12 luku

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta.

1. Tietoa rakastaa, joka kuritusta rakastaa, mutta järjetön se, joka nuhdetta vihaa.

1. Joka itsensä mielellänsä kurittaa antaa, se tulee toimelliseksi; mutta joka rankaisematta olla tahtoo, se on tyhmä.

1. JOca idzens mielelläns curitta anda se tule toimellisexi mutta joca rangaisemat olla tahto hän tule tyhmäxi.

1 He who loves correction loves knowledge, but he who hates reproof is stupid.

1. Whoso loveth instruction loveth knowledge: but he that hateth reproof is brutish.

1. Hvo, som elsker Tugt, elsker Revselse, er ufornuftig.

1. Den sig gerna straffa låter, han varder klok; men den der ostraffad vara vill, han blifver en dåre.

1. Kes öppetust armastab, se armastab tundmist ; agga kes nomimist wihkab, on totter.

1. Kas mėgsta pamokymą, mėgsta išmintį; kas nepriima patarimo, tas bukaprotis.

1. Wer sich gern läßt strafen, der wird klug werden; wer aber ungestraft sein will, der bleibt ein Narr.

1. Celui qui aime la correction, aime la science; mais celui qui hait d'être repris, est un insensé.

1. EL que ama el castigo, ama la sabiduría: mas el que aborrece la reprensión, es ignorante.

1 Wie de tucht liefheeft, die heeft de wetenschap lief; maar wie de bestraffing haat, is onvernuftig.

1. Kto miłuje ćwiczenie, miłuje umiejętność; a kto ma w nienawiści karność, głupim jest.

32. A ki [24†] szereti a dorgálást, szereti a tudományt; a ki pedig gyűlöli a fenyítéket, oktalan az.

1 Кто любит наставление, тот любит знание; а кто ненавидит обличение, тот невежда.

1. Хто любить науку, той любить знаннє, хто ж гнївен за докір, той безрозумен.

2. Hyvä saa Herran mielisuosion, mutta juonittelijan hän tuomitsee syylliseksi.

2. Hyvä saa lohdutuksen Herralta, mutta häijy mies hyljätään.

2. Siwiä saa lohdutuxen HERralda mutta häijy mies hyljätän.

2 A good man will obtain favor of Jehovah, but he will condemn a man of wicked devices.

2. A good man obtaineth favour of the LORD: but a man of wicked devices will he condemn.

2. Den gode! vinder Velbehag af Herren; men den rænkefulde Mand finder fordømmelse.

2. Den der from är, honom vederfars tröst af Herranom; men en ond man varder förkastad.

2. Hea innimenne saab Jehowa käest, mis meie pärrast; agga kurja nouga meest moistab ta hukka.

2. Geras žmogus susilaukia Viešpaties palankumo, bet kuriantį nedorus planus Jis pasmerks.

2. Wer fromm ist, der bekommt Trost vom HERRN; aber ein Ruchloser verdammt sich selbst.

2. L'homme de bien attire la faveur de l'Éternel; mais Dieu condamnera l'homme qui est plein de malice.

2. El bueno alcanzará favor de Jehová: mas él condenará al hombre de malos pensamientos.

2 De goede zal een welgevallen trekken van den HEERE; maar een man van schandelijke verdichtselen zal Hij verdoemen.

2. Dobry odniesie łaskę od Pana; ale męża który złe myśli, Bóg potępi.

1. A jó ember jóakaratot nyer az Úrtól; de a gonosz embert kárhoztatja ő.

2 Добрый приобретает благоволение от Господа; а человека коварного Он осудит.

2. Добрящий знайде в Господа ласку, а чоловіка підступного він осудить.

3. Ei ihminen kestä jumalattomuuden varassa, mutta vanhurskasten juuri on horjumaton.

3. Ei ihminen vahvistu jumalattomuudessa, vaan vanhurskaan juuri on pysyväinen.

3. Ei ihminen wahwistu jumalattomudes waan wanhurscan juuri on pysywäinen.

3 A man will not be established by wickedness, but the root of the righteous will not be moved.

3. A man shall not be established by wickedness: but the root of the righteous shall not be moved.

3. Et Menneske befæstes ikke ved Ugudelighed; men de retfærdiges Rod lokkes ikke.

3. Ett ogudaktigt väsende främjar menniskona intet; men dens rättfärdigas rot skall blifva.

3. Ei innimest kinnita öälusse läbbi; agga öigede juur ei pea mitte köikuma.

3. Žmogus neįsitvirtins nedorybe, o teisiųjų šaknis nebus pajudinta.

3. Ein gottlos Wesen fördert den Menschen nicht; aber die Wurzel der Gerechten wird bleiben.

3. L'homme ne sera point affermi par la méchanceté; mais la racine des justes ne sera point ébranlée.

3. El hombre malo no permanecerá: mas la raíz de los justos no será movida,

3 De mens zal niet bevestigd worden door goddeloosheid; maar de wortel der rechtvaardigen zal niet bewogen worden.

3. Nie zmocni się człowiek z niezbożności; ale korzeó sprawiedliwych nie będzie poruszony.

2. Nem erősül meg ember [1†] az istentelenséggel; az igazaknak pedig gyökerök [2†] ki nem mozdul.

3 Не утвердит себя человек беззаконием; корень же праведников неподвижен.

3. Не скріпить себе чоловік безбожеством, а корінь праведних не схитнеться.

