33 luku

Kansa saa käskyn lähteä liikkeelle. Mooses rukoilee Herraa käymään sen kanssa.

1. Sitten Herra sanoi Moosekselle: Lähde täältä ja vaella, sinä ja kansa, jonka olet johdattanut Egyptin maasta, siihen maahan, jonka minä olen vannoen luvannut Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille, sanoen: 'Sinun jälkeläisillesi minä annan sen.'

1. Ja Herra puhui Mosekselle: mene täältä, sinä ja kansa, jonkas johdatit Egyptin maalta, sille maalle, kuin minä vannoin Abrahamille, Isaakille ja Jakobille, sanoen: sinun siemenelles minä sen annan,

1. JA HERra puhui Mosexelle: mene tääldä sinä ja Canssa jongas johdatit Egyptin maalda sille maalle cuin minä wannoin Abrahamille Isaachille ja Jacobille sanoden: sinun siemenelles minä sen annan.

1 And Jehovah spoke to Moses, Depart, go up from here, you and the people that you have brought up out of the land of Egypt, to the land of which I swore to Abraham, to Isaac and to Jacob, saying, To your seed will I give it.

1. And the LORD said unto Moses, Depart, and go up hence, thou and the people which thou hast brought up out of the land of Egypt, unto the land which I sware unto Abraham, to Isaac, and to Jacob, saying, Unto thy seed will I give it:

1. Og Herren sagde til Mose: Gaa drag op herfra, du og Folket som du førte op af Ægyptens Land, til det Land, som jeg tilsvor Abraham, Isak og Jakob, - sigende Din Sæd vil jeg give det,

1. Herren sade till Mose: Gack, drag hädan, du, och folket, som du utur Egypti land fört hafver, in uti det landet, som jag Abraham, Isaac och Jacob svorit hafver, och sagt: Dine säd vill jag gifva det;

1. Ja Jehowa räkis Mosesse wasto: Käi, minne siit ülles, sinna ja se rahwas, mis sa Egiptusse maalt olled üllestonud, siñna male, mis ma ollen wandes Abraamile, Isaakile ja Jakobile tootand ja öölnud: So suggule tahhan ma sedda anda.

1. Viešpats kalbėjo Mozei: ‘‘Eik ir keliauk iš šitos vietos su tauta, kurią išvedei iš Egipto, į šalį, apie kurią prisiekiau Abraomui, Izaokui ir Jokūbui, sakydamas: ‘Aš ją duosiu tavo palikuonims’.

1. Der HERR sprach zu Mose: Gehe, ziehe von dannen, du und das Volk, das du aus Ägyptenland geführt hast, in das Land, das ich Abraham, Isaak und Jakob geschworen habe und gesagt: Deinem Samen will ich's geben;

1. Et l'Éternel dit à Moïse: Va, monte d'ici, toi et le peuple que tu as fait monter du pays d'Égypte, vers le pays que j'ai juré de donner à Abraham, à Isaac, et à Jacob, en disant: Je le donnerai à ta postérité.

1. Y JEHOVÁ dijo a Moisés: Vé, sube de aquí, tu y el pueblo, que sacaste de la tierra de Egipto, a la tierra, de la cual yo juré a Abraham, Isaac, y Jacob, diciendo: A tu simiente la daré:

1 Voorts sprak de HEERE tot Mozes: Ga heen, trek op van hier, gij en het volk, dat gij uit Egypteland opgevoerd hebt, naar het land, dat Ik Abraham, Izak en Jakob gezworen heb, zeggende: Aan uw zaad zal Ik het geven;

1. Potem mówił Pan do Mojżesza: Idź, rusz się stąd, ty i lud, któryś wywiódł z ziemi Egipskiej, do ziemi, o którąm przysiągł Abrahamowi, Izaakowi i Jakóbowi, mówiąc: Nasieniu twemu dam ją.

1. Szóla azután az Úr Mózesnek: Eredj, menj fel innen, te és a nép, a melyet kihoztál Égyiptom földéről, a földre, a melyről megesküdtem Ábrahámnak, Izsáknak és Jákóbnak mondván: [1†] A te magodnak adom azt.

