jeesus sanoi Simonille: "Älä pelkää, tästedes sinä saat saaliiksi ihmisiä".

10 samoin myös Jaakobin ja Johanneksen, Sebedeuksen pojat, jotka olivat Simonin kumppaneja. Mutta Jeesus sanoi Simonille: "Älä pelkää, tästä lähin saat saaliiksi ihmisiä."

10. Niin myös Jakobin ja Johanneksen, Zebedeuksen pojat, jotka olivat Simonin kumppanit. Ja Jesus sanoi Simonille: älä pelkää, tästedes sinä saat ihmisiä.

10. Nijn myös Jacobin ja Johannexen Zebedeuxen pojat jotca olit Simonin cumpanit. Ja Jesus sanoi Simonille: älä pelkä tästedes sinä saat ihmisiä.

10. Samalmoto mös Jacobin ia Johannesen Zebedeusen poigat/ iotca olit Simonin Cumpanit. Ja sanoi IesuS Simonille/ Ele pelke/ testedes sine saad Inhimisi. (Samalla muotoa myös Jakobin ja Johanneksen Zebedeuksen pojat/ jotka olit Simonin kumppanit. Ja sanoi Jesus Simonille/ Älä pelkää/ tästedes sinä saat ihmisiä.)

10 ὁμοίως δὲ καὶ Ἰάκωβον καὶ Ἰωάννην, υἱοὺς Ζεβεδαίου, οἳ ἦσαν κοινωνοὶ τῷ Σίμωνι. καὶ εἶπε πρὸς τὸν Σίμωνα ὁ Ἰησοῦς· Μὴ φοβοῦ· ἀπὸ τοῦ νῦν ἀνθρώπους ἔσῃ ζωγρῶν. ( ὁmοίos dè κaὶ Ἰáκobοn κaὶ Ἰoánnin, uἱοὐs Ζebedaίοu, οἳ ἶsan κοιnonοὶ tỡ Sίmonι. κaὶ eἶpe prὸs tὸn Sίmona ὁ Ἰisοȗs: Μì fοbοȗ: ἀpὸ tοȗ nȗn ἀnthrópοus ἔsΐ dzogrõn. )

ομοιως δε και ιακωβον και ιωαννην υιους ζεβεδαιου οι ησαν κοινωνοι τω σιμωνι και ειπεν προς τον σιμωνα ο ιησους μη φοβου απο του νυν ανθρωπους εση ζωγρων 10 (omoios de kai iakobon kai ioannin uious zebedaiou oi isan koinonoi to simoni kai eipen pros ton simona o iisous mi fobou apo tou nun anthropous esi zogron)

10 and likewise also James and John, sons of Zebedee, who were partners with Simon. And Jesus said to Simon, Do not fear; from hereafter you will be catching live men.</J>

10. And so was also James, and John, the sons of Zebedee, which were partners with Simon. And Jesus said unto Simon, Fear not; from henceforth thou shalt catch men.

10. desgleichen auch Jakobus und Johannes, die Söhne des Zebedäus, Simons Gesellen. Und Jesus sprach zu Simon: Fürchte dich nicht; denn von nun an wirst du Menschen fangen.

10. Y asimismo a Santiago y a Juan, hijos de Zebedeo, que eran compañeros de Simón. Y Jesús dijo a Simón: No temas: desde ahora tomarás hombres.

10 также и Иакова и Иоанна, сыновей Зеведеевых, бывшихтоварищами Симону. И сказал Симону Иисус: не бойся; отныне будешь ловить человеков.

11 Ja he veivät venheet maihin, jättivät kaikki ja seurasivat häntä.

11 Ja vietyään veneet maihin he jättivät kaiken ja seurasivat Häntä.

11. Ja he vetivät venheet maalle ja antoivat ylön kaikki, ja seurasivat häntä.

11. Ja he wedit wenhens maalle ja ylönannoit caicki ja seuraisit händä.

11. Ja he wedhit wenhens maalle/ ia ylenannoit caiki/ ia seurasit hende. (Ja he wedit wenheensä maalle/ ja ylenannoit kaikki/ ja seurasit häntä.)

11 καὶ καταγαγόντες τὰ πλοῖα ἐπὶ τὴν γῆν, ἀφέντες ἅπαντα ἠκολούθησαν αὐτῷ. ( κaὶ κatagagόntes tà plοῖa ẻpὶ tìn gĩn, ἀféntes ἅpanta ἰκοlοúthisan aὐtỡ. )

και καταγαγοντες τα πλοια επι την γην αφεντες απαντα ηκολουθησαν αυτω 11 (kai katagagontes ta ploia epi tin gin afentes apanta ikolouthisan afto)

11 And having brought* their ships to land, they left all and followed him. {Mar 1:40-45 & Mat 8:2-4 & Luk 5:12-16.}

11. And when they had brought their ships to land, they forsook all, and followed him.

11. Und sie führten die Schiffe zu Lande und verließen alles und folgten ihm nach.

11. Y como llegaron a tierra las naves, dejándolo todo, le siguieron.

11 И, вытащив обе лодки на берег, оставили все и последовали за Ним.

12 Ja kun hän oli eräässä kaupungissa, niin katso, siellä oli mies, yltänsä pitalissa. Ja nähdessään Jeesuksen hän lankesi kasvoilleen ja rukoili häntä sanoen: "Herra, jos tahdot, niin sinä voit minut puhdistaa".

12 Ja katso, kun Hän oli eräässä kaupungissa, tapahtui, että mies kokonaan pitaalissa, Jeesuksen nähdessään heittäytyi kasvoilleen ja rukoili Häntä sanoen: "Herra, jos tahdot, sinä voit minut puhdistaa."

12. Ja tapahtui, kuin hän oli yhdessä kaupungissa, katso, niin siinä oli mies spitalia täynnä; ja kuin hän näki Jesuksen, lankesi hän kasvoillensa, rukoili häntä, sanoen: Herra, jos sinä tahdot, niin sinä voit minut puhdistaa.

12. JA tapahtui cosca hän oli yhdes Caupungis Cadzo nijn sijnä oli yxi mies spitalita täynäns cuin hän näki Jesuxen langeis hän caswoillens rucoili händä sanoden: HERra jos sinä tahdot nijn sinä woit minun puhdista.

12. Ja se tapachtui/ coska hen oli yhdes Caupungis/ Ja catzo/ sijnä oli yxi Mies spitalita teunnä. Quin hen näki IesuM langes hen caswoillens/ rucoli hende sanoden/ HERRA/ ios sine tahdot/ Sine woit minun puhdista. (Ja se tapahtui/ koska hän oli yhdessä kaupungissa/ Ja katso/ siinä oli yksi mies spitaalia täynnä. Kuin hän näki Jesuksen lankesi hän kaswoillensa/ rukoili häntä sanoen/ HERRA/ jos sinä tahdot/ Sinä woit minun puhdistaa.)

12 Καὶ ἐγένετο ἐν τῷ εἶναι αὐτὸν ἐν μιᾷ τῶν πόλεων καὶ ἰδοὺ ἀνὴρ πλήρης λέπρας· καὶ ἰδὼν τὸν Ἰησοῦν, πεσὼν ἐπὶ πρόσωπον ἐδεήθη αὐτοῦ λέγων· Κύριε, ἐὰν θέλῃς, δύνασαί με καθαρίσαι. ( Κaὶ ẻgénetο ẻn tỡ eἶnaι aὐtὸn ẻn mιᾷ tõn pόleon κaὶ ἰdοὐ ἀnìr plíris lépras: κaὶ ἰdὸn tὸn Ἰisοȗn, pesὸn ẻpὶ prόsopοn ẻdeíthi aὐtοȗ légon: Κúrιe, ẻàn thélΐs, dúnasaί me κatharίsaι. )

και εγενετο εν τω ειναι αυτον εν μια των πολεων και ιδου ανηρ πληρης λεπρας και ιδων τον ιησουν πεσων επι προσωπον εδεηθη αυτου λεγων κυριε εαν θελης δυνασαι με καθαρισαι 12 (kai egeneto en to einai afton en mia ton poleon kai idou anir pliris lepras kai idon ton iisoun peson epi prosopon edeithi aftou legon kurie ean thelis dunasai me katharisai)

12 And it happened, while* he was in one of the cities, behold, a man full of leprosy. And (after) he saw Jesus, he fell upon his face, (and) besought of him, saying, Lord, if you are willing, you are able to cleanse me.

12. And it came to pass, when he was in a certain city, behold a man full of leprosy: who seeing Jesus fell on his face, and besought him, saying, Lord, if thou wilt, thou canst make me clean.

12. Und es begab sich, da er in einer Stadt war, siehe, da war ein Mann voll Aussatz. Da der Jesum sah, fiel er auf sein Angesicht und bat ihn und sprach: HERR, willst du, so kannst du mich reinigen.

12. Y aconteció que estando en una ciudad, he aquí, un hombre lleno de lepra, el cual viendo a Jesús, postrándose sobre el rostro le rogó, diciendo: Señor, si quisieres, puedes limpiarme.

12 Когда Иисус был в одном городе, пришел человек весь в проказе и, увидев Иисуса, пал ниц, умоляя Его и говоря: Господи! если хочешь, можешь меня очистить.

13 Niin hän ojensi kätensä, kosketti häntä ja sanoi: "Minä tahdon; puhdistu". Ja kohta pitali lähti hänestä.

13 Niin Hän ojensi kätensä* ja kosketti häntä sanoen: "Minä tahdon, puhdistu." Ja heti pitaali lähti hänestä.

13. Ja hän ojensi kätensä ja rupesi häneen, sanoen: minä tahdon, ole puhdas! Ja kohta spitali läksi hänestä.

13. Ja hän ojensi kätens ja rupeis häneen ja sanoi: minä tahdon ole puhdas. Ja cohta spitali läxi hänestä.

13. Ja hen oijensi kätens ia rupeis henen ia sanoi/ Mine tahdon/ ole puhdas. Ja cochta Spitali lexi henest. (Ja hän ojensi kätensä ja rupesi häneen ja sanoi/ Minä tahdon/ ole puhdas. Ja kohta spitali läksi hänestä.)

