15 luku

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta

1. Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.

1. Suloinen vastaus hillitse vihan, mutta kova sana saattaa mielen karvaaksi.

1. NÖyrä wastaus hillidze wihan mutta cowa sana saatta mielen carwaxi.

1 A soft answer turns away wrath, but a grievous word stirs up anger.

1. A soft answer turneth away wrath: but grievous words stir up anger.

1. Salomo taler om viis og daarlig Tale. Et mildt Svar dæmper Vrede; men et bittert Ord vækker Fortørnelse.

1. Ett mjukt svar stillar vrede; men ett hårdt ord kommer harm åstad.

1. Tassane kostminne pörab tullise wihha taggasi; agga kibbe sanna kihhutab wihha.

1. Švelnus atsakymas nuramina pyktį, aštrūs žodžiai sukelia rūstybę.

1. Eine linde Antwort stillt den Zorn; aber ein hartes Wort richtet Grimm an.

1. Une réponse douce apaise la fureur; mais la parole dure excite la colère.

1. LA blanda respuesta quita la ira: mas la palabra de dolor hace subir el furor.

1 Een zacht antwoord keert de grimmigheid af; maar een smartend woord doet den toorn oprijzen.

1. Odpowiedź łagodna uśmierza gniew; ale słowa przykre wzruszają popędliwość.

1. Az engedelmes felelet elfordítja a harag felgerjedését; a megbántó beszéd pedig [1†] támaszt haragot.

1 Кроткий ответ отвращает гнев, а оскорбительное слово возбуждает ярость.

1. Відказ лагідний гнїв палкий гасить, а зневажливе слово розбуджує лютість.

2. Viisasten kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta tyhmäin suu purkaa hulluutta.

2. Viisasten kieli saattaa opetuksen suloiseksi, vaan tyhmäin suu aina hulluutta sylkee.

2. Wijsasten kielet saattawat opetuxen suloisexi waan tyhmäin suut aina hullutta sylkewät.

2 The tongue of the wise utters knowledge rightly, but the mouth of fools pours out folly.

2. The tongue of the wise useth knowledge aright: but the mouth of fools poureth out foolishness.

2. De vises Tunge giver god Kundskab; men Daarers Mund udgyder Taabelighed.

2. De visas tunga gör lärdomen ljuflig; de dårars mun utsputar alltid galenskap.

2. Tarkade keel annab head tundmist; agga halpide suu aiab meletumad sannad rohkeste wälja.

2. Išmintingojo liežuvis tinkamai naudoja pažinimą, o iš kvailio burnos liejasi kvailystės.

2. Der Weisen Zunge macht die Lehre lieblich; der Narren Mund speit eitel Narrheit.

2. La langue des sages embellit la science; mais la bouche des insensés ne prononce que folie.

2. La lengua de los sabios adornará a la sabiduría: mas la boca de los insensatos hablará fatuidad.

2 De tong der wijzen maakt de wetenschap goed; maar de mond der zotten stort overvloediglijk dwaasheid uit.

2. Język mądrych zdobi umiejętność; ale usta głupich wywierają głupstwo.

2. A bölcsek nyelve beszél jó tudományt: a tudatlanoknak száján [2†] pedig bolondság buzog ki.

2 Язык мудрых сообщает добрые знания, а уста глупых изрыгают глупость.

2. Язик мудрих подає добрі відомостї, а уста безумних мелють лиш дурницї.

3. Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja.

3. Herran silmät katselevat joka paikassa, sekä pahat että hyvät.

3. HERran silmät cadzelewat jocapaicas sekä hywät että pahat.

3 The eyes of Jehovah are in every place, keeping watch upon the evil and the good.

3. The eyes of the LORD are in every place, beholding the evil and the good.

3. Herrens Øjne ere alle Vegne, og de beskue onde og gode.

3. Herrans ögon skåda i all rum, både onda och goda.

3. Jehowa silmad on keiges paikas, ja wahhiwad kurjade ja heade peäle.

3. Viešpaties akys mato visur, jos stebi blogus ir gerus.

3. Die Augen des HERRN schauen an allen Orten beide, die Bösen und die Frommen.

3. Les yeux de l'Éternel sont en tous lieux; ils contemplent les méchants et les bons.

3. Los ojos de Jehová en todo lugar están mirando los buenos y los malos.

3 De ogen des HEEREN zijn in alle plaatsen, beschouwende de kwaden en de goeden.

3. Na każdem miejscu oczy Paóskie upatrują złe i dobre.

3. Minden helyeken vannak az Úrnak szemei, [3†] nézvén a jókat és gonoszokat.

3 На всяком месте очи Господни: они видят злых и добрых.

3. Господнї очі скрізь по сьвіту позирають, і доброго й лихого вони вбачають.

4. Sävyisä kieli on elämän puu, mutta vilpillinen kieli haavoittaa mielen.

4. Terveellinen kieli on elämän puu: vaan valhettelevainen saattaa sydämen kivun.

4. Terwellinen kieli on elämän puu waan walhettelewainen saatta sydämen kiwun.

4 A gentle tongue is a tree of life, but perverseness in it is a breaking of the spirit.

4. A wholesome tongue is a tree of life: but perverseness therein is a breach in the spirit.

4. Tungens Blidhed er et Livsens Træ; men Forvendthed ved den er Sønderknuselse i Aanden.

4. En helsosam tunga är lifsens trä; men en lögnaktig gör hjertans sorg.

4. Se keel, mis parrandab, on ello pu; agga mis seggane, se on waimo röhhuminne.

4. Maloni kalba­gyvybės medis, šiurkšti šneka prislegia dvasią.

4. Ein heilsame Zunge ist ein Baum des Lebens; aber eine lügenhafte macht Herzeleid.

4. Une langue qui corrige est comme l'arbre de vie; mais une langue perverse est comme un vent qui brise tout.

4. La lengua saludable es árbol de vida: mas la perversidad en ella es quebrantamiento de espíritu.

4 De medicijn der tong is een boom des levens; maar de verkeerdheid in dezelve is een breuk in den geest.

4. Zdrowy język jest drzewo żywota; ale przewrotność z niego jest jako zdruzgotanie od wiatru.

4. A nyelv szelídsége [4†] életnek fája; az abban való hamisság pedig a léleknek gyötrelme.

4 Кроткий язык – древо жизни, но необузданный - сокрушение духа.

4. Лагідний язик - се дерево жизнї, а необузданий - пригноблює духа.

