29 luku

Hiskian miesten kokoamat Salomon sananlaskut; jatkoa: Lauselmia elämän eri aloilta.

1. Kuritusta saanut mies, joka niskurina pysyy, rusennetaan äkisti, eikä apua ole.

1. Joka kuritukselle on uppiniskainen, hän äkisti kadotetaan ilman yhdetäkään avuta.

1. JOca curituxelle on uppiniscainen hän äkist cadotetan ilman yhdetäckän awuta.

1 He who, being often reproved, hardens his neck will suddenly be destroyed and that without remedy.

1. He, that being often reproved hardeneth his neck, shall suddenly be destroyed, and that without remedy.

1. Den Mand, som forhærder sin Nakke, vil tidt blive straffet; hastelig skal han sønderknuses, og der skal ingen Lægedom være.

1. Hvilken som emot straff genstörtig är, han skall med hast förderfvad varda, utan all hjelp.

1. Kedda saggedaste nomitakse, ja siiski kangekaelseks jääb, tedda murtakse äkkitselt, nenda et ep olle ohto.

1. Kas dažnai baramas, bet užkietina savo sprandą, bus staiga sunaikintas ir nebeatsigaus.

1. Wer wider die Strafe halsstarrig ist, der wird plötzlich verderben ohne alle Hilfe.

1. L'homme qui, étant repris, roidit son cou, sera subitement brisé, sans qu'il y ait de guérison.

1. EL hombre que reprendido endurece la cerviz, de repente será quebrantado: ni habrá para él medicina.

1 Een man, die, dikwijls bestraft zijnde, den nek verhardt, zal schielijk verbroken worden, zodat er geen genezen aan is.

1. Człowiek, który na częste karanie zatwardza kark swój, nagle zniszczeje, i nie wskóra.

1. A ki a feddésekre is nyakas marad, egyszer csak összetörik, gyógyíthatatlanul.

1 Человек, который, будучи обличаем, ожесточает выю свою, внезапно сокрушится, и не будет ему исцеления.

1. Коли чоловіка картають, а він все таки тугошийий, то й буде розбитий, й не буде йому лїку.

2. Hurskaitten enentyessä kansa iloitsee, mutta jumalattoman hallitessa kansa huokaa.

2. Kuin vanhurskaita monta on, niin kansa iloitsee; vaan kuin jumalatoin hallitsee, niin kansa huokaa.

2. Cosca wanhurscaita monda on nijn Canssa iloidze: waan cosca jumalatoin hallidze nijn Canssan täyty huogata.

2 When the righteous are increased, the people rejoice, but when a wicked man rules, the people sigh.

2. When the righteous are in authority, the people rejoice: but when the wicked beareth rule, the people mourn.

2. Naar der bliver mange retfærdige, skal Folket glædes; men naar en ugudelig hersker, skal Folket sukke.

2. När de rättfärdige månge äro, så glädes folket; men när den ogudaktige regerar, så suckar folket.

2. Kui neid öigid paljo saab, siis römustab rahwas; agga kui öäl wallitseb, siis rahwas öhkab.

2. Kai teisieji valdo, tauta džiaugiasi, o kai valdo nedorėliai, tauta dejuoja.

2. Wenn der Gerechten viel sind, freut sich das Volk; wenn aber der Gottlose herrscht, seufzt das Volk.

2. Quand les justes sont les plus nombreux, le peuple se réjouit; mais quand le méchant domine, le peuple gémit.

2. Cuando los justos dominan, el pueblo se alegra: mas cuando domina el impío, el pueblo gime.

2 Als de rechtvaardigen groot worden, verblijdt zich het volk; maar als de goddeloze heerst, zucht het volk.

2. Gdy się rozmnażają sprawiedliwi, weseli się lud; ale gdy panuje bezbożnik, wzdycha lud.

2. Mikor öregbülnek az igazak, [1†] örül a nép; mikor pedig uralkodik az istentelen, sóhajt a nép.

2 Когда умножаются праведники, веселится народ, а когда господствует нечестивый, народ стенает.

2. Як много праведних, - люде веселяться; як запанують же ледачі, тодї народ стогне.

3. Viisautta rakastavainen on isällensä iloksi, mutta porttojen seuratoveri hävittää varansa.

3. Joka viisautta rakastaa, hän iloittaa isänsä; mutta joka huoria elättää, hän tuhlaa tavaraansa.

3. Joca wijsautta racasta hän iloitta Isäns: mutta joca huoria elättä hän tuhla tawarans.

3 He who loves wisdom delights his father, but he who keeps company with prostitutes wastes his substance.

3. Whoso loveth wisdom rejoiceth his father: but he that keepeth company with harlots spendeth his substance.

3. En Mand, som elsker Visdom, glæder sin Fader; men hvo, som omgaas med Skøger, vil øde sit Gods.

3. Den som vishet älskar, han gläder sin fader; men den som skökor uppehåller, han mister sina ägodelar.

3. Üks mees, kes tarkust armastab, römustab omma issa; agga kes horade seltsi heidab, hukkab warrandust ärra.

3. Kas myli išmintį, džiugina tėvą, o kas susideda su paleistuvėmis, praranda turtą.

3. Wer Weisheit liebt, erfreut seinen Vater; wer aber mit Huren umgeht, kommt um sein Gut.

3. L'homme qui aime la sagesse, réjouit son père; mais celui qui se plaît avec les débauchées, dissipe ses richesses.

3. El hombre que ama la sabiduría, alegra a su padre: mas el que da de comer a rameras, perderá la hacienda.

3 Een man, die de wijsheid bemint, verblijdt zijn vader; maar die een metgezel der hoeren is, brengt het goed door.

3. Mąż, który miłuje mądrość, uwesela ojca swego; ale kto chowa nierządnicę, traci majętność.

3. A bölcseség-szerető ember megvidámítja az ő [2†] atyját; a ki pedig a paráznákhoz adja magát, elveszti [3†] a vagyont.