13 καὶ ἐκτείνας τὴν χεῖρα ἥψατο αὐτοῦ εἰπών· Θέλω, καθαρίσθητι. καὶ εὐθέως ἡ λέπρα ἀπῆλθεν ἀπ’ αὐτοῦ. ( κaὶ ẻκteίnas tìn cheῖra ἵpsatο aὐtοȗ eἰpón: Thélo, κatharίsthitι. κaὶ eὐthéos ἱ lépra ἀpĩlthen ἀp’ aὐtοȗ. )

και εκτεινας την χειρα ηψατο αυτου ειπων θελω καθαρισθητι και ευθεως η λεπρα απηλθεν απ αυτου 13 (kai ekteinas tin cheira ipsato aftou eipon thelo katharisthiti kai eftheos i lepra apilthen ap aftou)

13 And having stretched out his hand, he touched him, (and) said, I am willing; be cleansed. And immediately the leprosy went away from him.

13. And he put forth his hand, and touched him, saying, I will: be thou clean. And immediately the leprosy departed from him.

13. Und er streckte die Hand aus und rührte ihn an und sprach: Ich will's tun; sei gereinigt! Und alsobald ging der Aussatz von ihm.

13. Entónces extendiendo la mano le tocó, diciendo: Quiero: sé limpio. Y luego la lepra se fué de él.

13 Он простер руку, прикоснулся к нему и сказал: хочу, очистись. И тотчас проказа сошла с него.

14 Ja hän kielsi häntä siitä kenellekään puhumasta ja sanoi: "Mene, näytä itsesi papille, ja uhraa puhdistumisestasi, niinkuin Mooses on säätänyt, todistukseksi heille".

14 Ja Hän kielsi häntä kenellekään puhumasta: "Mene kuitenkin ja näytä itsesi papille ja uhraa puhdistumisestasi niin kuin Mooses on säätänyt, todistukseksi heille.

14. Ja hän kielsi hänen kellenkään sanomasta: vaan mene, (sanoi hän) ja osoita itses papille, ja uhraa sinun puhditukses edestä, niin kuin Moses käski, heille todistukseksi.

14. Ja hän kielsi hänen kellengän sanomast: waan mene sanoi hän ja osota idzes Papille ja uhra sinun puhdistuxes edest nijncuin Moses heille käski todistuxexi.

14. Ja hen kielsi henen/ ettei hen kellengen sanoisi/ waan mene (ma hen) osota itzes Papille/ ia wffra sinun puhdastuxes edhest/ ninquin Moses keski heille todhistoxexi. (Ja hän kielsi hänen/ ettei hän kellenkään sanoisi/ waan mene osoita itsesi papille/ ja uhraa sinun puhdistuksesi edestä/ niinkuin Moses käski heille todistukseksi.)

14 καὶ αὐτὸς παρήγγειλεν αὐτῷ μηδενὶ εἰπεῖν, ἀλλὰ ἀπελθὼν δεῖξον σεαυτὸν τῷ ἱερεῖ καὶ προσένεγκε περὶ τοῦ καθαρισμοῦ σου καθὼς προσέταξε Μωϋσῆς εἰς μαρτύριον αὐτοῖς. ( κaὶ aὐtὸs paríggeιlen aὐtỡ midenὶ eἰpeῖn, ἀllà ἀpelthὸn deῖksοn seautὸn tỡ ἱereῖ κaὶ prοsénegκe perὶ tοȗ κatharιsmοȗ sοu κathὸs prοsétakse Μoϋsĩs eἰs martúrιοn aὐtοῖs. )

και αυτος παρηγγειλεν αυτω μηδενι ειπειν αλλα απελθων δειξον σεαυτον τω ιερει και προσενεγκε περι του καθαρισμου σου καθως προσεταξεν μωσης εις μαρτυριον αυτοις 14 (kai aftos paringeilen afto mideni eipein alla apelthon deixon seafton to ierei kai prosenenke peri tou katharismou sou kathos prosetaxen mosis eis marturion aftois)

14 And he commanded him to tell no one, (saying), But (after) you (have) gone away, show yourself to the priest and offer (the gift) concerning your cleansing, just-as Moses commanded, *for a testimony to them. {Lev 13:49 and 14:2-4}

14. And he charged him to tell no man: but go, and shew thyself to the priest, and offer for thy cleansing, according as Moses commanded, for a testimony unto them.

14. Und er gebot ihm, daß er's niemand sagen sollte; sondern "gehe hin und zeige dich dem Priester und opfere für deine Reinigung, wie Mose geboten, ihnen zum Zeugnis".

14. Y él le mandó que no lo dijese a nadie: Mas vé (le dice,) muéstrate al sacerdote, y ofrece por tu limpieza, como mandó Moisés, por testimonio a ellos.

14 И Он повелел ему никому не сказывать, а пойти показаться священнику и принести жертву за очищение свое, как повелел Моисей, во свидетельство им.

15 Mutta sanoma hänestä levisi vielä enemmän; ja paljon kansaa kokoontui kuulemaan häntä ja parantuakseen vaivoistansa.

15 Mutta sanoma Hänestä levisi vielä enemmän, ja suuret kansanjoukot kokoontuivat kuuntelemaan ja parantuakseen (Hänen avullaan) vaivoistaan.

15. Niin sanoma levisi enemmin hänestä, ja paljo kansaa kokoontui kuulemaan ja että he parannettaisiin häneltä taudeistansa.

15. Nijn sanoma lewis enämmin hänestä ja paljo Canssa cocondui cuuleman händä ja että he parataisin häneldä heidän taudeistans.

15. Nin sanoma wiele leuisi enemin henest/ Ja palio Canssa cokounsi cwleman/ ia henen cauttans parattaman heiden Taudhistans. (Niin sanoma wielä lewisi enemmin hänestä/ Ja paljon kansaa kokoontui kuulemaan/ ja hänen kauttansa parannettaman heidän taudistansa.)

15 διήρχετο δὲ μᾶλλον ὁ λόγος περὶ αὐτοῦ, καὶ συνήρχοντο ὄχλοι πολλοὶ ἀκούειν καὶ θεραπεύεσθαι ὑπ’ αὐτοῦ ἀπὸ τῶν ἀσθενειῶν αὐτῶν· ( dιírchetο dè mãllοn ὁ lόgοs perὶ aὐtοȗ, κaὶ sunírchοntο ὄchlοι pοllοὶ ἀκοúeιn κaὶ therapeúesthaι ὑp’ aὐtοȗ ἀpὸ tõn ἀstheneιõn aὐtõn: )

διηρχετο δε μαλλον ο λογος περι αυτου και συνηρχοντο οχλοι πολλοι ακουειν και θεραπευεσθαι υπ αυτου απο των ασθενειων αυτων 15 (diircheto de mallon o logos peri aftou kai sunirchonto ochloi polloi akouein kai therapebesthai up aftou apo ton astheneion afton)

15 But the word concerning him was going through (the land even) more, and large crowds were coming together to hear and to be healed by him from their sicknesses.

15. But so much the more went there a fame abroad of him: and great multitudes came together to hear, and to be healed by him of their infirmities.

15. Es kam aber die Sage von ihm immer weiter aus, und kam viel Volks zusammen, daß sie ihn hörten und durch ihn gesund würden von ihren Krankheiten.

15. Empero el hablar de él andaba tanto más; y se juntaban grandes multitudes a oir, y ser sanados por él de sus enfermedades.

15 Но тем более распространялась молва о Нем, и великое множество народа стекалось к Нему слушать и врачеваться у Него от болезней своих.

16 Mutta hän vetäytyi pois ja oleskeli erämaassa ja rukoili.

16 Mutta Hän vetäytyi autioihin paikkoihin ja rukoili.

16. Mutta hän meni korpeen, ja rukoili.

16. Mutta hän meni corpeen ja rucoili.

16. Mutta hen poismeni harhaan corpeen/ ia rucoli. (Mutta hän pois meni harhaan korpeen/ ja rukoili.)

16 αὐτὸς δὲ ἦν ὑποχωρῶν ἐν ταῖς ἐρήμοις καὶ προσευχόμενος. ( aὐtὸs dè ἶn ὑpοchorõn ẻn taῖs ẻrímοιs κaὶ prοseuchόmenοs. )

αυτος δε ην υποχωρων εν ταις ερημοις και προσευχομενος 16 (aftos de in upochoron en tais erimois kai prosefchomenos)

16 But he was departing by himself in the wilderness and prayed. {Mar 2:1-12 & Mat 9:2-8 & Luk 5:17-26.}

16. And he withdrew himself into the wilderness, and prayed.

16. Er aber entwich in die Wüste und betete.

16. Mas él se apartaba a los desiertos, y oraba.

16 Но Он уходил в пустынные места и молился.

17 Ja eräänä päivänä, kun hän opetti, istui siinä fariseuksia ja lainopettajia, joita oli tullut kaikista Galilean ja Juudean kylistä ja Jerusalemista; ja Herran voima vaikutti, niin että hän paransi sairaat.

17 Eräänä päivänä tapahtui, että Hän opetti ja siinä istui fariseuksia ja lainopettajia, joita oli tullut kaikista Galilean ja Juudean kylistä ja Jerusalemista. Ja Herran voima ilmeni parantaen sairaita*.

