13 luku

Esikoisten pyhittämisestä Herralle. Israelilaisten kulku Kaislamerta kohti. Pilven- ja tulenpatsas.

1. Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:

1. Ja Herra puhui Mosekselle ja sanoi:

1. JA HERra puhui Mosexelle ja sanoi:

1 And Jehovah spoke to Moses, saying,

1. And the LORD spake unto Moses, saying,

1. Og Herren talede til Mose og sagde:

1. Och Herren talade med Mose, och sade:

1. Ja Jehowa räkis Mosesse wasto ja ütles:

1. Viešpats kalbėjo Mozei:

1. Und der HERR redete mit Mose und sprach:

1. Et l'Éternel parla à Moïse, en disant:

1. Y JEHOVÁ habló a Moisés, diciendo:

1 Toen sprak de HEERE tot Mozes, zeggende:

1. I rzekł Pan do Mojżesza mówiąc:

1. És szóla az Úr Mózesnek, mondván:

1 И сказал Господь Моисею, говоря:

1. І рече Господь Мойсейові:

2. Pyhitä minulle jokainen esikoinen, jokainen, joka israelilaisten seassa, sekä ihmisistä että karjasta, avaa äidinkohdun; se on minun.

2. Pyhitä minulle jokainen esikoinen, kuka ikänänsä äitinsä kohdun avaa Israelin lasten seassa, sekä ihmisistä että eläimistä: ne ovat minun.

2. Pyhitä minulle jocainen esicoinen cucaikänäns ensin äitins cohdun awa Israelin lasten seas sekä ihmisistä että eläimistä sillä ne owat minun.

2 Sanctify to me all the firstborn, whatever opens the womb among the sons of Israel. Both of man and of beast, it is mine.

2. Sanctify unto me all the firstborn, whatsoever openeth the womb among the children of Israel, both of man and of beast: it is mine.

2. Du skal hellige mig alle førstefødte; det som aabner hver Moders Liv iblandt Israels Børn, iblandt Folk og iblandt Kvæg, det hører mig til.

2. Helga mig allt förstfödt; det som allehanda moderlif öppnar när Israels barnom, både ibland menniskor och boskap; ty de äro min.

2. Pühhitse mulle keik essimessed poiad , mis igga lapse-kodda lahti tewad Israeli laste seast, innimeste ja weiste seast; need on minno pärralt.

2. ‘‘Pašvęsk man visus pirmagimius: ar jie būtų žmonių, ar gyvulių. Jie­mano’‘.

2. Heilige mir alle Erstgeburt, die allerlei Mutter bricht bei den Kindern Israel, unter den Menschen und unter dem Vieh; denn sie sind mein.

2. Consacre-moi tout premier-né, tout ce qui naît le premier parmi les enfants d'Israël, parmi les hommes et parmi les bêtes; il est à moi.

2. Santifícame todo primogénito, la abertura de toda matriz en los hijos de Israel así de los hombres como de las bestias: porque mío es.

2 Heilig Mij alle eerstgeborenen; wat enige baarmoeder opent onder de kinderen Israels, van mensen en van beesten, dat is Mijn.

2. Poświęć mi wszelkie pierworodne; cokolwiek otwiera każdy żywot między syny Izraelskimi, tak z ludzi, jako z bydła; bo moje jest.

2. Nékem szentelj minden [1†] elsőszülöttet, valami megnyitja az ő anyjának méhét az Izráel fiai között, akár ember, akár barom, enyim legyen az.

2 освяти Мне каждого первенца, разверзающего всякие ложесна между сынами Израилевыми,от человека до скота: Мои они.

2. Посьвяти менї всї первеньцї, первородних з усякої утроби між синами Ізрайлевими, і в людини, і скотини: мої вони будуть.

3. Ja Mooses sanoi kansalle: Muistakaa tämä päivä, jona te lähditte Egyptistä, orjuuden pesästä; sillä Herra vei teidät sieltä pois väkevällä kädellä. Sentähden älköön mitään hapanta syötäkö.

3. Niin sanoi Moses kansalle: muistakaat tämä päivä, jona te olette lähteneet Egyptistä, orjuuden huoneesta, että Herra on teidät täältä johdattanut väkevällä kädellä. Sentähden ei pidä syötämän hapointa.

3. Nijn sanoi Moses Canssalle: muistacat tämä päiwä jona te oletta lähtenet Egyptist orjuden huonesta että HERra on teidän tääldä johdattanut wäkewällä kädellä. Sentähden ei sinun pidä syömän hapoinda.

3 And Moses said to the people, Remember this day, in which you* came out from Egypt, out of the house of bondage, because by strength of hand Jehovah brought you* out from this place. There will no leavened bread be eaten.

3. And Moses said unto the people, Remember this day, in which ye came out from Egypt, out of the house of bondage; for by strength of hand the LORD brought you out from this place: there shall no leavened bread be eaten.

3. Og Mose sagde til Folket: Kom denne Dab ihu, paa hvilken I ere udgangne af Ægypten, af Trælles Hus; thi med en vældig Haand udførte Herren eder herfra. Og syret Brød skal ikke ædes.

3. Då sade Mose till folket: Tänker uppå denna dagen, på hvilken I utgångne ären af Egypten, utu träldomsens huse; att Herren hafver eder hädan utfört med väldiga hand; derföre skall du icke äta surdeg.

3. Ja Moses ütles rahwa wasto: Möttelge se päwa peäle, kui teie Egiptussest, seält orjade koiast ollete wäljaläinud: sest Jehowa on teid seält tuggewa käega wäljawinud; sepärrast ei pea ühtegi mis hapnend södama.

3. Mozė kalbėjo tautai: ‘‘Atsiminkite šitą dieną, kurią išėjote iš Egipto, iš vergijos namų. Savo rankos galybe Viešpats jus išvedė, todėl nevalgykite nieko rauginto.

3. Da sprach Mose zum Volk: Gedenket an diesen Tag, an dem ihr aus Ägypten, aus dem Diensthause, gegangen seid, daß der HERR euch mit mächtiger Hand von hinnen hat ausgeführt; darum sollst du nicht Sauerteig essen.

3. Et Moïse dit au peuple: Souvenez-vous de ce jour où vous êtes sortis d'Égypte, de la maison de servitude, car l'Éternel vous en a retirés à main forte; et qu'on ne mange point de pain levé.

3. Y Moisés dijo al pueblo: Tenéd memoria de aqueste día, en el cual habéis salido de Egipto, de la casa de servidumbre, como Jehová os ha sacado de aquí con mano fuerte, por tanto no comeréis leudado.

3 Verder zeide Mozes tot het volk: Gedenkt aan dezen zelfden dag, op welken gijlieden uit Egypte, uit het diensthuis, gegaan zijt; want de HEERE heeft u door een sterke hand van hier uitgevoerd; daarom zal het gedesemde niet gegeten worden.

3. Tedy rzekł Mojżesz do ludu: Pamiętajcież na ten dzieó, któregoście wyszli z Egiptu, z domu niewoli; bo w możnej ręce wywiódł was Pan stamtąd; a tak nie będziecie jedli kwaszonego.

3. És monda Mózes a népnek: Megemlékezzél e napról, melyen kijöttetek Égyiptomból, a szolgálatnak házából; mert hatalmas kézzel hozott ki onnan titeket az Úr; azért ne egyetek kovászost.

3 И сказал Моисей народу: помните сей день, в который вышли вы из Египта, из дома рабства, ибо рукою крепкою вывел вас Господь оттоле, и не ешьте квасного:

3. І промовив Мойсей до людей: Памятайте день сей, которого виходите з Египту, із невольницького дому, рукою бо потужною вивів Господь вас ізвідсї; не їжте заквашеного хлїба.

4. Tänä päivänä aabib-kuussa te lähditte.

4. Tänäpänä olette lähteneet, sillä kuulla Abib.

4. Tänäpänä oletta te lähtenet sillä cuulla Abib.

4 This day you* go forth in the month Abib.

4. This day came ye out in the month Abib.

4. Paa denne Dag udgaa, i Abid Maaned.

4. I dag ären I utgångne i den månadenom Abib.

4. Sel päwal ollete teie wäljaläinud Abibi kuul.

4. Šiandien, Abibo mėnesį, jūs išėjote.

