23 luku

”Viisaitten sanat”; jatkoa: Pitempiä sananlaskuja elämän eri aloilta.

1. Kun istut aterialle hallitsijan seurassa, niin pidä tarkoin mielessä, kuka edessäsi on,

1. Koskas istus ja syöt jonkun herran kanssa, niin ota visu vaari, kuka edessäs on.

1. COscas istut ja syöt Herran cansa nijn ota waari cuca edesäs on.

1 When you sit to eat with a ruler, consider diligently he who is before you,

1. When thou sittest to eat with a ruler, consider diligently what is before thee:

1. Naar du sidder til Bords hos en Hersker, da agt vel paa, hvad der staar for dit Ansigt,

1. När du sitter och äter med enom herra, så gif akt uppå, hvad för dig handladt varder;

1. Kui sa istud wallitsejaga leiba wötmas, siis pead sa öiete tähhele pannema, kes sinno ees on.

1. Kai sėdiesi valgyti su valdovu, rūpestingai stebėk, kas prieš tave padėta.

1. Wenn du sitzest und issest mit einem Herrn, so merke, wen du vor dir hast,

1. Quand tu seras assis pour manger avec un prince, considère avec attention ce qui sera devant toi;

1. CUANDO te asentares a comer con algún señor, considera bien lo que estuviere delante de tí:

1 Als gij aangezeten zult zijn om met een heerser te eten, zo zult gij scherpelijk letten op dengene, die voor uw aangezicht is.

1. Gdy siądziesz, abyś jadł z panem, uważaj pilnie, kto jest przed tobą;

1. Mikor leülsz enni az uralkodóval, szorgalmasan reá vigyázz, ki van előtted.

1 Когда сядешь вкушать пищу с властелином, то тщательно наблюдай, что перед тобою,

1. Коли засядеш їсти з князем укупі, то вважай добре, як стоїть перед тобою страва;

2. ja pane veitsi kurkullesi, jos olet kovin nälkäinen.

2. Ja pane veitsi kaulaas, jos sinä tahdot henkes pitää.

2. Ja pane weidzi caulaas jos sinä tahdot henges pitä.

2 and put a knife to your throat if you are a man given to appetite.

2. And put a knife to thy throat, if thou be a man given to appetite.

2. og at du sætter en Kniv paa din Strube, hvis du har Begærlighed.

2. Och sätt en knif på din hals, om du vill behålla lifvet.

2. Ja panne nugga omma kurgo külge, kui sa himmokas olled.

2. Prisidėk peilį prie gerklės, jei mėgsti skaniai pavalgyti.

2. und setze ein Messer an deine Kehle, wenn du gierig bist.

2. Autrement tu te mettras le couteau à la gorge, si ton appétit te domine.

2. Y pon cuchillo a tu garganta, si tienes grande apetito.

2 En zet een mes aan uw keel, indien gij een gulzig mens zijt;

2. Inaczej wraziłbyś nóż w gardło swoje, jeźlibyś był chciwy pokarmu.

2. És kést tégy a torkodra, ha mértékletlen vagy.

2 и поставь преграду в гортани твоей, если ты алчен.

2. Вложи собі хоч би ножа в горло, коли ти надто ласий.

3. Älä himoitse hänen herkkujansa, sillä ne ovat petollisia ruokia.

3. Älä himoitse hänen herkustansa; sillä se on petollinen leipä.

3. Älä himoidze hänen ruastans sillä se on petollinen leipä.

3 Do not be desirous of his dainties, since they are deceitful food.

3. Be not desirous of his dainties: for they are deceitful meat.

3. Fat ikke Lyst til hans Livretter, da det er bedragerisk Mad.

3. Önska dig icke af hans mat; ty det är falskt bröd.

3. Ärra ihhalda mitte temma maggust roga, sest se on walle leib.

3. Negeisk jo skanėstų, nes tai apgaulingas maistas.

3. Wünsche dir nichts von seinen feinen Speisen; denn es ist falsches Brot.

3. Ne désire point ses friandises; car c'est une nourriture trompeuse.

3. No codicies sus manjares delicados; porque es pan engañoso.

3 Laat u niet gelusten zijner smakelijke spijzen, want het is een leugenachtig brood.

3. Nie pragnij łakoci jego; bo są pokarmem obłudnym.

3. Ne kivánd az ő csemegéit; mert ezek hazug étkek.

3 Не прельщайся лакомыми яствами его; это – обманчивая пища.

3. На ласощі його не надься: се оманлива страва.

4. Älä näe vaivaa rikastuaksesi, lakkaa käyttämästä ymmärrystäsi siihen.

4. Älä vaivaa sinuas tullakses rikkaaksi, ja lakkaa sinun viisaudesta.

4. Älä waiwa sinuas tullaxes rickaxi ja lacka sinun wijsaudestas.

4 Do not weary yourself to be rich. Cease out of your own wisdom.

4. Labour not to be rich: cease from thine own wisdom.

4. Anstreng dig ikke for at blive rig, brug ej din Forstand dertil!

4. Möd dig icke till att varda rik, och vänd igen af dina funder.

4. Ärra wötta waewa nähha, et sa rikkaks saaksid, waid jätta omma ennese moistust mahha.

4. Nepersidirbk siekdamas pralobti, būk išmintingas ir liaukis.

4. Bemühe dich nicht reich zu werden und laß ab von deinen Fündlein.

4. Ne te fatigue pas à t'enrichir; n'y applique pas ton esprit.

4. No trabajes para ser rico: déjate de tu cuidado.

4 Vermoei u niet om rijk te worden; sta af van uw vernuft.

4. Nie staraj się, abyś się zbogacił; owszem, zaniechaj opatrzności twojej.

4. Ne fáraszd magadat ebben, [1†] hogy meggazdagulj; ez ilyen testi eszességedtől szünjél meg.

4 Не заботься о том, чтобы нажить богатство; оставь такие мысли твои.

4. В достатки не силкуйсь великі вбиватись; залиши такі гадки твої.

5. Kun silmäsi siihen lentävät, on rikkaus mennyttä; sillä se saa siivet kuin kotka, joka lentää taivaalle.

5. Älä lennätä silmiäs sen jälkeen, jota et sinä taida saada; sillä se tekee itsellensä siivet niinkuin kotka, ja lentää taivasta päin.

5. Älä lennätä silmiäs sen jälken jota et sinä taida saada sillä se teke idzellens sijwet nijncuin Cotca ja lendä taiwasta päin.

5 Will you set your eyes upon what is not? Because it certainly makes itself wings, like an eagle that flies toward heaven.

5. Wilt thou set thine eyes upon that which is not? for riches certainly make themselves wings; they fly away as an eagle toward heaven.

5. Skulde du lade dine Øjne flyve efter det, da det ikke er der? thi det skal gsre sig Vinger som en Ørn, der flyver imod Himmelen.

5. Låt icke din ögon flyga efter det som du icke få kan; ty detsamma gör sig vingar såsom en örn, och flyger upp åt himmelen.

5. Lassed sa ommad silmad siñna peäle lenda, mis ep olle ühtegi? sest ta teeb töeste ennesele tiwad kui kotkas, mis taewa pole lennab.

5. Nežiūrėk į tai, ko nėra, nes turtai pasidaro sparnus ir išskrenda kaip erelis į padangę.

5. Laß dein Augen nicht fliegen nach dem, was du nicht haben kannst; denn dasselbe macht sich Flügel wie ein Adler und fliegt gen Himmel.

