24 luku

”Viisaitten sanat”; jatkoa: Pitempiä sananlaskuja elämän eri aloilta.

1. Älä kadehdi pahoja ihmisiä äläkä halua heidän seuraansa.

1. Älä ole kiivas pahain ihmisten kanssa, ja älä himoitse olla heitä läsnä;

1. ÄLä seura pahoja ihmisiä ja älä himoidze olla heitä läsnä.

1 Do not be envious against evil men, nor desire to be with them.

1. Be not thou envious against evil men, neither desire to be with them.

1. Vær ikke misundelig paa onde Mennesker, og hav ikke Lyst til at være hos dem!

1. Följ icke onda menniskor, och begär icke att vara när dem.

1. Ärra kaetse kurje innimessi, ja ärra ihhalda nende jures olla.

1. Nepavydėk piktiems žmonėms ir nenorėk būti su jais,

1. Folge nicht bösen Leuten und wünsche nicht, bei ihnen zu sein;

1. Ne porte point envie aux hommes méchants, et ne désire point être avec eux.

1. NO tengas envidia de los hom- bres malos: ni desees estar con ellos.

1 Zijt niet nijdig over de boze lieden, en laat u niet gelusten, om bij hen te zijn.

1. Nie naśladuj ludzi złych, ani żądaj przebywać z nimi;

1. Ne irígykedjél a gonosztevőkre, se ne kivánj [1†] azokkal lenni.

1 Не ревнуй злым людям и не желай быть с ними,

1. Нехай тебе до злих людей не пориває, анї бажай товаришувати з ними,

2. Sillä heidän mielensä miettii väkivaltaa, ja turmiota haastavat heidän huulensa.

2. Sillä heidän sydämensä pyytää vahingoittaa, ja heidän huulensa neuvovat pahuuteen.

2. Sillä heidän sydämens pyytä wahingoitta ja heidän huulens neuwowat pahuteen.

2 Because their heart meditates oppression and their lips talk of mischief.

2. For their heart studieth destruction, and their lips talk of mischief.

2. Thi deres Hjerte grunder paa ødelæggelse, deres Læber udtale, hvad der er til Fortræd.

2. Ty deras hjerta står efter skada, och deras läppar råda till ondt.

2. Sest nende südda mötleb ärraraiskamist järrele, ja nende uled räkiwad, mis waewa teeb .

2. nes jie mąsto apie smurtą ir kalba apie apgaulę.

2. denn ihr Herz trachte nach Schaden, und ihre Lippen raten zu Unglück.

2. Car leur cœur médite la ruine et leurs lèvres parlent de nuire.

2. Porque su corazón piensa en robar; e iniquidad hablan sus labios.

2 Want hun hart bedenkt verwoesting, en hun lippen spreken moeite.

2. Albowiem serce ich myśli o drapiestwie, a wargi ich mówią o uciśnieniu.

2. Mert pusztítást gondol az ő szívök, és bajt szólnak az ő [2†] ajkaik.

2 потому что о насилии помышляет сердце их, и о злом говорят устаих.

2. Бо в серцї в них насильство, а уста їх говорять лихе.

3. Viisaudella talo rakennetaan ja ymmärryksellä vahvaksi varustetaan.

3. Viisaudella rakennetaan huone, ja toimella se vahvistetaan.

3. Wijsaudella raketan huone ja toimella se wahwistetan.

3 Through wisdom a house is built and by understanding it is established,

3. Through wisdom is an house builded; and by understanding it is established:

3. Ved Visdom begges et Hus, og ved Forstand befæstes det;

3. Genom vishet varder ett hus bygdt, och genom förstånd vid magt hållet.

3. Tarkussega ehhitakse kodda ülles, ja moistusse läbbi kinnitakse sedda.

3. Namai statomi išmintimi ir įtvirtinami supratimu.

3. Durch Weisheit wird ein Haus gebaut und durch Verstand erhalten.

3. C'est par la sagesse que la maison sera bâtie, et c'est par l'intelligence qu'elle sera affermie.

3. Con sabiduría se edificará la casa; y con prudencia se afirmará.

3 Door wijsheid wordt een huis gebouwd, en door verstandigheid bevestigd;

3. Mądrością bywa dom zbudowany, a roztropnością umocniony.

3. Bölcseség által építtetik a ház, és értelemmel erősíttetik meg.

3 Мудростью устрояется дом и разумом утверждается,

3. Мудрістю уладжуєсь дім, і розумом скріпляєсь,

4. Taidolla täytetään kammiot, kaikkea kallista ja ihanaa tavaraa täyteen.

4. Taidolla kammio täytetään kaikkinaisista kalliista ja jaloista tavaroista.

4. Taidolla huone täytetän caickinaisista callista ja jaloista tawaroista.

4 and by knowledge the chambers are filled with all precious and pleasant riches.

4. And by knowledge shall the chambers be filled with all precious and pleasant riches.

4. og ved Kundskab blive amrene fulde af alt dyrebart og yndigt Gods.

4. Genom skickelig hushållning varda husen full med allahanda kosteliga och härliga rikedomar.

4. Ja tundmissega sawad kambrid täis keiksuggu kallist ja kaunist warrandust.

4. Pažinimu jie pripildomi visokių brangių ir vertingų turtų.

4. Durch ordentliches Haushalten werden die Kammern voll aller köstlichen, lieblichen Reichtümer.

4. Et c'est par la science que les chambres seront remplies de tous les biens précieux et agréables.

4. Y con ciencia las cámaras se henchirán de todas riquezas preciosas y hermosas.

4 En door wetenschap worden de binnenkameren vervuld met alle kostelijk en liefelijk goed.

4. Zaiste przez umiejętność komory napełnione bywają wszelakiemi bogactwami kosztownemi i wdzięcznemi.

4. És tudomány által telnek meg a kamarák minden drága és gyönyörűséges marhával.

4 и с уменьем внутренности его наполняются всяким драгоценным и прекрасным имуществом.

4. Знаннє же сповняє внутро його всяким дорогим і прекрасним майном.

5. Viisas mies on väkevä, ja taidon mies on voipa voimaltansa.

5. Viisas mies on väkevä, ja toimellinen mies on voimallinen väestä.

5. Wijsas mies on wäkewä ja toimellinen mies on woimallinen wäestä.

5 A wise man is strong, yes, a man of knowledge increases might.

5. A wise man is strong; yea, a man of knowledge increaseth strength.

5. En viis Mand er stærk, og en kyndig Mand styrker sin Kraft.

5. En vis man är stark, och en förnuftig man är mägtig af krafter.

5. Tark mees on tuggew, ja moistlik mees kinnitab rammo.

5. Išmintingas žmogus yra stiprus, ir pažinimas padidina jėgas.

5. Ein weiser Mann ist stark, und ein vernünftiger Mann ist mächtig von Kräften.

5. L'homme sage est plein de force, et l'homme intelligent devient puissant.

5. El hombre sabio es fuerte; y el hombre entendido es valiente de fuerza.

5 Een wijs man is sterk; en een man van wetenschap maakt de kracht vast.

5. Człowiek mądry mocny jest, a mąż umiejętny przydaje siły.

5. A bölcs férfiú erős, és a tudós ember nagy erejű.

5 Человек мудрый силен, и человек разумный укрепляет силу свою.

5. Мудрий чоловік потужен, і розум піддержує силу в чоловіка.