4. Heute seid ihr ausgegangen, in dem Monat Abib.

4. Vous sortez aujourd'hui, au mois des épis.

4. Vosotros salís hoy en el mes de Abib.

4 Heden gaat gijlieden uit, in de maand Abib.

4. Dziś wy wychodzicie, w miesiącu Abib.

4. Ma mentek ki, az Abib hónapban.

4 сегодня выходите вы, в месяце Авиве.

4. В сей день вас виведено в місяцї Абиб*.

5. Ja kun Herra vie sinut kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan, jonka hän sinun isillesi vannotulla valalla on luvannut antaa sinulle, siihen maahan, joka vuotaa maitoa ja mettä, niin vietä tämä jumalanpalvelus tässä kuussa.

5. Ja on tapahtuva, koska Herra sinun tulla antaa Kanaanealaisten, Hetiläisten, Amorilaisten, Heviläisten ja Jebusilaisten maalle, jonka hän sinun isilles on vannonut antaaksensa sinulle: sen maan, jossa rieskaa ja hunajaa vuotaa, niin sinun pitää tämän palveluksen tekemän tällä kuulla:

5. Cosca HERra anda tulla sinun Cananerein Hetherein Amorrerein Hewerein ja Jebuserein maalle jonga hän sinun Isilles on wannonut andaxens sinulle sen maan josa riesca ja hunajata wuota nijn sinun pitä tämän palweluxen tekemän tällä cuulla:

5 And it will be, when Jehovah will bring you into the land of the Canaanite and the Hittite and the Amorite and the Hivite and the Jebusite, which he swore to your fathers to give you, a land flowing with milk and honey, that you will keep this service in this month.

5. And it shall be when the LORD shall bring thee into the land of the Canaanites, and the Hittites, and the Amorites, and the Hivites, and the Jebusites, which he sware unto thy fathers to give thee, a land flowing with milk and honey, that thou shalt keep this service in this month.

5. Og det skal ske, naar Herren har indført dig i Kananitens og Hethitens og Amoritens og Hevitens og Jebusitens Land, hvilket han svor dine Fædre at ville give dig, et Land som flyder med Mælk og Honning, da skal du varetage denne Tj eneste i denne Maaned:

5. När nu Herren låter komma dig in uti de Cananeers, Hetheers, Amoreers, Heveers och Jebuseers land, hvilket han dina fäder svorit hafver, att han ville gifva dig ett land, der mjölk och hannog uti flyter; så skall du denna tjenstena hålla i denna månadenom.

5. Nenda peab se ollema: kui Jehowa sind saab winud Kanaani- ja Itti- ja Emori- ja Iwwi- ja Jebusi-rahwa male, mis ta sinno wannemille wandunud sulle anda, üks Ma, mis pima ja met joseb, siis pead sa sel kuul sedda tenistust piddama.

5. Kai Viešpats tave įves į kanaaniečių, hetitų, amoritų, hivų ir jebusiečių šalį, plūstančią pienu ir medumi, kurią tau duoti Jis prisiekė tavo tėvams, tu privalai švęsti tą šventę šį mėnesį.

5. Wenn dich nun der HERR bringen wird in das Land der Kanaaniter, Hethiter, Amoriter, Heviter und Jebusiter, daß er deinen Vätern geschworen hat dir zu geben, ein Land, darin Milch und Honig fließt, so sollst du diesen Dienst halten in diesem Monat.

5. Quand donc l'Éternel t'aura introduit au pays des Cananéens, des Héthiens, des Amoréens, des Héviens, et des Jébusiens, qu'il a juré à tes pères de te donner, pays où coulent le lait et le miel, alors tu t'acquitteras, dans ce mois, de ce service.

5. Y cuando Jehová te hubiere metido en la tierra del Cananeo, y del Jetteo, y del Amorreo, y del Heveo, y del Jebuseo, la cual juró a tus padres, que te daría, tierra que corre leche y miel, harás este servicio en aqueste mes:

5 En het zal geschieden, als u de HEERE zal gebracht hebben in het land der Kanaanieten, en der Hethieten, en der Amorieten, en der Hevieten, en der Jebusieten, hetwelk Hij uw vaderen gezworen heeft u te geven, een land vloeiende van melk en honig; zo zult gij dezen dienst houden in deze maand.

5. A gdy się wprowadzi Pan do ziemi Chananejczyka, i Hetejczyka, i Amorejczyka, i Hewejczyka, i Jebuzejczyka, o którą przysiągł ojcom twoim, abyć ją dał, ziemię opływającą mlekiem i miodem, tedy będziesz obchodził tę służbę w tymże miesiącu.

5. És ha majd bevisz téged az Úr a Kananeusok, meg Khittheusok, meg Emoreusok, meg Khivveusok és Jebuzeusok földére, melyről megesküdött a ti atyáitoknak, hogy néked adja azt a téjjel és mézzel folyó földet: akkor ebben a hónapban végezd ezt a szertartást.

5 И когда введет тебя Господь в землю Хананеев и Хеттеев, и Аморреев, и Евеев, и Иевусеев, о которой клялся Он отцам твоим, что даст тебе землю, где течет молоко и мед, то совершай сие служение в сем месяце;

5. І станеться, як уведе тебе Господь у землю Канаанську, Гетійську, Аморійську, Гевійську, Ебусійську, що нею клявся батькам твоїм оддати тобі, в землю текучу молоком та медом, тодї служити меш службу сю в місяцї сьому.

6. Syö seitsemänä päivänä happamatonta leipää, ja seitsemäntenä päivänä olkoon Herran juhla.

6. Seitsemän päivää pitää sinun syömän happamatointa leipää, ja seitsemäntenä päivänä on Herran juhla.

6. Seidzemen päiwä pitä sinun syömän happamatoinda leipä ja seidzemendenä päiwänä on HERran juhla.

6 Seven days you will eat unleavened bread and in the seventh day will be a feast to Jehovah.

6. Seven days thou shalt eat unleavened bread, and in the seventh day shall be a feast to the LORD.

6. Syv Dage skal du æde usyrede Brød, og paa den syvende Dag er Højtid for Herren.

6. I sju dagar skall du äta osyradt bröd, och på sjunde dagenom är Herrans högtid.

6. Seitse päwa pead sa hapnematta leiba söma, ja seitsmel päwal on üks Pühha Jehowale.

6. Septynias dienas valgysi neraugintą duoną, septintą dieną bus šventė Viešpačiui.

6. Sieben Tage sollst du ungesäuertes Brot essen, und am siebenten Tage ist des HERRN Fest.

6. Pendant sept jours tu mangeras des pains sans levain, et au septième jour il y aura une fête à l'Éternel.

6. Siete dias comerás por leudar; y el séptimo día será fiesta a Jehová.

6 Zeven dagen zult gij ongezuurde broden eten, en aan den zevenden dag zal den HEERE een feest zijn.

6. Przez siedem dni jeść będziesz przaśniki, a dnia siódmego będzie święto Panu.

6. Hét napon át kovásztalan kenyeret egyél, a hetedik napon pedig innepet ülj az Úrnak.

6 семь дней ешь пресный хлеб, и в седьмой день – праздник Господу;

6. Сїм день їсти меш опрісноки, а семого дня сьвято Господеві.

7. Happamatonta leipää syötäköön näinä seitsemänä päivänä; älköön mitään hapanta olko, älköön olko hapanta taikinaa koko sinun maassasi.

7. Sentähden pitää seitsemän päivää syötämän happamatointa leipää, ja ei pidä sinun tykönäs yhtään hapointa taikinaa nähtämän; eikä hapointa leipää pidä nähtämän kaikissa sinun maas äärissä.

7. Sentähden pitä sinun seidzemen päiwä syömän happamatoinda leipä ettei sinun tykönäs yhtän hapoinda taikinata eikä hapoinda leipä pidä nähtämän caikisa sinun maas ärisä.

