41 luku

Joosef selittää faraon unet, ja hänet korotetaan Egyptin hallitusmieheksi.

1. Kahden vuoden kuluttua tapahtui, että farao näki unen; hän oli seisovinaan Niilivirran rannalla.

1. Ja tapahtui kahden ajastajan perästä, että Pharao näki unen, niinkuin hän olis seisonut virran tykönä.

1. JA cahden ajastajan perästä näki Pharao unen nijncuin hän olis seisonut wirran tykönä.

1 And it happened at the end of two full years, that Pharaoh dreamed. And behold, he stood by the river.

1. And it came to pass at the end of two full years, that Pharaoh dreamed: and, behold, he stood by the river.

1. Und nach zwei Jahren hatte Pharao einen Traum, wie er stünde am Nil

1. Y ACONTECIÓ que pasados dos años Faraón soñó. Parecíale que estaba junto al río,

1 По прошествии двух лет фараону снилось: вот, он стоит у реки;

2. Ja katso, virrasta nousi seitsemän kaunista ja lihavaa lehmää, jotka kävivät laitumella kaislikossa.

2. Ja katso, virrasta astui ylös seitsemän kaunista ja lihavaa lehmää, jotka kävivät laitumella ruohostossa.

2. Ja cadzo wirrasta astui ylös seidzemen caunista ja lihawata lehmä jotca käwit hywällä laituimella.

2 And behold, there came up out of the river seven cows, fine-looking and fattened and they fed in the reed grass.

2. And, behold, there came up out of the river seven well favoured kine and fatfleshed; and they fed in a meadow.

2. und sähe aus dem Wasser steigen sieben schöne, fette Kühe; die gingen auf der Weide im Grase.

2. Y que del río subían siete vacas, hermosas de vista, y gruesas de carne: que pacían en el prado:

2 и вот, вышли из реки семь коров, хороших видом и тучных плотью, и паслись в тростнике;

3. Ja katso, niiden jälkeen nousi virrasta toiset seitsemän lehmää, rumia ja laihoja; ne asettuivat edellisten lehmien viereen virran rannalle.

3. Sitte näki hän toiset seitsemän lehmää tulevan virrasta ylös, rumaa ja laihaa; ja seisoivat niiden (toisten) lehmäin tykönä virran reunalla.

3. Sijtte näki hän toiset seidzemen lehmä tulewan wirrasta ylös ruma ja laiha ja käwit nijden toisten lehmäin tykönä wirran reunalla.

3 And behold, seven other cows came up after them out of the river, ill-favored and lean-fleshed and stood by the other cows upon the brink of the river.

3. And, behold, seven other kine came up after them out of the river, ill favoured and leanfleshed; and stood by the other kine upon the brink of the river.

3. Nach diesen sah er andere sieben Kühe aus dem Wasser aufsteigen; die waren häßlich und mager und traten neben die Kühe an das Ufer am Wasser.

3. Y que otras siete vacas subían tras ellas del río, feas de vista, y magras de carne, y que se paraban cerca de las vacas hermosas a la orilla del río:

3 но вот, после них вышли из реки семь коров других, худых видом и тощих плотью, и стали подле тех коров, на берегу реки;

4. Ja ne rumat ja laihat lehmät söivät ne seitsemän kaunista ja lihavaa lehmää. Siihen farao heräsi.

4. Ja ne rumat ja laihat lehmät söivät ne seitsemän lihavaa ja kaunista lehmää. Niin Pharao heräsi.

4. Ja ne rumat ja laihat seidzemen lehmä söit ne seidzemen lihawata ja caunista lehmä. Nijn Pharao heräis.

4 And the ill-favored and lean-fleshed cows ate up the seven fine-looking and fat cows. So Pharaoh awoke.

4. And the ill favoured and leanfleshed kine did eat up the seven well favoured and fat kine. So Pharaoh awoke.

4. Und die häßlichen und mageren fraßen die sieben schönen, fetten Kühe. Da erwachte Pharao.

4. Y que las vacas, feas de vista y magras de carne, tragaban a las siete vacas, hermosas de vista y gruesas. Y despertó Faraón.

4 и съели коровы худые видом и тощие плотью семь коров хороших видом и тучных. И проснулся фараон,

5. Mutta hän nukkui uudestaan ja näki toisen kerran unta: seitsemän paksua ja kaunista tähkäpäätä kasvoi samassa oljessa.

5. Ja hän nukkui jällensä, ja näki toisen kerran unta: ja katso, seitsemän täysinäistä ja paksua tähkäpäätä kasvoivat yhdessä oljessa.

5. Ja hän nuckui jällens ja näki toisen kerran unda että seidzemen täysinäistä ja paxua tähkäpäätä caswoit yhdesä oljes.

5 And he slept and dreamed a second time. And behold, seven ears of grain came up upon one stalk, fat and good.

5. And he slept and dreamed the second time: and, behold, seven ears of corn came up upon one stalk, rank and good.

5. Und er schlief wieder ein, und ihn träumte abermals, und er sah, daß sieben Ähren wuchsen an einem Halm, voll und dick.

5. Y durmióse, y soñó la segunda vez: Que siete espigas llenas y hermosas subían de una caña:

5 и заснул опять, и снилось ему в другой раз: вот, на одном стебле поднялось семь колосьев тучных и хороших;

6. Ja katso, niiden jälkeen kasvoi vielä seitsemän tähkäpäätä, ohutta ja itätuulen polttamaa.

6. Ja katso, seitsemän pientä ja itätuulelta surkastunutta tähkäpäätä kasvoivat niiden jälkeen.

6. Sijtte näki hän seidzemen piendä ja surcastunutta tähkäpäätä caswawan.

6 And behold, seven ears, thin and blasted with the east wind, sprung up after them.

6. And, behold, seven thin ears and blasted with the east wind sprung up after them.

6. Darnach sah er sieben dünnen Ähren aufgehen, die waren vom Ostwind versengt.

6. Y que otras siete espigas menudas y abatidas del solano salían después de ellas:

6 но вот, после них выросло семь колосьев тощих и иссушенных восточным ветром;

7. Ja nämä ohuet tähkäpäät nielivät ne seitsemän paksua ja täyteläistä tähkäpäätä. Siihen farao heräsi, ja katso, se oli unta.

7. Ja ne seitsemän laihaa tähkää nielivät ne seitsemän paksua ja täysinäistä tähkäpäätä. Niin Pharao heräsi ja näki, että se oli uni.

7. Ja ne seidzemen laiha nielit ne seidzemen paxua ja täysinäistä tähkäpäätä. Nijn Pharao heräis ja näki että se oli uni.

7 And the thin ears swallowed up the seven fat and full ears. And Pharaoh awoke, and behold, it was a dream.

7. And the seven thin ears devoured the seven rank and full ears. And Pharaoh awoke, and, behold, it was a dream.

7. Und die sieben mageren Ähren verschlangen die sieben dicken und vollen Ähren. Da erwachte Pharao und merkte, daß es ein Traum war.

7. Y que las siete espigas menudas tragaban a las siete espigas gruesas y llenas. Y despertóse Faraón, y he aquí que era sueño.

7 и пожрали тощие колосья семь колосьев тучных и полных. И проснулся фараон и понял, что это сон.

8. Mutta aamulla hänen mielensä oli levoton, ja hän kutsutti eteensä kaikki Egyptin tietäjät ja kaikki viisaat; ja farao kertoi heille unensa, mutta ei ollut sitä, joka olisi voinut selittää ne faraolle.

8. Ja aamulla oli hänen henkensä murheellinen, lähetti ja antoi kutsua kokoon kaikki Egyptin noidat ja tietäjät, ja Pharao jutteli heille unensa. Mutta ei ollut, joka sen taisi selittää Pharaon edessä.

8. Ja amulla oli hänen hengens murhelinen lähetti ja andoi cudzua cocon caicki Egyptin noidat ja tietäjät ja Pharao jutteli heille unens. Mutta ei ollut joca sen taisi selittä Pharaon edes.

8 And it happened in the morning, that his spirit was troubled and he sent and called for all the magicians of Egypt and all the wise men of it. And Pharaoh told them his dream, but there was no man who could interpret them to Pharaoh.