1 И сказал Господь Моисею: пойди, иди отсюда ты и народ, который ты вывел из земли Египетской, в землю, о которой Я клялся Аврааму,Исааку и Иакову, говоря: потомству твоему дам ее;

1. І рече Господь Мойсейові: Ійди, здіймайсь ізвідсї, ти й люде, що ведеш з Египецької землї в землю, що про неї я клявся Авраамові, Ізаакові і Яковові, глаголючи: Насїнню твойму оддам її.

2. Ja minä lähetän enkelin sinun edelläsi ja karkoitan pois kanaanilaiset, amorilaiset, heettiläiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset,

2. Ja lähetän sinun edelläs enkelin, ja ajan pois Kanaanealaiset, Amorilaiset, ja Hetiläiset, ja Pheresiläiset, Heviläiset, ja Jebusilaiset,

2. Ja lähetän sinun edelles Engelin ja ajan pois Cananerin Amorrerin Hetherin Phereserin Hewerin ja Jebuserin.

2 And I will send a messenger before you and I will drive out the Canaanite, the Amorite and the Hittite and the Perizzite, the Hivite and the Jebusite–

2. And I will send an angel before thee; and I will drive out the Canaanite, the Amorite, and the Hittite, and the Perizzite, the Hivite, and the Jebusite:

2. og jeg vil sende en Engel foran dig, og addrive Kananiter, Amoriter og Hethiter og Feresiter, Heviter og Jebusiter,

2. Och vill sända min Ängel före dig, och utdrifva de Cananeer, Amoreer, Hetheer, Phereseer, Heveer, och Jebuseer;

2. Ja ma tahhan läkkitada ühhe ingli sinno ele ja wäljaaiada Kanaani-, Emori- ja Itti- ja Perissi-, Iwwi- ja Jebusi-rahwast,

2. Aš siųsiu pirma tavęs angelą ir išstumsiu kanaaniečius, amoritus, hetitus, perizus, hivus ir jebusiečius.

2. und ich will vor dir her senden einen Engel und ausstoßen die Kanaaniter, Amoriter, Hethiter, Pheresiter, Heviter und Jebusiter,

2. Et j'enverrai un ange devant toi, et je chasserai les Cananéens, les Amoréens, les Héthiens, les Phéréziens, les Héviens, et les Jébusiens,

2. Y yo enviaré delante de tí el ángel, y echaré fuera al Cananeo, y al Amorreo, y al Jetteo, y al Ferezeo, y al Heveo, y al Jebuseo,

2 En Ik zal een Engel voor uw aangezicht zenden (en Ik zal uitdrijven de Kanaanieten, de Amorieten, en de Hethieten, en de Ferezieten, de Hevieten, en de Jebusieten),

2. I poślę przed tobą Anioła, i wyrzucę Chananejczyka, Amorejczyka, i Hetejczyka, i Ferezejczyka, Hewejczyka, i Jebuzejczyka.

2. És bocsátok előtted [2†] Angyalt, és kiűzöm a Kananeusokat, Emoreusokat, Khittheusokat, Perizeusokat, Khivveusokat és Jebuzeusokat:

2 и пошлю пред тобою Ангела, и прогоню Хананеев, Аморреев, Хеттеев, Ферезеев, Евеев и Иевусеев,

2. І пошлю перед тобою ангела та й повиганяю Канааніїв, Аморіїв, і Хетіїв, і Ферезіїв і Гевіїв і Євузіїв.

3. että tulisit siihen maahan, joka vuotaa maitoa ja mettä. Sillä minä en itse vaella sinun kanssasi, koska olet niskurikansa, etten minä sinua tiellä hukuttaisi.

3. Sille maalle, jossa rieskaa ja hunajaa vuotaa; sillä en minä mene sinun kanssas, sillä sinä olet niskuri kansa, etten minä sinua joskus tieltä hukuttaisi.

3. Sille maalle josa riesca ja hunaja wuota: sillä en minä mene sinun cansas sillä sinä olet niscuri Canssa etten minä teitä joscus tiellä hucutais.