5. Pourquoi jeter les yeux sur des biens qui bientôt ne seront plus? Car certainement ils se feront des ailes, comme l'aigle qui s'envole vers les cieux.

5. ¿Has de poner tus ojos en las riquezas, siendo ningunas? porque hacerse han alas, como alas de águila; y volarán al cielo.

5 Zult gij uw ogen laten vliegen op hetgeen niets is? Want het zal zich gewisselijk vleugelen maken gelijk een arend, die naar den hemel vliegt.

5. I miałżebyś obrócić oczy twoje na bogactwo, które prędko niszczeje? bo sobie uczyni skrzydła podobne orlim, i uleci do nieba.

5. Avagy a te szemeidet veted-é arra? holott az semmi, mert olyan szárnyakat szerez magának nagy hamar, mint a saskeselyű, és az ég felé elrepül!

5 Устремишь глаза твои на него, и – его уже нет; потому что оно сделает себе крылья и, как орел, улетит к небу.

5. Подивишся на них, а їх уже й немає; багацтво бо собі, мов крила, поробить, та, немов орел, ід небу полине.

6. Älä syö pahansuovan leipää äläkä himoitse hänen herkkujansa.

6. Älä syö leipää kateen kanssa, ja älä himoitse hänen hänen herkkuansa.

6. Älä syö leipä caten cansa ja älä himoidze hänen ruocans.

6 Do not eat the bread of an evil eye, nor desire his dainties.

6. Eat thou not the bread of him that hath an evil eye, neither desire thou his dainty meats:

6. Æd ikke Brød hos den, der har et ondt Øje, og hav ikke Lyst til hans Livretter!

6. Ät icke bröd med en afundsfull, och önska dig icke hans mat;

6. Ärra wötta leiba sellega, kes kadde on, ja ärra ihhalda temma maggusat roga.

6. Nevalgyk pas šykštuolį nei duonos, nei jo skanumynų,

6. Iß nicht Brot bei einem Neidischen und wünsche dir von seinen feinen Speisen nichts.

6. Ne mange point le pain de celui qui est envieux, et ne désire point ses friandises.

6. No comas pan de hombre de mal ojo; ni codicies sus manjares.

6 Eet het brood niet desgenen, die boos is van oog, en wees niet belust op zijn smakelijke spijzen;

6. Nie jedz chleba człowieka zazdrosnego, a nie żądaj łakoci jego.

6. Ne egyél az irígy szeműnek étkéből, és ne kivánd az ő csemegéit;

6 Не вкушай пищи у человека завистливого и не прельщайся лакомыми яствами его;

6. Не їж страви у скупаря зависного й не надься на ласощі його;

7. Sillä niinkuin hän mielessään laskee, niin hän menettelee: hän sanoo sinulle: Syö ja juo, mutta hänen sydämensä ei ole sinun puolellasi.

7. Sillä niinkuin hän itse sydämessänsä ajattelee, niin se on; hän sanoo sinulle: syö ja juo, ja ei kuitenkaan ole hänen mielensä sinun kanssas.

7. Sillä nijncuin hän idze sydämesäns ajattele nijn on: hän sano: syö ja juo: ja ei cuitengan ole hänen mielens sinun cansas.

7 Because as he thinks within himself, so is he. Eat and drink, he says to you, but his heart is not with you.

7. For as he thinketh in his heart, so is he: Eat and drink, saith he to thee; but his heart is not with thee.

7. Thi ligesom han tænker i sit Hjerte, saa er han; han siger til dig: Æd og drik; men hans Hjerte er ikke med dig.

7. Ty såsom ett spökelse är han innantill. Han säger: Ät och drick; och hans hjerta är dock icke till dig.

7. Sest nenda kui ta arwab ommas hinges, nenda on temma; sö ja jo, ütleb ta sulle: Agga temma südda ep olle mitte sinnoga.

7. nes kaip jis galvoja savo širdyje, toks jis ir yra. Nors jis tave ragina valgyti ir gerti, bet širdyje pavydi.

7. Denn wie ein Gespenst ist er inwendig; er spricht: Iß und trink! und sein Herz ist doch nicht mit dir.

7. Car il cache sa pensée au fond de son âme. Il te dira bien: Mange et bois; mais son cœur n'est point avec toi.

7. Porque cual es su pensamiento en su alma, tal es él. Decirte ha, come, y bebe: mas su corazón no está contigo.

7 Want gelijk hij bedacht heeft in zijn ziel, alzo zal hij tot u zeggen: Eet en drink! maar zijn hart is niet met u;

7. Albowiem jako on ciebie waży w myśli swej, tak ty waż pokarm jego. Mówić: Jedz i pij, ale serce jego nie jest z tobą.

7. Mert mint a ki számítgatja a falatot magában, olyan ő: egyél és igyál, azt mondja te néked; de azért nem jó akarattal van tehozzád.

7 потому что, каковы мысли в душе его, таков и он; „ешь и пей", говорит он тебе, а сердце его не с тобою.

7. Бо які нещирі мисли в його, такий і він: "Іж і пий!" - припрошує він, а серце його не при тобі.

8. Syömäsi palan sinä olet oksentava, ja suloiset sanasi sinä tuhlasit turhaan.

8. Sinun palas, jotka syönyt olet, pitää sinun oksentaman, ja sinun ystävälliset puhees pitää hukkaan tuleman.

8. Sinun palas jotcas syönyt olet pitä sinun oxendaman: ja sinun ystäwälliset puhes pitä huckan tuleman.

8 The morsel which you have eaten you will vomit up and lose your sweet words.

8. The morsel which thou hast eaten shalt thou vomit up, and lose thy sweet words.

8. Din Mundfuld, som du har spist, skal du udspy og have spildt dine liflige Ord.

8. Dine betar, som du ätit hafver, måste du utspy; och måste din vänliga ord förtappat hafva.

8. Omma pallokest, mis sa olled sönud, sedda pead sa jälle wäljaoksendama, ja ommad löbbusad sannad olled sa ilmaaego räkinud.

8. Tu išvemsi, ką suvalgei, ir veltui kalbėsi gražius žodžius.

8. Deine Bissen die du gegessen hattest, mußt du ausspeien, und mußt deine freundlichen Worte verloren haben.

8. Tu vomiras le morceau que tu auras mangé, et tu auras perdu tes belles paroles.

8. ¿Comiste tu parte? vomitarlo has; y perdiste tus suaves palabras.

8 Uw bete, die gij gegeten hebt, zoudt gij uitspuwen; en gij zoudt uw liefelijke woorden verderven.

8. Sztuczkę twoję, którąś zjadł, zwrócisz, a utracisz wdzięczne słowa twoje.

8. A te falatodat, a melyet megettél, kihányod; és a te ékes beszédidet csak hiába vesztegeted.

8 Кусок, который ты съел, изблюешь, и добрые слова твои ты потратишь напрасно.

8. Шматок, що з'їв, рад будеш вернути, й добрі слова твої ти надармо втратиш.

9. Älä puhu tyhmän kuullen, sillä hän katsoo ymmärtäväiset sanasi ylen.

9. Älä puhu hullun korvissa; sillä hän katsoo sinun toimellisen puheen ylön.

9. Älä puhu hullun corwisa: sillä hän cadzo sinun toimellisen puhes ylön.

