1 luku

Johdannot (v 1-6): Sananlaskujen tarkoitus. Ensimmäinen osa (1:7 – 9:18): Jumalan pelko on viisauden alku; viettelyksiä on vältettävä, viisauden ääntä kuultava.

1. Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,

1. Salomon, Davidin pojan, Israelin kuninkaan sananlaskut;

1. NÄmät owat Salomon Israelin Cuningan Dawidin pojan sananlascut.

1 The proverbs of Solomon the son of David, King of Israel,

1. The proverbs of Solomon the son of David, king of Israel;

1. Ordsprog af Salomo, Davids Søn, Israels Konge,

1. Detta är Salomos Ordspråk, Davids sons, Israels Konungs;

1. Salomoni , Taweti poia, Israeli kunninga öppetusse-sannad,

1. Saliamono, Dovydo sūnaus, Izraelio karaliaus, patarlės.

1. Dies sind die Sprüche Salomos, des Königs in Israel, des Sohnes Davids,

1. Proverbes de Salomon, fils de David, roi d'Israël;

1. LOS proverbios de Salomón, hijo de David, rey de Israel:

1 De spreuken van Salomo, den zoon van David, den koning van Israel,

1. Przypowieści Salomona, syna Dawidowego, króla Izraelskiego,

1. Salamonnak, Dávid fiának, Izráel királyának [1†] példabeszédei,

1 Притчи Соломона, сына Давидова, царя Израильского,

1. Приповістї Соломона Давиденка, царя Ізраїлського,

2. viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,

2. Oppia viisautta ja kuritusta, ymmärtää tiedon puhetta,

2. Opetta wijsautta curitusta taito ymmärrystä wanhurscautta oikeutta ja siweyttä.

2 to know wisdom and instruction, to discern the words of understanding,

2. To know wisdom and instruction; to perceive the words of understanding;

2. for af dem at faa Visdom og Undervisning, for at forstaa Forstandens Ord;

2. Till att deraf lära vishet och tukt;

2. Et innime saaks tunda tarkust ja öppetust, ja moistaks moistusse sañad,

2. Jos surašytos, kad pamokytų išminties, auklėtų ir padėtų suprasti išmintingus posakius,

2. zu lernen Weisheit und Zucht, Verstand

2. Pour faire connaître la sagesse et l'instruction, pour faire comprendre les discours d'intelligence;

2. Para entender sabiduría y castigo: para entender las razones prudentes:

2 Om wijsheid en tucht te weten; om te verstaan redenen des verstands;

2. Dla poznania mądrości i ćwiczenia, ku wyrozumieniu powieści roztropnych;

2. Bölcseség és erkölcsnek tanulására, értelmes beszédek megértésére;

2 чтобы познать мудрость и наставление, понять изречения разума;

2. Щоб познати премудрість і науку та зрозуміти слова розсудні;

3. taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,

3. Vastaanottaa ymmärryksen neuvoa, vanhurskautta, oikeutta ja siveyttä;

3. Että tyhmät wijsaxi tulisit:

3 to receive instruction in wise dealing, in righteousness and justice and uprightness,

3. To receive the instruction of wisdom, justice, and judgment, and equity;

3. for at modtage Undervisning i Klogskab, modtage Ret og Retfærdighed og Retvished;

3. Förstånd, klokhet, rättfärdighet, dom och fromhet;

3. Ja wöttaks öppetust, om̃ad asjad targaste aiada, ja öppida öigust, ja mis kohhus on , ja öiged wisid.

3. kad pamokytų išmintingai elgtis, pažinti teisumą, teisingumą ir bešališkumą;

3. Klugheit, Gerechtigkeit, Recht und Schlecht;

3. Pour faire recevoir une instruction de raison, de justice, de jugement, et d'équité;

3. Para recibir el castigo de prudencia, justicia, y juicio, y equidad:

3 Om aan te nemen onderwijs van goed verstand, gerechtigheid, en recht, en billijkheden;

3. Dla pojęcia ćwiczenia w rozumie, w sprawiedliwości, w sądzie i w prawości;

3. Okos fenyítéknek, igazságnak és ítéletnek és becsületességnek megnyerésére;

3 усвоить правила благоразумия, правосудия, суда и правоты;

3. Щоб присвоїти собі вправу в розважуваннї, правосудї, в судї та правостї;

4. mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.

4. Että tyhmät viisaaksi tulisivat ja nuorukaiset taidon ja ymmärryksen saisivat.

4. Ja nuorucaiset ymmärryxen ja taidon saisit.

4 to give prudence to the simple, to the young man knowledge and discretion,

4. To give subtilty to the simple, to the young man knowledge and discretion.

4. for at give de uvidende vid, de unge kundskab og Klogt frem i Lærdom,

4. Att de fåkunnige måga varda vise, och de ynglingar förnuftige och försigtige.

4. Et ta annaks rummalattele oido, noortele head meelt ja möttet.

4. kad paprastiems suteiktų sumanumo, jaunuoliams­supratimo ir nuovokumo.

4. daß die Unverständigen klug und die Jünglinge vernünftig und vorsichtig werden.

4. Pour donner du discernement aux simples, de la connaissance et de la réflexion au jeune homme.

4. Para dar a los simples astucia, y a los mozos inteligencia y consejo.

4 Om den slechten kloekzinnigheid te geven, den jongeling wetenschap en bedachtzaamheid.

4. Dla podania prostakom ostrożności, młodemu umiejętności, i opatrzności.

4. Együgyűeknek eszesség, gyermeknek tudomány és meggondolás adására.

4 простым дать смышленость, юноше – знание и рассудительность;

4. Щоб подати простакам понятливість, а молодикові знаннє й обачність;

5. Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta

5. Joka viisas on, se kuulkaan, että hän viisaammaksi tulis; ja joka toimellinen on, se ottakoon neuvon,

5. JOca wijsas on hän cuulcan että hän wijsammaxi tulis ja joca toimellinen on hän otta neuwon.

5 that the wise man may hear and increase in learning and that the man of understanding may attain to sound-wisdom,

5. A wise man will hear, and will increase learning; and a man of understanding shall attain unto wise counsels:

5. og hvo som er forstandig, vinde Evne til at styre;

5. Den der vis är, han hörer till, och förbättrar sig; och den der förståndig är, han tager vid råd;

5. Kes tark, se wöttab kuulda, ja saab ennam öppetust; ja kes moistab, se saab targa nou kätte,

5. Išmintingas klausydamas taps išmintingesnis, o protingas gaus išmintingų patarimų,

5. Wer weise ist der hört zu und bessert sich; wer verständig ist, der läßt sich raten,

5. Le sage écoutera et deviendra plus instruit, et l'homme intelligent acquerra de la prudence,

5. Oirá el sabio y aumentará la doctrina; y el entendido adquirirá consejo.

5 Die wijs is, zal horen, en zal in lere toenemen; en die verstandig is, zal wijzen raad bekomen;

5. Tych gdy mądry słuchać będzie, przybędzie mu nauki, a roztropny w radach opatrzniejszy będzie,

5. Hallja a bölcs és öregbítse az ő tanulságát, és az értelmes szerezzen érett tanácsokat.

5 послушает мудрый – и умножит познания, и разумный найдет мудрые советы;

5. Щоб мудрий вислухав і став іще мудрійшим, а розумний щоб знайшов мудрі ради;

6. ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa.