8. And it came to pass in the morning that his spirit was troubled; and he sent and called for all the magicians of Egypt, and all the wise men thereof: and Pharaoh told them his dream; but there was none that could interpret them unto Pharaoh.

8. Und da es Morgen ward, war sein Geist bekümmert; und er schickte aus und ließ rufen alle Wahrsager in Ägypten und alle Weisen und erzählte ihnen seine Träume. Aber da war keiner, der sie dem Pharao deuten konnte.

8. Y acaeció que a la mañana su espíritu se atormentó y envió, e hizo llamar a todos los magos de Egipto, y a todos sus sabios; y contóles Faraón sus sueños; y no había quien los declarase a Faraón.

8 Утром смутился дух его, и послал он, и призвал всех волхвов Египта и всех мудрецов его, и рассказал им фараон сон свой; но не было никого, кто бы истолковал его фараону.

9. Silloin puhui ylimmäinen juomanlaskija faraolle sanoen: Nyt minä muistan rikokseni.

9. Niin puhui ylimmäinen juomanlaskia Pharaolle, sanoen: minä muistan tänäpänä minun rikokseni.

9. Nijn puhui ylimmäinen juomanlaskia Pharaolle sanoden: minä muistan tänäpän minun ricoxen.

9 Then the chief cupbearer spoke to Pharaoh, saying, I do remember my faults this day.

9. Then spake the chief butler unto Pharaoh, saying, I do remember my faults this day:

9. Da redete der oberste Schenke zu Pharao und sprach: Ich gedenke heute an meine Sünden.

9. Entónces el príncipe de los maestresalas habló a Faraón, diciendo: De mis pecados me acuerdo hoy:

9 И стал говорить главный виночерпий фараону и сказал: грехи мои вспоминаю я ныне;

10. Farao oli vihastunut palvelijoihinsa, ja hän pani minut vankeuteen henkivartijain päämiehen taloon, minut ja ylimmäisen leipojan.

10. Koska Pharao vihastui palveliainsa päälle, ja pani minun ja ylimmäisen leipojan vankiuteen, huovinhaltian huoneesen;

10. Cosca Pharao wihastui palweliains päälle ja pani minun ja ylimmäisen leipojan fangiuteen huowinhaldian huoneseen.

10 Pharaoh was angry with his servants and put me in confinement in the house of the captain of the guard, me and the chief baker.

10. Pharaoh was wroth with his servants, and put me in ward in the captain of the guard's house, both me and the chief baker:

10. Da Pharao zornig ward über seine Knechte, und mich mit dem obersten Bäcker ins Gefängnis legte in des Hauptmanns Hause,

10. Faraón se enojó contra sus siervos; y a mí me echó en la cárcel de la casa del capitán de los de la guardia, a mí y al príncipe de los panaderos.

10 фараон прогневался на рабов своих и отдал меня и главного хлебодара под стражу в дом начальника телохранителей;

11. Niin me molemmat, minä ja hän, näimme samana yönä unta; me näimme kumpikin unemme, jolla oli oma selityksensä.

11. Niin me molemmat näimme yhtenä yönä unta, kumpikin unensa selityksen jälkeen me uneksuimme.

11. Nijn me molemmat näimme yhtenä yönä unda cumbikin unens ja cummallengin tapahtui hänen unens selityxen jälken.

11 And we dreamed a dream in one night, I and he, we dreamed each man according to the interpretation of his dream.

11. And we dreamed a dream in one night, I and he; we dreamed each man according to the interpretation of his dream.

11. da träumte uns beiden in einer Nacht, einem jeglichen sein Traum, des Deutung ihn betraf.

11. Y yo y él soñámos sueño una misma noche, cada uno conforme a la declaración de su sueño, soñámos.

11 и снился нам сон в одну ночь, мне и ему, каждому снился сон особенного значения;

12. Ja siellä oli meidän kanssamme hebrealainen nuorukainen, henkivartijain päämiehen palvelija. Hänelle me kerroimme unemme, ja hän selitti ne meille; hän selitti, mitä kummankin uni merkitsi.

12. Ja siellä oli meidän kanssamme Hebrealainen nuorukainen, huovinhaltian palvelia, ja me juttelimme hänelle, ja hän selitti meille meidän unemme: kummallekin unensa jälkeen selitti hän sen.

12. Ja siellä oli meidän cansam Hebrerin nuorucainen huowinhaldian palwelia ja me juttelim hänelle ja hän selitti meille meidän unem cummallengin unens jälken.

12 And there was a young man with us there, a Hebrew, servant to the captain of the guard and we told him. And he interpreted to us our dreams. He interpreted to each man according to his dream.

12. And there was there with us a young man, an Hebrew, servant to the captain of the guard; and we told him, and he interpreted to us our dreams; to each man according to his dream he did interpret.

12. Da war bei uns ein hebräischer Jüngling, des Hauptmanns Knecht, dem erzählten wir's. Und er deutete uns unsere Träume, einem jeglichen seinen Traum.

12. Y allí con nosotros estaba un mozo Hebreo, siervo del capitán de los de la guardia: y contámoselo, y él nos declaró nuestros sueños, y declaró a cada uno conforme a su sueño:

12 там же был с нами молодой Еврей, раб начальника телохранителей; мы рассказали емусны наши, и он истолковал нам каждому соответственно с его сновидением;

13. Ja niinkuin hän meille oli selittänyt, niin kävikin: minut asetettiin entiseen virkaani, toinen hirtettiin.

13. Ja niinkuin hän meille selitti, niin se tapahtui: sillä minä asetettiin minun virkaani ja hän hirtettiin.

13. Ja nijncuin hän meille selitti nijn se tapahtui: sillä minä asetettin minun wircaani ja hän hirtettin.

13 And it happened, as he interpreted to us, so it was; he restored me to my office and he hanged him.

13. And it came to pass, as he interpreted to us, so it was; me he restored unto mine office, and him he hanged.

13. Und wie er uns deutete, so ist's ergangen; denn ich bin wieder in mein Amt gesetzt, und jener ist gehenkt.

13. Y aconteció que como él nos declaró, así fué: a mí me hizo volver a mi asiento; y al otro hizo colgar.

13 и как он истолковал нам, так и сбылось: я возвращен на место мое, а тот повешен.

14. Silloin farao kutsutti Joosefin eteensä. Ja hänet tuotiin kiiruusti vankikuopasta. Ja hän ajatti hiuksensa ja muutti vaatteensa ja tuli faraon eteen.

14. Niin lähetti Pharao, ja antoi kutsua Josephin, ja he hopusti ottivat hänen vankiudesta ulos. Ja hän antoi itsensä keritä, ja muutti vaattensa ja tuli Pharaon tykö.

14. Nijn lähetti Pharao ja andoi cudzua Josephin ja he hopust otit hänen fangeudest ulos. Ja hän andoi hiuxens keritä ja muutti waattens ja tuli Pharaon tygö.

14 Then Pharaoh sent and called Joseph. And they brought him hastily out of the pit and he shaved himself and changed his garments and came in to Pharaoh.

14. Then Pharaoh sent and called Joseph, and they brought him hastily out of the dungeon: and he shaved himself, and changed his raiment, and came in unto Pharaoh.

14. Da sandte Pharao hin und ließ Joseph rufen; und sie ließen ihn eilend aus dem Gefängnis. Und er ließ sich scheren und zog andere Kleider an und kam hinein zu Pharao.

14. Entónces Faraón envió, y llamó a José, e hiciéronle salir corriendo de la cárcel: y trasquiláronle, y mudáronle sus vestidos; y vino a Faraón.

14 И послал фараон и позвал Иосифа. И поспешно вывели его из темницы. Он остригся и переменил одежду свою и пришел к фараону.

15. Ja farao sanoi Joosefille: Minä olen nähnyt unen, eikä ole sen selittäjää, mutta olen kuullut kerrottavan sinusta, että kun kuulet unen, sinä voit sen selittää.

15. Niin sanoi Pharao Josephille: minä olen unta nähnyt, ja ei ole sen selittäjää; mutta minä olen kuullut sinusta sanottavan: koskas unen kuulet, niin sinä taidat sen selittää.