6. Neuvokkuudella näet on sinun käytävä sotaa, ja neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.

6. Sillä neuvolla sodatkin pidetään: ja jossa monta neuvonantajaa on, siinä on voitto.

6. Sillä neuwolla sodatkin pidetän: ja josa monda neuwonandajat on sijnä on woitto.

6 Because by wise guidance you will make your war and in the multitude of counselors there is safety.

6. For by wise counsel thou shalt make thy war: and in multitude of counsellors there is safety.

6. Thi efter Vejlednlng skal du føre din Krig, og hvor mange Raadgivere ere, der er Frelse.

6. Ty med råd måste man örlig föra; och der månge rådgifvare äro, der är segren.

6. Sest targa nouga pead sa söddima, ja önnistus on, kus paljo nouandjaid on.

6. Kariaudamas klausyk išmintingų patarimų; daug patarėjų suteikia saugumą.

6. Denn mit Rat muß man Krieg führen; und wo viele Ratgeber sind, da ist der Sieg.

6. Car c'est avec la prudence qu'on fait la guerre, et la victoire dépend du nombre des conseillers.

6. Porque con industrias harás la guerra; y la salud está en la multitud de los consejeros.

6 Want door wijze raadslagen zult gij voor u den krijg voeren, en in de veelheid der raadgevers is de overwinning.

6. Albowiem przez mądrą radę zwiedziesz bitwę, a wybawienie przez mnóstwo radców mieć będziesz.

6. Mert az eszes tanácsokkal [3†] viselhetsz hadat hasznodra; és a megmaradás a tanácsosok sokasága által van.

6 Поэтому с обдуманностью веди войну твою, и успех будет при множестве совещаний.

6. Тим то й війну веди з розвагою, а добрий конець буде, як буде доволї нарад.

7. Kovin on korkea hullulle viisaus, ei hän suutansa avaa portissa.

7. Viisaus on hullulle ylen korkia, ei hän tohdi avata suutansa portissa.

7. Wijsaus on hulluille ylön corkia ei hän tohdi awata suutans portisa.

7 Wisdom is too high for a fool. He opens not his mouth in the gate.

7. Wisdom is too high for a fool: he openeth not his mouth in the gate.

7. Visdommen er for høj for en Daare, for Retten skal han ikke oplade sin Mund.

7. Vishet är dem galna allt för hög; han tör icke upplåta sin mun i portenom.

7. Keik tarkus on meletumale wägga körge, warrawas ei woi temma omma suud lahtitehha.

7. Kvailiui išmintis nepasiekiama, pasitarimuose jis neatveria burnos.

7. Weisheit ist dem Narren zu hoch; er darf seinen Mund im Tor nicht auftun.

7. La sagesse est trop élevée pour un insensé; il n'ouvrira pas la bouche aux portes.

7. Alta está para el insensata la sabiduría: en la puerta no abrirá su boca.

7 Alle wijsheid is voor den dwaze te hoog; hij zal in de poort zijn mond niet opendoen.

7. Wysokie są głupiemu mądrości; w bramie nie otworzy ust swoich.

7. Magas a bolondnak a [4†] bölcseség; a kapuban nem nyitja meg az ő száját.

7 Для глупого слишком высока мудрость; у ворот не откроет он устсвоих.

7. Про дурного мудрість - річ надто висока, й в брамі* нї пари він із уст не пустить.

8. Jolla on pahanteko mielessä, sitä juonittelijaksi sanotaan.

8. Joka ajattelee pahaa tehdäksensä, se kutsutaan pahain ajatusten päämieheksi.

8. Joca idzellens wahingota teke hän cudzutan pää coiraxi.

8 He who devises to do evil, men will call him a mischief-maker.

8. He that deviseth to do evil shall be called a mischievous person.

8. Hvo som tænker paa at gøre ondt, ham kalder man en skalkagtig Mand.

8. Den sig sjelfvom skada gör, honom kallar man väl en hufvudskalk.

8. Kes mötleb kurja tehha, tedda hütakse kurja nouga mehheks.

8. Kas planuoja daryti pikta, bus vadinamas nedoru žmogumi.

8. Wer sich vornimmt, Böses zu tun, den heißt man billig einen Erzbösewicht.

8. Celui qui pense à faire mal, on l'appellera maître en méchanceté.

8. Al que piensa mal hacer, al tal, hombre de malos pensamientos le llamarán.

8 Die denkt om kwaad te doen, dien zal men een meester van schandelijke verdichtselen noemen.

8. Kto myśli źle czynić, tego złośliwym zwać będą.

8. A ki azon gondolkodik, hogy gonoszt cselekedjék, azt cselszövőnek hívják.

8 Кто замышляет сделать зло, того называют злоумышленником.

8. Хто задумає заподїяти лихо, того й лиходїєм називають.

9. Synti on hulluuden työ, ja pilkkaaja on ihmisille kauhistus.

9. Tyhmäin ajatus on synti, ja pilkkaaja on kauhistus ihmisille.

9. Tyhmän ajatus on syndi ja pilckaja on cauhistus ihmisille.

9 The thought of folly is sin. And the scoffer is an abomination to men.

9. The thought of foolishness is sin: and the scorner is an abomination to men.

9. Daarskabs Anslag er Synd, og Spotter er en Vederstyggeliahed iblandt Folk.

9. Ens dåras tanke är synd, och en bespottare är en styggelse för menniskomen.

9. Ühhe meletuma koerus on pat, ja pilkja on innimesse melest hirmus.

9. Planuoti kvailystes yra nuodėmė; žmonės bjaurisi niekintoju.

9. Des Narren Tücke ist Sünde, und der Spötter ist ein Greuel vor den Leuten.

9. Un mauvais dessein est une folie, et le moqueur est en abomination aux hommes.

9. El mal pensamiento del insensato es pecado; y abominación a los hombres el burlador.

9 De gedachte der dwaasheid is zonde; en een spotter is den mens een gruwel.

9. Zła myśl głupiego jest grzechem, a pośmiewca jest obrzydliwością ludzką.

9. A balgatag dolognak gondolása bűn; és a rágalmazó az ember előtt útálatos.

9 Помысл глупости – грех, и кощунник – мерзость для людей.

9. Помисл дурноти - гріх; зрадник - людям гидота.

10. Jos olet ollut veltto, joutuu ahtaana aikana voimasi ahtaalle.

10. Ei se ole väkevä, joka ei tuskassa vahva ole.

10. Ei se ole wäkewä joca ei tuscasa wahwa ole.

10 If you faint in the day of adversity, your strength is small.

10. If thou faint in the day of adversity, thy strength is small.

10. Du viste Svaghed paa Naadens dag; din Kraft var ringe.

10. Den är icke stark, som i nödene icke fast är.

10. Kui sa lödw olnud kitsikusse päwal, teist aitma , siis saab so rammo kitsaks.

10. Kas palūžta nelaimės metu, tas silpnas.

10. Der ist nicht stark, der in der Not nicht fest ist.

10. Si tu perds courage au jour de la détresse, ta force sera petite.

10. Si fueres flojo en el día de trabajo, tu fuerza será angosta.

10 Vertoont gij u slap ten dage der benauwdheid, uw kracht is nauw.

10. Jeźli będziesz gnuśnym, tedy w dzieó ucisku słaba będzie siła twoja.

10. Ha lágyan viselted magadat a nyomorúságnak idején: szűk a te erőd.

10 Если ты в день бедствия оказался слабым, то беднасила твоя.

10. Коли ти в бідї показавсь безсилком, то бідна сила в тебе.

11. Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat.

11. Auta niitä, joita tappaa tahdotaan, ja älä vedä sinuas pois pois niiden tyköä, jotka kuoletetaan.

11. Auta nijtä joita tappa tahdotan ja älä wedä sinuas pois nijden tykö jotca cuoletetan.

11 Deliver those who are carried away to death and hold back those who are slipping (away) to be slain.

11. If thou forbear to deliver them that are drawn unto death, and those that are ready to be slain;

11. Red dem, som føres til Døden, dem, som vaklende drage en at miste Livet; maatte du dog holde dem tilbage!

11. Hjelp dem som man döda vill, och drag dig icke undan för dem som man dräpa vill.

11. Sepärrast peästa neid, kedda surma wiakse, ja neid, kedda peaks pea ärratappetama, kui sa woid keelda.

11. Išlaisvink tuos, kurie vedami mirti, išgelbėk pasmerktus nužudyti.

11. Errette die, so man töten will; und entzieh dich nicht von denen, die man würgen will.

11. Délivre ceux qui sont traînés à la mort, et qui sont sur le point d'être tués.

11. ¿Detenerte has de escapar los que son tomados para la muerte, y los que son llevados al degolladero?

11 Red degenen, die ter dood gegrepen zijn; want zij wankelen ter doding, zo gij u onthoudt.

11. Wybawiaj pojmanych na śmierć; a od tych, którzy idą na stracenie, nie odwracaj się.

11. Szabadítsd meg azokat, a kik a halálra vitetnek, [5†] és a kik a megöletésre tántorognak, tartóztasd meg!

11 Спасай взятых на смерть, и неужели откажешься от обреченных на убиение?

11. Рятуй тих, що їх на смерть ведуть, а тих, що їх засуджено на страченнє - чи ж покинеш їх?

12. Jos sanot: Katso, emme tienneet siitä, niin ymmärtäähän asian sydänten tutkija; sinun sielusi vartioitsija sen tietää, ja hän kostaa ihmiselle hänen tekojensa mukaan.

12. Jos sinä sanot: katso, emme ymmärrä sitä! luuletkos, ettei se, joka sydämet tutkii, sitä ymmärrä? ja se, joka sielustas ottaa vaarin, tunne sitä ja kosta ihmiselle tekonsa jälkeen?

12. Sanotcos: cadzo en me ymmärrä mitän: luuletcos ettei se joca sydämet tietä sitä ymmärrä? Ja se joca sielusta otta waarin tunne sitä? ja costa ihmiselle tecons jälken.

12 If you say, Behold, we did not know this, Does not he who weighs the hearts consider it? And he who keeps your soul, does he not know it? And will not he render to every man according to his work?

12. If thou sayest, Behold, we knew it not; doth not he that pondereth the heart consider it? and he that keepeth thy soul, doth not he know it? and shall not he render to every man according to his works?

12. Naar du siger: "Se, vi kende det ikke, mon da ikke den, som prøver Hjerter, forstaar det, og den, som taber Vare paa din Sjæl, kender det, saa at han betaler dets Gerning?

12. Säger du: Si, vi förståt intet; menar du, att den der hjertan vet, märker det icke; och den der på själena akt hafver, känner det icke; och lönar menniskone efter hennes gerningar?

12. Kui sa agga ütled: Wata, meie ei tunne tedda ; eks siis sesamma ei moista, kes süddamed ärraarwab ? ja kes so hinge hoiab, teab sedda , ja innimesse kätte tassub Ta temma ¤ tööd möda.

12. Ar sakysi, kad to nežinojai? Ar širdžių Tyrėjas nežino? Jis stebi tavo sielą ir visa žino, ir atlygins žmogui pagal jo darbus.

12. Sprichst du: "Siehe, wir verstehen's nicht!" meinst du nicht, der die Herzen wägt, merkt es, und der auf deine Seele achthat, kennt es und vergilt dem Menschen nach seinem Werk?

12. Si tu dis: Voici, nous n'en avons rien su; celui qui pèse les cœurs ne l'entendra-t-il point? Et celui qui garde ton âme ne le saura-t-il point? Et ne rendra-t-il pas à chacun selon son œuvre?

12. Si dijeres: Ciertamente no lo supimos: ¿el que pesa los corazones no lo entenderá? El que mira por tu alma él lo conocerá, el cual dará al hombre según sus obras.

12 Wanneer gij zegt: Ziet, wij weten dat niet; zal Hij, Die de harten weegt, dat niet merken? En Die uwe ziel gadeslaat, zal Hij het niet weten? Want Hij zal den mens vergelden naar zijn werk.

12. Jeźli rzeczesz: Otośmy o tem nie wiedzieli; izali ten, który waży serca, nie rozumie? a ten, który strzeże duszy twojej, nie rozezna? i nie odda człowiekowi według uczynków jego?

12. Ha azt mondanád: ímé, nem tudtuk ezt; nemde, a ki vizsgálja az elméket, ő érti, és a ki őrzi a te lelkedet, ő tudja? és kinek-kinek az [6†] ő cselekedetei szerint fizet.

12 Скажешь ли: „вот, мы не знали этого"? А Испытующий сердца разве не знает? Наблюдающий над душею твоею знает это, и воздаст человеку по делам его.

12. Скажеш може: Ми про се не знали! Та, може, й той не знає, що вивідує серця? Той, що дивиться тобі в душу, той се знає, й відплатить чоловікові по вчинках його.

13. Syö hunajaa, poikani, sillä se on hyvää, ja mesi on makeaa suussasi.

13. Syö, poikani, hunajaa; sillä se on hyvä, ja mesileupä on makia suus laelle.

13. Syö poican hunajata: sillä se on hywä: ja mesileipä on makia curcusas.

13 My son, eat honey, because it is good and the droppings of the honeycomb, which are sweet to your taste,

13. My son, eat thou honey, because it is good; and the honeycomb, which is sweet to thy taste:

13. Æd Honning, min Søn! thi den er god, og Honningkage er sød for din Gane;

13. Ät, min son, hannog, ty det är godt; och hannogskaka är söt i dinom hals.

13. Sö, mo poeg, met, sest se on hea, ja kerjemessi on maggus so su-laele.

13. Mano sūnau, valgyk medų, nes jis geras, ir korį, nes jis saldus tavo liežuviui.

13. Iß, mein Sohn, Honig, denn er ist gut, und Honigseim ist süß in deinem Halse.

13. Mon fils, mange le miel, car il est bon, et le rayon de miel, qui est doux à ton palais.

13. Come, hijo mío, de la miel, porque es buena; y del panal dulce a tu paladar:

13 Eet honig, mijn zoon! want hij is goed, en honigzeem is zoet voor uw gehemelte.

13. Jedz miód, synu mój! bo dobry, i plastr słodki podniebieniu twemu;

13. Egyél, fiam, mézet, mert jó; és a színméz édes a te ínyednek.

13 Ешь, сын мой, мед, потому что он приятен, и сот, который сладок для гортани твоей:

13. Їж, сину мій, мед, бо він смачний, й крижку, бо солодка вона піднебенню:

14. Samankaltaiseksi tunne viisaus sielullesi; jos sen löydät, on sinulla tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.

14. Niin on myös viisauden oppi sielulles: koskas sen löydät, niin sinun viimein käy hyvin, ja ei sinun toivos ole turha.

14. Ja ope nijn wijsautta sielulles.

14 so the knowledge of wisdom is to your soul. If you have found it, then there will be a reward and your hope will not be cut off.