3 to a land flowing with milk and honey. Because I will not go up in the midst of you, because you are a stubborn people, lest I consume you on the way.

3. Unto a land flowing with milk and honey: for I will not go up in the midst of thee; for thou art a stiffnecked people: lest I consume thee in the way.

3. til et Land, som flyder med Mælk og Honning; men jeg vil ikke drage op med dig, thi du er et haardnakket Folk, at jeg ikke skal fortære dig paa Vejen.

3. In uti det land, der mjölk och hannog uti flyter; ty jag vill icke draga upp med dig, förty du äst ett hårdnackadt folk; jag måtte tilläfventyrs i vägenom uppfräta dig.

3. Siñna male, mis pima ja met joseb: sest minna ei tahha mitte so seas üllesminna, sest et sa üks kangekaelne rahwas olled, et ma sind tee peäl ärra ei löppeta.

3. Eik į žemę, plūstančią pienu ir medumi; tačiau Aš pats neisiu su jumis, kadangi esate kietasprandė tauta, kad kartais nesunaikinčiau jūsų kelyje’‘.

3. dich zu bringen in das Land, darin Milch und Honig fließt. Ich will nicht mit dir hinaufziehen, denn du bist ein halsstarriges Volk; ich möchte dich unterwegs vertilgen.

3. Pour vous conduire vers ce pays où coulent le lait et le miel; car je ne monterai point au milieu de toi, parce que tu es un peuple de cou roide; de peur que je ne te consume en chemin.

3. A la tierra que corre leche y miel: porque yo no subiré en medio de tí, porque eres pueblo de dura cerviz, porque yo no te consuma en el camino.

3 Naar het land, dat van melk en honig is vloeiende; want Ik zal in het midden van u niet optrekken; want gij zijt een hardnekkig volk; dat Ik u op dezen weg niet vertere.

3. Do ziemi opływającej mlekiem i miodem; lecz sam nie pójdę z tobą, gdyżeś jest lud karku twardego, bym cię snać nie wytracił w drodze.

3. A tejjel és mézzel folyó földre; de én nem megyek fel köztetek, [3†] mert te keménynyakú nép vagy, hogy meg ne emészszelek az úton.

3 и введет он вас в землю, где течет молоко и мед; ибо Сам не пойду среди вас, чтобы не погубить Мне вас на пути, потому что вы народ жестоковыйный.

3. Ійди в землю, де тече молоко і мід; сам бо не пійду серед вас, тим що ви запеклий народ, дак щоб не вигубити менї вас в дорозї.

4. Kun kansa kuuli tämän kovan puheen, tulivat he murheellisiksi, eikä yksikään pukenut koristuksiaan yllensä.

4. Koska kansa kuuli tämän pahan puheen, tulivat he surulliseksi, ja ei yksikään pukenut kaunistusta yllensä.

4. Cosca Canssa cuuli tämän pahan puhen tulit he surullisexi ja ei yxikän pukenut caunistusta päällens.

4 And when the people heard these evil word, they mourned and no man put his ornaments on him.

4. And when the people heard these evil tidings, they mourned: and no man did put on him his ornaments.

4. Der Folket hørte denne svare Tale, da sørgede de, og ingen satte sin Prydelse paa sig.

4. Då folket detta onda talet hörde, vordo de ångse; och ingen drog sin prydning på sig.

4. Kui rahwas se kurja könne kulis, siis leinasid nemmad wägga, ja ükski neist ei pañud omma ehte ennesele peäle.

4. Tauta, išgirdusi tokią blogą žinią, nuliūdo, nė vienas nesipuošė papuošalais.

4. Da das Volk diese böse Rede hörte, trugen sie Leid, und niemand trug seinen Schmuck an sich.

4. Quand le peuple entendit cette parole funeste, il mena deuil, et personne ne mit ses ornements sur soi.

4. Y oyendo el pueblo esta mala palabra, pusieron luto, y ninguno puso sobre si sus atavíos.

4 Toen het volk dit kwade woord hoorde, zo droegen zij leed; en niemand van hen deed zijn versiersel aan zich.

4. A usłyszawszy lud tę rzecz złą, zasmucił się, i nie włożył żaden ochędóstwa swego na się.

4. Mikor meghallá a nép ezt a kemény beszédet, gyászba borula, és senki nem tevé fel az ékszereit.

4 Народ, услышав грозное слово сие, возрыдал, и никто не возложил на себя украшений своих.

