SANANLASKUT


9 luku








Viisaus kutsuu pitoihinsa; tyhmyys houkuttelee luoksensa.







FI33/38

1. Viisaus on talonsa rakentanut, veistänyt seitsemän pylvästänsä.

Biblia1776

1. Viisaus rakensi huoneensa, ja vuoli siihen seitsemän patsasta,

CPR1642

1. WIjsaus rakensi hänellens huonen ja wuoli sijhen seidzemen padzasta.







MLV19

1 Wisdom has built her house. She has hewn out her seven pillars.

KJV

1. Wisdom hath builded her house, she hath hewn out her seven pillars:





Dk1871

1. Visdommen har bygget sit Hus, har udhugget sine syv Piller;

KXII

1. Visheten byggde sitt hus, och högg sju pelare;

PR1739

1. Üllem Tarkus ehhitas omma kodda, ta raius walmis omma seitse sammast.

LT

1. Išmintis pasistatė namus, išsikirto septynias kolonas.





Luther1912

1. Die Weisheit baute ihr Haus und hieb sieben Säulen,

Ostervald-Fr

1. La sagesse a bâti sa maison; elle a taillé ses sept colonnes.

RV'1862

1. LA sabiduría edificó su casa; labró sus siete columnas:

SVV1770

1 De opperste Wijsheid heeft Haar huis gebouwd; Zij heeft Haar zeven pilaren gehouwen.





PL1881

1. Mądrość zbudowała dom swój, i wyciosała siedm słupów swoich;

Karoli1908Hu

1. Bölcseség megépítette az ő házát, annak hét oszlopát kivágván.

RuSV1876

1 Премудрость построила себе дом, вытесала семь столбов его,

БКуліш

1. Премудрість збудувала будинок собі, витесала сїм стовпів до него,





FI33/38

2. Hän on teuraansa teurastanut, viininsä sekoittanut ja myöskin pöytänsä kattanut.

Biblia1776

2. Ja teurasti teuraansa, sekoitti viinansa ja valmisti pöytänsä,

CPR1642

2. Ja teurasti teurans secoitti wiinan ja walmisti pöytäns.







MLV19

2 She has killed her beasts. She has mingled her wine. She has also furnished her table.

KJV

2. She hath killed her beasts; she hath mingled her wine; she hath also furnished her table.





Dk1871

2. hun har slagtet sit Slagtekvæg, blandet sin Vin og dækket sit Bord;

KXII

2. Och slagtade sin boskap, skänkte sitt vin, och tillredde sitt bord;

PR1739

2. Ta tappis ommad tappaweiksed, seggas omma wina, kattis ka omma laua walmis.

LT

2. Ji papjovė gyvulius, sumaišė vyną ir, padengusi stalą,





Luther1912

2. schlachtete ihr Vieh und trug ihren Wein auf und bereitete ihren Tisch

Ostervald-Fr

2. Elle a apprêté sa viande, elle a préparé son vin; elle a déjà dressé sa table.

RV'1862

2. Mató a su víctima, templó su vino, y puso su mesa.

SVV1770

2 Zij heeft Haar slachtvee geslacht. Zij heeft Haar wijn gemengd; ook heeft Zij Haar tafel toegericht.





PL1881

2. Pobiła bydło swoje, roztworzyła wino swoje, i stół swój przygotowała;

Karoli1908Hu

2. Megölte vágnivalóit, kitöltötte borát, asztalát is elkészítette.

RuSV1876

2 заколола жертву, растворила вино свое и приготовила у себя трапезу;

БКуліш

2. Заколола жертви, налила вина й приготовила стіл у себе;





FI33/38

3. Hän on palvelijattarensa lähettänyt kutsua kuuluttamaan kaupungin kumpujen rinteiltä:

Biblia1776

3. Ja lähetti piikansa, korkeista kaupungin saleista kutsumaan:

CPR1642

3. Ja lähetti pijcans corkeista Caupungin saleista cudzuman.







MLV19

3 She has sent forth her maidens. She cries out upon the highest places of the city:

KJV

3. She hath sent forth her maidens: she crieth upon the highest places of the city,





Dk1871

3. hun har udsendt sine Piger, hun kalder fra Toppene af Stadens Høje:

