10 luku

Toinen osa (10:1 – 22:16). Salomon sananlaskuja: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta.

1. Salomon sananlaskut. Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä poika on äidillensä murheeksi.

1. Salomon sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, mutta hullu poika on äidillensä murheeksi.

1. Nämät owat Salomon sananlascut. WIjsas poica on Isäns ilo mutta hullu poica on äitillens murhexi.

1 The proverbs of Solomon. A wise son makes a glad father, but a foolish son is the heaviness of his mother.

1. The proverbs of Solomon. A wise son maketh a glad father: but a foolish son is the heaviness of his mother.

1. Salomos Ordsprog. En viis Søn glæder sin Fader, men en daartet, men Retfærdighed redder Døden.

1. En vis son är sins faders glädje; men en galen son är sine moders grämelse.

1. Salomoni öppetusse sannad. Üks tark poeg römustab issa, agga halp poeg on om̃a em̃ale mele-härmiks.

1. Saliamono patarlės. Išmintingas sūnus­džiaugsmas tėvui, kvailas sūnus­skausmas motinai.

1. Dies sind die Sprüche Salomos. Ein weiser Sohn ist seines Vaters Freude; aber ein törichter Sohn ist seiner Mutter Grämen.

1. Proverbes de Salomon. L'enfant sage réjouit son père; mais l'enfant insensé est le chagrin de sa mère.

1. EL hijo sabio alegra al padre; y el hijo insensato es tristeza de su madre.

1 De spreuken van Salomo. Een wijs zoon verblijdt den vader; maar een zot zoon is zijner moeder droefheid.

1. Syn mądry rozwesela ojca: ale syn głupi smutkiem jest matki swojej.

1. Salamon bölcs mondásai. A bölcs fiú [1†] örvendezteti az ő atyját; a bolond fiú pedig szomorúsága az ő anyjának.

1 Притчи Соломона. Сын мудрый радует отца, а сын глупый – огорчение для его матери.

1. Розумний син свойму отцеві втїха, а син безумний - материне горе.

2. Vääryyden aarteet eivät auta, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.

2. Väärin saatu tavara ei ole hyödyllinen; mutta vanhurskaus vapauttaa kuolemasta.

2. Wäärin saatu tawara ei ole hyödyllinen mutta wanhurscaus wapautta cuolemasta.

2 Treasures of wickedness profit nothing, but righteousness delivers from death.

2. Treasures of wickedness profit nothing: but righteousness delivereth from death.

2. Uretfærdigheds skatte gavner intet, men retfærdighed redder fra døden.

2. Orätt gods hjelper intet; men rättfärdighet friar ifrå döden.

2. Öälusse warrandussed ei sada kasso; agga öigus peästab surma käest.

2. Nedorybės turtai nepadeda, bet teisumas išgelbsti nuo mirties.

2. Unrecht Gut hilft nicht; aber Gerechtigkeit errettet vor dem Tode.

2. Les trésors de méchanceté ne profitent point; mais la justice délivre de la mort.

2. Los tesoros de maldad no serán de provecho; mas la justicia libra de la muerte.

2 Schatten der goddeloosheid doen geen nut; maar de gerechtigheid redt van den dood.

2. Nie pomogą skarby niezbożności; ale sprawiedliwość wyrywa od śmierci.

2. Nem használnak a gonoszság kincsei; [2†] az igazság pedig [3†] megszabadít a halálból.

2 Не доставляют пользы сокровища неправедные, правдаже избавляет от смерти.

2. Не дають користї добра, неправдою набуті, правда же рятує од смертї.

3. Herra ei salli vanhurskaan nälkää nähdä, mutta jumalattomien himon hän luotansa työntää.

3. Ei Herra anna vanhurskasten sielun nälkää kärsiä, mutta jumalattomain väärin saadut hän hajoittaa.

3. Ei HERra anna wanhurscasten sieluin nälkä kärsiä mutta jumalattomain wäärin saadun hän hajotta.

3 Jehovah will not allow the soul of a righteous man to famish, but he thrusts away the desire of the wicked.

3. The LORD will not suffer the soul of the righteous to famish: but he casteth away the substance of the wicked.

3. Herren lader ikke den retfærdiges Sjæl hungre, men de ugudeliges Begærlighed støder han tilbage.

3. Herren låter icke de rättfärdigas själar hunger lida; men han omstörter de ogudaktigas arghet.

3. Jehowa ei lasse mitte öiget hinge nälgas olla; agga öälatte kahjoteggemist lükkab ta ärra.

3. Viešpats neleidžia badauti teisiajam, bet nedorėlių užgaidų Jis nepatenkina.

3. Der HERR läßt die Seele des Gerechten nicht Hunger leiden; er stößt aber weg der Gottlosen Begierde.

3. L'Éternel ne permet pas que le juste souffre de la faim; mais il repousse l'avidité des méchants.

3. Jehová no dejará tener hambre al alma del justo: mas la iniquidad lanzará a los impíos.

3 De HEERE laat de ziel des rechtvaardigen niet hongeren; maar de have der goddelozen stoot Hij weg.

3. Nie dopuści Pan łaknąć duszy sprawiedliwego; ale majętność niezbożników rozproszy.

3. Az Úr nem hagyja éhezni [4†] az igaznak lelkét; az istenteleneknek kivánságát pedig elveti.

3 Не допустит Господь терпеть голод душе праведного, стяжание же нечестивых исторгнет.

3. Не дасть Господь голодувати правим, здобутки ж безбожних він їм вирве.

4. Köyhtyy, joka laiskasti kättä käyttää, mutta ahkerain käsi rikastuttaa.

4. Petollinen käsi tekee köyhäksi, mutta ahkera saattaa rikkaaksi.

4. Petollinen käsi teke köyhäxi mutta ahkera käsi saatta rickaxi.

4 He who works with a slack hand becomes poor, but the hand of the diligent makes rich.

4. He becometh poor that dealeth with a slack hand: but the hand of the diligent maketh rich.

4. Den, som arbejder med lad Haand, bliver fattig; men de flittiges Haand gør rig.

4. En lat hand gör fattigan; men en idog hand gör rikan.

4. Kehwaks lähhäb se, kes pettisel wisil tööd teeb; agga kermede kässi teeb rikkaks.

4. Tingi ranka daro beturtį, o stropiojo ranka praturtina.

4. Lässige Hand macht arm; aber der Fleißigen Hand macht reich.

4. La main paresseuse appauvrit; mais la main des diligents enrichit.

4. La mano negligente hace pobre: mas la mano de los diligentes enriquece.

4 Die met een bedriegelijke hand werkt, wordt arm; maar de hand der vlijtigen maakt rijk.

4. Do nędzy przywodzi ręka zdradliwa; ale ręka pracowita ubogaca.

4. Szegénynyé lesz, a ki cselekszik rest kézzel; a gyors munkások keze pedig meggazdagít.

4 Ленивая рука делает бедным, а рука прилежных обогащает.