4. Kelpo vaimo on puolisonsa kruunu, mutta kunnoton on kuin mätä hänen luissansa.

4. Ahkera vaimo on miehensä kruunu, vaan häijy on niinkuin märkä hänen luissansa.

4. Ahkera waimo on miehens cruunu waan häijy on nijncuin märkä hänen luisans.

4 A worthy woman is the crown of her husband, but she who makes ashamed is as rottenness in his bones.

4. A virtuous woman is a crown to her husband: but she that maketh ashamed is as rottenness in his bones.

4. En duelig Hustru er sin Mands Krone; men naar hun beskæmmer ham, er hun som Raaddenhed i hans Ben.

4. En idog qvinna är sins mans krona; men en oidog är såsom var i hans ben.

4. Wahwa naene on om̃a mehhe kroon; agga kes häbbi teeb, on kui mädda tem̃a lukontide sees.

4. Gera moteris yra vainikas jos vyrui, o ta, kuri užtraukia gėdą,­lyg puvinys kauluose.

4. Ein tugendsam Weib ist eine Krone ihres Mannes; aber eine böse ist wie Eiter in seinem Gebein.

4. Une femme vertueuse est la couronne de son mari; mais celle qui fait honte est comme la carie à ses os.

4. La mujer virtuosa corona es de su marido: mas la mala, como carcoma en sus huesos.

4 Een kloeke huisvrouw is een kroon haars heren; maar die beschaamt maakt, is als verrotting in zijn beenderen.

4. Żona stateczna koroną jest męża swego; ale która go do haóby przywodzi, jest jako zgniłość w kościach jego.

3. A derék asszony [3†] koronája az ő férjének; de mint az ő csontjaiban való rothadás, olyan a megszégyenítő.

4 Добродетельная жена – венец для мужа своего; а позорная – как гниль в костях его.

4. Жена честивая - вінець чоловікові, ледача ж - мов та гниль у костях його.

5. Vanhurskasten aivoitukset ovat oikeat, jumalattomien hankkeet petolliset.

5. Vanhurskasten ajatukset ovat vilpittömät, vaan jumalattomain aivoitus on petollinen.

5. Wanhurscasten ajatuxet owat wilpittömät waan jumalattomain aiwoitus on petollinen.

5 The thoughts of the righteous are just. The counsels of the wicked are deceit.

5. The thoughts of the righteous are right: but the counsels of the wicked are deceit.

5. De retfærdiges Tanker ere Ret; de ugudeliges Raadslag er Svig.

5. De rättfärdigas tankar äro redelige; men de ogudaktigas anslag äro bedrägeri.

5. Öigede mötted on nenda kui kohhus on; agga öälatte tark nou on pettus.

5. Teisiojo mintys teisingos, nedorėlio patarimas­apgaulė.

5. Die Gedanken der Gerechten sind redlich; aber die Anschläge der Gottlosen sind Trügerei.

5. Les pensées des justes ne sont que justice; mais les conseils des méchants ne sont que fraude.

5. Los pensamientos de los justos son juicio: mas las astucias de los impíos engaño.

5 Der rechtvaardigen gedachten zijn recht; der goddelozen raadslagen zijn bedrog.

5. Myśli sprawiedliwych są prawe: ale rady niepobożnych zdradliwe.

4. Az igazaknak gondolatjaik igazak; az istentelenek tanácsa csalás.

5 Промышления праведных – правда, а замыслы нечестивых – коварство.

5. Думки у праведних - про те, що правда, а задуми безбожних - зрада.

6. Jumalattomien puheet väijyvät verta, mutta oikeamieliset pelastaa heidän suunsa.

6. Jumalattomain sanat väijyvät verta, vaan hurskasten suu vapahtaa heitä.

6. Jumalattomain sanat wäijywät werta waan jumalisten suu wapahta heitä.

6 The words of the wicked lie in wait for blood, but the mouth of the upright will deliver them.

6. The words of the wicked are to lie in wait for blood: but the mouth of the upright shall deliver them.

6. De ugudeliges Tale er om at lure paa Blod; men de oprigtiges Mund bringer Redning.

6. De ogudaktigas anslag vakta efter blod; men de frommas mun friar dem.

6. Öälatte sannad warritsewad werd; agga öiglaste su peästab neid.

6. Nedorėlių žodžiai: ‘‘Tykokime pralieti kraują’‘, bet teisiųjų burna išgelbės juos.

6. Der Gottlosen Reden richten Blutvergießen an; aber der Frommen Mund errettet.

6. Les paroles des méchants sont des embûches, pour répandre le sang; mais la bouche des hommes droits les délivrera.

6. Las palabras de los impíos son asechar a la sangre: mas la boca de los rectos les librará.

6 De woorden der goddelozen zijn om op bloed te loeren; maar de mond der oprechten zal ze redden.

6. Słowa niepobożnych czyhają na krew; ale usta sprawiedliwych wybawiają ich.

5. Az istenteleneknek beszédei leselkednek [4†] a vér után; az igazaknak pedig szája megszabadítja azokat.

6 Речи нечестивых – засада для пролития крови, устаже праведных спасают их.

6. Безбожних слова - укладаннє засїдок, щоб кров пролити, уста ж праведних - щоб рятувати їх.

7. Jumalattomat kukistuvat olemattomiin, mutta vanhurskasten huone pysyy.

7. Jumalattomat kaatuvat, ja ei ole sitte enää, mutta vanhurskasten huone pysyy.

7. Jumalattomat caatuwat ja ei ole sijtte enä mutta wanhurscan huone pysy.

7 The wicked are overthrown and are not, but the house of the righteous will stand.

7. The wicked are overthrown, and are not: but the house of the righteous shall stand.

7. De ugudelige skulle omkastes, saa at de ikke ere mere til; men de retfærdiges Hus skal, bestaa.

7. De ogudaktige skola varda omstörte, och icke mer vara till; men dens rättfärdigas hus blifver beståndandes.

7. Öälad lüakse ümber, et neid ei olle teps; agga öigede suggu jääb seisma.

7. Nedorėliai parbloškiami ir jų nebėra, o teisiųjų namai stovės.

7. Die Gottlosen werden umgestürzt und nicht mehr sein; aber das Haus der Gerechten bleibt stehen.

7. Sitôt que les méchants sont renversés, ils ne sont plus; mais la maison des justes se maintiendra.

7. Dios trastornará a los impíos, y no serán más: mas la casa de los justos permanecerá.

7 De goddelozen worden omgekeerd, dat zij niet meer zijn; maar het huis der rechtvaardigen zal bestaan.

7. Niepobożni podwróceni bywają, tak, że ich niestaje; ale dom sprawiedliwych zostaje.

6. Leomlanak az istentelenek, és oda lesznek; az igazak háza pedig megáll.

7 Коснись нечестивых несчастие – и нет их, а дом праведных стоит.

