16 luku

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta

1. Ihmisen ovat mielen aivoittelut, mutta Herralta tulee kielen vastaus.

1. Ihminen aikoo sydämessänsä; vaan Herralta tulee kielen vastaus.

1. IHminen aicoi sydämesäns waan HERralda tule kielen wastaus.

1 The plans of the heart belong to man, but the answer of the tongue is from Jehovah.

1. The preparations of the heart in man, and the answer of the tongue, is from the LORD.

1. Det staar til et Menneske, hvad han vil sætte sig for i Hjertet; men Tungens Svar er fra Herren.

1. En menniska sätter sig väl före i hjertat; men af Herranom kommer, hvad tungan tala skall.

1. Innimessel on mitto nou süddames; agga Jehowa käest tulleb , mis keel peab kostma.

1. Žmogus paruošia savo širdį, bet nuo Viešpaties priklauso jo burnos atsakymas.

1. Der Mensch setzt sich's wohl vor im Herzen; aber vom HERRN kommt, was die Zunge reden soll.

1. Les projets du cœur dépendent de l'homme; mais la réponse de la langue appartient à l'Éternel.

1. DEL hombre son las prepara- ciones del corazón: mas de Jehová la respuesta de la lengua.

1 De mens heeft schikkingen des harten; maar het antwoord der tong is van den HEERE.

1. Człowiek sporządza myśli serca swego; ale od Pana jest odpowiedź języka.

1. Az embernél vannak az elme gondolatjai; de az Úrtól van [1†] a nyelv felelete.

1 Человеку принадлежат предположения сердца, но от Господа ответ языка.

1. Чоловік укладає в свойому серцї, від Господа ж залежна відповідь язиком.

2. Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään puhtaat, mutta Herra tutkii henget.

2. Jokaisen mielestä on hänen tiensä puhdas; mutta Herra tutkistelee sydämet.

2. Jocaidzen mielest on hänen tiens puhdas mutta HERra ainoastans teke sydämen wahwaxi.

2 All the ways of a man are clean in his own eyes, but Jehovah weighs the spirits.

2. All the ways of a man are clean in his own eyes; but the LORD weigheth the spirits.

2. Alle en Mands Veje ere rene for hans egne Øjne, men Herren er den, som vejer Aanderne.

2. Hvarjom och enom tyckas hans vägar rene vara; men Herren allena gör hjertat visst.

2. Iggamehhe wisid on selged keik temma melest; agga kes waimud ärraarwab, on Jehowa.

2. Visi žmogaus keliai atrodo geri jo paties akyse, bet Viešpats pasveria dvasią.

2. Einem jeglichen dünken seine Wege rein; aber der HERR wägt die Geister.

2. Toutes les voies de l'homme lui semblent pures; c'est l'Éternel qui pèse les esprits.

2. Todos los caminos del hombre son limpios en su opinión: mas Jehová pesa los espíritus.

2 Alle wegen des mans zijn zuiver in zijn ogen; maar de HEERE weegt de geesten.

2. Wszystkie drogi człowiecze zdadzą się być czyste przed oczyma jego; ale Pan jest, który waży serca.

2. Minden útai tiszták az embernek a maga szemei előtt; de a ki a lelkeket vizsgálja, [2†] az Úr az!

2 Все пути человека чисты в его глазах, но Господь взвешивает души.

2. Всї путї чоловіка чисті в очах його, Господь же на вазї важить душі.

3. Heitä työsi Herran haltuun, niin sinun hankkeesi menestyvät.

3. Anna Herran haltuun sinun työs, niin sinun aivoitukses menestyy.

3. Anna HERran haldun sinun työs nijn sinun aiwoituxes menesty.

3 Commit your works to Jehovah and your purposes will be established.

3. Commit thy works unto the LORD, and thy thoughts shall be established.

3. Befal Herren dine Gerninger saa skulle dine Anslag stadfæstes.

3. Befalla Herranom din verk, så gå din anslag fram.

3. Wereta ommad teggemissed Jehowa peäle, siis kinnitakse so mötlemissed.

3. Pavesk savo darbus Viešpačiui, ir tavo sumanymai pasiseks.

3. Befiehl dem HERRN deine Werke, so werden deine Anschläge fortgehen.

3. Remets tes affaires à l'Éternel, et tes desseins seront affermis.

3. Encomienda a Jehová tus obras; y tus pensamientos serán afirmados.

3 Wentel uw werken op den HEERE, en uw gedachten zullen bevestigd worden.

3. Włóż na Pana sprawy twe, a będą utwierdzone zamysły twoje.

3. Bízzad az Úrra a te dolgaidat; és a te gondolatid [3†] véghez mennek.

3 Предай Господу дела твои, и предприятия твои совершатся.

3. На Господа в твоїх дїлах і справах здайся, то й задуми твої спевняться нехибно.

4. Kaiken on Herra tehnyt määrätarkoitukseen, niinpä jumalattomankin onnettomuuden päivän varalle.

4. Herra tekee kaikki itse tähtensä, niin myös jumalattoman pahaksi päiväksi.

4. HERra teke caicki idze tähtens nijn myös jumalattoman pahaxi päiwäxi.

4 Jehovah has made everything for its own end, yes, even the wicked for the day of evil.

4. The LORD hath made all things for himself: yea, even the wicked for the day of evil.

4. Herren har gjort al Ting efter dets Øjemed; ogsaa den ugudelige er til Ulykkens Dag.

4. Herren gör all ting för sin egen skull; desslikes ock den ogudaktiga till en ondan dag.

4. Jehowa teeb keik sedda möda, kui se temmale sünnib: ja ka sedda, kes öäl, panneb ta önnetusse päwaks.

4. Viešpats viską sukūrė dėl savęs, net ir nedorėlį nelaimės dienai.

4. Der HERR macht alles zu bestimmtem Ziel, auch den Gottlosen für den bösen Tag.

4. L'Éternel a fait toutes choses en sorte qu'elles répondent l'une à l'autre, et même le méchant pour le jour de la calamité.

4. Todas las cosas ha hecho Jehová por sí mismo; y aun al impío para el día malo.

4 De HEERE heeft alles gewrocht om Zijns Zelfs wil; ja, ook den goddeloze tot den dag des kwaads.

4. Pan dla siebie samego wszystko sprawił, nawet i niezbożnika na dzieó zły.

4. Mindent teremtett az Úr az ő maga czéljára; az istentelent is a büntetésnek [4†] napjára.

4 Все сделал Господь ради Себя; и даже нечестивого блюдет на день бедствия.

4. Все сотворив Бог про себе, ба й безбожника - на день його горя.

5. Jokainen ylpeämielinen on Herralle kauhistus: totisesti, ei sellainen jää rankaisematta.

5. Jokainen ylpiä on Herralle kauhistus, ja ei pääse rankaisematta, ehkä he kaikki yhtä pitäisivät.

5. Ylpiä sydän on HERralle cauhistus ja ei pääse rangaisemat ehkä he caicki pidäisit yhtä.

5 Everyone who is proud in heart is an abomination to Jehovah. Hand in hand, he will not be unpunished.

5. Every one that is proud in heart is an abomination to the LORD: though hand join in hand, he shall not be unpunished.

5. Hver som er hovmodig i Hjertet, er Herren en Vederstyggelighed; man kan give sin Haand, paa, at han ikke bliver agtet uskyldig.