6. Että hän ymmärtäis sananlaskut ja niiden selityksen, viisasten opin ja heidän tapauksensa.

6. Että hän ymmärräis sananlascut ja heidän selityxens: wijsasten opin ja heidän tapauxens.

6 to understand a proverb and a figure, the words of the wise and their dark sayings.

6. To understand a proverb, and the interpretation; the words of the wise, and their dark sayings.

6. for at forstaa Ordsprog og Gaader, Vismænds Ord og deros mørke Taler.

6. Att han skall förstå ordspråk, och deras uttydelse; de visas läro, och deras gåtor.

6. Et ta saaks moista wannad sannad ja nende ärraselletamist, tarkade meeste sannad ja nende moistetussed.

6. kad suprastų patarles ir palyginimus, išminčių žodžius ir mįsles.

6. daß er verstehe die Sprüche und ihre Deutung, die Lehre der Weisen und ihre Beispiele.

6. Afin d'entendre les sentences et les énigmes, les paroles des sages, et leurs discours profonds.

6. Para entender parábola y declaración, palabras de sabios, y sus dichos oscuros.

6 Om te verstaan een spreuk en de uitlegging, de woorden der wijzen en hun raadselen.

6. Aby zrozumiał przypowieści, i wykłady ich, słowa mądrych i zagadki ich.

6. Példabeszédnek és példázatnak, bölcsek beszédeinek és találós meséinek megértésére.

6 чтобы разуметь притчу и замысловатую речь, слова мудрецов и загадки их.

6. Щоб нам второпати всяку приповість і замотану мову, слова мудрих та загадки їх:

7. Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.

7. Herran pelko on viisauden alku; tyhmät hylkäävät viisauden ja opin.

7. HERran pelco on wijsauden alcu tyhmät hyljäwät wijsauden ja pelgon.

7 The fear of Jehovah is the beginning of knowledge. The foolish despise wisdom and instruction.

7. The fear of the LORD is the beginning of knowledge: but fools despise wisdom and instruction.

7. Herrens Frygt er Begyndelse til Kundskab; Daareine forlagte Visdom I og Undervisning.

7. Herrans fruktan är begynnelsen till att lära; de galna förakta vishet och tuktan.

7. Jehowa kartus on tundmisse hakkatus; meletumad ei panne tarkust ja öppetust mikski.

7. Viešpaties baimė yra išminties pradžia, bet kvailiai niekina išmintį ir pamokymus.

7. Des HERRN Furcht ist Anfang der Erkenntnis. Die Ruchlosen verachten Weisheit und Zucht.

7. La crainte de l'Éternel est le principal point de la science; mais les fous méprisent la sagesse et l'instruction.

7. El PRINCIPIO de la sabiduría es el temor de Jehová: los insensatos despreciaron la sabiduría y la instrucción.

7 De vrees des HEEREN is het beginsel der wetenschap; de dwazen verachten wijsheid en tucht.

7. Bojaźó Paóska jest początkiem umiejętności; ale głupi mądrością i ćwiczeniem gardzą.

7. Az Úrnak félelme [2†] feje a bölcseségnek; a bölcseséget és erkölcsi tanítást a bolondok megútálják.

7 Начало мудрости – страх Господень; глупцы только презирают мудрость и наставление.

7. Почин премудростї - Господень страх; безумні нехтують і розум і науку.

8. Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,

8. Poikani kuule isäs kuritusta, ja älä hylkää äitis käskyä!

8. POican cuule Isäs curitusta ja älä hyljä äitis käskyä.

8 My son, hear the instruction of your father and do not forsake the law of your mother.

8. My son, hear the instruction of thy father, and forsake not the law of thy mother:

8. Hør, min Søn! din Faders Undervisning; og forlad ikke din Moders Lov;

8. Min son, hör dins faders tuktan, och förlåt icke dine moders bud;

8. Kule, mo poeg! omma issa öppetust, ja ärra jätta mitte mahha omma emma kässoöppetust.

8. Mano sūnau, klausyk tėvo pamokymų ir neatmesk motinos nurodymų.

8. Mein Kind, gehorche der Zucht deines Vaters und verlaß nicht das Gebot deiner Mutter.

8. Mon fils, écoute l'instruction de ton père, et n'abandonne point l'enseignement de ta mère.

8. Oye, hijo mío, el castigo de tu padre, y no deseches la ley de tu madre:

8 Mijn zoon! hoor de tucht uws vaders, en verlaat de leer uwer moeder niet;

8. Słuchaj, synu mój! ćwiczenia ojca twego, a nie opuszczaj nauki matki twojej.

8. Hallgasd, fiam, a te atyádnak erkölcsi tanítását, és a te anyádnak oktatását [3†] el ne hagyd.

8 Слушай, сын мой, наставление отца твоего и не отвергай завета матери твоей,

8. Слухай, мій сину, науки батька твого, й не відкидай материного заповіту;

9. sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.

9. Sillä se on sinun sinun pääs päällä otollinen kaunistus, ja käädyt kaulassas.

9. Sillä se on sinun pääs päällä caunistus ja käädy sinun caulasas.

9 Because they will be a wreath of charm to your head and chains about your neck.

9. For they shall be an ornament of grace unto thy head, and chains about thy neck.

9. thi, de ere en yndig Krans til dit Hoved og Kæder til din Hals.

9. Ty detta är dino hufvude en skön prydning, och en kedja om din hals.

9. Sest need on sinno Peas üks armo-ehte, ja keed so kurgo ümber.

9. Tai bus puošnus vainikas tavo galvai ir papuošalas tavo kaklui.

9. Denn solches ist ein schöner Schmuck deinem Haupt und eine Kette an deinem Hals.

9. Car ce sont des grâces assemblées autour de ta tête, et des colliers à ton cou.

9. Porque aumento de gracia serán a tu cabeza, y collares a tu cuello.

9 Want zij zullen uw hoofd een aangenaam toevoegsel zijn, en ketenen aan uw hals.

9. Bo to przyda wdzięczności głowie twojej, i będzie łaócuchem kosztownym szyi twojej.

9. Mert kedves ékesség lesz a te fejednek, és aranyláncz a te nyakadra.

9 потому что это – прекрасный венок для головы твоей и украшение для шеи твоей.

