4 luku

Mooses palaa Egyptiin israelilaisten luo.

1. vastasi ja sanoi: Katso, he eivät usko minua eivätkä kuule minua, vaan sanovat: 'Ei Herra ole sinulle ilmestynyt'.

1. Moses vastasi, ja sanoi: katso, ei he usko minua, eikä ole kuuliaiset minun äänelleni; vaan sanovat: ei ole Herra näkynyt sinulle.

1. MOses wastais ja sanoi: cadzo ei he usco minua eikä ole cuuliaiset minun änelleni waan sanowat: ei ole HERra näkynyt sinulle:

1 And Moses answered and said, But, behold, they will not believe me, nor listen to my voice, because they will say, Jehovah has not appeared to you.

1. And Moses answered and said, But, behold, they will not believe me, nor hearken unto my voice: for they will say, The LORD hath not appeared unto thee.

1. Og Mose svarede og sagde: Men se, de skulle ikke tro mig og ikke lyde min Røst; men de skulle sige: Herren har ikke aabenbaret sig for dig.

1. Mose svarade, och sade: Si, de tro mig intet, ej heller höra mina röst, utan skola säga: Herren hafver intet synts dig.

1. Ja Moses wastas ja ütles: Ja wata, nemmad ei wötta mind uskuda, egga mo sanna kuulda, sest nemmad wötwad öölda: Jehowa ei olle ennast sulle mitte näitnud.

1. Mozė sakė: ‘‘O jeigu jie netikės manimi ir neklausys mano balso, sakydami: ‘Tau nepasirodė Viešpats’ ‘‘.

1. Mose antwortete und sprach: Siehe, sie werden mir nicht glauben noch meine Stimme hören, sondern werden sagen: Der HERR ist dir nicht erschienen.

1. Et Moïse répondit, et dit: Mais voici, ils ne me croiront point, et ils n'obéiront point à ma voix; car ils diront: L'Éternel ne t'est point apparu.

1. ENTÓNCES Moisés respondió, y dijo: He aquí que ellos no me creerán, ni oirán mi voz, porque dirán: No te ha aparecido Jehová.

1 Toen antwoordde Mozes, en zeide: Maar zie, zij zullen mij niet geloven, noch mijn stem horen; want zij zullen zeggen: De HEERE is u niet verschenen!

1. Potem odpowiadając Mojżesz, rzekł: Ale oto, nie uwierzą mi, i nie usłuchają głosu mego, bo rzeką: Nie ukazał się tobie Pan.

1. Felele Mózes és monda: De ők nem hisznek nékem s nem hallgatnak szavamra, sőt azt mondják: nem jelent meg néked az Úr.

1 И отвечал Моисей и сказал: а если они не поверят мне и не послушают голоса моего и скажут: не явился тебе Господь?

1. І відказав Мойсей і каже: А як же не звіряться менї, анї послухають голосу мого, та скажуть: Не являвсь тобі Господь?

2. Herra sanoi hänelle: Mikä sinulla on kädessäsi? Hän vastasi: Sauva.

2. Herra sanoi hänelle: mikä se on sinun kädessäs? Hän sanoi: sauva.

2. HERra sanoi hänelle: mikä se on sinun kädesäs? hän sanoi: sauwa.

2 And Jehovah said to him, What is that in your hand? And he said, A rod.

2. And the LORD said unto him, What is that in thine hand? And he said, A rod.

2. Og Herren sagde til ham, hvad er dette, dn har i din Haand og han sagde: En Stav.

2. Herren sade till honom: Hvad är det som du hafver i dine hand?

2. Ja Jehowa ütles temma wasto: Mis se, mis so käes? ja ta ütles: Kep.

2. Tuomet Viešpats paklausė jį: ‘‘Ką laikai rankoje?’‘ Jis atsakė: ‘‘Lazdą’‘.

2. Der HERR sprach zu ihm: Was ist's, was du in deiner Hand hast? Er sprach: Ein Stab.

2. Et l'Éternel lui dit: Qu'as-tu à la main? Il répondit: Une verge.

2. Y Jehová dijo: ¿Qué es eso, que tienes en tu mano? Y él respondió: Una vara.

2 En de HEERE zeide tot hem: Wat is er in uw hand? En hij zeide: Een staf.

2. I rzekł mu Pan: Cóż jest w ręce twojej? i odpowiedział: Laska.

2. Az Úr pedig monda néki: Mi az a kezedben? S ő monda: Vessző.

2 И сказал ему Господь: что это в руке у тебя? Он отвечал: жезл.

2. І промовив до його Господь: Що се в руцї у тебе? І каже він: Палиця.

3. Hän sanoi: Heitä se maahan. Ja hän heitti sen maahan, ja se muuttui käärmeeksi; ja Mooses pakeni sitä.

3. Ja hän sanoi: heitä se maahan, ja hän heitti sen maahan, ja se muuttui kärmeeksi. Ja Moses pakeni häntä.

3. Ja hän sanoi: heitä se maahan ja hän heitti sen maahan ja se muuttui kärmexi ja Moses pakeni händä.

3 And he said, Cast in on the ground. And he cast it on the ground. And it became a serpent and Moses fled from before it.

3. And he said, Cast it on the ground. And he cast it on the ground, and it became a serpent; and Moses fled from before it.

3. Og han sagde: Kast den paa Jorden; og han kastede den paa Jorden; saa blev den til en Slange, og Mose flyede for den.

3. Han sade: En staf. Han sade: Kasta honom ifrå dig på markena. Och han kastade honom ifrå sig, och han vardt vänd uti en orm; och Mose flydde för honom.

3. Ja Ta ütles: Wiska sedda mahha; ta ta wiskas sedda mahha, ja se sai mauks, ja Moses pöggenes selle eest ärra.

3. ‘‘Mesk žemėn!’‘­tarė Dievas. Jis numetė ją ir ji pavirto gyvate; Mozė ėmė bėgti nuo jos.

3. Er sprach: Wirf ihn vor dir auf die Erde. Und er warf ihn von sich; da ward er zur Schlange, und Mose floh vor ihr.

3. Et il dit: Jette-la par terre; et il la jeta par terre, et elle devint un serpent; et Moïse s'enfuit devant lui.

3. Y él le dijo: Echala en tierra. Y él la echó en tierra, y tornóse una culebra: y Moisés huía de ella.

3 En Hij zeide: Werp hem ter aarde. En hij wierp hem ter aarde! Toen werd hij tot een slang; en Mozes vlood van haar.

3. I rzekł: Porzuć ją na ziemię; i porzucił ją na ziemię, a obróciła się w węża, i uciekał Mojżesz przed nim.

3. Vesd azt — úgymond — a földre. És veté azt a földre és lőn kígyóvá; és Mózes elfutamodék előle.

3 Господь сказал: брось его на землю. Он бросил его на землю, ижезл превратился в змея, и Моисей побежал от него.

3. І глаголе: Кинь її на землю. І кинув її на землю, і стала змієм. І відбіг Мойсей від його.

4. Mutta Herra sanoi Moosekselle: Ojenna kätesi ja tartu sen pyrstöön. Niin hän ojensi kätensä ja tarttui siihen, ja se muuttui sauvaksi hänen kädessänsä.

4. Mutta Herra sanoi Mosekselle: ojenna kätes, ja rupee hänen pyrstöönsä. Niin hän ojensi kätensä ja rupesi häneen, ja se muuttui sauvaksi hänen kädessänsä.

4. Mutta HERra sanoi Mosexelle: ojenna sinun kätes ja rupe hänen pyrstööns. Nijn hän ojensi kätens ja rupeis häneen ja se muuttui sauwaxi hänen kädesäns.

4 And Jehovah said to Moses, Put forth your hand and take it by the tail (and he put forth his hand and laid hold of it and it became a rod in his hand),

4. And the LORD said unto Moses, Put forth thine hand, and take it by the tail. And he put forth his hand, and caught it, and it became a rod in his hand:

4. Da sagde Herren til Moses Udræk din Haand og tag fat paa dens Hale; saa rakte han sin Haand ud og tog fat paa den, og den blev til en Stav i hans Haand

4. Men Herren sade till honom: Räck dina hand ut, och tag honom om stjerten. Då räckte han sina hand ut, och höll honom; och han vändes uti en staf i hans hand.

4. Ja Jehowa ütles Mosese wasto: pista omma kässi wälja ja hakka temma sawwasse kinni; ja ta pistis omma kät wälja ja hakkas temmasse kinni, ja se sai keppiks temma peus.

4. Viešpats pasakė Mozei: ‘‘Ištiesk savo ranką ir nutverk ją už uodegos!’‘ Jis ištiesė savo ranką, nutvėrė ją ir ji pavirto lazda.

4. Aber der HERR sprach zu ihm: Strecke deine Hand aus und erhasche sie bei dem Schwanz. Da streckte er seine Hand aus und hielt sie, und sie ward zum Stab in seiner Hand.

4. Alors l'Éternel dit à Moïse: Étends ta main et saisis-le par la queue. Il étendit la main, et le saisit, et il redevint une verge dans sa main.

4. Entónces dijo Jehová a Moisés: Extiende tu mano, y tómala por la cola. Y él estendió su mano, y tomóla , y tornóse en la vara en su mano.

4 Toen zeide de HEERE tot Mozes: Strek uw hand uit, en grijp haar bij haar staart! Toen strekte hij zijn hand uit, en vatte haar, en zij werd tot een staf in zijn hand.

4. I rzekł Pan do Mojżesza: Wyciągnij rękę twoję, a ujmij go za ogon; i wyciągnął rękę swoję, i ujął go, i obrócił się w laskę w ręce jego.

4. Monda pedig az Úr Mózesnek: Nyújtsd ki kezedet és fogd meg a farkát! És kinyújtá kezét és megragadá azt, és vesszővé lőn az ő kezében.

4 И сказал Господь Моисею: простри руку твою и возьми его за хвост. Он простер руку свою, и взял его; и он стал жезлом в руке его.

4. І каже Господь Мойсейові: Простягни руку, та возьми за хвоста. І просьтяг руку і узяв його за хвоста. І стала палиця в руцї в його:

5. — Siitä he uskovat, että Herra, heidän isiensä Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, on sinulle ilmestynyt.

5. Sentähden pitää heidän uskoman, että Herra on näkynyt sinulle, heidän isäinsä Jumala, Abrahamin Jumala, Isaakin Jumala ja Jakobin Jumala.

5. Sentähden pitä heidän uscoman että HERra on näkynyt sinulle heidän Isäins Jumala Abrahamin Jumala Isaachin Jumala ja Jacobin Jumala.