5. All högmodig hjerta äro Herranom en styggelse, och skola icke ostraffad blifva, om de än alle tillhopa höllo.

5. Iggamees , kes ülbe süddames, on Jehowa melest hirmus; ei ta jä ilmasüta ¤, ehk ta kahhe käega wasto panneks.

5. Viešpats bjaurisi visais, kurie išdidūs širdyje; nors ir susijungtų, jie neišvengs bausmės.

5. Ein stolzes Herz ist dem HERRN ein Greuel und wird nicht ungestraft bleiben, wenn sie gleich alle aneinander hängen.

5. L'Éternel a en abomination tout homme hautain de cœur; tôt ou tard il ne demeurera point impuni.

5. Abominación es a Jehová todo altivo de corazón: la mano junta a la mano, no será sin castigo.

5 Al wie hoog is van hart, is den HEERE een gruwel; hand aan hand, zal hij niet onschuldig zijn.

5. Obrzydliwością jest Panu każdy wyniosłego serca; który choć sobie innych na pomoc weźmie, nie ujdzie pomsty.

5. Útálatos az Úrnak minden, a ki elméjében [5†] felfuvalkodott, kezemet adom rá, hogy nem marad büntetetlen.

5 Мерзость пред Господом всякий надменный сердцем; можно поручиться, что он не останется ненаказанным.

5. Всякий гордий серцем - гидота в Господа, можна заручити, що без кари не обійдеться.

6. Laupeudella ja uskollisuudella rikos sovitetaan, ja Herran pelolla paha vältetään.

6. Laupiuden ja totuuden kautta pahateko sovitetaan, ja Herran pelvolla paha vältetään.

6. Hywyden ja uscollisuden cautta pahateco sowitetan ja HERran pelwolla paha wäldetän.

6 Iniquity is atoned for by mercy and truth and men depart from evil by the fear of Jehovah.

6. By mercy and truth iniquity is purged: and by the fear of the LORD men depart from evil.

6. Ved Miskundhed og Sandhed udsones Misgerning; og ved Herrens Frygt viger man fra det onde.

6. Genom godhet och trohet varder en missgerning försonad, och genom Herrans fruktan undflyr man det onda.

6. Heldusse ja töe läbbi lepitakse üllekohhus ärra , ja Jehowa kartus sadab kurjast lahkuma.

6. Gailestingumu ir tiesa apvaloma nuo kaltės, Viešpaties baimė padeda išvengti pikto.

6. Durch Güte und Treue wird Missetat versöhnt, und durch die Furcht des HERRN meidet man das Böse.

6. L'iniquité sera expiée par la miséricorde et la vérité; et par la crainte de l'Éternel on se détourne du mal.

6. Con misericordia y verdad será reconciliado el pecado; y con el temor de Jehová se aparta del mal.

6 Door goedertierenheid en trouw wordt de misdaad verzoend; en door de vreze des HEEREN wijkt men af van het kwade.

6. Miłosierdziem i prawdą oczyszczona bywa nieprawość, a w bojaźni Paóskiej odstępujemy od złego.

6. Könyörületességgel [6†] és igazsággal töröltetik el a bűn; és az Úrnak félelme által távozhatunk el a gonosztól.

6 Милосердием и правдою очищается грех, и страх Господень отводит от зла.

6. Милосердєм і правдою обмиваєсь гріх, і страх Господень одводить од зла.

7. Jos miehen tiet ovat Herralle otolliset, saattaa hän vihamiehetkin sovintoon hänen kanssansa.

7. Jos jonkun tiet ovat Herralle kelvolliset, niin hän myös kääntää hänen vihamiehensä rauhaan.

7. Jos jongun tiet owat HERralle kelwolliset nijn hän myös käändä wihamiehens rauhaan.

7 When a man's ways please Jehovah, he makes even his enemies to be at peace with him.

7. When a man's ways please the LORD, he maketh even his enemies to be at peace with him.

7. Naar Herren har Velbehag i en Mands Veje, da mor han, at ogsaa hans Fjender holde Fred med ham.

7. Om någors mans vägar behaga Herranom, så gör han ock hans ovänner tillfrids med honom.

7. Kui Jehowa meel hea on ühhe mehhe wiside pärrast, siis teeb Ta, et ka temma waenlased peawad temmaga rahhul ollema.

7. Kai žmogaus keliai patinka Viešpačiui, Jis padaro, kad ir jo priešai gyventų taikoje su juo.

7. Wenn jemands Wege dem HERRN wohl gefallen, so macht er auch seine Feinde mit ihm zufrieden.

7. Quand l'Éternel prend plaisir aux voies d'un homme, il apaise envers lui même ses ennemis.

7. Cuando los caminos del hombre serán agradables a Jehová, aun sus enemigos pacificará con él.

7 Als iemands wegen den HEERE behagen, zo zal Hij ook zijn vijanden met hem bevredigen.

7. Gdy się podobają Panu drogi człowieka, i nieprzyjaciół jego do zgody z nim przywodzi.

7. Mikor jóakarattal van az Úr valakinek útaihoz, még annak ellenségeit is jóakaróivá teszi.

7 Когда Господу угодны пути человека, Он и врагов его примиряет с ним.

7. Як чоловікові путї приятнї Богу, так мирить він із ним і ворогів його.

8. Parempi vähä vanhurskaudessa kuin suuret voitot vääryydessä.

8. Parempi on vähä vanhurskaudessa, kuin suuri saalis vääryydessä.

8. Parambi on wähä wanhurscaudesa cuin suuri saalis wäärydesä.

8 Better is a little, with righteousness, than great revenues with injustice.

8. Better is a little with righteousness than great revenues without right.

8. Bedre er lidet med Retfærdighed end store Indtægter med Uret.

8. Bättre är litet med rättfärdighet, än mycken tilldrägt med orätt.

8. Pissut öigussega on parrem, kui paljo wose üllekohtoga.

8. Geriau mažai su teisumu negu didelis pelnas nesąžiningai.

8. Es ist besser ein wenig mit Gerechtigkeit denn viel Einkommen mit Unrecht.

8. Peu, avec justice, vaut mieux que de grands revenus sans droit.

8. Mejor es lo poco con justicia, que la muchedumbre de los frutos sin derecho.

8 Beter is een weinig met gerechtigheid, dan de veelheid der inkomsten zonder recht.

8. Lepsza jest trocha z sprawiedliwością, niż wiele dochodów niesprawiedliwych.

8. Jobb a kevés igazsággal, [7†] mint a gazdag jövedelem hamissággal.

8 Лучше немногое с правдою, нежели множество прибытков с неправдою.

8. Лїпше не многе з правдою, анїж з кривдою добутки превеликі.