5. Hullu pitää halpana isänsä kurituksen, mutta joka nuhdetta noudattaa, tulee mieleväksi.

5. Tyhmä laittaa isänsä kurituksen; vaan joka rangaistuksen ottaa, hän tulee taitavaksi.

5. Tyhmä laitta Isäns curituxen waan joca rangaistuxen otta hän tule taitawaxi.

5 A fool despises his father's correction, but he who regards reproof gets prudence.

5. A fool despiseth his father's instruction: but he that regardeth reproof is prudent.

5. Daaren foragter sin Faders Tugtelse; men den, som agter paa Revselse, handler klogt.

5. En dåre lastar sins faders tuktan; men den som tager vid straff, han varder klok.

5. Kes meleto, se laidab omma issa öppetust; agga kes nomimist hoiab, aiab moistlikkult ommad asjad.

5. Kvailys paniekina savo tėvo pamokymus, o kas klauso perspėjimų, yra supratingas.

5. Der Narr lästert die Zucht seines Vaters; wer aber Strafe annimmt, der wird klug werden.

5. L'insensé méprise l'instruction de son père; mais celui qui prend garde à la réprimande deviendra prudent.

5. El insensato menosprecia la enseñanza de su padre: mas el que guarda la corrección, saldrá cuerdo.

5 Een dwaas zal de tucht zijns vaders versmaden; maar die de bestraffing waarneemt, zal kloekzinniglijk handelen.

5. Głupi gardzi karaniem ojca swego; ale kto przyjmuje napomnienie, stanie się ostrożnym.

5. A bolond [5†] megútálja az ő atyjának tanítását; a ki pedig megbecsüli a dorgálást, igen eszes.

5 Глупый пренебрегает наставлением отца своего; а кто внимает обличениям, тот благоразумен.

5. Дурний нехтує отецьку науку, хто ж вважає на докір, - добрий розум має.

6. Vanhurskaan huoneessa on suuret aarteet, mutta jumalattoman saalis on turmion oma.

6. Vanhurskaan huoneessa on yltäkyllä; vaan jumalattoman saalis on hävintö.

6. Wanhurscan huones on tulo kyllä waan jumalattoman saalis on häwindö.

6 Much treasure is in the house of a righteous man, but in the revenues of a wicked man is trouble.

6. In the house of the righteous is much treasure: but in the revenues of the wicked is trouble.

6. I den retfærdiges Hus er meget Gods; men der er Forstyrrelse i den ugudeliges Indtægt.

6. Uti dens rättfärdigas hus äro ägodelar nog; men uti dens ogudaktigas tilldrägt är förderf.

6. Ühhe öige koias on warra kül; agga öäla wosis on tülli.

6. Turtų netrūksta teisiojo namuose, o nedorėlio pelnas­tik rūpesčiai.

6. In des Gerechten Haus ist Guts genug; aber in dem Einkommen des Gottlosen ist Verderben.

6. Il y a grande abondance dans la maison du juste; mais il y a du trouble dans le revenu du méchant.

6. En la casa del justo hay gran provisión: mas en los frutos del impío, turbación.

6 In het huis des rechtvaardigen is een grote schat; maar in des goddelozen inkomst is beroerte.

6. W domu sprawiedliwego jest dostatek wielki; ale w dochodach niepobożnego zamięszanie.

6. Az igaznak házában nagy kincs van; az istentelennek jövedelmében pedig [6†] háborúság.

6 В доме праведника – обилие сокровищ, а в прибытке нечестивого – расстройство.

6. В дому в праведного - достаток добра, а в доходах безбожного - самий хиба розстрій.

7. Viisasten huulet kylvävät tietoa, mutta tyhmäin sydän ei ole vakaa.

7. Viisasten huulet jakavat neuvoa; vaan tyhmäin sydän ei ole niin.

7. Wijsasten suut jacawat neuwoja waan tyhmäin sydämet ei ole nijn.

7 The lips of the wise disperse knowledge, but the heart of the foolish, not so.

7. The lips of the wise disperse knowledge: but the heart of the foolish doeth not so.

7. De vises Læber udstrø Kundskab; men Daarernes Hjerte er ikke saa.

7. De visas mun utströr god råd; men de dårars hjerta är icke så.

7. Tarkade uled külwawad tundmist; agga meletumatte südda ei olle sedda wisi.

7. Išmintingųjų lūpos skelbia pažinimą, o kvailio širdis to nedaro.

7. Der Weisen Mund streut guten Rat; aber der Narren Herz ist nicht richtig.

7. Les lèvres des sages sèment la science; mais il n'en est pas ainsi du cœur des insensés.

7. Los labios de los sabios esparcen sabiduría: mas el corazón de los insensatos no así.

7 De lippen der wijzen zullen de wetenschap uitstrooien; maar het hart der zotten niet alzo.

7. Wargi mądrych sieją umiejętność; ale serce głupich nie tak.

7. A bölcseknek ajkaik hintegetnek tudományt; a bolondoknak [7†] pedig elméje nem helyes.

7 Уста мудрых распространяют знание, а сердце глупых не так.

7. Уста мудрих ширять знаннє, та не так серце безумних.

8. Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisten rukous on hänelle otollinen.

8. Jumalattoman uhri on Herralle kauhistus; vaan jumalisten rukous on hänelle otollinen.

8. Jumalattoman uhri on HERralle cauhistus waan jumalisten rucous on hänelle otollinen.

8 The sacrifice of the wicked is an abomination to Jehovah, but the prayer of the upright is his delight.

8. The sacrifice of the wicked is an abomination to the LORD: but the prayer of the upright is his delight.

8. De ugudeliges Offer er Herren en Vederstyggelighed; men de oprigtiges, Bøn er ham en Velbehagelighed.

8. Dens ogudaktigas offer är Herranom en styggelse; men de frommas bön är honom behagelig.

8. Öälatte ohwer on Jehowa melest hirmus; agga öiglaste palwe on temma mele pärrast.

8. Nedorėlio auka­pasibjaurėjimas Viešpačiui, bet teisiųjų maldos Jam patinka.

8. Der Gottlosen Opfer ist dem HERRN ein Greuel; aber das Gebet der Frommen ist ihm angenehm.

8. Le sacrifice des méchants est en abomination à l'Éternel; mais la requête des hommes droits lui est agréable.

8. El sacrificio de los impíos es abominación a Jehová: mas la oración de los rectos es su contentamiento.

8 Het offer der goddelozen is den HEERE een gruwel; maar het gebed der oprechten is Zijn welgevallen.

8. Ofiara niepobożnych jest obrzydliwością Panu; ale modlitwa szczerych podoba mu się.

8. Az istentelenek áldozatja [8†] gyűlölséges az Úrnak; az igazak könyörgése pedig kedves néki.

8 Жертва нечестивых – мерзость пред Господом, а молитва праведных благоугодна Ему.

8. Жертва безбожних - гидота Господеві, молитва ж праведних угодна йому.

9. Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta joka vanhurskauteen pyrkii, sitä hän rakastaa.