4. Біднїє, хто лїнивий на роботу, трудящая ж рука дає багацтво.

5. Taitava poika kokoaa kesällä, kunnoton poika elonaikana nukkuu.

5. Joka suvella kokoo, hän on toimellinen, mutta joka elonaikana makaa, hän tulee häpiään.

5. Joca suwella coco hän on toimellinen: mutta joca elon aicana maca hän tule häpiään.

5 He who gathers in summer is a wise son. He who sleeps in harvest is a son who causes shame.

5. He that gathereth in summer is a wise son: but he that sleepeth in harvest is a son that causeth shame.

5. Den, som samler om Sommeren, er en klog Søn; den, som sover om Høsten, er en Søn, der gør Skam.

5. Den som församlar om sommaren, han är klok; men den som i andene sofver, han kommer på skam.

5. Se poeg on tark, kes suil kokko korjab; kes leikusse aial raskes unnes, se on üks poeg, kes häbbi teeb.

5. Išmintingas sūnus renka vasaros metu, bet sūnus, kuris miega pjūties metu, užtraukia gėdą.

5. Wer im Sommer sammelt, der ist klug; wer aber in der Ernte schläft, wird zu Schanden.

5. Celui qui amasse en été est un fils prudent; celui qui dort pendant la moisson est un fils qui fait honte.

5. El que recoge en el verano, es hombre entendido; el que duerme en el tiempo de la segada, hombre confuso.

5 Die in den zomer vergadert, is een verstandig zoon; maar die in den oogst vast slaapt, is een zoon die beschaamd maakt.

5. Kto zbiera w lecie, jest syn roztropny; kto dosypia we żniwa, jest syn pohaóbienia.

5. Gyűjt nyárban az eszes fiú; álomba merül az aratás idején a megszégyenítő fiú.

5 Собирающий во время лета – сын разумный, спящий же во время жатвы – сын беспутный.

5. Хто лїтом жне, - се чоловік розумний; хто ж спить у жнива, той - чоловік безпутний.

6. Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta väkivaltaa kätkee jumalattomien suu.

6. Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.

6. Siunaus on wanhurscan pään päällä mutta jumalattoman suun peittä wäärys.

6 Blessings are upon the head of a righteous man, but violence covers the mouth of the wicked.

6. Blessings are upon the head of the just: but violence covereth the mouth of the wicked.

6. Velsignelser ere over den retfærdiges Hoved, men Vold skjuler de ugudeliges Mund.

6. Välsignelse är öfver dens rättfärdigas hufvud; men de ogudaktigas mun skall deras vrånghet öfverfalla.

6. Öige innimesse pähha tulleb suur önnistus; agga wäekauba tö kattab öälatte suud.

6. Teisusis laiminamas, bet nedorėlio burną dengia smurtas.

6. Den Segen hat das Haupt des Gerechten; aber den Mund der Gottlosen wird ihr Frevel überfallen.

6. Il y a des bénédictions sur la tête du juste; mais la violence fermera la bouche aux méchants.

6. Bendita es la cabeza del justo: mas la boca de los impíos cubrira iniquidad.

6 Zegeningen zijn op het hoofd des rechtvaardigen; maar het geweld bedekt den mond der goddelozen.

6. Błogosławieóstwo jest nad głową sprawiedliwego; ale usta bezbożnych pokrywają nieprawość.

6. Áldások vannak az igaznak fején; az istentelenek szája pedig erőszaktételt fed be.

6 Благословения – на голове праведника, уста же беззаконных заградит насилие.

6. Благословеннє над головою праведника, уста ж безбожника його насилство зацїпить.

7. Vanhurskaan muistoa siunataan, mutta jumalattomien nimi lahoaa.

7. Vanhurskaan muisto pysyy siunauksessa, vaan jumalattomain nimi mätänee.

7. Wanhurscan muisto pysy siunauxesa waan jumalattoman nimi pitä mätänemän.

7 The memory of a righteous man is praised, but the name of the wicked will rot.

7. The memory of the just is blessed: but the name of the wicked shall rot.

7. Den retfærdiges Ihukommelse er til Velsignelse; men de ugudeliges Navn smuldrer hen.

7. De rättfärdigas åminnelse blifver uti välsignelse; men de ogudaktigas namn skall förgås.

7. Selle mällestus, kes öige on , jääb önnistamisseks; agga öälatte nimmi mäddaneb ärra.

7. Teisiųjų atminimas yra palaimintas, o nedorėlių vardas supus.

7. Das Gedächtnis der Gerechten bleibt im Segen; aber der Gottlosen Name wird verwesen.

7. La mémoire du juste sera en bénédiction; mais le nom des méchants tombera en pourriture.

7. La memoria del justo será bendita: mas el nombre de los impíos se podrirá.

7 De gedachtenis des rechtvaardigen zal tot zegening zijn; maar de naam der goddelozen zal verrotten.

7. Błogosławiona jest pamiątka sprawiedliwego; ale imię niezbożnych śmierdzi.

7. Az igaznak emlékezete [5†] áldott; a hamisaknak neve pedig megrothad.

7 Память праведника пребудет благословенна, а имя нечестивых омерзеет.

7. Память про праведника остане благословенна, імя же безбожних огидне.

8. Viisassydäminen ottaa käskyt varteen, mutta hulluhuulinen kukistuu.

8. Joka sydämestänsä viisas on, hän ottaa käskyt vastaan; mutta jolla hullut huulet ovat, se saa haavoja.

8. Joca sydämestäns wijsas on hän otta käskyt wastan mutta jolla hullu suu on se saa haawoja.

8 The wise in heart will receive commandments, but a pouring fool will fall.

8. The wise in heart will receive commandments: but a prating fool shall fall.

8. Den, som er viis af Hjerte, tager imod Budene; men den, som er en Daare i sin Mund, styrtes.

8. Den af hjertat vis är, han anammar buden; men den en galen mun hafver, han varder slagen.

8. Kes süddamest tark on , se wottab kässud wasto; agga kes meleto on uledega, sedda kimputakse.

8. Išmintingas širdimi priims įstatymus, o tauškiantis kvailystes suklups.

8. Wer weise von Herzen ist nimmt die Gebote an; wer aber ein Narrenmaul hat, wird geschlagen.

8. Celui qui a le cœur sage, reçoit les avertissements; mais celui qui a les lèvres insensées, tombera.

8. El sabio de corazón recibirá los mandamientos: mas el insensato de labios caerá.

8 Die wijs van hart is, neemt de geboden aan; maar die dwaas is van lippen, zal omgeworpen worden.

8. Mądre serce przyjmuje przykazanie; ale głupi od warg swoich upadnie.

8. A bölcs elméjű beveszi a parancsolatokat; a bolond ajkú pedig elveszti magát.

8 Мудрый сердцем принимает заповеди, а глупый устами преткнется.