17. Ja tapahtui yhtenä päivänä, kuin hän opetti, ja Pharisealaiset myös istuivat ja lainopettajat, jotka tulleet olivat jokaisesta Galilean ja Juudean kylästä ja Jerusalemista: ja Herran voima oli parantamassa heitä;

17. JA tapahtui yhtenä päiwänä cosca hän opetti että siellä istuit myös Phariseuxet ja Lainopettajat jotca tullet olit jocaidzest Caupungist Galileast Judeast ja Jerusalemist. Ja HERran woima oli parandaman heitä.

17. Ja se tapchtui ychten peiuen coska hen opetti/ ia sielle istuit mös Phariseuset/ ia lain opettaijat/ iotca tullet olit iocaitzest Caupungist Galileast ia Judeast ia Jerusalemist. Ja HERRAN Woima lesse oli parandaman heite. (Ja se tapahtui yhtenä päiwän koska hän opetti/ ja siellä istuit myös phariseukset/ ja lain opettajat/ jotka tulleet olit jokaisesta kaupungista Galileasta ja Judeasta ja Jerusalemista. Ja HERRAN woima läsnä oli parantamaan heitä.)

17 Καὶ ἐγένετο ἐν μιᾷ τῶν ἡμερῶν καὶ αὐτὸς ἦν διδάσκων, καὶ ἦσαν καθήμενοι Φαρισαῖοι καὶ νομοδιδάσκαλοι οἳ ἦσαν ἐληλυθότες ἐκ πάσης κώμης τῆς Γαλιλαίας καὶ Ἰουδαίας καὶ Ἱερουσαλήμ· καὶ δύναμις Κυρίου ἦν εἰς τὸ ἰᾶσθαι αὐτούς. ( Κaὶ ẻgénetο ẻn mιᾷ tõn ἱmerõn κaὶ aὐtὸs ἶn dιdásκon, κaὶ ἶsan κathímenοι Farιsaῖοι κaὶ nοmοdιdásκalοι οἳ ἶsan ẻliluthόtes ẻκ pásis κómis tĩs Galιlaίas κaὶ Ἰοudaίas κaὶ Ἱerοusalím: κaὶ dúnamιs Κurίοu ἶn eἰs tὸ ἰãsthaι aὐtοús. )

και εγενετο εν μια των ημερων και αυτος ην διδασκων και ησαν καθημενοι φαρισαιοι και νομοδιδασκαλοι οι ησαν εληλυθοτες εκ πασης κωμης της γαλιλαιας και ιουδαιας και ιερουσαλημ και δυναμις κυριου ην εις το ιασθαι αυτους 17 (kai egeneto en mia ton imeron kai aftos in didaskon kai isan kathimenoi farisaioi kai nomodidaskaloi oi isan eliluthotes ek pasis komis tis galilaias kai ioudaias kai ierousalim kai dunamis kuriou in eis to iasthai aftous)

17 And it happened on one of those days, that he was teaching, and Pharisees and teachers of the law were seated, who had come out of every village of Galilee and Judea and Jerusalem, and the power of (the) Lord was (there), *that* he might heal them.

17. And it came to pass on a certain day, as he was teaching, that there were Pharisees and doctors of the law sitting by, which were come out of every town of Galilee, and Judaea, and Jerusalem: and the power of the Lord was present to heal them.

17. Und es begab sich auf einen Tag, daß er lehrte; und es saßen da die Pharisäer und Schriftgelehrten, die da gekommen waren aus allen Märkten in Galiläa und Judäa und von Jerusalem. Und die Kraft des HERRN ging von ihm, und er half jedermann.

17. Y aconteció un día, que él estaba enseñando, y Fariseos y doctores de la ley estaban sentados, los cuales habían venido de todas las aldeas de Galilea, y de Judea, y de Jerusalem; y la virtud del Señor estaba allí para sanarlos.

17 В один день, когда Он учил, и сидели тут фарисеи и законоучители, пришедшие из всех мест Галилеи и Иудеи и из Иерусалима, и сила Господня являлась в исцелении больных , –

18 Ja katso, muutamat miehet kantoivat vuoteella miestä, joka oli halvattu; ja he koettivat viedä hänet sisään ja asettaa Jeesuksen eteen.

18 Ja katso, miehet kantoivat vuoteella miestä, joka oli halvautunut, ja koettivat viedä hänet sisään ja asettaa *Jeesuksen eteen*.

18. Ja katso, miehet kantoivat vuoteessa ihmisen, joka oli halvattu, ja he pyysivät häntä viedä sisähälle ja panna hänen eteensä.

18. Ja cadzo muutamat miehet cannoit yhden halwatun ihmisen wuotesa ja he pyysit händä wiedä sisälle ja panna hänen eteens.

18. Ja catzo/ mutamat miehet cannoit yhden Inhimisen wooteisa/ ioca oli Haluattu/ Ja he pydhit hende sisellewiedhä pannaxens henen etens. (Ja katso/ muutamat miehet kannoit yhden ihmisen wuoteissa/ joka oli halwattu/ Ja he pyydit häntä sisälle wiedä pannaksen hänen eteensä.)

18 καὶ ἰδοὺ ἄνδρες φέροντες ἐπὶ κλίνης ἄνθρωπον ὃς ἦν παραλελυμένος, καὶ ἐζήτουν αὐτὸν εἰσενεγκεῖν καὶ θεῖναι ἐνώπιον αὐτοῦ. ( κaὶ ἰdοὐ ἄndres férοntes ẻpὶ κlίnis ἄnthropοn ὃs ἶn paraleluménοs, κaὶ ẻdzítοun aὐtὸn eἰsenegκeῖn κaὶ theῖnaι ẻnópιοn aὐtοȗ. )

και ιδου ανδρες φεροντες επι κλινης ανθρωπον ος ην παραλελυμενος και εζητουν αυτον εισενεγκειν και θειναι ενωπιον αυτου 18 (kai idou andres ferontes epi klinis anthropon os in paralelumenos kai ezitoun afton eisenenkein kai theinai enopion aftou)

18 And behold, (some) men are carrying a man who was paralyzed upon a cot, and they were seeking to bring him in and to place him in his sight.

18. And, behold, men brought in a bed a man which was taken with a palsy: and they sought means to bring him in, and to lay him before him.

18. Und, siehe, etliche Männer brachten einen Menschen auf seinem Bette, der war gichtbrüchig; und sie suchten, wie sie ihn hineinbrächten und vor ihn legten.

18. Y, he aquí, unos hombres, que traían en una cama un hombre que estaba paralítico; y buscaban por donde meterle, y ponerle delante de él.

18 вот, принесли некоторые на постели человека, которыйбыл расслаблен, и старались внести его в дом и положить перед Иисусом;

19 Ja kun he väentungokselta eivät saaneet viedyksi häntä sisään muuta tietä, nousivat he katolle ja laskivat hänet vuoteineen tiilikaton läpi heidän keskellensä Jeesuksen eteen.

19 Kun he eivät keksineet, mitä tietä veisivät hänet sisälle kansanjoukon välitse, he nousivat katolle ja laskivat hänet vuoteineen tiilikaton läpi joukon keskelle Jeesuksen eteen.

19. Ja kuin ei he löytäneet kansan tähden, kusta puolesta he olisivat hänen saaneet sisälle, astuivat he katon päälle ja laskivat hänen lävitse katon vuoteinensa juuri Jeesuksen eteen.

19. Ja cuin ei he löynnet Canssan tähden custa puolesta he olisit hänen parahin sisälle saanet astuit he caton päälle ja laskit hänen läpidze caton wuoteinens juuri Jesuxen eteen.

19. Ja quin eiuet he leunneet Canssan tähden/ custa polesta he olisit henen parahin siselleszaneet/ ylesastuit he Caton päle/ ia Caton lepitze alaslaskit henen Woteinens keskelle Iesusen eten. (Ja kuin eiwät he löynneet kansan tähden/ kusta puolesta he olisit hänen parahin sisälle saaneet/ ylösastuit he katon päälle/ ja katon läwitse alaslaskit hänen wuoteinensa keskelle Jesuksen eteen.)

19 καὶ μὴ εὑρόντες ποίας εἰσενέγκωσιν αὐτὸν διὰ τὸν ὄχλον, ἀναβάντες ἐπὶ τὸ δῶμα διὰ τῶν κεράμων καθῆκαν αὐτὸν σὺν τῷ κλινιδίῳ εἰς τὸ μέσον ἔμπροσθεν τοῦ Ἰησοῦ. ( κaὶ mì eὑrόntes pοίas eἰsenégκosιn aὐtὸn dιà tὸn ὄchlοn, ἀnabántes ẻpὶ tὸ dõma dιà tõn κerámon κathĩκan aὐtὸn sὐn tỡ κlιnιdίǫ eἰs tὸ mésοn ἔmprοsthen tοȗ Ἰisοȗ. )

και μη ευροντες δια ποιας εισενεγκωσιν αυτον δια τον οχλον αναβαντες επι το δωμα δια των κεραμων καθηκαν αυτον συν τω κλινιδιω εις το μεσον εμπροσθεν του ιησου 19 (kai mi ebrontes dia poias eisenenkosin afton dia ton ochlon anabantes epi to doma dia ton keramon kathikan afton sun to klinidio eis to meson emprosthen tou iisou)

19 And having not found from what (way, that) they might bring him in because of the crowd, they went-up to the housetop and dropped him down through the tiles together with his cot, into the middle, before Jesus.

19. And when they could not find by what way they might bring him in because of the multitude, they went upon the housetop, and let him down through the tiling with his couch into the midst before Jesus.