4. І почули люде се гірке слово, та й засуміли, і нїхто не надївав своїх окрас.

5. Ja Herra sanoi Moosekselle: Sano israelilaisille: Te olette niskurikansa. Jos minä silmänräpäyksenkään vaeltaisin sinun keskelläsi, minä hukuttaisin sinut. Riisu nyt koristuksesi yltäsi, niin minä ajattelen, mitä sinulle tekisin.

5. Ja Herra sanoi Mosekselle: sano Israelin lapsille: te olette niskurikansa, minä tulen äkisti sinun päälles, ja hukutan sinun; riisu siis nyt kaunistukses sinultas, että minä tietäisin, mitä minä sinulle tekisin.

5. HERra sanoi Mosexelle: sanos Israelin lapsille: te oletta niscuri Canssa minä äkistä tulen sinun päälles ja hucutan sinun rijsu sijs nyt caunistuxes sinuldas että minä tiedäisin mitä minä sinulle tekisin.

5 And Jehovah said to Moses, Say to the sons of Israel, You* are a stiff-necked people. If I go up into the midst of you for one moment, I will consume you. Therefore now put off your ornaments from you, that I may know what to do to you.

5. For the LORD had said unto Moses, Say unto the children of Israel, Ye are a stiffnecked people: I will come up into the midst of thee in a moment, and consume thee: therefore now put off thy ornaments from thee, that I may know what to do unto thee.

5. Og Herren sagde til Mose: Sig til Israels Børn: I ere et haardnakket Folk; drog jeg et Øjeblik midt op iblandt dig, saa maatte jeg fortære dig; og læg nu din Prydelse af dig, at jeg kan vide, hvad jeg skal gøre ved dig.

5. Och Herren sade till Mose: Säg till Israels barn: I ären ett hårdnackadt folk; jag varder en gång kommandes med hast öfver dig, och förgör dig. Och nu lägg dina prydning af dig, att jag må veta hvad jag skall göra dig.

5. Ja Jehowa ütles Mosesse wasto: Ütle Israeli laste wasto: teie ollete kangekaelne rahwas; kui ma teie seas siñna ülleslähhän, siis teen ma otsa teie peäle silma-pilkmisse aial; ja nüüd pango iggaüks omma ehte ennese peält ärra, et ma tean, mis ma sulle pean teggema.

5. Nes Viešpats sakė Mozei: ‘‘Kalbėk Izraelio tautai: ‘Jūs esate kietasprandė tauta: jei įeičiau pas jus nors trumpam, sunaikinčiau jus. Todėl nusiimkite savo papuošalus, kad žinočiau, ką su jumis daryti’ ‘‘.

5. Und der HERR sprach zu Mose: Sage zu den Kindern Israel: Ihr seid ein halsstarriges Volk. Wo ich nur einen Augenblick mit dir hinaufzöge, würde ich dich vertilgen. Und nun lege deinen Schmuck von dir, daß ich wisse, was ich dir tun soll.

5. Car l'Éternel avait dit à Moïse: Dis aux enfants d'Israël: Vous êtes un peuple de cou roide. Si je montais un seul moment au milieu de toi, je te consumerais; maintenant donc ôte tes ornements de dessus toi, et je verrai ce que je te ferai.

5. Y Jehová dijo a Moisés: Dí a los hijos de Israel: Vosotros sois pueblo de dura cerviz: en un momento subiré en medio de tí, y te consumiré: quítate pues ahora tus atavíos que yo sabré lo que te tengo de hacer.

5 En de HEERE had tot Mozes gezegd: Zeg tot de kinderen Israels: Gij zijt een hardnekkig volk; in een ogenblik zou Ik in het midden van ulieden optrekken, en zou u vernielen; doch nu, legt uw sieraad van u af, en Ik zal weten, wat Ik u doen zal.

