3 luku

Kehoitus jumalanpelkoon, viisauteen, laupeuteen ja oikeamielisyyteen.

1. Poikani, älä unhota minun opetustani, vaan sinun sydämesi säilyttäköön minun käskyni;

1. Poikani, älä unohda minun lakiani, mutta sinun sydämes pitäköön käskyni.

1. POican älä unohda minun Lakiani mutta sinun sydämes pitäkön minun käskyni.

1 My son, do not forget my law, but let your heart keep my commandments.

1. My son, forget not my law; but let thine heart keep my commandments:

1. Min Søn! glem ikke min Lov, men lad dit Hjerte bevare mine Bud.

1. Min son, förgät icke min lag, och ditt hjerta behålle min bud;

1. Mo poeg! ärra unnusta mitte minno kässo-öppetust ärra, ja so südda piddago mo kässud meles .

1. Mano sūnau, neužmiršk mano įstatymo, tavo širdis tesaugo mano įsakymus.

1. Mein Kind, vergiß meines Gesetzes nicht, und dein Herz behalte meine Gebote.

1. Mon fils, n'oublie point mon enseignement, et que ton cœur garde mes commandements.

1. HIJO mío, no te olvides de mi ley; y tu corazón guarde mis mandamientos:

1 Mijn zoon! vergeet mijn wet niet, maar uw hart beware mijn geboden.

1. Synu mój! nie zapominaj zakonu mego, a przykazaó moich niech strzeże serce twoje.

1. Fiam! az én tanításomról el ne felejtkezzél, és az én parancsolatimat [1†] megőrizze a te elméd;

1 Сын мой! наставления моего не забывай, и заповеди мои да хранит сердце твое;

1. Мій сину! памятай, чого я тебе навчаю, й ховай заповідї мої в серцї.

2. sillä pitkää ikää, elinvuosia ja rauhaa ne sinulle kartuttavat.

2. Sillä ne saatavat sinulle pitkän ijän, hyvät vuodet ja rauhan.

2. Sillä ne saattawat sinulle pitkän ijän hywät wuodet ja rauhan.

2 Because length of days and years of life and peace, they will add to you.

2. For length of days, and long life, and peace, shall they add to thee.

2. Thi et langt Liv og mange Aar at leve i og Fred skulle de bringe dig rigeligt.

2. Ty de skola skaffa dig långt lif, och god år, och frid.

2. Sest need lissawad sulle päwade pitkendamist, ja ello aastad ja rahho,

2. Jie prailgins tavo dienas, pridės tau gyvenimo metų ir ramybės.

2. Denn sie werden dir langes Leben und gute Jahre und Frieden bringen;

2. Car ils t'apporteront de longs jours, et des années de vie, et la prospérité.

2. Porque longura de dias, y años de vida, y paz te aumentarán.

2 Want langheid van dagen, en jaren van leven, en vrede zullen zij u vermeerderen.

2. Boć długości dni i lat żywota, i pokoju przyczynią.

2. Mert napoknak hosszú [2†] voltát, és sok esztendős életet, és békességet hoznak néked bőven.

2 ибо долготы дней, лет жизни и мира они приложат тебе.

2. Бо з ними жити меш на сьвітї довголїтен, і спокій принесуть вони тобі.

3. Laupeus ja uskollisuus älkööt hyljätkö sinua. Sido ne kaulaasi, kirjoita ne sydämesi tauluun,

3. Armo ja totuus ei sinua pidä hylkäämän: ripusta ne kaulaas, ja kirjoita sydämes tauluun,

3. Armo ja totuus ei sinua pidä hyljämän ripusta ne caulaas ja kirjoita sydämes tauluun.

3 Do not let kindness and truth forsake you. Bind them about your neck, write them upon the tablet of your heart,

3. Let not mercy and truth forsake thee: bind them about thy neck; write them upon the table of thine heart:

3. Miskundhed og Sandhed forlade dig ej; bind dem om din Hals, skriv dem paa dit Hjertes Tavle;

3. Nåd och trohet skola icke förlåta dig. Häng dem på din hals, och skrif dem uti dins hjertas taflo;

3. Et heldus ja tödde sind mahha ei jätta, siis seu neid omma kurgo ümber, ja kirjota neid omma süddame laua peäle.

3. Gailestingumas ir tiesa tenepalieka tavęs; užsirišk tai ant savo kaklo, įrašyk į savo širdies plokštę.

3. Gnade und Treue werden dich nicht lassen. Hänge sie an deinen Hals und schreibe sie auf die Tafel deines Herzens,

3. Que la miséricorde et la vérité ne t'abandonnent point; lie-les à ton cou, écris-les sur la table de ton cœur;

3. Misericordia, y verdad no te desamparen: átalas a tu cuello, escríbelas en la tabla de tu corazón;

3 Dat de goedertierenheid en de trouw u niet verlaten; bind ze aan uw hals, schrijf zij op de tafel uws harten.

3. Miłosierdzie i prawda niech cię nie opuszczają; uwiąż je u szyi twojej, napisz je na tablicy serca twojego.

3. Az irgalmasság [3†] és igazság ne hagyjanak el téged: kösd azokat [4†] a te nyakadra, írd be azokat a te szívednek táblájára;

3 Милость и истина да не оставляют тебя: обвяжи ими шею твою, напиши их на скрижали сердца твоего,

3. Нехай любов тебе не кидає та правда; носи на шиї їх і напиши на таблицї серця твого, -

4. niin saat armon ja hyvän ymmärryksen Jumalan ja ihmisten silmien edessä.

4. Niin sinä löydät armon ja hyvän toimen, Jumalan ja ihmisten edessä.

4. Nijns löydät armon ja hywän toimen Jumalan ja ihmisten edesä.

4 so you will find favor and good understanding in the sight of God and man.

4. So shalt thou find favour and good understanding in the sight of God and man.

4. saa skal du finde Naade og god Forstand for Guds og Menneskens Øjne.

4. Så skall du finna ynnest och klokhet, den Gudi och menniskom täck är.

4. Siis pead sa leidma armo, ja head tarka meelt Jummala ja innimesse melest.

4. Taip atrasi palankumą bei gerą įvertinimą Dievo ir žmonių akyse.

4. so wirst du Gunst und Klugheit finden, die Gott und Menschen gefällt.

4. Et tu obtiendras la grâce et une grande sagesse aux yeux de Dieu et des hommes.

4. Y hallarás gracia y buena opinión en los ojos de Dios, y de los hombres.

4 En vind gunst en goed verstand, in de ogen Gods en der mensen.

4. Tedy znajdziesz łaskę i rozum dobry przed oczyma Bożemi i ludzkiemi.

4. Így nyersz kedvességet és jó értelmet Istennek és embernek szemei előtt.

4 и обретешь милость и благоволение в очах Бога и людей.

4. А станешся любим і приятним і Богові й людям.

5. Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi.