3 Человек, любящий мудрость, радует отца своего; а кто знается с блудницами, тот расточает имение.

3. Хто любить мудрість, той отцеві втїха, хто ж з блудницями живе, той майно марнує.

4. Oikeudella kuningas pitää maan pystyssä, mutta verojen kiskoja sen hävittää.

4. Kuningas rakentaa oikeudella valtakunnan; vaan lahjain ottaja sen turmelee.

4. Cuningas rakenda oikeudella waldacunnan waan ahne sen turmele.

4 The king establishes the land by justice, but he who exacts gifts overthrows it.

4. The king by judgment establisheth the land: but he that receiveth gifts overthroweth it.

4. En Konge befæster Landet ved Ret; men en Mand. som tager Gaver, nedbryder det.

4. En Konung upprätter landet genom rätt; men en girig förderfvar det.

4. Kunningas annab male head piddo öigusse läbbi; agga kes andid wöttab, teeb sedda paljaks.

4. Teisingai valdydamas, karalius sustiprina kraštą, o kas ima kyšius, griauna jį.

4. Ein König richtet das Land auf durchs Recht; ein geiziger aber verderbt es.

4. Le roi affermit le pays par la justice; mais celui qui aime les présents le ruine.

4. El rey con el juicio afirma la tierra: mas el hombre amigo de presentes, la destruirá.

4 Een koning houdt het land staande door het recht; maar een, die tot geschenken genegen is, verstoort hetzelve.

4. Król sądem ziemię utwierdza; ale mąż, który dary bierze, podwraca ją.

4. A király igazsággal erősíti meg az országot; a ki pedig ajándékot vesz, elrontja azt.

4 Царь правосудием утверждает землю, а любящий подарки разоряет ее.

4. Правосуд царя скріпляє країну, хто ж бажає подарунків, - пустошить її.

5. Mies, joka lähimmäistään liehakoitsee, virittää verkon hänen askeleilleen.

5. Joka lähimmäisensä kanssa liehakoitsee, hän hajoittaa verkon jalkainsa eteen.

5. Joca lähimmäisens cansa liehacoidze hän hajotta wercon hänen jalcains eteen.

5 A man who flatters his neighbor spreads a net for his steps.

5. A man that flattereth his neighbour spreadeth a net for his feet.

5. En Mand, som smigrer for sin Næste, udbreder et Garn for hans Fødder.

5. Den som smekrar med sin nästa, han utbreder ett nät för hans fötter.

5. Kes omma liggimessega libbedaste rägib, se lautab temma sammudele wörko wälja.

5. Kas pataikauja artimui, spendžia pinkles sau.

5. Wer mit seinem Nächsten heuchelt, der breitet ein Netz aus für seine Tritte.

5. L'homme qui flatte son prochain, tend un filet sous ses pas.

5. El hombre que lisongea a su prójimo, red tiende delante de sus pasos.

5 Een man, die zijn naaste vleit, spreidt een net uit voor deszelfs gangen.

5. Człowiek, który pochlebia przyjacielowi swemu, rozciąga sieć przed nogami jego.

5. A férfiú, a ki hizelkedik barátjának, hálót vet annak lábai elé.

5 Человек, льстящий другу своему, расстилает сеть ногам его.

5. Хто леститься другу свому, стелить сїтї під ноги йому.

6. Pahalle miehelle on oma rikos paulaksi, mutta vanhurskas saa riemuita ja iloita.

6. Kuin paha syntiä tekee, niin hän hänensä paulaan sekoittaa; vaan vanhurskas riemuitsee, ja hänellä on ilo.

6. Cosca paha syndiä teke nijn hän hänens paulaan secoitta: waan wanhurscas riemuidze ja hänellä on ilo.

6 There is a snare in the transgression of an evil man, but a righteous man sings and rejoices.

6. In the transgression of an evil man there is a snare: but the righteous doth sing and rejoice.

6. Den onde Mands Overtrædelse er ham en Snare; men den retfærdige kan fryde og glæde sig.

6. När en ond syndar, besnärjer han sig sjelf; men en rättfärdig fröjdar sig, och hafver glädje.

6. Kurja innimesse ülleastumisse jures on wörkutamisse pael; agga, kes öige, öiskab römustes.

6. Piktas žmogus įsipainioja nusikaltimuose, o teisusis gieda ir džiūgauja.

6. Wenn ein Böser sündigt, verstrickt er sich selbst; aber ein Gerechter freut sich und hat Wonne.

6. Il y a un piège dans le crime du méchant; mais le juste chante et se réjouit.

6. Por la prevaricación del hombre malo hay lazo: mas el justo cantará, y se alegrará.

6 In de overtreding eens bozen mans is een strik; maar de rechtvaardige juicht en is blijde.

6. Występek złego jest mu sidłem; ale sprawiedliwy śpiewa i weseli się.

6. A gonosz ember vétkében tőr van; az igaz pedig énekel és vígad.

6 В грехе злого человека – сеть для него , а праведник веселится и радуется.

6. В грісї в ледачого - сїть про його, а праведний - все веселий і радуєсь.

7. Vanhurskas tuntee vaivaisten asian, mutta jumalaton ei siitä mitään ymmärrä.

7. Vanhurskas tuntee köyhän asian; vaan jumalatoin ei ymmärrä viisautta.

7. Wanhurscas tunde köyhän asian waan jumalatoin cadzo caiken toimen ylön.

7 A righteous man takes knowledge of the cause of the poor. A wicked man has no such understanding to know.

7. The righteous considereth the cause of the poor: but the wicked regardeth not to know it.

7. En retfærdig kender de ringes Sag; den ugudelige forstaar sig ikke paa Kundskab.

7. Den rättfärdige känner den fattigas sak; den ogudaktige aktar ingen förnuft.

7. Kes öige, tunneb ärra alwade kohto-asja; agga kes öäl, ei se moista tundmist.

7. Teisusis atsižvelgia į beturčių teises, o nedorėlis nenori jų žinoti.

7. Der Gerechte erkennt die Sache der Armen; der Gottlose achtet keine Vernunft.

7. Le juste prend connaissance de la cause des pauvres; mais le méchant ne s'en informe pas.

7. Conoce el justo el derecho de los pobres: mas el impío no entiende sabiduría.

7 De rechtvaardige neemt kennis van de rechtzaak der armen; maar de goddeloze begrijpt de wetenschap niet.

7. Sprawiedliwy wyrozumiewa sprawę nędznych; ale niezbożnik nie ma na to rozumu i umiejętności.

7. Megérti az igaz [4†] a szegényeknek ügyét; az istentelen [5†] pedig nem tudja megérteni.

7 Праведник тщательно вникает в тяжбу бедных, анечестивый не разбирает дела.