9. Ihmisen sydän aivoittelee hänen tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askeleensa.

9. Ihmisen sydän aikoo tiensä; vaan Herra johdattaa hänen käymisensä.

9. Ihmisen sydän aicoi hänen tiens waan HERra ainoa anda menestyä.

9 A man's heart devises his way, but Jehovah directs his steps.

9. A man's heart deviseth his way: but the LORD directeth his steps.

9. Menneskets Hjerte optænker sin Vej; men Herren stadfæster hans Gang.

9. Menniskones hjerta sätter sig sina vägar före; men Herren allena gifver, att de framgår.

9. Innimesse südda mötleb omma tee peäle; agga Jehowa kinnitab temma sammud.

9. Žmogaus širdis planuoja savo kelią, bet Viešpats nukreipia jo žingsnius.

9. Des Menschen Herz erdenkt sich seinen Weg; aber der HERR allein gibt, daß er fortgehe.

9. Le cœur de l'homme délibère sur sa conduite; mais l'Éternel dirige ses pas.

9. El corazón del hombre piensa su camino: mas Jehová endereza sus pasos.

9 Het hart des mensen overdenkt zijn weg; maar de HEERE stiert zijn gang.

9. Serce człowiecze rozrządza drogi swe; ale Pan sprawuje kroki jego.

9. Az embernek elméje gondolja meg az ő útát; de az Úr igazgatja [8†] annak járását.

9 Сердце человека обдумывает свой путь, но Господь управляет шествием его.

9. Обдумує свій путь людськеє серце, та Господь править ходом його.

10. Kuninkaan huulilla on jumalallinen ratkaisu; hänen suunsa ei petä tuomitessaan.

10. Ennustus on kuninkaan huulissa: ei hänen suunsa puhu tuomiossa väärin.

10. ENnustus on Cuningan huulisa ei hänen suuns puhu duomios wäärin.

10 A divine sentence is in the lips of the king. His mouth will not transgress in judgment.

10. A divine sentence is in the lips of the king: his mouth transgresseth not in judgment.

10. Der er Guddoms Ord paa en Konges Læber, hans Mund maa ikke forsynde sig i Dom.

10. Prophetia (är) i Konungens mun; hans mun felar intet i domen.

10. Kui kunninga ulede peäl moistlik könne on, siis ei tee temma su mitte kohtus wallatust.

10. Dieviškas sprendimas karaliaus lūpose, ir jo burna nenusikalsta teisme.

10. Weissagung ist in dem Munde des Königs; sein Mund fehlt nicht im Gericht.

10. Des oracles sont sur les lèvres du roi, et sa bouche ne s'écarte point du droit.

10. Adivinación está en los labios del rey: en juicio no prevaricará su boca.

10 Waarzegging is op de lippen des konings; zijn mond zal niet overtreden in het gericht.

10. Sprawiedliwy rozsądek jest w wargach królewskich; w sądzie nie błądzą usta jego.

10. Jósige van a király ajkain; az ítéletben ne szóljon [9†] hamisságot az ő szája.

10 В устах царя – слово вдохновенное; уста его не должны погрешать на суде.

10. В царських устах - слово пророче; уста його не мають помилятись в судї.

11. Puntari ja oikea vaaka ovat Herran, hänen tekoaan ovat kaikki painot kukkarossa.

11. Oikia puntari ja vaaka on Herralta, ja kaikki painokivet kukkarossa ovat hänen tekoansa.

11. Oikia pundaxi ja waaca on HERralda ja caicki painokiwet cuckarosa owat hänen tecons.

11 A just balance and scales are Jehovah's. All the weights of the bag are his work.

11. A just weight and balance are the LORD'S: all the weights of the bag are his work.

11. Ret Vægt og rette Vægtskaaler høre Herren til, alle Vægtlodder i Posen ere hans Værk.

11. Rätt våg och vigt är af Herranom; och all pund i säckenom äro hans verk.

11. Öige märkapu ja waekausid on Jehowa käest: keik lööd kukrus on temma tehtud.

11. Teisingi svarsčiai ir svarstyklės yra Viešpaties, visi svarsčiai maišelyje yra Jo darbas.

11. Rechte Waage und Gewicht ist vom HERRN; und alle Pfunde im Sack sind seine Werke.

11. La balance et le poids juste viennent de l'Éternel, et tous les poids du sachet sont son œuvre.

11. Peso y balanzas derechas son de Jehová: obra suya son todas las pesas de la bolsa.

11 Een rechte waag en weegschaal zijn des HEEREN; alle weegstenen des zaks zijn Zijn werk.

11. Waga i szale są ustawą Paóską, a wszystkie gwichty sprawiedliwe w worku są za sprawą jego.

11. Az Úré az igaz mérték és mérőserpenyő, az ő műve minden [10†] mérőkő.

11 Верные весы и весовые чаши – от Господа; от Него же все гири в суме.

11. Вірна вага й мисочки вагові у Господа, в його й усї камінцї вагові в саквах.

12. Jumalattomuuden teko on kuninkaille kauhistus, sillä vanhurskaudesta valtaistuin vahvistuu.

12. Kuninkaan edessä on kauhistus väärin tehdä; sillä vanhurskaudella istuin vahvistetaan.

12. Cuningan edes wäärin tehdä on cauhistus sillä wanhurscaudella istuin wahwistetan.

12 It is an abomination to kings to commit wickedness, because the throne is established by righteousness.

12. It is an abomination to kings to commit wickedness: for the throne is established by righteousness.

12. Ugudeligheds Idræt er en Vederstyggelighed for Konger; thi ved Retfærdighed befæstes Tronen.

12. Om Konungarna orätt göra, så äro de en styggelse; ty genom rättfärdighet varder Konungssätet fast.

12. Kunningatte melest on hirmus, öälust teggema: sest aujärge kinnitakse öigusse läbbi.

12. Karalius bjaurisi nedorybėmis, nes jo sostas įtvirtintas teisingumu.

12. Den Königen ist Unrecht tun ein Greuel; denn durch Gerechtigkeit wird der Thron befestigt.

12. Les rois doivent avoir horreur de faire le mal, car c'est la justice qui affermit le trône.

12. Abominación es a los reyes hacer impiedad; porque con justicia será confirmado su trono.

12 Het is der koningen gruwel goddeloosheid te doen; want door gerechtigheid wordt de troon bevestigd.

12. Obrzydliwością jest królom czynić niezbożność; bo sprawiedliwością stolica umocniona bywa.

12. Útálatos legyen a királyoknál istentelenséget cselekedni; mert igazsággal erősíttetik meg a királyiszék.

12 Мерзость для царей – дело беззаконное, потому что правдою утверждается престол.

12. Ненавидне царям людей безбожних дїло: бо правдою стоїть престол твердо.