5. Luota Herraan kaikesta sydämestäs, ja älä luota ymmärryksees;

5. LUota idzes HERraan caikesta sydämestäs ja älä luota sinun ymmärryxees.

5 Trust in Jehovah with all your heart and do not lean upon your own understanding.

5. Trust in the LORD with all thine heart; and lean not unto thine own understanding.

5. Forlad dig paa Herren af dit ganske Hjerte, men forlad dig ikke fast paa din Forstand!

5. Förlåt dig på Herran af allt hjerta, och förlåt dig icke uppå ditt förstånd;

5. Loda Jehowa peäle keigest ommast süddamest, ja ärra toeta ennast mitte omma ennese moistusse peäle.

5. Pasitikėk Viešpačiu visa širdimi ir nesiremk savo supratimu.

5. Verlaß dich auf den HERRN von ganzem Herzen und verlaß dich nicht auf deinen Verstand;

5. Confie-toi en l'Éternel de tout ton cœur, et ne t'appuie point sur ta prudence.

5. Fíate de Jehová de todo tu corazón; y no estribes en tu prudencia.

5 Vertrouw op den HEERE met uw ganse hart, en steun op uw verstand niet.

5. Ufaj w Panu ze wszystkiego serca twego, a na rozumie twoim nie spolegaj.

5. Bizodalmad legyen az Úrban [5†] teljes elmédből; a magad értelmére pedig ne támaszkodjál.

5 Надейся на Господа всем сердцем твоим, и не полагайся на разум твой.

5. Надїйсь на Господа всїм серцем твоїм і не покладайся на власний твій розум.

6. Tunne hänet kaikilla teilläsi, niin hän sinun polkusi tasoittaa.

6. Mutta ajattele häntä kaikissa teissäs, niin hän sinua oikein johdattaa.

6. Mutta ajattele händä caikisa teisäs nijn hän sinua oikein johdatta.

6 Acknowledge him in all your ways and he will direct your paths.

6. In all thy ways acknowledge him, and he shall direct thy paths.

6. Kend ham paa alle dine Veje, og han skal gøre dine Stier rette.

6. Utan tänk uppå honom i allom dinom vägom, så skall han föra dig rätt.

6. Keige omma tede peäl öppi tedda tundma, siis teeb temma so teeraad öigeks.

6. Visuose savo keliuose pripažink Jį, tai Jis nukreips tavo takus.

6. sondern gedenke an ihn in allen deinen Wegen, so wird er dich recht führen.

6. Considère-le dans toutes tes voies, et il dirigera tes sentiers.

6. Reconócele en todos tus caminos; y él enderezará tus veredas.

6 Ken Hem in al uw wegen, en Hij zal uw paden recht maken.

6. We wszystkich drogach twoich znaj go, a on prostować będzie ścieszki twoje.

6. Minden te útaidban megismered őt; akkor ő igazgatja a te útaidat.

6 Во всех путях твоих познавай Его, и Он направит стези твои.

6. У всїх стежках твоїх думай про його, а він простувати ме шляхи твої.

7. Älä ole viisas omissa silmissäsi. Pelkää Herraa ja karta pahaa.

7. Älä ole viisas mielestäs, vaan pelkää Herraa, ja vältä pahaa.

7. Älä ole wijsas mielestäs waan pelkä HERra ja wäldä paha.

7 Do not be wise in your own eyes. Fear Jehovah and depart from evil.

7. Be not wise in thine own eyes: fear the LORD, and depart from evil.

7. Vær ikke viis i dine egneøjne; frygt Herren, og vig fra det onde!

7. Låt dig icke tycka att du äst vis, utan frukta Herran, och vik ifrå det ondt är.

7. Ärra olle ennese melest tark, karda Jehowat ja lahku kurjast ärra.

7. Nebūk išmintingas savo akyse, bijok Viešpaties ir venk pikto;

7. Dünke dich nicht, weise zu sein, sondern fürchte den HERRN und weiche vom Bösen.

7. Ne sois point sage à tes propres yeux; crains l'Éternel, et détourne-toi du mal.

7. No seas sabio en tu opinión: teme a Jehová, y apártate del mal:

7 Zijt niet wijs in uw ogen; vrees den HEERE, en wijk van het kwade.

7. Nie bądź mądrym sam u siebie; ale się bój Pana, a odstąp od złego.

7. Ne légy bölcs [6†] a te magad [7†] ítélete szerint; féld az Urat, és távozzál el a gonosztól.

7 Не будь мудрецом в глазах твоих; бойся Господа и удаляйся от зла:

7. Премудрим сам себе не величай у думцї; бійся Господа й остерегайсь лихого.

8. Se on terveellistä sinun ruumiillesi ja virkistävää sinun luillesi.

8. Sillä se on navalles terveellinen, ja virvoittaa luus.

8. Sillä se on sinun nawalles terwellinen ja wirgotta sinun luus.

8 It will be health to your navel and marrow to your bones.

8. It shall be health to thy navel, and marrow to thy bones.

8. Det skal være en Lægedom for din Navle og en Vædske for dine Ben.

8. Det skall vara dinom nafla helsosamt, och vederqvicka din ben.

8. Se on ohtuks so nawwale, ja üddiks so lukontidele.

8. tai bus sveikata tavo kūnui ir atgaiva kaulams.

8. Das wird deinem Leibe gesund sein und deine Gebeine erquicken.

8. Ce sera la santé pour tes muscles et un rafraîchissement pour tes os.

8. Porque será medicina a tu ombligo, y tuétano a tus huesos.

8 Het zal een medicijn voor uw navel zijn, en een bevochtiging voor uw beenderen.

8. To będzie zdrowiem żywotowi twemu, a odwilżeniem kościom twoim.

8. Egészség lesz ez a te testednek, és megújulás [8†] a te csontaidnak.

8 это будет здравием для тела твоего и питанием для костей твоих.

8. За се пошле тобі у тїло він здоровлє й силу в костї твої.

9. Kunnioita Herraa antamalla varoistasi ja kaiken satosi parhaimmasta,

9. Kunnioita Herraa tavarastas, ja kaikista vuoden tulos esikoisista;

9. Cunnioita HERra sinun tawarastas sinun wuoden tulos esicoisista.

9 Honor Jehovah with your substance and with the first-fruits of all your increase,

9. Honour the LORD with thy substance, and with the firstfruits of all thine increase:

9. Ær Herren af dit Gods og af al din Avls Førstegrøde:

9. Hedra Herran af dina ägodelar, och af all dins årsväxts förstling;

9. Auusta Jehowat ommast warrandussest, ja keigest omma wosi essimessest uudsest wiljast.

9. Pagerbk Viešpatį savo turtu ir pirmaisiais viso derliaus vaisiais,

9. Ehre den HERRN von deinem Gut und von den Erstlingen all deines Einkommens,

9. Honore l'Éternel de ton bien, et des prémices de tout ton revenu;

9. Honra a Jehová de tu sustancia; y de las primicias de todos tus frutos:

9 Vereer den HEERE van uw goed, en van de eerstelingen al uwer inkomsten;

9. Czcij Pana z majętności twojej, i z pierwiastek wszystkich dochodów twoich.

9. Tiszteld az Urat a te marhádból, a te egész [9†] jövedelmed zsengéjéből.

9 Чти Господа от имения твоего и от начатков всех прибытков твоих,

9. Шануй Господа приносами з майна твого й з первоплодів усього, що Бог тобі зародить,

10. niin sinun jyväaittasi täyttyvät runsaudella, ja viini pursuu sinun kuurnistasi.