9 Do not speak in the hearing of a fool, because he will despise the wisdom of your words.

9. Speak not in the ears of a fool: for he will despise the wisdom of thy words.

9. Tal ikke for Daarens Øren; thi han foragter din Tales Klogskab.

9. Tala icke för ens dåras öron; ty han föraktar dins tals klokhet.

9. Ühhe halbi körwade ette ärra rägi, sest ta laidab so targamelelissed sannad.

9. Nekalbėk kvailam girdint, nes jis paniekins tavo išmintingus žodžius.

9. Rede nicht vor des Narren Ohren; denn er verachtet die Klugheit deiner Rede.

9. Ne parle point quand un insensé t'écoute; car il méprisera la prudence de tes discours.

9. No hables en las orejas del insensato; porque menospreciará la prudencia de tus razones.

9 Spreek niet voor het oor van een zot, want hij zou het verstand uwer woorden verachten.

9. Przed głupim nie mów; albowiem wzgardzi roztropnością powieści twoich.

9. A bolondnak hallására ne szólj; mert megútálja [2†] a te beszédidnek bölcseségét.

9 В уши глупого не говори, потому что он презрит разумные словатвои.

9. При дурневі не говори, він бо знехтує розумні речі твої.

10. Älä siirrä ikivanhaa rajaa äläkä mene orpojen pelloille.

10. Älä siirrä takaperin entisiä rajoja,ja älä mene orpoin pellolle.

10. Älä sijrrä tacaperin endisiä rajoja ja älä mene orwoin pellolle.

10 Do not remove the ancient landmark. And do not enter into the fields of the fatherless,

10. Remove not the old landmark; and enter not into the fields of the fatherless:

10. Flyt ikke det gamle Landemærke og kom ikke paa de faderløses Agre!

10. För icke tillbaka de förra råmärke, och gack icke in uppå de faderlösas åker;

10. Ärra aia mitte wanna raia ülle, ja ärra tulle mitte waeste laste pöldude peäle.

10. Nepakeisk senų žemės ribų ir nepasisavink našlaičio lauko,

10. Verrücke nicht die vorigen Grenzen und gehe nicht auf der Waisen Acker.

10. Ne déplace point la borne ancienne, et n'entre point dans les champs des orphelins;

10. No traspases el término antiguo, ni entres en la heredad de los huérfanos:

10 Zet de oude palen niet terug; en kom op de akkers der wezen niet;

10. Nie przenoś granicy starej, a na rolę sierotek nie wchodź.

10. Ne mozdítsd meg [3†] a régi [4†] határt, és az árváknak mezeibe ne kapj;

10 Не передвигай межи давней и на поля сирот не заходи,

10. Давньої межі не пересувай й не вривайся в сирітське поле,

11. Sillä heidän sukulunastajansa on väkevä, ja hän ajaa heidän asiansa sinua vastaan.

11. Sillä heidän lunastajansa on voimallinen: hän toimittaa heidän asiansa sinua vastaan.

11. Sillä heidän lunastajans on woimallinen hän toimitta heidän asians sinua wastan.

11 because their Redeemer is strong. He will plead their cause against you.

11. For their redeemer is mighty; he shall plead their cause with thee.

11. Thi deres Løser er stærk; han skal udføre deres Sag imod dig.

11. Ty deras förlösare är mägtig; han skall uträtta deras sak emot dig.

11. Sest nende lunnastaja on wäggew, sesamma selletab nende rio-asja sinno wasto.

11. nes jų Atpirkėjas yra galingas­ Jis gins jų bylą prieš tave.

11. Denn ihr Erlöser ist mächtig; der wird ihre Sache wider dich ausführen.

11. Car leur vengeur est puissant; il plaidera leur cause contre toi.

11. Porque el defensor de ellos es el Fuerte: el cual juzgará la causa de ellos contra tí.

11 Want hun Verlosser is sterk; Die zal hun twistzaak tegen u twisten.

11. Bo obroóca ich możny; onci się podejmuje sprawy ich przeciwko tobie.

11. Mert az ő megváltójuk erős, az forgatja az ő [5†] ügyöket ellened!

11 потому что Защитник их силен; Он вступится в дело их с тобою.

11. Заступник бо в них сильний; він вмішається в справу їх проти тебе.

12. Tuo sydämesi kuritettavaksi ja korvasi taidon sanojen ääreen.

12. Anna sydämes kuritukseen, ja korvas toimelliseen puheesen.

12. Anna sydämes curituxeen ja corwas toimelliseen puheseen.

12 Apply your heart to instruction and your ears to the words of knowledge.

12. Apply thine heart unto instruction, and thine ears to the words of knowledge.

12. Vend dit Hjerte til Undervisning og dine Øren til Kundskabs Ord!

12. Gif ditt hjerta till tuktan, och din öron till förnuftigt tal.

12. Sada omma süddant öppetusse alla, ja ommad körwad tundmisse könnette pole.

12. Palenk savo širdį į pamokymus ir savo ausis į pažinimo žodžius.

12. Gib dein Herz zur Zucht und deine Ohren zu vernünftiger Rede.

12. Applique ton cœur à l'instruction, et tes oreilles aux paroles de la science.

12. Aplica al castigo tu corazón; y tus orejas a las hablas de sabiduría.

12 Begeef uw hart tot de tucht, en uw oren tot de redenen der wetenschap.

12. Obróć do nauki serce twoje, a uszy twoje do powieści umiejętności.

12. Add a te elmédet az erkölcsi tanításra, és a te füleidet a bölcs beszédekre.

12 Приложи сердце твое к учению и уши твои – к умным словам.

12. Прихили серце твоє до науки, й уши твої - до слів розумних.

13. Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta.

13. Älä lakkaa lasta kurittamasta; sillä jos sinä häntä vitsalla lyöt, niin ei hän kuole.

13. Älä lacka lastas curittamast: sillä jos sinä händä widzalla lyöt nijn ei hän cuole.

13 Do not withhold correction from the child, because if you beat him with the rod, he will not die.

13. Withhold not correction from the child: for if thou beatest him with the rod, he shall not die.

13. Vægre dig ikke ved at tugte den unge; thi slaar du ham med Riset, dør han ikke deraf

13. Låt icke af att tukta pilten; ty om du slår honom med ris, så betorf man icke dräpa honom.

13. Ärra hoia mitte poisi karristamist taggasi; kui sa tedda witsaga peksad, ei ta sest surre.

13. Nepalik vaiko nenubausto, nes jei suduosi jam rykšte, jis nemirs.

13. Laß nicht ab den Knaben zu züchtigen; denn wenn du ihn mit der Rute haust, so wird man ihn nicht töten.

13. N'épargne point la correction au jeune enfant; quand tu l'auras frappé de la verge, il n'en mourra pas.

13. No detengas el castigo del muchacho; porque si le hirieres con vara, no morirá.

13 Weer de tucht van den jongen niet; als gij hem met de roede zult slaan, zal hij niet sterven.

13. Nie odejmuj od młodego karności; bo jeźli go ubijesz rózgą, nie umrze.

13. Ne vond el a gyermektől a fenyítéket; ha megvered őt [6†] vesszővel, meg nem hal.

13 Не оставляй юноши без наказания: если накажешь его розгою, он не умрет;

13. Некараним твого хлопця не лишай; як укараєш його лозиною - він не вмре;