9. Jumalattoman tie on Herralle kauhistus; vaan joka vanhurskautta noudattaa, on hänelle rakas.

9. Jumalattoman tie on HERralle cauhistus waan joca wanhurscautta noudatta on hänelle racas.

9 The way of a wicked man is an abomination to Jehovah, but he loves he who follows after righteousness.

9. The way of the wicked is an abomination unto the LORD: but he loveth him that followeth after righteousness.

9. De ugudeliges Vej er Herren en Vederstyggelighed; men den, som stræber efter Retfærdighed, elsker han.

9. Dens ogudaktigas väg är Herranom en styggelse; men den der far efter rättfärdighet, han varder älskad.

9. Ühhe öäla te on Jehowa melest hirmus; agga ta armastab sedda, kes öigust taggaaiab.

9. Nedorėlio kelias­pasibjaurėjimas Viešpačiui, bet Jis myli tuos, kurie siekia teisumo.

9. Der Gottlosen Weg ist dem HERRN ein Greuel; wer aber der Gerechtigkeit nachjagt, den liebt er.

9. La voie du méchant est en abomination à l'Éternel; mais il aime celui qui s'adonne à la justice.

9. Abominación es a Jehová el camino del impío: mas él ama al que sigue justicia.

9 De weg der goddelozen is den HEERE een gruwel; maar dien, die de gerechtigheid najaagt, zal Hij liefhebben.

9. Obrzydliwością Panu jest droga bezbożnego, ale tego, co idzie za sprawiedliwością, miłuje.

9. Utálat az Úrnál az istentelennek úta; azt pedig, a ki követi az igazságot, szereti.

9 Мерзость пред Господом – путь нечестивого, а идущего путем правды Он любит.

9. Противна Господу безбожного дорога; хто ж ходить дорогою правди - сей йому любий.

10. Kova tulee kuritus sille, joka tien hylkää; joka nuhdetta vihaa, saa kuoleman.

10. Kuritus on sille paha, joka hylkää tiensä: ja joka rangaistusta vihaa, hänen pitää kuoleman.

10. Se on paha curitus joca hyljä tiens ja joca rangaistusta wiha hänen pitä cuoleman.

10 There is grievous correction for him who forsakes the way. He who hates reproof will die.

10. Correction is grievous unto him that forsaketh the way: and he that hateth reproof shall die.

10. Streng Tugt venter den, som forlader Stien; den, som hader Irettesættelse, skal dø.

10. Det är en ond tuktan, öfvergifva vägen; och den der straff hatar, han måste dö.

10. Kurri karristus saab sellele, kes öiget tee radda mahhajättab: kes nomimist wihkab, peab surrema.

10. Didelė bausmė tam, kuris pameta kelią; kas nekenčia įspėjimo, miršta.

10. Den Weg verlassen bringt böse Züchtigung, und wer Strafe haßt, der muß sterben.

10. Un châtiment sévère attend celui qui quitte le droit chemin; et celui qui hait d'être repris, mourra.

10. El castigo es molesto al que deja el camino: mas el que aborreciere la corrección, morirá.

10 De tucht is onaangenaam voor dengene die het pad verlaat; en die de bestraffing haat, zal sterven.

10. Karanie srogie należy temu, co opuszcza drogę; a kto ma w nienawiści karność, umrze.

10. Gonosz dorgálás jő arra, a ki útját elhagyja; a ki gyűlöli a [9†] fenyítéket, meghal.

10 Злое наказание – уклоняющемуся от пути, и ненавидящий обличениепогибнет.

10. Страшенна кара тим, хто праву путь покине; й хто ненавидить докір, - погибне.

11. Tuonelan ja manalan Herra näkee, saati sitten ihmislasten sydämet.

11. Helvetti ja kadotus on Herran edessä: kunka paljon enemmin ihmisten lasten sydämet.

11. Helwetti ja cadotus on HERran edesä cuinga paljo enämmin ihmisten sydämet.

11 Sheol and Abaddon are before Jehovah, also the hearts of the sons of men!

11. Hell and destruction are before the LORD: how much more then the hearts of the children of men?

11. Dødsriget og Afgrunden ligge aabenbare for Herren, meget mere Menneskens Børns Hjerter.

11. Helvete och förderf är för Herranom; huru mycket mer menniskornas hjerta?

11. Pörgo ja hukkatusse koht on Jehowa ees, paljo ennam innimeste laste süddamed.

11. Pragaras ir prapultis Viešpaties akivaizdoje, tuo labiau žmonių širdys.

11. Hölle und Abgrund ist vor dem HERRN; wie viel mehr der Menschen Herzen!

11. Le séjour des morts et l'abîme sont devant l'Éternel; combien plus les cœurs des enfants des hommes?

11. El infierno y la perdición están delante de Jehová: ¿cuánto más los corazones de los hombres?

11 De hel en het verderf zijn voor den HEERE; hoeveel te meer de harten van des mensen kinderen?

11. Piekło i zatracenie są przed Panem; jakoż daleko więcej serca synów ludzkich.

11. A sír [10†] és a pokol az Úr előtt vannak; mennyivel inkább az [11†] emberek szíve.

11 Преисподняя и Аваддон открыты пред Господом, тем более сердца сынов человеческих.

11. І преисподня й ад явні Господеві, а надто - серця синів людських.

12. Pilkkaaja ei pidä siitä, että häntä nuhdellaan; viisasten luo hän ei mene.

12. Ei pilkkaaja rakasta sitä, joka häntä rankaisee, ja ei hän mene viisasten tykö.

12. Ei pilckaja racasta sitä joca händä rangaise ja ei mene wijsan tygö.

12 A scoffer does not like to be reproved. He will not go to the wise.

12. A scorner loveth not one that reproveth him: neither will he go unto the wise.

12. En Spotter elsker ikke den, som sætter ham i Rette, han gaar ikke til de vise.

12. En bespottare älskar icke den honom straffar, och går icke till den visa.

12. Pilkia ei armasta sedda, kes tedda nomib, ja ei lähhä mitte tarkade meeste jure.

12. Niekintojas nemėgsta to, kuris jį įspėja, ir neina pas išminčius.

12. Der Spötter liebt den nicht, der ihn straft, und geht nicht zu den Weisen.

12. Le moqueur n'aime point qu'on le reprenne, et il n'ira jamais vers les sages.

12. El burlador no ama al que le castiga: ni se allega a los sabios.

12 De spotter zal niet liefhebben, die hem bestraft; hij zal niet gaan tot de wijzen.

12. Naśmiewca nie miłuje tego, który go karze, ani do mądrych przychodzi.

12. Nem szereti a csúfoló a feddést, és a bölcsekhez nem megy.

12 Не любит распутный обличающих его, и к мудрым не пойдет.

12. Не любить ледарь тих, хто його картає, та до мудрих він також не пійде.

13. Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa on mieli murtunut.