7. Доторкнись, нещастє безбожних - а вже й нема їх, а дім праведних стоїть.

8. Ymmärryksensä mukaan miestä kiitetään, mutta nurjasydämistä halveksitaan.

8. Toimellinen mies neuvossansa ylistetään, vaan petollinen tulee katsotuksi ylön.

8. Toimellinen mies neuwosans ylistetän waan petollinen tule häpiään.

8 A man will be commended according to his wisdom, but he who is of a perverse heart will be despised.

8. A man shall be commended according to his wisdom: but he that is of a perverse heart shall be despised.

8. En Mand roses efter sin Forstands Beskaffenhed; men den, som er forvendt i Hjertet, bliver til Foragt.

8. Ett godt råd varder (dock på ändalyktene) lofvadt; men arg list kommer på skam.

8. Meest kidetakse temma moistusse järrele; agga kes köwwera süddamega on, ei sa mikski pandud.

8. Žmogus vertinamas pagal išmintį, o ydingas širdyje bus paniekintas.

8. Eines weisen Mannes Rat wird gelobt; aber die da tückisch sind, werden zu Schanden.

8. L'homme sera loué suivant sa prudence; mais le cœur dépravé sera dans le mépris.

8. Según su sabiduría es alabado el hombre: mas el perverso de corazón será en menosprecio.

8 Een ieder zal geprezen worden, naardat zijn verstandigheid is; maar die verkeerd van hart is, zal tot verachting wezen.

8. Z rozumu swego mąż chwalony bywa; ale kto jest przewrotnego serca, wzgardzony będzie.

7. Az ő értelme szerint dicsértetik a férfiú; de az elfordult elméjű útálatos lesz.

8 Хвалят человека по мере разума его, а развращенный сердцем будетв презрении.

8. О скілько розумний чоловік, хвалять його, а переворотний серцем буде в погордї.

9. Parempi halpa-arvoinen, jolla on palvelija, kuin rehentelijä, joka on vailla leipää.

9. Parempi on nöyrä, joka omansa katsoo, kuin se, joka tahtoo iso olla, ja kuitenkin puuttuu leipää.

9. Parembi on nöyrä joca omans cadzo cuin se joca tahto isoi olla ja cuitengin puuttu leipä.

9 Better is he who is lightly esteemed and has a servant, than he who honors himself and lacks bread.

9. He that is despised, and hath a servant, is better than he that honoureth himself, and lacketh bread.

9. Den, som er ringeagtet og har en Træl, er bedre farer end den, som ærer sig selv og fattes Brød.

9. Den som ringa är, och tager vara uppå sitt, han är bättre än den der stor vill vara, och honom fattas bröd.

9. Parram on se alw iñimeñe, kel sullane on , kui se, kes auustamist püab, ja leib pudub.

9. Kas niekinamas ir turi tarną, geresnis už tą, kuris didžiuojasi ir neturi duonos.

9. Wer gering ist und wartet des Seinen, der ist besser, denn der groß sein will, und des Brotes mangelt.

9. L'homme qui est humble bien qu'il ait un serviteur, vaut mieux que celui qui se glorifie et qui manque de pain.

9. Mejor es el que se menosprecia, y tiene siervos, que el que se precia, y carece de pan.

9 Beter is, die zich gering acht, en een knecht heeft, dan die zichzelven eert, en des broods gebrek heeft.

9. Lepszy jest człowiek podły, który ma sługę, niżeli chlubny, któremu nie staje chleba.

8. Jobb, a kit kevésre [5†] tartanak, és szolgája van, mint a ki magát felmagasztalja, és szűk kenyerű.

9 Лучше простой, но работающий на себя, нежели выдающий себя за знатного, но нуждающийся в хлебе.

9. Лучше бути собі простим і заробляти на себе, нїж величати себе знатним, а не мати хлїба.

10. Vanhurskas tuntee, mitä hänen karjansa kaipaa, mutta jumalattomain sydän on armoton.

10. Vanhurskas armahtaa juhtaansa, mutta jumalattoman sydän on halutoin.

10. Wanhurscas armahta juhtans mutta jumalattoman sydän on halutoin.

10 A righteous man regards the life of his beast, but the tender mercies of the wicked are cruel.

10. A righteous man regardeth the life of his beast: but the tender mercies of the wicked are cruel.

10. Den retfærdige har Omsorg for sit Kvægs Liv; men de ugudeliges Barmhjertighed er Grusomhed.

10. Den rättfärdige förbarmar sig öfver sin ök; men de ogudaktigas hjerta är obarmhertigt.

10. Üks öige teab omma lojukse hinge waewa ; agga öälatte hallastus on wägga hirmus.

10. Teisusis rūpinasi savo gyvuliais, bet nedorėlio pasigailėjimas žiaurus.

10. Der Gerechte erbarmt sich seines Viehs; aber das Herz der Gottlosen ist unbarmherzig.

10. Le juste a soin de la vie de sa bête; mais les entrailles des méchants sont cruelles.

10. El justo conoce el alma de su bestia: mas la piedad de los impíos es cruel.

10 De rechtvaardige kent het leven van zijn beest; maar de barmhartigheden der goddelozen zijn wreed.

10. Sprawiedliwy ma na pieczy żywot bydlątka swego; ale serce niepobożnych okrutne jest.

9. Az igaz az ő barmának [6†] érzését is ismeri, az istentelenek szíve pedig kegyetlen.

10 Праведный печется и о жизни скота своего, сердце же нечестивых жестоко.

10. Праведний журиться й про життє скотини своєї, серце ж безбожних жорстоке.

11. Joka peltonsa viljelee, saa leipää kyllin, mutta tyhjän tavoittelija on mieltä vailla.

11. Joka peltonsa viljelee, se saa leipää yltäkylläisesti; vaan joka turhia ajelee takaa, se on tyhmä.

11. Joca peldons kyndä se saa leipä yldäisest waan joca turhia ajele taca se on tyhmä.

11 He who tills his land will have plenty of bread, but he who pursues vanities is void of understanding.

11. He that tilleth his land shall be satisfied with bread: but he that followeth vain persons is void of understanding.

11. Den, som dyrker sin Jord, mættes med Brød; men den, som løber efter Løsgængere, fattes Forstand.

11. Den som sin åker brukar, han skall få bröd tillfyllest; men den som går efter de ting, som intet af nödene äro, han är en dåre.