9. Бо гарний се вінок на голову твою й прикраса на шию тобі.

10. Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.

10. Poikani! jos pahanjuoniset sinua sinua houkuttelevat, niin älä heihin suostu.

10. Poican jos pahanjuoniset sinua haucuttelewat nijn älä heitä seura.

10 My son, if sinners entice you, do not consent.

10. My son, if sinners entice thee, consent thou not.

10. Min Søn! naar Syndere lokke dig, da samtyk ikke!

10. Min son, om skalkar locka dig, så följ icke;

10. Mo poeg! kui pattused sind awwatawad, siis ärra wötta mitte nende nou:

10. Mano sūnau, jei tave vilios nusidėjėliai, nepritark jiems.

10. Mein Kind, wenn dich die bösen Buben locken, so folge nicht.

10. Mon fils, si les pécheurs veulent te séduire, n'y consens pas.

10. Hijo mío, si los pecadores te quisieren engañar, no consientas.

10 Mijn zoon! indien de zondaars u aanlokken, bewillig niet;

10. Synu mój! jeżliby cię namawiali grzesznicy, nie przyzwalaj.

10. Fiam, ha a bűnösök el akarnak csábítani téged: ne [4†] fogadd beszédöket.

10 Сын мой! если будут склонять тебя грешники, не соглашайся;

10. Сину мій! як будуть надити тебе ледачі люде, не слухай їх;

11. Jos he sanovat: Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi;

11. Jos he sanovat: käy meidän kanssamme: me väijymme verta, ja viritämme pauloja nuhteettoman eteen ilman syytä;

11. Jos he sanowat: käy meidän cansam me wäijym werta ja wiritäm pauloja nuhtettoman eteen ilman syytä.

11 If they say, Come with us. Let us lay wait for blood. Let us lurk secretly for the innocent without cause.

11. If they say, Come with us, let us lay wait for blood, let us lurk privily for the innocent without cause:

11. Dersom de sige: Gak med os, vi ville lure efter Blod, vi ville efterstæbe den uskyldige, som er uden Sag;

11. Om de säga: Gack med oss, vi vilje vakta efter blod, och gildra för den oskyldiga utan sak;

11. Kui nemmad ütlewad: Tulle meiega, meie tahhame werd warritseda, meie tahhame sallajad wörgud panna sellele, kes koggone ilmasüta.

11. Jei jie sako: ‘‘Eime su mumis tykoti kraujo ir ruošti pasalą nekaltam žmogui.

11. Wenn sie sagen: "Gehe mit uns! wir wollen auf Blut lauern und den Unschuldigen ohne Ursache nachstellen;

11. S'ils disent: Viens avec nous, dressons des embûches pour tuer; tendons des pièges à l'innocent, sans qu'il en ait donné de sujet;

11. Si dijeren: Ven con nosotros, espiemos a la sangre: asechemos al inocente sin razón:

11 Indien zij zeggen: Ga met ons, laat ons loeren op bloed, ons versteken tegen den onschuldige, zonder oorzaak;

11. Jeźlićby rzekli: Pójdź z nami, czyhajmy na krew, zasadźmy się na niewinnego bez przyczyny;

11. Ha azt mondják: jere mi velünk, leselkedjünk [5†] vér után, rejtezzünk el az ártatlan ellen ok nélkül;

11 если будут говорить: „иди с нами, сделаем засаду для убийства, подстережем непорочного без вины,

11. Як скажуть: Ось ходїм, засядемо, щоб убити, заляжемо на чесного - безвинного,

12. nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset;

12. Me nielemme hänen, niinkuin helvetti elävältä, ja hurskaan niinkuin hautaan pudotamme;

12. Me nielem hänen nijncuin helwetti eläwäldä ja wanhurscan nijncuin hautaan pudotam.

12 Let us swallow them up alive as Sheol and whole, as those who go down into the pit.

12. Let us swallow them up alive as the grave; and whole, as those that go down into the pit:

12. vi ville, som Dødsriget, sige den levende, ja hele og holdne, som de, der nedfale i Hulen;

12. Vi vilje dem uppsluka lefvande, såsom helvetet; och de fromma, såsom dem der neder i grafvena fara;

12. Nelame neid ärra, kes ellawad, nendago haud, ja neid, kes täieste waggad, kui neid, kes auko langewad.

12. Prarykime juos gyvus kaip pragaras, visiškai, kaip tuos, kurie eina į kapą.

12. wir wollen sie lebendig verschlingen wie die Hölle und die Frommen wie die, so hinunter in die Grube fahren;

12. Engloutissons-les tout vifs comme le Sépulcre, et tout entiers comme ceux qui descendent dans la fosse;

12. Tragarlos hemos como el sepulcro, vivos; y enteros, como los que caen en sima:

12 Laat ons hen levend verslinden, als het graf; ja, geheel en al, gelijk die in den kuil nederdalen;

12. Pożremyż ich żywo, jako grób, a całkiem, jako zstępujących w dół;

12. Nyeljük el azokat, mint a sír elevenen, és egészen, mint a kik mélységbe szállottak;

12 живых проглотим их, как преисподняя, и – целых, как нисходящих в могилу;

12. Проковтнемо його живого, мов безодня, - цїлого, мов би провалився в пропасть;

13. me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;

13. Me löydämme kaikellaista kallista tavaraa, ja täytämme huoneemme saaliista;

13. Me löydäm suuren tawaran ja täytämme meidän huonem saalista.

13 We will find all precious substance. We will fill our houses with spoil.

13. We shall find all precious substance, we shall fill our houses with spoil:

13. vi ville finde alle Haande dyrebart Gods, vi ville fylde vore Huse med Rov

13. Vi vilje finna stora ägodelar; vi vilje fylla vår hus med rof;

13. Kül meie keiksuggu kallist warra leiame, ja täidame ommad koiad sagiga.

13. Mes rasime daug turto ir pripildysime grobiu savo namus.

13. wir wollen großes Gut finden; wir wollen unsre Häuser mit Raub füllen;

13. Nous trouverons toutes sortes de biens précieux, nous remplirons nos maisons de butin;

13. Hallaremos riquezas de todas suertes: henchiremos nuestras casas de despojos:

13 Alle kostelijk goed zullen wij vinden, onze huizen zullen wij met roof vullen.

13. Wszelkiej majętności kosztownej nabędziemy, napełnimy domy nasze korzyścią;

13. Minden drága marhát nyerünk, megtöltjük a mi házainkat zsákmánnyal;

13 наберем всякого драгоценного имущества, наполним домы наши добычею;