10. Niin sinun riihes täytetään kyllyydellä, ja sinun viinakuurnas vuotaa ylitse.

10. Nijn sinun rijhes täytetän ja sinun wijnacuurnas wuota ylidze.

10 so your barns will be filled with plenty and your vats will overflow with new wine.

10. So shall thy barns be filled with plenty, and thy presses shall burst out with new wine.

10. Saa skulle dine Lader blive fulde med Overflod og dine Persekar flyde over af Most.

10. Så skola dina lador fulla varda, och dine presser med must öfverflyta.

10. Siis sawad so reiallussed täide kül, ja so wärske wina surrotörred aiawad ülle.

10. tai tavo aruodai bus kupini, spaustuvai perpildyti naujo vyno.

10. so werden deine Scheunen voll werden und deine Kelter mit Most übergehen.

10. Et tes greniers seront remplis d'abondance, et tes cuves regorgeront de moût.

10. Y serán llenos tus alfolíes de hartura; y tus lagares rebentarán de mosto.

10 Zo zullen uw schuren met overvloed vervuld worden, en uw perskuipen van most overlopen.

10. A gumna twoje napełnione będą obfitością, i od wina nowego prasy twoje rozpadać się będą.

10. Eképen megtelnek [10†] a te csűreid elégséggel, és musttal áradnak el sajtód válúi.

10 и наполнятся житницы твои до избытка, и точила твои будут переливаться новым вином.

10. А набиті будуть гумна твої і тискарнї в тебе будуть переливатись молодим вином.

11. Poikani, älä pidä Herran kuritusta halpana äläkä kyllästy hänen rangaistukseensa;

11. Poikani, älä Herran kuritusta hylkää, ja älä ole kärsimätön, kuin hän sinua rankaisee,

11. Poican älä HERRAN

11 My son, do not despise the chastening of Jehovah, nor be weary of his reproof.

11. My son, despise not the chastening of the LORD; neither be weary of his correction:

11. Min Søn! foragt ikke Herrens Tugt, og vær ikke utaalmodig ved hans Revselse.

11. Min son, förkasta icke Herrans tuktan, och var icke otålig, då han straffar;

11. # Ärra pölga, mo poeg, Jehowa karristust, ja ärra tüddi mitte ärra temma nomimissest.

11. Mano sūnau, nepaniekink Viešpaties bausmės ir nenusimink Jo baramas,

11. Mein Kind, verwirf die Zucht des HERRN nicht und sei nicht ungeduldig über seine Strafe.

11. Mon fils, ne rejette point la correction de l'Éternel, et ne perds pas courage de ce qu'il te reprend;

11. No deseches, hijo mío, el castigo de Jehová: ni te fatigues de su corrección:

11 Mijn zoon! verwerp de tucht des HEEREN niet, en wees niet verdrietig over Zijn kastijding;

11. Synu mój! karania Paóskiego nie odrzucaj, i nie uprzykrzaj sobie ćwiczenia jego.

11. Az Úrnak fenyítését fiam, ne útáld meg, se meg ne únd az ő [11†] dorgálását.

11 Наказания Господня, сын мой, не отвергай, и не тяготись обличением Его;

11. Кар Господнїх не відкидай, мій сину, й не вважай собі за тягар картання його;

12. sillä jota Herra rakastaa, sitä hän rankaisee, niinkuin isä poikaa, joka hänelle rakas on.

12. Sillä, jota Herra rakastaa, sitä hän rankaisee, ja on hänelle otollinen niinkuin poika isällensä.

12. Sillä jota HERra racasta sitä hän rangaise ja on hänelle otollinen nijncuin poica Isällens.

12 Because whom Jehovah loves he reproves and he whips every son whom he receives.

12. For whom the LORD loveth he correcteth; even as a father the son in whom he delighteth.

12. Thi Herren revser den, som han elsker, og som en Fader den Søn, i hvem han har Behag.

12. Ty hvilken Herren älskar, honom straffar han, och hafver ett behag till honom, såsom en fader till sonen.

12. Sest, kedda Jehowa armastab, sedda nomib ta, ja temmal on temmast hea meel, kui issal ommast poiast.

12. nes ką Viešpats myli, tą pabara, kaip tėvas auklėdamas sūnų, kuriuo gėrisi.

12. Denn welchen der HERR liebt, den straft er, und hat doch Wohlgefallen an ihm wie ein Vater am Sohn.

12. Car l'Éternel châtie celui qu'il aime, comme un père l'enfant qu'il chérit.

12. Porque Jehová al que ama, y quiere, como el padre al hijo, a ese castiga.

12 Want de HEERE kastijdt dengene, dien Hij liefheeft, ja, gelijk een vader den zoon, in denwelken hij een welbehagen heeft.

12. Bo kogo Pan miłuje, tego karze, a to jako ojciec, który się w synu kocha.

12. Mert a kit szeret az Úr, megdorgálja, és pedig mint az atya az ő fiát, a kit kedvel.

12 ибо кого любит Господь, того наказывает и благоволит к тому, как отецк сыну своему.

12. Кого бо любить Господь, того він і карає, і ласкавий він до того, як отець до сина свого.

13. Autuas se ihminen, joka on löytänyt viisauden, ihminen, joka on saanut taidon.

13. Autuas on se ihminen, joka viisauden löytää, ja se ihminen, joka ymmärryksen käsittää.

13. AUtuas on se ihminen joca wijsauden löytä ja ymmärryxen käsittä.

13 The man who finds wisdom is fortunate, and the man who gets understanding.

13. Happy is the man that findeth wisdom, and the man that getteth understanding.

13. Saligt er det Menneske, som har fundet Visdom, og det Menneske, som vinder Forstand.

13. Säll är den menniska, som vishet finner, och den menniska, hvilko förstånd tillflyter.

13. Wägga önnis on se innimenne, kes tarkust leiab, ja se innimenne, kes moistust kätte saab.

13. Palaimintas žmogus, kuris randa išmintį ir įgauna supratimo,

13. Wohl dem Menschen, der Weisheit findet, und dem Menschen, der Verstand bekommt!

13. Heureux l'homme qui a trouvé la sagesse, et l'homme qui avance dans l'intelligence!

13. Bienaventurado el hombre que halló la sabiduría; y que saca a luz la inteligencia.

13 Welgelukzalig is de mens, die wijsheid vindt, en de mens, die verstandigheid voortbrengt!

13. Błogosławiony człowiek, który znajduje mądrość, i człowiek, który dostanie roztropności.

13. Boldog ember, a ki megnyerte a bölcseséget, és az ember, a ki értelmet szerez.

13 Блажен человек, который снискал мудрость, и человек, который приобрел разум, –

13. Блажен той чоловік, що придбав собі мудрість, і чоловік, що вмів добитися до знання.