8. Мудрий приймає серцем заповідї, а безумний устами спотикається.

9. Joka nuhteettomasti vaeltaa, vaeltaa turvassa, jonka tiet ovat väärät, se joutuu ilmi.

9. Joka nuhteettomasti vaeltaa, hän elää murheetoinna; mutta joka väärällä tiellä vaeltaa, hän tulee ilmi.

9. Joca nuhtettomast waelda hän elä murhetoinna mutta joca wäärällä tiellä waelda hän tule ilmei.

9 He who walks uprightly walks securely, but he who perverts his ways will be known.

9. He that walketh uprightly walketh surely: but he that perverteth his ways shall be known.

9. Den som vandrer i Oprigtighed, vandrer tryggelig; men den, som gaar Krogveje, bliver røbet.

9. Den der ostraffeliga lefver, han lefver säkert; men den der vrång är på sina vägar, han skall uppenbar varda.

9. Kes täieste waggas ellus käib, se käib julgeste, ja kes köwwerust teeb omma tede peäl, sedda tunnukse ärra.

9. Dorasis eina saugiais keliais, o kas iškraipo savo kelius, taps žinomas.

9. Wer unschuldig lebt, der lebt sicher; wer aber verkehrt ist auf seinen Wegen, wird offenbar werden.

9. Celui qui marche dans l'intégrité, marche en assurance; mais celui qui pervertit ses voies, sera découvert.

9. El que camina en integridad, anda confiado: mas el que pervierte sus caminos, será quebrantado.

9 Die in oprechtheid wandelt, wandelt zeker; maar die zijn wegen verkeert, zal bekend worden.

9. Kto chodzi w szczerości, chodzi bezpiecznie; ale kto jest przewrotnym w drogach swoich, wyjawion będzie.

9. A ki tökéletességben jár, bátorsággal jár; a ki pedig elferdíti az ő útát, kiismertetik.

9 Кто ходит в непорочности, тот ходит безопасно; а кто превращает пути свои, тот будет наказан.

9. Хто ходить у правотї, ходить у безпецї; хто ж скривлює стежки, заслужить кару.

10. Joka silmää iskee, saa aikaan tuskaa, ja hulluhuulinen kukistuu.

10. Joka silmää iskee, hän vaivaa matkaan saattaa, ja jolla hullut huulet ovat, hän saa haavoja.

10. Joca silmä iske hän waiwa matcan saatta ja jolla hullut huulet owat hän saa haawoja.

10 He who winks with the eye causes sorrow. And a fool will fall (from his) lips.

10. He that winketh with the eye causeth sorrow: but a prating fool shall fall.

10. Den, som giver Vink med Øjet, foraarsager Krænkelse; og den, som er en Daare i sin Mund, styrtes.

10. Den der vinkar med ögonen, han kommer vedermödo åstad; och den en galen mun hafver, han varder slagen.

10. Kes silmi pilkutab, sadab wallo, ja kes uledega meleto on sedda kimputakse.

10. Kas mirkčioja akimis, sukelia nemalonumų, o tauškiantis kvailystes suklups.

10. Wer mit Augen winkt, wird Mühsal anrichten; und der ein Narrenmaul hat, wird geschlagen.

10. Celui qui cligne de l'œil cause du trouble; et celui qui a les lèvres insensées, court à sa perte.

10. El que guiña del ojo, dará tristeza; y el insensato de labios será castigado.

10 Die met het oog wenkt, richt smart aan; en een dwaas van lippen zal omgeworpen worden.

10. Kto mruga okiem, przynosi frasunek, ale głupi od warg swoich upadnie.

10. A ki szemmel hunyorgat, bántást szerez; és a bolond ajkú elesik.

10 Кто мигает глазами, тот причиняет досаду, а глупый устами преткнется.

10. Хто моргає очима, розбуджує досаду, а глупий устами спотикнеться.

11. Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattomien suu kätkee väkivaltaa.

11. Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.

11. Wanhurscan suu on elämän lähde mutta jumalattoman suun peittä wäärys.

11 The mouth of a righteous man is a fountain of life, but violence covers the mouth of the wicked.

11. The mouth of a righteous man is a well of life: but violence covereth the mouth of the wicked.

11. Den retfærdiges Mund er Livets Kilde, men Vold skjuler de ugudeliges Mund.

11. Dens rättfärdigas mun är en lefvandes källa; men de ogudaktigas mun skall deras vrånghet öfverfalla.

11. Selle su, kes öige on, on ello hallik, agga wäekauba tö kattab öälatte suud.

11. Teisiojo burna yra gyvenimo šulinys, bet nedorėlio burną dengia smurtas.

11. Des Gerechten Mund ist ein Brunnen des Lebens; aber den Mund der Gottlosen wird ihr Frevel überfallen.

11. La bouche du juste est une source de vie; mais la violence fermera la bouche aux méchants.

11. Vena de vida es la boca del justo: mas la boca de los impíos cubrirá la iniquidad.

11 De mond des rechtvaardigen is een springader des levens; maar het geweld bedekt den mond der goddelozen.

11. Usta sprawiedliwego są źródło żywota; ale usta niezbożników pokrywają nieprawość.

11. Életnek kútfeje az igaznak [6†] szája; az istenteleneknek szája pedig erőszaktételt fedez el.

11 Уста праведника – источник жизни, уста же беззаконных заградитнасилие.

11. Уста праведного - се джерело жизнї, уста же безбожних неправедність ховають.

12. Viha virittää riitoja, mutta rakkaus peittää rikkomukset kaikki.

12. Viha riidan saattaa, mutta rakkaus peittää kaikki rikokset.

12. Wiha rijdan saatta mutta rackaus peittä caicki ricoxet.

12 Hatred stirs up strife, but love covers all transgressions.

12. Hatred stirreth up strifes: but love covereth all sins.

12. Had opvækker Trætter, men Kærlighed skjuler alle Overtrædelser.

12. Hat uppväcker träto; men kärlek öfverskyler all öfverträdelse.

12. Wihkaminne kihhutab rido; agga armastus kattab keik ülleastmissed kinni.

12. Neapykanta sukelia vaidus, o meilė padengia visas nuodėmes.

12. Haß erregt Hader; aber Liebe deckt zu alle Übertretungen.

12. La haine excite les querelles; mais la charité couvre toutes les fautes.

12. El odio despierta las rencillas: mas la caridad cubrirá todas las maldades.

12 Haat verwekt krakelen; maar de liefde dekt alle overtredingen toe.

12. Nienawiść wzbudza swary; ale miłość wszystkie przestępstwa pokrywa.

12. A gyűlölség szerez versengést; minden vétket pedig elfedez a [7†] szeretet.

12 Ненависть возбуждает раздоры, но любовь покрывает все грехи.