14. So shall the knowledge of wisdom be unto thy soul: when thou hast found it, then there shall be a reward, and thy expectation shall not be cut off.

14. lær saaledes Visdom for din Sjæl; naar du finder den, og der er en Eftertid skal din Forhaabning ikke tilntetgøres.

14. Alltså lär vishetena för dina själ; när du finner henne, så varder det framdeles väl gåendes, och ditt hopp skall icke fåfängt vara.

14. Tunne, et tarkus nenda so hingele on ; kui sa sedda leiad, siis on ots hea , ja sinno otus ei kau mitte ärra.

14. Taip ir išminties pažinimas tavo sielai: suradęs ją, turi ateitį, tavo viltis nebus tuščia.

14. Also lerne die Weisheit für deine Seele. Wo du sie findest, so wird's hernach wohl gehen, und deine Hoffnung wird nicht umsonst sein.

14. Telle sera la connaissance de la sagesse à ton âme; quand tu l'auras trouvée, il y aura une bonne issue, et ton attente ne sera point trompée.

14. Tal será el conocimiento de la sabiduría a tu alma, si la hallares; y al fin tu esperanza no será cortada.

14 Zodanig is de kennis der wijsheid voor uw ziel; als gij ze vindt, zo zal er beloning wezen, en uw verwachting zal niet afgesneden worden.

14. Tak umiejętność mądrości duszy twojej, jeźliże ją znajdziesz; onać będzie nagrodą, a nadzieja twoja nie będzie wycięta.

14. Ilyennek [7†] ismerd a bölcseséget a te lelkedre nézve: ha azt megtalálod, akkor lesz jó véged, és a te reménységed el nem vész!

14 таково и познание мудрости для души твоей. Если ты нашел ее , то есть будущность, и надежда твоя не потеряна.

14. Оттаке й спізнаннє мудростї для душі твоєї. Як ти вже знайшов її, то й придбав будущину ти, й надїя твоя не даремна.

15. Älä väijy, jumalaton, vanhurskaan majaa, älä hävitä hänen leposijaansa.

15. Älä vartioitse vanhurskaan huonetta, sinä jumalatoin, älä hukkaa hänen lepoansa.

15. Coscas hänen löydät nijn sinun wijmein käy hywin: ja ei sinun toiwos ole turha.

15 Lay not in wait, O wicked man, against the habitation of the righteous. Do not destroy his resting place.

15. Lay not wait, O wicked man, against the dwelling of the righteous; spoil not his resting place:

15. Lur ikke, du ugudelig paa den retfærdiges Bolig; Ødelæg ikke hans Hjem!

15. Vakta icke, såsom en ogudaktig, uppå dens rättfärdigas hus; förspill icke hans hvilo.

15. Ärra warritse kui öäl innime selle ello-asseme peäle, kes öige, ja ärra raiska temma hingamisse-asset mitte ärra.

15. Netykok, nedorėli, prie teisiojo namų ir nedrumsk jam ramybės.

15. Laure nicht als Gottloser auf das Haus des Gerechten; verstöre seine Ruhe nicht.

15. Méchant, ne tends pas d'embûches contre la demeure du juste, et ne dévaste pas son habitation.

15. O! impío, no aseches a la tienda del justo: no saquees su acostadero:

15 Loer niet, o goddeloze! op de woning des rechtvaardigen; verwoest zijn legerplaats niet.

15. Nie czyó zasadzki, niezbożniku! na przybytek sprawiedliwego, a nie przeszkadzaj odpocznieniu jego.

15. Ne leselkedjél, oh te istentelen, az igaznak háza ellen, ne pusztítsd el az ő ágyasházát!

15 Не злоумышляй, нечестивый, против жилища праведника, не опустошай места покоя его,

15. Безбожний! не задумуй лиха на домівку праведного, й не пустош місця спокою його,

16. Sillä seitsemästi vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen, mutta jumalattomat suistuvat onnettomuuteen.

16. Sillä vanhurskas taitaa langeta seitsemän kertaa, ja nousee jälleen; mutta jumalattomat kaatuvat onnettomuuteen.

16. Älä wartioidze wanhurscan huonetta nijncuin jumalatoin älä hucka hänen lepoans.

16 Because a righteous man falls seven times and rises up again, but the wicked are overthrown by calamity.

16. For a just man falleth seven times, and riseth up again: but the wicked shall fall into mischief.

16. Thi en retfærdig kan falde syv Gange og staa op igen; men de ugudelige skulle styrte i Ulykken.

16. Ty en rättfärdig faller sju resor, och står åter upp; men de ogudaktige falla uti olycko.

16. Sest öige innime langeb seitsekorda, ja touseb jälle ülles; öälad kommistawad, ja sawad önnetusse sisse.

16. Teisusis septynis kartus krinta ir vėl atsikelia, bet nedorėlis įpuls į pražūtį.

16. Denn ein Gerechter fällt siebenmal und steht wieder auf; aber die Gottlosen versinken im Unglück.

16. Car le juste tombera sept fois, et il sera relevé; mais les méchants sont précipités dans le malheur.

16. Porque siete veces cae el justo, y se torna a levantar: mas los impíos caerán en el mal.

16 Want de rechtvaardige zal zevenmaal vallen, en opstaan; maar de goddelozen zullen in het kwaad nederstruikelen.

16. Bo choć siedm kroć upada sprawiedliwy, przecie zaś powstaje; ale niezbożni wpadną w nieszczęście.

16. Mert ha hétszer elesik is az igaz, ugyan felkél [8†] azért; az istentelenek pedig csak egy nyavalyával is elvesznek.

16 ибо семь раз упадет праведник, и встанет; а нечестивые впадут в погибель.

16. Бо праведний впаде сїм раз - і встане, безбожні же впадуть у погибель.

17. Älä iloitse vihamiehesi langetessa, älköön sydämesi riemuitko hänen suistuessaan kumoon,

17. Älä iloitse vihamiehes vahingosta, ja älköön sinun sydämes riemuitko hänen onnettomuudestansa,

17. Sillä wanhurscas lange seidzemen kerta ja nouse jällens: mutta jumalattomat uppowat onnettomuteen.

17 Rejoice not when your enemy falls and do not let your heart be glad when he is overthrown,

17. Rejoice not when thine enemy falleth, and let not thine heart be glad when he stumbleth:

17. Glæd dig ikke, naar din Fjende falder, og lad dit Hjerte ikke fryde sig, naar han snubler;

17. Gläd dig icke öfver dins oväns fall, och ditt hjerta fröjde sig icke öfver hans olycka.

17. Ärra römusta mitte, kui so waenlane mahhalangeb, ja ärgo olgo so südda wägga römus, kui ta kommistab:

17. Nesidžiauk, kai tavo priešas krinta; nedžiūgauk savo širdyje, kai jis suklumpa,

17. Freue dich des Falles deines Feindes nicht, und dein Herz sei nicht froh über seinem Unglück;

17. Quand ton ennemi sera tombé, ne t'en réjouis point; et quand il sera renversé, que ton cœur ne s'en égaie point;

17. Cuando cayere tu enemigo, no te huelgues; y cuando tropezare, no se alegre tu corazón:

17 Verblijd u niet, als uw vijand valt; en als hij nederstruikelt, laat uw hart zich niet verheugen;

17. Gdy upadnie nieprzyjaciel twój, nie ciesz się; i gdy się potknie, niech się nie raduje serce twoje;

17. Mikor elesik a te ellenséged: ne örülj; [9†] és mikor megütközik: ne vígadjon a te szíved,

17 Не радуйся, когда упадет враг твой, и да не веселится сердце твое, когда он споткнется.