7 Unleavened bread will be eaten throughout the seven days and there will no leavened bread be seen with you, neither will there be leaven seen with you in all your borders.

7. Unleavened bread shall be eaten seven days; and there shall no leavened bread be seen with thee, neither shall there be leaven seen with thee in all thy quarters.

7. Usyrede Brød skulle ædes syv Dage, og der skal ikke ses syret Brød hos dig, og ikke ses Surdejg hos dig i hele dit Landemærke.

7. Derföre skall du i sju dagar äta osyradt bröd; så att när dig ingen surdeg, ej heller syradt bröd skall finnas i alla dina landsändar.

7. Seitse päwa peab hapnematta leiba södama, ja mis hapnend ei pea so jures nähtama, ja keige so raiade sees ei pea happotaignat nähtama.

7. Neraugintą duoną privalai valgyti septynias dienas, ir nei pas tave, nei tavo gyvenamose vietose nebus raugintos duonos.

7. Darum sollst du sieben Tage ungesäuertes Brot essen, daß bei dir kein Sauerteig noch gesäuertes Brot gesehen werde an allen deinen Orten.

7. On mangera des pains sans levain pendant sept jours; et l'on ne verra point chez toi de pain levé, et l'on ne verra point chez toi de levain dans tout ton territoire.

7. Por los siete dias se comerán los panes sin levadura; y no será visto en tí ni leudado ni levadura en todo tu término.

7 Zeven dagen zullen ongezuurde broden gegeten worden, en het gedesemde zal bij u niet gezien worden, ja, er zal geen zuurdeeg bij u gezien worden, in al uw palen.

7. Przaśniki jeść będziecie przez siedem dni, i nie ukaże się u ciebie nic kwaszonego, ani widziano będzie kwas we wszystkich granicach twoich.

7. Kovásztalan kenyeret egyél hét napon át, és ne láttassék nálad kovászos kenyér, se kovász ne láttassék a te egész határodban.

7 пресный хлеб должно есть семь дней, и не должно находиться у тебя квасного хлеба, и не должно находиться у тебя квасного во всех пределах твоих.

7. Опрісноки їсти меш сїм день, і не буде видко в тебе квашеного, і не буде видко в тебе заквасу по всїх займищах твоїх.

8. Ja kerro pojallesi sinä päivänä ja sano: 'Näin tehdään sen johdosta, mitä Herra minulle teki, kun minä lähdin Egyptistä.'

8. Ja sinun pitää ilmoittaman sinun pojalles sinä päivänä, sanoen: (tämän minä pidän) sentähden että Herra teki näin minun kanssani, koska minä läksin Egyptistä.

8. Ja sinun pitä sanoman sinun pojalles sinä päiwänä sanoden: tämän me pidämme sentähden että HERra teki näin meidän cansam cosca me läxim Egyptistä.

8 And you will tell your son in that day, saying, It is because of what Jehovah did for me when I came forth out of Egypt.

8. And thou shalt shew thy son in that day, saying, This is done because of that which the LORD did unto me when I came forth out of Egypt.

8. Og du skal forkynde for din Søn paa den samme Dag og sige: Dette sker for det, som Herren gjorde mig, der jeg drog ud af Ægypten.

8. Och du skall säga dinom son på den tiden: Sådant hålle vi fördenskull, att Herren så hafver gjort med oss, då vi drogom utur Egypten.

8. Ja sa pead selsam̃al päwal om̃a poiale teäda andma ja ütlema: Se on sepärrast, mis mulle Jehowa on teinud, kui ma Egiptussest wäljaläksin.

8. Tą dieną tu sakysi savo sūnui: ‘Tai daroma dėl to, ką Viešpats padarė išvesdamas mane iš Egipto’.

8. Ihr sollt euren Söhnen sagen an demselben Tage: Solches halten wir um deswillen, was uns der HERR getan hat, da wir aus Ägypten zogen.

8. Et tu l'expliqueras à ton fils en ce jour-là, en disant: C'est à cause de ce que l'Éternel fit pour moi, lorsque je sortis d'Égypte.

8. Y contarás en aquel día a tu hijo, diciendo: Por esto que Jehová hizo conmigo cuando me sacó de Egipto.

8 En gij zult uw zoon te kennen geven te dienzelven dage, zeggende: Dit is om hetgeen de HEERE mij gedaan heeft, toen ik uit Egypte uittoog.

8. I opowiesz synowi twemu onegoż dnia, mówiąc: Dla tego, co mi uczynił Pan, gdym wychodził z Egiptu, obchodzę to.

8. És add tudtára a te fiadnak azon a napon, mondván: Ez a miatt van, a mit az Úr cselekedett velem, mikor kijövék Égyiptomból.

8 И объяви в день тот сыну твоему, говоря: это ради того, что Господь сделал со мною, когда я вышел из Египта.

8. І будеш оповідувати дїтям твоїм так: Се за те, що сотворив Господь менї, як вийшов я з Египту.

9. Ja se olkoon merkkinä sinun kädessäsi ja muistutuksena sinun otsallasi, että Herran laki olisi sinun suussasi; sillä Herra vei sinut väkevällä kädellä pois Egyptistä.

9. Sentähden pitää tämä oleman sinulle merkiksi sinun kädessäs, ja muistoksi sinun edessäs, että Herran käsky pitää oleman sinun suussas; sillä Herra on väkevällä kädellä sinun johdattanut Egyptistä.

9. Sentähden tämän pitä oleman sinulle merkixi sinun kädesäs ja muistoxi sinun edesäs että HERran käsky pitä oleman sinun suusas että HERra on wäkewällä kädellä sinun johdattanut Egyptistä.

9 And it will be for a sign to you upon your hand and for a memorial between your eyes, that the law of Jehovah may be in your mouth, because Jehovah has brought you out of Egypt with a strong hand.

9. And it shall be for a sign unto thee upon thine hand, and for a memorial between thine eyes, that the LORD'S law may be in thy mouth: for with a strong hand hath the LORD brought thee out of Egypt.

9. Og det skal være dig til et Tegn paa din Haand og til en Ihukommelse imellem dine Øjne, for at Herrens Lov skal være i din Mund; thi Herren udførte dig af Ægypten med en stærk Haand.

9. Derföre skall dig vara ett tecken i dine hand, och en åminnelse för din ögon; på det att Herrans lag skall vara i dinom mun, att Herren hafver utfört dig af Egypten med väldiga hand.

9. Ja se peab sulle tähheks ollema so käe peäl, ja mällestusseks so silmade wahhel, et Jehowa kässo-öppetus peab so suus ollema, sepärrast et Jehowa sind tuggewa käega Egiptussest on wäljawinud.

9. Tai bus kaip ženklas tau ant rankos ir prisiminimas ant kaktos, kad Viešpaties įstatymas būtų tavo lūpose. Juk galinga ranka Viešpats tave išvedė iš Egipto.

9. Darum soll dir's sein ein Zeichen in deiner Hand und ein Denkmal vor deinen Augen, auf daß des HERRN Gesetz sei in deinem Munde; denn der HERR hat dich mit mächtiger Hand aus Ägypten geführt.

9. Et cela te sera comme un signe sur ta main, et comme un mémorial entre tes yeux, afin que la loi de l'Éternel soit dans ta bouche, car l'Éternel t'a retiré d'Égypte à main forte.

9. Y serte ha como una señal sobre tu mano, y como un memorial delante de tus ojos, para que la ley de Jehová esté en tu boca; por cuanto con mano fuerte te sacó Jehová de Egipto.

9 En het zal u zijn tot een teken op uw hand, en tot een gedachtenis tussen uw ogen, opdat de wet des HEEREN in uw mond zij, omdat u de HEERE door een sterke hand uit Egypte uitgevoerd heeft.

9. I będziesz to miał za znak na ręce twojej, i na pamiętne przed oczyma twemi, aby Zakon Paóski był w uściech twoich, ponieważ ręką możną wywiódł cię Pan z Egiptu.