5 that they may believe that Jehovah, the God of their fathers, the God of Abraham, the God of Isaac and the God of Jacob, has appeared to you.

5. That they may believe that the LORD God of their fathers, the God of Abraham, the God of Isaac, and the God of Jacob, hath appeared unto thee.

5. at de skulle tro, at Herren, dere Fædres Gud, Abrahams Gud, Isaks Gud og Jakobs Gud, har aabenharet sig for dig.

5. Derföre skola de tro, att Herren hafver synts dig, deras fäders Gud, Abrahams Gud, Isaacs Gud och Jacobs Gud.

5. Sepärrast wotwad nemmad uskuda, et Jehowa nende wannematte Jummal, Abraami Jummal, Isaaki Jummal ja Jakobi Jummal ennast sulle on näitnud.

5. ‘‘Tai daryk, kad jie tikėtų, jog tau pasirodė Viešpats, jų tėvų Dievas, Abraomo, Izaoko ir Jokūbo Dievas’‘.

5. Darum werden sie glauben, daß dir erschienen sei der HERR, der Gott ihrer Väter, der Gott Abrahams, der Gott Isaaks, der Gott Jakobs.

5. C'est afin, dit l'Éternel, qu'ils croient que l'Éternel, le Dieu de leurs pères, le Dieu d'Abraham, le Dieu d'Isaac, et le Dieu de Jacob t'est apparu.

5. Por esto creerán, que Jehová el Dios de tus padres, se te ha aparecido: el Dios de Abraham, Dios de Isaac, y Dios de Jacob.

5 Opdat zij geloven, dat u verschenen is de HEERE, de God hunner vaderen, de God van Abraham, de God van Izak, en de God van Jakob.

5. Abyć uwierzyli, iż ci się ukazał Pan, Bóg ojców ich, Bóg Abrahamów, Bóg Izaaków, i Bóg Jakóbów.

5. Hogy elhigyjék, hogy megjelent néked az Úr, az ő atyáik Istene, Ábrahám Istene, Izsák Istene és Jákób Istene.

5 Это для того, чтобы поверили, что явился тебе Господь, Бог отцов их, Бог Авраама, Бог Исаака и Бог Иакова.

5. Щоб упевнились, що явивсь тобі Господь, Бог батьків їх, Бог Авраамів, Бог Ізааків і Бог Яковів.

6. Ja Herra sanoi vielä hänelle: Pistä kätesi poveesi. Ja hän pisti kätensä poveensa. Ja kun hän veti sen ulos, niin katso, hänen kätensä oli pitalista valkoinen niinkuin lumi.

6. Ja Herra sanoi vielä hänelle: pistä nyt kätes povees. Ja hän pisti sen poveensa. Ja koska hän veti sen ulos, katso, hänen kätensä oli spitalinen niinkuin lumi.

6. Ja HERra sanoi wielä hänelle: pistä kätes sinun powees. Ja cosca hän weti sen ulos cadzo hänen kätens oli spitalinen nijncuin lumi.

6 And Jehovah said furthermore to him, Put now your hand into your bosom. And he put his hand into his bosom. And when he took it out, behold, his hand was leprous, as snow.

6. And the LORD said furthermore unto him, Put now thine hand into thy bosom. And he put his hand into his bosom: and when he took it out, behold, his hand was leprous as snow.

6. Og Herren sagde ydermere til ham: Stik nu din Haand i din Barm; og han stak sin Haand i sin Barm, og han drog den ud og se, hans Haand var spedalsk som Sne.

6. Och Herren sade ytterligare till honom: Stick dina hand in i din barm. Och han stack henne i sin barm, och då han drog henne ut, si, då var hon spitelsk som en snö.

6. Ja weel ütles Jehowa temmale: Et panne omma kässi omma poue; ja ta panni omma kät omma poue, ja wöttis sedda wälja ja wata, temma kässi olli piddalitöbbine nenda kui lum̃i.

6. Viešpats kalbėjo toliau ir liepė jam įkišti ranką į savo užantį. Jis įkišo, ir kai ištraukė ją, ranka buvo balta nuo raupsų kaip sniegas.

6. Und der HERR sprach weiter zu ihm: Stecke deine Hand in deinen Busen. Und er steckte seine Hand in seinen Busen und zog sie wieder heraus; siehe, da war aussätzig wie Schnee.

6. L'Éternel lui dit encore: Mets ta main dans ton sein. Et il mit sa main dans son sein; puis il la retira, et, voici, sa main était blanche de lèpre comme la neige.

6. Y díjole más Jehová: Mete ahora tu mano en tu seno: Y él metió la mano en su seno: y como la sacó, he aquí que su mano estaba leprosa, como la nieve.

6 En de HEERE zeide verder tot hem: Steek nu uw hand in uw boezem. En hij stak zijn hand in zijn boezem; daarna trok hij ze uit, en ziet, zijn hand was melaats, wit als sneeuw.

6. I rzekł mu Pan jeszcze: Włóż teraz rękę twoję w zanadrza twoje; i włożył rękę swoję w zanadrza swoje; i wyjął ją, a oto, ręka jego była trędowata jako śnieg.

6. És ismét monda néki az Úr: Nosza dugd kebeledbe a kezed; és kebelébe dugá kezét és kihúzá: ímé az ő keze poklos vala, olyan mint a hó.

6 Еще сказал ему Господь: положи руку твою к себе в пазуху. И он положил руку свою к себе в пазуху, вынул ее, и вот, рука его побелела от проказы, как снег.

6. Каже йому Господь знов: Засунь руку твою за пазуху собі. І засунув руку за пазуху собі, і як вийняв її зза пазухи своєї, аж се рука його побілїла від прокази, як сьнїг.

7. Ja hän sanoi: Pistä kätesi takaisin poveesi. Ja hän pisti kätensä takaisin poveensa. Ja kun hän veti sen ulos povestansa, niin katso, se oli taas niinkuin hänen muukin ihonsa.

7. Ja hän sanoi: pistä kätes jällensä povees, ja hän pisti kätensä jälleen poveensa, ja veti jällensä sen ulos povestansa, ja katso, se tuli niinkuin hänen ihonsa.

7. Ja hän sanoi: pistä kätes jällens powees ja hän pisti kätens jällens poweens ja weti jällens sen ulos powestans ja cadzo se tuli nijncuin muukin hänen ihons.

7 And he said, Put your hand into your bosom again. And he put his hand into his bosom again and when he took it out of his bosom, behold, it was turned again as his other flesh.

7. And he said, Put thine hand into thy bosom again. And he put his hand into his bosom again; and plucked it out of his bosom, and, behold, it was turned again as his other flesh.

7. Og han sagde: Stik igen din Haand i din Barm; og han stak igen sin Haand i sin Barm; og han drog den ud af sin Barm, og se, da var den igen bleven som hans Kød.

7. Och han sade: Stick henne åter in i din barm. Och han stack henne åter in i barmen, och drog henne ut igen, si, så vardt hon åter som det andra hans kött.

7. Ja Ta ütles: panne omma kässi jälle omma poue; ja ta panni omma kät jälle omma poue, ja wöttis sedda ommast pouest wälja, ja wata, temma sai jälle nenda kui temma mu lihha.

7. ‘‘Vėl įkišk savo ranką į užantį!’‘­tarė Dievas. Jis padarė, kaip buvo liepta. Kai jis ištraukė ją, ji buvo sveika.

7. Und er sprach: Tue sie wieder in deinen Busen. Und er tat sie wieder in seinen Busen und zog sie heraus; siehe, da ward sie wieder wie sein anderes Fleisch.

7. Puis Dieu dit: Remets ta main dans ton sein. Et il remit sa main dans son sein; puis il la retira de son sein, et voici, elle était redevenue comme son autre chair.

7. Y dijo: Vuelve a meter tu mano en tu seno. Y él volvió a meter su mano en su seno; y volviéndola a sacar del seno, he aquí que era vuelta como la otra carne.

7 En Hij zeide: Steek uw hand wederom in uw boezem. En hij stak zijn hand wederom in zijn boezem; daarna trok hij ze uit zijn boezem, en ziet, zij was weder als zijn ander vlees.

7. I rzekł: Włóż znowu rękę twoję w zanadrza twe; i włożył znowu rękę swoję w zanadrza swe; a gdy ją wyjął z zanadrza swego, a oto, stała się znowu jako inne ciało jego.

7. És monda: Dugd vissza kebeledbe a kezed: és visszadugá kezét kebelébe és kivevé azt kebeléből és ímé ismét olyanná lőn mint teste.

7 Еще сказал: положи опять руку твою к себе впазуху. И он положил руку свою к себе в пазуху; и вынул ее из пазухи своей, и вот, онаопять стала такою же, как тело его.

7. І каже знов йому: Засунь руку твою за пазуху собі. І засунув він знов руку за пазуху свою; і вийняв її зза пазухи своєї, і се стала вона як тїло його.

8. Herra sanoi: Jos he eivät usko sinua eivätkä tottele ensimmäistä tunnustekoa, niin he uskovat toisen tunnusteon.

8. Ja on tapahtuva, jollei he sinua usko, eikä ole kuuliaiset sinun äänelles yhden ihmeen tähden, niin he uskovat sinun äänes toisen ihmeen tähden.

8. Jollei he sinua usco eikä ole cuuliaiset sinun änelles yhden ihmen tähden nijn he uscowat sinun änes toisen ihmen tähden.

8 And it will happen, if they will not believe you, nor listen to the voice of the first sign, that they will believe the voice of the latter sign.

8. And it shall come to pass, if they will not believe thee, neither hearken to the voice of the first sign, that they will believe the voice of the latter sign.

8. Og let skal ske, dersom de ikke ville tro dig eller adlyde din Røst ved det første Tegn, da skulle de tro din Røst ved det andet Tegn.

8. Om de icke vilja tro dig, eller lyda hvad du säger af det ena tecknet, så varda de dock troende, när du säger dem af det andra tecknet.

8. Ja se peab sündima, kui nemmad sind mitte ei ussu egga wötta kuulda selle essimesse imme-tähhe sanna, siis wötwad nemmad se teise imme-tahhe sanna uskuda.

8. ‘‘Jeigu jie netikės tavimi ir nekreips dėmesio į pirmojo ženklo balsą, tai jie patikės kito ženklo balsu.

8. Wenn sie dir nun nicht werden glauben noch deine Stimme hören bei dem einen Zeichen, so werden sie doch glauben deine Stimme bei dem andern Zeichen.

8. Et il arrivera, s'ils ne te croient point, et n'obéissent point à la voix du premier signe, qu'ils croiront à la voix du signe suivant.