19. Und da sie vor dem Volk nicht fanden, an welchen Ort sie ihn hineinbrächten, stiegen sie auf das Dach und ließen ihn durch die Ziegel hernieder mit dem Bettlein mitten unter sie, vor Jesum.

19. Y no hallando por donde meterle a causa de la multitud, subieron encima de la casa, y por el tejado le bajaron con la cama en medio, delante de Jesús.

19 и, не найдя, где пронести его замноголюдством, влезли на верх дома и сквозь кровлю спустили его с постелью на средину пред Иисуса.

20 Ja nähdessään heidän uskonsa hän sanoi: "Ihminen, sinun syntisi ovat sinulle anteeksi annetut".

20 Nähdessään heidän uskonsa Hän sanoi: "Ihminen, syntisi ovat sinulle anteeksi annetut."

20. Ja kuin hän näki heidän uskonsa, sanoi hän sille: ihminen, sinun syntis anteeksi annetaan sinulle.

20. Ja cuin hän näki heidän uscons sanoi hän sille: ihminen sinun syndis andexi annetan sinulle.

20. Ja quin hen näki heiden vskons sanoi hen sille/ Inhiminen/ sinun syndis annetan sinulle andexi. (Ja kuin hän näki heidän uskonsa sanoi hän sille/ Ihminen/ sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi.)

20 καὶ ἰδὼν τὴν πίστιν αὐτῶν εἶπεν αὐτῷ· Ἄνθρωπε, ἀφέωνταί σοι αἱ ἁμαρτίαι σου. ( κaὶ ἰdὸn tìn pίstιn aὐtõn eἶpen aὐtỡ: Ἄnthrope, ἀféontaί sοι aἱ ἁmartίaι sοu. )

και ιδων την πιστιν αυτων ειπεν αυτω ανθρωπε αφεωνται σοι αι αμαρτιαι σου 20 (kai idon tin pistin afton eipen afto anthrope afeontai soi ai amartiai sou)

20 And having seen their faith, he said to him, Man, your sins have been forgiven to you.

20. And when he saw their faith, he said unto him, Man, thy sins are forgiven thee.

20. Und da er ihren Glauben sah, sprach er zu ihm: Mensch, deine Sünden sind dir vergeben.

20. El cual, viendo la fé de ellos, le dice: Hombre, tus pecados te son perdonados.

20 И Он, видя веру их, сказал человеку тому: прощаются тебе грехи твои.

21 Niin kirjanoppineet ja fariseukset rupesivat ajattelemaan ja sanomaan: "Kuka tämä on, joka puhuu Jumalan pilkkaa? Kuka voi antaa syntejä anteeksi, paitsi Jumala yksin?"

21 Niin kirjanoppineet ja fariseukset alkoivat ajatella ja sanoivat: "Kuka tämä on, joka rienaa? Kuka voi antaa syntejä anteeksi paitsi Jumala yksin?"

21. Ja kirjanoppineet ja Pharisealaiset rupesivat ajattelemaan, sanoen: kuka tämä on, joka pilkkasanoja puhuu? kuka voi synnit antaa anteeksi, paitsi ainoastaan Jumala?

21. Ja Kirjanoppenet ja Phariseuxet rupeisit ajatteleman sanoden: cuca tämä Jumalan pilckaja on? cuca woi synnit anda andexi mutta ainoa Jumala.

21. Ja ne Kirianoppenuet ia Phariseuset rupesit aijattelman sanoden/ Cuca ombi teme/ ioca JUMALAN pilcka puhupi? Cuca woipi synnit andexianda/ mutta ainoa JUMALA? (Ja ne kirjanoppineet ja phariseukset rupesit ajattelemaan sanoen/ Kuka ompi tämä/ joka JUMALAN pilkkaa puhuupi? Kuka woipi synnit anteeksi antaa/ mutta ainoa JUMALA?)

21 καὶ ἤρξαντο διαλογίζεσθαι οἱ γραμματεῖς καὶ οἱ Φαρισαῖοι λέγοντες· Τίς ἐστιν οὗτος ὃς λαλεῖ βλασφημίας; τίς δύναται ἀφιέναι ἁμαρτίας εἰ μὴ μόνος ὁ Θεός; ( κaὶ ἴrksantο dιalοgίdzesthaι οἱ grammateῖs κaὶ οἱ Farιsaῖοι légοntes: Τίs ẻstιn οὗtοs ὃs laleῖ blasfimίas; tίs dúnataι ἀfιénaι ἁmartίas eἰ mì mόnοs ὁ Theόs; )

και ηρξαντο διαλογιζεσθαι οι γραμματεις και οι φαρισαιοι λεγοντες τις εστιν ουτος ος λαλει βλασφημιας τις δυναται αφιεναι αμαρτιας ει μη μονος ο θεος 21 (kai irxanto dialogizesthai oi grammateis kai oi farisaioi legontes tis estin outos os lalei blasfimias tis dunatai afienai amartias ei mi monos o theos)

21 And the scribes and the Pharisees began to reason, saying, Who is this one, who is speaking blasphemies? Who is able to forgive sins, except God only?

21. And the scribes and the Pharisees began to reason, saying, Who is this which speaketh blasphemies? Who can forgive sins, but God alone?

21. Und die Schriftgelehrten und Pharisäer fingen an, zu denken und sprachen: Wer ist der, daß er Gotteslästerungen redet? Wer kann Sünden vergeben denn allein Gott?

21. Entónces los escribas y los Fariseos comenzaron a pensar, diciendo: ¿Quién es éste que habla blasfemias? ¿Quién puede perdonar pecados, sino solo Dios?

21 Книжники и фарисеи начали рассуждать, говоря: кто это, который богохульствует? кто может прощать грехи, кроме одного Бога?

22 Mutta kun Jeesus tiesi heidän ajatuksensa, vastasi hän ja sanoi heille: "Mitä te ajattelette sydämessänne?

22 Kun Jeesus tiesi heidän ajatuksensa Hän vastasi ja sanoi heille: "Mitä ajattelette sydämessänne?

22. Mutta kuin Jesus tunsi heidän ajatuksensa, vastasi hän ja sanoi heille: mitä te ajattelette sydämessänne?

22. Cosca Jesus ymmärsi heidän ajatuxens sanoi hän heille: mitä te ajatteletta teidän sydämisän?

22. Coska nyt IesuS tunsi heiden aijatoxens/ wastaten sanoi hen heille/ Mite te aiattelette teiden sydemesen? (Koska nyt Jesus tunsi heidän ajatuksensa/ wastaten sanoi hän heille/ Mitä te ajattelette teidän sydämessän?)

22 ἐπιγνοὺς δὲ ὁ Ἰησοῦς τοὺς διαλογισμοὺς αὐτῶν ἀποκριθεὶς εἶπε πρὸς αὐτούς· Τί διαλογίζεσθε ἐν ταῖς καρδίαις ὑμῶν; ( ẻpιgnοὐs dè ὁ Ἰisοȗs tοὐs dιalοgιsmοὐs aὐtõn ἀpοκrιtheὶs eἶpe prὸs aὐtοús: Τί dιalοgίdzesthe ẻn taῖs κardίaιs ὑmõn; )

επιγνους δε ο ιησους τους διαλογισμους αυτων αποκριθεις ειπεν προς αυτους τι διαλογιζεσθε εν ταις καρδιαις υμων 22 (epignous de o iisous tous dialogismous afton apokritheis eipen pros aftous ti dialogizesthe en tais kardiais umon)

22 But Jesus fully knowing their reasonings, answered and said to them, What are you° reasoning in your° hearts?</J>

22. But when Jesus perceived their thoughts, he answering said unto them, What reason ye in your hearts

22. Da aber Jesus ihre Gedanken merkte, antwortete er und sprach zu ihnen: Was denket ihr in euren Herzen?

22. Jesús entónces, conociendo los pensamientos de ellos, respondiendo les dijo: ¿Qué pensais en vuestros corazones?

22 Иисус, уразумев помышления их, сказал им в ответ: что вы помышляете в сердцах ваших?

23 Kumpi on helpompaa, sanoako: 'Sinun syntisi ovat sinulle anteeksi annetut', vai sanoa: 'Nouse ja käy'?

23 Kumpi on helpompaa, sanoako: 'Syntisi ovat sinulle anteeksi annetut' vai sanoa: 'Nouse ja käy'?

23. Kumpi on keveämpi? sanoa: sinun syntis anteeksi annetaan sinulle! taikka sanoa: nouse ja käy!

23. Cumbi on kewembi? sanoa sinun syndis andexi annetan sinulle taicka sanoa nouse ja käy?

23. Cumbi on keuie'bi sanoa/ sinulle synnit andexiannetan/ taicka sanoa/ Ylesnouse ia kiew? (Kumpi on keweämpi sanoa/ sinulle synnit anteeksi annetaan/ taikka sanoa/ Ylös nouse ja käy?)

23 τί ἐστιν εὐκοπώτερον, εἰπεῖν, ἀφέωνταί σοι αἱ ἁμαρτίαι σου, ἢ εἰπεῖν, ἔγειρε καὶ περιπάτει; ( tί ẻstιn eὐκοpóterοn, eἰpeῖn, ἀféontaί sοι aἱ ἁmartίaι sοu, ἲ eἰpeῖn, ἔgeιre κaὶ perιpáteι; )

τι εστιν ευκοπωτερον ειπειν αφεωνται σοι αι αμαρτιαι σου η ειπειν εγειραι και περιπατει 23 (ti estin efkopoteron eipein afeontai soi ai amartiai sou i eipein egeirai kai peripatei)

23 What is easier, to say, Your sins have been forgiven to you; or to say, Lift yourself up and walk?</J>

23. Whether is easier, to say, Thy sins be forgiven thee; or to say, Rise up and walk?

23. Welches ist leichter: zu sagen: Dir sind deine Sünden vergeben, oder zu sagen: Stehe auf und wandle?

23. ¿Cuál es más fácil; decir: Tus pecados te son perdonados; o decir: Levántate, y anda?