KXII

3. Och sände sina tjenarinnor ut, till att bjuda upp på stadsens palats:

PR1739

3. Ta läkkitas ommad üm̃ardajad wälja, Ta hüdis üllematte liñna paikade otsas.

LT

3. pasiuntė tarnaites šaukti miesto aukščiausiose vietose:





Luther1912

3. und sandte ihre Dirnen aus, zu rufen oben auf den Höhen der Stadt:

Ostervald-Fr

3. Elle a envoyé ses servantes; du haut des lieux les plus élevés de la ville, elle crie:

RV'1862

3. Envió sus criadas, clamó sobre lo más alto de la ciudad:

SVV1770

3 Zij heeft Haar dienstmaagden uitgezonden; Zij nodigt op de tinnen van de hoogten der stad:





PL1881

3. A rozesłała dzieweczki swoje, woła na wierzchach najwyższych miejsc w mieście, mówiąc:

Karoli1908Hu

3. Elbocsátá az ő leányit, [1†] hivogat a város magas helyeinek tetein.

RuSV1876

3 послала слуг своих провозгласить с возвышенностей городских:

БКуліш

3. Розіслала служебки свої, щоб покликали з городських висот:





FI33/38

4. Joka yksinkertainen on, poiketkoon tänne. Sille, joka on mieltä vailla, hän sanoo:

Biblia1776

4. Joka tyhmä on, hän tulkaan tänne; ja hulluille sanoi hän:

CPR1642

4. Joca tyhmä on hän tulcan tänne ja hulluille sanoi hän:







MLV19

4 He who is simple, let him turn in here. As for him who is void of understanding, she says to him,

KJV

4. Whoso is simple, let him turn in hither: as for him that wanteth understanding, she saith to him,





Dk1871

4. Hvo der er uvidende, den vende sig hid; og til den, som fattes Forstand, siger hun:

KXII

4. Den fåkunnig är, han komme hit; och till de dårar sade hon:

PR1739

4. Kes rummal on , se tulgo ärra seie: ja kel ep olle meelt Peas, sellele ütles temma:

LT

4. ‘‘Neišmanėliai, ateikite!’‘ Kam trūksta supratimo, ji sako:





Luther1912

4. Wer verständig ist, der mache sich hierher!, und zum Narren sprach sie:

Ostervald-Fr

4. Que celui qui est ignorant entre ici! Et elle dit à ceux qui manquent d'intelligence:

RV'1862

4. Cualquiera simple, venga acá. A los faltos de entendimiento dijo:

SVV1770

4 Wie is slecht? Hij kere zich herwaarts! Tot de verstandeloze zegt Zij:





PL1881

4. Ktokolwiek jest prostakiem, wstąp sam; a do głupich mówi:

Karoli1908Hu

4. Ki tudatlan? térjen ide; az értelem nélkül valónak ezt mondja:

RuSV1876

4 „кто неразумен, обратись сюда!" И скудоумному она сказала:

БКуліш

4. Хто невчений простак, звертай сюди! а тим, що на розум убогі, сказала:





FI33/38

5. Tulkaa, syökää minun leipääni ja juokaa viiniä, minun sekoittamaani.

Biblia1776

5. Tulkaat ja syökäät minun leivästäni, ja juokaat viinaa, jonka minä sekoitin.

CPR1642

5. Tulcat ja syökät minun leiwistäni ja juocat sijtä wijnasta jota minä caadan sisälle.







MLV19

5 Come, eat of my bread and drink of the wine which I have mingled.

KJV

5. Come, eat of my bread, and drink of the wine which I have mingled.





Dk1871

5. Kommer hid æder af mit Brød, og drikker af Vinen, som jeg har blandet.

KXII

5. Kommer, äter af mitt bröd, och dricker af vinet, som jag skänker;

PR1739

5. Tulge, söge minno leiwast, ja joge wina, mis ma segganud.

LT

5. ‘‘Ateikite, valgykite mano duonos ir gerkite vyno, kurį sumaišiau.