11. Kes omma maad harrib, se saab leiba kül; agga kes tühjad asjad taggaaiab, sel ep olle meelt peas.

11. Kas dirba savo žemę, turi pakankamai duonos, o kas seka tuštybe, tam trūksta proto.

11. Wer seinen Acker baut, der wird Brot die Fülle haben; wer aber unnötigen Sachen nachgeht, der ist ein Narr.

11. Celui qui cultive sa terre, sera rassasié de pain; mais celui qui suit les fainéants, est dépourvu de sens.

11. El que labra su tierra, se hartará de pan: mas el que sigue a los vagabundos es falto de entendimiento.

11 Die zijn land bouwt, zal van brood verzadigd worden; maar die ijdele mensen volgt, is verstandeloos.

11. Kto sprawuje ziemię swoję, chlebem nasycony bywa; ale kto naśladuje próżnujących, głupi jest.

10. A ki míveli az ő földét, [7†] megelégedik eledellel; a ki pedig követ hiábavalókat, bolond az.

11 Кто возделывает землю свою, тот будет насыщатьсяхлебом; а кто идет по следам празднолюбцев, тот скудоумен.

11. Хто поле своє порає, той має достаток хлїба, хто ж гає марно час, той розуму не має.

12. Jumalaton himoitsee pahojen saalista, mutta vanhurskasten juuri on antoisa.

12. Jumalatoin halajaa aina pahaa tehdä, mutta vanhurskaan juuri kantaa hedelmää.

12. Jumalatoin halaja aina paha tehdä mutta wanhurscan juuri hedelmöidze.

12 A wicked man desires the net of evil men, but the root of the righteous gives.

12. The wicked desireth the net of evil men: but the root of the righteous yieldeth fruit.

12. Den ugudelige attraar Snaren, der er lagt for de onde; men de retfærdige slaa Rod.

12. Dens ogudaktigas lust är till att göra skada; men dens rättfärdigas rot skall bära frukt.

12. Kes öäl, se himmustab kurjade wörko; agga öigedele annab Jummal juurt.

12. Nedorėlis trokšta sugauti į piktadarystės tinklą, bet teisiųjų šaknis tvirta.

12. Des Gottlosen Lust ist, Schaden zu tun; aber die Wurzel der Gerechten wird Frucht bringen.

12. Le méchant convoite ce qu'ont pris les méchants; mais la racine du juste donne du fruit.

12. Desea el impío la red de los malos: mas la raíz de los justos dará fruto.

12 De goddeloze begeert het net der bozen; maar de wortel der rechtvaardigen zal uitgeven.

12. Niepobożny pragnie obrony przeciw nieszczęściu; ale korzeó sprawiedliwych daje ją.

11. Kivánja az istentelen a gonoszok prédáját; de az igaznak gyökere ád gyümölcsöt.

12 Нечестивый желает уловить в сеть зла; но корень праведных тверд.

12. Безбожний надиться на зло, немов полює, та корінь праведних держиться твердо.

13. Huulten rikkomus on paha ansa, mutta vanhurskas pääsee hädästä.

13. Ilkiä käsitetään omissa sanoissansa, vaan vanhurskas pääsee hädästä.

13. Ilkiä käsitetän omisa sanoisans waan wanhurscas pääse hädästä.

13 A wicked man is snared by the transgression of his lips, but the righteous will come out of trouble.

13. The wicked is snared by the transgression of his lips: but the just shall come out of trouble.

13. Læbers Forsyndelse er der en Snare for den onde; men den retfærdige skal komme ud af Angest.

13. Den onde varder gripen i sin egen falska ord; men den rättfärdige undkommer ångest.

13. Kurjade wörkutamisse pael on ulede ülleastmisses; agga kes öige, peäseb ahhastussest.

13. Nedorėlis įkliūna į savo lūpų nusikaltimus, bet teisusis išeis iš priespaudos.

13. Der Böse wird gefangen in seinen eigenen falschen Worten; aber der Gerechte entgeht der Angst.

13. Il y a un piège funeste dans le péché des lèvres; mais le juste sortira de la détresse.

13. El impío es enredado en la prevaricación de sus labios: mas el justo saldrá de la tribulación.

13 In de overtreding der lippen is de strik des bozen; maar de rechtvaardige zal uit de benauwdheid uitkomen.

13. W przestępstwie warg upląta się złośnik; ale sprawiedliwy z ucisku wychodzi.

12. Az ajkaknak vétkében gonosz tőr van, [8†] de kimenekedik a nyomorúságból az igaz.

13 Нечестивый уловляется грехами уст своих; но праведник выйдет из беды.

13. Безбожний замотується в слова уст своїх; та праведник вийде з біди.

14. Suunsa hedelmästä saa kyllälti hyvää, ja ihmisen eteen kiertyvät hänen kättensä työt.

14. Suun hedelmästä tulee paljon hyvää; ja niinkuin kukin käsillänsä tehnyt on, kostetaan hänelle.

14. Suun hedelmäst tule paljo hywä ja nijncuin cukin käsilläns tehnyt on costetan hänelle.

14 A man will be satisfied with good by the fruit of his mouth and the actions of a man's hands will be rendered to him.

14. A man shall be satisfied with good by the fruit of his mouth: and the recompence of a man's hands shall be rendered unto him.

14. En Mand skal mættes med godt af sin Munds Frugt, og hvad et Menneskes Hænder have fortjent, skal gengældes herre.

14. Mycket godt kommer enom genom munsens frukt; och menniskone varder vedergullet efter som hennes händer förtjent hafva.

14. Mehhe su wiljast saab ta head kül: ja nenda kui innimesse tö wäärt on, tassutakse ta kätte.

14. Žmogus pasitenkins savo burnos vaisiumi, ir jam bus atlyginta pagal jo rankų darbą.