17. Як ворог твій впаде, не радуйсь, і не веселись у серцї, як він спотикнеться;

18. ettei Herra, kun sen näkee, sitä pahana pitäisi, ja kääntäisi vihaansa pois hänestä.

18. Ettei Herra näkisi sitä, ja se olis hänelle kelvotoin, ja hän kääntäis vihansa pois hänen päältänsä.

18. Älä iloidze wihamiehes wahingosta ja älkön sinun sydämes riemuitco hänen onnettomudestans.

18 lest Jehovah see it and it displease him and he turn away his wrath from him.

18. Lest the LORD see it, and it displease him, and he turn away his wrath from him.

18. at ikke Herren skal se det, og det maatte være ondt i hans Øjne, og han skel vende sin Vrede fra ham til dig.

18. Herren måtte det se, och honom det illa behaga, och vända sina vrede ifrå honom.

18. Et Jehowa sedda ei wötta nähha, et se pahha on temma melest, ja wöttab omma wihha temma peält ärrapöörda.

18. kad Viešpats pamatęs nenukreiptų nuo jo savo rūstybės, nes tai Jam nepatinka.

18. der HERR möchte es sehen, und es möchte ihm übel gefallen und er seine Zorn von ihm wenden.

18. De peur que l'Éternel ne le voie, et que cela ne lui déplaise, et qu'il ne détourne de lui sa colère.

18. Porque Jehová no lo mire, y le desagrade; y aparte de sobre él su enojo.

18 Opdat het de HEERE niet zie, en het kwaad zij in Zijn ogen en Hij Zijn toorn van hem afkere.

18. Aby snać nie ujrzał Pan, a nie podobałoby się to w oczach jego, i odwróciłby od niego gniew swój na cię.

18. Hogy az Úr meg ne lássa és gonosz ne legyen szemeiben, és el ne fordítsa arról az ő haragját te reád.

18 Иначе, увидит Господь, и неугодно будет это в очах Его, и Он отвратит от него гнев Свой.

18. А то побачить Господь і невгодно буде воно йому, й одверне гнїв свій від його.

19. Älä vihastu pahantekijäin tähden, älä kadehdi jumalattomia.

19. Älä vihastu pahain päälle, älä myös ole kiivas jumalattomain tähden;

19. Ettei HERra näkis sitä ja se olis hänelle kelwotoin ja käändäis wihans pois hänen pääldäns.

19 Do not be furious because of evildoers, nor be envious at the wicked.

19. Fret not thyself because of evil men, neither be thou envious at the wicked;

19. Lad ikke din Vrede optændes imod de onde; vær ikke og misundelig paa de ugudelige!

19. Vredgas icke öfver den onda, och haf icke nit öfver de ogudaktiga.

19. Ärra sa wihhaseks tiggedatte peäle; ärra kaetse neid, kes öälad.

19. Nesijaudink dėl piktadarių ir nepavydėk nedorėliams.

19. Erzürne dich nicht über die Bösen und eifere nicht über die Gottlosen.

19. Ne t'irrite point à cause de ceux qui font le mal; ne porte point envie aux méchants;

19. No te entremetas con los malignos, ni tengas envidia de los impíos:

19 Ontsteek u niet over de boosdoeners; zijt niet nijdig over de goddelozen.

19. Nie gniewaj się dla złośników, ani się udawaj za niepobożnymi;

19. Ne gerjedj haragra [10†] a gonosztevők ellen, ne irígykedjél az istentelenekre;

19 Не негодуй на злодеев и не завидуй нечестивым,

19. Не сердься на лиходїїв, і не завидуй безбожним,

20. Sillä ei ole pahalla tulevaisuutta; jumalattomien lamppu sammuu.

20. Sillä ei häijyllä ole mitään toivomista, ja jumalattomain kynttilä pitää sammuman.

20. Älä wihastu pahan päälle älä myös ole kijwas jumalattoman tähden.

20 Because there will be no reward to the evil man. The lamp of the wicked will be put out.

20. For there shall be no reward to the evil man; the candle of the wicked shall be put out.

20. Thi den onde skal ingen, Eftertid have; de ugudeliges Lampe skal udslukkes.

20. Ty den onde hafver intet till hoppandes, och de ogudaktigas lykta skall utslockna.

20. Sest kurjal ei olle head otsa; öälatte lamp kustub ärra.

20. Piktadarys neturi ateities, o nedorėlio žiburys užges.

20. Denn der Böse hat nichts zu hoffen, und die Leuchte der Gottlosen wird verlöschen.

20. Car il n'y a pas d'issue pour celui qui fait le mal, et la lampe des méchants sera éteinte.

20. Porque para el malo no habrá buen fin; y la candela de los impíos será apagada.

20 Want de kwade zal geen beloning hebben, de lamp der goddelozen zal uitgeblust worden.

20. Boć nie weźmie złośnik nagrody; pochodnia niepobożnych zgaśnie.

20. Mert a gonosznak nem lesz jó vége, az istentelenek szövétneke [11†] kialszik.

20 потому что злой не имеет будущности, – светильник нечестивых угаснет.

20. Бо лихого будущина пропаща, а сьвітильник безбожних загасне.