5. Albowiem rzekł Pan do Mojżesza: Powiedz synom Izraelskim: Wyście ludem twardego karku; przyjdę kiedy z nagła w pośród ciebie, i wygładzę cię. Przetoż teraz złóż ochędóstwo twoje z siebie, a będę wiedział, coć bym uczynić miał.

5. Megmondotta vala az Úr Mózesnek: Mondd meg az Izráel fiainak: Keménynyakú nép vagy te, egy szempillantásban, ha közéd mennék, megemésztenélek. Azért most vesd le a te ékességeidet magadról, azután meglátom mit cselekedjem veled.

5 Ибо Господь сказал Моисею: скажи сынам Израилевым: вы народ жестоковыйный; если Я пойду среди вас, то в одну минуту истреблю вас; итак снимите с себя украшения свои; Я посмотрю, что Мне делать с вами.

5. Рече бо Господь Мойсейові: Промов до синів Ізрайлевих: Ви народ запеклий; коли б ійшов я одну тілько минуту проміж вами, дак вигубив би вас. Оце ж поздіймайте свої окраси з себе, я ж знаю, що чинити му з вами.

6. Niin israelilaiset riisuivat koristuksensa ja olivat Hoorebin vuoren luota lähtien ilman niitä.

6. Niin riisuivat Israelin lapset kaunistuksensa Horebin vuoren tykönä.

6. Nijn rijsuit Israelin lapset caunistuxens Horebin wuoren tykönä.

6 And the sons of Israel stripped themselves of their ornaments from Mount Horeb onward.

6. And the children of Israel stripped themselves of their ornaments by the mount Horeb.

6. Saa aflagde Israels Børn deres Prydelse fra det Bjerg Horeb af.

6. Så lade Israels barn deras prydning af sig, inför Horebs berg.

6. Siis kiskusid Israeli lapsed ommad ehted enneste peält ärra, Orebi mäe jurest ärraminnes .

6. Izraelitai nusiėmė nuo savęs papuošalus prie Horebo kalno.

6. Also taten die Kinder Israel ihren Schmuck von sich vor dem Berge Horeb.

6. Ainsi les enfants d'Israël se dépouillèrent de leurs ornements, depuis le mont Horeb.

6. Entónces los hijos de Israel se despojaron de sus atavíos desde el monte Oreb.

6 De kinderen Israels dan beroofden zichzelven van hun versierselen, verre van den berg Horeb.

6. I złożyli synowie Izraelscy ochędóstwo swoje przy górze Horeb.

6. És lerakták magokról az Izráel fiai az ő ékességeket, a Hóreb hegyétől fogva.

6 Сыны Израилевы сняли с себя украшения свои у горы Хорива.

6. І позривали сини Ізрайлеві свої окраси з себе почавши від Гореб гори.

7. Mutta Mooses otti majan ja pystytti sen leirin ulkopuolelle, jonkun matkan päähän leiristä, ja kutsui sen ilmestysmajaksi; ja jokaisen, jolla oli kysyttävää Herralta, oli mentävä ilmestysmajalle, leirin ulkopuolelle.

7. Moses myös otti majan ja pani sen ylös kauvas leiristä, ja kutsui sen seurakunnan majaksi: ja kuka ikänänsä tahtoi kysyä Herralta, hänen piti menemän seurakunnan majan tykö, joka oli ulkona leiristä.

7. Mutta Moses otti majan ja pani sen ylös cauwas leiristä ja cudzui sen seuracunnan majaxi. Ja cucaikänäns tahdoi kysyä HERralle hänen piti menemän seuracunnan majan tygö joca oli ulcona leiristä.

7 Now Moses used to take the tent and to pitch it outside the camp, afar off from the camp and he called it, The tent of meeting. And it happened, that everyone who sought Jehovah went out to the tent of meeting, which was outside the camp.

7. And Moses took the tabernacle, and pitched it without the camp, afar off from the camp, and called it the Tabernacle of the congregation. And it came to pass, that every one which sought the LORD went out unto the tabernacle of the congregation, which was without the camp.

