SANANLASKUT

33/38 RAAMATTU

1776 BIBLIA

   

18 Luku

18 Luku.

 

 

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta

Laviammat opetukset ilkeyden pahuudesta ja jumalisuuden hyödytyksestä.

 

 

1. Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään; kaikin neuvoin hän riitaa haastaa.

1. Eripurainen etsii mitä hänelle kelpaa, ja sekoittaa itsensä kaikkiin asioihin.

2. Tyhmän halu ei ole ymmärrykseen, vaan tuomaan julki oma mielensä.

2. Tyhmällä ei ole himo ymmärrykseen, vaan niitä ilmoittamaan, mitkä on hänen sydämessänsä.

Sananl. 13:16 Jokainen mielevä toimii taitavasti, mutta tyhmä levittää hulluutta.

 

3. Kunne jumalaton tulee, tulee ylenkatsekin, ja häpeällisen menon mukana häväistys.

3. Jumalattoman tullessa tulee ylönkatse, pilkka ja häpiä.

Sananl. 11:2 Mihin ylpeys tulee, sinne tulee häpeäkin, mutta nöyräin tykönä on viisaus.

San l. 11:2. Kussa ylpeys on, siinä on myös ylönkatse*; mutta viisaus on nöyräin tykönä.

 

 

4. Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden lähde.

4. Sanat ihmisen suussa ovat niin kuin syvät vedet, ja viisauden lähde on täynnä virtaa.

 

 

Sananl. 13:14 Viisaan opetus on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.

San l. 13:14. Viisaan oppi on elämän lähde*, välttämään kuoleman paulaa.

Sananl. 20:5 Kuin syvät vedet ovat miehen sydämen aivoitukset, mutta ymmärtäväinen mies ne ammentaa esiin.

 

 

 

5. Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta ja vääräksi vääntää syyttömän asiaa oikeudessa.

5. Ei ole hyvä katsoa jumalattomain muotoa, ja sortaa vanhurskasta tuomiossa.

 

 

3. Moos. 19:15 Älkää tehkö vääryyttä tuomitessanne; älä ole puolueellinen köyhän hyväksi äläkä pidä ylhäisen puolta, vaan tuomitse lähimmäisesi oikein.

3 Mos 19:15. Ei teidän pidä vääryyttä tekemän tuomiossa, ei armaitseman köyhää, eikä kunnioitseman voimallista, mutta tuomitseman lähimmäises oikein.

5. Moos. 1:17 Älkää katsoko henkilöön tuomitessanne, vaan kuulkaa pientä yhtä hyvin kuin suurtakin; älkää peljätkö ketään ihmistä, sillä tuomio on Jumalan. Mutta asia, joka on teistä liian vaikea, lykätkää minulle, kuullakseni sen.'

5 Mos 1:17. Ei teidän pidä katsoman kenenkään muotoa tuomiossa, vaan kuulkaat niin pientä, kuin suurtakin: älkäät peljätkö kenenkään muotoa; sillä tuomio on Jumalan*: vaan se asia, mikä teille on raskas, antakaat tulla minun eteeni, kuullakseni sitä.

5. Moos. 16:19 Älä vääristä oikeutta, älä katso henkilöön äläkä ota lahjusta, sillä lahjus sokaisee viisaiden silmät ja vääristää syyttömien asiat.

5 Mos 16:19. Älä käännä oikeutta, älä muotoa katso, ja älä lahjoja ota; sillä lahjat sokaisevat toimellisten silmät ja kääntävät hurskasten asiat.

Sananl. 24:23 Nämäkin ovat viisaitten sanoja. Ei ole hyvä tuomitessa henkilöön katsoa.

San l. 24:23. Nämät ovat myös viisasten: ei ole hyvä katsoa muotoa tuomiossa.

Sananl. 28:21 Ei ole hyvä henkilöön katsoa, mutta leipäpalankin tähden rikkomus tehdään.

 

 

 

6. Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä.

6. Tyhmän huulet saattavat toran*, ja hänen suunsa noudattaa haavoja.

 

 

Sananl. 16:28 Kavala mies rakentaa riitaa, ja panettelija erottaa ystävykset.

San l. 16:28. Väärä ihminen saattaa riidan*, ja panettelia tekee ruhtinaat eripuraisiksi.