14. Vitsalla sinä häntä lyöt, tuonelasta hänen sielunsa pelastat.

14. Sinä lyöt häntä vitsalla, vaan sinä vapahdat hänen sielunsa helvetistä.

14. Sinä lyöt händä widzalla waan sinä wapadat hänen sieluns Helwetist.

14 You will beat him with the rod and will deliver his soul from Sheol.

14. Thou shalt beat him with the rod, and shalt deliver his soul from hell.

14. Du skal slaa ham med Riset og fri hans Sjæl fra Dødsriget.

14. Du slår honom med ris; men du friar hans själ ifrå helvetet.

14. Sa peksad tedda kül witsaga; agga sa kissud temma hinge pörgo seest ärra.

14. Tu nubausi jį rykšte ir išgelbėsi jo sielą nuo pragaro.

14. Du haust ihn mit der Rute; aber du errettest seine Seele vom Tode.

14. En le frappant de la verge, tu délivreras son âme du Sépulcre.

14. Tú le herirás con vara, y librarás su alma del infierno.

14 Gij zult hem met de roede slaan, en zijn ziel van de hel redden.

14. Ty go bij rózgą, a duszę jego z piekła wyrwiesz.

14. Te vesszővel vered meg őt: és az ő lelkét a pokolból ragadod ki.

14 ты накажешь его розгою и спасешь душу его от преисподней.

14. Ти покараєш його лозиною й врятуєш душу його од преисподньої.

15. Poikani, jos sinun sydämesi viisastuu, niin minunkin sydämeni iloitsee;

15. Poikani, jos sinä viisas olet, niin myös sydämeni iloitsee.

15. Poican jos sinä wijsas olet nijn myös minun sydämen iloidze.

15 My son, if your heart is wise, my heart will be glad, even mine.

15. My son, if thine heart be wise, my heart shall rejoice, even mine.

15. Min Søn! dersom dit Hjerte er viist, skal ogsaa mit Hjerte glæde sig,

15. Min son, om du vis är, så gläder sig ock mitt hjerta;

15. Mo poeg, kui so südda tark on, siis römustab minno südda ka minno sees .

15. Mano sūnau, jei būsi išmintingas, suteiksi man daug džiaugsmo.

15. Mein Sohn, wenn dein Herz weise ist, so freut sich auch mein Herz;

15. Mon fils, si ton cœur est sage, mon cœur s'en réjouira; oui, moi-même je m'en réjouirai;

15. Hijo mío, si sabio fuere tu corazón, también a mí se me alegrará el corazón.

15 Mijn zoon! zo uw hart wijs is, mijn hart zal blijde zijn, ja, ik.

15. Synu mój! będzieli mądre serce twoje, będzie się weseliło serce moje, serce moje we mnie;

15. Szerelmes fiam, ha bölcs lesz a te elméd, örvendez a [7†] lelkem nékem is.

15 Сын мой! если сердце твое будет мудро, то порадуется и мое сердце;

15. Мій сину! коли серце в тебе буде мудре, то й моє серце буде радїти;

16. ja sisimpäni riemuitsee, jos sinun huulesi puhuvat sitä, mikä oikein on.

16. Ja minun munaskuuni ovat riemuiset, koska sinun huules puhuvat, mikä oikia on.

16. Ja minun munascuuni owat riemuiset cosca sinun huules puhuwat mitä oikia on.

16 Yes, my heart will rejoice when your lips speak in uprightness.

16. Yea, my reins shall rejoice, when thy lips speak right things.

16. og mine Nyrer skulle fryde sig, naar dine Læber tale Retvished.

16. Och mine njurar äro glade, när dina läppar tala det rätt är.

16. Ja mo nerud hüppawad römo pärrast, kui so uled öiged asja räkiwad.

16. Tau tiesą kalbant, mano širdis džiūgaus.

16. und meine Nieren sind froh, wenn deine Lippen reden, was recht ist.

16. Et mes reins tressailliront de joie, quand tes lèvres parleront avec droiture.

16. Mis entrañas también se alegrarán, cuando tus labios hablaren cosas rectas.

16 En mijn nieren zullen van vreugde opspringen, als uw lippen billijkheden spreken zullen.

16. I rozweselą się nerki moje, gdy będą mówiły wargi twoje, co jest prawego.

16. És vígadoznak az én veséim, a te ajkaidnak igazmondásán.

16 и внутренности мои будут радоваться, когда уста твои будут говорить правое.

16. Ба й все внутро моє буде веселитись, коли уста твої говорити муть право.

17. Älköön sydämesi kadehtiko jumalattomia, mutta kiivaile aina Jumalan pelon puolesta,

17. Älköön sinun sydämes kiivoitelko syntisiä, vaan olkoon Herran pelvossa joka päivä.

17. Älkön sinun sydämes kijwoitelco syndisiä waan olcon HERran pelgos jocapäiwä.

17 Do not let your heart envy sinners, but be in the fear of Jehovah all the day long.

17. Let not thine heart envy sinners: but be thou in the fear of the LORD all the day long.

17. Lad dit Hjerte ikke være misundeligt imod Syndere, men bliv hver Dag i Herrens Frygt!

17. Ditt hjerta följe icke syndarom; utan var dagliga uti Herrans fruktan.

17. Ärgo kaetsego so südda pattusid, waid olle agga Jehowa kartusses iggal aial.

17. Nepavydėk nusidėjėliams, bet bijok Viešpaties per visą savo dieną.

17. Dein Herz folge nicht den Sündern, sondern sei täglich in der Furcht des HERRN.

17. Que ton cœur ne porte point envie aux pécheurs; mais adonne-toi à la crainte de l'Éternel continuellement.

17. No tenga envidia de los pecadores tu corazón: ántes persevera en el temor de Jehová todo tiempo:

17 Uw hart zij niet nijdig over de zondaren; maar zijt te allen dage in de vreze des HEEREN.

17. Niech nie zajrzy serce twoje grzesznikom; ale raczej chodż w bojaóni Paóskiej na każdy dzieó;

17. Ne irígykedjék a te szíved [8†] a bűnösökre; hanem az Úr félelmében légy egész napon;

17 Да не завидует сердце твое грешникам, но да пребудет оно во все дни в страхе Господнем;

17. Не завидуй в серцї ледачим; нехай по всяк день перебуває воно в страсї Господнїм;

18. niin sinulla totisesti on tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.

18. Sillä se on sinulle viimein hyväksi, ja ei sinun odottamises puutu.

18. Sillä se on sinulle wijmein hywäxi ja ei sinun odottamises puutu.

18 Because surely there is a reward and your hope will not be cut off.

18. For surely there is an end; and thine expectation shall not be cut off.

18. Thi kommer der en Eftertid, saa vil din Forhaabning ikke tilintetgøres.

18. Ty det skall vara dig framdeles godt, och ditt väntande skall icke fela.

18. Sest wissiste tulleb hea ots, ja sinno otus ei kau mitte ärra.

18. Galas tikrai yra, ir tavo viltis nebus tuščia.

18. Denn es wird dir hernach gut sein, und dein Warten wird nicht trügen.

18. Car il y aura certainement une bonne issue, et ton attente ne sera point trompée.

18. Porque ciertamente hay fin; y tu esperanza no será cortada.

18 Want zekerlijk, er is een beloning; en uw verwachting zal niet afgesneden worden.

18. Bo iż jest zapłata, przeto nadzieja twoja nie będzie wykorzeniona.

18. Mert ennek [9†] bizonyos vége van; a te várakozásod meg nem csalatkozik.

18 потому что есть будущность, и надежда твоя не потеряна.