8. Si aconteciere, que no te creyeren, ni obedecieren a la voz de la primera señal, creerán a la voz de la postrera.

8 En het zal geschieden, zo zij u niet geloven, noch naar de stem van het eerste teken horen, zo zullen zij de stem van het laatste teken geloven.

8. I stanie się, jeźlić nie uwierzą i nie usłuchają głosu znaku pierwszego, tedy uwierzą głosowi znaku pośledniego.

8. És ha úgy lenne, hogy nem hisznek néked és nem hallgatnak az első jel szavára, majd hisznek a második jel szavának.

8 Если они не поверят тебе и не послушают голоса первого знамения, то поверят голосу знамения другого;

8. І станеться коли не піймуть віри тобі, анї послухаються знамення первого, так піймуть віри тобі й послухаються знамення другого.

9. Mutta jos he eivät usko näitäkään kahta tunnustekoa eivätkä kuule sinua, niin ota vettä Niilivirrasta ja kaada kuivalle maalle, niin se vesi, jonka virrasta otat, on muuttuva vereksi kuivalla maalla.

9. Jollei he usko niitä kahta ihmettä, eikä ole kuuliaiset sinun äänelles, niin ota vettä virrasta, ja kaada kuivalle maalle, niin se vesi, jonkas olet ottanut virrasta, tulee vereksi kuivalla maalla.

9. Jollei he usco nijtä cahta ihmettä eikä ole cuuliaiset sinun änelles nijn ota wettä wirrasta ja caada cuiwalle maalle nijn se wesi jongas olet ottanut wirrasta tule werexi cuiwalla maalla.

9 And it will happen, if they will not believe even these two signs, nor listen to your voice, that you will take of the water of the river and pour it upon the dry land. And the water which you take out of the river will become blood upon the dry land.

9. And it shall come to pass, if they will not believe also these two signs, neither hearken unto thy voice, that thou shalt take of the water of the river, and pour it upon the dry land: and the water which thou takest out of the river shall become blood upon the dry land.

9. Og det skal ske, dersom de end ikke skulle tro disse tvende Tegn og ej lyde din Røst, da skal du tage af Flodens Vand og øse paa det Herre; da skal det Vand, som du tog af Floden vorde, ja da skal det vorde til Blod paa det Herre.

9. Om de icke tro dessa tu tecknen, icke heller höra dina röst, så tag vattnet utur älfvene, och gjut det ut på torra landet, så skall det samma vattnet, som du utur älfvene tagit hafver, varda blod på torra landet.

9. Ja se sünnib, kui nemmad ka neid kaks imme-tähte ei ussu, egga wötta so sanna kuulda: siis wötta Nilusse jöe seest wet, ja walla sedda kuiwa Ma peäle; ja se wessi mis sa jöest wöttad, se peab siis werreks sama kuiwa Ma peäl.

9. O jeigu jie netikės šiais dviem ženklais ir neklausys tavo balso, tai pasemk upės vandens ir išliek ant žemės! Tada vanduo, kurį pasemsi iš upės ir išliesi ant žemės, pavirs krauju’‘.

9. Wenn sie aber diesen zwei Zeichen nicht glauben werden noch deine Stimme hören, so nimm Wasser aus dem Strom und gieß es auf das trockene Land, so wird das Wasser, das du aus dem Strom genommen hast, Blut werden auf dem trockenen Lande.

9. Et s'ils ne croient pas même à ces deux signes et n'obéissent pas à ta voix, tu prendras de l'eau du fleuve et la répandras sur la terre, et l'eau que tu auras prise du fleuve, deviendra du sang sur la terre.

9. Y si aun no creyeren a estas dos señales, ni oyeren tu voz, tomarás de las aguas del río, y derramas en tierra, y volverse han aquellas aguas que tú tomarás del río, volverse han en sangre en la tierra.

9 En het zal geschieden, zo zij ook deze twee tekenen niet geloven, noch naar uw stem horen, zo neem van de wateren der rivier, en giet ze op het droge; zo zullen de wateren, die gij uit de rivier zult nemen, diezelve zullen tot bloed worden op het droge.

9. I stanie się, jeźli nie uwierzą ani tym dwom znakom, i nie usłuchają głosu twego, weźmiesz wody rzecznej, i wylejesz ją na ziemię; tedy się przemieni woda ona, którą weźmiesz z rzeki, a obróci się w krew na ziemi.

9. És ha úgy lenne, hogy ennek a két jelnek sem hisznek és nem hallgatnak szavadra: akkor meríts vizet a [1†] folyóvízből és öntsd a szárazra, és a víz, a mit a folyóvízből merítettél, vérré lesz a szárazon.

9 если же не поверят и двум сим знамениям и не послушают голоса твоего, то возьми воды из реки и вылей на сушу; и вода, взятая изреки, сделается кровью на суше.

9. І станеться, коли не впевняться й сими двома знаменнями, і не послухають голосу твого, так візьмеш води річної, та й виллєш на суходіл, і вода, що взяв єси з ріки, візьметься кровю на суходолї.

10. Niin Mooses sanoi Herralle: Oi Herra, minä en ole puhetaitoinen mies; en ole ollut ennen enkä senkään jälkeen, kuin sinä puhuit palvelijallesi; sillä minulla on hidas puhe ja kankea kieli.

10. Niin sanoi Moses Herralle: Ah Herra, en ole minä tähän asti puhelias mies ollut, enkä myös sitte kuin sinä palvelias kanssa puhunut olet; sillä minulla on hidas puhe ja kankia kieli.

10. NIin sanoi Moses HERralle: ah HERra en ole minä tähän asti puheljas mies ollut sitten cuins sinun palwelias cansa puhunut olet: sillä minulla on hidas puhe ja cangia kieli.

10 And Moses said to Jehovah, Oh, Lord, I am not a man of words, neither yesterday nor in (any) time past, nor since you have spoken to your servant, because I am slow of speech and of a slow tongue.

10. And Moses said unto the LORD, O my Lord, I am not eloquent, neither heretofore, nor since thou hast spoken unto thy servant: but I am slow of speech, and of a slow tongue.

10. Og Mose sagde til Herren: Hør mig, Herre! jeg har ikke hidtildags været en veltalende Mand, ej heller siden du talede til din Tjener; thi jeg har et svart Maal og en svar Tunge.

10. Då sade Mose till Herran: Ack Herre! Jag är en sådan man som icke talande är, allt från i går och förrgår, och ifrå den tid du med din tjenare talat hafver; ty jag hafver ett tungt mål och ena svåra tungo.

10. Ja Moses ütles Jehowa wasto: Ma pallun, ISsand, ei minna olle sannakas mees ei eilsest egga endisest aiast, egga sest aiast, kui sa omma sullasega olled räkinud: sest mul on kange su ja kange keel.

10. Mozė tarė Viešpačiui: ‘‘Viešpatie, aš nesu iškalbingas: nebuvau toks anksčiau nei dabar, kai Tu prabilai į savo tarną. Man sunku kalbėti ir mano liežuvis pinasi’‘.

10. Mose aber sprach zu dem HERRN: Ach mein HERR, ich bin je und je nicht wohl beredt gewesen, auch nicht seit der Zeit, da du mit deinem Knecht geredet hast; denn ich habe eine schwere Sprache und eine schwere Zunge.

10. Et Moïse dit à l'Éternel: Ah! Seigneur, je ne suis point un homme qui ait la parole aisée, ni d'hier, ni d'avant-hier, ni depuis que tu parles à ton serviteur; car j'ai la bouche et la langue pesantes.

10. Entónces dijo Moisés a Jehová: Ay, Señor, yo no soy hombre de palabras de ayer, ni de anteayer, ni aun desde que tú hablas a tu siervo: porque soy pesado de boca y pesado de lengua.

10 Toen zeide Mozes tot den HEERE: Och Heere! ik ben geen man wel ter tale, noch van gisteren, noch van eergisteren, noch van toen af, toen Gij tot Uw knecht gesproken hebt; want ik ben zwaar van mond, en zwaar van tong.

10. I rzekł Mojżesz do Pana. Proszę Panie, nie jestem ja mężem wymownym ani przedtem ani odtąd, jakoś mówił do sługi twego: bom ciężkich ust i ciężkiego języka.

10. És monda Mózes az Úrnak: Kérlek, Uram, nem vagyok én ékesenszóló sem tegnaptól, sem tegnap előttől fogva, sem azóta, hogy szólottál a te szolgáddal; mert én nehéz ajkú és nehéz nyelvű vagyok.

10 И сказал Моисей Господу: о, Господи! человек я не речистый, и таков был и вчера и третьего дня, и когда Ты начал говорить с рабом Твоим: я тяжело говорю и косноязычен.

10. І каже Мойсей Господеві: Ой Господе! Не проречистий я нї здавна, нї з того часу, як почав єси глаголати рабові твойму. Нї! покволий у мові й тугоязикий.

11. Ja Herra sanoi hänelle: Kuka on antanut ihmiselle suun, tahi kuka tekee mykän tai kuuron, näkevän tai sokean? Enkö minä, Herra?

11. Ja Herra sanoi hänelle: kuka on luonut ihmisen suun? Eli kuka on tehnyt mykän taikka kuuron, eli näkevän taikka sokian? Enkö minä Herra (ole niitä tehnyt)?

11. Ja HERra sanoi hänelle: cuca on luonut ihmisen suun? eli cuca on tehnyt mykän taicka cuuroin eli näkewän taicka sokian? engö minä HERra ole nijtä tehnyt.

11 And Jehovah said to him, Who has made man's mouth? Or who makes a man dumb, or deaf, or seeing, or blind? Is it not I, Jehovah?

11. And the LORD said unto him, Who hath made man's mouth? or who maketh the dumb, or deaf, or the seeing, or the blind? have not I the LORD?

11. Og Herren sagde til ham: Hvo giver Mennesket Mund eller hvo gør stum eller døv eller seende eller blind mon ikke jeg Herren

11. Herren sade till honom: Ho hafver skapat menniskone munnen? Eller ho hafver gjort dumban, eller den döfva, eller den seende, eller den blinda? Hafver icke jag Herren gjort dem?

11. Ja Jehowa ütles temma wasto: Kes on innimessele suud teinud, ehk kes on sedda keletumat ehk kurti ehk näggiat ehk pimmedat teinud? eks minna, Jehowa?

11. Viešpats jam atsakė: ‘‘Kas sutvėrė žmogaus burną? Kas padaro jį nebylų, kurčią, matantį ar aklą? Argi ne Aš, Viešpats?

11. Der HERR sprach zu ihm: Wer hat dem Menschen den Mund geschaffen? Oder wer hat den Stummen oder Tauben oder Sehenden oder Blinden gemacht? Habe ich's nicht getan, der HERR?