14. Viel Gutes kommt dem Mann durch die Frucht des Mundes; und dem Menschen wird vergolten, nach dem seine Hände verdient haben.

14. L'homme sera rassasié de biens par le fruit de sa bouche, et on rendra à chacun selon l'œuvre de ses mains.

14. Del fruto de la boca el hombre será harto de bien; y la paga de las manos del hombre le será dada.

14 Een ieder wordt van de vrucht des monds met goed verzadigd; en de vergelding van des mensen handen zal hij tot zich wederbrengen.

14. Z owocu ust każdy będzie nasycony dobrem, a nagrodę spraw rąk jego Bóg mu odda.

13. Az ő szájának [9†] gyümölcséből elégedik meg a férfi jóval; és az ő cselekedetének fizetését veszi az ember önmagának.

14 От плода уст своих человек насыщается добром, и воздаяние человеку – по делам рук его.

14. Із плодів уст своїх насичуєсь чоловік добром, і по вчинках рук його - нагорода йому.

15. Hullun tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta joka neuvoa kuulee, on viisas.

15. Tyhmäin mielestä on hänen tiensä otollinen, mutta viisas ottaa neuvon.

15. Tyhmän mielest on otollinen se cuin hän teke mutta wijsas otta neuwon.

15 The way of a fool is right in his own eyes, but he who is wise listens to counsel.

15. The way of a fool is right in his own eyes: but he that hearkeneth unto counsel is wise.

15. Daarens Vej er ret i hans egne Øjne, men den, som hører efter Raad, er viis.

15. Enom dåra behagar hans sed väl; men den der råde lyder, han är vis.

15. Meletuma wiis on öige ta melest; agga kes nou wottab kuulda, se on tark.

15. Kvailiui jo kelias atrodo teisingas, bet išmintingas žmogus klauso patarimo.

15. Dem Narren gefällt seine Weise wohl; aber wer auf Rat hört, der ist weise.

15. La voie de l'insensé est droite à ses yeux; mais celui qui écoute le conseil, est sage.

15. El camino del insensato es derecho en su opinión: mas el que obedece al consejo es sabio.

15 De weg des dwazen is recht in zijn ogen; maar die naar raad hoort, is wijs.

15. Droga głupiego zda się prosta przed oczyma jego; ale kto słucha rady, mądrym jest.

14. A bolondnak úta helyes az ő szeme előtt, de a ki tanácscsal él, bölcs az.

15 Путь глупого прямой в его глазах; но кто слушает совета, тот мудр.

15. Дурному шлях його здається простим, розумен же той, хто слухає поради.

16. Hullun suuttumus tulee kohta ilmi, mutta mielevä peittää kärsimänsä häpeän.

16. Tyhmä osoittaa kohta vihansa, vaan joka peittää vääryyden, se on kavala.

16. Tyhmä osotta cohta wihans waan joca peittä wääryden se on cawala.

16 A fool's anger is instantly known, but a prudent man conceals shame.

16. A fool's wrath is presently known: but a prudent man covereth shame.

16. Daarens Fortørnelse giver sig til Kende samme Dag; men den, som skjule Forsmædelse er klog.

16. En dåre beviser sina vrede snarliga; men den der smälek fördöljer, han är vis.

16. Meletuma melepahhandust saab selsam̃al päwal teäda; agga kes häbbinaero kinnikattab, sel on oid.

16. Kvailas tuojau parodo savo pyktį, bet nuovokus pridengia gėdą.

16. Ein Narr zeigt seinen Zorn alsbald; aber wer die Schmach birgt, ist klug.

16. Le dépit de l'insensé se connaît le jour même; mais celui qui est bien avisé, dissimule l'injure.

16. El insensato a la hora se conocerá su ira: mas el que disimula la injuria es cuerdo.

16 De toorn des dwazen wordt ten zelven dage bekend; maar die kloekzinnig is, bedekt de schande.

16. Gniew głupiego zaraz poznany bywa; ale ostrożny pokrywa haóbę swoję.

15. A bolondnak haragja azon napon megismertetik; elfedezi pedig a szidalmat az eszes ember.

16 У глупого тотчас же выкажется гнев его, а благоразумный скрывает оскорбление.

16. Дурний досадує й зараз признається, розумний же мовчки скриває зневагу.

17. Toden puhuja lausuu oikeuden, mutta väärä todistaja petoksen.

17. Joka totuuden puhuu, se vanhurskauden ilmoittaa; mutta joka väärin todistaa, hän pettää.

17. Joca totinen on se oikein asian ilmoitta mutta joca wäärin todista hän pettä.

17 He who breathes-out truth shows forth righteousness, but a false witness, deceit.

17. He that speaketh truth sheweth forth righteousness: but a false witness deceit.

17. Den, som aander Trofasthed, forkynder, hvad Ret er; men et falsk Vidne forkynder Svig.

17. Den som sannfärdig är, han säger hvad rätt är; men ett falskt vittne bedrager.

17. Kes tössidust ülleskulutab, se kulutab öigust; agga walle tuñistusmees on iggine pettis.

17. Kas kalba tiesą, tas padeda teisingumui, o neteisingas liudytojas apgaudinėja.

17. Wer wahrhaftig ist, der sagt frei, was recht ist; aber ein falscher Zeuge betrügt.

17. Celui qui dit la vérité, rend un témoignage juste; mais le faux témoin soutient la fraude.

17. El que habla verdad, declara justicia: mas el testigo mentiroso, engaño.

17 Die waarheid voortbrengt, maakt gerechtigheid bekend; maar een getuige der valsheden, bedrog.

17. Kto mówi prawdę, opowiada sprawiedliwość; ale świadek kłamliwy mówi zdradę.

16. A ki igazán szól, megjelenti [10†] az igazságot, a hamis bizonyság pedig az álnokságot.

17 Кто говорит то, что знает, тот говорит правду; а у свидетеля ложного – обман.

17. Хто говорить (на судї) те, що, знає, той говорить правду, у сьвідка же льживого - омана.

18. Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisasten kieli on lääke.