13. Iloinen sydän tekee iloiset kasvot; vaan koska sydän on surullinen, niin rohkeus raukee.

13. Iloinen sydän teke iloiset caswot waan cosca sydän on surullinen nijn rohkeus rauke.

13 A glad heart makes a cheerful countenance, but by sorrow of heart the spirit is broken.

13. A merry heart maketh a cheerful countenance: but by sorrow of the heart the spirit is broken.

13. Et glad Hjerte gør Ansigtet livligt; men ved Hjertets Bekymring nedslaas Modet.

13. Ett gladt hjerta gör ett blidt ansigte; men när hjertat bekymradt är, så faller ock modet.

13. Römus südda teeb head näggo; agga kui südda wallus on, siis on waim kui russuks pekstud.

13. Linksma širdis atsispindi veide, širdies skausmas slegia dvasią.

13. Ein fröhlich Herz macht ein fröhlich Angesicht; aber wenn das Herz bekümmert ist, so fällt auch der Mut.

13. Le cœur joyeux embellit le visage; mais la tristesse du cœur abat l'esprit.

13. El corazón alegre hermosea el rostro: mas por el dolor del corazón el espíritu es triste.

13 Een vrolijk hart zal het aangezicht blijde maken; maar door de smart des harten wordt de geest verslagen.

13. Serce wesołe uwesela twarz; ale dla żałości serca duch strapiony bywa.

13. A vidám elme megvidámítja [12†] az orczát; de a szívnek bánatja miatt a lélek megszomorodik.

13 Веселое сердце делает лице веселым, а при сердечной скорби дух унывает.

13. Веселе серце чинить і лице веселим, а як туга в серцї, то і душа ниє.

14. Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa, mutta tyhmien suu hulluutta suosii.

14. Ymmärtäväinen sydän etsii viisautta; vaan tyhmäin suu tyhmyydellä ravitaan.

14. Toimellinen sydän toimitta wijsast waan elkiwaldaiset tyhmät tyhmäst hallidzewat.

14 The heart of him who has understanding seeks knowledge, but the mouth of fools feeds on folly.

14. The heart of him that hath understanding seeketh knowledge: but the mouth of fools feedeth on foolishness.

14. Den forstandiges Hjerte søger Kundskab, men Daarers Mund finder Behag i Taabelighed.

14. Ett klokt hjerta handlar visliga; men de öfverdådige dårar regera dårliga.

14. Ühhe moistlikko südda otsib tundmist; agga meletumatte su södab ennast meletuma wisiga.

14. Protingas ieško pažinimo, neišmanėlis maitinasi kvailystėmis.

14. Ein kluges Herz handelt bedächtig; aber der Narren Mund geht mit Torheit um.

14. Un cœur intelligent cherche la science; mais la bouche des fous se repaît de folie.

14. El corazón entendido busca la sabiduría: mas la boca de los insensatos pace fatuidad.

14 Een verstandig hart zal de wetenschap opzoeken; maar de mond der zotten zal met dwaasheid gevoed worden.

14. Serce rozumne szuka umiejętności; ale usta głupich karmią się głupstwem

14. Az eszesnek elméje keresi a tudományt; a tudatlanok szája pedig legel bolondságot.

14 Сердце разумного ищет знания, уста же глупых питаются глупостью.

14. Розумне серце шукає знання, уста ж безумних дурницями живуть.

15. Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot.

15. Surullisella ihmisellä ei ole koskaan hyvää päivää; vaan jolla hyvä sydän on, hänellä on joka päivä vieraspito.

15. Surullisella ihmisellä ei ole coscan hywä päiwä waan jolla hywä sydän on hänellä on jocapäiwä wieraspito.

15 All the days of the afflicted are evil, but he who is of a cheerful heart has a continual feast.

15. All the days of the afflicted are evil: but he that is of a merry heart hath a continual feast.

15. Alle den elendiges Dage ere onde; men et glad Hjerte er et bestandigt Gæstebud.

15. En bedröfvad menniska hafver aldrig en god dag; men ett godt mod är ett dageligit gästabåd.

15. Ühhe willetsa päwad on keik pahhad; agga hea meel on, kui jodud, mis allati on.

15. Prislėgtasis nemato šviesių dienų, kas turi linksmą širdį, tam visuomet šventė.

15. Ein Betrübter hat nimmer einen guten Tag; aber ein guter Mut ist ein täglich Wohlleben.

15. Tous les jours de l'affligé sont mauvais; mais un cœur joyeux est un festin continuel.

15. Todos los dias del afligido son trabajosos: mas el buen corazón, convite continuo.

15 Al de dagen des bedrukten zijn kwaad; maar een vrolijk hart is een gedurige maaltijd.

15. Wszystkie dni ubogiego są złe; ale kto jest wesołego serca, ma gody ustawiczne.

15. Minden napjai a szegénynek nyomorúságosak; a vidám elméjűnek pedig szüntelen lakodalma van.

15 Все дни несчастного печальны; а у кого сердце весело, у того всегда пир.

15. В нещасного всї днї сумнії, у кого ж серце веселе, тому що дня гостина.

16. Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa.

16. Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa.

16. Parambi on wähä HERran pelwos cuin suuri tawara ilman lewota.

16 Better is little with the fear of Jehovah, than great treasure and trouble with it.

16. Better is little with the fear of the LORD than great treasure and trouble therewith.

16. Bedre er lidet med Herrens Frygt end stort Liggendefæ med Uro.

16. Bättre är något lite med Herrans fruktan, än en stor skatt med oro.

16. Pissut on parrem Jehowa kartusses, kui suur warrandus ja kärrin seäl jures.

16. Geriau mažai su Viešpaties baime negu dideli turtai su rūpesčiu.

16. Es ist besser ein wenig mit der Furcht des HERRN denn großer Schatz, darin Unruhe ist.

16. Peu, avec la crainte de l'Éternel, vaut mieux qu'un grand trésor, avec lequel il y a du trouble.

16. Mejor es lo poco con el temor de Jehová, que el gran tesoro donde hay turbación.

16 Beter is weinig met de vreze des HEEREN, dan een grote schat, en onrust daarbij.

16. Lepsza jest trocha w bojaźni Paóskiej, niżeli skarb wielki z kłopotem.

16. Jobb a kevés az Úrnak [13†] félelmével, mint a temérdek kincs, a hol háborúság van.

16 Лучше немногое при страхе Господнем, нежели большое сокровище, и при нем тревога.

16. У страсї Божому й мале далеко лучше, анїж скарби великі в тревозї.

17. Parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa.

17. Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa.