11. Et l'Éternel lui dit: Qui a fait la bouche de l'homme? Ou qui rend muet, ou sourd, ou voyant, ou aveugle? N'est-ce pas moi, l'Éternel?

11. Y Jehová le respondió: ¿Quién dió la boca al hombre? ¿O, quién hizo al mudo y al sordo? ¿al que ve y al ciego? ¿No soy yo Jehová?

11 En de HEERE zeide tot hem: Wie heeft den mens den mond gemaakt, of wie heeft den stomme, of dove, of ziende, of blinde gemaakt? Ben Ik het niet, de HEERE?

11. A Pan mu rzekł: Któż uczynił usta człowiekowi? albo kto uczynił niemego, albo głuchego, albo widzącego, albo ślepego, izaż nie Ja Pan?

11. Az Úr pedig monda néki: Ki adott szájat az embernek? Avagy ki tesz némává vagy siketté, vagy látóvá vagy vakká? Nemde én, az Úr?

11 Господь сказал: кто дал уста человеку? кто делает немым, или глухим, или зрячим, или слепым? не Я ли Господь?

11. І каже Господь Мойсейові: Хто дав уста чоловікові? Або хто сотворив нїмого, чи глухого, чи видющого, чи слїпуючого? Хиба не я, Господь?

12. Mene siis nyt, minä olen sinun suusi apuna ja opetan sinulle, mitä sinun on puhuttava.

12. Mene siis nyt, minä olen sinun suussas, ja opetan sinua, mitä sinun puhuman pitää.

12. Mene sijs nyt minä olen sinun suusas ja opetan sinua mitä sinun puhuman pitä.

12 Now therefore go and I will be with your mouth and teach you what you will speak.

12. Now therefore go, and I will be with thy mouth, and teach thee what thou shalt say.

12. Saa gak nu; og jeg skal være med din Mund, og lære dig, hvad du skal tale.

12. Så gack nu åstad, jag vill vara i dinom mun, och lära dig, hvad du säga skall.

12. Ja nüüd minne, ja Minna tahhan so suga olla ja sind öppetada, mis sa pead räkima.

12. Taigi dabar eik, o Aš būsiu su tavo lūpomis ir tave pamokysiu, ką kalbėti’‘.

12. So geh nun hin: Ich will mit deinem Munde sein und dich lehren, was du sagen sollst.

12. Maintenant donc, va et je serai avec ta bouche, et je t'enseignerai ce que tu devras dire.

12. Vé pues ahora, que yo seré en tu boca, y te enseñare lo que hayas de hablar.

12 En nu ga henen, en Ik zal met uw mond zijn, en zal u leren, wat gij spreken zult.

12. Idźże teraz, a Ja będę z usty twojemi, i nauczę cię, co byś miał mówić.

12. Most hát eredj és én lészek a te száddal, [2†] és megtanítlak téged arra, a mit beszélned kell.

12 итак пойди, и Я буду при устах твоих и научу тебя, что тебе говорить.

12. Оце ж ійди, і я буду в устах твоїх, і навчати му тебе, що тобі промовляти.

13. Mutta hän sanoi: Oi Herra, lähetä kuka muu tahansa!

13. Moses sanoi: Ah Herra, lähetä, jonkas tahdot lähettää.

13. Moses sanoi: minun HERran lähetä jongas tahdot lähettä.

13 And he said, Oh, Lord, I beseech you, send by the hand of him whom you will send.

13. And he said, O my Lord, send, I pray thee, by the hand of him whom thou wilt send.

13. Og han sagde: Hør mig, Herre! send nu, hvem du vil sende.

13. Mose sade: Min Herre, sänd hvem du sända vill.

13. Ja ta ütles: Ma pallun ISsand, et läkkita sannumed , kellega sa tahhad läkkitada.

13. Jis atsakė: ‘‘Prašau, Viešpatie, siųsk ką nors kitą!’‘

13. Mose sprach aber: Mein HERR, sende, welchen du senden willst.

13. Et Moïse répondit: Ah! Seigneur, envoie qui tu voudras envoyer.

13. Y él dijo: Ay, Señor, envía por mano del que has de enviar.

13 Doch hij zeide: Och, Heere! zend toch door de hand desgenen, dien Gij zoudt zenden.

13. I rzekł Mojżesz: Słuchaj Panie, poślij proszę tego, kogo posłać masz.

13. Ő pedig monda: Kérlek, Uram, csak küldd, a kit küldeni akarsz.

13 Моисей сказал: Господи! пошли другого, кого можешь послать.

13. І рече Мойсей: Молю тебе, Господи, вибери луччого посла.

14. Niin Herra vihastui Moosekseen ja sanoi: Eikö sinulla ole veljesi Aaron, leeviläinen? Minä tiedän, että hän osaa puhua. Ja katso, hän tuleekin sinua vastaan; ja kun hän näkee sinut, iloitsee hän sydämestänsä.

14. Niin Herra vihastui suuresti Moseksen päälle, ja sanoi: enkö minä tunne Aaronia sinun veljeäs, Levin suvusta, että hän on puhelias? Ja katso, hän tulee sinua vastaan, ja koska hän näkee sinun, niin hän iloitsee sydämestänsä.

14. Nijn HERra wihastui suurest Mosexen päälle ja sanoi: engö minä tiedä että Aaron sinun weljes Lewin sugusta on puheljas? ja cadzo hän tule sinua wastan ja cosca hän näke sinun nijn hän iloidze sydämestäns.

14 And the anger of Jehovah was kindled against Moses and he said, Is there not Aaron your brother the Levite? I know that he can speak well. And also, behold, he comes forth to meet you and when he sees you, he will be glad in his heart.

14. And the anger of the LORD was kindled against Moses, and he said, Is not Aaron the Levite thy brother? I know that he can speak well. And also, behold, he cometh forth to meet thee: and when he seeth thee, he will be glad in his heart.

14. Da blev Herrens Vrede optændt imod Mose, og han sagde: Kender jeg ikke Aron, din Broder, den Levit, at han kan tale vel: og se, han skal endog gaa ud imod dig, og naar han ser dig, da skal han glæde sig i sit Hjerte;

14. Då vardt Herren mycket vred öfver Mose, och sade: Vet jag icke, att din broder Aaron af Levi slägte är talande? Och si, han skall utgå emot dig, och då han får se dig, skall han glädja sig af hjertat.

14. Ja Jehowa wihha süttis pöllema Mosese wasto ja ütles: Eks olle Aaron sinno wend, se Lewi-mees? ma tean, et ta hästi rägib, ja wata, ta tulleb ka sinno wasto; kui ta sind nääb, siis saab temma ommast süddamest röömsaks.

14. Tada Viešpats supykęs tarė: ‘‘Žinau, kad tavo brolis Aaronas, levitas, yra iškalbus ir jis pasitiks tave. Tave pamatęs, jis džiaugsis savo širdyje.

14. Da ward der HERR sehr zornig über Mose und sprach: Weiß ich denn nicht, daß dein Bruder Aaron aus dem Stamm Levi beredt ist? und siehe, er wird herausgehen dir entgegen; und wenn er dich sieht, wir er sich von Herzen freuen.

14. Et la colère de l'Éternel s'embrasa contre Moïse, et il dit: Aaron, le Lévite, n'est-il pas ton frère? Je sais qu'il parlera très bien. Et même, le voici qui sort à ta rencontre, et quand il te verra, il se réjouira dans son cœur.

14. Entónces Jehová se enojó contra Moisés, y dijo: ¿No conozco yo a tu hermano Aarón, Levita; que él hablará? Y aun, he aquí, que él te saldrá a recibir, y en viéndote, se alegrará de su corazón.

14 Toen ontstak de toorn des HEEREN over Mozes, en Hij zeide: is niet Aaron, de Leviet, uw broeder? Ik weet, dat hij zeer wel spreken zal, en ook, zie, hij zal uitgaan u tegemoet; wanneer hij u ziet, zo zal hij in zijn hart verblijd zijn.

14. I zapalił się gniew Paóski na Mojżesza, i rzekł: Azaż nie wiem, iż Aaron, brat twój Lewita wymownym jest? a oto i ten wynijdzie przeciwko tobie, i ujrzawszy cię, uraduje się w sercu swojem.

14. És felgerjede az Úr haragja Mózes ellen és monda: [3†] Nemde atyádfia néked a Lévi nemzetségből való Áron? Tudom, hogy ő ékesenszóló és ímé ő ki is jő elődbe [4†] s mihelyt meglát, örvendezni fog az ő szívében.

14 И возгорелся гнев Господень на Моисея, и Он сказал: разве нет у тебя Аарона брата, Левитянина? Я знаю, что он может говорить, и вот, он выйдет навстречу тебе, и, увидев тебя, возрадуется в сердце своем;

14. І запалав гнїв Господень на Мойсея, і рече: Хиба не знаю, що твій брат Арон, Левієнко, уміє добре промовляти? І се він вийде на зустріч тобі і, побачивши тебе, звеселиться в серцї свойму.

15. Ja puhu sinä hänelle ja pane sanat hänen suuhunsa. Ja minä olen sinun suusi apuna ja hänen suunsa apuna ja opetan teille, mitä teidän on tehtävä.

15. Sinun pitää puhuman hänelle, ja paneman sanat hänen suuhunsa; ja minä olen sinun ja hänen suunsa kanssa, ja opetan teitä, mitä teidän pitää tekemän.

15. Sinun pitä puhuman hänelle ja paneman sanat hänen suuhuns ja minä olen sinun ja hänen suuns cansa ja opetan teitä mitä teidän pitä tekemän.

15 And you will speak to him and put the words in his mouth. And I will be with your mouth and with his mouth and will teach you* what you* will do,

15. And thou shalt speak unto him, and put words in his mouth: and I will be with thy mouth, and with his mouth, and will teach you what ye shall do.

15. og du skal tale til ham og lægge Ordene i hans Mund; og jeg skal være med din Mund og med hans Mund, og lære eder, hvad I skulle gøre.

15. Du skall tala till honom, och sätta orden i munnen på honom; och jag skall vara i dinom, och i hans munne, och lära eder, hvad I göra skolen.

15. Ja sa pead temma wasto räkima ja need sannad ta suhho pannema, ja minna tahhan sinno suga olla ja temma suga, ja teid öppetada, mis teie peate teggema.

15. Tu kalbėsi jam ir įdėsi žodžius į jo lūpas. Aš būsiu su tavo ir jo lūpomis ir jus pamokysiu, ką turite daryti.

15. Du sollst zu ihm reden und die Worte in seinen Mund legen. Und ich will mit deinem und seinem Munde sein und euch lehren, was ihr tun sollt.