13. Vanhurskaat huulet ovat kuninkaille mieleen, ja oikein puhuvaa he rakastavat.

13. Oikia neuvo on kuninkaalle otollinen; ja joka oikein puhuu, häntä rakastetaan.

13. Oikia neuwo on Cuningalle otollinen ja joca oikein puhu händä racastetan.

13 Righteous lips are the delight of kings and they love he who speaks right.

13. Righteous lips are the delight of kings; and they love him that speaketh right.

13. Retfærdigheds Læber ere Konger en Velbehabelighed; og den, som taler Oprigtighed, ham elsker han.

13. Rätt råd behagar Konungenom, och den som rätt råder, han varder älskad.

13. Oigusse uled on kunningatte mele pärrast, ja ta armastab sedda, kes öigust rägib.

13. Karaliams patinka teisios lūpos, ir jie mėgsta tuos, kurie kalba tiesą.

13. Recht raten gefällt den Königen; und wer aufrichtig redet, wird geliebt.

13. Les rois doivent prendre plaisir aux paroles justes, et aimer celui qui parle avec droiture.

13. Los labios justos son el contentamiento de los reyes; y al que habla lo recto aman.

13 De lippen der gerechtigheid zijn het welgevallen der koningen; en elkeen van hen zal liefhebben dien, die rechte dingen spreekt.

13. Przyjemne są królom wargi sprawiedliwe, a szczerych w mowie miłują.

13. Kedvesek a királyoknak az igaz beszédek; [11†] és az [12†] igazmondót szereti a király.

13 Приятны царю уста правдивые, и говорящего истину он любит.

13. Правдивиї уста цареві до вподоби, й говорючого правду він любить.

14. Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja, mutta sen lepyttää viisas mies.

14. Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja; ja viisas mies lepyttää hänen.

14. Cuningan wiha on cuoleman sanansaattaja ja wijsas mies lepyttä hänen.

14 The wrath of a king is messengers of death, but a wise man will pacify it.

14. The wrath of a king is as messengers of death: but a wise man will pacify it.

14. Kongens Vrede er Dødens Bud; men en viis Mand forsoner den.

14. Konungens vrede är dödsens bådskap, och en vis man försonar honom.

14. Kunninga tulline wihha on kui surma Kässud; agga tark mees püab sedda ärraleppitada.

14. Karaliaus pyktis yra mirties pasiuntinys, bet išmintingas žmogus gali jį nuraminti.

14. Des Königs Grimm ist ein Bote des Todes; aber ein weiser Mann wird ihn versöhnen.

14. La fureur du roi est un messager de mort; mais l'homme sage l'apaise.

14. La ira del rey es mensajero de muerte: mas el hombre sabio la evitará.

14 De grimmigheid des konings is als de boden des doods; maar een wijs man zal die verzoenen.

14. Gniew królewski jest posłem śmierci; ale mąż mądry ubłaga go.

14. A királynak felgerjedt haragja olyan, mint a halál követe; de a bölcs férfiú leszállítja azt.

14 Царский гнев – вестник смерти; но мудрый человек умилостивитего.

14. Царська досада - се вістун смертї, та мудрий чоловік улагодить його.

15. Kuninkaan kasvojen valo on elämäksi, ja hänen suosionsa on kuin keväinen sadepilvi.

15. Kuin kuninkaan kasvo on leppyinen, siinä on elämä, ja hänen armonsa on niinkuin hiljainen sade.

15. Cosca Cuningan caswo on lepyinen sijnä on elämä ja hänen armons on nijncuin hiljainen sade.

15 Life is in the light of the king's countenance and his favor is as a cloud of the latter rain.

15. In the light of the king's countenance is life; and his favour is as a cloud of the latter rain.

15. I Kongens Ansigts Lys er Livet, og hans Bevaagenhed er som en Sky med sildig Regn.

15. När Konungens ansigte är ljufligit, det är lifvet, och hans ynnest är såsom ett aftonregn.

15. Kunninga silma walgusses on ello, ja kui temma meel hea on, se on kui hillise wihma pilw.

15. Karaliaus veido šviesoje gyvenimas, jo palankumas kaip vėlyvasis lietus.

15. Wenn des Königs Angesicht freundlich ist, das ist Leben, und seine Gnade ist wie ein Spätregen.

15. Le visage serein du roi donne la vie; et sa faveur est comme la nuée qui porte la pluie de l'arrière-saison.

15. En la alegría del rostro del rey está la vida; y su benevolencia es como la nube tardía.

15 In het licht van des konings aangezicht is leven; en zijn welgevallen is als een wolk des spaden regens.

15. W jasności twarzy królewskiej jest żywot, a łaska jego jest jako obłok z deszczem późnym.

15. A királynak vidám [13†] orczájában élet van; jóakaratja olyan, mint a tavaszi eső fellege.

15 В светлом взоре царя – жизнь, и благоволение его – как облако с поздним дождем.

15. В ясному поглядї царському - життє, й ласкавість його - мов довго дожиданий дощ.

16. Parempi kultaa on hankkia viisautta, kalliimpi hopeata hankkia ymmärrystä.

16. Ota viisautta tykös, sillä se on parempi kultaa: ja saada ymmärrystä on kalliimpi hopiaa.

16. OTa wijsautta tygös sillä se on parembi culda ja toimellisus on callimbi hopiata.

16 How much better it is to get wisdom than gold! Yes, to get understanding is rather to be chosen than silver.

16. How much better is it to get wisdom than gold! and to get understanding rather to be chosen than silver!

16. At købe Visdom, hvor meget bedre er det end Guld? og at købe Forstand at foretrække for Sølv?

16. Tag vishet till dig, ty hon är bättre än guld; och hafva förstånd är ädlare än silfver.

16. Kui paljo parrem on, tarkust ennesele saatma kui kulda; ja moistust saatma, on paljo üllem kui höbbe.

16. Išmintis daug vertingesnė už auksą, supratimas­už sidabrą.

16. Nimm an die Weisheit, denn sie ist besser als Gold; und Verstand haben ist edler als Silber.

16. Combien il vaut mieux acquérir de la sagesse que de l'or fin! Et combien il est plus excellent d'acquérir de la prudence que de l'argent!

16. Mejor es adquirir sabiduría que oro preciado; y adquirir inteligencia vale más que la plata.

16 Hoeveel beter is het wijsheid te bekomen, dan uitgegraven goud, en uitnemender, verstand te bekomen, dan zilver!

16. Daleko lepiej jest nabyć mądrości, niżeli złota najczystszego; a nabyć roztropności lepiej, niż srebra.

16. Szerzeni bölcseséget, oh menynyivel jobb az [14†] aranynál; és szerzeni eszességet, kivánatosb az ezüstnél!

16 Приобретение мудрости гораздо лучше золота, и приобретение разума предпочтительнее отборного серебра.

16. Придбати собі мудрість - се лучше над золото, й набути розум - се дорожше над добірне срібло.