12. Ненависть сварнї роздуває, любов же всї гріхи покриває.

13. Ymmärtäväisen huulilta löytyy viisaus, mutta joka on mieltä vailla, sille vitsa selkään!

13. Toimellisten huulissa löydetään viisaus, vaan tyhmäin selkään tarvitaan vitsa.

13. Toimellisten huulisa löytän wijsaus waan tyhmäin selkään tarwitan widza.

13 Wisdom is found in the lips of him who has discernment, but a rod is for the back of him who is void of understanding.

13. In the lips of him that hath understanding wisdom is found: but a rod is for the back of him that is void of understanding.

13. Paa den forstandiges Læber findes Visdom; men en Kæp er for den uforstandiges Ryg.

13. Uti de förståndigas läppar finner man vishet; men till ens dåras rygg hörer ris.

13. Moistlikko uledest leitakse tarkust; agga wits lähhäb tarwis selle selja peäle, kel ep olle meelt Peas.

13. Išmintis randama supratingojo lūpose, o neišmanėlio nugarai skirta rykštė.

13. In den Lippen des Verständigen findet man Weisheit; aber auf den Rücken der Narren gehört eine Rute.

13. La sagesse se trouve sur les lèvres de l'homme sage; mais la verge est pour le dos de celui qui est dépourvu de sens.

13. En los labios del prudente se halla sabiduría, y es vara a las espaldas del falto de entendimiento.

13 In de lippen des verstandigen wordt wijsheid gevonden; maar op den rug des verstandelozen de roede.

13. W wargach roztropnego znajduje się mądrość; ale kij na grzbiecie szalonego.

13. Az eszesek ajkain bölcseség találtatik; a [8†] vessző pedig a bolond hátának való.

13 В устах разумного находится мудрость, но на теле глупого – розга.

13. В устах розумного мудрість пробуває, на тїло ж безумного цїпок спадає.

14. Viisaat kätkevät, minkä tietävät, mutta hullun suu on läheinen turmio.

14. Viisaat opin kätkevät, vaan hulluin suu on täynnä vahinkoa.

14. Wijsat opin kätkewät waan hulluin huulet sitä tyhmistywät.

14 Wise men lay up knowledge, but the mouth of a foolish man is a present destruction.

14. Wise men lay up knowledge: but the mouth of the foolish is near destruction.

14. De vise gemme paa Kundskab; men for Daarens Mund er Undergang nær.

14. De vise bevara lärdom; men de dårars mun är hardt när förskräckelse.

14. Targad innimessed pannewad tundmist tallele; agga ehmatus on meletuma su liggi.

14. Išmintingi kaupia žinojimą, o kvailio burna arti pražūties.

14. Die Weisen bewahren die Lehre; aber der Narren Mund ist nahe dem Schrecken.

14. Les sages tiennent la science en réserve; mais la bouche de l'insensé est une ruine prochaine.

14. Los sabios guardan la sabiduría: mas la boca del insensato es calamidad cercana.

14 De wijzen leggen wetenschap weg; maar den mond des dwazen is de verstoring nabij.

14. Mądrzy tają umiejętność; ale usta głupiego bliskie upadku.

14. A bölcsek tudományt rejtegetnek; a bolondnak szája pedig [9†] közeli romlás.

14 Мудрые сберегают знание, но уста глупого – близкая погибель.

14. Що мудрий знає, те він ховає, уста же дурного - се близька погибель.

15. Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, mutta vaivaisten köyhyys on heidän turmionsa.

15. Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa; mutta köyhyys tekee köyhän pelkuriksi.

15. Rickan tawara on hänen wahwa Caupungins mutta köyhys teke köyhän pelcurixi.

15 The rich man's wealth is his strong city. The destruction of the poor is their poverty.

15. The rich man's wealth is his strong city: the destruction of the poor is their poverty.

15. Den riges Gods er hans faste Stad; men de fattiges Armod er deres egen Undergang.

15. Dens rikas gods är hans faste stad; men fattigdom gör de fattiga blödiga.

15. Rikka warrandus on ta tuggew lin; alwad ehmatab nende waesus ärra.

15. Turtuolio turtas yra jo tvirtovė, beturčių skurdas­jų pražūtis.

15. Das Gut des Reichen ist seine feste Stadt; aber die Armen macht die Armut blöde.

15. Les biens du riche sont sa ville forte; mais la pauvreté des misérables est leur ruine.

15. Las riquezas del rico son su ciudad fuerte; y el desmayo de los pobres es su pobreza.

15 Des rijken goed is een stad zijner sterkte; de armoede der geringen is hun verstoring.

15. Majętność bogatego jest miastem jego mocnem; ale nędza jest ubogich zniszczeniem.

15. A gazdagnak marhája az ő megerősített [10†] városa; szűkölködőknek romlása az ő szegénységök.

15 Имущество богатого – крепкий город его, беда для бедных – скудость их.

15. Багацтво - се утверджене місто багатиреві, а злиднї - се страх убогому.

16. Vanhurskaan hankkima on elämäksi, jumalattoman saalis koituu synniksi.

16. Vanhurskaus tekee työtä hengen ylöspitämiseksi, mutta jumalattoman saalis on synniksi.

16. Wanhurscas teke työtä hengen pitexi mutta jumalattoman saalis on synnixi.

16 The labor of a righteous man produces life. The fruit of a wicked man is to sin.

16. The labour of the righteous tendeth to life: the fruit of the wicked to sin.

16. Den retfærdiges Løn er til Livet; den ugudeliges Indtægt er til Synd.

16. Den rättfärdige arbetar till lifvet; men den ogudaktige brukar sina tilldrägt till synd.

16. Öige innimesse tö palk on elluks: öäla woos on pattuks.

16. Teisiojo triūsas veda į gyvenimą, nedorėlio pasisekimas­į nuodėmę.

16. Der Gerechte braucht sein Gut zum Leben; aber der Gottlose braucht sein Einkommen zur Sünde.

16. L'œuvre du juste conduit à la vie; mais le fruit du méchant est le péché.

16. La obra del justo es para vida: mas el fruto del impío es para pecado.

16 Het werk des rechtvaardigen is ten leven; de inkomst des goddelozen is ter zonde.

16. Praca sprawiedliwego jest ku żywotowi; ale dochód niepobożnych jest ku grzechowi.

16. Az igaznak keresménye életre, az istentelennek jövedelme bűnre van.

16 Труды праведного – к жизни, успех нечестивого – ко греху.

16. Праця праведного - для життя, надбаннє безбожника - на гріх.