7. Праведний щиро вникає у справу бідних, безбожний не розбірає справи.

8. Pilkkaajat kaupungin villitsevät, mutta viisaat hillitsevät vihan.

8. Pilkkaajat hajoittavat kaupungin; vaan viisaat asettavat vihan.

8. Pilckajat saattawat Caupungin onnettomuteen: waan wijsat asettawat wihan.

8 Scoffers breathe (against) a city, but wise men turn away wrath.

8. Scornful men bring a city into a snare: but wise men turn away wrath.

8. Mænd, som ere Spottere, ophidse en Stad; men de vise stille Vreden.

8. De bespottare föra en stad i olycko; men de vise stilla vrede.

8. Need mehhed, kes pilkawad, saatwad liñna kimpusse; agga targad rahwas känawad wihha ärra.

8. Niekintojai sukelia mieste neramumus, o išmintingieji nukreipia rūstybę.

8. Die Spötter bringen frech eine Stadt in Aufruhr; aber die Weisen stillen den Zorn.

8. Les hommes moqueurs soufflent le feu dans la ville; mais les sages calment la colère.

8. Los hombres burladores enlazan la ciudad: mas los sabios apartan el furor.

8 Spotdrijvende lieden blazen een stad aan brand; maar de wijzen keren den toorn af.

8. Mężowie naśmiewcy zawodzą miasto; ale mądrzy odwracają gniew.

8. A csúfoló férfiak fellobbantják a várost; de a bölcsek elfordítják a haragot.

8 Люди развратные возмущают город, а мудрые утишают мятеж.

8. Люде розворотні ворохоблять місто, мудрі ж неспокій втихомиряють.

9. Viisas mies kun käräjöi hullun miehen kanssa, niin tämä reutoo ja nauraa eikä asetu.

9. Kuin viisas tulee tyhmän kanssa oikeutta käymään, joko hän on vihainen eli iloinen, niin ei ole hänellä yhtään lepoa.

9. Cosca wijsas tule tyhmän cansa cauppaan: joco hän on wihainen eli iloinen nijn ei ole hänellä yhtän lepo.

9 If a wise man has a controversy with a foolish man, whether he is angry or laugh, there will be no rest.

9. If a wise man contendeth with a foolish man, whether he rage or laugh, there is no rest.

9. Naar en viis Mand gaar i Rette med en taabelig Mand, bliver denne vred og ler, og der bliver ingen Ro.

9. När en vis med en dåra till handel kommer, han vare vred eller glad, så hafver han dock ingen ro.

9. Kui tark mees meletuma innimessega kohtus käib, wihhastago temma, ehk naergo temma, ei seisa ta siiski mitte rahho.

9. Jei išmintingas susiginčija su kvailiu,­ar tas niršta, ar juokiasi,­nėra ramybės.

9. Wenn ein Weiser mit einem Narren zu rechten kommt, er zürne oder lache, so hat er nicht Ruhe.

9. Un homme sage contestant avec un homme insensé, qu'il se fâche ou qu'il rie, n'aura point de repos.

9. Si el hombre sabio contendiere con el insensato, que se enoje, o que se ría, no tendrá reposo.

9 Een wijs man, met een dwaas man in rechten zich begeven hebbende, hetzij dat hij beroerd is of lacht, zo is er toch geen rust.

9. Mąż mądry, wiedzieli spór z mężem głupim, choćby się gniewał, choćby się też śmiał, nie będzie miał pokoju.

9. Az eszes ember, ha vetekedik a bolonddal, akár felháborodik, akár nevet, nincs nyugodalom.

9 Умный человек, судясь с человеком глупым, сердится ли, смеется ли, – не имеет покоя.

9. Як мудрий із дурним заведе рахубу, то, чи гнїваєсь, чи сьміється, - не має спокою.

10. Murhamiehet vihaavat nuhteetonta, oikeamielisten henkeä he väijyvät.

10. Verikoirat vihaavat siviää; vaan vanhurskaat holhovat häntä.

10. Wericoirat wihawat siwiätä waan wanhurscat pitäwät murhen sielustans.

10 Bloodthirsty men hate he who is perfect, but the upright seek his soul.

10. The bloodthirsty hate the upright: but the just seek his soul.

10. Blodgerrige Mænd hade den retsindige; men de oprigtige drage Omhu for hans Liv.

10. De blodgirige hata den fromma; men de rättfärdige vårda sig om hans själ.

10. Mehhed, kel werresüüd, wihkawad sedda, kes täieste wagga; agga öiglased püüdwad temma hinge hoida .

10. Kraujo trokštantis nekenčia nekaltojo, o teisieji rūpinasi jo siela.

10. Die Blutgierigen hassen den Frommen; aber die Gerechten suchen sein Heil.

10. Les hommes sanguinaires haïssent l'homme intègre; mais les hommes droits protègent sa vie.

10. Los hombres sangrientos aborrecen al perfecto: mas los rectos buscan su contentamiento.

10 Bloedgierige lieden haten den vrome; maar de oprechten zoeken zijn ziel.

10. Mężowie krwawi nienawidzą uprzejmego; ale uprzejmi staranie wiodą o duszę jego.

10. A vérszomjasak gyűlölik a tökéletes embert; az igazak pedig oltalmazzák annak életét.

10 Кровожадные люди ненавидят непорочного, а праведные заботятся оего жизни.