17. Oikeamielisten tie välttää onnettomuuden; henkensä saa pitää, joka pitää vaelluksestansa vaarin.

17. Siviän tiet välttävät pahaa, ja joka sielunsa varjelee, se tiestänsä ottaa vaarin.

17. Siwiän tiet wälttäwät paha ja joca tiestäns otta waarin hänellä on elämä.

17 The highway of the upright is to depart from evil. He who keeps his way preserves his soul.

17. The highway of the upright is to depart from evil: he that keepeth his way preserveth his soul.

17. De oprigtiges slagne Vej er at vige fra det onde; hvo der vil bevare sin Sjæl, maa vare paa sin Vej.

17. De frommas väg flyr det arga, och den sin väg bevarar, han behåller sitt lif.

17. Oiglaste sille te on, et nemmad kurjast lahkuwad: se hoiab omma hinge, kes omma teed kinnipeab.

17. Teisiojo kelias­šalintis nuo pikto; kas laikosi kelio, išsaugo gyvybę.

17. Der Frommen Weg meidet das Arge; und wer seinen Weg bewahrt, der erhält sein Leben.

17. Le chemin des hommes droits, c'est de se détourner du mal; celui-là garde son âme qui prend garde à sa conduite.

17. El camino de los rectos es apartarse del mal: su alma guarda, el que guarda su camino.

17 De baan der oprechten is van het kwaad af te wijken; hij behoedt zijn ziel, die zijn weg bewaart.

17. Gościniec uprzejmych jest odstąpić od złego; strzeże duszy swej, kto strzeże drogi swojej.

17. Az igazak országútja eltávozás a gonosztól; megtartja magát az, a ki megőrzi az ő útát.

17 Путь праведных – уклонение от зла: тот бережет душу свою, ктохранит путь свой.

17. Путь праведних одвертаєсь від зла; той береже душу свою, хто береже путь свій.

18. Kopeus käy kukistumisen edellä, ylpeys lankeemuksen edellä.

18. Joka alennetaan, se ensisti tulee ylpiäksi; ja ylpeys on aina lankeemuksen edellä.

18. Joca aletan se ensist tule ylpiäxi ja ylpeys on aina langemuxen edellä.

18 Pride is before destruction and a haughty spirit before a fall.

18. Pride goeth before destruction, and an haughty spirit before a fall.

18. Foran Undergang er Hovmod, og foran Fald gaar Stolthed.

18. Den som ett nederfall skall få, han varder tillförene högmodig, och stort sinne går för fallet.

18. Körkus tulleb ennekui mahharöhhutakse, ja ennekui kegi kommistab, on ta issiennast täis.

18. Išdidumas eina sunaikinimo priekyje, puikybė­prieš žlugimą.

18. Wer zu Grunde gehen soll, der wird zuvor stolz; und Hochmut kommt vor dem Fall.

18. L'orgueil va devant l'écrasement, et la fierté d'esprit devant la ruine.

18. Ántes del quebrantamiento es la soberbia; y ántes de la caida, la altivez de espíritu.

18 Hovaardigheid is voor de verbreking, en hoogheid des geestes voor den val.

18. Przed zginieniem przychodzi pycha, a przed upadkiem wyniosłość ducha.

18. A megromlás előtt kevélység jár, és az eset előtt felfuvalkodottság.

18 Погибели предшествует гордость, и падению – надменность.

18. Попереду погибелї йде гординя, а поперед упадку - надуте серце.

19. Parempi alavana nöyrien parissa kuin jakamassa saalista ylpeitten kanssa.

19. Parempi on nöyränä olla siveiden kanssa, kuin jakaa suurta saalista ylpeiden kanssa.

19. Parembi on nöyränä olla siweitten cansa cuin jaca suurta saalista ylpeitten cansa.

19 Better it is to be of a lowly spirit with the poor, than to divide the spoil with the proud.

19. Better it is to be of an humble spirit with the lowly, than to divide the spoil with the proud.

19. Det er bedre at være ydmyg i Aanden med de elendige end at dele Bytte med de hovmodige.

19. Bättre är ödmjuk vara med de elända, än utskifta rof med de högfärdiga.

19. Allandik melest ollema häddalistega on parrem, kui sagi jaggama körkedega.

19. Geriau būti nuolankios dvasios su romiaisiais, negu dalintis grobį su išdidžiaisiais.

19. Es ist besser niedrigen Gemüts sein mit den Elenden, denn Raub austeilen mit den Hoffärtigen.

19. Il vaut mieux être humble avec les débonnaires, que de partager le butin avec les orgueilleux.

19. Mejor es abajar el espíritu con los humildes, que partir despojos con los soberbios.

19 Het is beter nederig van geest te zijn met de zachtmoedigen, dan roof te delen met de hovaardigen.

19. Lepiej jest być uniżonego ducha z pokornymi, niżeli dzielić korzyści z pysznymi.

19. Jobb alázatos lélekkel [15†] lenni a szelídekkel, mint zsákmányon osztozni a kevélyekkel.

19 Лучше смиряться духом с кроткими, нежели разделять добычу с гордыми.

19. Лучше з тихими духом смирятись, нїж з гордими здобич паювати.

20. Joka painaa mieleensä sanan, se löytää onnen; ja autuas se, joka Herraan turvaa!

20. Joka jonkun asian viisaasti alkaa, hän löytää onnen; ja se on autuas, joka luottaa Herraan.

20. Joca jongun asian wijsast alca hän löytä onnen ja se on autuas joca idzens luotta HERraan.

20 He who gives heed to the word will find good and whoever trusts in Jehovah, he is fortunate.

20. He that handleth a matter wisely shall find good: and whoso trusteth in the LORD, happy is he.

20. Hvo som giver Agt paa Ordet, skal finde godt; og den, som forlader sig paa Herren, han er lyksalig.

20. Den ena sak visliga företager, han finner lycko, och säll är den som sig förlåter på Herran.

20. Kes maenitsusse sanna tähhele panneb, leiab head, ja kes Jehowa peäle lodab , on wägga önnis.

20. Kas išmintingai tvarko reikalus, susilauks sėkmės; palaimintas, kuris pasitiki Viešpačiu.

20. Wer eine Sache klüglich führt, der findet Glück; und wohl dem, der sich auf den HERRN verläßt!

20. Celui qui prend garde à la parole, trouvera le bien; et celui qui se confie en l'Éternel, sera heureux.

20. El entendido en la palabra, hallará el bien; y el que confia en Jehová, bienaventurado él.

20 Die op het woord verstandelijk let, zal het goede vinden; en die op den HEERE vertrouwt, is welgelukzalig.

20. Kto ma wzgląd na słowa, znajduje dobre; a kto ufa w Panu, błogosławiony jest.

20. A ki figyelmez az igére, jót nyer; és a ki bízik az [16†] Úrban, oh mely boldog az!

20 Кто ведет дело разумно, тот найдет благо, и кто надеется на Господа, тот блажен.

20. Хто веде дїло розумно, той знаходить щастє; блажен, хто в Господї надїю має.