15. Tu lui parleras donc, et tu mettras les paroles dans sa bouche; et je serai avec ta bouche et avec la sienne, et je vous enseignerai ce que vous devrez faire.

15. Tú hablarás a él y pondrás en su boca las palabras, y yo seré en tu boca, y en la suya, y os enseñaré lo que hayáis de hacer.

15 Gij dan zult tot hem spreken, en de woorden in zijn mond leggen; en Ik zal met uw mond, en met zijn mond zijn; en Ik zal ulieden leren, wat gij doen zult.

15. I będziesz mówił do niego, i włożysz słowa w usta jego, a Ja będę z usty twemi, i z usty jego, i nauczę was, co byście mieli czynić.

15. Beszélj azért vele, és add szájába a beszédeket, és én lészek a te száddal és az ő szájával és megtanítlak titeket arra, a mit cselekedjetek.

15 ты будешь ему говорить и влагать слова в уста его, а Я буду при устах твоих и при устах его и буду учить вас, что вам делать;

15. І промовляти меш до його, вкладувати меш слова мої в уста його, я ж буду в устах у тебе і в устах у його, і навчати му вас, що вам чинити.

16. Ja hän on puhuva sinun puolestasi kansalle; niin hän on oleva sinulla suuna, ja sinä olet oleva hänellä Jumalana.

16. Ja hänen pitää puhuman sinun puolestas kansalle. Hänen pitää oleman sinun suunas, ja sinun pitää oleman hänelle Jumalana.

16. Ja hänen pitä puhuman sinun puolestas Canssalle. Hänen pitä oleman sinun suunas ja sinun pitä oleman hänelle Jumalana.

16 and he will be your spokesman to the people. And it will happen, that he will be to you a mouth and you will be to him as God.

16. And he shall be thy spokesman unto the people: and he shall be, even he shall be to thee instead of a mouth, and thou shalt be to him instead of God.

16. Og han skal tale for dig til Folket, og det skal ske, at han skal være din Mund, og du skal være ham som en Gud.

16. Och han skall tala för dig till folket; han skall vara din mun, och du skall vara hans gud.

16. Ja temma peab so assemel rahwa wasto räkima, ja se peab nenda ollema: temma peab sulle suuks ollema, ja sinna pead temmale Jummalaks ollema.

16. Jis kalbės už tave tautai. Jis bus tavo lūpomis, o tu būsi jam vietoje Dievo.

16. Und er soll für dich zum Volk reden; er soll dein Mund sein, und du sollst sein Gott sein.

16. C'est lui qui parlera pour toi au peuple; il sera ta bouche, et tu lui seras Dieu.

16. Y él hablará por tí al pueblo, y él te será por boca, y tu serás a él por Dios.

16 En hij zal voor u tot het volk spreken; en het zal geschieden, dat hij u tot een mond zal zijn, en gij zult hem tot een god zijn.

16. On będzie mówił za cię do ludu, i stanie się, że on będzie tobie za usta, a ty mu będziesz za Boga;

16. És ő beszél majd helyetted a néphez és ő lesz néked száj gyanánt, te pedig leszesz néki Isten gyanánt.

16 и будет говорить он вместо тебя к народу; итак он будет твоими устами,а ты будешь ему вместо Бога;

16. І він буде речником твоїм до людей, і він тобі буде устами, ти ж йому будеш Богом.

17. Ja ota käteesi tämä sauva, jolla olet tekevä nuo tunnusteot.

17. Ja ota tämä sauva kätees, jolla sinun pitää tekemän ihmeitä.

17. Ja ota tämä sauwa kätees jolla sinun pitä tekemän ihmeitä.

17 And you will take this rod in your hand, with which you will do the signs.

17. And thou shalt take this rod in thine hand, wherewith thou shalt do signs.

17. Og tag denne Stav i din Haand, med hvilken du skal gøre Tegene.

17. Och denna staf tag i dina hand, dermed du tecken göra skall.

17. Ja se keppi pead sa ennese kätte wötma, misga sa pead need imme-tähhed teggema.

17. Pasiimk šitą lazdą, su kuria darysi ženklus’‘.

17. Und diesen Stab nimm in deine Hand, mit dem du die Zeichen tun sollst.

17. Et tu prendras dans ta main cette verge, par laquelle tu feras les signes.

17. Y tomarás esta vara en tu mano, con la cual harás las señales.

17 Neem dan dezen staf in uw hand, waarmede gij die tekenen doen zult.

17. Laskę też tę weźmij w rękę twoję, którą będziesz czynił znaki.

17. Ezt a vesszőt pedig vedd kezedbe, hogy véghez vidd vele ama jeleket.

17 и жезл сей возьми в руку твою: им ты будешь творить знамения.

17. І сю палицю візьмеш у руку твою, нею сотвориш знамення.

18. Niin Mooses tuli takaisin appensa Jetron luo ja sanoi hänelle: Anna minun mennä takaisin veljieni tykö Egyptiin, katsomaan, ovatko he vielä elossa. Jetro sanoi Moosekselle: Mene rauhassa.

18. Niin Moses läksi sieltä, ja tuli jällensä appensa Jetron tykö, ja sanoi hänelle: annas minun mennä, että minä palajaisin veljeini tykö, jotka ovat Egyptissä, ja näkisin heitä, jos he vielä elävät. Ja Jetro sanoi Mosekselle: mene rauhassa.

18. NIin Moses läxi sieldä ja tuli jällens Jethron hänen Appens tygö ja sanoi hänelle: annas minun mennä että minä palajaisin weljeini tygö jotca owat Egyptis ja näkisin heitä jos he wielä eläwät. Ja Jethro sanoi Mosexelle: mene rauhan.

18 And Moses went and returned to Jethro his father-in-law and said to him, Let me go, I beseech you and return to my brothers who are in Egypt and see whether they are yet alive. And Jethro said to Moses, Go in peace.

18. And Moses went and returned to Jethro his father in law, and said unto him, Let me go, I pray thee, and return unto my brethren which are in Egypt, and see whether they be yet alive. And Jethro said to Moses, Go in peace.

18. Og Mose gik og kom igen til Jetro, sin Svigerfader, og sagde til ham: Kære, lad mig fare, saa vil jeg drage tilbage til mine Brødre, som ere i Ægypten, og se, om de endnu leve; og Jetro sagde til Mose: Gak i Fred.

18. Så gick då Mose dädan, och kom igen till sin svär Jethro, och sade till honom: Käre, låt mig gå, att jag åter må komma till mina bröder, som äro uti Egypten, och se, om de ännu lefva. Jethro sade till honom: Gack i frid.

18. Ja Moses läks ärra ja tulli taggasi omma äia Itro jure ja ütles temmale: Lasse ma lähhän, et ma taggasi saan omma wendade jure, mis Egiptusses on, et ma saan nähha, kas nemmad alles ellus on; ja Itro ütles Mosessele: Minne rahhoga.

18. Mozė sugrįžo pas savo uošvį Jetrą ir tarė jam: ‘‘Prašau, leisk man sugrįžti į Egiptą pas savo brolius ir pasižiūrėti, ar jie tebėra gyvi’‘. Jetras atsakė: ‘‘Eik ramybėje!’‘

18. Mose ging hin und kam wieder zu Jethro, seinem Schwiegervater, und sprach zu ihm: Laß mich doch gehen, daß ich wieder zu meinen Brüdern komme, die in Ägypten sind, und sehe, ob sie noch leben. Jethro sprach zu ihm: Gehe hin mit Frieden.

18. Alors Moïse s'en alla, et retourna vers Jéthro son beau-père, et lui dit: Que je m'en aille, je te prie, et que je retourne vers mes frères qui sont en Égypte, pour voir s'ils sont encore vivants. Et Jéthro dit à Moïse: Va en paix!

18. Así se fué Moisés, y volviendo a su suegro Jetro, díjole: Yo iré ahora, y volveré a mis hermanos, que están en Egipto, para ver si aun viven. Y Jetro dijo a Moisés: Vé en paz.

18 Toen ging Mozes heen, en keerde weder tot Jethro, zijn schoonvader, en zeide tot hem: Laat mij toch gaan, dat ik wederkere tot mijn broederen, die in Egypte zijn, en zie, of zij nog leven. Jethro dan zeide tot Mozes: Ga in vrede!

18. Odszedł tedy Mojżesz, i wrócił się do Jetra, świekra swego, i mówił do niego: Pójdę teraz, a wrócę się do braci mojej, którzy są w Egipcie, a obaczę, sąli jeszcze żywi. A Jetro rzekł do Mojżesza: Idź w pokoju.

18. És méne Mózes és visszatére az ő ipához Jethróhoz és monda néki: Hadd menjek és térjek vissza az én atyámfiaihoz Égyiptomba, hogy meglássam, ha élnek-e még? És monda Jethró Mózesnek: Eredj el békességgel.

18 И пошел Моисей, и возвратился к Иофору, тестю своему, и сказал ему: пойду я, и возвращусь к братьям моим, которые в Египте, и посмотрю, живы ли еще они? И сказал Иофор Моисею: иди с миром.

18. І пійшов Мойсей, та й вернувсь до Єтра, тесьтя свого, і каже: Пійду й вернусь до браття мого, що в Египтї, та побачу, чи вони ще живі. І каже Єтро Мойсейові: Ійди собі здоровий з миром.

19. Ja Herra sanoi Moosekselle Midianissa: Mene takaisin Egyptiin, sillä kaikki ne ovat kuolleet, jotka väijyivät sinun henkeäsi.

19. Ja Herra sanoi Mosekselle Midianissa: mene ja palaja Egyptiin; sillä ne kaikki ovat kuolleet, jotka sinun henkes perään seisoivat.

19. Ja HERra sanoi Mosexelle Midianis: mene ja palaja Egyptijn: sillä ne caicki owat cuollet jotca sinun henges perän seisoit.

19 And Jehovah said to Moses in Midian, Go, return into Egypt, because all the men are dead who sought your life.

19. And the LORD said unto Moses in Midian, Go, return into Egypt: for all the men are dead which sought thy life.

19. Og Herren sagde til Mose i Midian: Gak, vend tilbage til Ægypten; thi alle de Mænd ere døde, som søgte efter dit Liv.

19. Och sade Herren till honom i Midian: Gack, och far åter in uti Egypten; förty de äro alle döde, som gingo efter ditt lif.

19. Ja Jehowa ütles Mosesse wasto Midjanis: Käi, minne taggasi Egiptusse-male, sest keik need mehhed on ärrasurnud, kes so hinge peäle käisid.