Luther1912

5. "Kommet, zehret von meinem Brot und trinket den Wein, den ich schenke;

Ostervald-Fr

5. Venez, mangez de mon pain, et buvez du vin que j'ai préparé.

RV'1862

5. Veníd, coméd mi pan; y bebéd del vino que yo he templado.

SVV1770

5 Komt, eet van Mijn brood, en drinkt van den wijn, dien Ik gemengd heb.





PL1881

5. Pójdźcie, jedzcie chleb mój, i pijcie wino, którem roztworzyła.

Karoli1908Hu

5. Jőjjetek, éljetek az én étkemmel, és igyatok a borból, melyet töltöttem.

RuSV1876

5 „идите, ешьте хлеб мой и пейте вино, мною растворенное;

БКуліш

5. Прибувайте та їжте мій хлїб і вино моє пийте;





FI33/38

6. Hyljätkää yksinkertaisuus, niin saatte elää, ja astukaa ymmärryksen tielle. —

Biblia1776

6. Hyljätkää hullu meno, niin te saatte elää, ja käykää ymmärryksen tiellä.

CPR1642

6. Hyljätkät hullu meno nijn te saatte elä ja käykät ymmärryxen tiellä.







MLV19

6 Forsake you* simpleness and live and advance in the way of understanding.

KJV

6. Forsake the foolish, and live; and go in the way of understanding.





Dk1871

6. Forlader Uvidenhed, saa skulle I leve, og gaar lige frem paa Forstandens Vej.

KXII

6. Öfvergifver det galna väsendet, så fån I lefva; och går på förståndsens väg.

PR1739

6. Jätke need rummalad mahha, siis peate teie ellama, ja käige moistusse tee peäl.

LT

6. Atsisakykite kvailystės ir gyvenkite; eikite supratimo keliu’‘.





Luther1912

20. 9. 6. verlaßt das unverständige Wesen, so werdet ihr leben, und gehet auf dem Wege der Klugheit."

Ostervald-Fr

6. Laissez là l'ignorance, et vous vivrez; et marchez dans le chemin de la prudence.

RV'1862

6. Dejád las simplezas, y vivíd; y andád por el camino de la inteligencia.

SVV1770

6 Verlaat de slechtigheden, en leeft; en treedt in den weg des verstands.





PL1881

6. Opuśćcie prostotę, a będziecie żyli, a chodźcie drogą roztropności.

Karoli1908Hu

6. Hagyjátok el a bolondokat, hogy éljetek, járjatok az eszességnek útán.

RuSV1876

6 оставьте неразумие, и живите, и ходите путем разума".

БКуліш

6. Покидайте дурноту, й жийте, та ходїте стежками, що вам розум укаже!





FI33/38

7. Joka pilkkaajaa ojentaa, saa itsellensä häpeän, ja häpeäpilkun se, joka jumalatonta nuhtelee.

Biblia1776

7. Joka pilkkaajaa kurittaa, hän saa häpiän, ja joka jumalatointa nuhtelee, hän häväistään.

CPR1642

7. Joca pilckajata curitta hän saa häpiän ja joca jumalatoinda nuhtele hän häwäistän.







MLV19

7 He who disciplines a scoffer gets himself reviling. And he who reproves a wicked man gets himself a bruise.

KJV

7. He that reproveth a scorner getteth to himself shame: and he that rebuketh a wicked man getteth himself a blot.





Dk1871

7. Hvo som revser en Spotter, henter sig Spot, og hvo som irettesætter den ugudelige, faar Skændsel til Løn.

KXII

7. Hvilken som tuktar bespottaren, han får skam igen; och den som straffar en ogudaktigan, han varder försmädad.

PR1739

7. Kes pilkjat öppetab, se saab ennesele häbbinaero, ja kes öälat nomib, sellele tulleb rojane märk külge.

LT

7. Kas bara niekintoją, susilauks gėdos; sudraudęs nedorėlį, užsitrauksi dėmę.





Luther1912

7. Wer den Spötter züchtigt, der muß Schande auf sich nehmen; und wer den Gottlosen straft, der muß gehöhnt werden.

Ostervald-Fr

7. Celui qui reprend un moqueur, n'en reçoit que de la honte; et celui qui corrige un méchant, s'attire un affront.

RV'1862

7. El que castiga al burlador, afrenta toma para sí; y el que reprende al impío, su mancha.

SVV1770

7 Wie den spotter tuchtigt, behaalt zich schande; en die den goddeloze bestraft, zijn schandvlek.





PL1881

7. Kto strofuje naśmiewcę, odnosi haóbę; a kto strofuje niezbożnika, odnosi zelżywość.

Karoli1908Hu

7. A ki tanítja a csúfolót, [2†] nyer magának szidalmat: és a ki feddi a latrot, szégyenére lesz.

RuSV1876

7 Поучающий кощунника наживет себе бесславие, и обличающий нечестивого – пятно себе.