17. Kuritusta noudattava on elämän tiellä, mutta nuhteet hylkäävä eksyy.

17. Joka kurituksen ottaa vastaan, hän on elämän tiellä; mutta joka rangaistuksen heittää pois, hän menee väärin.

17. Joca curituxen otta wastan hän on elämän tiellä mutta joca rangaistuxen heittä pois hän mene wäärin.

17 He is in the way of life who heeds correction, but he who forsakes reproof goes-astray.

17. He is in the way of life that keepeth instruction: but he that refuseth reproof erreth.

17. At bevare Tugt er Vej til Livet; men den, som lader Tilrettevisning fare, vildleder.

17. Hålla tuktan är vägen till lifvet; men den som bortkastar straff, han far vill.

17. Teeradda ello pole on se, kes öppetust hoiab; agga kes nomimist mahhajättab, eksitab ärra.

17. Kas priima pamokymus, eina gyvenimo keliu, o kas atmeta perspėjimus, klaidžioja.

17. Die Zucht halten ist der Weg zum Leben; wer aber der Zurechtweisung nicht achtet, der bleibt in der Irre.

17. Celui qui garde l'instruction, est dans le chemin de la vie; mais celui qui oublie la correction, s'égare.

17. Camino a la vida es guardar la corrección; y el que deja la reprensión yerra.

17 Het pad tot het leven is desgenen die de tucht bewaart; maar die de bestraffing verlaat, doet dwalen.

17. Ścieszką żywota idzie, kto przyjmuje karność; ale kto gardzi strofowaniem, w błąd się zawodzi.

17. A bölcseség megőrizőnek útja életre van; a fenyítéket elhagyó pedig tévelyeg.

17 Кто хранит наставление, тот на пути к жизни; а отвергающий обличение – блуждает.

17. Хто хоронить науку, той на дорозї до жизнї, хто ж відкидає докір, по бездоріжжу блудить.

18. Joka salavihaa pitää, sen huulilla on valhe, ja joka parjausta levittää, on tyhmä.

18. Petolliset suut peittävät vainon, ja joka panettelee,hän on tyhmä.

18. Petolliset suut peittäwät wainon ja joca panettele hän on tyhmä.

18 He who hides hatred is from lying lips. And he who utters a slander is a fool.

18. He that hideth hatred with lying lips, and he that uttereth a slander, is a fool.

18. Den som dølger Had, har falske Læber, og den, sorrig bringer ondt Rygte ud, er en Daare.

18. Falske munnar skyla hat, och den der baktalar, han är en dåre.

18. Kes wihkamist kinnikattab, sel on walskusse uled, ja kes pahha könnet töstab, se on halp.

18. Klastingos lūpos slepia neapykantą, kas platina šmeižtą, tas kvailys.

18. Falsche Mäuler bergen Haß; und wer verleumdet, der ist ein Narr.

18. Celui qui dissimule la haine a des lèvres trompeuses; et celui qui répand la calomnie, est un insensé.

18. El que encubre el odio tiene labios mentirosos; y el que echa mala fama es insensato.

18 Die den haat bedekt, is van valse lippen, en die een kwaad gerucht voortbrengt, is een zot.

18. Kto pokrywa nienawiść wargami kłamliwemi, i kto rozgłasza haóbę, głupi jest.

18. A ki elfedezi a gyűlölséget, hazug ajkú az; és a ki szól gyalázatot, bolond az.

18 Кто скрывает ненависть, у того уста лживые; и кто разглашает клевету, тот глуп.

18. Хто таїть ненависть, у того уста обманливі, а хто розсїває обмову, той дурний.

19. Missä on paljon sanoja, siinä ei syntiä puutu; mutta joka huulensa hillitsee, se on taitava.

19. Jossa paljo puhutaan, siitä ei synti ole kaukana; mutta joka huulensa hillitsee, hän on toimellinen.

19. Josa paljo puhutan sijtä ei syndi ole caucan mutta joca huulens hillidze hän on toimellinen.

19 Transgression is not lacking in the multitude of words, but he who refrains his lips does wisely.

19. In the multitude of words there wanteth not sin: but he that refraineth his lips is wise.

19. Hvor mange Ord ere, der lader Overtrædelse ikke af; men den, som sparer sine Læber, er klog.

19. Der mång ord äro, der är icke synden borto; men den sina läppar håller, han är klok.

19. Kus paljo sanno on , seäl ei löppe ülleastminne; agga kes ommad uled kelab räkimast , se on moistlik.

19. Žodžių gausumas nebūna be nuodėmės, kas tyli, tas išmintingas.

19. Wo viel Worte sind, da geht's ohne Sünde nicht ab; wer aber seine Lippen hält, ist klug.

19. Où il y a beaucoup de paroles, il ne manque pas d'y avoir du péché; mais celui qui retient ses lèvres est prudent.

19. En las muchas palabras no falta rebelión: mas el que refrena sus labios es prudente.

19 In de veelheid der woorden ontbreekt de overtreding niet; maar die zijn lippen weerhoudt, is kloek verstandig.

19. Wielomowność nie bywa bez grzechu; ale kto powściąga wargi swoje, ostrożny jest.

19. A sok beszédben [11†] elmaradhatatlan a vétek; a ki pedig megtartóztatja ajkait, az értelmes.

19 При многословии не миновать греха, а сдерживающий уста свои –разумен.

19. Многомовність не встережесь гріха, хто ж здержує язика - розумен.

20. Vanhurskaan kieli on valituin hopea, jumalattomien äly on tyhjän veroinen.

20. Vanhurskaan kieli on kalliimpi hopiaa, mutta jumalattoman sydän on miinkuin ei mitään.

20. Wanhurscan kieli on callimbi hopiata mutta jumalattoman sydän on tyhjä.

20 The tongue of a righteous man is choice silver. The heart of the wicked is little.

20. The tongue of the just is as choice silver: the heart of the wicked is little worth.

20. Den retfærdiges Tunge er udsøgt Sølv; de ugudeliges Hjerte er intet værd.

20. Dens rättfärdigas tunga är kosteligt silfver; men de ogudaktigas hjerta är intet.

20. Öige innimesse keel on kui ärrawallitsetud höbbe: öälatte südda on pissut wäärt.

20. Teisiojo liežuvis yra rinktinis sidabras, o nedorėlio širdis nieko neverta.

20. Des Gerechten Zunge ist köstliches Silber; aber der Gottlosen Herz ist wie nichts.

20. La langue du juste est un argent de choix; mais le cœur des méchants vaut peu de chose.

20. Plata escogida es la lengua del justo: mas el entendimiento de los impíos es como nada.

20 De tong des rechtvaardigen is uitgelezen zilver; het hart der goddelozen is weinig waard.

20. Srebro wyborne jest język sprawiedliwego; ale serce niezbożnych za nic nie stoi.

20. Választott ezüst az [12†] igaznak nyelve; a gonoszok elméje kevés érő.

20 Отборное серебро – язык праведного, сердце же нечестивых – ничтожество.

20. Очищене срібло - язик праведника, серце же безбожних - се покидь.