15. Nijn sanoi Pharao Josephille: minä olen unda nähnyt ja ei ole sen selittäjä mutta minä olen cuullut sinusta sanottawan: coscas unen cuulet nijns taidat sen selittä.

15 And Pharaoh said to Joseph, I have dreamed a dream and there is no man who can interpret it. And I have heard say of you, that when you hear a dream you can interpret it.

15. And Pharaoh said unto Joseph, I have dreamed a dream, and there is none that can interpret it: and I have heard say of thee, that thou canst understand a dream to interpret it.

15. Da sprach Pharao zu ihm: Mir hat ein Traum geträumt, und ist niemand, der ihn deuten kann; ich habe aber gehört von dir sagen, wenn du einen Traum hörst, so kannst du ihn deuten.

15. Y Faraón dijo a José: Yo he soñado sueño, y no hay quien lo declare: y yo he oido decir de tí, que oyes sueños para declararlos.

15 Фараон сказал Иосифу: мне снился сон, и нет никого, кто бы истолковал его, а о тебе я слышал, что ты умеешь толковать сны.

16. Joosef vastasi faraolle sanoen: En minä; mutta Jumala antaa faraolle suotuisan vastauksen.

16. Joseph vastasi Pharaota, sanoen: ei se ole minulla; mutta Jumala aavistaa kuitenkin Pharaolle hyvää.

16. Joseph wastais Pharaota sanoden: ei se ole minulla mutta Jumala awista cuitengin Pharaolle hywä.

16 And Joseph answered Pharaoh, saying, It is not in me. God will give Pharaoh an answer of peace.

16. And Joseph answered Pharaoh, saying, It is not in me: God shall give Pharaoh an answer of peace.

16. Joseph antwortete Pharao und sprach: Das steht bei mir nicht; Gott wird doch Pharao Gutes weissagen.

16. Y José respondió a Faraón, diciendo: Sin mí, Dios responda paz a Faraón.

16 И отвечал Иосиф фараону, говоря: это не мое; Бог даст ответ во благо фараону.

17. Ja farao puhui Joosefille: Minä näin unen; olin seisovinani Niilivirran rannalla.

17. Niin puhui Pharao Josephille: unessa olin minä seisovana virran reunalla.

17. Nijn puhui Pharao Josephille: unesani olin minä seisowana wirran reunalla/

17 And Pharaoh spoke to Joseph, In my dream, behold, I stood upon the brink of the river.

17. And Pharaoh said unto Joseph, In my dream, behold, I stood upon the bank of the river:

17. Pharao sprach zu Joseph: Mir träumte ich stand am Ufer bei dem Wasser

17. Entónces Faraón dijo a José: En mi sueño parecíame que estaba a la orilla del río:

17 И сказал фараон Иосифу: мне снилось: вот, стою я на берегу реки;

18. Ja katso, virrasta nousi seitsemän lihavaa ja kaunista lehmää, jotka kävivät laitumella kaislikossa.

18. Ja katso, virrasta tuli ylös seitsemän lihavaa ja kaunista lehmää, jotka kävivät laitumella ruohostossa.

18. Ja näin wirrasta tulewan ylös sedzemen lihawata ja caunista lehmä jotca käwit hywällä laituimella.

18 And behold, there came up out of the river seven cows, fat-fleshed and fine-looking and they fed in the reed grass.

18. And, behold, there came up out of the river seven kine, fatfleshed and well favoured; and they fed in a meadow:

18. und sah aus dem Wasser steigen sieben schöne, fette Kühe; die gingen auf der Weide im Grase.

18. Y que del río subían siete vacas gruesas de carne, y hermosas de forma, que pacían en el prado:

18 и вот, вышли из реки семь коров тучных плотью и хороших видом и паслись в тростнике;

19. Ja katso, niiden jälkeen nousi virrasta toiset seitsemän lehmää, kurjia, kovin rumia ja laihoja; en ole koko Egyptin maassa nähnyt niin rumia kuin ne.

19. Ja katso, heidän jälkeensä tulivat ylös toiset seitsemän pientä ja juuri rumaa ja laihaa lehmää: en ole minä koko Egyptin maalla nähnyt niin rumia.

19. Ja heidän jälkens näin minä toiset seidzemen piendä ja juuri ruma ja laiha lehmä tulewan ylös en ole minä coco Egyptin maalla nähnyt nijn rumia.

19 And behold, seven other cows came up after them, poorly and very ill-formed and lean-fleshed, such as I never saw in all the land of Egypt for badness.

19. And, behold, seven other kine came up after them, poor and very ill favoured and leanfleshed, such as I never saw in all the land of Egypt for badness:

19. Und nach ihnen sah ich andere sieben, dürre, sehr häßliche und magere Kühe heraussteigen. Ich habe in ganz Ägyptenland nicht so häßliche gesehen.

19. Y que otras siete vacas subían después de ellas, magras y feas de forma mucho, y flacas de carne: no he visto otras semejantes en toda la tierra de Egipto en fealdad:

19 но вот, после них вышли семь коров других, худых, очень дурных видом и тощих плотью: я не видывал во всей земле Египетской таких худых, как они;

20. Ja nämä laihat ja rumat lehmät söivät ne ensimmäiset, ne lihavat lehmät.

20. Ja ne laihat ja rumat lehmät söivät ne ensimäiset seitsemän lihavaa lehmää.

20. Ja ne laihat ja rumat lehmät söit ne ensimäiset seidzemen lihawata lehmä:

20 And the lean and ill-favored cows ate up the first seven fat cows.

20. And the lean and the ill favoured kine did eat up the first seven fat kine:

20. Und die sieben mageren und häßlichen Kühe fraßen auf die sieben ersten, fetten Kühe.

20. Y que las vacas flacas y feas tragaban a las siete vacas primeras gruesas:

20 и съели тощие и худые коровы прежних семь коров тучных;

21. Mutta vaikka ne olivat nielleet nämä, ei voinut huomata, että ne olivat nielleet ne, vaan ne olivat yhtä rumannäköiset kuin ennenkin. Siihen minä heräsin.

21. Ja koska he olivat syöneet, ei heidän päällänsä mitään tuntunut, että he olivat syöneet; vaan olivat niin rumat nähdä kuin ennenkin. Niin minä heräsin.

21. Ja cosca ne olit syönet ei heidän päälläns mitän tundunut että he olit syönet waan olit nijn rumat nähdä cuin ennengin. Nijn minä heräisin.

21 And when they had eaten them up, it could not be known that they had eaten them, but they were still ill-favored, as at the beginning. So I awoke.

21. And when they had eaten them up, it could not be known that they had eaten them; but they were still ill favoured, as at the beginning. So I awoke.

21. Und da sie sie hineingefressen hatten, merkte man's nicht an ihnen, daß sie die gefressen hatten, und waren häßlich gleich wie vorhin. Da wachte ich auf.

21. Y que entraban en sus entrañas, y no se conocía que hubiesen entrado en sus entrañas; porque el parecer de ellas era aun malo, como de primero; y desperté.

21 и вошли тучные в утробу их, но не приметно было, что они вошли в утробу их: они были так же худы видом, как и сначала. И я проснулся.