13. Награбимо добра ми всякого в його, сповнимо доми свої хижим лупом;

14. heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla —

14. Koettele meidän kanssamme : meillä kaikilla pitää yksi kukkaro oleman:

14. Coettele meidän cansam meillä caikilla pitä yxi cuckaro oleman.

14 You will cast your lot among us. We will all have one bag.

14. Cast in thy lot among us; let us all have one purse:

14. du skal ville tage din Lod iblandt os, vi alle sammen have een Pose:

14. Vågat med oss; en pung skall vara allas våras.

14. Meie seas pead sa omma liisko heitma, meil keikil peab üks kukkur ollema.

14. Su mumis mesi dalybų burtą, mūsų pinigai bus bendri’‘.

14. wage es mit uns! es soll unser aller ein Beutel sein":

14. Tu y auras ta part avec nous, il n'y aura qu'une bourse pour nous tous.

14. Echa tu suerte entre nosotros: tengamos todos una bolsa:

14 Gij zult uw lot midden onder ons werpen; wij zullen allen een buidel hebben.

14. Rzuć między nas los twój; mieszek jeden wszyscy mieć będziemy.

14. Sorsodat vesd közénk; egy erszényünk legyen mindnyájunknak:

14 жребий твой ты будешь бросать вместе с нами, склад один будет у всех нас", –

14. Жереб на твою пайку кидати меш разом із нами, спільний склад буде в нас усїх, -

15. älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa.

15. Poikani! älä vaella heidän kanssansa: estä jalkas heidän retkiltänsä.

15. Poican älä waella heidän cansans estä jalcas heidän retkeildäns.

15 My son, do not walk in the way with them. Restrain your foot from their path.

15. My son, walk not thou in the way with them; refrain thy foot from their path:

15. Min Søn! vandre ikke paa Vej med dem, hold din Fod tilbage fra deles Sti;

15. Min son, vandra intet den vägen med dem; vakta din fot för deras stig.

15. Mo poeg! ärra käi mitte sedda teed nendega; kela omma jalg nende jalgteed käimast.

15. Mano sūnau, neik su jais, sulaikyk savo koją nuo jų tako.

15. mein Kind, wandle den Weg nicht mit ihnen; wehre deinem Fuß vor ihrem Pfad.

15. Mon fils, ne te mets point en chemin avec eux; détourne ton pied de leur sentier.

15. Hijo mío, no andes en camino con ellos: aparta tu pié de sus veredas:

15 Mijn zoon! wandel niet met hen op den weg; weer uw voet van hun pad.

15. Synu mójâ nie chodźże z nimi w drogę; zawściągnij nogi twojej od ścieżek ich.

15. Fiam, ne járj egy úton ezekkel, tartóztasd meg lábaidat [6†] ösvényüktől;

15 сын мой! не ходи в путь с ними, удержи ногу твою от стези их,

15. Мій сину! не ходи по одній з ними дорозї, зупини ногу твою на їх стежцї,

16. Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.

16. Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, ja he kiiruhtavat verta vuodattamaan.

16. Sillä heidän jalcans juoxewat pahuteen ja kijruttawat idzens werta wuodattaman.

16 Because their feet run to evil and they make haste to shed blood.

16. For their feet run to evil, and make haste to shed blood.

16. thi deres Fødder haste til ondt, og de skynde sig for at udøse Blod;

16. Ty deras fötter löpa till det ondt är, och skynda sig till att utgjuta blod.

16. Sest nende jallad jookswad kurja pole, ja töttawad werd ärrawallama.

16. Jų kojos bėga į pikta, jie skuba kraują pralieti.

16. Denn ihr Füße laufen zum Bösen und eilen, Blut zu vergießen.

16. Car leurs pieds courent au mal, et ils se hâtent pour répandre le sang.

16. Porque sus piés correrán al mal; e irán presurosos a derramar sangre.

16 Want hun voeten lopen ten boze; en zij haasten zich om bloed te storten.

16. Albowiem nogi ich ku złemu bieżą, i spieszą się na wylanie krwi.

16. Mert lábaik a gonoszra [7†] futnak, és sietnek a vérnek ontására.

16 потому что ноги их бегут ко злу и спешат на пролитие крови.

16. Бо ноги їх біжять до злого, і кваплять на пролив крові.

17. Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. — Mutta turhaan:

17. Sillä turhaan verkot viritetään lintuin silmäin edessä.

17. Sillä turhan wercot wiritetän linduin silmäin edes.

17 Because the net is spread in vain in the sight of any bird,

17. Surely in vain the net is spread in the sight of any bird.

17. thi folgæves udspændes Garn for alle Fugles Øjne;

17. Ty det är fåfängt utkasta nät för foglarnas ögon;

17. Sest asjata on, et wörk keige lindude silma nähhes lautakse.

17. Veltui tiesiamas tinklas paukščiams matant.

17. Denn es ist vergeblich, das Netz auswerfen vor den Augen der Vögel.

17. Or c'est en vain qu'on tend le filet devant les yeux de tout ce qui a des ailes;

17. Porque en vano se tenderá la red delante de los ojos de toda ave.

17 Zekerlijk, het net wordt tevergeefs gespreid voor de ogen van allerlei gevogelte;

17. Bo jako próżno zastawiają sieci przed oczyma wszelkiego ptaka skrzydlastego:

17. Mert hiába vetik ki a hálót minden szárnyas állat szemei előtt:

17 В глазах всех птиц напрасно расставляется сеть,

17. Шкода ж бо ставити в очах всїх птиць сїла;

18. omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.

18. Itse he myös väijyvät toinen toisensa verta, ja petoksella seisovat toinen toisensa hengen perään.

18. Idze he myös wäijywät toinen toisens werta ja petoxella seisowat toinen toisens hengen perän.

18 and these lay wait for their own blood. They lurk secretly for their own lives.

18. And they lay wait for their own blood; they lurk privily for their own lives.

18. og de lure paa deres eget Blod de efterstræbe deres eget Liv.

18. Och vakta de sjelfve efter hvarsannars blod; och den ene står efter den andras lif.

18. Agga nem̃ad warritsewad om̃a eñeste werd, ja pannewad sallajad wörgud enneste hingedele.

18. Jie tykoja savo pačių kraujo, pasalą ruošia savo gyvybei.

18. Sie aber lauern auf ihr eigen Blut und stellen sich selbst nach dem Leben.

18. Mais eux, ils dressent des embûches contre leur propre sang, et ils tendent des pièges à leur âme.

18. Mas ellos a su sangre espían, y a sus almas asechan.

18 En deze loeren op hun eigen bloed, en versteken zich tegen hun zielen.

18. Tak i ci na krew swoję czyhają, a zasadzają się na duszę swoję.

18. Ezek mégis vérök árán is ólálkodnak, lelkök árán is leselkednek;

18 а делают засаду для их крови и подстерегают их души.