21. Vanhurskaan huulet kaitsevat monia, mutta hullut kuolevat mielettömyyteensä.

21. Vanhurskaan huulet monta ravitsevat, mutta hullut kuolevat hulluudessa.

21. Wanhurscan huulet monda rawidzewat mutta hullut huckuwat hulludesans.

21 The lips of a righteous man feeds many, but the foolish die for lack of understanding.

21. The lips of the righteous feed many: but fools die for want of wisdom.

21. Den retfærdige: Læber nære mange; men ved de uforstandige dø Daarer.

21. Dens rättfärdigas läppar föda många; men de galne skola dö uti deras galenskap.

21. Öige innimesse uled söötwad paljo; agga meletumad surrewad ärra selle sü läbbi, kel ep olle meelt peas.

21. Teisiojo lūpos pamaitina daugelį, kvailiai miršta dėl išminties stokos.

21. Des Gerechten Lippen weiden viele; aber die Narren werden an ihrer Torheit sterben.

21. Les lèvres du juste nourrissent beaucoup d'hommes; mais les insensés mourront, faute de sens.

21. Los labios del justo apacientan a muchos: mas los insensatos con falta de entendimiento mueren.

21 De lippen des rechtvaardigen voeden er velen; maar de dwazen sterven door gebrek van verstand.

21. Wargi sprawiedliwego wiele ich żywią; ale głupi dla głupstwa umierają.

21. Az igaznak ajkai sokakat legeltetnek; a bolondok pedig esztelenségökben halnak [13†] meg.

21 Уста праведного пасут многих, а глупые умирают от недостатка разума.

21. Праведного уста навчають-пасуть многих, а дурні й мруть, не набравшись розуму.

22. Herran siunaus rikkaaksi tekee, ei oma vaiva siihen mitään lisää.

22. Herran siunaus tekee rikkaaksi ilman vaivaa.

22. HERran siunaus teke rickaxi ilman waiwata.

22 The blessing of Jehovah, it makes rich and he adds no sorrow with it.

22. The blessing of the LORD, it maketh rich, and he addeth no sorrow with it.

22. Herrens Velsignelse bør rig, og han føjer kke Smerte til den.

22. Herrans välsignelse gör rikan utan mödo.

22. Jehowa önnistaminne, se teeb rikkaks, ja ta ei panne wallo siñna jure.

22. Viešpaties palaiminimas daro turtingą ir sielvarto neatneša.

22. Der Segen des HERRN macht reich ohne Mühe.

22. C'est la bénédiction de l'Éternel qui enrichit, et il n'y joint aucune peine.

22. La bendición de Jehová es la que enriquece, y no añade tristeza con ella.

22 De zegen des HEEREN, die maakt rijk; en Hij voegt er geen smart bij.

22. Błogosławieóstwo Paóskie ubogaca, a nie przynosi z sobą utrapienia.

22. Az Úrnak áldása, az gazdagít meg, és azzal semmi nem szerez bántást.

22 Благословение Господне – оно обогащает и печали с собою не приносит.

22. Господня благодать - вона богатим робить, і горя з собою не приносить.

23. Tyhmälle on iloksi ilkityön teko, mutta ymmärtäväiselle miehelle viisaus.

23. Hullu tekee pahaa ja nauraa sitä, vaan viisas pitää siitä vaarinsa.

23. Hullu teke paha ja naura sitä waan wijsas pitä sijtä waarins.

23 It is as sport to a fool to do mischief and so is wisdom to a man of understanding.

23. It is as sport to a fool to do mischief: but a man of understanding hath wisdom.

23. Det er for Daaren som en Leg, naar han gør en skændig Ting; men den forstandige Mand har Visdom.

23. En dåre bedrifver det ondt är, och gör sig der ett löje af; men den man är vis, som tager der vara uppå.

23. Wägga pahha tööd teggema on halbile otsego mäng, agga moistlikkul mehhel on tarkus.

23. Kvailiui daryti pikta­malonumas, o protingas žmogus turi išmintį.

23. Ein Narr treibt Mutwillen und hat dazu noch seinen Spott; aber der Mann ist weise, der aufmerkt.

23. Faire le mal est la joie de l'insensé; la sagesse est celle de l'homme prudent.

23. Es como risa al insensato hacer abominación: mas el hombre entendido sabe.

23 Het is voor den zot als spel schandelijkheid te doen; maar voor een man van verstand, wijsheid te plegen.

23. Za śmiech sobie ma głupi, popełnić niecnotę, ale mąż roztropny dzierży się mądrości.

23. Miképen játék a bolondnak bűnt cselekedni, azonképen az eszes férfiúnak bölcsen [14†] cselekedni.

23 Для глупого преступное деяние как бы забава, а человеку разумному свойственна мудрость.

23. Чинити зло - безумному забава, розумний же її у мудростї знаходить.

24. Mitä jumalaton pelkää, se häntä kohtaa; mutta mitä vanhurskaat halajavat, se annetaan.

24. Mitä jumalatoin pelkää, se hänelle tapahtuu, ja mitä vanhurskaat himoitsevat, sitä heille annetaan.

24. Mitä jumalatoin pelkä se hänelle tapahtu ja mitä wanhurscat himoidzewat sitä heille annetan.

24 The fear of a wicked man will come upon him. And the desire of the righteous will be granted.

24. The fear of the wicked, it shall come upon him: but the desire of the righteous shall be granted.

24. Hvad den ugudelige frygter for, det skal komme over ham; men de retfærdiges Begæring skal Gud give ham.

24. Hvad den ogudaktige fruktar, det vederfars honom; och hvad de rättfärdige begära, det varder dem gifvet.

24. Mis öäl kardab, se tulleb temma kätte; ja mis öiged iggatsewad, sedda ta annab.

24. Nedorėlis gaus, ko jis bijosi, teisusis gaus, ko trokšta.

24. Was der Gottlose fürchtet, das wird ihm begegnen; und was die Gerechten begehren, wird ihnen gegeben.

24. Ce que le méchant craint, lui arrivera; mais Dieu accordera aux justes ce qu'ils désirent.

24. Lo que el impío teme, eso le vendrá: mas Dios da a los justos lo que desean.

24 De vreze des goddelozen, die zal hem overkomen; maar de begeerte der rechtvaardigen zal God geven.

24. Czego się boi niezbożnik, to naó przychodzi; ale czego żądają sprawiedliwi, Bóg im daje.

24. A mitől retteg az istentelen, az esik ő rajta; a mit pedig kivánnak az igazak, meg [15†] lesz.

24 Чего страшится нечестивый, то и постигнет его, а желание праведников исполнится.

24. За що безбожного страх обнимає, те його не мине, а праведних бажаннє сповниться.