21. Pelkää, poikani, Herraa ja kuningasta, älä sekaannu kapinallisten seuraan.

21. Poikani, pelkää Herraa ja kuningasta, ja älä sekoita sinuas kapinan nostajain kanssa.

21. Sillä ei häijyillä ole mitän toiwomist ja jumalattomain kynttilä pitä sammuman.

21 My son, fear Jehovah and the king and do not associate with those who are given to change.

21. My son, fear thou the LORD and the king: and meddle not with them that are given to change:

21. Min Søn! Frygt Herren og Kongen; bland dig ikke iblandt dem, der hige efter Forandringer!

21. Min son, frukta Herran och Konungen, och blanda dig icke ibland de upproriska.

21. Mo poeg, karda Jehowat ja kunningast; ärra heida nende seltsi, kes teisiti mötlewad.

21. Mano sūnau, bijok Viešpaties ir karaliaus, nesusidėk su maištininkais.

21. Mein Kind, fürchte den HERRN und den König und menge dich nicht unter die Aufrührer.

21. Mon fils, crains l'Éternel et le roi, et ne te mêle point avec des gens remuants.

21. Teme a Jehová, hijo mío, y al rey: no te entremetas con los inmutadores:

21 Mijn zoon! vrees den HEERE en den koning; vermeng u niet met hen, die naar verandering staan;

21. Synu mój! bój się Pana i króla, a z niestatecznymi nie mięszaj się;

21. Féld az Urat, fiam, és a [12†] királyt; a pártütők közé ne elegyedjél.

21 Бойся, сын мой, Господа и царя; с мятежниками не сообщайся,

21. Мій сину! Господа й царя твого страхайся; з ворохобниками не товаришуй,

22. Sillä yhtäkkiä tulee heille onnettomuus, tuomio — kuka tietää milloin — toisille niinkuin toisillekin.

22. Sillä heidän kadotuksensa nousee äkisti: ja kuka tietää, koska kummankin onnettomuus tulee?

22. Poican pelkä HERra ja Cuningasta ja älä secoita sinuas capinan nostaitten cansa.

22 Because their calamity will rise suddenly and the destruction from them both, who knows it?

22. For their calamity shall rise suddenly; and who knoweth the ruin of them both?

22. Thi Ulykke fra dem kommer hastelig, og Fordærvelse fra dem begge - hvo kender den?

22. Ty deras förderf skall med hast uppstiga; och ho vet, när begges olycka kommer?

22. Sest nende hukkatus touseb äkkitselt, ja kes teab mollematte willetsust?

22. Jų pražūtis ateis netikėtai, ir kas žino, ko jie susilauks nuo tų dviejų.

22. Denn ihr Verderben wird plötzlich entstehen; und wer weiß, wann beider Unglück kommt?

22. Car leur ruine surviendra tout d'un coup, et qui sait le malheur qui arrivera aux uns et aux autres?

22. Porque su quebrantamiento se levantará de repente: ¿y el quebrantamiento de ámbos quién lo comprenderá?

22 Want hun verderf zal haastelijk ontstaan; en wie weet hun beider ondergang?

22. Boć znagła powstanie zginienie ich, a upadek obydwóch któż wie?

22. Mert hirtelenséggel feltámad az ő nyomorúságok, és e két rendbeliek büntetését ki tudja?

22 потому что внезапно придет погибель от них, и беду от них обоих кто предузнает?

22. Бо нагло прийде погибель від них, - і біду від обох - хто її наперед узнає?

23. Nämäkin ovat viisaitten sanoja. Ei ole hyvä tuomitessa henkilöön katsoa.

23. Nämä ovat myös viisasten: ei ole hyvä katsoa muotoa tuomiossa.

23. Sillä heidän cadotuxens nouse äkist ja cuca tietä cosca cummangin onnettomus tule?

23 These also are from the wise: To have respect of persons in judgment is not good.

23. These things also belong to the wise. It is not good to have respect of persons in judgment.

23. Ogsaa dette er af de vise: At anse Personer i Dommen er ikke godt.

23. Detta kommer ock ifrå de visa. Anse personen i domenom är icke godt.

23. Ka needsinnatsed sannad on tarkadele ööldud : ühhest ennam kui teisest luggu piddada kohtus, polle se mitte hea.

23. Tai taip pat išmintingiems. Būti šališkam teisme yra negerai.

23. Dies sind auch Worte von Weisen. Die Person ansehen im Gericht ist nicht gut.

23. Voici encore ce qui vient des sages: Il n'est pas bon d'avoir égard à l'apparence des personnes dans le jugement.

23. También estas cosas pertenecen a los sabios. Tener respeto a personas en el juicio, no es bueno.

23 Deze spreuken zijn ook van de wijzen. Het aangezicht in het gericht te kennen, is niet goed.

23. I toć też mądrym należy: wzgląd mieć na osobę u sądu, nie dobra.

23. Ezek is a bölcsek szavai. Személyt válogatni [13†] az ítéletben [14†] nem jó.

23 Сказано также мудрыми: иметь лицеприятие на суде – нехорошо.

23. Сказано ще й се мудрими: Вважати в судї на особу - се погано.

24. Joka sanoo syylliselle: Sinä olet syytön, sitä kansat kiroavat, kansakunnat sadattelevat.

24. Joka jumalattomalle sanoo: sinä olet hurskas! häntä kiroovat ihmiset, ja kansa vihaa häntä.

24. Nämät owat myös wijsasten: Ei ole hywä cadzo muoto duomiosa.

24 He who says to a wicked man, You are righteous, peoples will curse him, nations will defy him.

24. He that saith unto the wicked, Thou art righteous; him shall the people curse, nations shall abhor him:

24. Hvo som siger til den skyldige: Du er retfærdig, ham skulle Folkeslægter for ham.

24. Den som till den ogudaktiga säger: Du äst from; honom banna menniskorna, och folket hatar honom.

24. Kes ütleb öäla wasto: Sinna olled öige; sedda wañnuwad rahwas, ja innimestel on wägga pahha meel temma pärrast.

24. Kas sako nedorėliui, kad jis teisus, tą keiks jo tauta ir juo bjaurėsis.

24. Wer zum Gottlosen spricht: "Du bist fromm", dem fluchen die Leute, und das Volk haßt ihn.

24. Celui qui dit au méchant: Tu es juste, les peuples le maudiront, et les nations le détesteront.

24. El que dijere al malo, justo eres: los pueblos le maldecirán, y las naciones le detestarán:

24 Die tot den goddeloze zegt: Gij zijt rechtvaardig; dien zullen de volken vervloeken, de natien zullen hem gram zijn.

24. Tego, który mówi niepobożnemu; Jesteś sprawiedliwy, będą ludzie przeklinać, a narody się nim brzydzić będą.

24. A ki azt mondja az istentelennek: igaz [15†] vagy, ezt megátkozzák a népek, megútálják a nemzetek.

24 Кто говорит виновному: „ты прав", того будут проклинать народы, того будут ненавидеть племена;

24. Хто винуватому скаже: "Ти невинен", того клясти ме люд, того зненавидить народ;

25. Mutta jotka oikein tuomitsevat, niiden käy hyvin, ja heille tulee onnen siunaus.

25. Mutta jotka rankaisevat, he ovat otolliset, ja runsas siunaus tulee heidän päällensä.

25. Joca jumalattomalle sano: sinä olet wiatoin: händä kirowat ihmiset ja Canssa wiha händä.

25 But to those who rebuke him will be a delight and a good blessing will come upon them.

25. But to them that rebuke him shall be delight, and a good blessing shall come upon them.

25. Men dem, som straffe ham, en skal det gaa vel, og der skal komme en god Velsignelse over dem.

25. Men de som straffa honom, de behaga väl; och en rik välsignelse kommer öfver dem.

25. Agga neile, kes nomiwad, on se kaunis assi, ja hea önnistus tulleb nende peäle.

25. Tie, kurie jį sudraus, bus mėgstami, ir palaiminimai užgrius juos.

25. Welche aber strafen, die gefallen wohl, und kommt ein reicher Segen auf sie.

25. Mais ceux qui le reprennent s'en trouveront bien; sur eux viendront la bénédiction et le bonheur.

25. Mas los que le reprenden, serán agradables; y sobre ellos vendrá bendición de bien.

25 Maar voor degenen, die hem bestraffen, zal liefelijkheid zijn; en de zegen des goeds zal op hen komen.

25. Ale którzy go karzą, szczęśliwi będą, a przyjdzie na nich błogosławieóstwo każdego dobrego.

25. A kik pedig megfeddik a bűnöst, azoknak gyönyörűségökre lesz, és jó áldás száll reájok!

25 а обличающие будут любимы, и на них придет благословение.

25. Хто ж викаже його вину, тих будуть любити й благословити.

26. Se huulille suutelee, joka oikean vastauksen antaa.

26. Toimellinen vastaus on niinkuin suloinen suun antamus.

26. Mutta jotca rangaisewat he owat otolliset: ja runsas siunaus tule heidän päällens.

26 He who gives a right answer kisses the lips.

26. Every man shall kiss his lips that giveth a right answer.

26. Kys paa Læber giver dem, som svarer med rette Ord.

26. Ett redeligit svar är såsom ett ljuft kyssande.

26. Sellele antakse suud, kes öiged sannad wastab.

26. Tinkamas atsakymas yra kaip pabučiavimas.

26. Eine richtige Antwort ist wie ein lieblicher Kuß.

26. Celui qui répond avec droiture à quelqu'un, lui donne un baiser sur les lèvres.

26. Los labios serán besados, del que responde palabras rectas.

26 Men zal de lippen kussen desgenen, die rechte woorden antwoordt.

26. Pocałują wargi tego, co mówi słowa prawdziwe.

26. Ajkakat csókolgat az, a ki igaz beszédeket felel.

26 В уста целует, кто отвечает словами верными.