22. Mutta taas minä näin unta: seitsemän täyteläistä ja kaunista tähkäpäätä kasvoi samassa oljessa.

22. Ja taas näin minä unessani seitsemän tähkäpäätä kasvaneen yhdessä oljessa, täysinäistä ja kaunista.

22. Ja taas näin minä unesani seidzemen tähkäpäätä caswanen yhdesä oljesa täysinäistä ja paxua.

22 And I saw in my dream, and behold, seven ears came up upon one stalk, full and good.

22. And I saw in my dream, and, behold, seven ears came up in one stalk, full and good:

22. Und ich sah abermals in einen Traum sieben Ähren auf einem Halm wachsen, voll und dick.

22. Ví también soñando, que siete espigas subían en una caña llenas y hermosas:

22 Потом снилось мне: вот, на одном стебле поднялись семьколосьев полных и хороших;

23. Ja katso, niiden jälkeen kasvoi vielä seitsemän tähkäpäätä, kuivunutta, ohutta ja itätuulen polttamaa.

23. Sitte kävi ylös seitsemän kuivaa, pientä ja itätuulelta surkastunutta tähkäpäätä.

23. Sijtte käwit ylös seidzemen cuiwa piendä ja itätuulelda surcastunutta tähkäpäätä.

23 And behold, seven ears, withered, thin, (and) blasted with the east wind, sprung up after them,

23. And, behold, seven ears, withered, thin, and blasted with the east wind, sprung up after them:

23. Darnach gingen auf sieben dürre Ähren, dünn und versengt.

23. Y que otras siete espigas menudas, secas, abatidas del solano subían después de ellas:

23 но вот, после них выросло семь колосьев тонких, тощих и иссушенных восточным ветром;

24. Ja nämä ohuet tähkäpäät nielivät ne seitsemän kaunista tähkäpäätä. Minä kerroin tämän tietäjille, mutta ei kukaan kyennyt sanomaan minulle, mitä se merkitsee.

24. Ja ne pienet tähkäpäät nielivät ne seitsemän kaunista tähkäpäätä. Ja minä olen sen sanonut tietäjille, mutta ei ole joka sen minulle ilmoittais.

24. Ja ne seidzemen piendä tähkäpäätä nielit ne seidzemen paxua tähkäpäätä. Ja minä olen sen sanonut minun noidilleni mutta ei ole ollut joca sen taisi minulle selittä.

24 and the thin ears swallowed up the seven good ears. And I told it to the magicians, but there was no man who could declare it to me.

24. And the thin ears devoured the seven good ears: and I told this unto the magicians; but there was none that could declare it to me.

24. Und die sieben dünnen Ähren verschlangen die sieben dicken Ähren. Und ich habe es den Wahrsagern gesagt; aber die können's mir nicht deuten.

24. Y que las espigas menudas tragaban a las siete espigas hermosas; y lo he dicho a los magos, y no hay quien me lo declare.

24 и пожрали тощие колосья семь колосьев хороших. Я рассказал это волхвам, но никто не изъяснил мне.

25. Niin Joosef sanoi faraolle: Faraon unet merkitsevät kumpikin samaa; Jumala on ilmaissut faraolle, mitä hän on tekevä.

25. Joseph sanoi Pharaolle: Pharaon uni on yhtäläinen: Jumala ilmoittaa Pharaolle, mitä hän tekevä on.

25. JOseph sanoi Pharaolle: molemmat Pharaon unet owat yhtäläiset: Jumala ilmoitta Pharaolle mitä hän tekewä on.

25 And Joseph said to Pharaoh, The dream of Pharaoh is one; what God is about to do he has declared to Pharaoh.

25. And Joseph said unto Pharaoh, The dream of Pharaoh is one: God hath shewed Pharaoh what he is about to do.

25. Joseph antwortete Pharao: Beide Träume Pharaos sind einerlei. Gott verkündigt Pharao, was er vorhat.

25. Entónces José respondió a Faraón: El sueño de Faraón es un mismo. Dios ha mostrado a Faraón lo que él hace:

25 И сказал Иосиф фараону: сон фараонов один: что Бог сделает, то Он возвестил фараону.

26. Seitsemän kaunista lehmää merkitsee seitsemää vuotta, seitsemän kaunista tähkäpäätä merkitsee myös seitsemää vuotta; unilla on sama merkitys.

26. Ne seitsemän kaunista lehmää ovat seitsemän vuotta, ja ne seitsemän täysinäistä tähkäpäätä ovat myös seitsemän vuotta: se on yhtäläinen uni.

26. Ne seidzemen caunista lehmä owat seidzemen wuotta ja ne seidzemen täysinäistä tähkäpäätä owat myös seidzemen wuotta se on yhtäläinen uni.

26 The seven good cows are seven years and the seven good ears are seven years; the dream is one.

26. The seven good kine are seven years; and the seven good ears are seven years: the dream is one.

26. Die sieben schönen Kühe sind sieben Jahre, und die sieben guten Ähren sind auch die sieben Jahre. Es ist einerlei Traum.

26. Las siete vacas hermosas siete años son; y las espigas hermosas son siete años: el sueño es un mismo.

26 Семь коров хороших, это семь лет; и семь колосьев хороших, этосемь лет: сон один;

27. Ja seitsemän laihaa ja rumaa lehmää, jotka nousivat niiden jälkeen, merkitsee seitsemää vuotta, ja seitsemän tyhjää, itätuulen polttamaa tähkäpäätä merkitsee seitsemää nälkävuotta.

27. Mutta ne seitsemän laihaa ja rumaa lehmää, jotka astuivat ylös heidän jälkeensä, ovat seitsemän vuotta, ja ne seitsemän laihaa ja itätuulelta surkastunutta tähkäpäätä ovat seitsemän nälkävuotta.

27. Mutta ne seidzemen laiha ja ruma lehmä jotca astuit ylös heidän jälkens owat seidzemen wuotta ja ne seidzemen laiha ja itätuulelda surcastunutta tähkäpäätä owat seidzemen cowa wuotta.

27 And the seven lean and ill-favored cows that came up after them are seven years and also the seven empty ears blasted with the east wind, they will be seven years of famine.

27. And the seven thin and ill favoured kine that came up after them are seven years; and the seven empty ears blasted with the east wind shall be seven years of famine.

27. Die sieben mageren und häßlichen Kühe, die nach jenen aufgestiegen sind, das sind sieben Jahre; und die sieben mageren und versengten Ähren sind sieben Jahre teure Zeit.

27. Y las siete vacas magras y feas, que subían tras ellas, siete años son; y las siete espigas menudas y secas del solano, siete años serán de hambre.

27 и семь коров тощих и худых, вышедших после тех, это семь лет, также и семь колосьев тощих и иссушенных восточным ветром,это семь лет голода.

28. Tätä minä tarkoitin, kun sanoin faraolle: Jumala on antanut faraon nähdä, mitä hän on tekevä.

28. Se on nyt se, kuin minä Pharaolle sanonut olen: että Jumala ilmoitti Pharaolle, mitä hän tekevä on.

28. Se on nyt se cuin minä Pharaolle sanonut olen että Jumala ilmoitti Pharaolle mitä hän tekewä on.

28 That is the thing which I spoke to Pharaoh. What God is about to do he has shown to Pharaoh.

28. This is the thing which I have spoken unto Pharaoh: What God is about to do he sheweth unto Pharaoh.

28. Das ist nun, wie ich gesagt habe zu Pharao, daß Gott Pharao zeigt, was er vorhat.

28. Esto es lo que yo respondo a Faraón: Lo que Dios hace, ha mostrado a Faraón.

28 Вот почему сказал я фараону: что Бог сделает, то Он показал фараону.

29. Katso, tulee seitsemän vuotta, jolloin on suuri viljavuus koko Egyptin maassa.

29. Katso, seitsemän viljaista vuotta tulevat koko Egyptin maalle.

29. Cadzo seidzemen wiljaist wuotta tulewat coco Egyptin maalle.

29 Behold, there come seven years of great plenty throughout all the land of Egypt,

29. Behold, there come seven years of great plenty throughout all the land of Egypt:

29. Siehe, sieben reiche Jahre werden kommen in ganz Ägyptenland.

29. He aquí, siete años vienen de grande hartura en toda la tierra de Egipto.

29 Вот, наступает семь лет великого изобилия во всей земле Египетской;

30. Mutta niitä seuraa seitsemän sellaista nälkävuotta, että Egyptin maan entinen viljavuus kokonaan unhottuu, ja nälänhätä tuottaa maalle häviön.

30. Ja niiden jälkeen tulevat seitsemän nälkävuotta, niin että kaikki senkaltainen viljan kyllyys unhotetaan Egyptin maalla, ja se kallis aika hävittää maakunnan.

30. Ja nijden jälken tulewat seidzemen cowa wuotta nijn että caicki sencaltainen wiljan kyllyys unhotetan cuin on ollut Egyptin maalla ja se callis aica häwittä maacunnan.