19. Viešpats tarė Mozei Midjane: ‘‘Sugrįžk į Egiptą! Nes visi, kurie ieškojo tavo gyvybės, yra mirę’‘.

19. Auch sprach der HERR zu ihm in Midian: Gehe hin und ziehe wieder nach Ägypten; denn die Leute sind tot, die nach deinem Leben standen.

19. Or, l'Éternel dit à Moïse, en Madian: Va, retourne en Égypte; car tous ceux qui en voulaient à ta vie, sont morts.

19. Dijo también Jehová a Moisés en Madián: Vé, y vuélvete a Egipto; porque todos los que te procuraban la muerte, son muertos.

19 Ook zeide de HEERE tot Mozes in Midian: Ga heen, keer weder in Egypte, want al de mannen zijn dood, die uw ziel zochten.

19. I rzekł Pan do Mojżesza w ziemi Madyjaóskiej: Idź, wróć się do Egiptu; pomarli bowiem wszyscy mężowie, którzy szukali duszy twojej.

19. Az Úr pedig monda Mózesnek Midiánban: Eredj, térj vissza Égyiptomba; mert meghaltak mindazok a férfiak, a kik téged halálra kerestek vala.

19 И сказал Господь Моисею в земле Мадиамской: пойди, возвратись в Египет, ибо умерли все, искавшие души твоей.

19. І рече Господь Мойсейові в Мидіян землї: Ійди, вертайсь у Египет; повмірали бо всї, що шукали душі твоєї.

20. Niin Mooses otti vaimonsa ja poikansa ja pani heidät aasin selkään ja palasi Egyptin maahan; ja Mooses otti käteensä Jumalan sauvan.

20. Ja Moses otti emäntänsä ja poikansa, ja pani ne aasin päälle, ja palasi Egyptiin; ja otti Jumalan sauvan käteensä.

20. Ja Moses otti emändäns ja poicans ja pani Asin päälle ja palais Egyptijn ja otti Jumalan sauwan käteens.

20 And Moses took his wife and his sons and set them upon a donkey and he returned to the land of Egypt. And Moses took the rod of God in his hand.

20. And Moses took his wife and his sons, and set them upon an ass, and he returned to the land of Egypt: and Moses took the rod of God in his hand.

20. Saa tog Mose sin Hustru og sine Sønner og førte dem paa et Asen, og han vendte tilbage til Ægyptens Land, og Mose tog Guds Stav i sin Haand.

20. Och så tog Mose sina hustru, och sina söner, och satte dem på en åsna, och for åter in uti Egypti land; och tog Guds staf i sina hand.

20. Ja Moses wöttis omma naese ja ommad poiad ja panni neid eesli selga, ja läks taggasi Egiptusse male; ja Moses wöttis Jummala keppi omma kätte.

20. Mozė pasiėmė žmoną ir sūnus, užsodino juos ant asilo ir grįžo į Egiptą; ir Dievo lazdą jis pasiėmė į savo ranką.

20. Also nahm Mose sein Weib und seine Söhne und führte sie auf einem Esel und zog wieder nach Ägyptenland und nahm den Stab Gottes in seine Hand.

20. Alors Moïse prit sa femme et ses fils, les fit monter sur un âne, et retourna au pays d'Égypte. Et Moïse prit la verge de Dieu dans sa main.

20. Entónces Moisés tomó a su mujer y sus hijos, y púsoles sobre un asno, y volvióse a tierra de Egipto: tomó también Moisés la vara de Dios en su mano.

20 Mozes dan nam zijn vrouw, en zijn zonen, en voerde hen op een ezel, en keerde weder in Egypteland; en Mozes nam den staf Gods in zijn hand.

20. Wziąwszy tedy Mojżesz żonę swą, i syny swe, wsadził je na osła, i wrócił się do ziemi Egipskiej; wziął też Mojżesz laskę Bożą w rękę swą.

20. És felvevé Mózes az ő feleségét és az ő fiait és felülteté őket a szamárra és visszatére Égyiptom földére. Az [5†] Isten vesszejét pedig kezébe vevé Mózes.

20 И взял Моисей жену свою и сыновей своих, посадил их на осла иотправился в землю Египетскую. И жезл Божий Моисей взял в руку свою.

20. І взяв Мойсей жену свою та хлопята свої, посадив їх на осла, та й вернувсь у Египет. І взяв Мойсей жезло Боже в руку свою.

21. Ja Herra sanoi Moosekselle: Kun tulet takaisin Egyptiin, niin katso, että teet faraon edessä kaikki ne ihmeet, jotka minä olen pannut sinun käteesi. Mutta minä paadutan hänen sydämensä, niin että hän ei päästä kansaa.

21. Ja Herra sanoi Mosekselle: katso, koskas tulet Egyptiin jällensä, ettäs teet kaikki ne ihmeet Pharaon edessä, jotka minä olen antanut sinun kätees. Ja minä paadutan hänen sydämensä, ja ei hän päästä kansaa.

21. Ja HERra sanoi Mosexelle: cadzo coscas tulet Egyptijn jällens ettäs teet caicki ne ihmet Pharaon edes jotca minä olen andanut sinun kätes ala. Ja minä paadutan hänen sydämens nijn ettei hän päästä Canssa.

21 And Jehovah said to Moses, When you go back into Egypt, see that you do before Pharaoh all the wonders which I have put in your hand, but I will harden his heart and he will not let the people go.

21. And the LORD said unto Moses, When thou goest to return into Egypt, see that thou do all those wonders before Pharaoh, which I have put in thine hand: but I will harden his heart, that he shall not let the people go.

21. Og Herren sagde til Mose: Naar du gaar for at vende tilbage til Ægypten, da se til, at du for Faraos Aasyn gør alle disse Tegn, som jeg har givet i din Haand; men jeg vil forhærde hans Hjerte, at han ikke skal lade Folket fare.

21. Och Herren sade till Mose: Se till, när du åter kommer in uti Egypten, att du gör all de under för Pharao, som jag under dina hand gifvit hafver. Men jag skall förstocka hans hjerta, att han icke skall släppa folket.

21. Ja Jehowa ütles Mosesse wasto: Kui sa lähhäd, et sa taggasi saad Egiptusse, siis katsu, et sa keik need immeteud, mis ma sinno kätte ollen annud, Warao ees teed; ja minna tahhan temma süddame kangeks tehha, et temma ei lasse sedda rahwast mitte miñna.

21. Viešpats pasakė Mozei: ‘‘Kai sugrįši į Egiptą, žiūrėk, kad padarytum faraono akivaizdoje visus stebuklus, kuriuos įdėjau į tavo ranką. Bet Aš užkietinsiu jo širdį, ir jis neišleis tautos.

21. Und der HERR sprach zu Mose: Siehe zu, wenn du wieder nach Ägypten kommst, daß du alle Wunder tust vor Pharao, die ich dir in deine Hand gegeben habe; aber ich will sein Herz verstocken, daß er das Volk nicht lassen wird.

21. Et l'Éternel dit à Moïse: En t'en allant pour retourner en Égypte, considère tous les miracles que j'ai mis dans ta main, et tu les feras devant Pharaon; mais j'endurcirai son cœur, et il ne laissera point aller le peuple.

21. Y dijo Jehová a Moisés: Cuando fueres vuelto a Egipto, mira que hagas delante de Faraón todas las maravillas, que yo he puesto en tu mano: yo empero endureceré su corazón para que no deje ir al pueblo.

21 En de HEERE zeide tot Mozes: Terwijl gij heentrekt, om weder in Egypte te keren, zie toe, dat gij al de wonderen doet voor Farao, die Ik in uw hand gesteld heb; doch Ik zal zijn hart verstokken, dat hij het volk niet zal laten gaan.

21. I rzekł Pan do Mojżesza: Gdy pójdziesz i wrócisz się do Egiptu, patrzajże, abyś wszystkie cuda, którem Ja podał w rękę twoję, czynił przed Faraonem, a Ja zatwardzę serce jego, aby nie wypuścił lud.

21. És monda az Úr Mózesnek: Mikor elindulsz, hogy visszatérj Égyiptomba, meglásd, hogy mindazokat a csudákat véghez vidd a Faraó előtt, melyeket kezedbe adtam; [6†] én pedig megkeményítem az ő szívét, és nem bocsátja el a népet.

21 И сказал Господь Моисею: когда пойдешь и возвратишься в Египет, смотри, все чудеса, которые Я поручил тебе, сделай пред лицем фараона, а Я ожесточу сердце его, и он не отпустит народа.

21. І рече Господь Мойсейові: Як прийдеш в Египет, гляди, усї ті чудеса, що вложив я в руку твою, щоб ти сотворив перед Фараоном. Я ж закаменю серце йому, і не відпустить людей.

22. Sano silloin faraolle: 'Näin sanoo Herra: Israel on minun esikoispoikani;

22. Ja sinun pitää sanoman Pharaolle: näin sanoo Herra: Israel on minun poikani, minun esikoiseni.

22. Ja sinun pitä sanoman hänelle näin sano HERra: Israel on minun esicoisen.

22 And you will say to Pharaoh, Jehovah says thus, Israel is my son, my firstborn,

22. And thou shalt say unto Pharaoh, Thus saith the LORD, Israel is my son, even my firstborn:

22. Og du skal sige til Farao: Saa siger Herren: Israel er min Søn, min førstefødte.

22. Och du skall säga till honom: Så säger Herren: Israel är min förstfödde son.

22. Ja sa pead Warao wasto ütlema: Nenda ütleb Jehowa: Mo poeg, mo essimenne poeg on Israel.

22. Sakyk faraonui: ‘Taip kalba Viešpats: ‘Izraelis yra mano pirmagimis sūnus.

22. Und du sollst zu ihm sagen: So sagt der HERR: Israel ist mein erstgeborener Sohn;

22. Et tu diras à Pharaon: Ainsi a dit l'Éternel: Israël est mon fils, mon premier-né;

22. Y dirás a Faraón: Jehová ha dicho así: Israel es mi hijo, mi primogénito:

22 Dan zult gij tot Farao zeggen: Alzo zegt de HEERE: Mijn zoon, Mijn eerstgeborene, is Israel.

22. I rzeczesz do Faraona: Tak mówi Pan: Syn mój, pierworodny mój jest Izrael.

22. Ezt mondd azért a Faraónak: Így szólt az Úr: Elsőszülött fiam [7†] az Izráel.

22 И скажи фараону: так говорит Господь: Израиль есть сын Мой,первенец Мой;

22. Ти ж промовляти меш до Фараона: Тако глаголе Господь: Мій син, мій первенець Ізраїль.

23. sentähden minä sanon sinulle: Päästä minun poikani palvelemaan minua. Mutta jos kieltäydyt päästämästä häntä, niin katso, minä tapan sinun esikoispoikasi.'