14. Sillä parempi on hankkia sitä kuin hopeata, ja siitä saatu voitto on kultaa jalompi.

14. Sillä parempi on kaupita häntä kuin kaupita hopiaa, ja hänen hedelmänsä on parempi kuin kulta.

14. Sillä parembi on caupita händä cuin hopiata ja hänen hedelmäns on parembi cuin culda.

14 Because the gain of it is better than the gain of silver and the profit of it than fine gold.

14. For the merchandise of it is better than the merchandise of silver, and the gain thereof than fine gold.

14. Thi det er bedre at købe den end at købe Sølv, og at vinde den er bedre end Guld.

14. Ty det är bättre hafva henne än silfver, och hennes frukt bättre än guld.

14. Sest tem̃a kaupleminne on parrem kui höbbeda kauplemiñe, ja tem̃a woos parram kui kuld.

14. nes ją įsigyti yra naudingiau, negu įsigyti sidabro, ir pelno iš jos yra daugiau negu iš geriausio aukso.

14. Denn es ist besser, sie zu erwerben, als Silber; denn ihr Ertrag ist besser als Gold.

14. Car il vaut mieux l'acquérir que de gagner de l'argent, et le revenu qu'on en peut tirer vaut mieux que l'or fin.

14. Poque su mercadería es mejor que la mercadería de la plata; y sus frutos, más que el oro fino.

14 Want haar koophandel is beter dan de koophandel van zilver, en haar inkomst dan het uitgegraven goud.

14. Bo lepiej nią kupczyć, niżeli kupczyć srebrem: owszem pożyteczniejszy nad złoto dochód jej.

14. Mert jobb ennek megszerzése az ezüstnek [12†] megszerzésénél, és a kiásott aranynál ennek jövedelme.

14 потому что приобретение ее лучше приобретения серебра, и прибыли от нее больше, нежели от золота:

14. Бо набуток се лїпший як набуток срібла, і хісна з його більш як із золота.

15. Se on kalliimpi kuin helmet, eivät mitkään kalleutesi vedä sille vertaa.

15. Hän on kalliimpi kuin päärlyt, eikä hänen vertaansa mitään toivottaa taideta.

15. Hän on callimbi cuin pärly eikä hänen wertans mitän toiwotta taita.

15 She is more precious than rubies and none of the things you can desire are to be compared to her.

15. She is more precious than rubies: and all the things thou canst desire are not to be compared unto her.

15. Den er dyrebal ere end Perler og alt det, du har Lyst til, kan ikke lignes ved den.

15. Hon är ädlare än perlor, och allt det du önska må, är henne icke likt.

15. Ta on kallim kui perlid, ja mis sa ial woid ihhaldada, ei sa temma wasto.

15. Ji brangesnė už deimantus, su ja nesulyginama visa, ko galėtum trokšti.

15. Sie ist edler denn Perlen; und alles, was du wünschen magst, ist ihr nicht zu vergleichen.

15. Elle est plus précieuse que les perles, et toutes les choses désirables ne la valent pas.

15. Más preciosa es que las piedras preciosas; y todo lo que puedes desear, no se puede comparar a ella.

15 Zij is kostelijker dan robijnen; en al wat u lusten mag, is met haar niet te vergelijken.

15. Droższa jest nad perły, a wszystkie najmilsze rzeczy twoje nie zrównają się z nią.

15. Drágább a fényes kárbunkulusoknál, és minden te gyönyörűségeid nem hasonlíthatók hozzá.

15 она дороже драгоценных камней; и ничто из желаемого тобою не сравнится с нею.

15. Коралї дорогі, да не такі як мудрість, і нїчо з того, що ти бажаєш, не зрівняєся з нею.

16. Pitkä ikä on sen oikeassa kädessä, vasemmassa rikkaus ja kunnia.

16. Pitkä ikä on hänen oikialla kädellänsä, rikkaus ja kunnia hänen vasemmallansa.

16. Pitkä ikä on hänen oikialla kädelläns rickaus ja cunnia hänen wasemallans.

16 Length of days is in her right hand, in her left hand are riches and honor.

16. Length of days is in her right hand; and in her left hand riches and honour.

16. I dens højre Haand er langt Liv, i dens venstre er Rigdom og Ære.

16. Långt lif är på hennes högra hand, på hennes venstra är rikedom och ära.

16. Temma parremal polel on pitk igga, temma pahhemal polel rikkus ja au.

16. Dešinėje jos rankoje ilgas amžius, o kairėje turtai ir garbė.

16. Langes Leben ist zu ihrer rechten Hand; zu ihrer Linken ist Reichtum und Ehre.

16. Il y a de longs jours dans sa droite, des richesses et de la gloire dans sa gauche.

16. Longura de dias trae en su mano derecha: en su izquierda, riquezas y honra.

16 Langheid der dagen is in haar rechterhand, in haar linkerhand rijkdom en eer.

16. Przedłużenie dni w prawicy jej, a w lewicy jej bogactwa i zacność.

16. Napoknak hosszúsága van jobbjában, baljában gazdagság és tisztesség.

16 Долгоденствие – в правой руке ее, а в левой у нее – богатство и слава;

16. В правій руцї в неї - життє на сьвітї довге, а в лївій у неї - багацтво й слава.

17. Sen tiet ovat suloiset tiet, sen polut rauhaisat kaikki tyynni.

17. Hänen tiensä ovat iloiset, ja kaikki hänen askeleensa rauha.

17. Hänen tiens owat iloiset ja caicki hänen askelens rauha.

17 Her ways are ways of pleasantness and all her paths are peace.

17. Her ways are ways of pleasantness, and all her paths are peace.

17. Dens Veje ere yndige Veje, og alle dens Stier ere Fred.

17. Hennes vägar äro lustige vägar, och alle hennes stigar äro frid.

17. Temma teed on löbbusad teed, ja keik ta jallateed on rahho.

17. Jos keliai­malonės keliai, visi jos takai­ramybė.

17. Ihre Wege sind liebliche Wege, und alle ihre Steige sind Friede.

17. Ses voies sont des voies agréables, et tous ses sentiers conduisent à la paix.

17. Sus caminos son caminos deleitosos; y todas sus veredas, paz.

17 Haar wegen zijn wegen der liefelijkheid, en al haar paden vrede.

17. Drogi jej rozkoszne, i wszystkie ścieszki jej spokojne.

17. Az ő útai gyönyörűséges útak, és minden ösvényei: békesség.

17 пути ее – пути приятные, и все стези ее – мирные.

17. Усї шляхи її - шляхи приятні, і всї стежки її - задоволеннє (серця).

18. Elämän puu on se niille, jotka siihen tarttuvat; onnelliset ne, jotka siitä pitävät kiinni.

18. Hän on elämän puu niille, jotka häneen rupeevat; ja autuaat ovat ne, jotka hänen pitävät.

18. Hän on elämän puu caikille jotca häneen rupewat ja autuat owat ne jotca hänen pitäwät.

18 She is a tree of life to those who lay hold upon her. And everyone who retains her is fortunate.

18. She is a tree of life to them that lay hold upon her: and happy is every one that retaineth her.

18. Den er Livsens Træ for dem, som gribe den, og hver den, som holder fast paa æn, skal prises salig.

18. Hon är lifsens trä allom dem som fatta henne; och salige äro de som hålla henne;

18. Ta on ello puuks neile, kes temmasse kinnihakkawad, ja kes temmast kinnipeab, tedda tulleb önsaks kita.

18. Ji yra gyvybės medis visiems, kurie ją pagauna, laimingi, kas ją išlaiko.

18. Sie ist ein Baum des Lebens allen, die sie ergreifen; und selig sind, die sie halten.

18. Elle est l'arbre de vie pour ceux qui l'embrassent, et tous ceux qui la conservent sont rendus bienheureux.

18. Esta es el árbol de vida a los que asen de ella; y los que la sustentan, son bienaventurados.

18 Zij is een boom des levens dengenen, die ze aangrijpen, en elkeen, die ze vast houdt, wordt gelukzalig.

18. Drzewem żywota jest tym, którzyby się jej chwycili; a którzy się jej trzymają, są błogosławionymi.

18. Életnek [13†] fája ez azoknak, a kik megragadják, és a kik [14†] megtartják boldogok!