10. Безвинного не люблять душогубцї, а праведні журяться про життє його.

11. Tyhmä purkaa kaiken sisunsa, mutta viisas sen viimein tyynnyttää.

11. Tyhmä vuodattaa kaiken henkensä; vaan viisas sen pidättää.

11. Tyhmä wuodatta caiken hänen hengens waan wijsas sen pidättä.

11 A fool utters all his anger, but a wise man keeps it back and calms it.

11. A fool uttereth all his mind: but a wise man keepeth it in till afterwards.

11. En Daare udlader al sin Hidsighed, men en viis skal omsider stille den.

11. En dåre gjuter sin anda allan ut; men en vis man håller tillbaka.

11. Kes halp, lasseb keik om̃a wihha waimo wälja; agga tark innime waikistab sedda wimaks.

11. Kvailys kalba viską, ką galvoja, o išmintingas susilaiko.

11. Ein Narr schüttet seinen Geist ganz aus; aber ein Weiser hält an sich.

11. L'insensé met dehors tout ce qu'il a dans l'esprit; mais le sage le réprime et le retient.

11. Todo su espíritu echa fuera el insensato: mas el sabio al fin le sosiega.

11 Een zot laat zijn gansen geest uit, maar de wijze wederhoudt dien achterwaarts.

11. Wszystkiego ducha swego wywiera głupi, ale mądry na dalszy czas go zawściąga.

11. Az ő egész indulatját [6†] előmutatja a bolond; de a bölcs végre megcsendesíti azt.

11 Глупый весь гнев свой изливает, а мудрый сдерживает его.

11. Дурний усю свою досаду виливає, а мудрий здержує її.

12. Hallitsija, joka kuuntelee valhepuheita, saa palvelijoikseen pelkkiä jumalattomia.

12. Päämies, joka valhetta rakastaa, hänen palveliansa ovat kaikki jumalattomat.

12. Herra joca walhetta racasta hänen palwelians owat caicki jumalattomat.

12 If a ruler listens to falsehood, all his servants are wicked.

12. If a ruler hearken to lies, all his servants are wicked.

12. Naar en Hersker agter paa Løgnens Ord, blive alle hans Tjenere ugudelige.

12. En herre, som till lögn lust hafver, hans tjenare äro alle ogudaktige.

12. Kui wallitseja walle-könned tähhele panneb, siis keik temma teenrid on öälad.

12. Jei valdovas klauso melo, visi jo tarnai bus nedorėliai.

12. Ein Herr, der zu Lügen Lust hat, des Diener sind alle gottlos.

12. Quand le prince prête l'oreille à la parole de mensonge, tous ses serviteurs sont méchants.

12. Del señor que escucha la palabra mentirosa, todos sus criados son impíos.

12 Een heerser, die op leugentaal acht geeft, al zijn dienaars zijn goddeloos.

12. Pana, który rad słucha słów kłamliwych, wszyscy słudzy jego są niepobożni.

12. A mely uralkodó a hamisságnak beszédire hallgat, annak minden szolgái latrok.

12 Если правитель слушает ложные речи, то и все служащие у негонечестивы.

12. Як любо панові слухати неправди, то й всї слуги в його ледачі.

13. Köyhä ja sortaja kohtaavat toisensa; kumpaisenkin silmille Herra antaa valon.

13. Köyhä ja rikas kohtasivat toinen toisensa: Herra valaisee heidän molempain silmänsä.

13. Köyhä ja ricas cohtaisit toinen toisens HERra walaise heidän molembain silmäns.

13 The poor man and the oppressor meet together. Jehovah enlightens the eyes of them both.

13. The poor and the deceitful man meet together: the LORD lighteneth both their eyes.

13. En fattig og en Undertrykker mødes; Herren giver begges Øjne Lys.

13. Fattige och ockrare bo ibland hvarannan; begges deras ögon upplyser Herren.

13. Üks kehwa, ja kes kawwalust täis, tullewad teine teise wasto; agga Jehowa walgustab nende mollematte silmad.

13. Beturtis ir sukčius turi bendra: Viešpats abiem davė šviesą akims.

13. Arme und Reiche begegnen einander: beider Augen erleuchtet der HERR.

13. Le pauvre et l'oppresseur se rencontrent; c'est l'Éternel qui éclaire les yeux de l'un et de l'autre.

13. El pobre y el usurero se encontraron: Jehová alumbra los ojos de ámbos.

13 De arme en de bedrieger ontmoeten elkander; de HEERE verlicht hun beider ogen.

13. Ubogi i zdzierca spotkali się; a wszakże obydwóch oczy Pan oświeca.

13. A szegény és az [7†] uzsorás ember összetalálkoznak; mind a kettőnek pedig szemeit az Úr világosítja meg.

13 Бедный и лихоимец встречаются друг с другом; но свет глазам того и другого дает Господь.

13. І бідні й деруни помішані з собою, та обох їх очам дає Господь сьвітло.

14. Kuninkaalla, joka tuomitsee vaivaisia oikein, on valtaistuin iäti vahva.

14. Kuningas, joka uskollisesti tuomitsee köyhiä, hänen istuimensa vahvistetaan ijankaikkisesti.

14. Cuningas joca uscollisest duomidze köyhiä hänen istuimens pysy ijancaickisest.

14 The king who faithfully judges the poor, his throne will be established forever.

14. The king that faithfully judgeth the poor, his throne shall be established for ever.

14. En Konge, som dømmer de ringe efter Sandhed, hans Trone skal stadfæstes evindelig.

14. En Konung, som de fattiga troliga dömer, hans säte blifver evigliga beståndandes.

14. Üks kunningas, kes töes alwadele kohhut moistab, selle aujärg kinnitakse iggaweste.