18. Вони ж чигають на власну кров, і складають зраду проти своїм душам.

19. Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen.

19. Niin kaikki ahneet tekevät, ja ahneus on isännillensä surmaksi.

19. Nijn caicki ahnet tekewät ja ahneus on isännillens surmaxi.

19 So are the ways of everyone who is greedy of gain. It takes away the life of the owners of it.

19. So are the ways of every one that is greedy of gain; which taketh away the life of the owners thereof.

19. Saa ere enhvers Veje, som er hengiven til Gerrighed; den tager sine egne Herrers Liv.

19. Alltså göra alle girige, att den ene tager dem andra lifvet bort.

19. Nenda on iggaühhe teeraad, kes kasso ahnetseb; se wöttab nende hinge käest ärra, kelle pärralt se kasso on .

19. Toks yra kelias kiekvieno, kuris godus turto, jis atima jo savininko gyvybę.

19. Also geht es allen, die nach Gewinn geizen, daß ihr Geiz ihnen das Leben nimmt.

19. Telles sont les voies de celui qui convoite le gain déshonnête, lequel perdra l'âme de ceux qui le poursuivent.

19. Tales son las sendas de todo codicioso de codicia, la cual prenderá el alma de sus poseedores.

19 Zo zijn de paden van een iegelijk, die gierigheid pleegt; zij zal de ziel van haar meester vangen.

19. Takieć są ścieszki każdego czyhającego na zysk, który duszę pana swego odbiera.

19. Ilyen az útja minden kapzsi embernek: gazdájának életét [8†] veszi el.

19 Таковы пути всякого, кто алчет чужого добра: оно отнимает жизнь у завладевшего им.

19. Ось такі дороги всїх тих, що ласі на чуже добро: воно відбирає життє тим, що його загарбали.

20. Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;

20. Viisaus ulkona valittaa, ja kadulla äänensä ilmoittaa.

20. WIisaus ulcona walitta ja caduilla änens ilmoitta.

20 Wisdom cries aloud in the street. She utters her voice in the broad places.

20. Wisdom crieth without; she uttereth her voice in the streets:

20. Visdommen raaber udenfor, den opløfter sin Røst paa Gaderne;

20. Visheten klagar ute, och låter höra sig på gatomen.

20. Se keigeüllem Tarkus hüab sure heälega ulitsa peäl: turrude peäl annab temma omma heält kuulda.

20. Išmintis šaukia gatvėje, pakelia balsą aikštėje.

20. Die Weisheit klagt draußen und läßt sich hören auf den Gassen;

20. La souveraine sagesse crie hautement par les rues, elle fait retentir sa voix sur les places;

20. La sabiduría clama de fuera: en las plazas da su voz:

20 De opperste Wijsheid roept overluid daarbuiten; Zij verheft Haar stem op de straten.

20. Mądrość na dworzu woła, głos swój na ulicach wydaje.

20. A bölcseség künn szerül-szerte kiált; az utczákon [9†] zengedezteti az ő szavát.

20 Премудрость возглашает на улице, на площадях возвышает голос свой,

20. Премудрість говорить по улицях, піднімає свій голос по майданах;

21. meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:

21. Hän huutaa kansan edessä portissa, ja tuottaa sanansa edes kaupungissa, sanoen:

21. Hän huuta Canssan edes portisa ja tuotta sanans edes Caupungisa sanoden:

21 She cries in the chief place of concourse, at the entrance of the gates, in the city. She utters her words:

21. She crieth in the chief place of concourse, in the openings of the gates: in the city she uttereth her words, saying,

21. paa Hjørnet af de befærdede Gader raaber den; ved Indgangene til Portene, i Staden, taler den sine Ord:

21. Hon ropar i partomen ut för folket; hon talar sin ord i stadenom:

21. Ulitsatte otsas, kus paljo rahwast käib, hüab temma; wärrawatte suus liñnas rägib ta ommad sannad.

21. Ji šaukia svarbiausiose susibūrimo vietose ir miesto vartuose skelbia savo žodžius:

21. sie ruft in dem Eingang des Tores, vorn unter dem Volk; sie redet ihre Worte in der Stadt:

21. Elle crie dans les carrefours, où on fait le plus de bruit, aux entrées des portes; elle prononce ses paroles par la ville:

21. En las encrucijadas de los murmullos de gente clama: en las entradas de las puertas de la ciudad dice sus razones:

21 Zij roept in het voorste der woelingen; aan de deuren der poorten spreekt Zij Haar redenen in de stad;

21. W największym zgiełku woła, u wrót bram, w miastach powieści swoje opowiada, mówiąc:

21. Lármás utczafőkön kiált a kapuk bemenetelin, a városban szólja az ő beszédit.

21 в главных местах собраний проповедует, при входахв городские ворота говорит речь свою:

21. Вона проповідає по головних зборищах, у ввіходах до міських воріт промовляє, говорючи:

22. Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?

22. Kuinka kauvan te tyhmät tahdotte olla taitamattomat, ja pilkkakirveet rakastaa naurua? ja te hullut vihata opetusta?

22. Cuinga cauwan te tyhmät tahdotta olla taitamattomat ja pilckakirwet racasta nauroa?

22 How long, you* simple ones, will you* love simplicity? And scoffers delight in their scoffing and fools hate knowledge?

22. How long, ye simple ones, will ye love simplicity? and the scorners delight in their scorning, and fools hate knowledge?

22. Hvor længe ville I uvidende elske Uvidenhed, og Spottere have Lyst til Spot, og Darrer hade Kundskab?

22. Huru länge viljen I, fåkunnige, fåkunnige vara; och de bespottare lust hafva till gabberi, och de galne hata lärdom?

22. Kui kaua armastate teie rummalad rummalust? ja kui kaua ihhaldawad pilkajad pilkamist? ja kui kaua wihkawad halbid tundmist?

22. ‘‘Neišmanėliai, ar ilgai dar mylėsite neišmanymą? Niekintojai, ar ilgai džiaugsitės savo patyčiomis? Kvailiai, ar ilgai nekęsite pažinimo?

22. Wie lange wollt ihr Unverständigen unverständig sein und die Spötter Lust zu Spötterei und die Ruchlosen die Lehre hassen?

22. Stupides, dit-elle, jusques à quand aimerez-vous la sottise? Jusques à quand les moqueurs prendront-ils plaisir à la moquerie, et les insensés auront-ils en haine la science?