30 and there will arise after them seven years of famine. And all the plenty will be forgotten in the land of Egypt and the famine will consume the land.

30. And there shall arise after them seven years of famine; and all the plenty shall be forgotten in the land of Egypt; and the famine shall consume the land;

30. Und nach denselben werden sieben Jahre teure Zeit kommen, daß man vergessen wird aller solcher Fülle in Ägyptenland; und die teure Zeit wird das Land verzehren,

30. Y levantarse han tras ellos siete años de hambre, que toda la hartura será olvidada en la tierra de Egipto; y la hambre consumirá la tierra.

30 после них настанут семь лет голода, и забудется все то изобилие в земле Египетской, и истощит голод землю,

31. Eikä enää tiedetä mitään maassa vallinneesta viljavuudesta sitä seuraavan nälänhädän vuoksi, sillä se on oleva ylen kova.

31. Ja ei enämpi tiedetä siitä viljan kyllyydestä maakunnassa, sen kalliin ajan tähden, joka tulee; sillä se tulee sangen raskaaksi.

31. Ja ei enämbi tietä sijtä wiljan kyllydest maacunnasa sen callin ajan tähden joca tule: sillä se tule sangen rascaxi.

31 And the plenty will not be known in the land because of that famine which follows, because it will be very grievous.

31. And the plenty shall not be known in the land by reason of that famine following; for it shall be very grievous.

31. daß man nichts wissen wird von der Fülle im Lande vor der teuren Zeit, die hernach kommt; denn sie wird sehr schwer sein.

31. Y aquella abundancia no será conocida a causa de la hambre de después; la cual será gravísima.

31 и неприметно будет прежнее изобилие на земле, по причине голода, который последует, ибо он будет очень тяжел.

32. Mutta että uni toistui faraolle, se tietää, että Jumala on asian varmasti päättänyt ja että Jumala antaa sen pian tapahtua.

32. Mutta että uni on kerrottu Pharaolle, se (aavistaa) että asia on Jumalalta päätetty, ja Jumala on pian sen tekevä.

32. Mutta että uni on kerroittu Pharaolle awista Jumalan totisest ja pian sen tekewän.

32 And because the dream was doubled to Pharaoh, it is because the thing is established by God and God will shortly bring it to pass.

32. And for that the dream was doubled unto Pharaoh twice; it is because the thing is established by God, and God will shortly bring it to pass.

32. Daß aber dem Pharao zum andernmal geträumt hat, bedeutet, daß solches Gott gewiß und eilend tun wird.

32. Y en segundar el sueño a Faraón dos veces significa que la cosa es firme de parte de Dios, y que Dios se apresura a hacerla.

32 А что сон повторился фараону дважды, это значит , что сие истинно слово Божие, и что вскоре Бог исполнит сие.

33. Nyt valitkoon siis farao ymmärtäväisen ja taitavan miehen ja asettakoon hänet Egyptin hallitusmieheksi.

33. Nyt siis Pharao etsikään toimellista ja taitavaa miestä, asettaaksensa Egyptin maan päälle.

33. Nyt sijs Pharao edzikän toimelist ja taitawata miestä asettaxens Egyptin maan päälle.

33 Now therefore let Pharaoh look out for a man discreet and wise and set him over the land of Egypt.

33. Now therefore let Pharaoh look out a man discreet and wise, and set him over the land of Egypt.

33. Nun sehe Pharao nach einem verständigen und weisen Mann, den er über Ägyptenland setze,

33. Por tanto ahora provea Faraón a algún varón prudente y sabio, y póngale sobre la tierra de Egipto:

33 И ныне да усмотрит фараон мужа разумного и мудрого и да поставит его над землею Египетскою.

34. Näin tehköön farao: asettakoon päällysmiehiä maahan ja ottakoon viidennen osan Egyptin maan sadosta seitsemänä viljavuotena.

34. Toimittakaan Pharao ja asettakaan ottomiehiä maakuntaan, ja ottakaan viidennen osan Egyptin maalta niinä seitsemänä viljavuonna.

34. Toimittacan Pharao ja asettacan ottomiehiä maacundaan ja ottacan wijdennen osan Egyptin maalda nijnä seidzemenä wiljawuonna.

34 Let Pharaoh do (this) and let him appoint overseers over the land and take up the fifth part of the land of Egypt in the seven plentiful years.

34. Let Pharaoh do this, and let him appoint officers over the land, and take up the fifth part of the land of Egypt in the seven plenteous years.

34. und schaffe, daß er Amtleute verordne im Lande und nehme den Fünften in Ägyptenland in den sieben reichen Jahren

34. Haga Faraón, y ponga gobernadores sobre la provincia; y quinte la tierra de Egipto en los siete años de la hartura;

34 Да повелит фараон поставить над землею надзирателей и собирать в семь лет изобилия пятую часть с земли Египетской;

35. Ja koottakoon näinä hyvinä vuosina, jotka tulevat, kaikki niiden sato ja kasattakoon viljaa faraon haltuun, talletettakoon sato kaupunkeihin ja säilytettäköön,

35. Ja he kootkaan kaikkinaista ravintoa niinä hyvinä vuosina, jotka tulevat, ja antakaan tulla jyviä Pharaon haltuun, varaksi kaupungeissa, ja tallella pitäkään.

35. Ja cootcan caickinaista rawindo nijnä hywinä wuosina jotca tulewat ja andacan tulla jywiä Pharaon jywäaittaan waraxi Caupungeisa ja tallella pitäkän/

35 And let them gather all the food of these good years that come and lay up grain under the hand of Pharaoh for food in the cities and let them keep it.

35. And let them gather all the food of those good years that come, and lay up corn under the hand of Pharaoh, and let them keep food in the cities.

35. und sammle alle Speise der guten Jahre, die kommen werden, daß sie Getreide aufschütten in Pharaos Kornhäuser zum Vorrat in den Städten und es verwahren,

35. Y junten toda la provisión de estos buenos años que vienen; y alleguen el trigo debajo de la mano de Faraón para mantenimiento de las ciudades y guarden:

35 пусть они берут всякий хлеб этих наступающих хороших годов и соберут в городах хлеб под ведение фараона в пищу, и пусть берегут;

36. niin että maalla on eloa säästössä seitsemän nälkävuoden varalle, jotka kohtaavat Egyptin maata. Niin ei maa joudu perikatoon nälänhädän aikana.

36. Että ruokaa olis tähteelle pantu maakunnalle, niinä seitsemänä nälkävuonna, jotka tulevat Egyptin maalle, ettei maa hävitettäisi näljän tähden.

36. Että ruoca olis tähdellä pandu maacunnan elatuxexi nijnä seidzemenä nälkäwuonna jotca tulewat Egyptin maalle ettei maa häwitetäis näljän tähden.

36 And the food will be for a store to the land against the seven years of famine, which will be in the land of Egypt, that the land not perish through the famine.

36. And that food shall be for store to the land against the seven years of famine, which shall be in the land of Egypt; that the land perish not through the famine.

36. auf daß man Speise verordnet finde dem Lande in den sieben teuren Jahren, die über Ägyptenland kommen werden, daß nicht das Land vor Hunger verderbe.

36. Y esté aquel mantenimiento en depósito para la tierra para los siete años de la hambre, que serán en la tierra de Egipto, y la tierra no perecerá de hambre.

36 и будет сия пища в запас для земли на семь лет голода, которые будут в земле Египетской, дабы земля не погибла от голода.

37. Tämä puhe miellytti faraota ja kaikkia hänen palvelijoitansa.

37. Ja se puhe kelpasi Pharaolle, ja kaikille hänen palvelioillensa.

37. JA se puhe kelpais Pharaolle ja caikille hänen palwelioillens.

37 And the thing was good in the eyes of Pharaoh and in the eyes of all his servants.

37. And the thing was good in the eyes of Pharaoh, and in the eyes of all his servants.

37. Die Rede gefiel Pharao und allen seinen Knechten wohl.

37. Y el negocio pareció bien a Faraón, y a sus siervos.

37 Сие понравилось фараону и всем слугам его.