23 Что легче сказать: прощаются тебе грехи твои, или сказать: встань и ходи?

24 Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi," — hän sanoi halvatulle — "minä sanon sinulle: nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi."

24 Mutta tietääksenne että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi" — Hän sanoi halvautuneelle — "sanon sinulle: nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi."

24. Vaan että te tietäisitte Ihmisen Pojalla olevan vallan maan päällä synnit anteeksi antaa (sanoi hän halvatulle:) minä sanon sinulle: nouse ja ota vuotees, ja mene kotias!

24. Että te tiedäisitte ihmisen Pojalla olewan wallan maan päällä synnit andexi anda sanoi hän halwatulle: minä sanon sinulle: nouse ja ota wuotes ja mene cotias.

24. Senteden sis ette teiden pite tietemen/ ette Inhimisen Poialla on walda maan päle syndi andexianda/ sanoi hen Haluattulle/ Sinulle mine sanon/ Ylesnouse ia ota Wotes/ ia mene Cotias. (Sentähden siis että teidän pitää tietämän/ että Ihmisen Pojalla on walta maan päällä synti anteeksi antaa/ sanoi hän halwatulle/ Sinulle minä sanon/ Ylös nouse ja ota wuoteesi/ ja mene kotiasi.)

24 ἵνα δὲ εἰδῆτε ὅτι ἐξουσίαν ἔχει ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ἐπὶ τῆς γῆς ἀφιέναι ἁμαρτίας - εἶπε τῷ παραλελυμένῳ· Σοὶ λέγω, ἔγειρε καὶ ἄρας τὸ κλινίδιόν σου πορεύου εἰς τὸν οἶκόν σου. ( ἵna dè eἰdĩte ὅtι ẻksοusίan ἔcheι ὁ uἱὸs tοȗ ἀnthrópοu ẻpὶ tĩs gĩs ἀfιénaι ἁmartίas - eἶpe tỡ paraleluménǫ: Sοὶ légo, ἔgeιre κaὶ ἄras tὸ κlιnίdιόn sοu pοreúοu eἰs tὸn οἶκόn sοu. )

ινα δε ειδητε οτι εξουσιαν εχει ο υιος του ανθρωπου επι της γης αφιεναι αμαρτιας ειπεν τω παραλελυμενω σοι λεγω εγειραι και αρας το κλινιδιον σου πορευου εις τον οικον σου 24 (ina de eidite oti exousian echei o uios tou anthropou epi tis gis afienai amartias eipen to paralelumeno soi lego egeirai kai aras to klinidion sou porebou eis ton oikon sou)

24 But in order that you° may know that the Son of Man has authority upon the earth to forgive sins, (he said to the one who has been paralyzed), I say to you, Lift yourself up! And (after) you (have) taken up your cot, travel to your house!</J>

24. But that ye may know that the Son of man hath power upon earth to forgive sins, (he said unto the sick of the palsy,) I say unto thee, Arise, and take up thy couch, and go into thine house.

24. Auf das ihr aber wisset, daß des Menschen Sohn Macht hat, auf Erden Sünden zu vergeben, (sprach er zu dem Gichtbrüchigen): Ich sage dir stehe auf und hebe dein Bettlein auf und gehe heim!

24. Pues porque sepais que el Hijo del hombre tiene potestad en la tierra de perdonar pecados, (dice al paralítico:) A tí digo: Levántate, toma tu cama; y véte a tu casa.

24 Но чтобы вы знали, что Сын Человеческий имеет власть на земле прощать грехи, – сказал Он расслабленному: тебе говорю: встань, возьми постель твою и иди в дом твой.

25 Ja kohta hän nousi heidän nähtensä, otti vuoteen, jolla oli maannut, ja lähti kotiinsa ylistäen Jumalaa.

25 Heti hän nousi heidän nähtensä, otti vuoteen, jolla oli maannut, ja lähti kotiinsa ylistäen Jumalaa.

25. Ja hän nousi kohta heidän nähtensä ja korjasi vuotehensa, jossa hän maannut oli, ja meni kotiansa, kunnioittain Jumalaa.

25. Ja hän nousi cohta heidän nähdens ja corjais wuotens josa hän maannut oli ja meni cotians cunnioittain Jumalata.

25. Ja cochta sillens hen ylesnousi heiden edhesens/ ia coriasi wotens/ iossa hen maanut oli/ ia meni Cotians cunnioittain JUMALATA. (Ja kohta sillens hän ylösnousi heidän edessänsä/ ja korjasi wuoteensa/ jossa hän maannut oli/ ja meni kotiansa kunnioittaen JUMALATA.)

25 καὶ παραχρῆμα ἀναστὰς ἐνώπιον αὐτῶν, ἄρας ἐφ’ ὃ κατέκειτο ἀπῆλθεν εἰς τὸν οἶκον αὐτοῦ δοξάζων τὸν Θεόν. ( κaὶ parachrĩma ἀnastàs ẻnópιοn aὐtõn, ἄras ẻf’ ὃ κatéκeιtο ἀpĩlthen eἰs tὸn οἶκοn aὐtοȗ dοksádzon tὸn Theόn. )

και παραχρημα αναστας ενωπιον αυτων αρας εφ ω κατεκειτο απηλθεν εις τον οικον αυτου δοξαζων τον θεον 25 (kai parachrima anastas enopion afton aras ef o katekeito apilthen eis ton oikon aftou doxazon ton theon)

25 And instantly he stood up in their sight, (after) he lifted up (that) upon which he was reclining, and went away to his house, glorifying God.

25. And immediately he rose up before them, and took up that whereon he lay, and departed to his own house, glorifying God.

25. Und alsbald stand er auf vor ihren Augen und hob das Bettlein auf, darauf er gelegen hatte, und ging heim und pries Gott.

25. Y luego, él, levantándose en presencia de ellos, y tomando aquello en que estaba echado, se fué a su casa glorificando a Dios.

25 И он тотчас встал перед ними, взял, на чем лежал, и пошел в дом свой, славя Бога.

26 Ja heidät kaikki valtasi hämmästys, ja he ylistivät Jumalaa; ja pelkoa täynnä he sanoivat: "Me olemme tänään nähneet ihmeellisiä".

26 Hämmästys valtasi kaikki ja he ylistivät Jumalaa. He täyttyivät myös pelolla ja sanoivat: "Olemme tänään nähneet ihmeellisiä."

26. Ja suuri hämmästys tuli kaikkiin ja kunnioittivat Jumalaa, ja he täytettiin pelvolla, sanoen: me näimme tänäpänä kamalia.

26. Ja he hämmästyit caicki ja cunnioidzit Jumalata ja he täytettin caicki pelgolla sanoden: me näimmä tänäpän camaloita.

26. Ja he hämmestuit caiki/ ia cunnioitzit JUMALATA/ Ja he caiki teutettin pelgolla sanoden/ Me neime tenepene camaloit. (Ja he hämmästyit kaikki/ ja kunnioitsit JUMALATA/ Ja he kaikki täytettiin pelolla sanoen/ Me näimme tänäpänä kamaloita.)

26 καὶ ἔκστασις ἔλαβεν ἅπαντας καὶ ἐδόξαζον τὸν Θεόν, καὶ ἐπλήσθησαν φόβου λέγοντες ὅτι Εἴδομεν παράδοξα σήμερον. ( κaὶ ἔκstasιs ἔlaben ἅpantas κaὶ ẻdόksadzοn tὸn Theόn, κaὶ ẻplísthisan fόbοu légοntes ὅtι Εἴdοmen parádοksa símerοn. )

και εκστασις ελαβεν απαντας και εδοξαζον τον θεον και επλησθησαν φοβου λεγοντες οτι ειδομεν παραδοξα σημερον 26 (kai ekstasis elaben apantas kai edoxazon ton theon kai eplisthisan fobou legontes oti eidomen paradoxa simeron)

26 And astonishment took all and they were glorifying God, and they were filled with fear, saying, We (have) seen glorious things today. {Mar 2:13-14 & Mat 9:9 & Luk 5:27-28 At or near Capernaum.}

26. And they were all amazed, and they glorified God, and were filled with fear, saying, We have seen strange things to day.

26. Und sie entsetzten sich alle und priesen Gott und wurden voll Furcht und sprachen: Wir haben heute seltsame Dinge gesehen.

26. Y tomó espanto a todos, y glorificaban a Dios; y fueron llenos de temor, diciendo: Hemos visto maravillas hoy.

26 И ужас объял всех, и славили Бога и, быв исполнены страха, говорили: чудные дела видели мы ныне.

27 Ja sen jälkeen hän lähti sieltä ja näki tulliasemalla istumassa publikaanin, jonka nimi oli Leevi, ja sanoi hänelle: "Seuraa minua".

27 Sen jälkeen Hän lähti pois ja näki veronkantajan nimeltä Leevi istumassa tulliasemalla ja sanoi hänelle: "Seuraa minua."

27. Sitte läksi hän ulos ja näki Publikanin nimeltä Levin, istuvan tullihuoneessa, ja sanoi hänelle: seuraa minua!

27. SIjtte läxi hän ja näki Publicanin nimeldä Lewin istuwan Tullihuones ja sanoi hänelle: seura minua.

27. Ja sijtte hen vloslexi/ ia näki weronottaian nimelde Leui istuuan Tulli hones/ ia sanoi henelle/ Seura minua. (Ja sitten hän ulos läksi/ ja näki weronottajan nimeltä Lewi istuwan tullihuoneessa/ ja sanoi hänelle/ Seuraa minua.)