17. Parambi on aterja caalia rackaudesa cuin syötetty härkä wihasa.

17 Better is a dinner of herbs where love is, than a fatted ox and hatred with it.

17. Better is a dinner of herbs where love is, than a stalled ox and hatred therewith.

17. Bedre er en Ret grønne Urter, naar Der er Kærlighed hos, end en fed Okse, naar der er Had hos.

17. Bättre är en rätt kål med kärlek, än en gödd oxe med hat.

17. Parrem on üks keet kapstast, kus armastus jures; kui nuum-härg, kus wihkamiñe jures.

17. Geriau daržovių pietūs, kur yra meilė, negu nupenėtas veršis ten, kur neapykanta.

17. Es ist besser ein Gericht Kraut mit Liebe, denn ein gemästeter Ochse mit Haß.

17. Mieux vaut un repas d'herbes, où il y a de l'amitié, qu'un festin de bœuf engraissé où il y a de la haine.

17. Mejor es la comida de legumbres donde hay amor, que de buey engordado, donde hay odio.

17 Beter is een gerecht van groen moes, waar ook liefde is, dan een gemeste os, en haat daarbij.

17. Lepszy jest pokarm z jarzyny, gdzie jest miłość, niżeli z karmnego wołu, gdzie jest nienawiść.

17. Jobb a paréjnak [14†] étele, a hol szeretet van, mint a hízlalt ökör, a hol van gyűlölség.

17 Лучше блюдо зелени, и при нем любовь, нежели откормленный бык, и при нем ненависть.

17. Смачнїйша мисочка капусти, да з любови, анїж з приправою ненавистї теля товсте.

18. Kiukkuinen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen asettaa toran.

18. Vihainen mies saattaa toran matkaan; mutta kärsivällinen asettaa riidan.

18. Wihainen mies saatta toran matcan mutta kärsiwälinen asetta rijdan.

18 A wrathful man stirs up contention, but he who is slow to anger appeases strife.

18. A wrathful man stirreth up strife: but he that is slow to anger appeaseth strife.

18. En hidsig Mand opvækker Trætte, men en langmodig

18. En sticken man kommer träto åstad; men en tålig man stillar kif.

18. Tullise wihhaga mees kihhutab rido; agga kes pitka melega on, se waikistab rido.

18. Piktas žmogus sukelia vaidus, o lėtas pykti juos nuramina.

18. Ein zorniger Mann richtet Hader an; ein Geduldiger aber stillt den Zank.

18. L'homme violent excite les disputes; mais celui qui est lent à la colère apaise les querelles.

18. El hombre iracundo revolverá contiendas: mas el que tarde se enoja, amansará la rencilla.

18 Een grimmig man zal gekijf verwekken; maar de lankmoedige zal den twist stillen.

18. Mąż gniewliwy wszczyna swary; ale nierychły do gniewu uśmierza zwady.

18. A haragos férfiú [15†] szerez háborúságot; a hosszútűrő pedig lecsendesíti a háborgást.

18 Вспыльчивый человек возбуждает раздор, а терпеливый утишает распрю.

18. Палкий чоловік доводить до сварки, а лагідний втихомиряє незгоду.

19. Laiskan tie on kuin orjantappurapehko, mutta oikeamielisten polku on raivattu.

19. Laiskan tie on orjantappurainen; vaan hurskasten tie on tasainen.

19. Laiscan tie on orjantappurainen waan siweitten tie on tasainen.

19 The way of the sluggard is as a hedge of thorns, but the path of the upright is made a highway.

19. The way of the slothful man is as an hedge of thorns: but the way of the righteous is made plain.

19. Den lades Vej er som et Tjørnegærde; men de oprigtiges Sti er haanet.

19. Dens latas väg är full med törne; men de frommas väg är väl slät.

19. Laisa innimesse te on kui kibbowitsne aed ; agga öiglaste teeradda on kui tassane tee-sild.

19. Tinginio kelias pilnas erškėčių, o teisiojo kelias­platus.

19. Der Weg des Faulen ist dornig; aber der Weg des Frommen ist wohl gebahnt.

19. La voie du paresseux est comme une haie de ronces; mais le sentier des hommes droits est comme un chemin battu.

19. El camino del perezoso es como seto de espinos: mas la vereda de los rectos es solada.

19 De weg des luiaards is als een doornheg; maar het pad der oprechten is welgebaand.

19. Droga leniwego jest jako płot cierniowy, ale ścieszka szczerych jest równa.

19. A restnek útja olyan, mint a tövises sövény; az igazaknak pedig útja megegyengetett.

19 Путь ленивого – как терновый плетень, а путь праведных – гладкий.

19. Лїнивого дорога - мов тернєм встелена, дорога же праведних - гладка.

20. Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiänsä.

20. Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä.

20. Wijsas poica iloitta Isäns ja hullu ihminen häwäise äitins.

20 A wise son makes a glad father, but a foolish man despises his mother.

20. A wise son maketh a glad father: but a foolish man despiseth his mother.

20. En viis Søn glæder sin Fader; men et daarligt Menneske foragter sin Moder.

20. En vis son fröjdar fadren, och en galen menniska skämmer sina moder.

20. Tark poeg römustab issa; agga halp innimenne ei panne omma emma mikski.

20. Išmintingas sūnus yra džiaugsmas tėvui, kvailys paniekina savo motiną.

20. Ein weiser Sohn erfreut den Vater, und ein törichter Mensch ist seiner Mutter Schande.

20. L'enfant sage réjouit son père; mais l'homme insensé méprise sa mère.

20. El hijo sabio alegra al padre: mas el hombre insensato menosprecia a su madre.

20 Een wijs zoon zal den vader verblijden; maar een zot mens veracht zijn moeder.

20. Syn mądry uwesela ojca; ale głupi człowiek lekce waży matkę swoję.

20. A bölcs fiú örvendezteti [16†] az atyját; a bolond ember pedig megútálja az [17†] anyját.

20 Мудрый сын радует отца, а глупый человек пренебрегает мать свою.

20. Розумний син отця свого возвеселяє, дурний же чоловік і матїрю помітає.

21. Hulluus on ilo sille, joka on mieltä vailla, mutta ymmärtäväinen mies kulkee suoraan.

21. Hulluulle on tyhmyys iloksi; vaan toimellinen mies pysyy oikialla tiellä.

21. Hullulle on tyhmys iloxi waan toimellinen mies pysy oikialla tiellä.

21 Folly is joy to him who is void of wisdom, but a man of understanding makes his going straight.

21. Folly is joy to him that is destitute of wisdom: but a man of understanding walketh uprightly.

21. Daarskab er en Glæde for den, som fattes Forstand, men en forstandig Mand vandrer ret frem.

21. Enom dåra är galenskapen en glädje; men en förståndig man blifver på rätta vägenom.

21. Kel ep olle meelt peas, sellele on meleto wiis römuks; agga moistlik mees wöttab öiget teed käia.

21. Neprotingas džiaugiasi kvailybe; protingasis eina tiesiu keliu.

21. Dem Toren ist die Torheit eine Freude; aber ein verständiger Mann bleibt auf dem rechten Wege.

21. La folie est la joie de celui qui est dépourvu de sens; mais l'homme prudent suit le droit chemin.

21. La insensatez es alegría al falto de entendimiento: mas el hombre entendido enderezará el caminar.

21 De dwaasheid is den verstandeloze blijdschap; maar een man van verstand zal recht wandelen.

21. Głupstwo jest weselem głupiemu, ale człowiek roztropny prostuje drogę swoję.

21. A bolondság öröme az esztelennek; de az értelmes férfiú igazán jár.

21 Глупость – радость для малоумного, а человек разумный идет прямою дорогою.