38. Ja farao sanoi palvelijoilleen: Voisimmeko löytää ketään, jossa on Jumalan henki niinkuin tässä?

38. Ja Pharao sanoi palvelioillensa: taidammeko me löytää tainkaltaisen miehen, jossa Jumalan henki on?

38. Ja Pharao sanoi palwelioillens: taidammaco me löytä taincaltaisen miehen josa Jumalan Hengi on?

38 And Pharaoh said to his servants, Can we find such a one as this, a man in whom is the spirit of God?

38. And Pharaoh said unto his servants, Can we find such a one as this is, a man in whom the Spirit of God is?

38. Und Pharao sprach zu seinen Knechten: Wie könnten wir einen solchen Mann finden, in dem der Geist Gottes sei?

38. Y dijo Faraón a sus siervos: ¿Hemos de hallar otro hombre como este, en quien haya Espíritu de Dios?

38 И сказал фараон слугам своим: найдем ли мы такого, как он, человека, в котором был бы Дух Божий?

39. Ja farao sanoi Joosefille: Koska Jumala on sinulle ilmoittanut kaiken tämän, ei ole ketään niin ymmärtäväistä ja taitavaa, kuin sinä olet.

39. Ja Pharao sanoi Josephille: että Jumala on tämän kaiken sinulle ilmoittanut, niin ei ole yhtään niin taitavaa ja ymmärtäväistä kuin sinä olet.

39. Ja Pharao sanoi Josephille: että Jumala on tämän caiken sinulle ilmoittanut ei ole yhtän nijn taitawata ja ymmärtäwäistä cuin sinä olet.

39 And Pharaoh said to Joseph, Inasmuch as God has shown you all of this, there is none so discreet and wise as you.

39. And Pharaoh said unto Joseph, Forasmuch as God hath shewed thee all this, there is none so discreet and wise as thou art:

39. Und sprach zu Joseph: Weil dir Gott solches alles hat kundgetan, ist keiner so verständig und weise wie du.

39. Y dijo Faraón a José: Pues que Dios te ha hecho saber todo esto, no hay entendido ni sabio como tú.

39 И сказал фараон Иосифу: так как Бог открыл тебе все сие, то нет стольразумного и мудрого, как ты;

40. Hoida sinä minun taloani, ja sinun käskyäsi totelkoon kaikki minun kansani; ainoastaan valtaistuimen puolesta minä olen sinua korkeampi.

40. Ole sinä minun huoneeni päällä, ja sinun sanalles pitää kaiken minun kansani kuuliaisen oleman; ainoastansa kuninkaallisessa istuimessa tahdon minä olla korkiampi sinua.

40. Ole sinä minun huoneni päällä ja sinun sanalles pitä caiken minun Canssani cuuliaisen oleman ainoastans Cuningalises istuimes tahdon minä olla corkiambi sinua.

40 You will be over my house and according to your word all my people will be ruled. Only in the throne I will be greater than you.

40. Thou shalt be over my house, and according unto thy word shall all my people be ruled: only in the throne will I be greater than thou.

40. Du sollst über mein Haus sein, und deinem Wort soll all mein Volk gehorsam sein; allein um den königlichen Stuhl will ich höher sein als du.

40. Tú serás sobre mi casa; y por tu dicho se gobernará todo mi pueblo: solamente en la silla seré yo mayor que tú.

40 ты будешь над домом моим, и твоего слова держаться будет весь народ мой; только престолом я буду больше тебя.

41. Ja farao sanoi Joosefille: Katso, minä asetan sinut koko Egyptin maan hallitusmieheksi.

41. Ja Pharao sanoi Josephille: katso, minä olen asettanut sinun koko Egyptin päälle.

41. Ja Pharao sanoi Josephille: cadzo minä olen asettanut sinun coco Egyptin maacunnan päälle.

41 And Pharaoh said to Joseph, See, I have set you over all the land of Egypt.

41. And Pharaoh said unto Joseph, See, I have set thee over all the land of Egypt.

41. Und weiter sprach Pharao zu Joseph: Siehe, ich habe dich über ganz Ägyptenland gesetzt.

41. Dijo más Faraón a José: He aquí, yo te he puesto sobre toda la tierra de Egipto.

41 И сказал фараон Иосифу: вот, я поставляю тебя над всею землею Египетскою.

42. Ja farao otti sinettisormuksensa kädestään ja pani sen Joosefin käteen ja puetti hänen ylleen hienot pellavavaatteet ja ripusti kultakäädyt hänen kaulaansa.

42. Ja Pharao otti sormuksen kädestänsä, ja pani sen Josephin käteen: ja puetti hänen kalleisiin liinavaatteisiin, ja ripusti kultakäädyt hänen kaulaansa.

42. Ja Pharao otti sormuxen kädestäns ja pani sen Josephin käteen ja puetti hänen walkeisijn silcki waatteisin ja ripusti culdakäädyn hänen caulaans/

42 And Pharaoh took his signet ring from his hand and put it upon Joseph's hand and arrayed him in garments of fine linen and put a gold chain about his neck.

42. And Pharaoh took off his ring from his hand, and put it upon Joseph's hand, and arrayed him in vestures of fine linen, and put a gold chain about his neck;

42. Und er tat seinen Ring von seiner Hand und gab ihn Joseph an seine Hand und kleidete ihn mit köstlicher Leinwand und hing eine goldene Kette an seinen Hals

42. Entónces Faraón quitó su anillo de su mano, y púsolo en la mano de José; e hízole vestir de ropas de lino finísimo; y puso un collar de oro en su cuello;

42 И снял фараон перстень свой с руки своей и надел его на руку Иосифа; одел его в виссонные одежды, возложил золотую цепь на шею ему;

43. Ja hän antoi hänen ajaa omissa, lähinnä parhaissa vaunuissaan, ja hänen edellään huudettiin: abrek! Niin asetettiin hänet koko Egyptin maan hallitusmieheksi.

43. Ja antoi hänen ajaa toisessa vaunussansa, ja antoi huutaa hänen edellänsä: Abrek: ja asetti hänen koko Egyptin maan päälle.

43. Ja andoi aja hänen toisesa waunusans ja andoi huuta hänen edelläns että he cumarraisit ja tiedäisit hänen asetetuxi coco Egyptin maan päälle.

43 And he made him to ride in the second chariot which he had and they cried before him, Bow the knee. And he set him over all the land of Egypt.

43. And he made him to ride in the second chariot which he had; and they cried before him, Bow the knee: and he made him ruler over all the land of Egypt.

43. und ließ ihn auf seinem zweiten Wagen fahren und ließ vor ihm ausrufen: Der ist des Landes Vater! und setzte ihn über ganz Ägyptenland.

43. E hízole subir en su segundo carro, y pregonaron delante de él Abrec; y púsole sobre toda la tierra de Egipto.

43 велел везти его на второй из своих колесниц и провозглашать пред ним: преклоняйтесь! И поставил его над всею землею Египетскою.

44. Ja farao sanoi Joosefille: Minä olen farao, mutta sinun tahtomattasi älköön kukaan nostako kättä tai jalkaa koko Egyptin maassa.

44. Ja Pharao sanoi Josephille: minä olen Pharao; ja ilman sinun tahdotas ei pidä yhdenkään ylentämän kättänsä taikka jalkaansa koko Egyptin maalla.

44. Ja Pharao sanoi Josephille: minä olen Pharao ilman sinun tahdotas ei pidä yhdengän lijcuttaman kättäns taicka jalkans coco Egyptin maalla.

44 And Pharaoh said to Joseph, I am Pharaoh and without you no man will lift up his hand or his foot in all the land of Egypt.

44. And Pharaoh said unto Joseph, I am Pharaoh, and without thee shall no man lift up his hand or foot in all the land of Egypt.

44. Und Pharao sprach zu Joseph: Ich bin Pharao; ohne deinen Willen soll niemand seine Hand und Fuß regen in ganz Ägyptenland.

44. Y dijo Faraón a José: Yo Faraón: y sin tí ninguno alzará su mano ni su pié en toda la tierra de Egipto.

44 И сказал фараон Иосифу: я фараон; без тебя никто не двинет ни руки своей, ни ноги своей во всей земле Египетской.