27 Καὶ μετὰ ταῦτα ἐξῆλθε καὶ ἐθεάσατο τελώνην ὀνόματι Λευῒν, καθήμενον ἐπὶ τὸ τελώνιον, καὶ εἶπεν αὐτῷ· Ἀκολούθει μοι. ( Κaὶ metà taȗta ẻksĩlthe κaὶ ẻtheásatο telónin ὀnόmatι Leuΐn, κathímenοn ẻpὶ tὸ telónιοn, κaὶ eἶpen aὐtỡ: Ἀκοlοútheι mοι. )

και μετα ταυτα εξηλθεν και εθεασατο τελωνην ονοματι λευιν καθημενον επι το τελωνιον και ειπεν αυτω ακολουθει μοι 27 (kai meta tafta exilthen kai etheasato telonin onomati lebin kathimenon epi to telonion kai eipen afto akolouthei moi)

27 And after these things, he went forth and saw a tax collector, Levi by name, sitting at the tax-office and said to him, Follow me.</J>

27. And after these things he went forth, and saw a publican, named Levi, sitting at the receipt of custom: and he said unto him, Follow me.

27. Und darnach ging er aus und sah einen Zöllner mit Namen Levi am Zoll sitzen und sprach zu ihm: Folge mir nach!

27. Y después de estas cosas salió; y vió a un publicano llamado Leví, sentado al banco de los tributos, y le dijo: Sígueme.

27 После сего Иисус вышел и увидел мытаря, именем Левия, сидящего у сбора пошлин, и говоритему: следуй за Мною.

28 Niin tämä jätti kaikki, nousi ja seurasi häntä.

28 Jättäen kaikki tämä nousi ja seurasi Häntä.

28. Ja hän antoi ylön kaikki, nousi ja seurasi häntä.

28. Ja hän ylönandoi caicki nousi ja seurais händä.

28. Ja hen ylenannoi caiki/ ylesnousi ia seurasi hende. (Ja hän ylen antoi kaikki/ ylös nousi ja seurasi häntä.)

28 καὶ καταλιπὼν ἅπαντα ἀναστὰς ἠκολούθησεν αὐτῷ. ( κaὶ κatalιpὸn ἅpanta ἀnastàs ἰκοlοúthisen aὐtỡ. )

και καταλιπων απαντα αναστας ηκολουθησεν αυτω 28 (kai katalipon apanta anastas ikolouthisen afto)

28 And having left all, he stood up and followed him. {Mar 2:15-22 & Mat 9:10-17 & Luk 5:29-39 Capernaum.}

28. And he left all, rose up, and followed him.

28. Und er verließ alles, stand auf und folgte ihm nach.

28. Y dejadas todas cosas, levantándose, le siguió.

28 И он, оставив все, встал и последовал за Ним.

29 Ja Leevi valmisti hänelle suuret pidot kodissaan; ja siellä oli suuri joukko publikaaneja ja muita aterioimassa heidän kanssaan.

29 Ja Leevi valmisti Hänelle suuret pidot kotonaan, ja oli suuri joukko veronkantajia ja muita aterioimassa heidän kanssaan.

29. Ja Levi teki hänelle kotonansa suuren pidon, ja paljo Publikaneja ja muita atrioitsivat heidän kanssansa.

29. Ja Lewi teki hänelle cotonans suuren pidon ja paljo Publicaneja ja muita atrioidzit heidän cansans.

29. Ja teki Leui henelle swren weraspidhon cotonans/ ia oli palio Weronottaiaden wäki/ ia muita/ iotca heiden cansans atrioitzit. (Ja teki Lewi hänelle suuren wieraspidon kotonansa/ ja oli paljon weronottajaiden wäkeä/ ja muita/ jotka heidän kanssansa aterioitsit.)

29 καὶ ἐποίησε δοχὴν μεγάλην Λευῒς αὐτῷ ἐν τῇ οἰκίᾳ αὐτοῦ, καὶ ἦν ὄχλος τελωνῶν πολὺς καὶ ἄλλων οἳ ἦσαν μετ’ αὐτῶν κατακείμενοι. ( κaὶ ẻpοίise dοchìn megálin Leuΐs aὐtỡ ẻn tῖ οἰκίᾳ aὐtοȗ, κaὶ ἶn ὄchlοs telonõn pοlὐs κaὶ ἄllon οἳ ἶsan met’ aὐtõn κataκeίmenοι. )

και εποιησεν δοχην μεγαλην ο λευις αυτω εν τη οικια αυτου και ην οχλος τελωνων πολυς και αλλων οι ησαν μετ αυτων κατακειμενοι 29 (kai epoiisen dochin megalin o lebis afto en ti oikia aftou kai in ochlos telonon polus kai allon oi isan met afton katakeimenoi)

29 And Levi made* for himself a great banquet in his house and there was a large crowd of tax collectors and others who were reclining (at the meal) with them.

29. And Levi made him a great feast in his own house: and there was a great company of publicans and of others that sat down with them.

29. Und Levi richtete ihm ein großes Mahl zu in seinem Hause, und viele Zöllner und andere saßen mit ihm zu Tisch.

29. E hizo Leví un gran banquete en su casa, y había mucha compañía de publicanos, y de otros, los cuales estaban a la mesa con ellos.

29 И сделал для Него Левий в доме своем большое угощение; и там было множество мытарей и других, которые возлежали с ними.

30 Niin fariseukset ja heidän kirjanoppineensa napisivat hänen opetuslapsiansa vastaan ja sanoivat: "Miksi te syötte ja juotte publikaanien ja syntisten kanssa?"

30 Niin *heidän kirjanoppineensa ja fariseukset* nurisivat Hänen opetuslapsilleen sanoen: "Miksi te syötte ja juotte veronkantajain ja syntisten kanssa?"

30. Ja heidän kirjanoppineensa ja Pharisealaiset napisivat hänen opetuslapsiansa, sanoen: miksi te Publikanien ja syntisten kanssa syötte ja juotte?

30. Mutta Kirjanoppenet ja Phariseuxet napisit hänen Opetuslapsians sanoden: Mixi te Publicanein ja synneisten cansa syötte ja juotte?

30. Ja ne Kirianoppenet ia Phariseuset napitzit henen Opetuslastens wastan/ sanoden/ Mixi te weronottaiten ia Synneisten cansa sööte ia iootta? (Ja ne kirjanoppineet ja phariseukset napitsit hänen opetuslastensa wastaan/ sanoen/ Miksi te weronottajaiden ja syntisten kanssa syötte ja juotte?)

30 καὶ ἐγόγγυζον οἱ γραμματεῖς αὐτῶν καὶ οἱ Φαρισαῖοι πρὸς τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ λέγοντες· Διατί μετὰ τῶν τελωνῶν καὶ ἁμαρτωλῶν ἐσθίετε καὶ πίνετε; ( κaὶ ẻgόggudzοn οἱ grammateῖs aὐtõn κaὶ οἱ Farιsaῖοι prὸs tοὐs mathitàs aὐtοȗ légοntes: Dιatί metà tõn telonõn κaὶ ἁmartolõn ẻsthίete κaὶ pίnete; )

και εγογγυζον οι γραμματεις αυτων και οι φαρισαιοι προς τους μαθητας αυτου λεγοντες δια τι μετα τελωνων και αμαρτωλων εσθιετε και πινετε 30 (kai egonguzon oi grammateis afton kai oi farisaioi pros tous mathitas aftou legontes dia ti meta telonon kai amartolon esthiete kai pinete)

30 And the Pharisees and their scribes were murmuring to his disciples, saying, Why do you° eat and drink with the tax collectors and sinners?

30. But their scribes and Pharisees murmured against his disciples, saying, Why do ye eat and drink with publicans and sinners?

30. Und die Schriftgelehrten und Pharisäer murrten wider seine Jünger und sprachen: Warum esset und trinket ihr mit den Zöllnern und Sündern?

30. Y los escribas y los Fariseos murmuraban contra sus discípulos, diciendo: ¿Por qué coméis y bebéis con los publicanos y pecadores?

30 Книжники же и фарисеи роптали и говорили ученикам Его: зачем вы едите и пьете с мытарями и грешниками?

31 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.

31 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.

31. Ja Jesus vastaten sanoi heille: ei terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.

31. Ja Jesus wastaten sanoi heille: ei terwet tarwidze Läkäritä waan sairat.

31. Ja IesuS wastaten sanoi heille/ Ei ne Teruehet taruitze Läkerite/ waan ne Sairat. (Ja Jesus wastaten sanoi heille/ Ei ne terweet tarwitse lääkäriä/ waan ne sairaat.)

31 καὶ ἀποκριθεὶς ὁ Ἰησοῦς εἶπε πρὸς αὐτούς· Οὐ χρείαν ἔχουσιν οἱ ὑγιαίνοντες ἰατροῦ, ἀλλ’ οἱ κακῶς ἔχοντες· ( κaὶ ἀpοκrιtheὶs ὁ Ἰisοȗs eἶpe prὸs aὐtοús: Οὐ chreίan ἔchοusιn οἱ ὑgιaίnοntes ἰatrοȗ, ἀll’ οἱ κaκõs ἔchοntes: )

και αποκριθεις ο ιησους ειπεν προς αυτους ου χρειαν εχουσιν οι υγιαινοντες ιατρου αλλ οι κακως εχοντες 31 (kai apokritheis o iisous eipen pros aftous ou chreian echousin oi ugiainontes iatrou all oi kakos echontes)

31 And Jesus answered and said to them, Those who are healthy have no need of a physician, but those who have ill(ness).</J>

31. And Jesus answering said unto them, They that are whole need not a physician; but they that are sick.

31. Und Jesus antwortete und sprach zu ihnen: Die Gesunden bedürfen des Arztes nicht, sondern die Kranken.

31. Y respondiendo Jesús, les dijo: Los que están sanos no han menester médico, sino los que están enfermos.

31 Иисус же сказал им в ответ: не здоровые имеют нужду во враче, но больные;

32 En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä parannukseen."

32 En ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä mielenmuutokseen."

32. En ole minä tullut vanhurskaita kutsumaan, vaan syntisiä parannukseen.

32. En ole minä tullut wanhurscaita cudzuman waan syndisitä parannuxeen.

32. Em mine ole tullut nijte wanhurskaita cutzuma'/ waan nijte Syndisite Paranoxeen. (En minä ole tullut niitä wanhurskaita kutsumaan/ waan niitä syntisiä parannukseen.)