23. Ja minä käsken sinulle: päästä minun poikani palvelemaan minua, ja jos et sinä tahdo häntä päästää, katso, minä tapan sinun poikas, sinun esikoises.

23. Ja minä käsken sinulle: päästä minun poican palweleman minua ja jos sinä sitä estät nijn minä surman sinun esicoises.

23 and I have said to you, Let my son go, that he may serve me and you have refused to let him go. Behold, I will kill* your son, your firstborn.

23. And I say unto thee, Let my son go, that he may serve me: and if thou refuse to let him go, behold, I will slay thy son, even thy firstborn.

23. Og jeg har sagt til dig: Lad min Søn fare, at han kan tjene mig, Og du har vægret dig for at lade ham fare; se, jeg ihjelslaar din Sen, din førstefødte.

23. Jag bjuder dig, att du låter min son fara, att han må tjena mig: Förvägrar du mig det, så skall jag dräpa din förstfödda son.

23. Ja ma ütlen sulle: Lasse mo poia miñna, et ta mind tenib; kui sa kelad tedda minnemast: wata siis tahhan minna so poia, so essimesse poia ärratappa.

23. Aš tau sakau: išleisk mano sūnų, kad jis man tarnautų; jei neišleisi jo, nužudysiu tavo pirmagimį sūnų’ ‘‘.

23. und ich gebiete dir, daß du meinen Sohn ziehen lassest, daß er mir diene. Wirst du dich des weigern, so will ich deinen erstgeborenen Sohn erwürgen.

23. Et je t'ai dit: Laisse aller mon fils, afin qu'il me serve; et tu as refusé de le laisser aller. Voici, je vais faire mourir ton fils, ton premier-né.

23. Y yo te he dicho, que dejes ir a mi hijo, para que me sirva: y no has querido dejarle ir; por tanto, he aquí, yo mato a tu hijo, tu primogénito.

23 En Ik heb tot u gezegd: Laat Mijn zoon trekken, dat hij Mij diene! maar gij hebt geweigerd hem te laten trekken; zie, Ik zal uw zoon, uw eerstgeborene doden!

23. I rzekłem do ciebie: Wypuść syna mego, aby mi służył; a żeś go nie chciał wypuścić, oto, Ja zabiję syna twojego, pierworodnego twego.

23. Ha azt mondom néked: Bocsásd el az én fiamat, hogy szolgáljon nékem és te vonakodol elbocsátani: ímé én megölöm a te elsőszülött fiadat.

23 Я говорю тебе: отпусти сына Моего, чтобы он совершил Мне служение; а если не отпустишь его, то вот, Я убью сына твоего, первенца твоего.

23. І глаголю тобі: Відпусти сина мого, щоб він служив менї. Як же не схочеш відпустити, знай, я вбю сина твого, первенця твого.

24. Ja matkan varrella yöpaikassa tapahtui, että Herra kävi hänen kimppuunsa ja tahtoi surmata hänet.

24. Ja koska hän oli tiellä majassa, tuli Herra häntä vastaan, ja tahtoi hänen tappaa.

24. Ja cosca hän oli tiellä majasa cohdais HERra hänen ja tahdoi tappa.

24 And it happened on the way at the lodging-place, that Jehovah met him and sought to kill him.

24. And it came to pass by the way in the inn, that the LORD met him, and sought to kill him.

24. Og det skete paa Vejen i Herberget, at Herren kom imod ham Og vilde have slaget ham ihjel.

24. Och vid han var på resone uti ett herberge, mötte honom Herren, och ville dräpa honom.

24. Ja se sündis seäl tee peäl ömaias, et Jehowa tulli temma wasto ja püdis tedda surretada.

24. Pakeliui, nakvynės namuose, sutiko jį Viešpats ir norėjo nužudyti.

24. Und als er unterwegs in der Herberge war, kam ihm der HERR entgegen und wollte ihn töten.

24. Or, il arriva qu'en chemin, dans l'hôtellerie, l'Éternel rencontra Moïse, et chercha à le faire mourir.

24. Y aconteció en el camino, que en una posada le encontró Jehová, y le quiso matar.

24 En het geschiedde op den weg, in de herberg, dat de HEERE hem tegenkwam, en zocht hem te doden.

24. I stało się w drodze, w gospodzie, że zabieżał Pan Mojżeszowi, i chciał go zabić.

24. És lőn az úton, egy szálláson, eleibe álla az Úr és meg akarja vala őt [8†] ölni.

24 Дорогою на ночлеге случилось, что встретил его Господь и хотел умертвить его.

24. І сталось у дорозї, на попасї, що стьрів Господь його та й хотїв убити.

25. Silloin Sippora otti terävän kiven ja leikkasi pois poikansa esinahan, kosketti sillä Moosesta alhaalta ja sanoi: Sinä olet minun veriylkäni.

25. Niin Zippora otti kiven, ja ympärileikkasi poikansa esinahan, ja rupesi hänen jalkoihinsa, ja sanoi: sinä olet minulle veriylkä.

25. Nijn Zipora otti kiwen ja ymbärinsleickais poicans esinahan ja rupeis hänen jalcoins ja sanoi: sinä olet minulle weriylkä.

25 Then Zipporah took a flint and cut off the foreskin of her son and cast it at his feet. And she said, Surely a bridegroom of blood you are to me.

25. Then Zipporah took a sharp stone, and cut off the foreskin of her son, and cast it at his feet, and said, Surely a bloody husband art thou to me.

25. Da tog Zippora en skarp Sten og afkar sin Søns Forhud, og kastede den hen for hans Fødder og sagde: Du er mig en Blodbrudgom.

25. Då tog Zipora en sten, och skar sinom son förhudena af, och tog på hans fötter, och sade: Du äst mig en blodbrudgumme.

25. Ja Sippora wöttis ühhe terrawa kiwwi-noa , ja leikas omma poia eestnahha ärra ja panni temma jalgade ette, ja ütles: töest sinna olled mulle werre peigmehheks.

25. Tada Cipora, paėmusi aštrų akmenį, apipjaustė sūnų, numetė odelę prie Mozės kojų ir tarė: ‘‘Tu esi mano kruvinas vyras!’‘

25. Da nahm Zippora einen Stein und beschnitt ihrem Sohn die Vorhaut und rührte ihm seine Füße an und sprach: Du bist mir ein Blutbräutigam.

25. Et Séphora prit un couteau de pierre, et coupa le prépuce de son fils, et le jeta à ses pieds, et dit: Certes, tu m'es un époux de sang!

25. Entónces Séfora arrebató un pedernal, y cortó el prepucio de su hijo, y echóle a sus piés, diciendo: Porque tú me eres esposo de sangre.

25 Toen nam Zippora een stenen mes en besneed de voorhuid haars zoons, en wierp die voor zijn voeten, en zeide: Voorwaar, gij zijt mij een bloedbruidegom!

25. Tedy wziąwszy Zefora krzemieó ostry, obrzezała nieobrzezkę syna swego, i porzuciła przed nogi jego, i rzekła: Zaprawdę oblubieócem krwi jesteś mi.

25. De Czippora egy éles követ veve és lemetszé az ő fiának előbőrét és lába elé veté mondván: Bizony, vérjegyesem vagy te nékem!

25 Тогда Сепфора, взяв каменный нож, обрезала крайнюю плоть сына своего и, бросив к ногам его, сказала: тыжених крови у меня.

25. І взяла Зипора гострого кременя, та й обрізала крайнє тїлце в синка свого, та й кинула до ніг йому, і каже: Крівавий жених ти менї.

26. Niin hän jätti hänet rauhaan. Silloin Sippora sanoi: Veriylkä ympärileikkauksen kautta.

26. Niin hän luopui hänestä. Mutta sanoi: veriylkä ympärileikkauksen tähden.

26. Nijn luopui hän hänestä. Mutta hän sanoi: weriylkä ymbärinsleickauxen tähden.

26 So he let him alone. Then she said, A bridegroom of blood you are, because of the circumcision.

26. So he let him go: then she said, A bloody husband thou art, because of the circumcision.

26. Da lod han ham være; men hun sagde da: En Blodbrudgom - for Omskærelsens Skyld.

26. Och så vände han igen af honom. Men hon sade blodbrudgumme, för omskärelsens skull.

26. Ja ta seisis sest Mosessest rahho; siis ütles temma naene : Werre peigmees, se ümberleikamisse pärrast.

26. Ir Viešpats leido jam eiti. Tada ji pasakė: ‘‘Kruvinas vyras dėl apipjaustymo’‘.

26. Da ließ er von ihm ab. Sie sprach aber Blutbräutigam um der Beschneidung willen.

26. Et l'Éternel le laissa. Elle dit alors: Époux de sang! à cause de la circoncision.

26. Entónces se apartó de él. Y ella le dijo: Esposo de sangre, a causa de la circuncisión.

26 En Hij liet van hem af. Toen zeide zij: Bloedbruidegom! vanwege de besnijdenis.

26. I odszedł od niego Pan. Tedy go nazwała oblubieócem krwi, dla obrzezania.

26. És békét hagya néki. Akkor monda: Vérjegyes a körűlmetélkedésért.

26 И отошел от него Господь . Тогда сказала она: жених крови – по обрезанию.

26. І відійшов геть від його. Казала тодї вона: Крівавий жених задля обрізання.

27. Ja Herra sanoi Aaronille: Mene Moosesta vastaan erämaahan. Ja hän meni ja kohtasi hänet Jumalan vuorella ja suuteli häntä.

27. Ja Herra sanoi Aaronille: mene Mosesta vastaan korpeen. Ja hän meni, ja tuli häntä vastaan Jumalan vuorella, ja antoi hänen suuta.

27. JA HERra sanoi Aaronille: mene Mosesta wastan corpeen. Ja hän meni ja tuli händä wastan Jumalan wuorella ja andoi suuta.

27 And Jehovah said to Aaron, Go into the wilderness to meet Moses. And he went and met him on the mountain of God and kissed him.

27. And the LORD said to Aaron, Go into the wilderness to meet Moses. And he went, and met him in the mount of God, and kissed him.

27. Og Herren sagde til Aron: Gak imod Mose i Ørken; og han gik og mødte ham vel Guds Bjerg og kyssede ham.

27. Och Herren sade till Aaron: Gack ut emot Mose i öknena. Och han gick åstad, och mötte honom på Guds berge, och kysste honom.

27. Ja Jehowa ütles Aaronile: Minne Mosesse wasto körbe; ja ta läks ja sai temma wasto Jummala mäe jure ja andis temmale suud.