45. Ja farao nimitti Joosefin Saafenat-Paneahiksi ja antoi hänelle puolisoksi Aasenatin, Oonin papin Poti-Feran tyttären. Niin Joosef lähti tarkastamaan Egyptin maata.

45. Ja Pharao kutsui Josephin nimen Salaisuutten selittäjäksi: ja antoi hänelle Asnatin, Potipheran Onin papin tyttären, emännäksi. Niin Joseph meni ympärinsä Egyptin maan.

45. Ja Pharao cudzui hänen salaisexi neuwoxi ja andoi hänelle Asnathin Potipheran Onin papin tyttären emännäxi. Nijn Joseph meni cadzeleman Egyptin maata.

45 And Pharaoh called Joseph's name Zaphenath-paneah {Egyptian: Savior of the Age; Hebrew: Revealer of Secrets} and he gave him Asenath, the daughter of Potipherah priest of On, for a wife. And Joseph went out over the land of Egypt.

45. And Pharaoh called Joseph's name Zaphnathpaaneah; and he gave him to wife Asenath the daughter of Potipherah priest of On. And Joseph went out over all the land of Egypt.

45. Und nannte ihn den heimlichen Rat und gab ihm ein Weib, Asnath, die Tochter Potipheras, des Priesters zu On. Also zog Joseph aus, das Land Ägypten zu besehen.

45. Y llamó Faraón el nombre de José, Safenat-paneat: y dióle por mujer a Asenet, hija de Potifera, príncipe de On. Y salió José por la tierra de Egipto.

45 И нарек фараон Иосифу имя: Цафнаф-панеах, и дал ему в жену Асенефу, дочь Потифера, жреца Илиопольского. И пошел Иосиф по земле Египетской.

46. Joosef oli kolmenkymmenen vuoden vanha, kun hän tuli faraon, Egyptin kuninkaan, palvelijaksi. Ja Joosef lähti faraon luota ja kulki läpi koko Egyptin maan.

46. Ja Joseph oli kolmenkymmenen ajastaikainen, koska hän seisoi Pharaon, Egyptin kuninkaan edessä. Ja Joseph lähksi Pharaon tyköä, ja vaelsi ympärinsä kaiken Egyptin maan.

46. Ja Joseph oli colmenkymmenen ajastaicainen cosca hän seisoi Pharaon Egyptin Cuningan edes. Ja Joseph läxi Pharaon tykö ja waelsi ymbärins caiken Egyptin maan.

46 And Joseph was thirty years old when he stood before Pharaoh King of Egypt. And Joseph went out from the presence of Pharaoh and went throughout all the land of Egypt.

46. And Joseph was thirty years old when he stood before Pharaoh king of Egypt. And Joseph went out from the presence of Pharaoh, and went throughout all the land of Egypt.

46. Und er war dreißig Jahre alt, da er vor Pharao stand, dem König in Ägypten; und fuhr aus von Pharao und zog durch ganz Ägyptenland.

46. Y José era de edad de treinta años, cuando fué presentado delante de Faraón, rey de Egipto: y salió José de delante de Faraón, y pasó por toda la tierra de Egipto.

46 Иосифу было тридцать лет от рождения, когда он предстал пред лице фараона, царя Египетского. И вышел Иосиф от лица фараонова и прошел по всей земле Египетской.

47. Ja seitsemänä viljavuotena maa kasvoi ylen runsaasti.

47. Ja maa kasvoi pivottaisin niinä seitsemänä viljavuosina.

47. Ja maa caswoi yldäkyllä nijnä seidzemenä wiljawuonna.

47 And the earth brought out by handfuls in the seven plenteous years.

47. And in the seven plenteous years the earth brought forth by handfuls.

47. Und das Land trug in den sieben reichen Jahren die Fülle;

47. E hizo la tierra aquellos siete años de la hartura a montones.

47 Земля же в семь лет изобилия приносила из зерна по горсти.

48. Ja näinä seitsemänä hyvänä vuotena, jotka tulivat Egyptin maahan, hän kokosi kaikkea eloa ja talletti sen kaupunkeihin. Hän talletti kuhunkin kaupunkiin sen elon, joka tuotiin ympäristön vainioilta.

48. Ja hän kokosi niinä seitsemänä vuonna kaikkinaisen elatuksen, joka oli Egyptin maalla, ja pani sen tähteelle kaupunkeihin: mitä elatusta maa kasvoi ympärinsä kunkin kaupungin, sen hän siihen tähteelle pani.

48. Ja hän cocois nijnä seidzemenä wuonna caickinaisen elatuxen joca oli Egyptin maalla ja pani sen tähdelle Caupungeihin mitä elatusta maa caswoi ymbärins cungin Caupungin sen hän sijhen tähdelle pani.

48 And he gathered up all the food of the seven years which were in the land of Egypt and laid up the food in the cities. The food of the field, which was all around every city, he laid up in the same.

48. And he gathered up all the food of the seven years, which were in the land of Egypt, and laid up the food in the cities: the food of the field, which was round about every city, laid he up in the same.

48. und sie sammelten alle Speise der sieben Jahre, so im Lande Ägypten waren, und taten sie in die Städte. Was für Speise auf dem Felde einer jeglichen Stadt umher wuchs, das taten sie hinein.

48. Y juntó todo el mantenimiento de los siete años que fueron en la tierra de Egipto; y dió mantenimiento en las ciudades, poniendo en cada ciudad el mantenimiento del campo de sus al rededores.

48 И собрал он всякий хлеб семи лет, которые были плодородны в земле Египетской,и положил хлеб в городах; в каждом городе положил хлеб полей, окружающих его.

49. Niin Joosef kasasi viljaa niinkuin meren hiekkaa, ylen suuret määrät, siihen asti että lakattiin sitä mittaamasta, sillä se ei ollut enää mitattavissa.

49. Ja Joseph kokosi sangen paljon jyviä, niinkuin santaa meressä, siihenasti että hän lakkasi lukemasta, sillä ne olivat epälukuiset.

49. Ja Joseph cocois sangen paljo jywiä nijncuin sanda meresä nijn että hän lackais lukemasta sillä ne olit epälucuiset.

49 And Joseph laid up grain as the sand of the sea, very much, until he left off numbering, because it was without number.

49. And Joseph gathered corn as the sand of the sea, very much, until he left numbering; for it was without number.

49. Also schüttete Joseph das Getreide auf, über die Maßen viel wie Sand am Meer, also daß er aufhörte es zu zählen; denn man konnte es nicht zählen.

49. Y juntó José trigo como arena de la mar, mucho en gran manera, hasta no poderse contar, porque no tenía número.

49 И скопил Иосиф хлеба весьма много, как песку морского, так что перестал и считать, ибо не стало счета.

50. Joosefille syntyi, ennenkuin nälkävuosi tuli, kaksi poikaa, jotka Aasenat, Oonin papin Poti-Feran tytär, synnytti hänelle.

50. Ja Jopsephille syntyi kaksi poikaa, ennenkuin kallis aika tuli, jotka hänelle synnytti Asnat, Potipheran Onin papin tytär.

50. JA Josephille synnyit caxi poica ennencuin callis aica tuli jotca hänelle synnytti Asnath Potipheran Onin papin tytär.

50 And two sons were born to Joseph before the year of famine came, whom Asenath, the daughter of Potipherah priest of On, bore to him.

50. And unto Joseph were born two sons before the years of famine came, which Asenath the daughter of Potipherah priest of On bare unto him.

50. Und Joseph wurden zwei Söhne geboren, ehe denn die teure Zeit kam, welche ihm gebar Asnath, Potipheras, des Priesters zu On, Tochter.

50. Y nacieron a José dos hijos ántes que viniese el año de la hambre: los cuales le parió Asenet, hija de Potifera, príncipe de On.

50 До наступления годов голода, у Иосифа родились два сына, которых родила ему Асенефа, дочь Потифера, жреца Илиопольского.

51. Esikoiselle Joosef antoi nimen Manasse, sillä, sanoi hän, Jumala on saattanut minut unhottamaan kaikki vaivani ja koko isäni kodin.