18. Joka ajattelematta puhuu, hän pistää niinkuin miekalla; vaan viisasten kieli on terveellinen.

18. Joca ajattelemata puhu hän pistä nijncuin miecalla waan wijsasten kieli on terwellinen.

18 There is he who speaks rashly like the stabs of a sword, but the tongue of the wise is health.

18. There is that speaketh like the piercings of a sword: but the tongue of the wise is health.

18. Der er den, som tale: ubetænksomme Ord, der ere Søn Kaardestik; men de vises Tunge Lægedom.

18. Den der ovarliga talar, han stinger såsom ett svärd; men de visas tunga är helsosam.

18. Monni on, kes suust wäljaaiab, kui peaks moögaga pistma; agga tarkade keel sadab ohto.

18. Yra tokių, kurių žodžiai lyg kardo dūriai, bet išmintingojo liežuvis gydo.

18. Wer unvorsichtig herausfährt, sticht wie ein Schwert; aber die Zunge der Weisen ist heilsam.

18. Il y a tel homme dont les paroles blessent comme des pointes d'épée; mais la langue des sages est guérison.

18. Hay algunos que hablan como estocadas de espada: mas la lengua de los sabios es medicina.

18 Daar is een, die woorden als steken van een zwaard onbedachtelijk uitspreekt; maar de tong der wijzen is medicijn.

18. Znajdzie takowego, co mówi słowa jako miecz przerażające; ale język mądrych jest lekarstwem.

17. Van olyan, a ki beszél hasonlókat a tőrszúrásokhoz; [11†] de a bölcseknek nyelve orvosság.

18 Иной пустослов уязвляет как мечом, а язык мудрых – врачует.

18. Инший пустослов ранить язиком, мов мечем, язик же мудрий - загоює.

19. Totuuden huulet pysyvät iäti, mutta valheen kieli vain tuokion.

19. Totinen suu pysyy vahvana ijankaikkisesti, vain väärä kieli ei pysy kauvan.

19. Totinen suu pysy ijancaickisest waan wäärä kieli ei pysy cauwan.

19 The lips of truth will be established forever, but a lying tongue is but for a moment.

19. The lip of truth shall be established for ever: but a lying tongue is but for a moment.

19. Sundheds Læbe bestaar altid; men men Falskheds Tunge bliver kun et Øjeblik.

19. En sannfärdig mun består evigliga; men en falsk tunga består icke länge.

19. Töe uled kinnitakse ikka; agga walsk keel on ürrikesseks.

19. Tiesą kalbančios lūpos pasilieka per amžius, meluojantis liežuvis­tik akimirką.

19. Wahrhaftiger Mund besteht ewiglich; aber die falsche Zunge besteht nicht lange.

19. La lèvre véridique est affermie pour toujours; mais la langue fausse n'est que pour un moment.

19. El labio de verdad permanecerá para siempre: mas la lengua de mentira, por un momento.

19 Een waarachtige lip zal bevestigd worden in eeuwigheid; maar een valse tong is maar voor een ogenblik.

19. Wargi prawdomówne utwierdzone będą na wieki; ale króciuchno trwa język kłamliwy.

18. Az igazmondó ajak megáll mind örökké; a hazugságnak pedig nyelve egy szempillantásig.

19 Уста правдивые вечно пребывают, а лживый язык – только на мгновение.

19. Уста правдомовні во віки пробувають, а язик ложний - на хвилину.

20. Jotka pahaa miettivät, niillä on mielessä petos, mutta jotka rauhaan neuvovat, niille tulee ilo.

20. Jotka pahaa ajattelevat, niiden sydämessä on petos; vaan jotka rauhaa neuvovat, niillä on ilo.

20. Jotca paha ajattelewat he pettäwät idzens waan jotca rauha neuwowat heillä on ilo.

20 Deceit is in the heart of those who devise evil, but joy is to the counselors of peace.

20. Deceit is in the heart of them that imagine evil: but to the counsellors of peace is joy.

20. Der ere Svig i deres Hjerte, som optænke ondt; men om dem, som raade til Fred, er der Glæde.

20. De som något ondt råda, bedraga sig sjelfva; men de som tillfrid råda, de skola glädja sig deraf.

20. Pettus on nende süddames, kes kurja nou piddawad; agga neil, kes rahhuks nou andwad, on rööm.

20. Apgaulė­planuojančių pikta širdyje, bet taikos patarėjai turi džiaugsmą.

20. Die, so Böses raten, betrügen; aber die zum Frieden raten, schaffen Freude.

20. La tromperie est dans le cœur de ceux qui machinent le mal; mais la joie est pour ceux qui conseillent la paix.

20. Engaño hay en el corazón de los que piensan mal: mas alegría en el de los que piensan bien.

20 Bedrog is in het hart dergenen, die kwaad smeden; maar degenen die vrede raden, hebben blijdschap.

20. Zdrada jest w sercu tych, którzy złe myślą; ale którzy radzą do pokoju, mają wesele.

19. Álnokság van a gonosz gondolóknak [12†] szívében; a békességnek tanácsosiban pedig vígasság.

20 Коварство – в сердце злоумышленников, радость – у миротворцев.

20. Омана - в серцї в тих, що лихо замишляють; а радость у тих, хто мир совітує.

21. Ei tule turmiota vanhurskaalle, mutta jumalattomat ovat onnettomuutta täynnä.

21. Ei vanhurskaalle mitään vaaraa tapahdu; vaan jumalattomat pahuudella täytetään.

21. Ei wanhurscan mitän waara tapahdu waan jumalattomat pahudella täytetän.

21 There will no mischief happen to a righteous man, but the wicked will be filled with evil.

21. There shall no evil happen to the just: but the wicked shall be filled with mischief.

21. Den retfærdige skal ingen som helst Ulykke vederfares; men de ugudelige have fuldt op af ondt.

21. Dem rättfärdiga varder intet ondt vederfarandes; men de ogudaktige skola med olycko fulla varda.

21. Öige peäle ei pea mingisuggust nurjatumat asja tullema; agga öälad on täis önnetust.