18. Бо є будущина, й надїя твоя не буде марна.

19. Kuule, poikani, ja viisastu, ja ohjaa sydämesi oikealle tielle.

19. Kuule, poikani, ja ole viisas, ja johdata sydämes tielle.

19. Cuule poican ja ole wijsas ja johdata sydämes tielle.

19 Hear, my son and be wise and advance your heart in the way.

19. Hear thou, my son, and be wise, and guide thine heart in the way.

19. Hør du, min Søn! og bliv viis, og lad dit Hjerte gaa lige frem ad Vejen.

19. Hör, min son, och var vis; och styr ditt hjerta in på vägen.

19. Kule sinna, mo poeg, ja olle tark, ja lasse omma süddant tee peäl kohhe käia.

19. Mano sūnau, klausyk ir būk išmintingas, tiesiu keliu vesk savo širdį.

19. Höre, mein Sohn, und sei weise und richte dein Herz in den Weg.

19. Toi, mon fils, écoute, et deviens sage, et dirige ton cœur dans la bonne voie.

19. Oye tú, hijo mío, y sé sabio, y endereza al camino tu corazón.

19 Hoor gij, mijn zoon! en word wijs, en richt uw hart op den weg.

19. Słuchaj, synu mój! a bądź mądry, i nawiedź na drogę serce twoje.

19. Hallgass [10†] te, fiam, engem, hogy légy bölcs, és jártasd ez úton szívedet.

19 Слушай, сын мой, и будь мудр, и направляй сердце твое на прямой путь.

19. Слухай, сину мій, і будь мудрим, та справляй серце твоє на дорогу праву.

20. Älä oleskele viininjuomarien parissa äläkä lihansyömärien.

20. Älä ole juomarien ja syömärien seassa.

20. Älä ole juomaritten ja tuhlaitten seas sillä juomarit ja tuhlajat köyhtywät: ja unikeco pitä ryysyisä käymän.

20 Do not be among drunkards, among gluttonous eaters of flesh.

20. Be not among winebibbers; among riotous eaters of flesh:

20. Vær ikke iblandt Vindrankere, iblandt dem, som fraadse i Kød.

20. Var icke ibland drinkare och slösare;

20. Ärra olle nende seas, kes wina lakkuwad, ja lihha sües prassiwad ennese himmo pärrast.

20. Nebūk su girtuokliais ir nevalgyk su besočiais.

20. Sei nicht unter den Säufern und Schlemmern;

20. Ne sois point avec les buveurs de vin, ni avec ceux qui aiment la bonne chère.

20. No estés con los bebedores de vino, ni con los comedores de carne:

20 Zijt niet onder de wijnzuipers, noch onder de vleesvreters;

20. Nie bywaj między pijanicami wina, ani między żarłokami mięsa;

20. Ne légy azok közül való, a kik borral [11†] dőzsölnek; azok közül, a kik hússal dobzódnak.

20 Не будь между упивающимися вином, между пресыщающимися мясом:

20. Не бувай між тими, що впиваються вином, анї між тими, що переїдаються мясивом, -

21. Sillä juomari ja syömäri köyhtyy, ja unteluus puettaa ryysyihin.

21. Sillä juomarit ja syömärit köyhtyvät, ja unikeko pitää ryysyissä käymän.

21. Cuule Isäs joca sinun sijttänyt on ja älä cadzo äitiäs ylön cosca hän wanhaxi tule.

21 Because the drunkard and the glutton will come to poverty and drowsiness will clothe a man with rags.

21. For the drunkard and the glutton shall come to poverty: and drowsiness shall clothe a man with rags.

21. Thi en Dranker og Fraadser skal blive fattig; og Søvn klæder en i Pjalter.

21. Ty de drinkare och slösare varda fattige, och en sofvare måste rifven kläder bära.

21. Sest lakkuja ja prassia saab waeseks, ja tukkuminne teeb, et peab ride-hilbud selga pannema.

21. Girtuokliai ir rajūnai nuskurs, o mieguistumas aprengs skarmalais.

21. denn die Säufer und Schlemmer verarmen, und ein Schläfer muß zerrissene Kleider tragen.

21. Car le buveur et le gourmand deviendront pauvres, et le dormeur portera des haillons.

21. Porque el bebedor y el comilon empobrecerán; y el sueño hará vestir vestidos rotos.

21 Want een zuiper en vraat zal arm worden; en de sluimering doet verscheurde klederen dragen.

21. Boć pijanica i żarłok zubożeje, a ospały w łatach chodzić będzie.

21. Mert a részeges és dobzódó szegény lesz, és rongyokba öltöztet az aluvás.

21 потому что пьяница и пресыщающийся обеднеют, и сонливость оденет в рубище.

21. Пяницї бо й немірні з'убожіють, а довге їх спаннє вбере їх у лахи.

22. Kuule isääsi, joka on sinut siittänyt, äläkä äitiäsi halveksi, kun hän on vanhennut.

22. Kuule isääs, joka sinun siittänyt on, ja älä katso äitiäs ylön, kuin hän vanhaksi tulee.

22. Osta totuutta ja älä händä myy: wijsautta curitusta ja ymmärrystä.

22 Listen to your father who fathered you and do not despise your mother because she is old.

22. Hearken unto thy father that begat thee, and despise not thy mother when she is old.

22. Adlyd din Fader, som avlede dig, og foragt ikke din Moder, naar hun bliver gammel.

22. Hör din fader, den dig födt hafver, och förakta icke dina moder, då hon gammal varder.

22. Wotta omma issa kuulda, se on sind sünnitanud, ja ärra laida mitte omma emma, kui ta wannaks sanud.

22. Klausyk savo tėvo ir nepaniekink savo motinos, kai ji pasensta.

22. Gehorche deinem Vater, der dich gezeugt hat, und verachte deine Mutter nicht, wenn sie alt wird.

22. Écoute ton père; c'est celui qui t'a donné la vie; et ne méprise point ta mère quand elle sera devenue vieille.

22. Oye a tu padre, a aquel que te engendró; y cuando tu madre envejeciere, no la menosprecies.

22 Hoor naar uw vader, die u gewonnen heeft; en veracht uw moeder niet, als zij oud geworden is.

22. Słuchaj ojca twego, który cię spłodził, a nie pogardzaj matką twoją, gdy się zstarzeje.

22. Hallgasd a [12†] te atyádat, a ki nemzett téged; és meg ne útáld a te anyádat, mikor megvénhedik.

22 Слушайся отца твоего: он родил тебя; и не пренебрегай матери твоей,когда она и состарится.

22. Слухняним батьку будь, що від него родився, не нехтуй неньки, хоч вона буде вже й старенька.

23. Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, kuria ja ymmärrystä.

23. Osta totuutta, ja älä sitä myy, niin myös viisautta, oppia ja ymmärrystä.

23. Wanhurscan Isä riemuidze ja joca wijsan synnyttänyt on hän iloidze hänestä.

23 Buy the truth and do not sell it, yes, wisdom and instruction and understanding.

23. Buy the truth, and sell it not; also wisdom, and instruction, and understanding.

23. Køb Sandhed, og sælg den ej, saa og Visdom, Lærdom og Forstand.

23. Köp sanningena, och sälj icke bort henne; vishet, tuktan och förstånd.

23. Osta töt, tarkust ja öppetust, ja moistust, ja ärra mü neid ärra.

23. Pirk tiesą ir neparduok jos, o taip pat išmintį, pamokymą ir supratimą.

23. Kaufe Wahrheit, und verkaufe sie nicht, Weisheit, Zucht und Verstand.

23. Achète la vérité, et ne la vends point; achète la sagesse, l'instruction et la prudence.

23. Compra la verdad, y no la vendas: la sabiduría, el enseñamiento, y la inteligencia.

23 Koop de waarheid, en verkoop ze niet, mitsgaders wijsheid, en tucht, en verstand.

23. Kupuj prawdę, a nie sprzedawaj jej; kupuj mądrość, umiejętność i rozum.

23. Szerezz [13†] igazságot, és el ne adj; bölcseséget és erkölcsöt és eszességet.

23 Купи истину и не продавай мудрости и учения и разума.