21. Дурницї - радощі безумному, а чоловік розумний ступає правою дорогою.

22. Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia.

22. Aivoitus raukee ilman neuvoaa; vaan jossa monta neuvonantajaa on, se on vahva.

22. Aiwoitus rauke ilman neuwota waan josa monda neuwonandajata on se on wahwa.

22 Where there is no counsel, plans are disappointed, but they are established in the multitude of counselors.

22. Without counsel purposes are disappointed: but in the multitude of counsellors they are established.

22. Anslag, blive til intet, naar der ikke er holdt Raad; men hvor der er rnange Raadgivere, der bestaa de.

22. De anslag varda till intet, der icke råd är med; men der månge rådgifvare äro, blifva de beståndande.

22. Mötted lähhäwad tühjaks, kus ep olle hea nou; agga kus paljo nouandiaid, lähhäwad nemmad korda.

22. Be patarimų sumanymai nueina niekais, bet kur daug patarėjų, jie įtvirtinami.

22. Die Anschläge werden zunichte, wo nicht Rat ist; wo aber viel Ratgeber sind, bestehen sie.

22. Les projets échouent où manquent les conseils; mais ils s'affermissent lorsqu'il y a beaucoup de conseillers.

22. Los pensamientos son frustrados donde no hay consejo: mas en la multitud de consejeros se afirman.

22 De gedachten worden vernietigd, als er geen raad is; maar door veelheid der raadslieden zal elkeen bestaan.

22. Gdzie niemasz rady, rozsypują się myśli; ale w mnóstwie radców ostoją się.

22. Hiábavalók lesznek a gondolatok, mikor nincs [18†] tanács; de a tanácsosok sokaságában előmennek.

22 Без совета предприятия расстроятся, а при множестве советников они состоятся.

22. Без поради розпочате дїло розбиваєсь, як же порадників доволї, воно остоїться.

23. Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja kuinka hyvä onkaan sana aikanansa!

23. Se on ihmisen ilo, että hän toimella vastata taitaa, ja aikanansa sanottu sana on otollinen.

23. Se on ihmisen ilo että händä toimella wastatan ja aicanans sanottu sana on otollinen.

23 A man has joy in the answer of his mouth and a word in due season, how good it is!

23. A man hath joy by the answer of his mouth: and a word spoken in due season, how good is it!

23. Glæde har en Mand af sin Munds Svar; og et Ord i rette Tid hvor godt!

23. Det är enom glädje, att man honom skäliga svarar, och ett ord i sinom tid är ganska täckeligit.

23. Innimessel on rööm, kui ta su hästi wastab, ja üks sanna öigel aial, mis hea on se?

23. Žmogus džiaugiasi savo burnos atsakymu, ir laiku pasakytas žodis, koks jis mielas!

23. Es ist einem Manne eine Freude, wenn er richtig antwortet; und ein Wort zu seiner Zeit ist sehr lieblich.

23. On a de la joie à donner une réponse de sa bouche; et qu'une parole dite à propos est bonne!

23. El hombre se alegra con la respuesta de su boca; y la palabra a su tiempo, ¡cuán buena es!

23 Een man heeft blijdschap in het antwoord zijns monds; en hoe goed is een woord op zijn tijd!

23. Weseli się człowiek z odpowiedzi ust swoich: bo słowo według czasu wyrzeczone, o jako jest dobre!

23. Öröme van az embernek szája feleletében; és az idejében mondott beszéd, oh mely igen jó!

23 Радость человеку в ответе уст его, и как хорошо слово вовремя!

23. Радість чоловікові - (розумний) відказ із уст його; слово в час сказане - яке воно любе!

24. Taitava käy elämän tietä ylöspäin, välttääkseen tuonelan, joka alhaalla on.

24. Elämän tie johdattaa viisaan ylöspäin, välttämään helvettiä, joka alhaalla on.

24. Elämän tie johdatta wijsan ylöspäin wälttämän helwettiä joca alhalla on.

24 To the wise man the way of life is upward, that he may depart from Sheol beneath.

24. The way of life is above to the wise, that he may depart from hell beneath.

24. Livsens Vej opadtil gaar den forstandige for at undgaa Dødsrig et nedadtil.

24. Lifsens väg leder den visa uppåt, på det han skall undvika helvetet, som nedatill är.

24. Ello teeradda käib üllespiddi sellele, kes tark on, et ta pörgo eest ärrasaab, mis allaspiddi käib .

24. Išmintingo žmogaus gyvenimo kelias kyla į viršų, ir jis išvengia pragaro.

24. Der Weg des Lebens geht überwärts für den Klugen, auf daß er meide die Hölle unterwärts.

24. Pour l'homme prudent, le chemin de la vie mène en haut, et lui fait éviter le Sépulcre qui est en bas.

24. El camino de la vida es hacia arriba al entendido; para apartarse de la sima de abajo.

24 De weg des levens is den verstandige naar boven; opdat hij afwijke van de hel, beneden.

24. Drogę żywota rozumny ma ku górze, aby się uchronił piekła głębokiego.

24. Az életnek úta felfelé van az értelmes ember számára, hogy eltávozzék a pokoltól, mely aláfelé van.

24 Путь жизни мудрого вверх, чтобы уклониться от преисподней внизу.

24. Путь життя мудрого веде вгору, щоб відбитись йому від пропастї в низу.

25. Ylpeitten huoneen Herra hajottaa, mutta lesken rajan hän vahvistaa.

25. Herra ylpeiden huoneet kukistaa, ja vahvistaa lesken rajat.

25. HERra ylpeitten huonet cukista ja wahwista leskein rajat.

25 Jehovah will root up the house of the proud, but he will establish the border of the widow.

25. The LORD will destroy the house of the proud: but he will establish the border of the widow.

25. Herren nedriver de hovmodiges Hus; men han stadfæster Enkens Landemærke.

25. Herren skall nederslå de högfärdigas hus, och stadfästa enkones gränso.

25. Jehowa kissub ärra körkede kodda ; agga lessenaese raia sadab ta seisma.

25. Viešpats sugriaus išdidžiųjų namus, bet įtvirtins našlės nuosavybę.

25. Der HERR wird das Haus des Hoffärtigen zerbrechen und die Grenze der Witwe bestätigen.

25. L'Éternel démolit la maison des orgueilleux; mais il affermit les bornes de la veuve.

25. Jehová asolará la casa de los soberbios: mas él afirmará el término de la viuda.

25 Het huis der hovaardigen zal de HEERE afrukken; maar de landpale der weduwe zal Hij vastzetten.

25. Pan wywróci dom pysznych; ale wdowy granicę utwierdzi.

25. A kevélyeknek házát [19†] kiszakgatja az Úr; megerősíti pedig az özvegynek határát.

25 Дом надменных разорит Господь, а межу вдовы укрепит.