21. Jolla on viisas sydän, sitä ymmärtäväiseksi sanotaan, ja huulten suloisuus antaa opetukselle tehoa.

21. Toimellinen mies ylistetään viisautensa tähden; ja suloinen puhe lisää oppia.

21. Toimellinen mies ylistetän wijsaudens tähden ja suloinen puhe lisä oppia.

21 The wise in heart will be called prudent and the sweetness of the lips increases learning.

21. The wise in heart shall be called prudent: and the sweetness of the lips increaseth learning.

21. Den, som er viis i Hjertet, skal kaldes forstandig, og Læbernes Sødme forøger Lærdom.

21. En förståndig varder berömd for en vis man, och ljuft tal lärer väl.

21. Kes süddames tark on, nimmetakse moistlikkuks, ja maggusad uled annawad ikka ennam öppetust.

21. Išmintingas širdyje bus vadinamas sumaniu, ir švelniais žodžiais lengviau įtikinti.

21. Ein Verständiger wird gerühmt für einen weisen Mann, und liebliche Reden lehren wohl.

21. On appellera intelligent celui qui a un cœur sage; et la douceur des paroles augmente la science.

21. El sabio de entendimiento es llamado entendido; y la dulzura de labios aumentará la doctrina.

21 De wijze van hart zal verstandig genoemd worden; en de zoetheid der lippen zal de lering vermeerderen.

21. Kto jest mądrego serca, słynie rozumnym, a słodkość warg przydaje nauki.

21. A ki elméjében bölcs, hívatik értelmesnek; a beszédnek pedig édessége neveli a tudományt.

21 Мудрый сердцем прозовется благоразумным, и сладкая речь прибавит к учению.

21. Розсудливим назвуть того, в кого мудре серце, та красномовність додасть ваги ученостї.

22. Ymmärrys on omistajalleen elämän lähde, mutta hulluus on hulluille kuritus.

22. Viisaus on elämän lähde hänelle, joka sen saanut on, vaan tyhmäin oppi on hulluus.

22. Wijsaus on elämän lähde hänelle joca sen saanut on waan tyhmäin curitus on hulluus.

22 Understanding is a well-spring of life to him who has it, but the correction of fools is folly.

22. Understanding is a wellspring of life unto him that hath it: but the instruction of fools is folly.

22. Klogskab er for den, som ejer den, Livets Kilde; men Daarers Tugt er Taabelighed.

22. Klokhet är en lefvandes källa honom, som hafver henne; men de dårars tuktan är galenskap.

22. Tark meel on ello hallik sellele, kel sedda on; agga meletumatte öppetus on meleto assi.

22. Supratimas yra gyvybės šaltinis tam, kas jį turi; kvailių pamokymas­kvailystė.

22. Klugheit ist wie ein Brunnen des Lebens dem, der sie hat; aber die Zucht der Narren ist Narrheit.

22. La prudence est à ceux qui la possèdent une source de vie; mais le châtiment des insensés, c'est leur folie.

22. Manadero de vida es el entendimiento al que le posee: mas la erudición de los insensatos es locura.

22 Het verstand dergenen, die het bezitten, is een springader des levens; maar de tucht der dwazen is dwaasheid.

22. Zdrój żywota jest roztropność tym, którzy ją mają; ale umiejętność głupich jest głupstwem.

22. Életnek kútfeje [17†] az értelem annak, a ki bírja azt; de a bolondok fenyítéke bolondságuk.

22 Разум для имеющих его – источник жизни, а ученость глупых – глупость.

22. Криниця жизняна - розум у розумних, а ученість безумних - дурощі.

23. Viisaan sydän tekee taitavaksi hänen suunsa ja antaa tehoa hänen huultensa opetukselle.

23. Viisas sydän puhuu toimellisesti, ja hänen huulensa opettavat hyvin.

23. Wijsas sydän puhu toimellisest ja opetta hywin.

23 The heart of the wise instructs his mouth and adds learning to his lips.

23. The heart of the wise teacheth his mouth, and addeth learning to his lips.

23. Den vises Hjerte gør hans Mund forstandig og lægger end mere Lærdom paa hans Læber.

23. Ett vist hjerta talar klokliga, och lärer väl.

23. Tark südda teeb omma su targaks, ja temma ulede peäle annab ta ikka ennam öppetust.

23. Išmintingojo širdis moko jo burną ir prideda išmanymo jo lūpoms.

23. Ein weises Herz redet klug und lehrt wohl.

23. Le cœur sage conduit prudemment sa bouche, et ajoute la science à ses lèvres.

23. El corazón del sabio hace prudente su boca; y con sus labios aumenta la doctrina.

23 Het hart eens wijzen maakt zijn mond verstandig, en zal op zijn lippen de lering vermeerderen.

23. Serce mądrego roztropnie sprawuje usta swoje, a wargami swemi przydaje nauki.

23. A bölcsnek elméje értelmesen igazgatja az ő száját, és az ő ajkain öregbíti a tudományt.

23 Сердце мудрого делает язык его мудрым и умножает знание в устах его.

23. Серце в мудрого чинить язик його мудрим; воно й губам його в промові помагає.

24. Lempeät sanat ovat mesileipää; ne ovat makeat sielulle ja lääkitys luille.

24. Suloiset sanat ovat mesileipää; ne lohduttavat sielua, ja virvoittavat luut.

24. Suloiset sanat owat mesileiwät lohduttawat sielua ja wirwottawat luut.

24 Pleasant words are a honeycomb: Sweet to the soul and health to the bones.

24. Pleasant words are as an honeycomb, sweet to the soul, and health to the bones.

24. Liflige Taler ere Honningkage, sød for Sjælen og Lægedom for Benene.

24. Ljuftig ord äro en hannogskaka; de trösta själena, och uppfriska benen.

24. Löbbusad sannad on kui kerje-messi, hingele maggusad, ja ohtuks lukontidele.

24. Malonūs žodžiai yra kaip medus­saldūs sielai ir sveiki kūnui.

24. Die Reden des Freundlichen sind Honigseim, trösten die Seele und erfrischen die Gebeine.

24. Les paroles agréables sont des rayons de miel, une douceur à l'âme, et la santé aux os.

24. Panal de miel son las hablas suaves, suavidad al alma, y medicina a los huesos.

24 Liefelijke redenen zijn een honigraat, zoet voor de ziel, en medicijn voor het gebeente.

24. Powieści wdzięczne są jako plastr miodu, słodkością duszy, a lekarstwem kościom.

24. Lépesméz a gyönyörűséges beszédek; édesek a léleknek, és meggyógyítói a tetemeknek.

24 Приятная речь – сотовый мед, сладка для души и целебна для костей.

24. Приятна мова - се текучий мід із соту; солодкий він душі, і мов лїк для костей.

25. Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.