14. Karaliaus, kuris teisingai teisia beturtį, sostas išsilaikys per amžius.

14. Ein König, der die Armen treulich richtet, des Thron wird ewig bestehen.

14. Le trône du roi qui rend justice aux pauvres selon la vérité, sera affermi à perpétuité.

14. El rey que juzga con verdad a los pobres, su trono será firme para siempre.

14 Een koning, die de armen in trouw recht doet, diens troon zal in eeuwigheid bevestigd worden.

14. Króla, który sądzi uciśnionych według prawdy, stolica jego na wieki utwierdzona będzie.

14. A mely király hűségesen ítéli a szegényeket, annak széke [8†] mindörökké megáll.

14 Если царь судит бедных по правде, то престол его навсегда утвердится.

14. Коли вбогих царь по правдї судить, то престол його на все утвердиться.

15. Vitsa ja nuhde antavat viisautta, mutta kuriton poika on äitinsä häpeä.

15. Vitsa ja rangaistus antaa viisauden; vaan itsevaltainen lapsi häpäisee äitinsä.

15. Widza ja rangaistus anda wijsauden: waan idzewaldainen lapsi häwäise äitins.

15 The rod and reproof give wisdom, but a child left to himself causes shame to his mother.

15. The rod and reproof give wisdom: but a child left to himself bringeth his mother to shame.

15. Ris og Revselse give Visdom; men en Dreng, som overlades til sig selv, beskæmmer sin Moder.

15. Ris och straff gifver vishet; men ett barn, som hafver sjelfsvåld, skämmer sina moder.

15. Wits ja nomiminne annab tarkust; agga üks ülleannetud pois teeb omma em̃ale häbbi.

15. Rykštė ir pabarimas teikia išminties; vaikas, paliktas savo valiai, daro gėdą motinai.

15. Rute und Strafe gibt Weisheit; aber ein Knabe, sich selbst überlassen, macht seiner Mutter Schande.

15. La verge et la répréhension donnent la sagesse; mais l'enfant livré à lui-même fait honte à sa mère.

15. La vara y la corrección dan sabiduría: mas el muchacho suelto avergonzará a su madre.

15 De roede, en de bestraffing geeft wijsheid; maar een kind, dat aan zich zelf gelaten is, beschaamt zijn moeder.

15. Rózga i karność mądrość daje; ale dziecię swawolne zawstydza matkę swoję.

15. A vessző és dorgálás [9†] bölcseséget ád; de a szabadjára hagyott gyermek megszégyeníti az ő anyját.

15 Розга и обличение дают мудрость; но отрок, оставленный в небрежении,делает стыд своей матери.

15. Лоза й огроза - вони дають мудрість; та син, лишений на волю, соромить матїр.

16. Kun jumalattomat lisääntyvät, lisääntyy rikos, mutta vanhurskaat saavat nähdä, kuinka he kukistuvat.

16. Jossa monta jumalatointa on, siinä on monta syntiä; vaan vanhurskaat näkevät heidän lankeemisensa.

16. Josa monda jumalatoinda on sijnä on monda syndiä: waan wanhurscat näkewät heidän langemisens.

16 When the wicked are increased, transgression increases, but the righteous will look upon their fall.

16. When the wicked are multiplied, transgression increaseth: but the righteous shall see their fall.

16. Naar der bliver mange ugudelige, bliver der megen Overtrædelse; men de retfærdige skulle se paa deres Fald.

16. Der månge ogudaktige äro, der äro många synder; men de rättfärdige skola se deras fall.

16. Kus neid öälaid paljo saab, seäl on ka paljo ülleastumist; agga öiged sawad nende hukkaminnemist nähha.

16. Daugėjant nedorėliams, daugėja nusikaltimų; teisieji matys jų žlugimą.

16. Wo viele Gottlose sind, da sind viel Sünden; aber die Gerechten werden ihren Fall erleben.

16. Quand les méchants sont les plus nombreux, les crimes se multiplient; mais les justes verront leur ruine.

16. Cuando los impíos son muchos, mucha es la prevaricación: mas los justos verán su ruina.

16 Als de goddelozen velen worden, wordt de overtreding veel; maar de rechtvaardigen zullen hun val aanzien.

16. Gdy się rozmnażają niezbożni, rozmnaża się i przestępstwo; ale sprawiedliwi upadek ich oglądają.

16. Mikor nevekednek az istentelenek, nevekedik a vétek; az igazak pedig azoknak esetét [10†] megérik.

16 При умножении нечестивых умножается беззаконие; но праведники увидят падение их.

16. Як множаться безбожні люде, множиться й беззаконність, та праведні побачять їх погибель.

17. Kurita poikaasi, niin hän sinua virvoittaa ja sielullesi herkkuja tarjoaa.

17. Kurita poikaas, niin hän sinua virvoitaa, ja saattaa sielus iloiseksi.

17. Curita poicas nijn hän sinun wirwotta ja saatta sielus iloisexi.

17 Discipline your son and he will give you rest, yes, he will give delight to your soul.

17. Correct thy son, and he shall give thee rest; yea, he shall give delight unto thy soul.

17. Tugt din Søn, saa skal han skaffe dig Ro og bringe din Sjæl Glæder.

17. Tukta din son, så skall han vederqvicka dig, och göra dine själ vällust.

17. Karrista omma poega, siis sadab ta sulle rahho ja head meelt so hingele.

17. Auklėk savo sūnų, tai jis bus tau paguoda ir tavo siela džiaugsis.

17. Züchtige deinen Sohn, so wird er dich ergötzen und wird deiner Seele sanft tun.

17. Corrige ton enfant, et il te donnera du repos, et il fera la joie de ton âme.

17. Corrige a tu hijo, y darte ha descanso; y dará delicias a tu alma.

17 Tuchtig uw zoon, en hij zal u gerustheid aandoen, en hij zal uw ziel vermakelijkheden geven.

17. Karz syna twego, a sprawić odpocznienie, i sposobi rozkosz duszy twojej.

17. Fenyítsd meg a te [11†] fiadat, és nyugodalmat hoz néked, és szerez gyönyörűséget a te lelkednek.

17 Наказывай сына твоего, и он даст тебе покой, идоставит радость душе твоей.