22. ¿Hasta cuándo, o! simples, amaréis la simpleza, y los burladores desearán el burlar, y los insensatos aborrecerán la ciencia?

22 Gij slechten! hoe lang zult gij de slechtigheid beminnen, en de spotters voor zich de spotternij begeren, en de zotten wetenschap haten?

22. Prostacy! dokądże się kochać będziecie w prostocie? a naśmiewcy pośmiewisko miłować będziecie? a głupi nienawidzieć umiejętności będziecie?

22. Míglen szeretitek, oh ti együgyűek az együgyűséget, és gyönyörködnek a csúfolók csúfolásban, és gyűlölik a balgatagok a tudományt?!

22 „доколе, невежды, будете любить невежество? доколе буйные будут услаждаться буйством? доколе глупцы будут ненавидеть знание?

22. Доки ж вам, ви невіжі, люба буде темнота? доки, ви дурні, кохати метесь в дурнотї? доки нетямущим буде знаннє противне?

23. Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.

23. Kääntäkäät itsenne minun kuritukseni puoleen: katso, ja minä tuon teille henkeni edes, ja ilmoitan teille sanani;

23. Ja te hullut wihatta opetusta. Käändäkät idzen minun curituxen puoleen cadzo minä tuon minun hengeni edes ja ilmoitan teille minun sanani.

23 Turn back at my reproof. Behold, I will pour out my spirit upon you*. I will make my words known to you*.

23. Turn you at my reproof: behold, I will pour out my spirit unto you, I will make known my words unto you.

23. Vender eder til min Revselse; se, jeg vil udgyde min Aand over eder, jeg vil kundgøre mine Ord.

23. Vänder eder till mitt straff; si, jag vill utsäga eder min anda, och göra eder min ord kunnig.

23. Pöörge ümber mo nomimisse pole; Minna tahhan omma waimo rohkeste ette sata teie kätte, ja ommad sannad teile teäda anda.

23. Klausykitės mano įspėjimų! Aš išliesiu jums savo dvasios, paskelbsiu savo žodžius.

23. Kehret euch zu meiner Strafe. Siehe, ich will euch heraussagen meinen Geist und euch meine Worte kundtun.

23. Étant repris par moi, convertissez-vous. Voici, je vous communiquerai de mon esprit en abondance, je vous ferai comprendre mes paroles.

23. Volvéos a mi reprensión: he aquí que yo os derramaré mi espíritu, y os haré saber mis palabras.

23 Keert u tot Mijn bestraffing; ziet, Ik zal Mijn Geest ulieden overvloediglijk uitstorten; Ik zal Mijn woorden u bekend maken.

23. Nawróćcież się na karanie moje; oto wam wydam ducha mojego, a podam wam do znajomości słowa moje.

23. Térjetek az én dorgálásomhoz; ímé közlöm veletek az én lelkemet, tudtotokra adom az én beszédimet néktek.

23 Обратитесь к моему обличению: вот, я изолью на вас дух мой, возвещу вам слова мои.

23. Приникнїть ід мойму картанню: Ось я пролию на вас мого духа, звіщу вам слова мої.

24. Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,

24. Että minä kutsuin teitä, ja te estelitte teitänne: minä kokotin käteni, ja ei yksikään ottanut siitä vaaria,

24. Että minä cudzuin teitä ja te estelitte teitän minä cocotin käteni ja ei yxikän ottanut sijtä waari.

24 Because I have called and you* have refused, I have stretched out my hand and no man has regarded,

24. Because I have called, and ye refused; I have stretched out my hand, and no man regarded;

24. Efteldi jeg raabte, og I vægrede eder, jeg udrakte min Haand, og ingen gav Agt;

24. Efter jag nu kallar, och I neken det; jag räcker mina hand ut, och ingen aktar dertill;

24. Agga et ma ollen hüüdnud, ja teie ollete wasto törkunud , ma ollen omma kät sirrutanud, ja ükski ei pañe tähhele;

24. Kadangi aš šaukiau, o jūs nepaklausėte, ištiesiau jums ranką, bet niekas nekreipė dėmesio,

24. Weil ich denn rufe, und ihr weigert euch, ich recke meine Hand aus, und niemand achtet darauf,

24. Puisque j'ai crié, et que vous avez refusé d'entendre; que j'ai étendu ma main, et que personne n'y a pris garde;

24. Por cuanto llamé, y no quisisteis: extendí mi mano, y no hubo quien escuchase:

24 Dewijl Ik geroepen heb, en gijlieden geweigerd hebt; Mijn hand uitgestrekt heb, en er niemand was, die opmerkte;

24. Ponieważem wołała, a nie chcieliście; wyciągałam rękę moję, a nie był, ktoby uważał;

24. Mivelhogy hívtalak [10†] titeket, és vonakodtatok, kiterjesztém az én kezemet, és senki eszébe nem vette;

24 Я звала, и вы не послушались; простирала руку мою, и не было внимающего;

24. Я звала вас, а ви не слухали, я руку простягала, та не було, хто б уважав;

25. vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,

25. Te hylkäsitte kaiken neuvoni, ja ette tahtoneet kuritustani;

25. Te hylkäisitte caiken minun neuwoni ja unhotitta minun curituxeni.

25 but you* have made all my counsel void and want none of my reproof,

25. But ye have set at nought all my counsel, and would none of my reproof:

25. og I lode alt mit Raad fare og vilde ikke vide af min Revselse.

25. Och I låten fara all min råd, och viljen icke mitt straff;

25. Ja teie ei olle ei ühhestke minno noust holind, ja ei tahtnud mo nomimist mitte:

25. jūs paniekinote mano patarimus ir nepaisėte mano įspėjimų,

25. und laßt fahren allen meinen Rat und wollt meine Strafe nicht:

25. Puisque vous rejetez tous mes conseils, et que vous n'aimez pas mes réprimandes,

25. Y desechasteis todo consejo mío, y no quisisteis mi reprensión:

25 En gij al Mijn raad verworpen, en Mijn bestraffing niet gewild hebt;

25. Owszem odrzuciliście wszystkę radę moję, a karności mojej nie chcieliście przyjąć;

25. És elhagytátok minden én tanácsomat, és az én feddésemmel nem gondoltatok:

25 и вы отвергли все мои советы, и обличений моих не приняли.

25. Моєю радою ви гордували й докорів моїх не приняли.

26. niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;

26. Niin minä myös nauran teidän vahinkoanne, ja pilkkaan teitä, kuin teidän päällenne tulee se, jota te pelkäätte,

26. Nijn minä myös nauran teidän wahingostan ja pilckan teitä/

26 I also will laugh at your* calamity. I will mock when your* fear comes,

26. I also will laugh at your calamity; I will mock when your fear cometh;

26. Saa vil jeg, jeg selv le i eders Ulykke, jeg vil spotte, naar det kommer, som I frygte for;

26. Så vill jag ock le åt edro ofärd, och begabba eder, när det kommer som I frukten;

26. Siis tahhan Minna ka teie hukkatusses naerda, ma tahhan hirwitada, kui se tulleb, mis teile hirmo teeb:

26. tai ir aš juoksiuos, kai jūs žlugsite, tyčiosiuos, kai jus apims baimė,

26. so will ich auch lachen in eurem Unglück und eurer spotten, wenn da kommt, was ihr fürchtet,

26. Je me rirai, moi, de votre calamité, je me moquerai quand votre effroi surviendra;

26. También yo me reiré en vuestra calamidad; y me burlaré cuando os viniere lo que teméis.

26 Zo zal Ik ook in ulieder verderf lachen; Ik zal spotten, wanneer uw vreze komt.

26. Przetoż ja w zginieniu waszem śmiać się będę, będę z was szydziła, gdy przyjdzie, czego się strachacie.

26. Én is a ti nyomorúságtokon nevetek, megcsúfollak, mikor eljő az, a mitől féltek.

26 За то и я посмеюсь вашей погибели; порадуюсь, когда придет на вас ужас;

26. За те ж і я насьміюся з вашої погибелї, і радїти му, як найде страх на вас;

27. kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.

27. Kuin se tulee, jota te pelkäätte, niinkuin rajuilma, ja tuska niinkuin tuulispää; kuin teidän päällenne tulee ahdistus ja vaiva.

27. Cosca teidän päällen tule se jota te pelkätte. Cosca cadotus tule teidän päällen nijncuin raju ilma ja tusca nijncuin tuulispää. Cosca teidän päällen tule ahdistus ja waiwa.

27 when your* fear comes as a storm and your* calamity comes on as a whirlwind, when distress and anguish come upon you*.

27. When your fear cometh as desolation, and your destruction cometh as a whirlwind; when distress and anguish cometh upon you.

27. naar det, som I frygte for, kommer som en Ødelæggelse, og eders Ulykke kommer som en Hvirvelvind, naar Angest og Trængsel kommer over eder:

27. När öfver eder kommer, såsom en storm, det I frukten, och edor ofärd såsom ett väder; när öfver eder kommer ångest och nöd.

27. Kui se, mis teile hirmo teeb, tulleb kui ärrahäwwitamisse tuul, ja hukkatus teie kätte saab kui tulispä; kui kitsas ja ahhastus teie kätte tulleb:

27. kai siaubas užklups kaip audra ir pražūtis kaip viesulas, kai ateis sielvartas ir vargas.

27. wenn über euch kommt wie ein Sturm, was ihr fürchtet, und euer Unglück als ein Wetter, wenn über euch Angst und Not kommt.

27. Quand votre effroi surviendra comme une ruine, et votre calamité comme une tempête; quand la détresse et l'angoisse viendront sur vous.

27. Cuando viniere, como una destrucción, lo que teméis; y vuestra calamidad viniere como un torbellino: cuando viniere sobre vosotros tribulación y angustia:

27 Wanneer uw vreze komt gelijk een verwoesting, en uw verderf aankomt als een wervelwind; wanneer u benauwdheid en angst overkomt;

27. Gdy przyjdzie jako spustoszenie, czego się strachacie, i gdy zginienie wasze przypadnie jako wicher, gdy przyjdzie na was ucisk i utrapienie;

27. Mikor eljő, mint a vihar, az, a mitől féltek, [11†] és a ti nyomorúságtok, mint a forgószél elközelget: mikor eljő ti reátok a nyomorgatás és a szorongatás.

27 когда придет на вас ужас, как буря, и беда, как вихрь, принесется на вас; когда постигнет вас скорбь и теснота.

27. Як прийде на вас переляк, мов та буря, й біда, мов хуртовина, пронесеться над вами; коли обгорне вас смуток і тїснота.

28. Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.

28. Silloin he minua avuksensa huutavat, ja en minä kuule heitä: varhain he etsivät minua, ja ei löydä minua.

28. Silloin he huutawat ja en minä cuule heitä warahin he edziwät minua ja ei löydä.

28 Then they will call upon me, but I will not answer. They will seek me diligently, but they will not find me,

28. Then shall they call upon me, but I will not answer; they shall seek me early, but they shall not find me:

28. Da skulle de paakalde mig, men jeg skal ikke, svale, de skulle søge mig, men ikke finde mig.

28. Då skola de åkalla mig, men jag skall intet svara; de skola bittida söka mig, och intet finna;

28. Siis nemmad kül Mind hüüdwad, agga Minna ei wasta mitte: kül nem̃ad warra hom̃iko Mind otsiwad, agga nemmad ei leia Mind mitte.

28. Tada jie šauksis manęs, bet aš neatsiliepsiu; jie ieškos manęs, bet neras.

28. Dann werden sie nach mir rufen, aber ich werde nicht antworten; sie werden mich suchen, und nicht finden.

28. Alors ils crieront vers moi, mais je ne répondrai point; ils me chercheront de grand matin, mais ils ne me trouveront point;

28. Entónces me llamarán, y no responderé: buscarme han de mañana, y no me hallarán:

28 Dan zullen zij tot Mij roepen, maar Ik zal niet antwoorden; zij zullen Mij vroeg zoeken, maar zullen Mij niet vinden;

28. Tedy mię wzywać będą, a nie nie wysłucham; szukać mię będą z poranku, a nie znajdą mię.

28. Akkor segítségül hívnak engem, de nem [12†] hallgatom meg: keresnek engem, de meg nem találnak.

28 Тогда будут звать меня, и я не услышу; с утра будут искать меня, и не найдут меня.

28. Тодї кликати муть мене, - та не озовуся; з досьвітку шукати будуть, - та не знайдуть мене.

29. Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa

29. Että he vihasivat opetusta, ja ei ottaneet vastaan Herran pelkoa,

29. Että he wihaisit opetusta ja ei ottanet wastan HERran pelcoa.

29 because they hated knowledge and did not choose the fear of Jehovah.