18 Она – древо жизни для тех, которые приобретают ее, – и блаженны, которые сохраняют ее!

18. Вона - деревом життя про тих, хто її здобуде, й щасна доля тих, хто її держиться.

19. Herra on viisaudella perustanut maan, taivaat taidolla vahvistanut.

19. Sillä Herra on viisaudella maan perustanut, ja taivaat toimella valmistanut.

19. Sillä HERra on wijsaudella maan perustanut ja taiwat toimella walmistanut.

19 Jehovah founded the earth by wisdom. He established the heavens by understanding.

19. The LORD by wisdom hath founded the earth; by understanding hath he established the heavens.

19. Herren har grundfæstet Jorden med Visdom, han har beredt Himlene med Forstaild.

19. Ty Herren hafver grundat jordena genom vishet, och genom sitt råd tillredt himmelen.

19. Jehowa on tarkusse läbbi maad kindlaste raianud, ja moistusse läbbi taewast walmistand.

19. Viešpats išmintimi sukūrė žemę, savo protu įtvirtino dangus.

19. Denn der HERR hat die Erde durch Weisheit gegründet und durch seinen Rat die Himmel bereitet.

19. L'Éternel a fondé la terre par la sagesse, et agencé les cieux par l'intelligence.

19. Jehová con sabiduría fundó la tierra: afirmó los cielos con inteligencia.

19 De HEERE heeft de aarde door wijsheid gegrond, de hemelen door verstandigheid bereid.

19. Pan mądrością ugruntował ziemię, a roztropnością umocnił niebiosa.

19. Az Úr bölcseséggel [15†] fundálta a földet, erősítette az eget értelemmel.

19 Господь премудростью основал землю, небеса утвердил разумом;

19. Премудростю Господь поставив землю, а розумом утвердив небо.

20. Hänen toimestansa syvyydet kuohuivat esiin, ja pilvet pisaroivat kastetta.

20. Hänen viisaudessansa ovat syvyydet eroitetut, ja pivet pisaroivat kasteen.

20. Hänen wijsaudesans owat sywydet eroitetut ja pilwet pisaroidzewat casten.

20 The depths were broken up and the skies drop down the dew by his knowledge.

20. By his knowledge the depths are broken up, and the clouds drop down the dew.

20. Ved hans Kundskab skiltes Dybene, og ved den dryppe Skyerne med Dug.

20. Genom hans ord äro djupen åtskild, och skyarna med dagg drypande vordne.

20. Temma tundmisse läbbi on süggawussed löhkenud, ja üllemad pilwed tilkuwad kastet.

20. Jo žinojimu buvo atvertos gelmės ir debesys laša rasa.

20. Durch seine Weisheit sind die Tiefen zerteilt und die Wolken mit Tau triefend gemacht.

20. C'est par sa science que les abîmes s'ouvrent, et que les nuées distillent la rosée.

20. Con su ciencia se partieron los abismos; y los cielos destilan el roció.

20 Door Zijn wetenschap zijn de afgronden gekloofd, en de wolken druipen dauw.

20. Umiejętnością jego rozstąpiły się przepaści, a obłoki rosą kropią.

20. Az ő tudománya által fakadtak ki a mélységből a vizek, és a felhők csepegnek harmatot,

20 Его премудростью разверзлись бездны, и облака кропят росою.

20. Його премудростю створились (морські) безоднї, і хмари кроплять росою.

21. Poikani, nämä älkööt häipykö näkyvistäsi, säilytä neuvokkuus ja taidollisuus,

21. Poikani, älä salli näitä silmistäs tulla pois, niin sinä tulet onnelliseksi ja viisaaksi.

21. Poican älä händä salli silmistäs tulla pois nijns tulet onnellisexi ja wijsaxi.

21 My son, do not let them depart from your eyes. Keep sound-wisdom and discretion,

21. My son, let not them depart from thine eyes: keep sound wisdom and discretion:

21. Min Søn! lad dem ikke vige fra dine Øjne, bevar Fasthed og Kløgt.

21. Min son, låt henne icke ifrå din ögon vika, så skall du lyckosam och klok varda.

21. Mo poeg! ärra lasse neid omma silmade eest mitte ärrakallada, hoia sa tössist asja ja head noud.

21. Mano sūnau, neišleisk jų iš akių, saugok sveiką nuovoką ir įžvalgumą.

21. Mein Kind, laß sie nicht von deinen Augen weichen, so wirst du glückselig und klug werden.

21. Mon fils, qu'elles ne s'écartent point de devant tes yeux; garde la sagesse et la prudence,

21. Hijo mío, no se aparten estas cosas de tus ojos: guarda la ley, y el consejo;

21 Mijn zoon! laat ze niet afwijken van uw ogen; bewaar de bestendige wijsheid en bedachtzaamheid.

21. Synu mój! niech to nie odstępuje od oczów twych: strzeż prawdziwej mądrości i roztropności;

21. Fiam, ne távozzanak el a te szemeidtől, őrizd meg az igaz [16†] bölcseséget, és a meggondolást!

21 Сын мой! не упускай их из глаз твоих; храни здравомыслие и рассудительность,

21. Мій сину! не спускай їх із очей твоїх; ховай розум і розумную обачність.

22. niin ne ovat elämä sinun sielullesi ja kaunistus sinun kaulaasi.

22. Se on sinun sielus elämä; ja sinun suus on otollinen.

22. Se on sinun sielus elämä ja sinun suus on otollinen.

22 so they will be life to your soul and adornment to your neck.

22. So shall they be life unto thy soul, and grace to thy neck.

22. Og de skulle være Liv for din Sjæl og et Smykke for din Hals.

22. Det skall vara dine själs lif, och din mun skall täck vara.

22. Siis on need so hingele elluks, ja so kurgule armo-ehteks.

22. Tai bus gyvybė tavo sielai ir papuošalas kaklui;

22. Das wird deiner Seele Leben sein und ein Schmuck deinem Halse.

22. Et elles seront la vie de ton âme, et un ornement à ton cou.

22. Y serán vida a tu alma, y gracia a tu cuello.

22 Want zij zullen het leven voor uw ziel zijn, en een aangenaamheid voor uw hals.

22. I będą żywotem duszy twojej, a ozdobą szyi twojej.

22. És lesznek ezek élet [17†] a te lelkednek, és kedvesség a te nyakadnak.

22 и они будут жизнью для души твоей и украшением для шеи твоей.

22. Вони будуть жизнею душі твоїй і окрасою шиї в тебе.