БКуліш

7. Хто хоче кепкуна навчати, наживе собі неславу, а хто докоряє безбожникові, сказу собі чинить.





FI33/38

8. Älä nuhtele pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi; nuhtele viisasta, niin hän sinua rakastaa.

Biblia1776

8. Älä rankaise pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi: nuhtele viisasta, ja hän rakastaa sinua.

CPR1642

8. Älä rangaise pilckajata ettei hän sinua wihais nuhtele wijsasta ja hän racasta sinua.







MLV19

8 Reprove not a scoffer, lest he hate you. Reprove a wise man and he will love you.

KJV

8. Reprove not a scorner, lest he hate thee: rebuke a wise man, and he will love thee.





Dk1871

8. Sæt ikke en Spotter Rette, at han ikke skal hade dig; sset en viis i Rette, og han skal elske dig.

KXII

8. Straffa bespottaren intet, att han icke hatar dig; straffa den visa, han skall älska dig.

PR1739

8. Ärra nomi pilkjat, et ta sind ei wihka; nomi tarka innimest, ja temma armastab sind.

LT

8. Nebark niekintojo, kad jis neimtų tavęs neapkęsti; sudrausk išmintingą, ir jis mylės tave.





Luther1912

8. Strafe den Spötter nicht, er haßt dich; strafe den Weisen, der wird dich lieben.

Ostervald-Fr

8. Ne reprends point un moqueur, de peur qu'il ne te haïsse; reprends un homme sage, et il t'aimera.

RV'1862

8. No castigues al burlador, porque no te aborrezca: castiga al sabio, y amarte ha.

SVV1770

8 Bestraf den spotter niet, opdat hij u niet hate; bestraf den wijze, en hij zal u liefhebben.





PL1881

8. Nie strofuj naśmiewcy, aby cię nie miał w nienawiści; strofuj mądrego, a będzie cię miłował.

Karoli1908Hu

8. Ne fedd meg a csúfolót, hogy ne gyűlöljön téged; fedd meg a bölcset, és [3†] szeret téged.

RuSV1876

8 Не обличай кощунника, чтобы он не возненавидел тебя; обличай мудрого, и он возлюбит тебя;

БКуліш

8. Не картай кепкуна, бо зненавидить тебе; картай мудрого, а будеш йому любий;





FI33/38

9. Anna viisaalle, niin hän yhä viisastuu; opeta vanhurskasta, niin hän saa oppia lisää.

Biblia1776

9. Anna viisaalle, niin hän viisaammaksi tulee: opeta vanhurskasta, niin hän opissaan etenee.

CPR1642

9. Anna wijsalle nijn hän wijsammaxi tule opeta wanhurscasta nijn hän opisa enäne.







MLV19

9 Give opportunity to a wise man and he will be yet wiser. Teach a righteous man and he will increase in learning.

KJV

9. Give instruction to a wise man, and he will be yet wiser: teach a just man, and he will increase in learning.





Dk1871

9. Giv den vise, og han skal blive visere; undervis den retfærdige, og han skal tage til i Lældom.

KXII

9. Gif dem visa, så skall han ännu visare varda; lär den rättfärdiga, så växer han till i lärdom.

PR1739

9. Anna targale maenitsust , siis lähhäb ta weel targemaks; anna öigele tarkust teäda, siis wöttab ta ennam öppida.

LT

9. Patark išmintingam, ir jis taps dar išmintingesnis; pamokyk teisųjį, ir jo pažinimas išaugs.





Luther1912

9. Gib dem Weisen, so wird er noch weiser werden; lehre den Gerechten, so wird er in der Lehre zunehmen.

Ostervald-Fr

9. Instruis un sage, et il deviendra encore plus sage; enseigne un homme de bien, et il croîtra en science.

RV'1862

9. Dá instrucción al sabio, y será más sabio: enseña al justo, y añadirá enseñamiento.

SVV1770

9 Leer den wijze, zo zal hij nog wijzer worden; onderwijs den rechtvaardige, zo zal hij in leer toenemen.





PL1881

9. Uczyó to mądremu, a mędrszym będzie; naucz sprawiedliwego, a będzie umiejętniejszym.

Karoli1908Hu

9. Adj a bölcsnek, és még bölcsebb lesz; tanítsd az igazat, és öregbíti a tanulságot.

RuSV1876

9 дай наставление мудрому, и он будет еще мудрее; научи правдивого, и он приумножит знание.