21. Nieko pikto neatsitiks teisiajam, bet nedorėlį lydės nelaimės.

21. Es wird dem Gerechten kein Leid geschehen; aber die Gottlosen werden voll Unglück sein.

21. Aucun malheur n'arrivera au juste; mais les méchants seront accablés de maux.

21. Ninguna adversidad acontecerá al justo; mas los impíos serán llenos de mal.

21 Den rechtvaardigen zal geen leed wedervaren; maar de goddelozen zullen met kwaad vervuld worden.

21. Nie spotka sprawiedliwego żadne nieszczęście; ale niezbożnicy pełni będą złego.

20. Nem vettetik az igaz semmi bántásba; az istentelenek pedig teljesek nyavalyával.

21 Не приключится праведнику никакого зла, нечестивые же будут преисполнены зол.

21. Праведному біди нїякої не буде, а в беззаконників нещастя буде повно.

22. Herralle kauhistus ovat valheelliset huulet, mutta teoissaan uskolliset ovat hänelle otolliset.

22. Petolliset huulet ovat Herralle kauhistus; vaan jotka oikein tekevät, ovat hänelle otolliset.

22. Petolliset huulet owat HERralle cauhistus waan jotca oikein tekewät owat hänelle otolliset.

22 Lying lips are an abomination to Jehovah, but those who deal truly are his delight.

22. Lying lips are abomination to the LORD: but they that deal truly are his delight.

22. Falske Læber ere Herren en Vederstyggelighed; men de, som handle rolig, ere ham en Velbehagelighed.

22. Falske munnar äro Herranom en styggelse; men de som troliga handla, de behaga honom väl.

22. Walskusse uled on Jehowa melest hirmsad ; agga kes truiste keik teeb, se on temma mele pärrast.

22. Melagių nekenčia Viešpats, bet Jis mėgsta tuos, kurie elgiasi sąžiningai.

22. Falsche Mäuler sind dem HERRN ein Greuel; die aber treulich handeln, gefallen ihm wohl.

22. Les lèvres fausses sont en abomination à l'Éternel; mais ceux qui agissent sincèrement, lui sont agréables.

22. Los labios mentirosos son abominación a Jehová: mas los obradores de verdad, su contentamiento.

22 Valse lippen zijn den HEERE een gruwel; maar die trouwelijk handelen, zijn Zijn welgevallen.

22. Obrzydliwością są Panu wargi kłamliwe; ale czyniący prawdę podobają mu się.

21. Útálatosok az Úrnál a csalárd beszédek; a kik pedig cselekesznek hűségesen, kedvesek ő nála.

22 Мерзость пред Господом – уста лживые, а говорящие истину благоугодны Ему.

22. Гидота в Господа уста, що лож сплїтають, хто ж правду говорить, йому благоугоден.

23. Mielevä ihminen peittää tietonsa, mutta tyhmäin sydän huutaa julki hulluutensa.

23. Kavala salaa taitonsa, vaan hulluin sydän ilmoittaa hulluutta.

23. Cawala sala hänen taitons waan hulluin sydän ilmoitta hullutta.

23 A prudent man conceals knowledge, but the heart of fools proclaims foolishness.

23. A prudent man concealeth knowledge: but the heart of fools proclaimeth foolishness.

23. Et klogt Menneske skjuler sin Kundskab; men Daarers Hjerte udraaber deres Daarskab.

23. En vis man gör icke mycket af sin klokhet; men de dårars hjerta utropar sin dårskap.

23. Oidoga innime kattab kinni, mis ta teab; agga halpide südda kulutab meletumad wisid.

23. Nuovokus žmogus slepia pažinimą, o kvailio širdis skelbia kvailystes.

23. Ein verständiger Mann trägt nicht Klugheit zur Schau; aber das Herz der Narren ruft seine Narrheit aus.

23. L'homme prudent cache ce qu'il sait; mais le cœur des insensés publie leur folie.

23. El hombre cuerdo encubre la sabiduría: mas el corazón de los insensatos predica la fatuidad.

23 Een kloekzinnig mens bedekt de wetenschap; maar het hart der zotten roept dwaasheid uit.

23. Człowiek ostrożny tai umiejętność; ale serce głupich wywołuje głupstwo.

22. Az eszes ember elfedezi a tudományt; a bolondok elméje pedig kikiáltja a [13†] bolondságot.

23 Человек рассудительный скрывает знание, а сердце глупых высказывает глупость.

23. Розсудливий чоловік ховає мовчки знаннє, дурного ж серце виголошує дурноту.

24. Ahkerain käsi saa hallita, mutta laiska joutuu työveron alaiseksi.

24. Ahkera käsi saa hallita, vaan laiskan täytyy veronalaiseksi tulla.

24. Ahkera käsi saa hallita waan laisca teke weron.

24 The hand of the diligent will rule, but the slothful will be put under forced-labor.

24. The hand of the diligent shall bear rule: but the slothful shall be under tribute.

24. De flittiges Haand skal komme til at herske; men Ladhed skal vorde trælbunden.

24. En trifven hand skall varda väldig; men den som som lat är, hon måste skatt gifva.

24. Kermede kässi wallitseb; agga pettis kässi saab makso alla.

24. Darbštus valdys, o tinginys bus verčiamas dirbti.

24. Fleißige Hand wird herrschen; die aber lässig ist, wird müssen zinsen.

24. La main des diligents dominera; mais la main paresseuse sera tributaire.

24. La mano de los diligentes se enseñoreará: mas la negligente será tributaria.

24 De hand der vlijtigen zal heersen; maar de bedriegers zullen onder cijns wezen.

24. Ręka pracowitych będzie panowała; ale zdradliwa będzie daó dawała.

23. A gyorsaknak keze uralkodik; a rest [14†] pedig adófizető lesz.

24 Рука прилежных будет господствовать, а лениваябудет под данью.

24. Трудящого рука доробиться пановання, а лїнива буде підданою.