25. Monella on tie mielestänsä oikia, vaan se johdattaa viimein kuolemaan.

25. Monella on tie mielestäns otollinen waan se johdatta wijmein cuolemaan.

25 There is a way which seems right to a man, but the end of it are the ways of death.

25. There is a way that seemeth right unto a man, but the end thereof are the ways of death.

25. Der er en Vej som synes en Mand ret; men til sidst bliver den Vej til Døden.

25. Mångom behagar en väg väl, men hans yttersta drager till döden.

25. Monne melest on te öige; agga selle wiimne ots on surma teed.

25. Kartais kelias, kuris žmogui atrodo teisingas, nuveda į mirtį.

25. Manchem gefällt ein Weg wohl; aber zuletzt bringt er ihn zum Tode.

25. Il y a telle voie qui semble droite à l'homme, mais dont l'issue est la voie de la mort.

25. Hay camino que es derecho al parecer del hombre: mas su salida son caminos de muerte.

25 Er is een weg, die iemand recht schijnt; maar het laatste van dien zijn wegen des doods.

25. Zda się podczas droga być prosta człowiekowi; wszakże dokoóczenie jej pewna droga na śmierć.

25. Van [18†] oly út, mely igaz az ember szeme előtt, de vége a halálnak úta.

25 Есть пути, которые кажутся человеку прямыми, но конец их путь к смерти.

25. Бувають путї, що здаються прості, та конець їх - дорога до смертї.

26. Työmiehen nälkä tekee työtä hänen hyväkseen, sillä oma suu panee hänelle pakon.

26. Moni tulee suureen vahinkoon oman suunsa kautta.

26. Moni tule suureen wahingoon oman suuns cautta.

26 The appetite of the laboring man labors for him, because his mouth urges him.

26. He that laboureth laboureth for himself; for his mouth craveth it of him.

26. Arbejderens Hunger arbejder for ham; thi hans Mund driver paa ham.

26. Mången man kommer i stor olycko genom sin egen mun.

26. Waewalinne hing nääb waewa ennese kahjuks , sest temma su sunnib tedda.

26. Kas dirba, dirba dėl savęs, nes jo burna verčia jį.

26. Mancher kommt zu großem Unglück durch sein eigen Maul.

26. La faim de celui qui travaille, travaille pour lui, parce que sa bouche l'y contraint.

26. El alma del que trabaja, trabaja para sí; porque su boca le constriñe.

26 De ziel des arbeidzamen arbeidt voor zichzelven; want zijn mond buigt zich voor hem.

26. Człowiek pracowity pracuje sobie; bo go pobudzają usta jego.

26. A munkálkodó lelke magának munkálkodik; mert az ő szája kényszeríti őt.

26 Трудящийся трудится для себя, потому что понуждает его к тому рот его.

26. Працюючий працює для себе, бо примушує рот його до того.

27. Kelvoton mies kaivaa toiselle onnettomuutta; hänen huulillaan on kuin polttava tuli.

27. Jumalatoin ihminen kaivaa onnettomuutta, ja hänen suussansa palaa niinkuin tuli.

27. Irtainen ihminen caewa onnettomutta ja hänen suusans pala tuli.

27 A worthless man devises mischief and in his lips there is as a scorching fire.

27. An ungodly man diggeth up evil: and in his lips there is as a burning fire.

27. En nedrig Mand bereder Ulykke, og paa hans Læber er der som en brændende Ild.

27. En lösaktig menniska gräfver efter olycko, och i hennes mun brinner eld.

27. Pahharetti innimenne kaewab teisele kurja auko , ja temma ulede peäl on kui tulli, mis pölletab.

27. Bedievis žmogus iškasa blogį, ir jo lūpose tarsi deganti ugnis.

27. Ein loser Mensch gräbt nach Unglück, und in seinem Maul brennt Feuer.

27. L'homme méchant se creuse le mal, et il y a comme un feu brûlant sur ses lèvres.

27. El hombre perverso cava en busca del mal; y en sus labios es como llama de fuego.

27 Een Belialsman graaft kwaad; en op zijn lippen is als brandend vuur.

27. Człowiek niezbożny wykopuje złe, a w wargach jego jako ogieó pałający.

27. A haszontalan ember gonoszt ás ki, és az ő ajkain mintegy [19†] égő tűz van;

27 Человек лукавый замышляет зло, и на устах его как бы огонь палящий.

27. Лукавий чоловік задумає лихо, й в устах у його - мов огонь жерущий.

28. Kavala mies rakentaa riitaa, ja panettelija erottaa ystävykset.

28. Väärä ihminen saattaa riidan, ja panettelia tekee ruhtinaat eripuraisiksi.

28. Wäärä ihminen saatta rijdan ja panettelia teke Ruhtinat eripuraisexi.

28 A perverse man scatters abroad strife and a whisperer separates chief friends.

28. A froward man soweth strife: and a whisperer separateth chief friends.

28. En forvendt Mand kommer Trætte af Sted, og en Bagvadsker fjerner en fortrolig.

28. En vrång menniska kommer träto åstad, och en lackare gör Förstar oens.

28. Pörane mees töstab rido, ja kelepeksja lahhutab söbra.

28. Ydingas žmogus sukelia vaidus, ir plepys išskiria draugus.

28. Ein verkehrter Mensch richtet Hader an, und ein Verleumder macht Freunde uneins.

28. L'homme pervers sème des querelles, et le rapporteur divise les meilleurs amis.

28. El hombre perverso levanta contienda; y el chismoso aparta los príncipes.

28 Een verkeerd man zal krakeel inwerpen; en een oorblazer scheidt den voornaamsten vriend.

28. Mąż przewrotny rozsiewa zwady, a klatecznik rozłącza przyjaciół.

28. A gonosz ember versengést szerez, és a susárló elválasztja a jó barátokat.

28 Человек коварный сеет раздор, и наушник разлучает друзей.

28. Зрадливий чоловік сїє незгоду, а доносчик і приятелїв розводить.

29. Väkivallan mies viekoittelee lähimmäisensä ja vie hänet tielle, joka ei ole hyvä.

29. Viekas ihminen houkuttelee lähimmäistänsä, ja johdattaa hänen pahalle tielle.

29. Wiecas ihminen haucuttele lähimmäistäns ja johdatta hänen pahalle tielle.

29 A man of violence entices his neighbor and leads him in a way that is not good.

29. A violent man enticeth his neighbour, and leadeth him into the way that is not good.

29. En Voldsmand bedaarer sin Næste og fører ham paa en Vej, som ikke er god.

29. En arg menniska lockar sin nästa, och förer honom in på en ondan väg.

29. Se mees, kes wäggiwalda teeb, melitab omma liggimest, ja sadab tedda ühhe tee peäle, mis ei olle hea.

29. Smurtininkas vilioja savo artimą ir veda jį blogu keliu.

29. Ein Frevler lockt seinen Nächsten und führt ihn auf keinen guten Weg.

29. L'homme violent entraîne son compagnon, et le fait marcher dans une voie qui n'est pas bonne.

29. El hombre malo lisongéa a su prójimo; y le hace caminar por el camino no bueno:

29 Een man des gewelds verlokt zijn naaste, en hij leidt hem in een weg, die niet goed is.

29. Mąż okrutny przewabia bliźniego swego, i wprowadza go na drogę niedobrą.

29. Az erőszakos ember elhiteti az ő felebarátját, és nem jó úton viszi őt.

29 Человек неблагонамеренный развращает ближнего своего и ведет его на путь недобрый;

29. Чоловік підступний ближнього з путя звертає, й веде його на лиху дорогу;

30. Joka silmiänsä luimistelee, sillä on kavaluus mielessä; joka huulensa yhteen puristaa, sillä on paha valmiina.

30. Joka silmää iskee, ei se hyvää ajattele, ja joka huuliansa pureskelee, se pahaa matkaan saattaa.

30. Joca silmä iske ei hän hywä ajattele: ja joca huulians pureskele hän paha matcan saatta.

30 He who shuts his eyes devises perverse things. He who moves his lips completes evil (things).

30. He shutteth his eyes to devise froward things: moving his lips he bringeth evil to pass.

30. Hvo der lukker sine Øjne for at optænke forvendte Ting, og hvo som bider sine Læber sammen, har alt fuldbragt det onde.