23. Silloin sinä kuljet tiesi turvallisesti etkä loukkaa jalkaasi.

23. Silloin sinä murheetoinna vaellat teissäs, ettet jalkaas loukkaa.

23. Silloin sinä murhetoinna waellat teisäs ettes jalcas loucka.

23 Then you will walk in your way securely and your foot will not stumble.

23. Then shalt thou walk in thy way safely, and thy foot shall not stumble.

23. Da skal du vandre tryggelig paa din Vej, og du skal ikke støde din Fod.

23. Då skall du på dinom väg säker vandra, att din fot icke stöter sig.

23. Siis woid sa omma teed käia julgeste, et sa omma jalga ei touka.

23. tada eisi saugus savo keliu, ir tavo koja nesuklups.

23. Dann wirst du sicher wandeln auf deinem Wege, daß dein Fuß sich nicht stoßen wird.

23. Alors tu marcheras en assurance par ton chemin, et ton pied ne heurtera point.

23. Entónces caminarás por tu camino confiadamente; y tu pié no tropezará.

23 Dan zult gij uw weg zeker wandelen, en gij zult uw voet niet stoten.

23. Tedy będziesz chodził bezpiecznie droga twoją, a noga twoja nie potknie się.

23. Akkor bátorsággal járod a te útadat, és a te lábadat [18†] meg nem ütöd.

23 Тогда безопасно пойдешь по пути твоему, и нога твоя не споткнется.

23. Тодї ходити меш безпечно дорогою твоєю, й нога твоя не спіткнеться.

24. Kun menet maata, et pelkää mitään, ja maata mentyäsi on unesi makea.

24. Et sinä pelkää maata pantuas, mutta makaat; ja sinun unes on sinulle makia,

24. Et sinä pelkä maata panduas mutta macat makiasti.

24 When you lie down, you will not be afraid. Yes, you will lie down and your sleep will be sweet.

24. When thou liest down, thou shalt not be afraid: yea, thou shalt lie down, and thy sleep shall be sweet.

24. Naar du lægger dig, da skal du ikke frygte, og naar du har lagt dig, skal din Søvn være sød.

24. Lägger du dig, så skall du intet frukta dig, utan sofva sötliga;

24. Kui sa mahhaheidad, ei sinna siis wärrise; waid sinna maggad, ja so unni on maggus.

24. Atsigulęs nebijosi, ir tavo miegas bus saldus.

24. Legst du dich, so wirst du dich nicht fürchten, sondern süß schlafen,

24. Si tu te couches, tu n'auras point de frayeur; et quand tu seras couché, ton sommeil sera doux.

24. Cuando te acostares, no habrás temor; y acostarte has, y tu sueño será suave.

24 Zo gij nederligt, zult gij niet schrikken; maar gij zult nederliggen en uw slaap zal zoet wezen.

24. Jeźli się układziesz, nie będziesz się lękał; a gdy się uspokoisz, wdzięczny będzie sen twój.

24. Mikor lefekszel, nem [19†] rettegsz; hanem lefekszel és gyönyörűséges lesz a te álmod.

24 Когда ляжешь спать, – не будешь бояться; и когда уснешь, – сон твой приятен будет.

24. Коли лягати меш - не будеш боятись, а коли заснеш, - сон твій солодкий буде.

25. Pääset peljästymästä äkkikauhistuksia ja turmiota, joka jumalattomat yllättää.

25. Ettei sinun tarvitse peljätä äkillistä hirmua, eikä jumalattomain hävitystä, kuin se tulee.

25. Ettei sinun tarwita pelkämän äkillistä hirmua eikä jumalattomain myrskyä cosca se tule.

25 Do not be afraid of sudden fear, nor of the desolation of the wicked, because it comes.

25. Be not afraid of sudden fear, neither of the desolation of the wicked, when it cometh.

25. Du skal ikke frygte for pludselig Skræk, ej heller for Ødelæggelsen over de ugudelige, naar den kommer.

25. Att du icke betorf frukta dig för hastig förskräckelse, eller för de ogudaktigas storm, då han kommer.

25. Ei sa karda äkkist hirmo, egga öälatte ärrahäwwitamist, kui se tulleb.

25. Tavęs neišgąsdins staigus sąmyšis ir nedorėlių siautėjimas, kai jis ateis.

25. daß du dich nicht fürchten darfst vor plötzlichem Schrecken noch vor dem Sturm der Gottlosen, wenn er kommt.

25. Ne crains point la frayeur soudaine, ni l'attaque des méchants, quand elle arrivera.

25. No habrás temor del pavor repentino, ni de la ruina de los impíos, cuando viniere.

25 Vrees niet voor haastigen schrik, noch voor de verwoesting der goddelozen, als zij komt.

25. Nie ulękniesz się strachu nagłego, ani spustoszenia bezbożników, gdy przyjdzie.

25. Ne félj a hirtelen való [20†] félelemtől, és a gonoszok pusztításától, ha eljő;

25 Не убоишься внезапного страха и пагубы от нечестивых, когда она придет;

25. Не злякаєшся наглого страху, анї пагуби від безбожників, як на тебе спаде;

26. Sillä sinä saat luottaa Herraan, hän varjelee sinun jalkasi joutumasta kiinni.

26. Sillä Herra on sinun lohdutukses; hän varjelee sinun jalkas, ettei sitä saavuteta.

26. Sillä HERra on sinun lohdutuxes hän warjele sinun jalcas ettei sitä saawuteta.

26 Because Jehovah will be your confidence and will keep your foot from being taken.

26. For the LORD shall be thy confidence, and shall keep thy foot from being taken.

26. Thi Herren skal være dit Haab, og han skal bevare din Fod fra at fanges.

26. Ty Herren är din tröst; han bevarar din fot, att han icke fången varder.

26. Sest Jehowa wöttab olla sinno lotussega, ja hoiab so jalla, et se paelasse ei sa.

26. Viešpats bus tavo pasitikėjimas, Jis apsaugos tavo koją, kad neįkliūtum.

26. Denn der HERR ist dein Trotz; der behütet deinen Fuß, daß er nicht gefangen werde.

26. Car l'Éternel sera ton espérance, et il gardera ton pied du piège.

26. Porque Jehová será tu confianza; y el guardará tu pié, porque no seas tomado.

26 Want de HEERE zal met uw hoop wezen, en Hij zal uw voet bewaren van gevangen te worden.

26. Albowiem Pan będzie ufaniem twojem, a nogi twojej będzie strzegł od samołówki.

26. Mert az Úr lesz a te bizodalmad és megőrzi a te lábadat a fogságtól.

26 потому что Господь будет упованием твоим и сохранит ногу твою от уловления.

26. Бо Господь буде надїєю тобі, й стерегти ме, щоб за ногу не спіймався.

27. Älä kiellä tarvitsevalta hyvää, milloin sitä tehdä voit.

27. Älä estele tarvitsevalle hyvää tehdä, jos sinulla on varaa, ettäs sen tehdä taidat.

27. ÄLä estele tarwidzewalle hywä tehdä jos sinun kätes on Jumalalda wara saanut.