25. Дім надутих розвалить Господь, а межу вдовину утвердить.

26. Häijyt juonet ovat Herralle kauhistus, mutta lempeät sanat ovat puhtaat.

26. Ilkiäin aivoitukset ovat Herralle kauhistukseksi; vaan toimellinen puhe on otollinen.

26. Ilkiäin aiwoituxet owat HERralle cauhistuxexi waan toimellinen puhe on otollinen.

26 Evil devices are an abomination to Jehovah, but pleasant words are pure.

26. The thoughts of the wicked are an abomination to the LORD: but the words of the pure are pleasant words.

26. Den ondes Anslag ere Herren en Vederstyggelighed; men Lifligheds Ord ere rene.

26. De argas anslog äro Herranom en styggelse; men ett skäligit tal är täckt.

26. Ühhe kurja mötlemissed on Jehowa melest hirmsad; agga löbbusad könned on puhtad.

26. Nedorėlio mintys­pasibjaurėjimas Viešpačiui, bet nekaltųjų žodžius Jis mėgsta.

26. Die Anschläge des Argen sind dem HERRN ein Greuel; aber freundlich reden die Reinen.

26. Les pensées du méchant sont en abomination à l'Éternel; mais les paroles pures lui sont agréables.

26. Abominación son a Jehová los pensamientos del malo: mas las hablas de los limpios son limpias.

26 Des bozen gedachten zijn den HEERE een gruwel; maar der reinen zijn liefelijke redenen.

26. Myśli złego są obrzydliwością Panu! ale powieści czystych są przyjemne.

26. Útálatosak az Úrnak a gonosz gondolatok; [20†] de kedvesek a tiszta beszédek.

26 Мерзость пред Господом – помышления злых, слова же непорочных угодны Ему.

26. Гидота Господу задуми ледачих, слова же невинних любі йому.

27. Väärän voiton pyytäjä hävittää huoneensa, mutta joka lahjuksia vihaa, saa elää.

27. Ahneudella voitetut kukistavat oman huoneensa; vaan joka lahjoja vihaa, saa elää.

27. Ahnet cukistawat oman huonens waan joca lahjoja wiha saa elä.

27 He who is greedy of gain troubles his own house, but he who hates bribes will live.

27. He that is greedy of gain troubleth his own house; but he that hateth gifts shall live.

27. Den, som jager efter Vinding, forstyrrer sit Hus; men den, som hader Gaver, skal leve.

27. Men girige förstörer sitt eget hus; men den som mutor hatar, han skall lefva.

27. Kes kasso ahnetseb, teeb omma koiale tülli; agga kes andid wihkab, jääb ellama.

27. Kas godus pelno, vargina savo namus; kas nepriima kyšių, bus gyvas.

27. Der Geizige verstört sein eigen Haus; wer aber Geschenke haßt, der wird leben.

27. Celui qui est adonné au gain déshonnête, trouble sa maison; mais celui qui hait les présents vivra.

27. Alborota su casa el codicioso: mas el que aborrece los presentes, vivirá.

27 Die gierigheid pleegt, beroert zijn huis; maar die geschenken haat, zal leven.

27. Kto chciwie naśladuje łakomstwa, zamięszanie czyni w domu swoim; ale kto ma w nienawiści dary, będzie żył.

27. Megháborítja az ő házát, a [21†] ki követi a telhetetlenséget; a ki pedig gyűlöli az ajándékokat, él az.

27 Корыстолюбивый расстроит дом свой, а ненавидящий подарки будет жить.

27. Зруйнує дом свій, хто любить підкупство, а жити ме, хто ненавидить гостинцї.

28. Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata, mutta jumalattomien suu purkaa pahuutta.

28. Vanhurskaan sydän ajattelee vastausta; vaan jumalattoman suu ammuntaa pahaa.

28. Wanhurscan sydän ajattele wastausta waan jumalattoman suu ammunda paha.

28 The heart of a righteous man meditates to answer, but the mouth of the wicked pours out evil things.

28. The heart of the righteous studieth to answer: but the mouth of the wicked poureth out evil things.

28. Den retfærdiges Hjerte betænker sig paa at svare; men de ugudeliges Mund udgyder onde Ting.

28. Dens rättfärdigas hjerta betänker, hvad svaras skall; men de ogudaktigas mun utöser ondt.

28. Ühhe öige südda mötleb järrele, mis tulleb wastada; agga öälatte su aiab pahhad asjad wälja.

28. Teisiojo širdis apsvarsto, kaip atsakyti, o nedorėlio burna beria piktus žodžius.

28. Das Herz des Gerechten ersinnt, was zu antworten ist; aber der Mund der Gottlosen schäumt Böses.

28. Le cœur du juste médite ce qu'il doit répondre; mais la bouche des méchants profère des choses mauvaises.

28. El corazón del justo piensa para responder: mas la boca de los impíos derrama malas cosas.

28 Het hart des rechtvaardigen bedenkt zich, om te antwoorden; maar de mond der goddelozen zal overvloediglijk kwade dingen uitstorten.

28. Serce sprawiedliwego przemyśliwa, co ma mówić; ale usta niepobożnych wywierają złe rzeczy.

28. Az igaznak elméje meggondolja, mit szóljon; az istenteleneknek pedig szája ontja a gonoszt.

28 Сердце праведного обдумывает ответ, а уста нечестивых изрыгают зло.

28. Обдумує відказ праведного серце, уста же безбожників вимітують зло.

29. Jumalattomista on Herra kaukana, mutta vanhurskasten rukouksen hän kuulee.

29. Herra on kaukana jumalattomista; vaan hän kuulee vanhurskasten rukoukset.

29. HERra on caucana jumalattomista waan hän cuule wanhurscasten rucouxet.

29 Jehovah is far from the wicked, but he hears the prayer of the righteous.

29. The LORD is far from the wicked: but he heareth the prayer of the righteous.

29. Herren er langt borte fra de ugudelige, men hører de retfærdiges Bøn.

29. Herren är långt ifrå de ogudaktiga; men de rättfärdigas bön hörer han.

29. Jehowa on kaugel öälattest ärra; agga öigede palwed wöttab Ta kuulda.

29. Viešpats toli nuo nedorėlių, bet teisiųjų maldas Jis išklauso.

29. Der HERR ist fern von den Gottlosen; aber der Gerechten Gebet erhört er.

29. L'Éternel s'éloigne des méchants; mais il exauce la requête des justes.

29. Léjos está Jehová de los impíos, mas él oye la oración de los justos.

29 De HEERE is ver van de goddelozen; maar het gebed der rechtvaardigen zal Hij verhoren.

29. Dalekim jest Pan od niepobożnych; ale modlitwę sprawiedliwych wysłuchiwa.

29. Messze van az Úr az istentelenektől; az igazaknak pedig [22†] könyörgését meghallgatja.

29 Далек Господь от нечестивых, а молитву праведников слышит.