25. Huoli painaa alas miehen mielen, mutta hyvä sana sen ilahuttaa.

25. Sydämellinen murhe kivistelee, vaan lohdullinen sana iloittaa,

25. Sydämellinen murhe kiwistele waan lohdullinen sana iloitta.

25 Heaviness in the heart of a man makes it droop, but a good word makes it glad.

25. Heaviness in the heart of man maketh it stoop: but a good word maketh it glad.

25. Bekymring i en Mands Hjerte nedbøjer det; men et godt Ord glæder det.

25. Sorg i hjertana kränker; men ett vänligit ord fröjdar.

25. Murre ühhe mehhe süddames kummardab sedda mahha; agga hea sanna römustab sedda.

25. Liūdesys žmogaus širdyje slegia jį, o geras žodis pralinksmina.

25. Sorge im Herzen kränkt, aber ein freundliches Wort erfreut.

25. Le chagrin qui est dans le cœur de l'homme, l'accable; mais une bonne parole le réjouit.

25. El cuidado congojoso en el corazón del hombre le abate: mas la buena palabra le alegra.

25 Bekommernis in het hart des mensen buigt het neder; maar een goed woord verblijdt het.

25. Frasunek w sercu człowieczem poniża je; ale powieść dobra uwesela je.

24. A férfiúnak elméjében való gyötrelem megalázza azt; a jó szó pedig megvidámítja azt.

25 Тоска на сердце человека подавляет его, а доброе слово развеселяет его.

25. Туга в серцї придавлює людину, та слово приязне її розвеселяє.

26. Vanhurskas opastaa lähimmäistänsä, mutta jumalattomat eksyttää heidän oma tiensä.

26. Vanhurskas on parempi lähimmäistänsä, mutta jumalattoman tie viettelee hänen

26. Wanhurscas on parembi lähimmäistäns mutta jumalattoman tie wiettele hänen.

26 A righteous man is a guide to his neighbor, but the way of the wicked makes them go-astray.

26. The righteous is more excellent than his neighbour: but the way of the wicked seduceth them.

26. Den retfærdige vejleder sin Ven; men de ugudeliges Vej vildleder dem selv.

26. Den rättfärdige hafver bättre än hans näste; men de ogudaktigas väg förförer dem.

26. Kes öige, lähhäb omma söbra läbbi parremaks; agga öälatte wiis eksitab neid ärra.

26. Teisusis pranoksta savo artimą, o nedorėlių kelias juos paklaidina.

26. Der Gerechte hat's besser denn sein Nächster; aber der Gottlosen Weg verführt sie.

26. Le juste l'emporte sur son voisin; mais la voie des méchants les égare.

26. El justo hace ventaja a su prójimo: mas el camino de los impíos les hace errar.

26 De rechtvaardige is voortreffelijker dan zijn naaste; maar de weg der goddelozen doet hen dwalen.

26. Zacniejszy jest nad bliźniego swego sprawiedliwy; ale droga niezbożnych zawodzi ich.

25. Útba igazítja az ő felebarátját az igaz; de az istentelenek útja eltévelyíti őket.

26 Праведник указывает ближнему своему путь, а путьнечестивых вводит их в заблуждение.

26. Праведний показує ближньому свойму дорогу, а дорога безбожних веде його на манівцї.

27. Laiska ei saa ajetuksi itselleen riistaa, mutta ahkeruus on ihmiselle kallis tavara.

27. Ei petollinen asia menesty, mutta ahkera saa hyvän tavaran.

27. Ei petollisen asia menesty mutta ahkera saa hywän tawaran.

27 The slothful man roasts not what he took in hunting, but the substance of a diligent man is precious.

27. The slothful man roasteth not that which he took in hunting: but the substance of a diligent man is precious.

27. Den lade skal ikke stege sin Jagt; men den flittige er en dyrebar Skat for et Menneske.

27. Enom latom lyckas icke hans handel; men en trifven menniska varder rik.

27. Pettis kässi ei sa küpsta omma metsa-lindo; agga innimesse kallis warrandus on se, kui ta kerme on .

27. Tinginys nekepa medžioklės laimikio, bet darbštumas yra brangus žmogaus turtas.

27. Einem Lässigen gerät sein Handel nicht; aber ein fleißiger Mensch wird reich.

27. Le paresseux ne rôtira point sa chasse; mais les biens les plus précieux sont à l'homme diligent.

27. El engaño no chamuscará su caza: mas el haber precioso del hombre es la diligencia.

27 Een bedrieger zal zijn jachtvang niet braden; maar het kostelijk goed des mensen is des vlijtigen.

27. Nie upiecze chytry obłowu swojego; ale człowiek pilny majętności kosztownych nabędzie.

26. Nem süti meg a [15†] rest, a mit vadászásával fogott; de drága marhája az embernek serénysége.

27 Ленивый не жарит своей дичи; а имущество человека прилежного многоценно.

27. Лїнивому свого влову не жарити, а добро людини роботящої має велику цїну.

28. Vanhurskauden polulla on elämä, ja sen tien kulku ei ole kuolemaksi.

28. Vanhurskauden tiellä on elämä, ja hänen poluillansa ei ole kuolemaa.

28. Wanhurscauden tiellä on elämä ja sen cautta ei kengän wietellä cuolemaan.

28 Life is in the way of righteousness and in the pathway of it there is no death.

28. In the way of righteousness is life; and in the pathway thereof there is no death.

28. Paa Retfærdigheds Sti er Liv, og dens banede Vej er ikke til Døden.

28. På rättom väg är lif, och på farnom stig är ingen död.

28. Öigusse teeraa peäl on ello, ja temma sure jalla-tee peäl ei olle surma.

28. Teisumo kelyje­gyvenimas, jo takuose nėra mirties.

28. Auf dem Wege der Gerechtigkeit ist Leben, und auf ihrem gebahnten Pfad ist kein Tod.

28. La vie est dans le chemin de la justice, et la voie de son sentier ne tend point à la mort.

28. En la vereda de justicia está la vida; y el camino de su vereda no es muerte.

28 In het pad der gerechtigheid is het leven; en in den weg van haar voetpad is de dood niet.

28. Na ścieszce sprawiedliwości żywot, a na drodze ścieszki jej niemasz śmierci.

27. Az igazságnak útjában van élet; és az ő ösvényének úta halhatatlanság.

28 На пути правды – жизнь, и на стезе ее нет смерти.

28. На дорозї правди - життє, й нема на її стежцї смертї.