26. Хто відказує по правдї, наче в уста цїлує.

27. Toimita tehtäväsi ulkona ja tee valmista pellollasi; sitten perusta itsellesi perhe.

27. Toimita työs ulkona, ja valmista peltos, ja rakenna sitte huonees.

27. Toimellinen wastaus on nijncuin suloinen suun andamus.

27 Prepare your work outside and make it ready for you in the field and afterwards build your house.

27. Prepare thy work without, and make it fit for thyself in the field; and afterwards build thine house.

27. Beskik din Gerning derud, og gør den færdig for dig paa Ageren; byg saa siden dit Hus!

27. Beställ din ärende ute, och bruka din åker; sedan bygg ditt hus.

27. Te omma tööd wäljas, ja walmista sedda ennesele wälja peäl, pärrast ehhita ennesele ka honet ülles.

27. Atlik darbus laukuose, paruošk tinkamai dirvą ir tada statyk savo namus.

27. Richte draußen dein Geschäft aus und bearbeite deinen Acker; darnach baue dein Haus.

27. Règle ton ouvrage au-dehors, et mets ordre à ton champ; et puis tu bâtiras ta maison.

27. Apareja de fuera tu obra, y dispónela en tu heredad; y después edificarás tu casa.

27 Beschik uw werk daarbuiten, en bereid het voor u op den akker, en bouw daarna uw huis.

27. Rozrządź na polu robotę twoję, a sprawuj pilnie rolę swoję; a potem będziesz budował dom twój.

27. Szerezd el kivül a te dolgodat, és készíts elő a te meződben; annakutána építsd [16†] a házadat.

27 Соверши дела твои вне дома, окончи их на поле твоем, и потомустрояй и дом твой.

27. Упорай перш твої поза домом справи, упорай перш усе на твойму полі, а тодї вже й в твоїй домівцї розпоряджуй.

28. Älä ole syyttä todistajana lähimmäistäsi vastaan, vai petätkö sinä huulillasi?

28. Älä todista lähimmäistäs vastaan ilman syytä, ja älä petä suullas.

28. Toimita asias ulcona ja walmista peldos: rakenna sijtte huones.

28 Do not bear witness against your neighbor without cause and deceive not with your lips.

28. Be not a witness against thy neighbour without cause; and deceive not with thy lips.

28. Bliv ikke letsindigt Vidne imod din Næste; og du skulde besvige med dine Læber?

28. Var icke vittne utan sak emot din nästa, och bedrag icke med dinom mun.

28. Ärra olle ilmaaego tunnistusmees omma liggimesse wasto: kas sa kül tahhad omma uledega melitada?

28. Neliudyk neteisingai prieš savo artimą ir neapgaudinėk.

28. Sei nicht Zeuge ohne Ursache wider deinen Nächsten und betrüge nicht mit deinem Munde.

28. Ne sois point témoin contre ton prochain sans qu'il soit nécessaire: voudrais-tu séduire par tes lèvres?

28. No seas testigo sin causa contra tu prójimo; y no lisongees con tus labios.

28 Wees niet zonder oorzaak getuige tegen uw naaste; want zoudt gij verleiden met uw lip?

28. Nie bądź świadkiem lekkomyślnym przeciw bliźniemu swemu, ani czyó łagodnych namów wargami swemi.

28. Ne légy bizonyság ok nélkül a te felebarátod ellen; avagy ámítanál-é valakit a te ajkaiddal?

28 Не будь лжесвидетелем на ближнего твоего: к чему тебе обманывать устами твоими?

28. Не будь льживим на ближнього твого сьвідком; чого ж бо тобі оманювати устами твоїми?

29. Älä sano: Niinkuin hän teki minulle, niin teen minä hänelle, minä kostan miehelle hänen tekojensa mukaan.

29. Älä sano: niinkuin hän teki minulle, niin minä teen hänelle: minä kostan jokaiselle hänen tekonsa jälkeen.

29. Älä todista lähimmäistäs wastan ilman syytä ja älä petä sinun suullas.

29 Do not say, I will do so to him as he has done to me; I will render to the man according to his work.

29. Say not, I will do so to him as he hath done to me: I will render to the man according to his work.

29. Sig ikke: Ligesom han gjorde mig, saa vil jeg gøre ham; jeg vil betale enhver efter hans Gerning.

29. Säg icke: Såsom man gör mig, så vill jag göra igen, och vedergälla hvarjom och enom hans gerning.

29. Ärra ütle: Nenda kui teine mulle teinud, nenda tahhan ma tem̃ale jälle tehha, ma tahhan mehhe kätte tassuda temma tööd möda.

29. Nesakyk: ‘‘Kaip jis man padarė, taip aš jam padarysiu; aš atlyginsiu jam’‘.

29. Sprich nicht: "Wie man mir tut, so will ich wieder tun und einem jeglichen sein Werk vergelten."

29. Ne dis point: Je lui ferai comme il m'a fait; je rendrai à cet homme selon son œuvre.

29. No digas: Como me hizo, así le haré: daré el pago al varón según su obra.

29 Zeg niet: Gelijk als hij mij gedaan heeft, zo zal ik hem doen; ik zal een ieder vergelden naar zijn werk.

29. Nie mów: Jako mi uczynił, tak mu uczynię; oddam mężowi temu według uczynku jego.

29. Ne mondd ezt: a miképen cselekedett én velem, úgy cselekszem ő vele; megfizetek [17†] az embernek az ő cselekedete szerint.

29 Не говори: „как он поступил со мною, так и я поступлю с ним, воздамчеловеку по делам его".

29. Не говори: Як він менї вчинив, так само й я йому вчиню: відплачу чоловікові по вчинкам його.

30. Minä kuljin laiskurin pellon ohitse, mielettömän miehen viinitarhan vieritse.

30. Minä kävin laiskan pellon ohitse, ja tyhmän viinamäen sivuitse,

30. Älä sano: nijncuin muut tekewät minulle nijn minä teen jällens: ja costan jocaidzelle tecons.

30 I went by the field of the sluggard and by the vineyard of the man void of understanding.

30. I went by the field of the slothful, and by the vineyard of the man void of understanding;

30. Jeg gik over en lad Mands Ager og over et uforstandigt Menneskes Vingaard,

30. Jag gick framom dens latas åker, och om dens galnas vingård;

30. Ma läksin laisa mehhe pöllust möda, ja selle innimesse winamäest möda, kel ep olnud meelt peas.

30. Aš ėjau pro tinginio lauką ir neišmanėlio vynuogyną.

30. Ich ging am Acker des Faulen vorüber und am Weinberg des Narren;

30. J'ai passé près du champ d'un paresseux, et près de la vigne d'un homme dépourvu de sens;

30. Pasé junto a la heredad del hombre perezoso, y junto a la viña del hombre falto de entendimiento.

30 Ik ging voorbij den akker eens luiaards, en voorbij den wijngaard van een verstandeloos mens;

30. Szedłem przez pole męża leniwego a przez winnicę człowieka głupiego;

30. A rest embernek mezejénél elmenék, és az esztelennek szőleje mellett.

30 Проходил я мимо поля человека ленивого и мимо виноградника человека скудоумного:

30. Йшов я раз попри поле чоловіка лїнивого, й уз виноградний сад чоловіка скупоумного:

31. Ja katso: se kasvoi yltänsä polttiaisia; sen pinta oli nokkosten peitossa ja sen kiviaita luhistunut.

31. Ja katso, siinä olivat paljaat ohdakkeet kasvaneet, ja se oli nukulaista täynnä, ja aidat olivat kaatuneet.

31. Minä käwin laiscan pellon ohidze ja tyhmän wijnamäen siwuidze.

31 And behold, it was all grown over with thorns. The face of it was covered with nettles and the stone wall of it was broken down.