29. Далекий Господь од безбожних, молитву ж праведних він слухає.

30. Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä luihin.

30. Suloinen kasvo iloittaa sydämen: hyvä sanoma tekee luut lihaviksi.

30. Suloinen caswo iloitta sydämen hywä sanoma teke luut lihawaxi.

30 The light of the eyes rejoices the heart. Good news make the bones fat.

30. The light of the eyes rejoiceth the heart: and a good report maketh the bones fat.

30. Lys for Øjnene glæder Hjertet; et godt Budskab giver Marv i Benene.

30. Ett blidt ansigte gläder hjertat; ett godt ryckte gör benen fet.

30. Silmade walgus römustab süddame: hea sannum annab rammo lukontidele.

30. Akių šviesa pradžiugina širdį; gera žinia­sveikata kaulams.

30. Freundlicher Anblick erfreut das Herz; eine gute Botschaft labt das Gebein.

30. La lumière des yeux réjouit le cœur, et une bonne nouvelle engraisse les os.

30. La luz de los ojos alegra el corazón: y la buena fama engorda los huesos.

30 Het licht der ogen verblijdt het hart; een goed gerucht maakt het gebeente vet.

30. Światłość oczów uwesela serce, a wieść dobra tuczy kości.

30. A szemek világa [23†] megvidámítja a szívet; a jó hír megerősíti a csontokat.

30 Светлый взгляд радует сердце, добрая весть утучняет кости.

30. Ясний погляд веселить серце; приятна новина тучить навіть костї.

31. Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa majailla viisasten keskellä.

31. Korva, joka kuulee elämän rangaistusta, on asuva viisasten seassa.

31. Corwa joca cuule elämän rangaistusta on asuwa wijsasten seasa.

31 The ear that listens to the reproof of life will abide among the wise.

31. The ear that heareth the reproof of life abideth among the wise.

31. Det Øre, som hører efter Irettesættelse til Livet, han tager Bo midt iblandt de vise.

31. Det öra, som hörer lifsens straff, det skall bo ibland de visa.

31. Üks körw, mis ello nomimist wöttab kuulda, jääb ikka tarkade seltsi.

31. Kas klausosi gyvenimo pabarimų, liks tarp išmintingųjų.

31. Das Ohr, das da hört die Strafe des Lebens, wird unter den Weisen wohnen.

31. L'oreille qui écoute la réprimande qui donne la vie, habitera parmi les sages.

31. El oido que escucha la corrección de vida, entre los sabios morará.

31 Het oor, dat de bestraffing des levens hoort, zal in het midden der wijzen vernachten.

31. Ucho, które słucha karności żywota, w pośrodku mądrych mieszkać będzie.

31. A mely fül hallgatja az életnek dorgálását, a bölcsek között lakik.

31 Ухо, внимательное к учению жизни, пребывает между мудрыми.

31. Ухо, уважне до науки жизнї, пробуває між мудрими.

32. Joka kuritusta vieroo, pitää sielunsa halpana; mutta joka nuhdetta kuuntelee, se saa mieltä.

32. Joka ei itsiänsä salli kurittaa, se katsoo ylön sielunsa; vaan joka rangaistusta kuulee, hän tulee viisaaksi.

32. Joca ei idzens salli curitta hän teke idzens tyhjäxi waan joca rangaistusta cuule hän tule wijsaxi.

32 He who refuses correction despises his own soul, but he who listens to reproof gets understanding.

32. He that refuseth instruction despiseth his own soul: but he that heareth reproof getteth understanding.

32. Den, som lader Tugt fare, foragter sin Sjæl; men den, som hører efter Irettesættelse, forhverver sig Forstand.

32. Den som icke låter sig aga, han gör sig sjelf till intet; men den som straff hörer han varder klok.

32. Kes ei holi öppetussest, pölgab omma hinge ärra; agga kes nomimist wöttab kuulda, se saab targa süddame kätte.

32. Kas nekreipia dėmesio į patarimus, kenkia pats sau; kas paklauso įspėjimų, įsigyja daugiau supratimo.

32. Wer sich nicht ziehen läßt, der macht sich selbst zunichte; wer aber auf Strafe hört, der wird klug.

32. Celui qui rejette l'instruction, méprise son âme; mais celui qui écoute la réprimande, acquiert du sens.

32. El que tiene en poco el castigo, menosprecia su alma: mas el que escucha la corrección tiene entendimiento.

32 Die de tucht verwerpt, die versmaadt zijn ziel; maar die de bestraffing hoort, krijgt verstand.

32. Kto uchodzi ćwiczenia, zaniedbywa duszy swojej; ale kto przyjmuje karanie, ma rozum.

32. A ki elvonja magát az erkölcsi tanítástól, megútálja az ő lelkét; a ki pedig hallgatja a feddést, értelmet szerez.

32 Отвергающий наставление нерадеет о своей душе; а кто внимаетобличению, тот приобретает разум.

32. Хто відкидає упомин, - не дбає про свою душу; хто ж уважний на докір, - набуває розуму.

33. Herran pelko on kuri viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.

33. Herran pelko on kuritus viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.

33. HERran pelco on curitus wijsauteen ja ennencuin cunniaan tullan pitä paljo kärsittämän.

33 The fear of Jehovah is the instruction of wisdom and before honor is humility.

33. The fear of the LORD is the instruction of wisdom; and before honour is humility.

33. Herrens Frygt er Tugt til Visdom, og Ydmyghed gaar foran Ære.

33. Herrans fruktan är en tuktan till vishet, och förr än man till äro kommer, måste man lida.

33. Jehowa kartus on öppetus tarkusseks, ja enne sedda au on allandaminne.

33. Viešpaties baimė moko išminties, prieš pagerbimą eina nuolankumas.

33. Die Furcht des HERRN ist Zucht und Weisheit; und ehe man zu Ehren kommt, muß man zuvor leiden.

33. La crainte de l'Éternel enseigne la sagesse, et l'humilité va devant la gloire.

33. El temor de Jehová es enseñamiento de sabiduría; y delante de la honra la humilidad.

33 De vreze des HEEREN is de tucht der wijsheid; en de nederigheid gaat voor de eer.

33. Bojaźó Paóska jest ćwiczenie się w mądrości, a sławę uprzedza poniżenie.

33. Az Úrnak félelme [24†] a bölcseségnek tudománya, és a tisztességnek előtte jár az [25†] alázatosság.

33 Страх Господень научает мудрости, и славе предшествует смирение.

33. Страх Господень навчає мудростї, й славу випереджує покора.