27 Do not withhold good from those to whom it is due, when it is in the power of your hand to do it.

27. Withhold not good from them to whom it is due, when it is in the power of thine hand to do it.

27. Hold ikke godt tilbage fra dem, som trænge dertil, naar din Haand har Evne til at gøre det.

27. Neka dig icke att göra dem torftiga godt, om din hand af Gudi hafver magt sådant göra.

27. Ärra kela head mitte neile, kellel se tarwis on, kui sinno kä joudo on, head tehha.

27. Neatsakyk geradarystės tam, kuriam dera ją padaryti, kai tavo ranka tai pajėgia.

27. Weigere dich nicht, dem Dürftigen Gutes zu tun, so deine Hand von Gott hat, solches zu tun.

27. Ne refuse pas un bienfait à celui qui en a besoin, quand il est en ton pouvoir de l'accorder.

27. No detengas el bien de sus dueños, cuando tuvieres poder para hacerlo.

27 Onthoud het goed van zijn meesters niet, als het in het vermogen uwer hand is te doen.

27. Nie zbraniaj się dobrze czynić potrzebującemu, gdy cię na to stanie, abyś dobrze czynił.

27. Ne fogd meg a [21†] jótéteményt azoktól, a kiket illet, ha hatalmadban van annak megcselekedése.

27 Не отказывай в благодеянии нуждающемуся, когда рука твоя в силе сделать его.

27. У нуждї помогти бідасї не одхиляйся, коли рука твоя здолїє се зробити.

28. Älä sano lähimmäisellesi: Mene nyt ja tule toiste, huomenna minä annan, kun sinulla kuitenkin on.

28. Älä sano ystävälle: mene ja tule jälleen, huomenna minä sinulle annan; koska sinulla on.

28. Älä sano ystäwälles: mene ja tule jällens huomena minä sinulle annan jos sinulla on.

28 Do not say to your neighbor, Go and come again and tomorrow I will give, when you have it by you.

28. Say not unto thy neighbour, Go, and come again, and to morrow I will give; when thou hast it by thee.

28. Sig ikke til din Næste: Gak bort og kom igen, og i Morgen vil jeg give, naar du dog har det.

28. Säg icke till din vän: Gack bort, och kom igen, i morgon vill jag gifva dig; der du dock det nu hafver.

28. Ärra ütle mitte omma liggimessele: Minne ja tulle jälle, ja hom̃e tahhan ma anda; ja ommeti on se nüüd so kä.

28. Nesakyk savo artimui: ‘‘Eik ir sugrįžk, rytoj aš tau duosiu’‘, kai turi su savimi.

28. Sprich nicht zu deinem Nächsten: "Geh hin und komm wieder; morgen will ich dir geben", so du es wohl hast.

28. Ne dis point à ton prochain: Va et reviens, et je te donnerai demain; quand tu as de quoi donner.

28. No digas a tu prójimo: Vé, y vuelve, y mañana te daré, cuando tienes contigo.

28 Zeg niet tot uw naaste: Ga heen, en kom weder, en morgen zal ik geven, dewijl het bij u is.

28. Nie mów bliźniemu twemu: Idź, a wróć się, a jutroć dam; gdyż to masz u siebie.

28. Ne mondd a te felebarátodnak: menj el, [22†] azután térj meg, és holnap adok; holott nálad van, a mit kér.

28 Не говори другу твоему: „пойди и приди опять, и завтра я дам", когда ты имеешь при себе.

28. Не говори твойму ближньому: Йди собі й прийди знов, завтра дам тобі, коли маєш при собі. (Бо не знаєш, що принесе день завтрішнїй.)

29. Älä mieti pahaa lähimmäistäsi vastaan, kun hän luottavaisesti luonasi asuu.

29. Älä pyydä sinun ystäväs vahinkoa, joka hyvässä toivossa asuu sinun tykönäs.

29. Älä pyydä sinun ystäwäs wahingota joca hywäs toiwos asu sinun tykönäs.

29 Do not devise evil against your neighbor, since he dwells securely by you.

29. Devise not evil against thy neighbour, seeing he dwelleth securely by thee.

29. Optænk ikke ondt imod din Ven, naar han bor tryggelig hos dig.

29. Far icke efter att göra dinom vän ondt, den uppå god tro när dig bor.

29. Ärra pea kurja noud omma liggimesse wasto, kui ta sinno jures julgeste ellab.

29. Neplanuok pikta prieš savo artimą, kuris gyvena pasitikėdamas arti tavęs.

29. Trachte nicht Böses wider deinen Nächsten, der auf Treue bei dir wohnt.

29. Ne machine point de mal contre ton prochain qui habite en assurance avec toi.

29. No pienses mal contra tu prójimo, estando él confiado de tí.

29 Smeed geen kwaad tegen uw naaste, aangezien hij met vertrouwen bij u woont.

29. Nie knuj złego przeciwko bliźniemu twemu, gdyż on z tobą dowiernie mieszka.

29. Ne forralj a te felebarátod [23†] ellen gonoszt, holott ő együtt ül bátorságosan te veled.

29 Не замышляй против ближнего твоего зла, когда он без опасения живет с тобою.

29. Не мисли зла тому, хто безпеч із тобою живе.

30. Älä riitele kenenkään kanssa syyttä, kun ei toinen ole sinulle pahaa tehnyt.

30. Älä kenenkään kanssa toru ilman syytä, jos hän ei mitään pahaa sinulle tehnyt ole.

30. Älä kenengän cansa toru ilman syytä jos ei hän mitän paha sinulle tehnyt ole.

30 Do not contend with a man without cause, if he has done you no harm.

30. Strive not with a man without cause, if he have done thee no harm.

30. Træt ikke med et Menneske uden Aarsag, naar han ikke har gjort dig ondt.

30. Kifva med ingom utan sak, om han dig intet ondt gjort hafver.

30. Ärra riidle ühhegi innimessega ilmaaego, kui ta sulle kurja ei teinud.

30. Nesibark be reikalo su žmogumi, kuris tau nieko blogo nepadarė.

30. Hadere nicht mit jemand ohne Ursache, so er dir kein Leid getan hat.

30. N'aie point de procès sans sujet avec personne, lorsqu'on ne t'a fait aucun mal.

30. No pleitées con alguno sin razón, si él no te ha malgalardonado.

30 Twist met een mens niet zonder oorzaak, zo hij u geen kwaad gedaan heeft.

30. Nie wadź się z człowiekiem bez przyczyny, jeźliżeć nic złego nie wyrządził.

30. Ne háborogj egy emberrel is [24†] ok nélkül, ha nem illetett gonoszszal téged.

30 Не ссорься с человеком без причины, когда он не сделал зла тебе.

30. Не сварись із чоловіком, не маючи причини, як він тобі не заподїяв злого.

31. Älä kadehdi väkivallan miestä äläkä hänen teitänsä omiksesi valitse;

31. Älä kiivoittele väärää miestä, älä noudata hänen retkiänsä.

31. Älä kijwoittele wäärä miestä ja älä noudata hänen retkiäns.

31 Do not envy the man of violence and choose none of his ways.

31. Envy thou not the oppressor, and choose none of his ways.

31. Misund ikke en Voldsmand, og udvælg ikke nogen af alle hans Veje!

31. Följ icke en vrång man efter, och utvälj ingen af hans vägar;

31. Ärra kaetse wäggiwaldset meest, ja ärra wallitse mitte ühteainust temma wisidest.