9. És legyen az néked jel gyanánt a te kezeden és emlékezetül a te szemeid előtt azért, hogy az Úr törvénye a te szádban legyen, mert hatalmas kézzel hozott ki téged az Úr Égyiptomból.

9 И да будет тебе это знаком на руке твоей и памятником пред глазами твоими, дабы закон Господень был вустах твоих, ибо рукою крепкою вывел тебя Господь из Египта.

9. І буде се в тебе знаменнєм на руцї твоїй і споминкою між очима в тебе, про те щоб закон Господень був ув устах твоїх: рукою бо міцною вивів тебе Господь із Египту.

10. Sentähden noudata tätä säädöstä määräaikanansa vuodesta vuoteen.

10. Sentähden pidä tämä sääty ajallansa vuosi vuodelta.

10. Sentähden pidä tämä sääty ajallans wuosiwuodelda.

10 You will therefore keep this ordinance in its season from year to year.

10. Thou shalt therefore keep this ordinance in his season from year to year.

10. Og du skal tage Vare paa denne Skik til dens bestemte Tid, hvert Aar.

10. Derföre håll denna seden i sinom tid årliga.

10. Ja sa pead seddasinnast seätud wisi piddama ommal seätud aial igga aasta.

10. Vykdyk šitą nurodymą kasmet skirtu laiku.

10. Darum halte diese Weise zu seiner Zeit jährlich.

10. Tu garderas donc cette ordonnance, en sa saison, tous les ans.

10. Por tanto tú guardarás este rito en su tiempo de año en año.

10 Daarom onderhoudt deze inzetting ter bestemder tijd, van jaar tot jaar.

10. I będziesz strzegł ustawy tej na pewny czas, od roku do roku.

10. Tartsd meg azért ezt a rendelést annak idejében esztendőről esztendőre.

10 Исполняй же устав сей в назначенное время, из года в год.

10. І допильновувати меш установи сієї знаного часу від року до року.

11. Ja kun Herra on vienyt sinut kanaanilaisten maahan, niinkuin hän on sinulle ja sinun isillesi vannonut, ja kun hän on sen sinulle antanut,

11. Ja koska Herra on sinun vienyt Kanaanealaisten maalle, niinkuin hän sinulle ja sinun isilles vannonut on, ja antanut sen sinulle,

11. COsca HERra on sinun wienyt Cananerein maalle nijncuin hän sinulle ja sinun Isilles wannonut on ja andanut sen sinulle.

11 And it will be, when Jehovah will bring you into the land of the Canaanite, as he swore to you and to your fathers and will give it to you,

11. And it shall be when the LORD shall bring thee into the land of the Canaanites, as he sware unto thee and to thy fathers, and shall give it thee,

11. Og det skal ske, naar Herren har indført dig i Kananitens Land, som han svor dig og dine Fædre, og har givet dig det,

11. När nu Herren hafver låtit dig komma in uti de Cananeers land, såsom han dig och dina fäder svorit hafver, och hafver dig det gifvit;

11. Nenda peab se ollema: kui Jehowa sind saab winud Kanaani-male, nenda kui ta sulle ja so wannemattele on wandunud, ja saab sulle sedda annud:

11. Kai Viešpats tave įves į kanaaniečių šalį, kaip Jis prisiekė tau ir tavo tėvams, ir ją tau atiduos,

11. Wenn dich nun der HERR ins Land der Kanaaniter gebracht hat, wie er dir und deinen Vätern geschworen hat und dir's gegeben,

11. Et quand l'Éternel t'aura introduit au pays des Cananéens, comme il l'a juré à toi et à tes pères, et qu'il te l'aura donné;

11. Y cuando Jehová te hubiere metido en la tierra del Cananeo, como te ha jurado a tí y a tus padres, y cuando te la hubiere dado:

11 Het zal ook geschieden, wanneer u de HEERE in het land der Kanaanieten zal gebracht hebben, gelijk Hij u en uw vaderen gezworen heeft, en Hij het u zal gegeven hebben;

11. A gdy cię Pan wprowadzi do ziemi Chananejczyka, jako przysiągł tobie i ojcom twoim, i da ją tobie:

11. Ha pedig beviénd téged az Úr a Kananeusok földére, a miképen megesküdött néked és a te atyáidnak, és azt néked adándja:

11 И когда введет тебя Господь в землю Ханаанскую, как Он клялся тебе и отцам твоим, и даст ее тебе, –

11. І як приведе тебе Господь у Канаан землю, як він клявсь тобі й батькам твоїм, та й оддасть її тобі,

12. niin luovuta Herralle kaikki, mikä avaa äidinkohdun; ja kaikki ensiksisyntyneet karjastasi, urospuolet, olkoot Herran.

12. Niin pitää sinun eroittaman Herralle jokaisen kuin avaa äitinsä kohdun, ja jokaisen esikoisen eläinten seassa, kuin sinulla on: kaikki miehenpuoli on Herran.

12. Nijn pitä sinun eroittaman HERralle jocaidzen cuin awa äitins cohdun ja esicoisen eläinden seas cuin sinulla on caicki miehenpuoli on HERran.

12 that you will set apart to Jehovah all that opens the womb. And every first-offspring which you have that comes of a beast, the males will be Jehovah's.

12. That thou shalt set apart unto the LORD all that openeth the matrix, and every firstling that cometh of a beast which thou hast; the males shall be the LORD'S.

12. da skal du overgive til Herren alt det, som aabner Moders Liv; og alt det førstefødte, der falder af Kvæg, som hører dig til, hvad som er en Han, hører Herren til.

12. Så skall du afskilja Herranom allt det som öppnar moderlifvet, och förstfödt är ibland boskapen; det som mankön är, skall höra Herranom till.

12. Siis pead sa Jehowale wima keik, mis lapse-kodda lahti teeb; ja igga essimenne issane loom, mis neist lojustest kantakse, mis sul on, se peab Jehowa pärralt ollema .

12. tai kiekvieną savo pirmagimį atskirsi Viešpačiui ir kiekvieną gyvulių pirmagimį. Vyriškos lyties pirmagimiai priklauso Viešpačiui.

12. so sollst du aussondern dem HERRN alles, was die Mutter bricht, und alle Erstgeburt unter dem Vieh, was ein Männlein ist.

12. Alors tu présenteras à l'Éternel tout ce qui naît le premier, et tous les premiers-nés des bêtes que tu auras; les mâles seront à l'Éternel.

12. Harás pasar a Jehová todo lo que abriere la matriz: y todo primogénito que abriere la matriz de tus animales, los machos serán de Jehová.

12 Zo zult gij tot den HEERE doen overgaan alles, wat de baarmoeder opent; ook alles, wat de baarmoeder opent van de vrucht der beesten, die gij hebben zult; de mannetjes zullen des HEEREN zijn.

12. Tedy odłączysz wszystko, co otwiera żywot, Panu: i każdy płód otwierający żywot z bydła twego, każdy samiec będzie Panu.

12. Az Úrnak ajánld fel akkor mindazt, [2†] a mi az ő anyjának méhét megnyitja, a baromnak is, a mi néked lesz, minden méhnyitó fajzását; a hímek az Úré.

12 отделяй Господу все, разверзающее ложесна; и все первородное из скота, какой у тебя будет, мужеского пола, – Господу,

12. Вилучати меш тодї всякого первеньця з утроби Господеві, і всякого первачка в скотини, яка в тебе єсть. Первеньцї мусять бути про Господа.

13. Mutta jokainen aasin ensiksisynnyttämä lunasta lampaalla; mutta jos et sitä lunasta, niin taita siltä niska. Ja lunasta jokainen ihmisen esikoinen poikiesi seassa.

13. Mutta kaikki aasin esikoiset pitää sinun lunastaman karitsalla; jollet sinä lunasta sitä, niin väännä niskat rikki. Mutta jokaisen esikoisen ihmisistä sinun lastes seassa pitää sinun lunastaman.

13. Mutta caicki Asin esicoiset pitä sinun lunastaman lamballa: Jollet sinä lunasta sitä nijn wäännä niscat ricki. Mutta jocaidzen esicoisen ihmisistä sinun lastes seas pitä sinun lunastaman.