25. Tuulispään käytyä ei jumalatonta enää ole, mutta vanhurskaan perustus pysyy iäti.

25. Jumalatoin on niinkuin tuulispää, joka menee ohitse ja tyhjiksi raukee; mutta vanhurskas pysyy ijankaikkisesti.

25. Jumalatoin on nijncuin tuuli joca mene ohidze ja tyhjäxi rauke mutta wanhurscas pysy ijancaickisest.

25 When the whirlwind passes, the wicked man is no more, but the righteous man is an everlasting foundation.

25. As the whirlwind passeth, so is the wicked no more: but the righteous is an everlasting foundation.

25. Naar Hvirvelvinden farer forbi, saa er den ugudelige ikke mere; men en retfærdig har en evig Grundvold.

25. Den ogudaktige är såsom ett väder, det framom går, och är icke mer till; men den rättfärdige består evigliga.

25. Otsego tulispä üllelähhäb, nenda ei olle öäl teps; agga kes öige on, se jääb iggaweste seisma.

25. Praeina audra, ir nebelieka nedorėlio, bet teisiojo pamatas amžinas.

25. Der Gottlose ist wie ein Wetter, das vorübergeht und nicht mehr ist; der Gerechte aber besteht ewiglich.

25. Comme le tourbillon passe, ainsi le méchant disparaît; mais le juste s'appuie sur un fondement éternel.

25. Como pasa el torbellino, así el malo no es: mas el justo, fundado para siempre.

25 Gelijk een wervelwind voorbijgaat, alzo is de goddeloze niet meer; maar de rechtvaardige is een eeuwige grondvest.

25. Jako przemija wicher, tak się niepobożni nie ostoją; ale sprawiedliwy ma grunt wieczny.

25. A mint a forgószél ráfuvall, már oda van az istentelen; az igaznak pedig örökké való fundamentoma van.

25 Как проносится вихрь, так нет более нечестивого; а праведник – на вечном основании.

25. Як буря пронесесь, так безбожного, немов на сьвітї й не було, а праведний - мов би на вічних підвалинах.

26. Mitä hapan hampaille ja savu silmille, sitä laiska lähettäjillensä.

26. Niin kuin etikka tekee pahaa hampaille ja savu silmille, niin on laiska niiden mielestä paha, jotka hänen lähettävät.

26. Nijncuin eticka teke paha hammasten ja sawu silmäin nijn on laisca nijden mielest paha jotca hänen lähettäwät.

26 As vinegar to the teeth and as smoke to the eyes, so is the sluggard to those who send him.

26. As vinegar to the teeth, and as smoke to the eyes, so is the sluggard to them that send him.

26. Som Eddike er for Tænderne, og som Røg er for Øjnene, saa er den lade for dem, som udsende ham.

26. Såsom ättika gör ondt tandomen, och rök ögonen, så gör en försummelig dem ondt, som sända honom.

26. Nenda kui äbikas hammastele, ja kui suits silmile, nenda on laisk neile, kes tedda wäljaläkkitawad.

26. Kaip actas dantims ir dūmai akims, taip tinginys tiems, kurie jį siunčia.

26. Wie der Essig den Zähnen und der Rauch den Augen tut, so tut der Faule denen, die ihn senden.

26. Ce que le vinaigre est aux dents, et la fumée aux yeux, tel est le paresseux à ceux qui l'envoient.

26. Como el vinagre a los dientes, y como el humo a los ojos, así es el perezoso a los que le envían.

26 Gelijk edik den tanden, en gelijk rook den ogen is, zo is de luie dengenen, die hem uitzenden.

26. Jako ocet zębom, i jako dym oczom, tak jest leniwy tym, którzy go posyłają.

26. Minémű az eczet a fogaknak és a füst a szemeknek, olyan a rest azoknak, a kik azt elküldötték.

26 Что уксус для зубов и дым для глаз, то ленивый для посылающих его.

26. Що оцет зубам а дим очам, те лїнивий тим, що послугуються ним.

27. Herran pelko elinpäiviä jatkaa, mutta jumalattomien vuodet lyhenevät.

27. Herran pelko enentää päiviä, vaan jumalattomain vuodet vähennetään.

27. HERran pelco enändä päiwiä waan jumalattoman wuodet wähetän.

27 The fear of Jehovah prolongs days, but the years of the wicked will be shortened.

27. The fear of the LORD prolongeth days: but the years of the wicked shall be shortened.

27. Herrens Frygt lægger Dage til; men de ugudeliges Aar forkortes.

27. Herrans fruktan förmerar dagarna; men de ogudaktigas år varda förkortad.

27. Jehowa kartus annab ello päiwile jätko, agga öälatte aastad lühhendakse.

27. Viešpaties baimė pailgina gyvenimą, nedorėlio amžius bus sutrumpintas.

27. Die Furcht des HERRN mehrt die Tage; aber die Jahre der Gottlosen werden verkürzt.

27. La crainte de l'Éternel multiplie les jours; mais les années des méchants seront retranchées.

27. El temor de Jehová aumentará los dias: mas los años de los impíos serán acortados.

27 De vreze des HEEREN vermeerdert de dagen; maar de jaren der goddelozen worden verkort.

27. Bojaźó Paóska dni przyczynia; ale lata niezbożnego ukrócone bywają.

27. Az Úrnak félelme [16†] hosszabbítja meg a napokat; az istenteleneknek pedig esztendeik [17†] megrövidülnek.

27 Страх Господень прибавляет дней, лета же нечестивых сократятся.

27. Господень страх днїв причиняє, безбожного ж лїта скоротяться.

28. Vanhurskasten odotus koituu iloksi, mutta jumalattomien toivo hukkuu.

28. Vanhurskaan toivo on ilo, mutta jumalattomain toivo katoo.

28. Wanhurscan toiwo on ilo mutta jumalattomain toiwo cato.

28 The hope of the righteous is gladness, but the expectation of the wicked will perish.

28. The hope of the righteous shall be gladness: but the expectation of the wicked shall perish.

28. De retfærdiges Forventelse er Glæde, men de ugudeliges Haab forgaar.

28. Dens rättfardigas väntan skall fröjd varda; men de ogudaktigas hopp skall förtappadt varda.

28. Öigede lotus on rööm, agga öälatte ootminne lähhäb hukka.

28. Teisiojo viltis teikia džiaugsmą, o nedorėlio lūkestis pražus.

28. Das Warten der Gerechten wird Freude werden; aber der Gottlosen Hoffnung wird verloren sein.

28. L'espérance des justes est la joie; mais l'attente des méchants périra.

28. La esperanza de los justos es alegría; mas la esperanza de los impíos perecerá.

28 De hoop der rechtvaardigen is blijdschap; maar de verwachting der goddelozen zal vergaan.

28. Oczekiwanie sprawiedliwych jest wesele, ale nadzieja niezbożnych zginie.

28. Az igazaknak reménysége öröm; az istenteleneknek várakozása [18†] pedig elvész.

28 Ожидание праведников – радость, а надежда нечестивых погибнет.

28. Дожиданнє праведних - радість, а надїя безбожних погибне.