31. And, lo, it was all grown over with thorns, and nettles had covered the face thereof, and the stone wall thereof was broken down.

31. og se, den var aldeles løbet op i Tidsler, dens Overflade var skjult med Nælder, og Stengærdet derom var nedbrudt.

31. Och si, der var icke annat än nässlor på, och stod full med tistel, och muren var omkullfallen.

31. Ja wata, seäl ollid ülleüldes ohhakad tousnud, nöggesed ollid sedda katnud, ja temma kiwwi-aed olli mahhakistud.

31. Visur augo erškėčiai ir buvo pilna dilgėlių, o akmeninė tvora buvo apgriuvus.

31. und siehe, da waren eitel Nesseln darauf, und er stand voll Disteln, und die Mauer war eingefallen.

31. Et voici, les chardons y croissaient partout; les ronces en couvraient la surface, et son mur de pierre était écroulé.

31. Y he aquí que por toda ella habían ya crecido espinas, hortigas habían ya cubierto su superficie, y su cerca de piedra estaba ya destruida.

31 En ziet, hij was gans opgeschoten van distelen; zijn gedaante was met netelen bedekt, en zijn stenen scheidsmuur was afgebroken.

31. A oto porosła wszędzie ostem; pokrzywy wszystko pokryły, a płot kamienny jej rozwalił się.

31. És ímé, mindenütt felverte a tövis, és színét elfedte a gyom; és kőgyepüje elromlott vala.

31 и вот, все это заросло терном, поверхность его покрылась крапивою, и каменная ограда его обрушилась.

31. Дивлюсь - терниною все позаростало, земля кругом кропивою окрилась, а камінна огорожа розвалилась.

32. Minä katselin ja painoin mieleeni, havaitsin ja otin opikseni:

32. Kuin minä sen bäin, panin minä sen sydämeeni, katselin ja opin siitä.

32. Ja cadzo ei sijnä muuta ollut cuin noculaisia ja oli ohdackeita täynäns ja aidat olit caatunet.

32 Then I beheld and considered well. I saw and received instruction:

32. Then I saw, and considered it well: I looked upon it, and received instruction.

32. Der jeg saa det, lagde jeg mig det paa Hjerte; jeg saa til, jeg annammede en Lærdom:

32. Då jag det såg, lade jag det på hjertat, och skådade, och lärde deraf.

32. Kui ma sedda näggin, pannin ma tähhele; ma waatsin, ja wotsin öppetust sest .

32. Aš žiūrėjau, apsvarsčiau ir pasimokiau:

32. Da ich das sah, nahm ich's zu Herzen und schaute und lernte daran.

32. Quand je vis cela, j'y appliquai mes pensées; je le regardai, j'en tirai instruction.

32. Y yo miré, y púselo en mi corazón: lo ví, y recibí enseñanza.

32 Als ik dat aanschouwde, nam ik het ter harte; ik zag het, en nam onderwijzing aan;

32. Co ja ujrzawszy złożyłem to do serca mego, a widząc to wziąłem to ku przestrodze.

32. Melyet én látván gondolkodám, és nézvén, ezt a tanulságot vevém abból:

32 И посмотрел я, и обратил сердце мое, и посмотрел и получил урок:

32. Споглянув я й взяв се до серця, споглянув та й навчивсь такій пересторозї:

33. Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,

33. Sinä tahdot vielä vähä maata ja unelias olla, ja enempi käsiäs yhteen panna lepäämään;

33. Cosca minä sen näin panin minä sen sydämeeni cadzelin ja opin sijtä.

33 Yet a little sleep, a little slumber, a little folding of the hands to sleep,

33. Yet a little sleep, a little slumber, a little folding of the hands to sleep:

33. At sove lidt, at slumre lidt, at folde Hænderne lidt for at ligge -,

33. Du vill ännu något litet sofva, och ännu något litet sömnig vara, och ännu litet sammanlägga händerna till att hvila;

33. Tahhad sa nattuke weel maggada, nattuke tukkuda, nattuke kässi kokkopaña maas seistes?

33. ‘‘Truputį pamiegosi, truputį pasnausi, truputį pagulėsi, sudėjęs rankas,

33. Du willst ein wenig schlafen und ein wenig schlummern und ein wenig deine Hände zusammentun, daß du ruhest:

33. Un peu dormir, un peu sommeiller, un peu croiser les mains pour se reposer,

33. Tomando un poco de sueño, cabeceando otro poco, poniendo mano sobre mano otro poco para volver a dormir:

33 Een weinig slapens, een weinig sluimerens, en weinig handvouwens, al nederliggende;

33. Trochę się prześpisz, trochę podrzemiesz, trochę złożysz ręce, abyś odpoczywał;

33. Egy kis [18†] álom, egy kis szunynyadás, egy kis kézösszetevés az alvásra,

33 „немного поспишь, немного подремлешь, немного, сложив руки, полежишь, –

33. Не довго будеш спати, не довго дрімати; не довго - згорнувши руки, полежиш, -

34. niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.

34. Mutta köyhyytes pitää sinulle tuleman niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.

34. Sinä tahdot wielä wähä maata ja unelias olla ja enä käsiäs yhten panna lepämän: mutta sinun köyhydes pitä sinulle tuleman nijncuin matcamies ja sinun waiwaisudes nijncuin warustettu mies.

34 so your poverty will come as a robber and your want as an armed man.

34. So shall thy poverty come as one that travelleth; and thy want as an armed man.

34. saa skal din Armod komme som en Vandringsmand og din Mangel som skjoldvæbnet Mand.

34. Men din armod skall komma dig, såsom en vandrare, och din fattigdom, såsom en väpnad man.

34. Siis tulleb waesus so kätte kui jallamees, ja sinno tühhi kui kilbiga mees.

34. ir ateis skurdas kaip pakeleivis ir nepriteklius kaip ginkluotas plėšikas’‘.

34. aber es wird dir deine Armut kommen wie ein Wanderer und dein Mangel wie ein gewappneter Mann.

34. Et ta pauvreté viendra comme un passant, et ta disette comme un homme armé.

34. Vendrá como caminante, tu necesidad; y tu pobreza como hombre de escudo.

34 Zo zal uw armoede u overkomen, als een wandelaar, en uw velerlei gebrek als een gewapend man.

34. A wtem ubóstwo twoje przyjdzie jako podróżny, a niedostatek twój jako mąż zbrojny.

34. És így jő el, mint az útonjáró, a [19†] te szegénységed, és a te szükséged, mint a paizsos férfiú.

34 и придет, как прохожий, бедность твоя, и нужда твоя – как человек вооруженный".

34. Аж ось прийде, мов прихожий, вбожество твоє, й нужда твоя - мов чоловік оружний.