27. Viešpats tarė Aaronui: ‘‘Eik į dykumą pasitikti Mozės’‘. Jis ėjo ir, sutikęs jį prie Dievo kalno, pabučiavo.

27. Und der HERR sprach zu Aaron: Gehe hin Mose entgegen in die Wüste. Und er ging hin und begegnete ihm am Berge Gottes und küßte ihn.

27. Et l'Éternel dit à Aaron: Va au-devant de Moïse, au désert. Il alla donc et le rencontra à la montagne de Dieu, et il le baisa.

27. Y Jehová dijo a Aarón: Vé a recibir a Moisés al desierto. Y él fué, y encontróle en el monte de Dios, y le besó.

27 De HEERE zeide ook tot Aaron: Ga Mozes tegemoet in de woestijn. En hij ging, en ontmoette hem aan den berg Gods, en hij kuste hem.

27. I rzekł Pan do Aarona: Idź przeciwko Mojżeszowi na puszczą. I szedł i zaszedł mu na górze Bożej, i pocałował go.

27. Áronnak pedig monda az Úr: Eredj Mózes eleibe a pusztába! És elméne és találkozék vele az [9†] Isten hegyénél és megcsókolá őt.

27 И Господь сказал Аарону: пойди навстречу Моисеюв пустыню. И он пошел, и встретился с ним при горе Божией, и поцеловалего.

27. І рече Господь Аронові: Вийди в степ на зустьріч Мойсейові. І пійшов і зустьрів його під горою Божою, та й поцїлував його.

28. Ja Mooses kertoi Aaronille kaikki, mitä Herra oli puhunut lähettäessään hänet, ja kaikki ne tunnusteot, jotka hän oli käskenyt hänen tehdä.

28. Ja Moses ilmoitti Aaronille kaikki Herran sanat, jotka hänen lähetti, ja kaikki ihmeet, jotka hän hänet käskenyt oli.

28. Ja Moses ilmoitti Aaronille caicki HERran sanat joca hänen lähetti ja caicki ihmet cuin hän hänelle käskenyt oli.

28 And Moses told Aaron all the words of Jehovah with which he had sent him and all the signs with which he had ordered him.

28. And Moses told Aaron all the words of the LORD who had sent him, and all the signs which he had commanded him.

28. Og Mose forkyndte Aron alle Ord af Herren, som havde udsendt ham, og alle de Tegn, som han ilavde befalet ham.

28. Och Mose sade Aaron all Herrans ord, den honom sändt hade, och alla de tecken, som han honom befallt hade.

28. Ja Moses andis Aaronile keik need Jehowa sannad teäta, kes tedda olli läkkitand, ja keik need immetähhed, mis Ta tedda käsknud tehha .

28. Mozė papasakojo Aaronui visus Viešpaties, kuris jį siuntė, žodžius ir apie visus ženklus, kuriuos Jis jam įsakė daryti.

28. Und Mose sagte Aaron alle Worte des HERRN, der ihn gesandt hatte, und alle Zeichen, die er ihm befohlen hatte.

28. Et Moïse rapporta à Aaron toutes les paroles avec lesquelles l'Éternel l'avait envoyé, et tous les prodiges qu'il lui avait commandé de faire.

28. Entónces Moisés contó a Aarón todas las palabras de Jehová, que le enviaba, y todas las señales, que le había dado.

28 En Mozes gaf Aaron te kennen al de woorden des HEEREN, Die hem gezonden had, en al de tekenen, die Hij hem bevolen had.

28. Tedy powiedział Mojżesz Aaronowi wszystkie słowa Pana, który go posłał, i wszystkie znaki, które mu rozkazał.

28. Mózes pedig elbeszélé Áronnak az Úr mindama szavait, melyekkel őt elküldötte vala és mindazokat a jeleket, melyeket reá bízott vala.

28 И пересказал Моисей Аарону все слова Господа, Который его послал,и все знамения, которые Он заповедал.

28. І повідав Мойсей Аронові всї слова Господнї, що послав його, й усї знамення, що заповідав йому.

29. Niin Mooses ja Aaron menivät ja kokosivat kaikki israelilaisten vanhimmat.

29. Niin meni Moses ja Aaron, ja kokosivat kaikki Israelin lasten vanhimmat.

29. Nijn he menit ja cocoisit caicki Israelin lasten wanhemmat.

29 And Moses and Aaron went and gathered together all the elders of the sons of Israel.

29. And Moses and Aaron went and gathered together all the elders of the children of Israel:

29. Saa gik Mose og Aron hen og samlede alle de ældste af Israels Børn.

29. Och de gingo åstad, och församlade alla de äldsta af Israels barnom.

29. Ja Moses läks Aaroniga, ja koggusid keik Israeli laste wannemad.

29. Mozė ir Aaronas nuėję surinko visus izraelitų vyresniuosius.

29. Und sie gingen hin und versammelten alle Ältesten von den Kindern Israel.

29. Moïse s'en alla donc avec Aaron; et ils assemblèrent tous les anciens des enfants d'Israël.

29. Y fueron Moisés y Aarón, y juntaron todos los ancianos de los hijos de Israel,

29 Toen ging Mozes en Aaron, en zij verzamelden al de oudsten der kinderen Israels.

29. Szedłszy tedy Mojżesz z Aaronem, zgromadzili wszystkie starsze synów Izraelskich.

29. És méne Mózes és Áron és egybegyűjték Izráel fiainak minden véneit.

29 И пошел Моисей с Аароном, и собрали они всех старейшин сынов Израилевых,

29. І пійшов Мойсей з Ароном і поскуплювали до купи всїх старших мужів громадських Ізраїля.

30. Ja Aaron puhui kaikki, mitä Herra oli Moosekselle sanonut, ja Mooses teki tunnusteot kansan silmien edessä.

30. Ja Aaron puhui kaikki ne sanat, jotka Herra Mosekselle puhunut oli, ja teki ihmeitä kansan edessä.

30. Ja Aaron puhui caicki ne sanat cuin HERra Mosexelle puhunut oli ja teki ihmeitä Canssan edes.

30 And Aaron spoke all the words which Jehovah had spoken to Moses and did the signs in the sight of the people.

30. And Aaron spake all the words which the LORD had spoken unto Moses, and did the signs in the sight of the people.

30. Og Aron talede alle de Ord, som Herren havde talet med Mose; og han gjorde Tegnene for Folkets Øjne.

30. Och Aaron talade all de ord, som Herren med Mose talat hade, och gjorde tecknen för folkena.

30. Ja Aaron räkis keik need sannad, mis Jehowa Mosesse wasto olli räkinud, ja ta teggi need imme-tähhed se rahwa silma ees.

30. Aaronas kalbėjo visus žodžius, kuriuos Viešpats buvo kalbėjęs Mozei, ir padarė ženklus tautos akyse.

30. Und Aaron redete alle Worte, die der HERR mit Mose geredet hatte, und er tat die Zeichen vor dem Volk.

30. Et Aaron dit toutes les paroles que l'Éternel avait dites à Moïse, et il fit les prodiges aux yeux du peuple.

30. Y Aarón habló todas las palabras que Jehová había dicho a Moisés, e hizo las señales delante de los ojos del pueblo.

30 En Aaron sprak al de woorden, die de HEERE tot Mozes gesproken had; en hij deed de tekenen voor de ogen des volks.

30. I powiedział Aaron wszystkie słowa, które mówił Pan do Mojżesza, a Mojżesz czynił znaki przed oczyma ludu.

30. És elmondá Áron mindazokat a beszédeket, melyeket mondott vala az Úr Mózesnek és megcselekedé a jeleket a nép szemei előtt.

30 и пересказал Аарон все слова, которые говорил Господь Моисею; исделал Моисей знамения пред глазами народа,

30. І промовив Арон усї слова, що глаголав Бог до Мойсея, і сотворив знамення перед людьми.

31. Ja kansa uskoi. Ja kun he kuulivat, että Herra oli pitänyt huolta israelilaisista ja nähnyt heidän kurjuutensa, kumartuivat he maahan ja rukoilivat.

31. Ja kansa uskoi. Ja kuin he kuulivat, että Herra oli etsinyt Israelin lapsia, nähnyt myös heidän ahdistuksensa, lankesivat he maahan ja rukoilivat.

31. Ja Canssa uscoi. Ja cuin he cuulit että HERra oli edzinyt Israelin lapsia nähnyt myös heidän surkeudens langeisit he maahan ja rucoilit.

31 And the people believed. And when they heard that Jehovah had visited the sons of Israel and that he had seen their affliction, then they bowed their heads and worshiped.

31. And the people believed: and when they heard that the LORD had visited the children of Israel, and that he had looked upon their affliction, then they bowed their heads and worshipped.

31. Og Folket troede, og der de hørte, at Herren havde besøgt Israels, Børn, og at han havde set deres Elendighed, saa bøjede de sig og tilbade.

31. Och folket trodde. Och då de hörde, att Herren hade sökt Israels barn, och sett uppå deras jämmer, föllo de neder, och tillbådo.

31. Ja se rahwas uskus; kui nemmad kuulsid, et Jehowa olli tulnud Israeli lapsed katsma, ja et ta nende willetsust olli näinud, siis kummardasid nemmad peaga ja heitsid silmili mahha.

31. Tauta patikėjo. Išgirdę, kad Viešpats aplankė izraelitus ir pamatė jų priespaudą, jie žemai nusilenkė ir pagarbino Jį.

31. Und das Volk glaubte. Und da sie hörten, daß der HERR die Kinder Israel heimgesucht und ihr Elend angesehen hätte, neigten sie sich und beteten an.

31. Et le peuple crut; et ils apprirent que l'Éternel avait visité les enfants d'Israël, et qu'il avait vu leur affliction; et ils s'inclinèrent et adorèrent.

31. Y el pueblo creyó: y oyendo, que Jehová había visitado a los hijos de Israel, y que había visto su aflicción, inclináronse, y adoraron.

31 En het volk geloofde, en zij hoorden, dat de HEERE de kinderen Israels bezocht, en dat Hij hun verdrukking zag, en zij neigden hun hoofden, en aanbaden.

31. I uwierzył lud, i zrozumieli, że nawiedził Pan syny Izraelskie, a iż wejżał na utrapienie ich; i schyliwszy się, pokłon uczynili.

31. És hitt a [10†] nép, és megértette, hogy meglátogatta az Úr Izráel fiait és megtekintette nyomorúságukat. És meghajták magokat és leborulának.

31 и поверил народ; и услышали, что Господь посетил сынов Израилевых и увидел страдание их, и преклонились они и поклонились.

31. І вірували люде, і чувши, що Господь навідавсь до синів Ізрайлевих, і що зглянувсь на їх бідуваннє, похилились і поклонились до землї.