32 οὐκ ἐλήλυθα καλέσαι δικαίους, ἀλλὰ ἁμαρτωλοὺς εἰς μετάνοιαν. ( οὐκ ẻlílutha κalésaι dικaίοus, ἀllà ἁmartolοὐs eἰs metánοιan. )

ουκ εληλυθα καλεσαι δικαιους αλλα αμαρτωλους εις μετανοιαν 32 (ouk elilutha kalesai dikaious alla amartolous eis metanoian)

32 I have not come to call the righteous but sinners to repentance.

32. I came not to call the righteous, but sinners to repentance.

32. Ich bin gekommen zu rufen die Sünder zur Buße, und nicht die Gerechten.

32. No he venido a llamar a los justos, sino a los pecadores a arrepentimiento.

32 Я пришел призвать не праведников, а грешников к покаянию.

33 Niin he sanoivat hänelle: "Johanneksen opetuslapset paastoavat usein ja pitävät rukouksia, samoin fariseustenkin, mutta sinun opetuslapsesi syövät ja juovat".

33 Niin he sanoivat Hänelle: "(Miksi) Johanneksen opetuslapset paastoavat usein ja pitävät rukouksia, samoin fariseuksetkin, mutta sinun opetuslapsesi syövät ja *juovat?'"

33. Niin he sanoivat hänelle: miksi Johanneksen opetuslapset usein paastoavat ja rukouksia pitävät, niin myös Pharisealaisten (opetuslapset), mutta sinun syövät ja juovat?

33. NIjn he sanoit hänelle: mixi Johannexen Opetuslapset ja Phariseusten Opetuslapset vsein paastowat ja rucoilewat mutta sinun Opetuslapses syöwät ja juowat?

33. Nin he sanoit henelle/ Mixi Joha'nesen Opetuslapset wsein paastouat ia rucoleuat/ samalmoto mös Phariseuste' opetuslapset Mutta sinu' Opetuslapses söuet ia iouat? (Niin he sanoit hänelle/ Miksi Johanneksen opetuslapset usein paastoawat ja rukoilewat/ samalla muotoa myös phariseusten opetuslapset. Mutta sinun opetuslapsesi syöwät ja juowat?)

33 Οἱ δὲ εἶπον πρὸς αὐτόν· Διατί οἱ μαθηταὶ Ἰωάννου νηστεύουσι πυκνὰ καὶ δεήσεις ποιοῦνται, ὁμοίως καὶ οἱ τῶν Φαρισαίων, οἱ δὲ σοὶ ἐσθίουσι καὶ πίνουσιν; ( Οἱ dè eἶpοn prὸs aὐtόn: Dιatί οἱ mathitaὶ Ἰoánnοu nisteúοusι puκnà κaὶ deíseιs pοιοȗntaι, ὁmοίos κaὶ οἱ tõn Farιsaίon, οἱ dè sοὶ ẻsthίοusι κaὶ pίnοusιn; )

οι δε ειπον προς αυτον δια τι οι μαθηται ιωαννου νηστευουσιν πυκνα και δεησεις ποιουνται ομοιως και οι των φαρισαιων οι δε σοι εσθιουσιν και πινουσιν 33 (oi de eipon pros afton dia ti oi mathitai ioannou nistebousin pukna kai deiseis poiountai omoios kai oi ton farisaion oi de soi esthiousin kai pinousin)

33 But they said to him, Why do the disciples of John fast frequently and are making* supplications; likewise also the (disciples) of the Pharisees, but yours eat and drink?

33. And they said unto him, Why do the disciples of John fast often, and make prayers, and likewise the disciples of the Pharisees; but thine eat and drink?

33. Und sie sprachen zu ihm: Warum fasten des Johannes Jünger so oft und beten so viel, desgleichen der Pharisäer Jünger; aber deine Jünger essen und trinken?

33. Entónces ellos le dijeron: ¿Por qué los discípulos de Juan ayunan muchas veces, y hacen oraciones, y asimismo los de los Fariseos; mas tus discípulos comen y beben?

33 Они же сказали Ему: почему ученики Иоанновы постятся часто и молитвы творят, также и фарисейские, а Твои едят и пьют?

34 Jeesus sanoi heille: "Ettehän voi vaatia häävieraita paastoamaan silloin, kun ylkä on heidän kanssaan?

34 Hän sanoi heille: ”Ette kai voi panna häävieraita paastoamaan, kun ylkä on heidän kanssaan?

34. Mutta hän sanoi heille: ette voi hääjoukkoa niinkauvan paastoomaan vaatia, kuin ylkä on heidän kanssansa.

34. Hän sanoi heille: et te woi hääcanssa nijncauwan paastoman waatia cuin ylkä on heidän cansans.

34. Sanoi he' heille/ Ette te woi Hääcanssa paastoman watija nincauuan quin Ylke ombi heiden cansans. (Sanoi hän heille/ Ette te woi hääkansa paastoamaan waatia niinkauan kuin ylkä ompi heidän kanssansa.)

34 ὁ δὲ εἶπε πρὸς αὐτούς· Μὴ δύνασθε τοὺς υἱοὺς τοῦ νυμφῶνος, ἐν ᾧ ὁ νυμφίος μετ’ αὐτῶν ἐστι, ποιῆσαι νηστεῦειν; ( ὁ dè eἶpe prὸs aὐtοús: Μì dúnasthe tοὐs uἱοὐs tοȗ numfõnοs, ẻn ỡ ὁ numfίοs met’ aὐtõn ẻstι, pοιĩsaι nisteȗeιn; )

ο δε ειπεν προς αυτους μη δυνασθε τους υιους του νυμφωνος εν ω ο νυμφιος μετ αυτων εστιν ποιησαι νηστευειν 34 (o de eipen pros aftous mi dunasthe tous uious tou numfonos en o o numfios met afton estin poiisai nistebein)

34 But he said to them, The sons of the bridal-party {companions or guests} are not able to make</J>* (or) to fast, in which the bridegroom is with them, are they?</J>

34. And he said unto them, Can ye make the children of the bridechamber fast, while the bridegroom is with them

34. Er sprach aber zu ihnen: Ihr könnt die Hochzeitleute nicht zu fasten treiben, solange der Bräutigam bei ihnen ist.

34. Y él les dijo: ¿Podéis hacer que los que están de bodas ayunen, entre tanto que el eposo está con ellos?

34 Он сказал им: можете ли заставить сынов чертога брачного поститься, когда с ними жених?

35 Mutta päivät tulevat, jolloin ylkä otetaan heiltä pois, ja silloin, niinä päivinä, he paastoavat."

35 Mutta päivät tulevat, jolloin ylkä otetaan heiltä pois. Silloin, niinä päivinä he paastoavat."

35. Mutta päivät tulevat, että ylkä otetaan heiltä pois, silloin pitää heidän paastooman niinä päivinä.

35. Waan cosca ylkä otetan pois heildä nijnä päiwinä pitä heidän paastoman.

35. Waan ne peiuet tuleuat/ coska Ylke heilde poisotetan/ silloin he paastouat nijne peiuine. (Waan ne päiwät tulewat/ koska ylkä heiltä pois otetaan/ sillon he paastoawat niinä päiwinä.)

35 ἐλεύσονται δὲ ἡμέραι, καὶ ὅταν ἀπαρθῇ ἀπ’ αὐτῶν ὁ νυμφίος, τότε νηστεύσουσιν ἐν ἐκείναις ταῖς ἡμέραις. ( ẻleúsοntaι dè ἱméraι, κaὶ ὅtan ἀparthῖ ἀp’ aὐtõn ὁ numfίοs, tόte nisteúsοusιn ẻn ẻκeίnaιs taῖs ἱméraιs. )

ελευσονται δε ημεραι και οταν απαρθη απ αυτων ο νυμφιος τοτε νηστευσουσιν εν εκειναις ταις ημεραις 35 (elefsontai de imerai kai otan aparthi ap afton o numfios tote nistefsousin en ekeinais tais imerais)

35 But the days will come, whenever the bridegroom is taken away from them, then they will be fasting in those days.</J>

35. But the days will come, when the bridegroom shall be taken away from them, and then shall they fast in those days.

35. Es wird aber die Zeit kommen, daß der Bräutigam von ihnen genommen wird; dann werden sie fasten.

35. Empero vendrán dias cuando el esposo les será quitado; entónces ayunarán en aquellos dias.

35 Но придут дни, когда отнимется у них жених, и тогда будут поститься в те дни.

36 Ja hän sanoi heille myös vertauksen: "Ei kukaan leikkaa uudesta vaipasta paikkaa ja pane vanhaan vaippaan; muutoin hän rikkoo uuden vaipan, eikä uudesta vaipasta otettu paikka vanhaan sovi.

36 Hän puhui heille myös vertauksen: "Ei kukaan pane uudesta vaatteesta paikkaa vanhaan vaatteeseen: muuten hän leikkaa rikki myös uuden eikä uudesta saatu paikka sovi vanhaan.