БКуліш

9. Дай науку мудрому, - зробиться ще премудрійшим, вмудряй праводушного, а він своє знаннє примножить.





FI33/38

10. Herran pelko on viisauden alku, ja Pyhimmän tunteminen on ymmärrystä. —

Biblia1776

10. Viisauden alku on Herran pelko, ja pyhäin tieto on ymmärrys.

CPR1642

10. Wijsauden alcu on HERran pelco ja pyhäin opetus on ymmärrys.







MLV19

10 The fear of Jehovah is the beginning of wisdom and the knowledge of the Holy is understanding.

KJV

10. The fear of the LORD is the beginning of wisdom: and the knowledge of the holy is understanding.





Dk1871

10. Herrens Frygt er Visdoms Begyndelse, og Kundskab om den Hellige er Forstand.

KXII

10. Vishetenes begynnelse är Herrans fruktan, och förstånd lärer hvad heligt är;

PR1739

10. Jehowa kartus on tarkusse hakkatus, ja pühhade tundminne on moistus.

LT

10. Viešpaties baimė­išminties pradžia, o Šventojo pažinimas­supratimas.





Luther1912

10. Der Weisheit Anfang ist des HERRN Furcht, und den Heiligen erkennen ist Verstand.

Ostervald-Fr

10. Le commencement de la sagesse est la crainte de l'Éternel; et la science des saints c'est la prudence.

RV'1862

10. El temor de Jehová es el principio de la sabiduría; y la ciencia de los santos es inteligencia.

SVV1770

10 De vreze des HEEREN is het beginsel der wijsheid, en de wetenschap der heiligen is verstand.





PL1881

10. Początek mądrości jest bojaźó Paóska, a umiejętność świętych jest rozum.

Karoli1908Hu

10. A bölcseségnek kezdete az [4†] Úrnak félelme; és a Szentnek ismerete az eszesség.

RuSV1876

10 Начало мудрости – страх Господень, и познание Святаго – разум;

БКуліш

10. Почин премудростї - страх Господень, а пізнаннє сьвятого - се розум;





FI33/38

11. Sillä minun avullani päiväsi enenevät ja jatkuvat elämäsi vuodet.

Biblia1776

11. Sillä minun kauttani sinun päiväs enennetään, ja ikäs vuodet lisätään.

CPR1642

11. Sillä minun cauttani sinun päiwäs enätän ja ikäs wuodet lisätän.







MLV19

11 Because by me your days will be multiplied and the years of your life will be increased.

KJV

11. For by me thy days shall be multiplied, and the years of thy life shall be increased.





Dk1871

11. Thi ved mig skulle dine Dage blive mange, og flere Leveaar skulle vor de dig tillagte:

KXII

11. Ty igenom mig skola dine dagar månge varda, och dins lifs år dig flere varda.

PR1739

11. Sest minno läbbi saab so päiwi paljo, ja so ello aastad sawad jätko.

LT

11. Per mane padaugės tavo dienų, bus pridėta gyvenimo metų.





Luther1912

11. Denn durch mich werden deiner Tage viel werden und werden dir der Jahre des Lebens mehr werden.

Ostervald-Fr

11. Car par moi tes jours seront multipliés, et des années seront ajoutées à ta vie.

RV'1862

11. Porque por mí se aumentarán tus dias; y años de vida se te añadirán.

SVV1770

11 Want door Mij zullen uw dagen vermenigvuldigen, en de jaren des levens zullen u toegedaan worden.





PL1881

11. Bo przez mię rozmnożą się dni twoje, i przedłużą się lata żywota.

Karoli1908Hu

11. Mert én általam sokasulnak meg a te [5†] napjaid, és meghosszabbítják néked életednek esztendeit.

RuSV1876

11 потому что чрез меня умножатся дни твои, и прибавится тебе лет жизни.

БКуліш

11. Бо тілько через мене продовжиться вік твій і причиниться тобі років життя.