13 And every first-offspring of a donkey you will redeem with a lamb and if you will not redeem it, then you will break its neck. And all the firstborn of man among your sons you will redeem.

13. And every firstling of an ass thou shalt redeem with a lamb; and if thou wilt not redeem it, then thou shalt break his neck: and all the firstborn of man among thy children shalt thou redeem.

13. Og alt førstefødt af Asener skal du løse med et Lam, men dersom du ikke løser det, da skal du bryde Halsen paa det; men alle førstefødte af Mennesker iblandt dine Sønner skal du løse.

13. Det förstfödda af åsnanom skall du lösa med ett får; om du icke löser det, så bryt halsen sönder på thy; men allt förstfödt af mennisko ibland din barn skall du lösa.

13. Ja igga eeslide essimesse löma, mis tekkut-wars , pead sa ühhe tallega lunnastama, ja kui sa sedda ärra ei lunnasta, siis raiu temma kaela ärra; agga igga innimeste essimest last, mis so poeglapsed pead sa lunnastama.

13. Kiekvieną pirmagimį asilaitį privalai išpirkti ėriuku, bet jei neišpirksi, užmušk jį. Kiekvieną savo žmonių pirmagimį sūnų privalai išpirkti.

13. Die Erstgeburt vom Esel sollst du lösen mit einem Schaf; wo du es aber nicht lösest, so brich ihm das Genick. Aber alle erste Menschengeburt unter deinen Söhnen sollst du lösen.

13. Mais tu rachèteras avec un agneau ou chevreau tout premier-né de l'âne; et si tu ne le rachètes pas, tu lui rompras la nuque. Tu rachèteras aussi tout premier-né des hommes parmi tes enfants.

13. Mas todo primogénito de asno redimirás con cordero: y si no lo redimieres, cortarle has la cabeza. Asimismo redimirás todo humano primogénito de tus hijos.

13 Doch al wat de baarmoeder der ezelin opent, zult gij lossen met een lam; wanneer gij het nu niet lost, zo zult gij het den nek breken; maar alle eerstgeborenen des mensen onder uw zonen zult gij lossen.

13. Każde zaś pierworodne oślę odkupisz barankiem; a jeźlibyś nie odkupił, tedy złamiesz mu szyję; a każde pierworodne człowieka między synami twoimi odkupisz.

13. De a szamárnak minden első fajzását báránynyal váltsd meg; ha pedig meg nem váltod, szegd meg a nyakát. Az embernek is minden elsőszülöttét megváltsd a te fiaid közül.

13 а всякого из ослов, разверзающего, заменяй агнцем; а если не заменишь, выкупи его; и каждого первенца человеческого из сынов твоих выкупай.

13. Всяке ж осля первачка викуповувати меш ягням; коли ж не викупиш, дак мусиш зламати шию йому. Усякого ж первеньця людського викуповувати мусиш.

14. Ja kun sinun poikasi vastaisuudessa kysyy sinulta ja sanoo: 'Mitä tämä merkitsee?' niin vastaa hänelle: 'Herra vei meidät väkevällä kädellä pois Egyptistä, orjuuden pesästä.

14. Ja koska sinun poikas kysyy sinulta tästedes: mikä tämä on? pitää sinun sanoman hänelle: Herra on johdattanut meitä väkevällä kädellä Egyptistä, orjuuden huoneesta.

14. Ja cosca sinun poicas kysy sinulle tänäpänä eli huomena: mikä tämä on? sinun pitä sanoman hänelle: HERra on johdattanut meidän wäkewällä kädellä Egyptistä orjuden huonesta.

14 And it will be, when your son asks you in time to come, saying, What is this? that you will say to him, By strength of hand Jehovah brought us out from Egypt, from the house of bondage.

14. And it shall be when thy son asketh thee in time to come, saying, What is this? that thou shalt say unto him, By strength of hand the LORD brought us out from Egypt, from the house of bondage:

14. Og det skal ske, naar din Søn spørger dig ad herefter, sigende: Hvad er det? da skal du sige til ham: Herren udførte os af Ægypten, af Trælles Hus, med en vældig Haand.

14. Och när ditt barn frågar dig i dag eller i morgon: Hvad är detta? skall du säga thy: Herren hafver fört oss med väldiga hand utur Egypten, ifrå träldomsens huse.

14. Kui sünnib, et so poeg sinno käest hom̃e küssib ja ütleb: Mis se on? siis pead sa temma wasto ütlema: Jehowa on meid tuggewa käega Egiptusse-maalt, seält orjade koiast wäljawinud.

14. Kai ateityje tavo sūnus paklaus: ‘Ką tai reiškia?’, jam atsakyk: ‘Galinga ranka Viešpats mus išvedė iš Egipto, iš vergijos namų.

14. Und wenn dich heute oder morgen dein Kind wird fragen: Was ist das? sollst du ihm sagen: Der HERR hat uns mit mächtiger Hand aus Ägypten, von dem Diensthause, geführt.

14. Et quand ton fils t'interrogera un jour, en disant: Que signifie cela? tu lui diras: Par sa main forte l'Éternel nous a retirés d'Égypte, de la maison de servitude.

14. Y cuando mañana te preguntare tu hijo, diciendo: ¿Qué es esto? Decirle has: Jehová nos sacó con mano fuerte de Egipto, de casa de servidumbre.

14 Wanneer het geschieden zal, dat uw zoon u morgen zal vragen, zeggende: Wat is dat, zo zult gij tot hem zeggen: De HEERE heeft ons door een sterke hand uit Egypte, uit het diensthuis, uitgevoerd.

14. A gdyby cię spytał syn twój potem mówiąc: Cóż to jest? Tedy mu odpowiesz: Możną ręką wywiódł nas Pan z Egiptu, z domu niewoli.

14. És ha egykor a te fiad téged megkérdez, mondván: Micsoda ez? akkor mondd néki: Hatalmas kézzel hozott ki minket az Úr Égyiptomból, a szolgálatnak házából.

14 И когда после спросит тебя сын твой, говоря: что это? то скажи ему:рукою крепкою вывел нас Господь из Египта, из дома рабства;

14. І станеться, що як поспитає син твій кажучи: Що воно таке? казати меш йому: Рукою потужною вивів нас Господь з Египту, із дому невольницького.

15. Sillä kun farao paatui ja kieltäytyi päästämästä meitä, surmasi Herra kaikki esikoiset Egyptin maassa, ihmisten esikoisista karjan esikoisiin asti. Sentähden minä uhraan Herralle jokaisen urospuolen, joka avaa äidinkohdun, ja jokaisen esikoisen pojistani minä lunastan.'

15. Sillä se tapahtui, koska Pharao kovuutti itsensä ja ei tahtonut meitä päästää, että Herra löi kuoliaaksi jokaisen esikoisen Egyptin maalla, ihmisen esikoisesta niin eläinten esikoiseen asti: sentähden uhraan minä Herralle jokaisen kuin äitinsä kohdun avaa, joka miehenpuoli on, ja jokaisen, esikoisen minun lapsistani lunastan minä.

15. Sillä cosca Pharao ei tahtonut meitä päästä löi HERra cuoliaxi jocaidzen esicoisen Egyptin maalla ihmisen esicoisesta nijn eläinden esicoisen asti: sentähden uhran minä HERralle jocaidzen cuin ensin äitins cohdun awa joca miehenpuoli on ja jocaidzen esicoisen minun lapsistani lunastan minä.

15 And it happened, when Pharaoh would hardly let us go, that Jehovah killed* all the firstborn in the land of Egypt, both the firstborn of man and the firstborn of beast. Therefore I sacrifice to Jehovah all that opens the womb, being males, but all the firstborn of my sons I redeem.

15. And it came to pass, when Pharaoh would hardly let us go, that the LORD slew all the firstborn in the land of Egypt, both the firstborn of man, and the firstborn of beast: therefore I sacrifice to the LORD all that openeth the matrix, being males; but all the firstborn of my children I redeem.