29. For that they hated knowledge, and did not choose the fear of the LORD:

29. Fordi de hadede Kundskab og udvalgte ikke Herrens Frygt,

29. Derföre, att de hatade lärdom, och ville icke hafva Herrans fruktan;

29. Sepärrast et nemmad tundmist wihkasid, ja ei wallitsend mitte Jehowa kartust ärra.

29. Nes jie nekentė pažinimo ir nepasirinko Viešpaties baimės.

29. Darum, daß sie haßten die Lehre und wollten des HERRN Furcht nicht haben,

29. Parce qu'ils ont haï la science, et qu'ils n'ont point choisi la crainte de l'Éternel.

29. Por cuanto aborrecieron la sabiduría; y no escogieron el temor de Jehová:

29 Daarom, dat zij de wetenschap gehaat hebben, en de vreze des HEEREN niet hebben verkoren.

29. Przeto, iż mieli w nienawiści umiejętność, a bojaźni Paóskiej nie obrali sobie,

29. Azért hogy gyűlölték a bölcseséget, és az Úrnak félelmét nem választották.

29 За то, что они возненавидели знание и не избрали для себя страха Господня,

29. За те, що знаннє ви зненавидїли й страху Божого не прийняли,

30. eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,

30. Eikä tyytyneet minun neuvooni, mutta laittivat kaiken kuritukseni;

30. Eikä tytynet minun neuwoni mutta laitit minun curituxeni.

30 They wanted none of my counsel. They despised all my reproof.

30. They would none of my counsel: they despised all my reproof.

30. fordi de ikke vilde vide af mit Raad, men foragtede al min Revselse:

30. Ville icke mitt råd, och lastade all min straff.

30. Ei nemmad wötnud minno noud, nemmad laitsid keik mo nomimist.

30. Jie nepriėmė mano patarimų ir paniekino mano barimą.

30. wollten meinen Rat nicht und lästerten alle meine Strafe:

30. Ils n'ont point pris plaisir à mon conseil; ils ont dédaigné toutes mes réprimandes.

30. Ni quisieron mi consejo; y menospreciaron toda reprensión mía.

30 Zij hebben in Mijn raad niet bewilligd; al Mijn bestraffingen hebben zij versmaad;

30. Ani przestawali na radzie mijej, ale gardzili wszelką karnością moją:

30. Nem engedtek az én tanácsomnak; megvetették minden én feddésemet.

30 не приняли совета моего, презрели все обличения мои;

30. Що не схотїли слухати моєї ради, погордували докорами моїми;

31. saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.

31. Niin pitää heidän syömän tiensä hedelmästä, ja neuvostansa ravituksi tuleman.

31. Nijn pitä heidän syömän heidän tiens hedelmästä ja heidän neuwostans rawituxi tuleman.

31 Therefore they will eat of the fruit of their own way and be filled with their own devices.

31. Therefore shall they eat of the fruit of their own way, and be filled with their own devices.

31. Saa skulle de æde Frugten af deles Veje og blive mætte af deles egne Raad.

31. Så skola de äta af sins väsendes frukt, och af sin råd mätte varda;

31. Sepärrast peawad nem̃ad om̃a wiside kasso söma, ja omma noupiddamistest kül sama.

31. Todėl jie valgys savo kelių vaisių, pasisotins savo sumanymais.

31. so sollen sie essen von den Früchten ihres Wesens und ihres Rats satt werden.

31. Qu'ils mangent donc le fruit de leur voie, et qu'ils se rassasient de leurs conseils.

31. Comerán pues del fruto de su camino; y de sus consejos se hartarán.

31 Zo zullen zij eten van de vrucht van hun weg, en zich verzadigen met hun raadslagen.

31. Przetoż będą używać owocu dróg swoich, a radami swemi nasyceni będą.

31. Esznek azért az ő útjoknak [13†] gyümölcséből, és az ő tanácsokból megelégednek.

31 за то и будут они вкушать от плодов путей своих и насыщаться от помыслов их.

31. За се їсти муть плоди вчинків своїх та переситяться химерами своїми.

32. Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.

32. Sillä tyhmäin himo tappaa heidät, ja hulluin onni kadottaa heidät.

32. Että tyhmäin himo tappa heidän ja hulluin onni cadotta heidän.

32 Because the backsliding of the simple will kill them and the careless ease of fools will destroy them.

32. For the turning away of the simple shall slay them, and the prosperity of fools shall destroy them.

32. Thi de uvidendes Frafald skal volde dem Død, og Daarers Tryghed skal ødelægge dem selv.

32. Att de fåkunnigas luste dräper dem, och de galnas lycka förgör dem.

32. Sest et rum̃alatte ärrapöörmiñe neid tappab, ja halpide holeto ello neid hukka sadab.

32. Neišmanėlių užsispyrimas užmuš juos, kvailius pražudys jų neapdairumas.

32. Was die Unverständigen gelüstet, tötet sie, und der Ruchlosen Glück bringt sie um.

32. Car l'égarement des sots les tue, et la sécurité des insensés les perd.

32. Porque el reposo de los ignorantes los matará; y la prosperidad de los insensatos los echará a perder.

32 Want de afkering der slechten zal hen doden, en de voorspoed der zotten zal hen verderven.

32. Bo odwrócenie prostaków pozabija ich, a szczęście głupich wytraci ich.

32. Mert az együgyűeknek pártossága megöli őket, és a balgatagoknak szerencséje elveszti őket.

32 Потому что упорство невежд убьет их, и беспечность глупцов погубитих,

32. Так, упрямість невіжів убє їх і байдужність дурних погубить їх;

33. Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.

33. Mutta joka minua kuulee, hän asuu turvallisesti, ja ei mitään pahaa pelkää.

33. Mutta joca minua cuule hän on lewosa yldäkylläisydes ja ei mitän paha pelkä.

33 But he who listens to me will dwell securely and will be quiet without fear of evil.

33. But whoso hearkeneth unto me shall dwell safely, and shall be quiet from fear of evil.

33. Men hvo mig lyder skal bo tryggelig og være rolig, uden Frygt for det onde.

33. Men den mig hörer, han skall säker blifva, och nog hafva, och för intet ondt frukta.

33. Agga kes mind wöttab kuulda, se peab julgeste ellama, ja rahhul ollema önnetusse hirmust.

33. Kas manęs klauso, gyvens saugiai, bus ramus ir nebijos pikto’‘.

33. Wer aber mir gehorcht, wird sicher bleiben und genug haben und kein Unglück fürchten.

33. Mais celui qui m'écoute, habitera en sûreté, et sera tranquille, sans être effrayé d'aucun mal.

33. Mas el que me oyere, habitará confiadamente; y vivirá reposado de temor de mal.

33 Maar die naar Mij hoort, zal zeker wonen, en hij zal gerust zijn van de vreze des kwaads.

33. Ale kto mię słucha, bezpiecznie mieszkać będzie, a będzie wolny od strachu złych rzeczy.

33. A ki pedig hallgat engem, lakozik [14†] bátorságosan, és csendes lesz a gonosznak félelmétől.

33 а слушающий меня будет жить безопасно и спокойно, не страшась зла".

33. Хто ж послухає мене, той буде жити безпечно й спокійно, не лякаючись лиха.