23. Купуй правду, й не збувай мудростї, науки й розуму нї за які достатки.

24. Ääneen saa riemuita vanhurskaan isä; joka viisaan on siittänyt, sillä on ilo hänestä.

24. Vanhurskaan isä suuresti riemuitsee; ja joka viisaan siittänyt on, hän iloitsee hänestä.

24. Anna Isäs ja Äitis iloita ja riemuitcan ne jotca sinun synnyttänet owat.

24 The father of a righteous man will greatly rejoice and he who begets a wise son will have joy of him.

24. The father of the righteous shall greatly rejoice: and he that begetteth a wise child shall have joy of him.

24. Den retfærdiges Fader skal fryde sig; den, som avler en viis, skal glædes ved ham.

24. Dens rättfärdigas fader gläder sig; och den som en visan födt hafver, han är glad deröfver.

24. Ühhe öige innimesse issa saab üpres wägga röömsaks, ja kes targa poia sünnitand, se römustab temma pärrast.

24. Teisiojo tėvas džiūgauja ir, pagimdęs išmintingą sūnų, džiaugsis juo.

24. Der Vater eines Gerechten freut sich; und wer einen Weisen gezeugt hat, ist fröhlich darüber.

24. Le père du juste a une grande joie; et celui qui aura mis au monde un enfant sage, en sera heureux.

24. Alegrando se alegrará el padre del justo; y el que engendró sabio, se regocijará con él.

24 De vader des rechtvaardigen zal zich zeer verheugen; en die een wijzen zoon gewint, zal zich over hem verblijden.

24. Bardzo się raduje ojciec sprawiedliwego, a kto spłodził mądrego, weseli się z niego.

24. Igen örül az igaznak [14†] atyja, és a bölcsnek szülője annak vígadoz.

24 Торжествует отец праведника, и родивший мудрого радуется о нем.

24. Отець праведного веселиться, і хто мудрого вродив, радується ним.

25. Olkoon sinun isälläsi ja äidilläsi ilo, sinun synnyttäjäsi riemuitkoon.

25. Anna isäs ja äitis iloita; ja riemuitkaan se, joka sinun synnyttänyt on.

25. Anna minulle poican sydämes ja anna minun tieni silmilles kelwata.

25 Let your father and your mother be glad and let her who bore you rejoice.

25. Thy father and thy mother shall be glad, and she that bare thee shall rejoice.

25. Lad din Fader og din Moder glædes, og lad hende, som fødte dig, fryde sig!

25. Låt din fader och dina moder glädja sig, och glädje sig den dig födt hafver.

25. Siño issa ja so em̃a wötwad römustada, ja se saab wägga röömsaks, kellest sa sündinud.

25. Te tavo tėvas ir motina bus patenkinti ir džiaugsis ta, kuri tave pagimdė.

25. Laß sich deinen Vater und deine Mutter freuen, und fröhlich sein, die dich geboren hat.

25. Que ton père et ta mère se réjouissent, et que celle qui t'a enfanté soit ravie de joie.

25. Alégrese tu padre y tu madre, y regocíjese la que te engendró.

25 Laat uw vader zich verblijden, ook uw moeder; en laat haar zich verheugen, die u gebaard heeft.

25. Niech się tedy weseli ojciec twój, i matka twoja; i niech się rozraduje rodzicielka twoja.

25. Vígadjon a te atyád és a te anyád, és örvendezzen a te szülőd.

25 Да веселится отец твой и да торжествует мать твоя, родившая тебя.

25. Нехай же радїє й твій отець, і ненька, що тебе зродила, нехай веселиться.

26. Anna sydämesi, poikani, minulle, ja olkoot minun tieni sinun silmissäsi mieluiset.

26. Anna minulle, poikani, sydämes, ja sinun silmäs pitäköön minun tieni.

26. Sillä portto on sywä cuoppa ja wieras waimo on ahdas cuoppa.

26 My son, give me your heart and let your eyes delight in my ways.

26. My son, give me thine heart, and let thine eyes observe my ways.

26. Min Søn! giv mig dit Hjerte, og lad dine Øjne have Behag i mine Veje.

26. Gif mig, min son, ditt hjerta, och låt dinom ögom mina vägar behaga.

26. Anna, mo poeg, omma süddat mulle, ja so meel hoidko minno wisid.

26. Mano sūnau, duok man savo širdį ir stebėk mano kelius.

26. Gib mir, mein Sohn, dein Herz, und laß deinen Augen meine Wege wohl gefallen.

26. Mon fils, donne-moi ton cœur, et que tes yeux prennent garde à mes voies.

26. Dáme, hijo mío, tu corazón, y miren tus ojos por mis caminos:

26 Mijn zoon! geef mij uw hart, en laat uw ogen mijn wegen bewaren.

26. Synu mój! daj mi serce twoje, a oczy twoje niechaj strzegą dróg moich.

26. Adjad, fiam, a te szívedet nékem, és a te szemeid az én útaimat megőrizzék.

26 Сын мой! отдай сердце твое мне, и глаза твои да наблюдают путимои,

26. Оддай менї твоє, мій сину, серце, а путь мою нехай твої стережуть очі.

27. Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.

27. Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.

27. Ja hän wacoi nijncuin ryöwäri tottelemattomat ihmiset coconduwat hänen tygöns.

27 Because a prostitute is a deep ditch and an strange woman is a narrow well.

27. For a whore is a deep ditch; and a strange woman is a narrow pit.

27. Thi Skøgen er en dyb Grav og den fremmede Kvinde en snæver Brønd.

27. Ty en sköka är en djup grop, och horkonan är en trång grop.

27. Sest hoor on süggaw haud, ja woöra Ma naene kui kitsas kaew.

27. Paleistuvė yra gili duobė, ir svetima moteris­siauras šulinys.

27. Denn eine Hure ist eine tiefe Grube, und eine Ehebrecherin ist ein enger Brunnen.

27. Car la femme débauchée est une fosse profonde, et l'étrangère est un puits étroit.

27. Porque sima profunda es la ramera, y pozo angosto la extraña.

27 Want een hoer is een diepe gracht, en een vreemde vrouw is een enge put.

27. Bo nierządnica jest dół głęboki, a cudza żona jest studnia ciasna.

27. Mert mély [15†] verem a tisztátalan asszony, és szoros kút az idegen asszony.

27 потому что блудница – глубокая пропасть, и чужая жена – тесный колодезь;

27. Блудниця - се глибока пропасть; тїсний колодїзь - чужая жінка;