7. Men Mose tog Teltet og slog sig det ud udenfor Lejren, langt fra Lejren, og kaldte det Forsamlingens Telt; og det skete, at hver som vilde adspørge Herren, maatte gaa ud til Forsamlingens Telt, som var udenfor Lejren.

7. Så tog Mose tabernaklet, och slog det upp ute, långt ifrå lägret, och kallade det vittnesbördsens tabernakel. Och hvilken der något ville fråga Herran, han måste gå till vittnesbördsens tabernakel ut för lägret.

7. Ja Moses wöttis ühhe telgi ja löi sedda ennesele leri tahha ülles, kaugelt leri jurest ärra, ja panni temma nimme koggodusse telk: ja se sündis, et keik, kes Jehowa otsisid, wäljaläksid koggodusse telgi jure, mis leri tagga olli .

7. Mozė ištiesė palapinę toli už stovyklos ir pavadino ją Susitikimo palapine. Visi žmonės, kurie ieškojo Viešpaties, eidavo iš stovyklos prie Susitikimo palapinės.

7. Mose aber nahm die Hütte und schlug sie auf draußen, ferne vom Lager, und hieß sie eine Hütte des Stifts. Und wer den HERRN fragen wollte, mußte herausgehen zur Hütte des Stifts vor das Lager.

7. Et Moïse prit le tabernacle, et se le dressa hors du camp, loin du camp, et il l'appela le Tabernacle d'assignation; et tous ceux qui cherchaient l'Éternel, sortaient vers le tabernacle d'assignation, qui était hors du camp.

7. Y Moisés tomó el tabernáculo, y extendiólo fuera del campo, léjos del campo, y llamóle: El Tabernáculo del testimonio: y fué, que cualquiera que requería a Jehová, salía al tabernáculo del testimonio, que estaba fuera del campo.

7 En Mozes nam de tent, en spande ze zich buiten het leger, ver van het leger afwijkende; en hij noemde ze de Tent der samenkomst. En het geschiedde, dat al wie den HEERE zocht, uitging tot de tent der samenkomst, die buiten het leger was.

7. A Mojżesz wziąwszy namiot, rozbił go sobie za obozem, opodal od obozu, i nazwał go namiotem zgromadzenia. Tedy każdy, który chciał o co pytać Pana, wychodził do namiotu zgromadzenia, który był za obozem.

7. Mózes pedig vevé a sátort, és felvoná azt a táboron kívül, messze a tábortól, és nevezé azt gyülekezet sátorának, és lőn, hogy mind a ki az Urat keresi, ki kelle mennie a gyülekezet sátorához, a táboron kívül.

7 Моисей же взял и поставил себе шатер вне стана, вдали от стана, и назвал его скиниею собрания; и каждый, ищущий Господа, приходил в скинию собрания, находившуюся вне стана.

7. Мойсей же взяв намета й напяв його за кошем, оддалеки від коша, та й назвав його соборним наметом. І сталося, кожен, хто шукав Господа, виходив до намета, що був за кошем.

8. Ja kun Mooses lähti majalle, nousi koko kansa, ja kukin asettui majansa ovelle ja katseli Mooseksen jälkeen, kunnes hän oli mennyt majaan.

8. Ja tapahtui, koska Moses meni majan tykö, niin nousi kaikki kansa, ja itsekukin seisoi majansa ovella, ja he katselivat Moseksen jälkeen siihen asti, että hän tuli majaan.

8. Ja tapahtui cosca Moses meni majan tygö nijn nousi caicki Canssa ja idzecukin seisoi majans owella ja cadzelit Mosexen jälken sijhen asti että hän tuli majaan.

8 And it happened, when Moses went out to the tent, that all the people rose up and stood, every man at his tent door and looked after Moses, until he had gone into the tent.

8. And it came to pass, when Moses went out unto the tabernacle, that all the people rose up, and stood every man at his tent door, and looked after Moses, until he was gone into the tabernacle.

8. Og det skete, naar Mose gik ud til Teltet, da rejste alt Folket sig, og de stode hver i sit Telts Dør, og de saa efter Mose, indtil han kom til Teltet.