 

 

7. Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen.

7. Tyhmän suu häpäisee itsensä, ja hänen huulensa ovat paula omalle sielullensa.

 

San l. 16:26. Moni tulee suureen vahinkoon oman suunsa kautta.

 

8. Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.

8. Panettelian sanat ovat haavat, ja käyvät läpi sydämen.

 

 

Job 34:7 Kuka mies on sellainen kuin Job, joka juo jumalanpilkkaa niinkuin vettä,

Ps 55:22. Heidän suunsa on liukkaampi kuin voi, ja sota on heidän sydämessänsä: heidän sanansa ovat sileämmät kuin öljy, ja ne ovat paljaat miekat.

Ps. 55:22 Hänen suunsa on voita sulavampi, mutta hänellä on sota mielessä; hänen sanansa ovat öljyä lauhkeammat, mutta ovat kuin paljastetut miekat.

San l. 26:22. Panettelian sanat ovat niin kuin haavat, ja käyvät läpi sydämen.

Sananl. 26:22 Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.

Jer 9:8. Heidän petolliset kielensä ovat murhanuolet*; suullansa he puhuvat lähimmäisensä kanssa ystävällisesti, vaan sydämessänsä he väijyvät häntä+.

 

 

9. Joka on veltto toimessansa, se on jo tuhontekijän veli.

9. Joka laiska on työssänsä, hän on sen veli, joka vahinkoa tekee.

10. Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan.

10. Herran nimi on vahva linna: vanhurskas juoksee sinne, ja tulee varjelluksi.

 

 

Ps. 31:4 Sillä sinä olet minun kallioni ja linnani, ja nimesi tähden sinä minua johdat ja talutat.

Ps 20:2. Herra kuulkoon sinua hädässäs, Jakobin Jumalan nimi sinua varjelkoon!

Ps. 61:4 Sillä sinä olet minun turvapaikkani, vahva torni vihollista vastaan.

Ps 31:4. Sillä sinä olet minun kallioni ja minun linnani*, ettäs siis sinun nimes tähden minua taluttaisit ja veisit;

Sananl. 14:26 Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.

Ps 61:4. Sillä sinä olet minun turvani*, vahva torni vihollisten edessä.

 

 

11. Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, ja korkean muurin kaltainen hänen kuvitteluissaan.

11. Rikkaan tavara on hänelle vahva kaupunki*, ja niin kuin korkia muuri hänen mielestänsä.

 

 

Sananl. 10:15 Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, mutta vaivaisten köyhyys on heidän turmionsa.

San l. 10:15. Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa*; mutta köyhyys tekee köyhän pelkuriksi.

 

 

12. Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.

12. Kuin joku lankee, niin hänen sydämensä ensisti tulee ylpiäksi*, ja ennen kuin joku kunniaan tulee, pitää hänen nöyrän oleman+.

 

 

Sananl. 15:33 Herran pelko on kuri viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.

San l. 16:18. Joka alennetaan, se ensisti tulee ylpiäksi; ja ylpeys on aina lankeemuksen edellä.

Sananl. 16:18 Kopeus käy kukistumisen edellä, ylpeys lankeemuksen edellä.

San l. 29:23. Ylpeys kukistaa ihmisen; vaan kunnia korottaa nöyrän.

Sananl. 22:4 Nöyryyden ja Herran pelon palkka on rikkaus, kunnia ja elämä.

San l. 15:33. Herran pelko on kuritus viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.

Sananl. 29:23 Ihmisen alentaa hänen oma ylpeytensä, mutta alavamielinen saa kunnian.

1 Piet 1:6. Jossa te saatte iloita*, te, joita nyt vähän aikaa+, (jos tarvitaan,) moninaisilla kiusauksilla vaivataan:

Siir 10:12 Ylpeyden alku on se, että ihminen luopuu Herrasta, että hänen sydämensä luopuu hänen Luojastaan.

 

 

 

13. Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.

13. Joka vastaa ennen kuin hän kuulee, se on hänelle hulluudeksi ja häpiäksi.

 

 

 

Sir 11:8. Älä tuomitse ennen kuin sinä asian kuullut olet, ja anna kansan ensin asian puhua ulos.

 

 

14. Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä?.

14. Ihmisen henki pitää ylös hänen heikkoutensa; vaan murheellista henkeä kuka voi kärsiä?

Sananl. 15:13 Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa on mieli murtunut.