51. Ja kutsui esikoisensa nimen Manasse; sillä (sanoi hän) Jumala on antanut minun unhottaa kaiken minun vaivani, ja kaiken minun isäni huoneen.

51. Ja cudzui hänen esicoisens nimen Manasse sillä ( sanoi hän ) Jumala on andanut minun unhotta caiken minun waiwani ja caiken minun Isäni huonen.

51 And Joseph called the name of the firstborn Manasseh, because God has made me forget all my toil and all my father's house.

51. And Joseph called the name of the firstborn Manasseh: For God, said he, hath made me forget all my toil, and all my father's house.

51. Und er hieß den ersten Manasse; denn Gott, sprach er, hat mich lassen vergessen alles meines Unglücks und all meines Vaters Hauses.

51. Y llamó José el nombre del primogénito, Manasés: Porque, dice, me hizo olvidar Dios de todo mi trabajo, y de toda la casa de mi padre.

51 И нарек Иосиф имя первенцу: Манассия, потому что говорил он Бог дал мне забыть все несчастья мои и весь дом отца моего.

52. Toiselle hän antoi nimen Efraim, sillä, sanoi hän, Jumala on tehnyt minut hedelmälliseksi kärsimysteni maassa.

52. Mutta toisen nimen hän jutsui Ephraim; sillä (sanoi hän) Jumala on tehnyt minun hedelmälliseksi minun raadollisuuteni maassa.

52. Mutta toisen nimen hän cudzui Ephraim sillä ( sanoi hän ) Jumala on andanut minun caswa minun radolisudeni maasa.

52 And the name of the second he called Ephraim, because God has made me fruitful in the land of my affliction.

52. And the name of the second called he Ephraim: For God hath caused me to be fruitful in the land of my affliction.

52. Den andern hieß er Ephraim; denn Gott, sprach er, hat mich lassen wachsen in dem Lande meines Elends.

52. Y el nombre del segundo llamó Efraim: Porque, dice, crecer me hizo Dios en la tierra de mi aflicción.

52 А другому нарек имя: Ефрем, потому что говорил он Бог сделал меня плодовитым в земле страдания моего.

53. Ne seitsemän viljavuotta, jotka tulivat Egyptin maahan, kuluivat loppuun.

53. Koska ne seitsemän viljavuotta olivat kuluneet Egyptin maalla,

53. COsca seidzemen wiljawuotta olit culunet Egyptin maalla/

53 And the seven years of plenty, that was in the land of Egypt, came to an end.

53. And the seven years of plenteousness, that was in the land of Egypt, were ended.

53. Da nun die sieben reichen Jahre um waren in Ägypten,

53. Y cumpliéronse los siete años de la hartura, que fué en la tierra de Egipto.

53 И прошли семь лет изобилия, которое было в земле Египетской,

54. Senjälkeen alkoi seitsemän nälkävuotta, niinkuin Joosef oli sanonut, ja tuli nälänhätä kaikkiin maihin, mutta Egyptin maassa oli leipäviljaa kaikkialla.

54. Rupesivat ne seitsemän nälkävuotta tulemaan, niinkuin Joseph oli (edellä) sanonut: ja nälkä tuli kaikkiin maakuntiin; mutta koko Egyptin maalla oli leipää.

54. Rupeisit ne seidzemen cowa wuotta tuleman nijncuin Joseph oli sanonut ja nälkä tuli caickijn maacundijn. Mutta coco Egyptin maalla oli leipä.

54 And the seven years of famine began to come, just-as Joseph had said. And there was famine in all lands, but in all the land of Egypt there was bread.

54. And the seven years of dearth began to come, according as Joseph had said: and the dearth was in all lands; but in all the land of Egypt there was bread.

54. da fingen an die sieben teuren Jahre zu kommen, davon Joseph gesagt hatte. Und es ward eine Teuerung in allen Landen; aber in ganz Ägyptenland war Brot.

54. Y comenzaron a venir los siete años de la hambre, como José había dicho: y hubo hambre en todas las provincias, y en toda la tierra de Egipto había pan.

54 и наступили семь лет голода, как сказал Иосиф. И был голод во всех землях, а во всей земле Египетской был хлеб.

55. Mutta koko Egyptin maa näki nälkää, ja kansa huusi faraolta leipää. Silloin farao sanoi kaikille egyptiläisille: Menkää Joosefin luo ja tehkää, mitä hän käskee teidän tehdä.

55. Kuin Egyptin maa myös kärsi nälkää, huusi kansa Pharaon tykö leivän tähden. Mutta Pharao sanoi kaikille Egyptiläisille: menkäät Josephin tykö; mitä hän sanoo teille, se tehkäät.

55. Cuin Egyptin maa myös kärsei nälkä huusi Canssa Pharaon tygö leiwän tähden. Mutta Pharao sanoi caikille Egyptiläisille: mengät Josephin tygö mitä hän sano teille se tehkät.

55 And when all the land of Egypt was famished, the people cried to Pharaoh for bread. And Pharaoh said to all the Egyptians, Go to Joseph; what he says to you*, do.

55. And when all the land of Egypt was famished, the people cried to Pharaoh for bread: and Pharaoh said unto all the Egyptians, Go unto Joseph; what he saith to you, do.

55. Da nun das ganze Ägyptenland auch Hunger litt, schrie das Volk zu Pharao um Brot. Aber Pharao sprach zu allen Ägyptern: Gehet hin zu Joseph; was euch der sagt, das tut.

55. Y hubo hambre en toda la tierra de Egipto, y el pueblo clamó a Faraón por pan. Y dijo Faraón a todo Egipto: Andád a José; lo que él os dijere haréis.

55 Но когда и вся земля Египетская начала терпеть голод, то народ начал вопиять к фараону о хлебе. И сказал фараон всем Египтянам: пойдите к Иосифу и делайте, что онвам скажет.

56. Kun nälkä ahdisti koko maata, avasi Joosef kaikki varastot ja myi viljaa egyptiläisille. Mutta nälänhätä tuli yhä kovemmaksi Egyptin maassa.

56. Koska nälkä tuli koko maakuntaan, avasi Joseph kaikki jyväaitat jokapaikassa, ja myi Egyptiläisille; sillä nälkä tuli aina raskaammaksi Egyptin maalla.

56. Cosca nälkä tuli coco maacundaan awais Joseph caicki jywä aitat jocapaicas ja myi Egyptiläisille: sillä nälkä tuli aina rascammaxi Egyptin maalla.

56 And the famine was over all the face of the earth. And Joseph opened all the storehouses and sold to the Egyptians. And the famine was severe in the land of Egypt.

56. And the famine was over all the face of the earth: And Joseph opened all the storehouses, and sold unto the Egyptians; and the famine waxed sore in the land of Egypt.

56. Als nun im ganzen Lande Teuerung war, tat Joseph allenthalben Kornhäuser auf und verkaufte den Ägyptern. Denn die Teuerung ward je länger, je größer im Lande.

56. Y había hambre sobre toda la haz de la tierra. Entónces José abrió todo donde había, y vendió a los Egipcios: porque la hambre había crecido en la tierra de Egipto.

56 И был голод по всей земле; и отворил Иосиф все житницы, и стал продавать хлеб Египтянам. Голод же усиливался в земле Египетской.

57. Ja kaikista maista tultiin Egyptiin Joosefin luo ostamaan viljaa, sillä kaikissa maissa oli kova nälänhätä.

57. Ja kaikki maakunnat tulivat Egyptiin ostamaan Josephilta; sillä suuri nälkä oli kaikissa maakunnissa.

57. Ja caicki maacunnat tulit Egyptijn ostaman Josephilda: sillä suuri nälkä oli caikisa maacunnisa.

57 And all countries came into Egypt to Joseph to buy grain, because the famine was severe on all the earth.

57. And all countries came into Egypt to Joseph for to buy corn; because that the famine was so sore in all lands.

57. Und alle Lande kamen nach Ägypten, zu kaufen bei Joseph; denn die Teuerung war groß in allen Landen.

57. Y toda la tierra venía a Egipto para comprar de José; porque por toda la tierra había crecido la hambre.

57 И из всех стран приходили в Египет покупать хлеб у Иосифа, ибо голод усилился по всей земле.