FI33/38

12. Jos olet viisas, olet omaksi hyväksesi viisas; ja jos olet pilkkaaja, saat sinä sen yksin kestää.

Biblia1776

12. Jos sinä olet viisas, niin sinä itselles viisas olet; mutta jos sinä olet pilkkaaja, niin sinä itse sen kannat.

CPR1642

12. Jos sinä olet wijsas nijns idzelles wijsas olet mutta jos sinä olet pilckaja nijn se idze sinuun sattu.







MLV19

12 If you are wise, you are wise for yourself. And if you scoff, you alone will bear it.

KJV

12. If thou be wise, thou shalt be wise for thyself: but if thou scornest, thou alone shalt bear it.





Dk1871

12. Dersom du er viis, er du viis til dit eget Gavn; men spotter du, skal du bære det alene.

KXII

12. Äst du vis, så äst du dig vis; äst du en bespottare, så måste du umgälla det allena.

PR1739

12. Olled sa tark, siis olled ennesele tark; agga olled sa pilkja, siis kañnad sa üksi sedda .

LT

12. Jei esi išmintingas, esi išmintingas pats sau; jei niekintojas, pats ir nukentėsi.





Luther1912

12. Bist du weise, so bist du dir weise; bist du ein Spötter, so wirst du es allein tragen.

Ostervald-Fr

12. Si tu es sage, tu es sage pour toi-même; si tu es moqueur, tu en porteras seul la peine.

RV'1862

12. Si fueres sabio, para tí lo serás; mas si fueres burlador, tú solo pagarás.

SVV1770

12 Indien gij wijs zijt, gij zijt wijs voor uzelven; en zijt gij een spotter, gij zult het alleen dragen.





PL1881

12. Będzieszli mądrym, sobie będziesz mądrym; a jeźli naśmiewcą, ty sam szkodę odniesiesz.

Karoli1908Hu

12. Ha bölcs vagy, bölcs vagy te magadnak; ha pedig csúfoló vagy, magad vallod kárát.

RuSV1876

12 если ты мудр, то мудр для себя; и если буен, то один потерпишь.

БКуліш

12. Коли ти мудрий, то мудрий єси собі на користь; коли ж пустун ти, тобі від сього шкода.