17. Карай твого сина, а дасть спокій тобі, й принесе радість серцю твойму.

18. Missä ilmoitus puuttuu, siinä kansa käy kurittomaksi; autuas se, joka noudattaa lakia.

18. Kuin ennustukset loppuvat, niin kansa hajoitetaan; vaan autuas kätkee lain.

18. Cosca ennustuxet loppuwat nijn Canssa hajotetan: waan autuas kätke Lain.

18 Where there is no vision, the people cast off restraint, but he who keeps the law, he is fortunate.

18. Where there is no vision, the people perish: but he that keepeth the law, happy is he.

18. Naar der ikke er profetiske Syner, bliver et Folk tøjlesløst; men den, som bevarer Loven, han er lyksalib.

18. När Prophetien ute är, så förskingras folket; men väl är honom, som lagen vid magt håller.

18. Kus ei olle prohweti-näggemist, seäl lähhäb rahwas ülleannetumaks; kes agga kässo-öppetust hoiab, sesamma on önnis.

18. Be apreiškimo žūsta tauta. Palaimintas, kas laikosi įstatymo.

18. Wo keine Weissagung ist, wird das Volk wild und wüst; wohl aber dem, der das Gesetz handhabt!

18. Lorsqu'il n'y a point de vision, le peuple est sans frein; mais heureux est celui qui garde la loi!

18. Sin profecía el pueblo será disipado: mas el que guarda la ley, bienaventurado él.

18 Als er geen profetie is, wordt het volk ontbloot; maar welgelukzalig is hij, die de wet bewaart.

18. Gdy proroctwo ustaje, lud bywa rozproszony; ale kto strzeże zakonu, błogosławiony jest.

18. Mikor nincs mennyei látás, a nép elvadul; ha pedig megtartja a törvényt, oh [12†] mely igen boldog!

18 Без откровения свыше народ необуздан, а соблюдающий закон блажен.

18. Як нїкому, (Божу) обявляти правду, ійде народ в розтеч; щаслив лиш той, хто додержує закону.

19. Ei ota palvelija sanoista ojentuakseen: hän kyllä ymmärtää, mutta ei tottele.

19. Palvelia ei anna itsiänsä kurittaa sanoilla; sillä vaikka hän sen ymmärtää, niin ei hän vastaa.

19. Palwelia ei anna idzens curitta sanoilla: sillä waicka hän sen ymmärtä nijn ei hän ole cuitengan ymmärtäwänäns.

19 A servant will not be disciplined by words, because though he understands, he will not give heed.

19. A servant will not be corrected by words: for though he understand he will not answer.

19. Med Ord tugtes ikke en Træl; thi han mærker det nok og svarer ikke.

19. En tjenare låter icke näpsa sig med ordom; förty, om han än förstår det, så tager han sig dock intet deraf.

19. Palja sañadega ei lasse sullane ennast mitte karristada; ehk ta kül moistab, ei ta siiski wasta.

19. Vergo neišauklėsi žodžiais; nors jis supranta, bet nepaklauso.

19. Ein Knecht läßt sich mit Worten nicht züchtigen; denn ob er sie gleich versteht, nimmt er sich's doch nicht an.

19. Ce n'est pas par des paroles qu'on corrige un esclave; car il entend bien, mais ne répond pas.

19. El siervo no será castigado con palabras; porque entiende, y no responde.

19 Een knecht zal door de woorden niet getuchtigd worden; hoewel hij u verstaat, nochtans zal hij niet antwoorden.

19. Sługa nie bywa słowami naprawiony; bo choć rozumie, jednak nie odpowiada.

19. Csak beszéddel nem tanul meg a szolga, mert tudna, de még sem felel meg.

19 Словами не научится раб, потому что, хотя он понимает их , но не слушается.

19. Словами годї раба навчити; хоч він їх і чує, та що ж не слухає.

20. Näet miehen, kärkkään puhumaan — enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä.

20. Jos sinä näet jonkun, joka on nopsa puhumaan: enempi on toivoa tyhmästä kuin hänestä.

20. Jos sinä näet jongun joca on nopsa puhuman enä on toiwo tyhmäs cuin hänes.

20 See a man who is hasty in his words? There is more hope for a fool than for him.

20. Seest thou a man that is hasty in his words? there is more hope of a fool than of him.

20. Ser du, at en Mand er hastig i sine Ord, da er der mere Forhaabning om en Daare end om ham.

20. Ser du en, som snar är till att tala, det är mera hopp uppå en dåra, än uppå honom.

20. Kui sa nääd nobbeda könnega meest, siis on halbist ennam lotust, kui temmast.

20. Kvailys teikia daugiau vilties, negu žmogus, kuris skubotai kalba.

20. Siehst du einen, der schnell ist zu reden, da ist am Narren mehr Hoffnung denn an ihm.

20. As-tu vu un homme étourdi dans ses paroles? Il y a plus à espérer d'un fou que de lui.

20. ¿Has visto hombre ligero en sus palabras? mas esperanza hay del insensato que de él.

20 Hebt gij een man gezien, die haastig in zijn woorden is? Van een zot is meer verwachting dan van hem.

20. Ujrzysz człowieka skwapliwego w sprawach swoich; ale lepsza jest nadzieja o głupim, niż o nim.

20. Láttál-é beszédeiben hirtelenkedő embert? a bolond felől több [13†] reménység van, hogynem a felől!

20 Видал ли ты человека опрометчивого в словах своих? на глупого больше надежды, нежели на него.

20. Чи бачив ти чоловіка, прудкого до мови? - на дурного більш надїї анїж на його.