8. Och när Mose gick ut till tabernaklet, så stod allt folket upp, och hvar och en trädde i sins tjälls dörr, och sågo efter honom, tilldess han kom in uti tabernaklet.

8. Ja se sündis, kui Moses wäljaläks telgi jure, siis tousis keik rahwas ülles, ja iggaüks seisis omma telgi ukse ees, ja waatsid Mosest takka, senni kui ta telgi sisse sai.

8. Kai Mozė eidavo į palapinę, visi žmonės pakildavo ir stovėdavo savo palapinių angose, sekdami jį akimis, kol jis įeidavo palapinėn.

8. Und wenn Mose ausging zur Hütte so stand alles Volk auf und trat ein jeglicher in seiner Hütte Tür und sahen ihm nach, bis er in die Hütte kam.

8. Et dès que Moïse sortait vers le tabernacle, tout le peuple se levait, et chacun se tenait à l'entrée de sa tente et suivait Moïse des yeux, jusqu'à ce qu'il entrât dans le tabernacle.

8. Y era, que cuando salía Moisés al tabernáculo, todo el pueblo se levantaba, y estaba cada uno en pié a la puerta de su tienda, y miraban en pos de Moisés, hasta que él entraba en el tabernáculo:

8 En het geschiedde, wanneer Mozes uitging naar de tent, stond al het volk op, en een ieder stelde zich in de deur zijner tent; en zij zagen Mozes na, totdat hij de tent ingegaan was.

8. A gdy wychodził Mojżesz do namiotu, powstawał wszystek lud, i stał każdy we drzwiach namiotu swego; i patrzali za Mojżeszem, aż wszedł do namiotu.

8. És lőn, hogy mikor Mózes kiméne a sátorhoz, az egész nép felkele, és kiki mind az ő sátorának ajtajában álla; nézvén Mózes után míg a sátorba beméne.

8 И когда Моисей выходил к скинии, весь народ вставал, и становился каждый у входа в свой шатер и смотрел вслед Моисею, доколе он не входил в скинию.

8. І сталось, як виходив Мойсей з намету, вставали всї люде, і стояло кожне коло входу у свій намет і дививсь всьлід Мойсейові, аж покіль увійде він у намет.

9. Ja aina kun Mooses meni majaan, laskeutui pilvenpatsas ja seisahtui majan ovelle; ja Herra puhutteli Moosesta.

9. Ja tapahtui, koska Moses tuli majaan, tuli pilven patsas alas, ja seisoi majan ovella: ja puhutteli Mosesta.

9. Ja cosca Moses tuli majaan tuli pilwen padzas alas ja seisoi majan owella ja puhutteli Mosesta.

9 And it happened, when Moses entered into the tent, the pillar of cloud descended and stood at the door of the tent and Jehovah spoke with Moses.

9. And it came to pass, as Moses entered into the tabernacle, the cloudy pillar descended, and stood at the door of the tabernacle, and the LORD talked with Moses.

9. Og det skete, naar Mose kom til Teltet, kom Skystøtten ned og stod i Teltets Dør, og han talte med Mose.

9. Och när Mose kom in uti tabernaklet, så kom molnstoden neder, och stod i tabernaklens dörr, och talade med Mose.

9. Ja se sündis, kui Moses telgi sisse sai, siis tulli se pilwe sammas mahha ja seisis telgi ukse peäl, ja Ta räkis Mosessega.

9. Mozei įėjus į Susitikimo palapinę, debesies stulpas nusileisdavo ir stovėdavo prie palapinės įėjimo ir Viešpats kalbėdavosi su Moze.

9. Und wenn Mose in die Hütte kam, so kam die Wolkensäule hernieder und stand in der Hütte Tür und redete mit Mose.

9. Et dès que Moïse était entré dans le tabernacle, la colonne de nuée descendait et se tenait à l'entrée du tabernacle, et l'Éternel parlait avec Moïse.

9. Y cuando Moisés entraba en el tabernáculo, la columna de nube descendía, y se ponía a la puerta del tabernáculo, y Jehová hablaba con Moisés.