29. Herran johdatus on nuhteettoman turva, mutta väärintekijäin turmio.

29. Herran tie on hurskasten väkevyys, mutta pahointekiät ovat pelkurit.

29. HERran tie on siwiäin lohdutus mutta pahointekiät owat pelcurit.

29 The way of Jehovah is a stronghold to the upright, but it is a destruction to the workers of wickedness.

29. The way of the LORD is strength to the upright: but destruction shall be to the workers of iniquity.

29. En fast Borg er Herrens Vej for den retskafne, men Fordærvelse for dem, som gøre Uret.

29. Herrans väg är dens frommas tröst; men de ogerningsmän äro blödige.

29. Jehowa te on kiñitusseks sellele, kel täieste wagga meel on ; agga ehmatusseks neile, kes nurjatumat tööd tewad.

29. Viešpaties kelias­stiprybė doriesiems ir pražūtis piktadariams.

29. Der Weg des HERRN ist des Frommen Trotz; aber die Übeltäter sind blöde.

29. La voie de l'Éternel est la force de l'homme intègre; mais elle est la ruine des ouvriers d'iniquité.

29. Fortaleza es al perfecto el camino de Jehová: mas espanto es a los que obran maldad.

29 De weg des HEEREN is voor den oprechte sterkte; maar voor de werkers der ongerechtigheid verstoring.

29. Droga Paóska jest mocą szczeremu; ale strachem tym, którzy broją złości.

29. Erősség a tökéletesnek az Úrnak úta: de romlás a hamisság cselekedőinek.

29 Путь Господень – твердыня для непорочного и страх для делающих беззаконие.

29. Безвинному дорога Господня - твердиня, а страх беззаконникам.

30. Vanhurskas ei ikinä horju, mutta jumalattomat eivät saa asua maassa.

30. Vanhurskas pysyy aina kohdallansa kukistamatta, mutta jumalattoman ei pidä asuman maan päällä.

30. Wanhurscas pysy aina cohdallans mutta jumalattoman ei pidä asuman maan päällä.

30 A righteous man will not be shaken everlasting, but the wicked will not dwell in the land.

30. The righteous shall never be removed: but the wicked shall not inhabit the earth.

30. Den retfærdige skal ikke rokkes evindelig; men de ugudelige skulle ikke bo i Landet.

30. Den rättfärdige varder aldrig nederslagen; men de ogudaktige skola icke blifva i landena.

30. Kes öige on , se ei pea mitte köikuma ei ellades; agga öälad ei pea Ma peäl ellama.

30. Teisieji nesvyruos per amžius, bet nedorėliai negyvens žemėje.

30. Der Gerechte wird nimmermehr umgestoßen; aber die Gottlosen werden nicht im Lande bleiben.

30. Le juste ne sera jamais ébranlé; mais les méchants n'habiteront point sur la terre.

30. El justo eternalmente no será removido, mas los impíos no habitarán la tierra.

30 De rechtvaardige zal in eeuwigheid niet bewogen worden; maar de goddelozen zullen de aarde niet bewonen.

30. Sprawiedliwy się na wieki nie poruszy; ale niezbożnicy nie będą mieszkali na ziemi.

30. Az igaz soha meg nem mozdul; de az istentelenek nem lakják a [19†] földet.

30 Праведник во веки не поколеблется, нечестивые же не поживут на земле.

30. Праведний по вік не схитнеться, безбожники ж не пожиють на землї.

31. Vanhurskaan suu kasvaa viisauden hedelmän, mutta kavala kieli hävitetään.

31. Vanhurskaan suu tuottaa viisauden, vaan vääräin kieli hukutetaan.

31. Wanhurscan suut tuotta wijsauden waan wääräin suu häwitetän.

31 The mouth of a righteous man brings forth wisdom, but the perverse tongue will be cut off.

31. The mouth of the just bringeth forth wisdom: but the froward tongue shall be cut out.

31. Den retfærdiges Mund fremfører Visdom, men den Tunge, som taler forvendte ring, skal udryddes.

31. Dens rättfärdigas mun bär fram vishet; men de vrångas mun skall utrotad blifva.

31. Öige innimesse su annab tarkust wälja; agga pörane keel kautakse ärra.

31. Teisiojo burna kalba išmintį, o ydingas liežuvis bus atkirstas.

31. Der Mund des Gerechten bringt Weisheit; aber die Zunge der Verkehrten wird ausgerottet.

31. La bouche du juste produira la sagesse; mais la langue perverse sera retranchée.

31. La boca del justo producirá sabiduría: mas la lengua perversa será cortada.

31 De mond des rechtvaardigen brengt overvloediglijk wijsheid voort; maar de tong der verkeerdheden zal uitgeroeid worden.

31. Usta sprawiedliwego rozmnażają mądrość; ale język przewrotny będzie wycięty.

31. Az igaznak szája bőségesen szól bölcsességet; a gonoszság nyelve pedig kivágatik.

31 Уста праведника источают мудрость, а язык зловредный отсечется.

31. Праведного уста родять мудрість, язик же злющий буде витятий.

32. Vanhurskaan huulet tietävät, mikä otollista on, mutta jumalattomien suu on sulaa kavaluutta.

32. Vanhurskaan huulet opettavat terveellisiä asioita, vaan jumalattoman suu on täynnä vääryyttä.

32. Wanhurscan huulet opettawat terwellisiä asioita waan jumalattoman suu on täynäns wääryttä.

32 The lips of a righteous man knows what is acceptable, but the mouth of the wicked is perverseness.

32. The lips of the righteous know what is acceptable: but the mouth of the wicked speaketh frowardness.

32. Den retfærdiges Læber kende, hvad der er velbehageligt, men de ugudeliges Mund fremfører forvendte Ting.

32. Dens rättfärdigas läppar lära helsosam ting; men de ogudaktigas mun är vrång.

32. Öige innimesse uled teädwad, mis mele pärrast on ; agga öälatte su on pörane keik.

32. Teisieji kalba, kas naudinga, nedorėlio burna­kas ydinga.

32. Die Lippen der Gerechten lehren heilsame Dinge; aber der Gottlosen Mund ist verkehrt.

32. Les lèvres du juste connaissent ce qui est agréable; mais la bouche des méchants n'est que perversité.

32. Los labios del justo conocerán lo que agrada: mas la boca de los impíos perversidades.

32 De lippen des rechtvaardigen weten wat welgevallig is; maar de mond der goddelozen enkel verkeerdheid.

32. Wargi sprawiedliwego znają, co się Bogu podoba; ale usta niepobożnych są przewrotne.

32. Az igaznak ajkai azt tudják, a mi kedves; az istenteleneknek szája pedig a [20†] gonoszságot.

32 Уста праведного знают благоприятное, а уста нечестивых – развращенное.

32. Праведного уста знають, що добре й гарне, уста же безбожних добро на зло перевертають.