San l. 15:13. Iloinen sydän tekee iloiset kasvot*; vaan koska sydän on surullinen, niin rohkeus raukee.

Sananl. 17:22 Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.

San l. 17:22. Iloinen sydän tekee elämän suloiseksi, vaan surullinen sydän kuivaa luut.

 

 

15. Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva.

15. Ymmärtäväinen sydän saa viisauden, ja viisasten korva etsii taitoa.

16. Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin.

16. Ihmisen lahja tekee hänelle avaran sian, ja saattaa suurten herrain eteen.

 

 

Sananl. 17:8 Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.

San l. 17:8. Jolla vara on lahjaa antaa, se on niin kuin kallis kivi: kuhunka hän itsensä kääntää, niin hän viisaana pidetään.

Sananl. 21:14 Salainen lahja lepyttää vihan ja poveen kätketty lahjus kiivaan kiukun.

San l. 21:14. Salainen lahja asettaa vihan, ja helmaan anto lepyttää suurimman kiukun.

 

 

17. Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän.

17. Jokaisella on ensisti omassa asiassansa oikeus; vaan kuin hänen lähimmäisensä tulee, niin se löydetään.

18. Arpa riidat asettaa ja ratkaisee väkevien välit.

18. Arpa asettaa riidan, ja eroittaa voimallisten vaiheella.

 

 

Sananl. 16:33 Helmassa pudistellen arpa heitetään, mutta Herralta tulee aina sen ratkaisu.

San l. 16:33. Arpa heitetään syliin, vaan Herralta tulee kaikki sen meno.

 

 

19. Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan salvat.

19. Vihoitettu veli pitää puoltansa lujemmin kuin vahva kaupunki; ja riita pitää kovemmin puolensa kuin telki linnan edessä.

20. Suunsa hedelmästä saa mies vatsansa kylläiseksi, saa kyllikseen huultensa satoa.

20. Sen jälkeen kullekin maksetaan, kuin hänen suunsa on puhunut; ja hän ravitaan huultensa hedelmästä.

 

 

Sananl. 12:13 Huulten rikkomus on paha ansa, mutta vanhurskas pääsee hädästä.

San l. 12:13. Ilkiä käsitetään omissa sanoissansa*, vaan vanhurskas pääsee hädästä.

Sananl. 13:2 Suunsa hedelmästä saa nauttia hyvää, mutta uskottomilla on halu väkivaltaan.

San l. 13:2. Suunsa hedelmästä kukin nautitsee hyvää, vaan jumalattomain sielu vääryyttä.

 

 

21. Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää.

21. Kuolema ja elämä on kielen voimassa: joka häntä rakastaa, se saa syödä hänen hedelmästänsä.

22. Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion.

22. Joka aviovaimon osaa, hän löytää hyvän kappaleen, ja saa mielisuosionsa Herralta.

 

 

Sananl. 19:14 Talo ja tavara peritään isiltä, mutta toimellinen vaimo tulee Herralta.

San l. 19:14. Huoneet ja tavarat peritään vanhemmilta, vaan toimellinen emäntä tulee Herralta.

Sananl. 31:10 Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.

San l. 31:10. Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kalliimmat päärlyt:

Siir 37:18 Hyvä ja paha, elämä ja kuolema. Mutta kieli pitää alati niitä vallassaan.

 

 

23. Köyhä puhuu pyydellen, mutta rikas vastaa tylysti.

23. Köyhä mies puhuu nöyrästi, vaan rikas vastaa ylpiästi.

24. Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.

24. Ihminen, jolla on ystävä, pitää oleman ystävällinen; sillä ystävä pitää lujemmin hänen kanssansa kuin veli.

 

 

Sananl. 17:17 Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.

San l. 17:17. Ystävä rakastaa ainian, ja veli tulee julki hädässä.

Siir 6:14 Uskollinen ystävä on vahva turva; joka sellaisen löytää, se aarteen löytää.

Sir 6:16. Uskollinen ystävä on elämän turva; joka Jumalaa pelkää, hän saa senkaltaisen ystävän.

 

 

 

Valitse
luku

1 2 3
4 5 6
7 8 9
10 11 12
13 14 15
16 17 18
19 20 21
22 23 24
25 26 27
28 29 30
31