21. Jos palvelijaansa nuoresta pitäen hemmottelee, tulee hänestä lopulta kiittämätön.

21. Jos palvelia nuoruudesta herkullisesti pidetään, niin hän tahtoo sitte poikana olla.

21. Jos palwelia nuorudest hercullisest pidetän nijn hän tahto sijtte poicana olla.

21 He who brings up his servant gently from childhood will have him become a son at the last.

21. He that delicately bringeth up his servant from a child shall have him become his son at the length.

21. Forkæler en sin Træl fra hans Ungdom af, da vil han til sidst være en Søn.

21. Om en tjenare varder af ungdom kräseliga hållen, så vill han sedan vara en herre.

21. Kes omma sullast norelt ellaste peab, siis tahhab ta wimaks kui poeg olla.

21. Vergas, lepinamas nuo mažens, galiausiai taps kaip sūnus.

21. Wenn ein Knecht von Jugend auf zärtlich gehalten wird, so will er darnach ein Junker sein.

21. Le serviteur sera à la fin le fils de celui qui le nourrit délicatement dès la jeunesse.

21. El que regala a su siervo desde su niñez, a la postre será su hijo.

21 Als men zijn knecht van jongs op weeldig houdt, hij zal in zijn laatste een zoon willen zijn.

21. Kto w rozkoszy chowa z dziecióstwa sługę swego, na ostatek będzie chciał być za syna.

21. A ki lágyan neveli gyermekségétől fogva az ő szolgáját, végre az lesz a fiú.

21 Если с детства воспитывать раба в неге, то впоследствии он захочет быть сыном.

21. Коли слуга з малку в розкошах зростає, схоче він опісля зробитись сином.

22. Pikavihainen mies nostaa riidan, ja kiukkuinen tulee rikkoneeksi paljon.

22. Vihainen mies saattaa riidan, ja kiukkuinen tekee monta syntiä.

22. Wihainen mies saatta rijdan ja kiuckuinen teke monda syndiä.

22 An angry man stirs up strife and a wrathful man abounds in transgression.

22. An angry man stirreth up strife, and a furious man aboundeth in transgression.

22. En vredagtig Mand opvækker rrætte, og en hidsig Mand begaar megen Overtrædelse.

22. En vredsam man kommer träto åstad, och en harmse man gör många synder.

22. Wihhane innimenne kihhutab rido, ja kes tullist wihha täis, se astub paljo ülle kässo .

22. Piktas žmogus sukelia vaidus, o ūmus žmogus dažnai nusikalsta.

22. Ein zorniger Mann richtet Hader an, und ein Grimmiger tut viel Sünde.

22. L'homme colère excite les querelles, et l'homme emporté commet bien des fautes.

22. El hombre enojoso levanta contiendas; y el furioso muchas veces peca.

22 Een toornig man verwekt gekijf; en de grammoedige is veelvoudig in overtreding.

22. Człowiek gniewliwy wszczyna zwadę, a pierzchliwy wiele grzeszy.

22. A haragos [14†] háborgást szerez; és a dühösködőnek sok a vétke.

22 Человек гневливый заводит ссору, и вспыльчивый много грешит.

22. Чоловік гнївливий розводить сварку, та й палкий не трохи грішить.

23. Ihmisen alentaa hänen oma ylpeytensä, mutta alavamielinen saa kunnian.

23. Ylpeys kukistaa ihmisen; vaan kunnia korottaa nöyrän.

23. Ylpeys cukista ihmisen waan cunnia corgotta nöyrän.

23 A man's pride will bring him low, but he who is of a lowly spirit will obtain honor.

23. A man's pride shall bring him low: but honour shall uphold the humble in spirit.

23. Menneskets Hovmod nedtrykker ham; men den ydmyge vinder Ære.

23. Menniskones högfärd skall omstörta henne; men ära skall upphöja den ödmjuka.

23. Innimesse surustus allandab tedda; agga se saab au kätte, kes waimus allandlik on.

23. Išdidumas pažemina žmogų, o nuolankus dvasia susilauks pagarbos.

23. Die Hoffart des Menschen wird ihn stürzen; aber der Demütige wird Ehre empfangen.

23. L'orgueil de l'homme l'abaisse; mais celui qui est humble d'esprit, obtient la gloire.

23. La soberbia del hombre le abate; y al humilde de espíritu sustenta la honra.

23 De hoogmoed des mensen zal hem vernederen; maar de nederige van geest zal de eer vasthouden.

23. Pycha człowiecza poniża go; ale pokorny w duchu sławy dostępuje.

23. Az embernek kevélysége [15†] megalázza őt; az alázatos pedig [16†] tisztességet nyer.

23 Гордость человека унижает его, а смиренный духом приобретает честь.

23. Гординя веде чоловіка в погорду, а покірний духом наживає честї.

24. Joka käy osille varkaan kanssa, se sieluansa vihaa; hän kuulee vannotuksen, mutta ei ilmaise mitään.

24. Joka varkaan kanssa on osallinen, hän vihaa sieluansa, niin myös se, joka kuulee kirouksen ja ei ilmoita.

24. Joca warcan cansa on osallinen cuule kirouxen ja ei ilmoita: hän wiha hänen sieluans.

24 He who is partner with a thief, hates his own soul; he hears the oath (at trial) and utters nothing.

24. Whoso is partner with a thief hateth his own soul: he heareth cursing, and bewrayeth it not.

24. Hvo som deler med en Tyv, hader sin Sjæl; han hører Besværgelsen og giver det ikke til Kende.

24. Den som med tjufvar del hafver, hörer bannas; och säger icke till, han hatar sitt lif.

24. Kes wargaga jaggab, wihkab omma hinge; ta kuleb kässo needmist, ja ei kuluta sedda mitte ülles.

24. Kas susideda su vagimi, nekenčia savo sielos; jis prisiekia sakyti tiesą, bet nieko nepasako.

24. Wer mit Dieben teilhat, den Fluch aussprechen hört, und sagt's nicht an, der haßt sein Leben.

24. Celui qui partage avec un larron, hait son âme; il entend le serment d'exécration, et il ne déclare rien.

24. El compañero del ladrón aborrece su vida; oirá maldiciones, y no le denunciará.

24 Die met een dief deelt, haat zijn ziel; hij hoort een vloek, en hij geeft het niet te kennen.

24. Kto spółkuje ze złodziejem, ma w nienawiści duszę swoję; także też kto przeklęstwa słyszy, a nie objawia go.

24. A ki osztozik a lopóval, [17†] gyűlöli az magát; hallja az esküt, de nem vall.

24 Кто делится с вором, тот ненавидит душу свою; слышит он проклятие, но не объявляет о том.