FI33/38

13. Tyhmyys on nainen, levoton ja yksinkertainen, eikä hän mistään mitään tiedä.

Biblia1776

13. Hullu, huikentelevainen vaimo, mieletöin ei tiedä mitään,

CPR1642

13. Hullu huikendelewainen waimo kielikello on taitamatoin.







MLV19

13 The foolish woman is clamorous, simple and knows nothing.

KJV

13. A foolish woman is clamorous: she is simple, and knoweth nothing.





Dk1871

13. Daarskaben er en urolig Kvinde, idel Uvidenhed, og kender ikke noget.

KXII

13. Men en galen ostadig qvinna, full med sqvaller, och fåvitsk;

PR1739

13. Halp ja kärratseja naene on rummalus isse, ja ei tea middagi.

LT

13. Kvaila moteris yra triukšmadarė, neišmananti ir nieko nežino.





Luther1912

13. Es ist aber ein törichtes, wildes Weib, voll Schwätzens, und weiß nichts;

Ostervald-Fr

13. La folie est une femme turbulente, stupide, et qui ne sait rien.

RV'1862

13. La mujer insensata es alborotadora, es simple, y no sabe nada:

SVV1770

13 Een zotte vrouw is woelachtig, de slechtigheid zelve, en weet niet met al.





PL1881

13. Niewiasta głupia świegotliwa jest, prostaczka, i nic nieumiejąca;

Karoli1908Hu

13. Balgaság asszony [6†] fecsegő, bolond és semmit nem tud.

RuSV1876

13 Женщина безрассудная, шумливая, глупая и ничего не знающая

БКуліш

13. Женщина нерозсудлива, щебетлива й глупа невіжа,





FI33/38

14. Hän istuu talonsa ovella, istuimella kaupungin kummuilla,

Biblia1776

14. Istuu huoneensa ovella, korkialla istuimella, ylimmäisessä siassa kaupungissa,

CPR1642

14. Istu huonens owella corkialla istuimella ylimmäises sias Caupungis.







MLV19

14 And she sits at the door of her house, on a seat in the high places of the city,

KJV

14. For she sitteth at the door of her house, on a seat in the high places of the city,





Dk1871

14. Og hun sidder ved sit Hus's Dør, paa en Stol paa Stadens Høje,

KXII

14. Sitter i sins hus dörr, på en stol, högt uppe i stadenom;

PR1739

14. Ja temma istub om̃a koia ukse ees aujärje peäl, liñna körge kohtade peäl.

LT

14. Ji sėdi kėdėje prie savo namų, aukštose miesto vietose,





Luther1912

14. die sitzt in der Tür ihres Hauses auf dem Stuhl, oben in der Stadt,

Ostervald-Fr

14. Elle s'assied à la porte de la maison, sur un siège, dans les lieux élevés de la ville,

RV'1862

14. Asiéntase sobre una silla a la puerta de su casa, en lo alto de la ciudad;

SVV1770

14 En zij zit aan de deur van haar huis, op een stoel, op de hoge plaatsen der stad;





PL1881

14. A siedzi u drzwi domu swego na stołku, na miejscach wysokich w mieście,

Karoli1908Hu

14. És leült az ő házának [7†] ajtajába, székre a városnak magas helyein,

RuSV1876

14 садится у дверей дома своего на стуле, на возвышенных местах города,

БКуліш

14. Сїдає на стілцї вона в свойму будинку, на підвисшених місцях у містї,





FI33/38

15. kutsumassa ohikulkijoita, jotka käyvät polkujansa suoraan eteenpäin:

Biblia1776

15. Että hän houkuttelis kaikkia, jotka siitä käyvät ohitse, ja tietänsä vaeltavat:

CPR1642

15. Että hän haucuttelis caickia jotca sijtä käywät ohidze ja tietäns waeldawat.







MLV19

15 to call to those who pass by, who go right on their ways: He who is simple, let him turn in here.

KJV

15. To call passengers who go right on their ways:





Dk1871

15. for at kalde paa dem, som gaa forbi ad Vejen, dem, som vandre ret frem paa deres Stier;

KXII

15. Till att bjuda alla de der framom gå, och rättelliga vandra på sinom vägom:

PR1739

15. Et ta kutsub neid, kes sedda teed lähhäwad, kes ommad teeraad öigeks tewad.

LT

15. ir kviečia visus, kurie eina savo keliais:





Luther1912

15. zu laden alle, die vorübergehen und richtig auf ihrem Wege wandeln:

Ostervald-Fr

15. Pour crier aux passants qui vont droit leur chemin:

RV'1862

15. Para llamar a los que pasan por el camino: que van por sus caminos derechos:

SVV1770

15 Om te roepen degenen, die op den weg voorbijgaan, die hun paden recht maken, zeggende:





PL1881

15. Aby wołała na idących drogą, którzy prosto idą ścieszkami swemi, mówiąc:

Karoli1908Hu

15. Hogy hívja az útonjárókat, a kik egyenesen mennek útjokon.

RuSV1876

15 чтобы звать проходящих дорогою, идущих прямо своими путями:

БКуліш

15. Щоб кликати тих, що йдуть дорогою, що правими дорогами своїми ходять:





FI33/38

16. Joka yksinkertainen on, poiketkoon tänne. Ja sille, joka on mieltä vailla, hän sanoo:

Biblia1776

16. Se joka tyhmä on, hän tulkoon tänne; ja hullulle sanoo hän:

CPR1642

16. Se joca tyhmä on hän tulcan tänne: ja hullulle sano hän:







MLV19

16 And as for him who is void of understanding, she says to him,

KJV

16. Whoso is simple, let him turn in hither: and as for him that wanteth understanding, she saith to him,





Dk1871

16. hvo der er uvidende, den vende sig hid; og den, som fattes Forstand, ham taler hun til.

KXII

16. Den der fåkunnig är, han komme hit. Och till de dårar säger hon:

PR1739

16. Kes rummal on , se tulgo ärra seie; ja kel ep olle meelt Peas, sellele ütleb temma:

LT

16. ‘‘Neišmanėliai, ateikite!’‘ Kam trūksta supratimo, ji sako:





Luther1912

16. Wer unverständig ist, der mache sich hierher!, und zum Narren spricht sie:

Ostervald-Fr

16. Que celui qui est ignorant entre ici! Et elle dit à celui qui manque d'intelligence:

RV'1862

16. Cualquiera simple, venga acá. A los faltos de entendimiento, dijo:

SVV1770

16 Wie is slecht? Hij kere zich herwaarts; en tot den verstandeloze zegt zij:





PL1881

16. Ktokolwiek jest prostakiem, wstąp sam; a do głupiego mówi:

Karoli1908Hu

16. Ki együgyű? térjen ide, és valaki esztelen, annak ezt mondja:

RuSV1876

16 „кто глуп, обратись сюда!" и скудоумному сказала она:

БКуліш

16. Хто неук, завертай сюди! а недоумкові каже:





FI33/38

17. Varastettu vesi on makeata, ja salattu leipä on suloista.

Biblia1776

17. Varastettu vesi on makia, ja salattu leipä suloinen;

CPR1642

warastettu wesi on makia ja salattu leipä on suloinen.







MLV19

17 Stolen waters are sweet and bread in secret is pleasant.

KJV

17. Stolen waters are sweet, and bread eaten in secret is pleasant.





Dk1871

17. Stjaalet Vand er sødt, og lønligt Brød er lækkert.

KXII

17. Stulet vatten är sött, och fördoldt bröd är lustigt.

PR1739

17. Warrastud wessi on maggus, ja leib, mis sallaja woetakse, on örk.

LT

17. ‘‘Vogtas vanduo yra saldesnis, o duona, valgoma slaptoje, skanesnė’‘.





Luther1912

17. Die gestohlenen Wasser sind süß, und das verborgene Brot schmeckt wohl.

Ostervald-Fr

17. Les eaux dérobées sont douces, et le pain pris en cachette est agréable.

RV'1862

17. Las aguas hurtadas son dulces; y el pan encubierto es suave.

SVV1770

17 De gestolen wateren zijn zoet, en het verborgen brood is liefelijk.





PL1881

17. Wody kradzione słodsze są, a chleb pokątny smaczniejszy.

Karoli1908Hu

17. A lopott víz édes, és a titkon való étel gyönyörűséges!

RuSV1876

17 „воды краденые сладки, и утаенный хлеб приятен".

БКуліш

17. Вода украдена солодша, й вкритий хлїб смашнїйший.





FI33/38

18. Eikä toinen tiedä, että haamuja on siellä, että hänen kutsuvieraansa ovat tuonelan laaksoissa.

Biblia1776

18. Vaan ei hän tiedä, että siellä kuolleet ovat: hänen vieraansa ovat helvetin syvyydessä.

CPR1642

17. Waan ei hän tiedä että siellä cuollet owat ja hänen wierans helwetin sywydes.







MLV19

18 But he knows not because the dead are there, that her guests are in the depths of Sheol.

KJV

18. But he knoweth not that the dead are there; and that her guests are in the depths of hell.





Dk1871

18. Men han ved ikke, at der er Dødninger der; de, som ere indbudne af hende, ere i Dødsrigets Dyb.

KXII

18. Men han vet icke, att der äro de döde, och hennes gäster uti djupa helvetet.

PR1739

18. Agga teine ei tea mitte, et seäl kaddunud hinged on, et need, kes temmast on kutsutud, süggawatte pörgohaudade sees on .

LT

18. Jie nežino, kad ten mirusieji, ir jos svečiai pragaro gelmėse.





Luther1912

18. Er weiß aber nicht, daß daselbst Tote sind und ihre Gäste in der tiefen Grube.

Ostervald-Fr

18. Et il ne sait pas que là sont les morts, et que ses invités sont au fond du Sépulcre.

RV'1862

18. Y no saben, que allí están los muertos; y sus convidados están en los profundos de la sepultura.

SVV1770

18 Maar hij weet niet, dat aldaar doden zijn; haar genoden zijn in de diepten der hel.





PL1881

18. Ale prostak nie wie, że tam są umarli, a ci, których wezwała, są w głębokościach grobu.

Karoli1908Hu

18. És az nem tudja, hogy ott élet nélkül valók vannak; és a pokol mélyébe esnek az ő hivatalosai!

RuSV1876

18 И он не знает, что мертвецы там, и что в глубине преисподней зазванные ею.

БКуліш

18. А він і не знає, що там самі мерцї, а ті, кого вона закличе, - в преисподнїй.





 

Valitse
luku

1 2 3
4 5 6
7 8 9
10 11 12
13 14 15
16 17 18
19 20 21
22 23 24
25 26 27
28 29 30
31