36. Mutta hän sanoi myös heille vertauksen: ei paikkaa kenkään uuden veran tilalla vanhaa vaatetta: muutoin myös se uusi repäisee, ja uusi paikka ei sovi vanhaan.

36. Ja hän sanoi myös heille wertauxen: ei paicka kengän vdella weran tilgalla wanha waatetta sillä hän rewäise vden ja vsi paicka ei sowi wanhaan.

36. Nin hen sanoi mös heille wertauxen/ Eikengen wdhen waathen tilca paicka wanha' waatesen/ mutoin hen reueise sen wdhen/ ia se paicka sijte wdhest ei souita itzens sen wa'han möte. (Niin hän sanoi myös heille wertauksen/ Eikenkään uuden waatteen tilkka paikkaa wanhaan waatteeseen/ muutoin hän rewäisee sen uuden/ ja se paikka siita uudesta ei sowita itsensä sen wanhan myötä.)

36 Ἔλεγε δὲ καὶ παραβολὴν πρὸς αὐτοὺς ὅτι Οὐδεὶς ἐπίβλημα ἱματίου καινοῦ ἐπιβάλλει ἐπὶ ἱμάτιον παλαιόν· εἰ δὲ μήγε, καὶ τὸ καινὸν σχίσει καὶ τῷ παλαιῷ οὐ συμφωνεῖ τὸ ἐπίβλημα τὸ ἀπὸ τοῦ καινοῦ. ( Ἔlege dè κaὶ parabοlìn prὸs aὐtοὐs ὅtι Οὐdeὶs ẻpίblima ἱmatίοu κaιnοȗ ẻpιbálleι ẻpὶ ἱmátιοn palaιόn: eἰ dè míge, κaὶ tὸ κaιnὸn schίseι κaὶ tỡ palaιỡ οὐ sumfoneῖ tὸ ẻpίblima tὸ ἀpὸ tοȗ κaιnοȗ. )

ελεγεν δε και παραβολην προς αυτους οτι ουδεις επιβλημα ιματιου καινου επιβαλλει επι ιματιον παλαιον ει δε μηγε και το καινον σχιζει και τω παλαιω ου συμφωνει επιβλημα το απο του καινου 36 (elegen de kai parabolin pros aftous oti oudeis epiblima imatiou kainou epiballei epi imation palaion ei de mige kai to kainon schizei kai to palaio ou sumfonei epiblima to apo tou kainou)

36 But he also spoke a parable to them: No one puts a patch from a new garment upon an old garment; otherwise, the new (and old) will split-apart and also the (patch) from the new will not agree together with the old.</J>

36. And he spake also a parable unto them; No man putteth a piece of a new garment upon an old; if otherwise, then both the new maketh a rent, and the piece that was taken out of the new agreeth not with the old.

36. Und er sagte zu ihnen ein Gleichnis: Niemand flickt einen Lappen von einem neuen Kleid auf ein altes Kleid; sonst zerreißt er das neue, und der Lappen vom neuen reimt sich nicht auf das alte.

36. Y les decía también una parábola: Nadie pone remiendo de paño nuevo en vestido viejo: de otra manera el nuevo rompe, y al viejo no conviene remiendo nuevo.

36 При сем сказал им притчу: никто неприставляет заплаты к ветхой одежде, отодрав от новой одежды; а иначе и новую раздерет, и к старой не подойдет заплата от новой.

37 Eikä kukaan laske nuorta viiniä vanhoihin nahkaleileihin; muutoin nuori viini pakahuttaa leilit, ja viini juoksee maahan, ja leilit turmeltuvat.

37 Eikä kukaan laske uutta viiniä vanhoihin nahkaleileihin, muuten uusi viini pakahuttaa leilit ja se vuotaa pois ja leilit turmeltuvat.

37. ja ei pane kenkään nuorta viinaa vanhoihin leileihin: muutoin nuori viina rikkoo leilit, ja se vuotaa ulos, ja leilit turmellaan.

37. Ja ei pane kengän nuorta wijna wanhoin leileihin sillä nuori wijna ricko leilit ja se uloswuota ja leilit turmellan.

37. Ja eikenge' pane Norta wijna wanhoin Leilein/ mutoin se nori wijna ricko Leilit/ ia se vloskatu/ ia Leilit huckuuat. (Ja eikenkään pane nuorta wiinaa wanhoihin leileihin/ muutoin se nuori wiina rikkoo leilit/ ja se ulos kaatuu/ ja leilit hukkuwat.)

37 καὶ οὐδεὶς βάλλει οἶνον νέον εἰς ἀσκοὺς παλαιούς· εἰ δὲ μήγε, ῥήξει ὁ οἶνος ὁ νέος τοὺς ἀσκούς, καὶ αὐτὸς ἐκχυθήσεται καὶ οἱ ἀσκοὶ ἀπολοῦνται· ( κaὶ οὐdeὶs bálleι οἶnοn néοn eἰs ἀsκοὐs palaιοús: eἰ dè míge, ŕíkseι ὁ οἶnοs ὁ néοs tοὐs ἀsκοús, κaὶ aὐtὸs ẻκchuthísetaι κaὶ οἱ ἀsκοὶ ἀpοlοȗntaι: )

και ουδεις βαλλει οινον νεον εις ασκους παλαιους ει δε μηγε ρηξει ο νεος οινος τους ασκους και αυτος εκχυθησεται και οι ασκοι απολουνται 37 (kai oudeis ballei oinon neon eis askous palaious ei de mige rixei o neos oinos tous askous kai aftos ekchuthisetai kai oi askoi apolountai)

37 And no one puts new wine into old wineskins; otherwise, the new wine will burst the (old) wineskins, and it will be poured out and the wineskins will be destroyed.</J>

37. And no man putteth new wine into old bottles; else the new wine will burst the bottles, and be spilled, and the bottles shall perish.

37. Und niemand faßt Most in alte Schläuche; sonst zerreißt der Most die Schläuche und wird verschüttet, und die Schläuche kommen um.

37. Y nadie echa vino nuevo en cueros viejos: de otra manera el vino nuevo romperá los cueros, y el vino se derramará, y los cueros se perderán.

37 И никто не вливает молодого вина в мехи ветхие; а иначе молодое вино прорвет мехи, и само вытечет, и мехи пропадут;

38 Vaan nuori viini on laskettava uusiin leileihin (ja molemmat säilyvät).

38 Vaan uusi viini on laskettava uusiin leileihin (ja molemmat säilyvät).

38. Mutta nuorta viinaa pitää pantaman uusiin leileihin: niin ne molemmat tallella ovat.

38. Mutta nuori wijna pitä pandaman vsijn leileihin nijn he molemmat tallella owat.

38. Mutta nori wijna pite pandaman wsijn Leilijn/ nin he molemat ouat tallella. (Mutta nuori wiina pitää pantaman uusiin leiliin/ niin ne molemmat owat tallella.)

38 ἀλλὰ οἶνον νέον εἰς ἀσκοὺς καινοὺς βλητέον καὶ ἀμφότεροι συντηροῦνται. ( ἀllà οἶnοn néοn eἰs ἀsκοὐs κaιnοὐs blitéοn κaὶ ἀmfόterοι suntirοȗntaι. )

αλλα οινον νεον εις ασκους καινους βλητεον και αμφοτεροι συντηρουνται 38 (alla oinon neon eis askous kainous bliteon kai amfoteroi suntirountai)

38 But new wine is put into new wineskins, and both are protected together.</J>

38. But new wine must be put into new bottles; and both are preserved.

38. Sondern den Most soll man in neue Schläuche fassen, so werden sie beide erhalten.

38. Mas el vino nuevo en cueros nuevos se ha de echar; y lo uno y lo otro se conserva.

38 но молодое вино должно вливать в мехи новые; тогда сбережется и то и другое.

39 Eikä kukaan, joka juo vanhaa viiniä, halua nuorta, sillä hän sanoo: 'Vanha on hyvää'."

39 Eikä kukaan vanhaa juotuaan halua (heti) uutta, sillä hän sanoo: 'Vanha on parempaa*'."

39. Ja ei tahdo kenkään, joka juo vanhaa viinaa, kohta nuorta juoda; sillä hän sanoo: vanha on parempi.

39. Ja ei tahdo kengän joca juo wanha wijna cohta nuorta juoda sillä hän sano wanha on parambi.

39. Ja eikengen/ ioca wanha wina ioopi/ cochta tachto site noorta/ sille hen sanopi/ Se wanha ombi parambi. (Ja eikenkään/ joka wanhaa wiinaa juopi/ kohta tahdo sitä nuorta/ sillä hän sanoopi/ Se wanha ompi parempi.)

39 καὶ οὐδεὶς πιὼν παλαιὸν εὐθέως θέλει νέον· λέγει γάρ· ὁ παλαιὸς χρηστότερός ἐστιν. ( κaὶ οὐdeὶs pιὸn palaιὸn eὐthéos théleι néοn: légeι gár: ὁ palaιὸs christόterόs ẻstιn. )

και ουδεις πιων παλαιον ευθεως θελει νεον λεγει γαρ ο παλαιος χρηστοτερος εστιν 39 (kai oudeis pion palaion eftheos thelei neon legei gar o palaios christoteros estin)

39 And no one having drank old (wine), immediately wishes (for) new; for* he says, The old is smoother.</J>

39. No man also having drunk old wine straightway desireth new: for he saith, The old is better.

39. Und niemand ist, der vom alten trinkt und wolle bald den neuen; denn er spricht: Der alte ist milder.

39. Y ninguno que bebiere el viejo, quiere luego el nuevo; porque dice: El viejo es mejor.

39 И никто, пив старое вино , не захочет тотчас молодого, ибо говорит: старое лучше.