28. Vieläpä hän väijyy kuin rosvo, ja hän kartuttaa uskottomia ihmisten seassa.

28. Ja hän väijyy niinkuin saalista, ja saattaa monta tottelemattomaksi ihmisten seassa.

28. Cusa on kipu? cusa on murhe? cusa on tora? cusa on walitus? cusa owat haawat ilman syytä? cusa owat punaiset silmät?

28 Yes, she lies in wait as a robber and increases the treacherous among men.

28. She also lieth in wait as for a prey, and increaseth the transgressors among men.

28. Hun ligger paa Lur som efter Rov og formerer Tallet paa de troløse iblandt Menneskene.

28. Och vaktar hon såsom en röfvare, och de oaktsamma ibland menniskorna samkar hon till sig.

28. Sesamma warritseb ka kui mörtsokas, ja sadab ikka ennam neid, kes pettust teggewad innimeste seas.

28. Ji tykoja grobio ir daugina neištikimų vyrų skaičių.

28. Auch lauert sie wie ein Räuber, und die Frechen unter den Menschen sammelt sie zu sich.

28. Aussi se tient-elle en embuscade comme un brigand, et elle rendra plusieurs hommes infidèles.

28. También ella, como robador, asecha; y multiplica entre los hombres los prevaricadores.

28 Ook loert zij als een rover; en zij vermenigvuldigt de trouwelozen onder de mensen.

28. Ona też jako zbojca zasadzki czyni, a zuchwalców między ludźmi rozmnaża.

28. És az, mint a tolvaj leselkedik, és az emberek közt a hitetleneket szaporítja.

28 она, как разбойник, сидит в засаде иумножает между людьми законопреступников.

28. Мов харцизяка, вона засїдає, й намножує між людьми переступників.

29. Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät?

29. Kussa on kipu? kussa murhe? kussa tora? kussa valitus? kenellä haavat ilman syytä? kenellä punaiset silmät?

29. Nimittäin cusa mielelläns juodan ja pyytän tyhjätä mitä sisälle pandu on.

29 Who has woe? Who has sorrow? Who has contentions? Who has complaining? Who has wounds without cause? Who has redness of eyes?

29. Who hath woe? who hath sorrow? who hath contentions? who hath babbling? who hath wounds without cause? who hath redness of eyes?

29. Hvo har Ak? hvo har Ve? hvo har Trætter? hvo har Bekymring? hvo har Saar uden Skel? hvo har røde Øjne?

29. Hvar är ve? Hvar är sorg? Hvar är kif? Hvar är klagan? Hvar äro sår utan sak? Hvar äro röd ögon?

29. Kellel on oi oi! kennel woi woi! kellel paljo rido? kel kaebdus? kel hawad ilmaasjata? kellel sinnised silmad?

29. Kas vargsta? Kas rūpinasi? Kas skundžiasi? Kas gauna kirčių be priežasties? Kieno paraudusios akys?

29. Wo ist Weh? wo ist Leid? wo ist Zank? wo ist Klagen? wo sind Wunden ohne Ursache? wo sind trübe Augen?

29. A qui cette plainte: Malheur sur moi? A qui: Hélas? A qui les débats? A qui le bruit? A qui les blessures sans cause? A qui la rougeur des yeux?

29. ¿Para quién será el ay? ¿para quién el ay? ¿para quién las rencillas? ¿para quién las quejas? ¿para quién las heridas de balde? ¿para quién los cardenales de los ojos?

29 Bij wien is wee? bij wien och arme? bij wien gekijf? bij wien het beklag? bij wien wonden zonder oorzaak? bij wien de roodheid der ogen?

29. Komu biada? Komu niestety? Komu zwady? Komu krzyk? Komu rany daremne? Komu zapalenie oczów?

29. Kinek jaj? kinek oh jaj? kinek versengések? kinek panasz? kinek ok nélkül való sebek? kinek szemeknek veressége?

29 У кого вой? у кого стон? у кого ссоры? у кого горе? у кого раны без причины? у кого багровые глаза?

29. У кого зойки? у кого стогін? у кого сварка? у кого горе? хто ранить без причини? в кого червоні очі?

30. Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan.

30. Siinä, kussa viinan tykönä viivytään, ja tullaan tyhjentämään, mitä sisälle pantu on.

30. Älä cadzele wijna ehkä se punoitta ja on selkiänä clasis ja huokiast mene alas.

30 Those who abide long at the wine. Those who go to seek out mixed wine.

30. They that tarry long at the wine; they that go to seek mixed wine.

30. De, som sidde længe ved Vinen, de, som gaa ind at prøve den stærke Drik.

30. Nämliga der man dryckenskap öfvar, och kommer till att utdricka hvad inskänkt är.

30. Neil on, kes aega wiwitawad wina jures, kes tullewad pohjani ärrajoma seggatud wina.

30. Tie, kurie ilgai sėdi prie vyno ir geria maišytą vyną.

30. Wo man beim Wein liegt und kommt, auszusaufen, was eingeschenkt ist.

30. A ceux qui s'arrêtent auprès du vin, et qui vont chercher le vin mixtionné.

30. Para los que se detienen junto al vino; para los que van buscando la mistura.

30 Bij degenen, die bij den wijn vertoeven; bij degenen, die komen om gemengden drank na te zoeken.

30. Tym, którzy siadają na winie; tym, którzy chodzą, szukając przyprawnego wina.

30. A bornál mulatóknak, a kik mennek a jó bor kutatására.

30 У тех, которые долго сидят за вином, которые приходятотыскивать вина приправленного.

30. У тих, що при винї седять довго, у тих, що в напитках дошукуються аж гущі-приправи.

31. Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas.

31. Älä katsele viinaa, vaikka se punoittaa, ja on selkiänä lasissa, ja huokiasti menee alas;

31. Waan wijmeiseldä pane hän nijncuin kärme ja pistä nijncuin kyykärme.

31 Do not look upon the wine because it is red, when it sparkles in the cup, (when) it goes (down) smoothly.

31. Look not thou upon the wine when it is red, when it giveth his colour in the cup, when it moveth itself aright.

31. Se ikke til Vinen, hvor den er rød, hvor den perler i Bægeret; glat gaar den ned.

31. Se icke till vinet, att det så rödt är, och står så dägeligit i glasena, och går lätteliga in;

31. Ärra wata wina peäle, et ta ni punnane on, et ta karrika sees näidab omma karwa, ta lähhäb otsekohhe sisse.

31. Nežiūrėk į vyną, kad jis raudonas, spindi stikle ir švelniai nuryjamas!

31. Siehe den Wein nicht an, daß er so rot ist und im Glase so schön steht. Er geht glatt ein;

31. Ne regarde point le vin quand il est rouge, quand il brille dans la coupe, et qu'il coule aisément.

31. No mires al vino como es bermejo, como resplandezca su color en el vaso, como se entra suavemente.

31 Zie den wijn niet aan, als hij zich rood vertoont, als hij in den beker zijn verve geeft, als hij recht opgaat;

31. Nie zapatruj się na wino, gdy się rumieni, i gdy wydaje w kubku łunę swoję, a prosto wyskakuje.

31. Ne nézd a bort, mily veres színt játszik, mint mutatja a pohárban az ő csillogását; könnyen alá csuszamlik,

31 Не смотри на вино, как оно краснеет, как оно искрится в чаше, как оно ухаживается ровно:

31. Не призирайся вину, як у кубку грає, як гарно сьвітиться й легко осїдає!

32. Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko.