30. Den som blinkar med ögonen, han tänker intet godt; och den som biter läpparna, han fullkomnar ondt.

30. Kes ommad silmad pilkutab, se mötleb pöratse tö peäle: kes ommad uled pikistab, on kurja nou ärramöttelnud.

30. Jis užsimerkia, planuodamas niekšybę, prikandęs lūpas, vykdo savo piktus sumanymus.

30. Wer mit den Augen winkt, denkt nichts Gutes; und wer mit den Lippen andeutet, vollbringt Böses.

30. Celui qui ferme les yeux pour méditer le mal, celui qui serre les lèvres, a déjà accompli le crime.

30. Cierra sus ojos para pensar perversidades: mueve sus labios, efectúa el mal.

30 Hij sluit zijn ogen, om verkeerdheden te bedenken; zijn lippen bijtende, volbrengt hij het kwaad.

30. Kto mruga oczyma swemi, zmyśla przewrotności; a kto rucha wargami swemi, broi złe.

30. A ki behúnyja szemeit, azért teszi, hogy álnokságot gondoljon; a ki összeszorítja ajkait, már véghez vitte a gonoszságot.

30 прищуривает глаза свои, чтобы придумать коварство; закусывая себегубы, совершает злодейство.

30. Він жмурить очі, придумує зраду; закусує губи, - ось готове ледарство.

31. Harmaat hapset ovat kunnian kruunu; se saadaan vanhurskauden tiellä.

31. Harmaat hiukset ovat kunnian kruunu, joka löydetään vanhurskauden tiellä.

31. Harmat hiuxet owat cunnian Cruunu joca löytän wanhurscauden tieldä.

31 The hoary head is a crown of glory. It will be found in the way of righteousness.

31. The hoary head is a crown of glory, if it be found in the way of righteousness.

31. Graa Haar er en dejlig Krone, naar de findes paa Retfærdigheds Vej.

31. Gå hår äro en hederskrona, den på rättfärdighetenes väg funnen varder.

31. Hallid juuksed on illus kroon, mis öigusse tee peält leitakse.

31. Žili plaukai­šlovės vainikas, jei įgytas teisumo kelyje.

31. Graue Haare sind eine Krone der Ehren, die auf dem Wege der Gerechtigkeit gefunden wird.

31. Les cheveux blancs sont une couronne d'honneur; c'est dans la voie de la justice qu'elle se trouve.

31. Corona de honra es la vejez: en el camino de justicia se hallará.

31 De grijsheid is een sierlijke kroon; zij wordt op den weg der gerechtigheid gevonden.

31. Koroną chwały jest sędziwość; znajduje się na drodze sprawiedliwości.

31. Igen szép ékes korona a vénség, az igazságnak útában találtatik.

31 Венец славы – седина, которая находится на пути правды.

31. Вінок величній - волоссє біле, коли знайдеся на праведній дорозї.

32. Pitkämielinen on parempi kuin sankari, ja mielensä hillitseväinen parempi kuin kaupungin valloittaja.

32. Kärsivällinen on parempi kuin väkevä; ja joka hillitsee mielensä, on parempi, kuin se joka kaupungin voittaa.

32. Kärsiwälinen on parembi cuin wäkewät ja joca hillidze mielens on parembi cuin se joca Caupungin woitta.

32 He who is slow to anger is better than the mighty and he who rules his spirit, than he who takes a city.

32. He that is slow to anger is better than the mighty; and he that ruleth his spirit than he that taketh a city.

32. Den langmodige er bedre end den vældige, og den, som hersker over sin Aand, er bedre end den, der indtager en Stad.

32. En tålig man är bättre än en stark; och den, som råder sitt sinne, är bättre än en som städer vinner.

32. Pitka melega innime on parrem kui se, kes wäggew; ja kes omma wihha-mele ülle wallitseb, on parrem kui se, kes liñna kätte saab.

32. Lėtas pykti yra geresnis už galiūną, susivaldantis­už tą, kuris užima miestą.

32. Ein Geduldiger ist besser denn ein Starker, und der seines Mutes Herr ist, denn der Städte gewinnt.

32. Celui qui est lent à la colère vaut mieux que l'homme vaillant; et celui qui est maître de son cœur, que celui qui prend des villes.

32. Mejor es el que tarde se aira, que el fuerte; y el que se enseñoréa de su espíritu, que el que toma una ciudad.

32 De lankmoedige is beter dan de sterke; en die heerst over zijn geest, dan die een stad inneemt.

32. Lepszy jest nierychły do gniewu, niżeli mocarz; a kto panuje sercu swemu, lepszy jest, niżeli ten, co dobył miasta.

32. Jobb a hosszútűrő [20†] az erősnél; és a ki uralkodik a maga indulatján, annál, a ki várost vesz meg.

32 Долготерпеливый лучше храброго, и владеющий собою лучше завоевателя города.

32. Довготерпеливий дужший від силача; себе гамувати - се більш, нїж місто звоювати.

33. Helmassa pudistellen arpa heitetään, mutta Herralta tulee aina sen ratkaisu.

33. Arpa heitetään syliin, vaan Herralta tulee kaikki sen meno.

33. Arpa heitetän sylijn/ waan hän puto nijncuin HERra tahto.

33 The lot is cast into the lap, but the whole disposing of it is of Jehovah.

33. The lot is cast into the lap; but the whole disposing thereof is of the LORD.

33. Lodden kastes i Skødet; men den falder, alt soin Herren vil.

33. Lotten varder kastad i skötet; men han faller hvart Herren vill.

33. Liisko heidetakse süllesse; agga Jehowa käest tulleb keik selle öigus.

33. Burtas metamas į skverną, bet jo išsidėstymas priklauso nuo Viešpaties.

33. Das Los wird geworfen in den Schoß; aber es fällt, wie der HERR will.

33. On jette le sort dans le pan de la robe; mais tout ce qui en résulte vient de l'Éternel.

33. La suerte se echa en el seno: mas de Jehová es todo su juicio.

33 Het lot wordt in den schoot geworpen; maar het gehele beleid daarvan is van den HEERE.

33. Los na łono rzucają; ale od Pana jest wszystko rozrządzenie jego.

33. Az ember kebelében vetnek sorsot; de az Úrtól van annak minden ítélete.

33 В полу бросается жребий, но все решение его - от Господа.

33. У полу кидається жереб, та випад його від - Господа.