15. Thi det skete, fordi Farao havde forhærdet sig, saa han ikke lod os fare, at Herren ihjelslog alle førstefødte i Ægyptens Land, fra Menneskets førstefødte indtil Kvægets førstefødte; derfor ofrer jeg Herren alt det, som aabner Moders Liv, og som er Han, og jeg skal løse hver førstefødt blandt mine Sønner.

15. Ty då Pharao var trög till att släppa oss, slog Herren allt det förstfödt var i Egypti lande, ifrå menniskones förstfödda, intill boskapens förstfödda; derföre offrar jag Herranom allt det som moderlifvet öppnar, det mankön är; och det, som förstfödt är af min barn, löser jag.

15. Ja se sündis, kui Warao ennast kowwaks teggi, et ta meid ei tahtnud ärralasta, siis tappis Jehowa keik essimest suggu Egiptusse male nihästi innimesse essimessed poeglapsed kui lojuste essimessed issased lomad; sepärrast ohwerdan minna Jehowale need issased keikist, mis lapse-kodda lahti teeb, ja iggaühhe essimesse lapse omma poegest lunnastan minna.

15. Kai faraonas užsikietino ir nenorėjo mūsų išleisti, Viešpats nužudė visus pirmagimius Egipto šalyje, tiek žmonių, tiek gyvulių pirmagimius. Todėl aukoju Viešpačiui kiekvieną pirmagimį vyriškos lyties, o kiekvieną pirmagimį savo vaikų išperku’.

15. Denn da Pharao hart war, uns loszulassen, erschlug der HERR alle Erstgeburt in Ägyptenland, von der Menschen Erstgeburt an bis an die Erstgeburt des Viehs. Darum opfre ich dem HERRN alles, was die Mutter bricht, was ein Männlein ist, und die Erstgeburt meiner Söhne löse ich.

15. Et il arriva, quand Pharaon s'obstina à ne point nous laisser aller, que l'Éternel tua tout premier-né dans le pays d'Égypte, depuis le premier-né de l'homme jusqu'au premier-né du bétail; c'est pourquoi, je sacrifie à l'Éternel tous les mâles qui naissent les premiers, et je rachète tout premier-né de mes fils.

15. Y endureciéndose Faraón para no dejarnos ir, Jehová mató en la tierra de Egipto a todo primogénito desde el primogénito humano hasta el primogénito de la bestia: y por esta causa yo sacrifico a Jehová todo primogénito macho, y redimo todo primogénito de mis hijos.

15 Want het geschiedde, toen Farao zich verhardde ons te laten trekken, zo doodde de HEERE alle eerstgeborenen in Egypteland, van des mensen eerstgeborene af, tot den eerstgeborene der beesten; daarom offer ik den HEERE de mannetjes van alles, wat de baarmoeder opent; doch alle eerstgeborenen mijner zonen los ik.

15. Bo gdy się był zatwardził Farao, nie chcąc nas wypuścić, tedy zabił Pan wszelkie pierworodne w ziemi Egipskiej, od pierworodnego z ludzi aż do pierworodnego z bydła. Dla tegoż ja ofiaruję Panu każdego samca, otwierającego żywot, ale każde pierworodne synów moich odkupuję.

15. És lőn, mikor a Faraó megátalkodottan vonakodék minket elbocsátani: megöle az Úr minden elsőszülöttet Égyiptom földén, az ember elsőszülöttétől a barom első fajzásáig; azért áldozok én az Úrnak minden hímet, mely anyja méhét megnyitja, és megváltom az én fiaimnak minden elsőszülöttét.

15 ибо когда фараон упорствовал отпустить нас, Господь умертвил всехпервенцев в земле Египетской, от первенца человеческого до первенца из скота, – посему я приношу в жертву Господу все, разверзающее ложесна, мужеского пола, а всякого первенца из сынов моих выкупаю;

15. І як затявся Фараон одпустити нас, дак побив Господь усї первенцї в землї Египецькій, і первеньця в людини й первака в скотини; тим і я приношу на жертву Господеві всї первеньцї самчики, а всї первеньцї із моїх синів викуповую.

16. Ja se olkoon merkkinä sinun kädessäsi ja muistolauseena sinun otsallasi; sillä Herra vei meidät väkevällä kädellä pois Egyptistä.

16. Ja tämän pitää oleman merkiksi sinun kädessäs, ja muistoksi sinun edessäs: että Herra on johdattanut meidät väkevällä kädellä Egyptistä.

16. Ja tämän pitä oleman merkixi sinun kädesäs ja muistoxi sinun edesäs että HERra on johdattanut meidän wäkewällä kädellä Egyptistä.

16 And it will be for a sign upon your hand and for bands between your eyes, because Jehovah brought us forth out of Egypt by strength of hand.

16. And it shall be for a token upon thine hand, and for frontlets between thine eyes: for by strength of hand the LORD brought us forth out of Egypt.

16. Og det skal være til et Tegn paa din Haand og til Span imellem dine Øjne, at Herren udførte os af Ægypten med en vældig Haand.

16. Och det skall vara dig för ett tecken i dine hand, och en åminnelse för din ögon, att Herren hafver fört oss med väldiga hand utur Egypten.

16. Ja se peab tähheks ollema so käe peäl ja mällestusse pea-otsa naastaks so silmade wahhel: et Jehowa meid on tuggewa käega Egiptussest wäljawinud.

16. Tai bus kaip ženklas ant tavo rankos ir prisiminimas ant tavo kaktos, nes savo galinga ranka Viešpats mus išvedė iš Egipto’‘.

16. Das soll dir ein Zeichen in deiner Hand sein und ein Denkmal vor deinen Augen; denn der HERR hat uns mit mächtiger Hand aus Ägypten geführt.

16. Et cela sera comme un signe sur ta main, et des fronteaux entre tes yeux, que l'Éternel nous a retirés d'Égypte à main forte.

16. Serte ha pues como una señal sobre tu mano, y por un memorial delante de tus ojos: que Jehová nos sacó de Egipto con mano fuerte.

16 En het zal tot een teken zijn op uw hand, en tot voorhoofdspanselen tussen uw ogen; want de HEERE heeft door een sterke hand ons uit Egypte uitgevoerd.

16. I będzie to za znak na ręce twojej, i za naczelniki między oczyma twemi, iż w możnej ręce wywiódł nas Pan z Egiptu.

16. Legyen azért jel gyanánt a te kezeden és homlok-kötő gyanánt a te szemeid előtt, mert hatalmas kézzel hozott ki minket az Úr Égyiptomból.

16 и да будет это знаком на руке твоей и вместо повязки над глазами твоими, ибо рукою крепкою Господь вывел нас из Египта.

16. І мусить воно бути знаменнєм на руцї в тебе і повяззю проміж очима твоїми; рукою бо міцною вивів нас Господь із Египецької землї.

17. Mutta kun farao oli päästänyt kansan, ei Jumala johdattanut heitä sitä tietä, joka kulki filistealaisten maan kautta, vaikka se oli suorin, sillä Jumala ajatteli, että kansa ehkä katuisi nähdessänsä sodan syttyvän ja palaisi Egyptiin;

17. Ja tapahtui, koska Pharao oli päästänyt kansan, niin ei Jumala johdattanut heitä tietä Philistealaisten maan lävitse, joka tärkin oli; sillä Jumala sanoi, ettei kansa joskus katuisi, koska he näkisivät sodan heitänsä vastaan, ja palajaisi Egyptiin.

17. COsca Pharao oli päästänyt Canssan ei Jumala johdattanut heitä sitä teitä Philisterein maan läpidze joca tärkin oli: sillä Jumala ajatteli että Canssa joscus catuis cosca he näkisit sodan heitäns wastan ja palajaisit Egyptijn.

17 And it happened, when Pharaoh had let the people go, that God led them not by the way of the land of the Philistines, although that was near. For God said, Lest perhaps the people regret when they see war and they return to Egypt.