32. Vaan viimeiseltä puree se niinkuin käärme, ja pistää niinkuin kyykäärme.

32. Nijn cadzowat sinun silmäs muita waimoja ja sinun sydämes puhu toimettomia asioita.

32 At the end it bites like a serpent and stings like an adder.

32. At the last it biteth like a serpent, and stingeth like an adder.

32. Til sidst skal den bide som en Slange og stikke som en Basilisk;

32. Men på sistone biter det såsom en orm, och stinger såsom en huggorm.

32. Wimaks hammustab temma kui maddo, ja nöälab kui pasiliski-maddo.

32. Galiausiai jis įgelia kaip gyvatė ir suleidžia nuodus kaip angis.

32. aber danach beißt er wie eine Schlange und sticht wie eine Otter.

32. A la fin, il mord comme le serpent, et pique comme le basilic.

32. A su fin morderá como serpiente; y como basilisco dará dolor.

32 In zijn einde zal hij als een slang bijten, en steken als een adder.

32. Bo na koniec jako wąż ukąsi, a jako żmija uszczknie;

32. Végre, mint a kígyó, megmar, és mint a mérges kígyó, megcsíp.

32 впоследствии, как змей, оно укусит, и ужалит, как аспид;

32. Опісля воно укусить, як гадюка, мов гаспид-василиск, отрути впустить.

33. Silmäsi outoja näkevät, ja sydämesi haastelee sekavia.

33. Niin katsovat sinun silmäs muita vaimoja, ja sinun sydämes puhuu toimettomia asioita,

33. Ja sinä tulet nijncuin se joca maca keskellä merta ja nijncuin se joca maca ylhällä pielesä.

33 Your eyes will behold strange things and your heart will utter perverse things.

33. Thine eyes shall behold strange women, and thine heart shall utter perverse things.

33. dine Øjne ville se efter fremmede Kvinder, og dit Hjerte vil tale forvendte Ting;

33. Så se din ögon efter andra qvinnor; och ditt hjerta talar oskälig ting;

33. So silmad waatwad siis woöra naeste järrele, ja so südda rägib pöratsed asjad.

33. Tada tavo akys nukryps į svetimas moteris, ir tavo širdis kalbės iškrypusius dalykus.

33. So werden deine Augen nach andern Weibern sehen, und dein Herz wird verkehrte Dinge reden,

33. Puis tes yeux regarderont les femmes étrangères, et ton cœur parlera d'une manière déréglée;

33. Tus ojos mirarán las extrañas; y tu corazón hablará perversidades.

33 Uw ogen zullen naar vreemde vrouwen zien, en uw hart zal verkeerdheden spreken.

33. Oczy twoje patrzyć będą na cudze żony, a serce twe będzie mówiło przewrotności;

33. A te szemeid nézik az idegen asszonyt, és a te elméd gondol [16†] gonoszságot.

33 глаза твои будут смотреть на чужих жен, и сердце твое заговорит развратное,

33. Очима будеш ти на жен чужих дивитись, і серце в тебе розворотне промовить,

34. Sinusta on kuin makaisit keskellä merta, on kuin maston huipussa makaisit.

34. Ja sinä tulet niinkuin se, joka makaa keskellä merta, ja niinkuin se joka makaa ylhäällä haahden pielen päässä.

34. He lyöwät minua ja ei se tee paha: he sysäwät minua mutta en minä sitä tunne.

34 Yes, you will be as he who lies down in the midst of the sea, or as he who lies upon the top of a mast.

34. Yea, thou shalt be as he that lieth down in the midst of the sea, or as he that lieth upon the top of a mast.

34. og du vil blive som den, der sover midt paa Havet, og som den, der sover paa Toppen af Masten

34. Och du blifver såsom en den der sofver midt i hafvet, och såsom den der sofver ofvanpå en mast.

34. Ja sinna olled kui se, kes kesk merre peäl maggab, ja kes pele-pu ladwas maggab;

34. Tu būsi lyg miegantis viduryje jūros, lyg snaudžiantis laivo stiebo viršūnėje.

34. und wirst sein wie einer, der mitten im Meer schläft, und wie einer schläft oben auf dem Mastbaum.

34. Et tu seras comme celui qui dort au milieu de la mer, et comme celui qui dort au sommet d'un mât.

34. Y serás como el que yace en medio de la mar; y como el que yace en cabo del mastelero.

34 En gij zult zijn, gelijk een, die in het hart van de zee slaapt; en gelijk een, die in het opperste van den mast slaapt.

34. I będziesz jako ten, który leży w pośród morza, a jako ten, który śpi na wierzchu masztu;

34. És olyan leszel, mint a ki fekszik a tenger közepiben, és a ki fekszik az árbóczfának tetején.

34 и ты будешь, как спящий среди моря и как спящий на верху мачты.

34. І будеш ти, як той, що дремле серед моря, мов той, що в горі спить на щоглї;

35. Löivät minua, mutta ei koskenut minuun; pieksivät minua, mutta en tiennyt mitään. Milloinkahan herännen? Tahdonpa taas hakea tätä samaa.

35. Sinä sanot; he löivät minua, vaan en minä kipua tuntenut; he sysivät minua, ja en minä tiennyt. Kuin minä herään, niin tahdon minä vielä niin tehdä, ja sitä enempi etsiä.

35. Cosca minun pitä herämän wielä sitä ezimän.

35 They have stricken me, you will say and I was not hurt. They have beaten me and I did not feel it. When shall I awake? I will seek it yet again.

35. They have stricken me, shalt thou say, and I was not sick; they have beaten me, and I felt it not: when shall I awake? I will seek it yet again.

35. De sloge mig, det smertede mig ikke; de stødte mig, jeg fornam det ikke; naar skal jeg opvaagne? jeg vil søge den endnu engang.

35. De slå mig, och det gör mig intet ondt; de stöta mig, men jag känner det intet. När skall jag uppvaka, att jag måtte komma till drycks igen?

35. Ja ütled: Nemmad on mind lönud; agga mul ei olnud haiget; nemmad on mind peksnud, agga minna ei tunnud sedda ; millal ärkan ma ülles? ma tahhaksin sedda weel ennam otsida.

35. Tu sakysi: ‘‘Jie sudavė man, bet nesužeidė, jie mušė mane, bet aš nejaučiau. Kai aš pabusiu, vėl gersiu’‘.

35. Sie schlagen mich, aber es tut mir nicht weh; sie klopfen mich, aber ich fühle es nicht. Wann will ich aufwachen, daß ich's mehr treibe?

35. On m'a battu, diras-tu, et je n'ai point de mal; on m'a frappé, et je ne l'ai point senti. Quand je me réveillerai, j'irai encore en chercher.

35. Y dirás hiriéronme, mas no me dolió: azotáronme, mas no lo sentí: cuando despertare, aun lo tornaré a buscar.

35 Men heeft mij geslagen, zult gij zeggen, ik ben niet ziek geweest; men heeft mij gebeukt, ik heb het niet gevoeld; wanneer zal ik opwaken? Ik zal hem nog meer zoeken!

35. Rzeczesz:Ubito mię, a nie stękałem, potłuczono mię, a nie czułem. Gdy się ocucę, udam się zaś do tego.

35. Ütöttek engem, nékem nem fájt; vertek, nem éreztem! Mikor ébredek fel? Akkor folytatom, ismét megkeresem azt.

35 И скажешь : „били меня, мне не было больно; толкали меня, я не чувствовал. Когда проснусь, опять буду искать того же".

35. Били, мовляв, мене, а мене не болїло, товкли мене, я ж того не чув; як розбуркаюсь, то знов почну того ж шукати.