24. Хто з злодїєм дїливсь, ненавидить свою душу; він чує закляттє*, та не виявляє.

25. Ihmispelko panee paulan, mutta Herraan luottavainen on turvattu.

25. Joka pelkää ihmistä, hän tulee lankeemukseen; mutta joka luottaa Herraan, hän tulee pidetyksi ylös.

25. Joca pelkä ihmisiä hän tule langemuxeen: mutta joca luotta idzens HERraan hän tule ylöspidetyxi.

25 The fear of man brings a snare, but he who puts his trust in Jehovah will be safe.

25. The fear of man bringeth a snare: but whoso putteth his trust in the LORD shall be safe.

25. At forfærdes for et Menneske fører i Snare; inden den, som forlader sig paa Herren, bliver beskærmet.

25. Den som rädes för menniskom, han kommer på fall; men den som sig förlåter uppå Herran, han varder beskyddad.

25. Wärristus innimeste eest, sadab tedda wörkutamisse paelasse; agga kes Jehowa peäle lodab, saab körge warjopaika.

25. Kas bijo žmonių, pakliūna į spąstus, kas pasitiki Viešpačiu, bus saugus.

25. Vor Menschen sich scheuen bringt zu Fall; wer sich aber auf den HERRN verläßt, wird beschützt.

25. La crainte qu'on a de l'homme, fait tomber dans le piège; mais celui qui s'assure en l'Éternel aura une haute retraite.

25. El temor del hombre pondrá lazo: mas el que confia en Jehová será levantado.

25 De siddering des mensen legt een strik; maar die op den HEERE vertrouwt, zal in een hoog vertrek gesteld worden.

25. Strach człowieczy stawia sobie sidło; ale kto ma nadzieję w Panu, wywyższony będzie.

25. Az emberektől való félelem tőrt vet; de a ki bízik az Úrban, kiemeltetik.

25 Боязнь пред людьми ставит сеть; а надеющийся на Господа будет безопасен.

25. Хто боїться людей, той в біду попаде; хто ж боїться Господа, буде безпечен.

26. Hallitsijan suosiota etsivät monet, mutta Herralta tulee miehelle oikeus.

26. Moni etsii päämiehenkasvoja; mutta jokaisen tuomio tulee Herralta.

26. Moni edzi Förstin caswo mutta jocaidzen duomio tule HERralda.

26 Many seek the ruler's favor, but a man's justice is from Jehovah.

26. Many seek the ruler's favour; but every man's judgment cometh from the LORD.

26. Mange søge en Herskers Ansigt; men fra Herren er en Mands Ret.

26. Månge söka ens Förstas ansigte; men hvars och ens dom kommer af Herranom.

26. Paljo otsiwad wallitseja ette sada; agga Jehowa käest tulleb iggamehhe kohhus.

26. Daugelis ieško valdovo palankumo, bet teisingumas ateina iš Viešpaties.

26. Viele suchen das Angesicht eines Fürsten; aber eines jeglichen Gericht kommt vom HERRN.

26. Plusieurs recherchent la faveur de celui qui domine; mais c'est l'Éternel qui fait droit à chacun.

26. Muchos buscan el favor del príncipe: mas el juicio de cada uno de Jehová es.

26 Velen zoeken het aangezicht des heersers; maar een ieders recht is van den HEERE.

26. Wiele tych, co szukają twarzy panów; aleć od Pana jest sąd każdego.

26. Sokan [18†] keresik a fejedelemnek orczáját; de az Úrtól van kinek-kinek ítélete.

26 Многие ищут благосклонного лица правителя, но судьба человека – от Господа.

26. Многі шукають ласки в володарів (земних), та долею людською - володїє Господь.

27. Vääryyden mies on vanhurskaille kauhistus, ja oikean tien kulkija on kauhistus jumalattomalle.

27. Jumalatoin ihminen on vanhurskaille kauhistus; ja joka oikialla tiellä on, hän on jumalattomalle kauhistus.

27. Jumalatoin ihminen on wanhurscaille cauhistus ja joca oikialla tiellä on hän on jumalattomalle cauhistus.

27 An unjust man is an abomination to the righteous and he who is upright in the way is an abomination to a wicked man.

27. An unjust man is an abomination to the just: and he that is upright in the way is abomination to the wicked.

27. En uretfærdig Mand er de retfærdige en Vederstyggelighed; og den, hvis Vej er ligefrem, er den ugudelige en Vederststyggelighed.

27. En orättfärdig man är dem rättfärdigom en styggelse; och den som på en rätt väg är, han är dens ogudaktigas styggelse.

27. Öigede melest on se pörane hirmus, ja öälatte melest on hirmus se, kel öige wiis on.

27. Teisusis bjaurisi neteisiuoju ir nedorėlis tuo, kuris eina tiesiu keliu.

27. Ein ungerechter Mann ist dem Gerechten ein Greuel; und wer rechtes Weges ist, der ist des Gottlosen Greuel.

27. L'homme inique est en abomination aux justes, et celui qui va droit est en abomination au méchant.

27. Abominación es a los justos el hombre inicuo: mas abominación es al impío el de rectos caminos.

27 Een ongerechtig man is den rechtvaardige een gruwel; maar die recht is van weg, is den goddeloze een gruwel.

27. Sprawiedliwym jest mąż niezbożny obrzydliwością; a zasię kto w uprzejmości chodzi, jest niezbożnym obrzydliwością.

27. Iszonyat az igazaknak a hamis ember; és iszonyat az istentelennek az igaz úton járó.

27 Мерзость для праведников – человек неправедный, и мерзость для нечестивого – идущий прямым путем.

27. Гидота праведним - чоловік ледачий, безбожнику ж гидота - хто ходить правою дорогою.