17. And it came to pass, when Pharaoh had let the people go, that God led them not through the way of the land of the Philistines, although that was near; for God said, Lest peradventure the people repent when they see war, and they return to Egypt:

17. Og det skete, der Farao lod, Folket fare, da førte Gud dem ikke ad Vejen til Filistrene, skønt den var nærmest; thi Gud sagde: Maaske det kunde fortryde Folket, naar de se Striden, og de kunde vende tilbage til Ægypten.

17. Då nu Pharao hade släppt folket, förde icke Gud dem på den vägen genom de Philisteers land, den genast var; ty han tänkte att folket måtte ångra sig, när de sågo örlig emot sig, och så omvända igen till Egypten.

17. Ja se sündis, kui Warao sedda rahwast olli lasknud ärraminna, siis ei winud Jummal neid mitte sedda teed Wilistide maalt läbbi , et ta kül liggi olli ; sest Jummal mötles: Ehk wahhest rahwas kahhetsewad, kui nemmad söddimist näwad, ja lähhäwad jälle Egiptusse taggasi.

17. Kai faraonas išleido žmones, Dievas jų nevedė filistinų šalies keliu, nors tai būtų buvę arčiausia. Nes Dievas sakė: ‘‘Kad išvydę karą žmonės nepradėtų gailėtis ir nesugrįžtų į Egiptą’‘.

17. Da nun Pharao das Volk gelassen hatte, führte sie Gott nicht auf der Straße durch der Philister Land, die am nächsten war; denn Gott gedachte es möchte das Volk gereuen, wenn sie den Streit sähen, und sie möchten wieder nach Ägypten umkehren.

17. Or, quand Pharaon eut laissé aller le peuple, Dieu ne les conduisit point par le chemin du pays des Philistins, qui est le plus proche; car Dieu dit: Il est à craindre que le peuple ne se repente, quand il verra la guerre, et qu'il ne retourne en Égypte.

17. Y como Faraón dejó ir al pueblo, Dios no los llevó por el camino de la tierra de los Filisteos, que estaba cerca, porque dijo Dios: Que quizá no se arrepienta el pueblo, cuando vieren la guerra, y se vuelvan a Egipto.

17 En het is geschied, toen Farao het volk had laten trekken, zo leidde hen God niet op den weg van het land der Filistijnen, hoewel die nader was; want God zeide: Dat het den volke niet rouwe, als zij den strijd zien zouden, en wederkeren naar Egypte.

17. I stało się, gdy wypuścił Farao lud, że nie prowadził ich Bóg drogą ziemi Filistyóskiej, chociaż bliższa była; bo mówił Bóg: By snać nie żałował lud, gdyby ujrzał przeciw sobie wojnę i nie wrócił się do Egiptu.

17. És lőn, a mikor elbocsátá a Faraó a népet, nem vivé őket Isten a Filiszteusok földje felé, noha közel vala az; mert monda az Isten: Netalán mást gondol a nép, ha harczot lát, és visszatér Égyiptomba.

17 Когда же фараон отпустил народ, Бог не повел его по дороге земли Филистимской, потому что она близка; ибо сказал Бог: чтобы не раскаялся народ, увидев войну, и не возвратился в Египет.

17. І сталось, як одпустив Фараон люде, що не повів їх Бог по дорозї до землї Филистимської, хоч вона й близька; бо рече Бог: ато жалкувати муть люде, побачивши войну, та й вернуться в Египет.

18. vaan Jumala antoi kansan poiketa erämaan tietä myöten Kaislamerta kohti. Ja taisteluun valmiina israelilaiset lähtivät Egyptin maasta.

18. Sentähden hän johdatti kansan ympärinsä, korven lävitse Punaista merta kohden. Ja Israelin lapset läksivät viisin joukoin Egyptin maalta.

18. Sentähden hän johdatti Canssan ymbärins corwen läpidze punaista merta cohden. Ja Israelin lapset läxit warustettuna Egyptin maalda.

18 But God led the people about, by the way of the wilderness by the Red Sea. And the sons of Israel went up armed out of the land of Egypt.

18. But God led the people about, through the way of the wilderness of the Red sea: and the children of Israel went up harnessed out of the land of Egypt.

18. Og Gud førte Folket omkring ad Vejen igennem Ørkenen mod det røde Hav; og Israels Børn droge bevæbnede af Ægyptens Land.

18. Derföre förde han folket omkring på den vägen genom öknena åt röda hafvet; och Israels barn foro väpnade utur Egypti land.

18. Sepärrast wiis Jum̃al sedda rahwast körwe teed ümber körkiatte merre pole, ja Israeli lapsed käisid ikka wiis körwoti Egiptusse maalt.

18. Dievas vedė tautą aplinkiniu dykumų keliu, Raudonosios jūros link. Izraelitai išėjo iš Egipto apsiginklavę.

18. Darum führte er das Volk um auf die Straße durch die Wüste am Schilfmeer. Und die Kinder Israel zogen gerüstet aus Ägyptenland.

18. Mais Dieu fit faire au peuple un détour par le chemin du désert, vers la mer Rouge. Et les enfants d'Israël montèrent en armes du pays d'Égypte.

18. Mas hizo Dios al pueblo que rodease por el camino del desierto del mar Bermejo: y subieron los hijos de Israel de la tierra de Egipto armados.

18 Maar God leidde het volk om, langs den weg van de woestijn der Schelfzee. De kinderen Israels nu togen bij vijven uit Egypteland.

18. Ale obwodził Bóg lud drogą pustyni nad morzem czerwonem; i uszykowani wyszli synowie Izraelscy z ziemi Egipskiej.

18. Kerülő úton vezeté azért Isten a népet, a veres tenger pusztájának útján; és fölfegyverkezve jövének ki Izráel fiai Égyiptom földéről.

18 И обвел Бог народ дорогою пустынною к Чермному морю. И вышли сыны Израилевы вооруженные из земли Египетской.

18. І повів Бог люде по дорозї до степу Червономорського. І стали сини Ізрайлеві виходити полками із землї Египецької.

19. Ja Mooses otti mukaansa Joosefin luut; sillä tämä oli vannottanut israelilaisia ja sanonut: Kun Jumala pitää huolen teistä, viekää silloin minun luuni täältä mukananne.

19. Ja Moses otti myötänsä Josephin luut: sillä hän oli kovasti vannottanut Israelin lapset, sanoen: Jumala on tosin teitä etsivä, niin viekäät minun luuni täältä myötänne.

19. Ja Moses otti myötäns Josephin luut: sillä hän oli wannottanut Israelin lapset sanoden: Jumala on teitä edziwä nijn wiekät minun luuni tääldä myötän.

19 And Moses took the bones of Joseph with him, because he had strictly sworn the sons of Israel, saying, God will surely visit you* and you* will carry up my bones away from here with you*.

19. And Moses took the bones of Joseph with him: for he had straitly sworn the children of Israel, saying, God will surely visit you; and ye shall carry up my bones away hence with you.

19. Og Mose tog Josefs Ben med sig; thi denne havde taget en stærk Ed af Israels Børn og sagt: Gud skal visselig besøge eder, og I skulle føre mine Ben op herfra med eder.

19. Och Mose tog med sig Josephs ben; ty han hade tagit en ed af Israels barnom, och sagt: Gud varder eder sökandes, så förer min ben hädan med eder.

19. Ja Moses wöttis Josepi luud ennesega, sest ta olli wandega Israeli lapsed kowwaste käsknud ja üttelnud: Jum̃al tulleb teid töeste katsma, siis peate teie mo luud siit ennestega senna ülleswima.

19. Mozė paėmė su savimi Juozapo kaulus, nes jis buvo prisaikdinęs izraelitus, sakydamas: ‘‘Dievas tikrai jus aplankys, ir jūs išnešite iš čia mano kaulus’‘.

19. Und Mose nahm mit sich die Gebeine Josephs. Denn er hatte einen Eid von den Kindern Israel genommen und gesprochen: Gott wird euch heimsuchen; so führt meine Gebeine mit euch von hinnen.

19. Et Moïse prit avec lui les os de Joseph; car Joseph avait fait expressément jurer les enfants en disant: Dieu vous visitera certainement; et vous transporterez mes os d'ici avec vous.