31. Nepavydėk smurtininkui ir nesirink nė vieno iš jo kelių.

31. Eifere nicht einem Frevler nach und erwähle seiner Wege keinen;

31. Ne porte pas envie à l'homme violent, et ne choisis aucune de ses voies.

31. No tengas envidia al hombre injusto: ni escojas alguno de sus caminos:

31 Zijt niet nijdig over een man des gewelds, en verkies geen van zijn wegen.

31. Nie zajrzyj mężowi gwałt czyniącemu, a nie obieraj żadnej drogi jego.

31. Ne irígykedjél [25†] az erőszakos emberre, és néki semmi útát ne válaszd.

31 Не соревнуй человеку, поступающему насильственно, и не избирай ни одного из путей его;

31. Не завидуй чоловікові, що поступає напастливо, й не вибирай для себе дороги його;

32. sillä väärämielinen on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisille hän on tuttava.

32. Sillä pahanilkiset ovat Herralle kauhistus; mutta hänen salaisuutensa on hurskasten tykönä.

32. Sillä HERra cauhistu sitä joca wilpistele ja hänen salaisudens on siweitten tykönä.

32 Because the perverse man is an abomination to Jehovah, but his friendship is with the upright.

32. For the froward is abomination to the LORD: but his secret is with the righteous.

32. Thi Herren har Vederstyggelighed til den, som er forvendt, men hans fortrolige Omgang er med de oprigtige.

32. Ty Herren stygges vid den affälliga, och hans hemlighet är när de fromma.

32. Sest üks pörane on Jehowa melest hirmus; agga temma sallaja nou on öiglaste jures.

32. Viešpats bjaurisi ydingu žmogumi, bet Jis artimas teisiajam.

32. denn der HERR hat Greuel an dem Abtrünnigen, und sein Geheimnis ist bei den Frommen.

32. Car celui qui va de travers est en abomination à l'Éternel; mais il est l'ami de ceux qui sont droits.

32. Porque el perverso es abominado de Jehová; y con los rectos es su secreto.

32 Want de afwijker is den HEERE een gruwel; maar Zijn verborgenheid is met den oprechte.

32. Albowiem przewrotny jest obrzydliwością przed Panem; ale z szczerymi tajemnica jego;

32. Mert útálja az Úr az engedetlent; és az igazakkal van az ő [26†] titka.

32 потому что мерзость пред Господом развратный, а с праведными у Него общение.

32. Бо гидує Господь переворотним, а з праведними у нього спільність.

33. Herran kirous on jumalattoman huoneessa, mutta vanhurskasten asuinsijaa hän siunaa.

33. Jumalattoman huoneessa on Herran kirous; mutta vanhurskaan maja siunataan.

33. Jumalattoman huones on HERran kirous mutta wanhurscan huone siunatan.

33 The curse of Jehovah is in the house of a wicked man, but he graces the habitation of the righteous.

33. The curse of the LORD is in the house of the wicked: but he blesseth the habitation of the just.

33. Herrens forbandelse er i den Ugudeliges Hus, men han velsigner de retfærdiges Bolig.

33. Uti dens ogudaktigas hus är Herrans förbannelse; men dens rättfärdigas hus varder välsignadt.

33. Jehowa ärraneedminne on ühhe öäla koias; agga öigede ello-asset önnistab temma.

33. Viešpaties prakeikimas nedorėlio namams, o teisiojo buveinę Jis laimina.

33. Im Hause des Gottlosen ist der Fluch des HERRN; aber das Haus der Gerechten wird gesegnet.

33. La malédiction de l'Éternel est dans la maison du méchant; mais il bénit la demeure des justes.

33. Maldición de Jehová está en la casa del impío; mas a la morada de los justos bendecirá.

33 De vloek des HEEREN is in het huis des goddelozen; maar de woning der rechtvaardigen zal Hij zegenen.

33. Przeklęstwo Paóskie jest w domu niezbożnika; ale przybytkowi sprawiedliwych błogosławi,

33. Az Úrnak átka van a [27†] gonosznak házán; de az igazaknak lakhelyét megáldja.

33 Проклятие Господне на доме нечестивого, а жилище благочестивых Он благословляет.

33. Господнє прокляттє на домівцї безбожних, а праведних житло він благословить.

34. Pilkkaajille hänkin on pilkallinen, mutta nöyrille hän antaa armon.

34. Hän pilkkaa pilkkaajia; mutta nöyrille hän antaa armon.

34. Hän pilcka pilckaita mutta radollisille hän anda armon.

34 Surely the Lord is opposed to the arrogant, but he gives favor to the lowly.

34. Surely he scorneth the scorners: but he giveth grace unto the lowly.

34. Dersom de ere Spottere, da skal han spotte dem, men de ydmyge skal han give Naade.

34. Han skall bespotta de bespottare; men dem eländom skall han nåd gifva.

34. Kui temma pilkjad wöttab pilkada; siis annab ta armo neile, kes häddalissed.

34. Jis išjuokia pašaipūnus, o nuolankiesiems teikia malonę.

34. Er wird der Spötter spotten; aber den Elenden wird er Gnade geben.

34. Il se moque des moqueurs; mais il fait grâce aux humbles.

34. Ciertamente él escarnecerá a los escarnecedores; y a los humildes dará gracia.

34 Zekerlijk, de spotters zal Hij bespotten, maar den zachtmoedigen zal Hij genade geven.

34. Ponieważ on szydzi z pośmiewców, ale pokornym łaskę daje.

34. Ha kik csúfolók, ő [28†] megcsúfolja azokat; a szelídeknek pedig ád kedvességet.

34 Если над кощунниками Он посмевается, то смиренным дает благодать.

34. З недовірків Господь сьміється, покірним же дає він благодать.

35. Viisaat perivät kunnian, mutta tyhmäin osa on häpeä.

35. Viisaat kunnian perivät, mutta tyhmät häpiän saavat.

35. Wijsat cunnian periwät mutta tyhmät häpiän saawat.

35 The wise will inherit glory, but shame will be the promotion of fools.

35. The wise shall inherit glory: but shame shall be the promotion of fools.

35. De vise skulle arve Ære, men Daarerne skulle faa Skam til Del.

35. De vise skola ärfva äro; men om de galne än högt uppkomma, varda de likväl till skam.

35. Targad sawad au pärris-ossaks; agga igga halp saab häbbinaero kätte.

35. Išmintingieji paveldės šlovę, kvailio pasididžiavimas pasibaigs gėda.

35. Die Weisen werden Ehre erben; aber wenn die Narren hochkommen, werden sie doch zu Schanden.

35. Les sages hériteront la gloire; mais l'ignominie accablera les insensés.

35. Los sabios heredarán la honra; y los insensatos sostendrán deshonra.

35 De wijzen zullen eer beerven; maar elk een der zotten neemt schande op zich.

35. Mądrzy dziedzicznie sławę osiędą, ale głupi odniosą zelżywość.

35. A bölcsek [29†] tisztességet örökölnek; a bolondok pedig gyalázatot aratnak.

35 Мудрые наследуют славу, а глупые – бесславие.

35. Розумні одержать славу, а тих, що без ума, ганьба окриє.