19. Tomó también consigo Moisés los huesos de José, el cual había juramentado a los hijos de Israel, diciendo: Visitando os visitará Dios, y haréis subir mis huesos de aquí con vosotros.

19 En Mozes nam de beenderen van Jozef met zich; want hij had met een zwaren eed de kinderen Israels bezworen, zeggende: God zal ulieden voorzeker bezoeken; voert dan mijn beenderen met ulieden op van hier!

19. Wziął też Mojżesz kości Józefowe z sobą dla tego, że był Józef przysięgą obowiązał syny Izraelskie, mówiąc: Zapewne nawiedzi was Bóg; przetoż wynieście kości moje stąd z sobą.

19. És Mózes elvivé magával a József tetemeit is, mert megesketvén megeskette vala Izráel fiait, mondván: Meglátogatván [3†] meglátogat titeket az Isten, akkor az én tetemeimet felvigyétek innen magatokkal.

19 И взял Моисей с собою кости Иосифа, ибо Иосиф клятвою заклял сынов Израилевых, сказав: посетит вас Бог, и вы с собою вынесите кости мои отсюда.

19. І забрав Мойсей костї Йосифові з собою; бо клятьбою закляв той сини Ізрайлеві, такою: Навідом навідається до вас Бог, і винесете ви костї мої звідсї з собою.

20. Ja he lähtivät liikkeelle Sukkotista ja leiriytyivät Eetamiin, erämaan reunaan.

20. Niin he läksivät Sukkotista, ja sioittivat heitänsä Etamiin, joka on korven ääressä.

20. Nijn he läxit Suchothista ja sioitit heidäns Etamin corpe likemmä.

20 And they took their journey from Succoth and encamped in Etham, in the edge of the wilderness.

20. And they took their journey from Succoth, and encamped in Etham, in the edge of the wilderness.

20. Saa rejste de fra Sukot, og de lejrede sig i Etham paa Grænsen af Ørken.

20. Så drogo de ut ifrå Succoth, och slogo deras lägre i Etam, närmast vid öknena.

20. Ja nemmad läksid Sukkotist ärra emale ja löid leri ülles Etamisse körwe otsa.

20. Jie keliavo iš Sukoto ir pasistatė stovyklą Etame, dykumos pakraštyje.

20. Also zogen sie aus von Sukkoth und lagerten sich in Etham, vorn an der Wüste.

20. Or, ils partirent de Succoth, et campèrent à Étham, au bout du désert.

20. Y partidos de Socot asentaron campo en Etán a la entrada del desierto.

20 Alzo reisden zij uit Sukkoth; en zij legerden zich in Etham, aan het einde der woestijn.

20. I wyciągnąwszy z Suchotu położyli się obozem w Etam, na koócu puszczy.

20. És elindulának Szukhótból [4†] és táborba szállának Ethámban, a puszta szélén.

20 И двинулись сыны Израилевы из Сокхофа и расположились станом в Ефаме, в конце пустыни.

20. І помандрували вони від Суккотта та й отаборились ув Етамі, уз край степу.

21. Ja Herra kulki heidän edellänsä, päivällä pilvenpatsaassa johdattaaksensa heitä tietä myöten ja yöllä tulenpatsaassa valaistaksensa heidän kulkunsa, niin että he voivat vaeltaa sekä päivällä että yöllä.

21. Ja Herra kävi heidän edellänsä päivällä pilven patsaassa, johdattaaksensa heitä tiellä, ja yöllä tulen patsaassa, valistaaksensa heitä vaeltamaan, sekä yöllä että päivällä.

21. Ja HERra käwi heidän edelläns päiwällä pilwen padzas johdataxens heitä oikiata tietä: ja yöllä tulen padzas walistaxens heitä waeldaman sekä yöllä että päiwällä.

21 And Jehovah went before them by day in a pillar of cloud, to lead them the way and by night in a pillar of fire, to give them light, that they might go by day and by night.

21. And the LORD went before them by day in a pillar of a cloud, to lead them the way; and by night in a pillar of fire, to give them light; to go by day and night:

21. Og Herren gik foran dem om Dagen i en Skystøtte for at lede dem paa vejen, om Natten i en Ildstøtte for at lyse for dem, at de kunde vandre Dag og Nat.

21. Och Herren gick före dem om dagen uti en molnstod, på det han skulle föra dem den rätta vägen; och om nattene uti en eldstod, på det han skulle lysa dem; till att vandra både dag och natt.

21. Ja Jehowa käis nende eel päwa aeges pilwe sambas, neile teed juhhatamas, ja ö aeges tulle sambas, neile walget teggemas, et nemmad ööd ja päwad woiksid käia.

21. Viešpats ėjo pirma jų dieną debesies stulpe, rodydamas kelią, o naktį ugnies stulpe, šviesdamas jiems, kad jie galėtų keliauti dieną ir naktį.

21. Und der HERR zog vor ihnen her, des Tages in einer Wolkensäule, daß er den rechten Weg führte, und des Nachts in einer Feuersäule, daß er ihnen leuchtete, zu reisen Tag und Nacht.

21. Et l'Éternel allait devant eux, le jour dans une colonne de nuée, pour les conduire par le chemin, et la nuit dans une colonne de feu, pour les éclairer, afin qu'ils marchassent jour et nuit.

21. Y Jehová iba delante de ellos de día en una columna de nube, para guiarlos por el camino: y de noche en una columna de fuego para alumbrarles, para que anduviesen de día y de noche.

21 En de HEERE toog voor hun aangezicht, des daags in een wolkkolom, dat Hij hen op den weg leidde, en des nachts in een vuurkolom, dat Hij hen lichtte, om voort te gaan dag en nacht.

21. A Pan szedł przed nimi we dnie w słupie obłoku, aby je prowadził drogą, a w nocy w słupie ognia, aby im świecił, żeby szli we dnie i w nocy.

21. Az Úr pedig megy vala előttök nappal [5†] felhőoszlopban, hogy vezérelje őket az úton, éjjel pedig tűzoszlopban, hogy világítson nékik, hogy éjjel és nappal mehessenek.

21 Господь же шел пред ними днем в столпе облачном, показывая им путь, а ночью в столпе огненном, светя им, дабы идти им и днем и ночью.

21. Господь же йшов перед ними в день стовпом хмаряним, щоб вести їх по дорозї, а в ночі стовпом огняним, щоб можна було йти й у день і в ночі.

22. Pilvenpatsas ei poistunut päivällä eikä tulenpatsas yöllä kansan edestä.

22. Pilven patsas ei erinnyt päivällä, eikä tulen patsas yöllä kansan edestä.

22. Pilwen padzas ei erinnyt Canssasta päiwällä eikä tulen padzas yöllä.

22 The pillar of cloud by day and the pillar of fire by night departed not from before the people.

22. He took not away the pillar of the cloud by day, nor the pillar of fire by night, from before the people.

22. Han lod ikke Skystøtten vige om Dagen eller Ildstøtten om Natten, den blev for Folkets Aasyn.

22. Den molnstoden och eldstoden skiljdes intet ifrå folket.

22. Ei pilwe sam̃as lahkund päwal, egga tulle sammas öse rahwa eest ärra.

22. Jis nepatraukė nuo jų debesies stulpo dieną nė ugnies stulpo naktį.

22. Die Wolkensäule wich nimmer von dem Volk des Tages noch die Feuersäule des Nachts.

22. La colonne de nuée ne se retirait point de devant le peuple pendant le jour, ni la colonne de feu pendant la nuit.

22. Nunca se partió de delante del pueblo la columna de nube de día, ni de noche la columna de fuego.

22 Hij nam de wolkkolom des daags, noch de vuurkolom des nachts niet weg van het aangezicht des volks.

22. Nie odejmował słupa obłokowego we dnie, ani słupa ognistego w nocy od ludu.

22. Nem távozott el a felhőoszlop nappal, sem a tűzoszlop éjjel a nép elől.

22 Не отлучался столп облачный днем и столп огненный ночью от лица народа.

22. Не віднїмав у людей у день стовпа хмаряного, і в ночі стовпа огняного.