9 En het geschiedde, als Mozes de tent ingegaan was, zo kwam de wolkkolom nederwaarts, en stond in de deur der tent, en Hij sprak met Mozes.

9. I bywało to, że gdy wchadzał Mojżesz do namiotu, zstępował słup obłokowy, a stawał u drzwi namiotu, i mawiał Bóg z Mojżeszem.

9. És lőn, mikor Mózes beméne a sátorba, hogy felhő-oszlop szálla alá, és megálla a sátor ajtajában, és beszéle Mózessel.

9 Когда же Моисей входил в скинию, тогда спускался столп облачный истановился у входа в скинию, и Господь говорил с Моисеем.

9. А як увіходив Мойсей у намет, дак спускався хмарний стовп, і зупинявсь коло входу в намет, і розмовляв Господь із Мойсейом.

10. Ja kaikki kansa näki pilvenpatsaan seisovan majan ovella; niin kaikki kansa nousi, ja he kumartuivat itsekukin majansa ovella.

10. Ja koska kaikki kansa näki pilven patsaan seisovan majan oven edessä, niin kaikki kansa nousi ja itsekukin kumarsi itsensä majan ovella.

10. Ja caicki Canssa näki pilwen padzan seisowan majan owen edes nijn caicki Canssa nousit ja idzecukin cumarsi majan owella.

10 And all the people saw the pillar of cloud stand at the door of the tent. And all the people rose up and worshiped, every man at his tent door.

10. And all the people saw the cloudy pillar stand at the tabernacle door: and all the people rose up and worshipped, every man in his tent door.

10. Og alt Folket saa Skystøtten staa i Teltets Dør, og alt Folket rejste sig, og de bøjede sig, hver i sit Telts Dør.

10. Och allt folket såg molnstodena stå uti tabernaklens dörr; och stodo upp, och bugade sig hvar och en i sins tjälls dörr.

10. Kui keik rahwas se pilwe samba näggid, mis telgi ukse peäl seisis: siis tousis keik rahwas ülles ja kum̃ardasid, iggaüks om̃a telgi ukse peäl.

10. Visa tauta matė debesies stulpą prie palapinės įėjimo, ir visi žmonės pakildavo ir pagarbindavo savo palapinių angose.

10. Und alles Volk sah die Wolkensäule in der Hütte Tür stehen, und standen auf und neigten sich, ein jeglicher in seiner Hütte Tür.

10. Tout le peuple alors, voyant la colonne de nuée qui se tenait à l'entrée du tabernacle, se levait, et chacun se prosternait à l'entrée de sa tente.

10. Y viendo todo el pueblo la columna de la nube, que estaba a la puerta del tabernáculo, todo el pueblo se levantaba; cada uno a la puerta de su tienda, y adoraba.

10 Als het volk de wolkkolom zag staan in de deur der tent, zo stond al het volk op, en zij bogen zich, een ieder in de deur zijner tent.

10. A widząc wszystek lud słup obłokowy, stojący u drzwi namiotu, powstawał wszystek lud i kłaniał się każdy u drzwi namiotu swego.

10. És látá az egész nép, hogy a felhő-oszlop a sátornak ajtaján áll, és felkele az egész nép, és kiki meghajlék az ő sátorának ajtajában.

10 И видел весь народ столп облачный, стоявший у входа в скинию; и вставал весь народ, и поклонялся каждый у входа в шатер свой.

10. І вбачаючи весь люд стовпа хмарного, що стояв коло входу в намет, вставав увесь люд і падали ниць, кожне коло входу в свій намет.

11. Ja Herra puhutteli Moosesta kasvoista kasvoihin, niinkuin mies puhuttelee toista. Sitten Mooses palasi takaisin leiriin; mutta Joosua, Nuunin poika, hänen apumiehensä ja palvelijansa, ei poistunut majasta.

11. Ja Herra puhutteli Mosesta kasvosta niin kasvoon, niinkuin joku ystävätänsä puhuttelee. Ja koska hän palasi leiriin, niin hänen palveliansa Josua Nunin poika, nuorukainen ei lähtenyt majasta.

11. Ja HERra puhutteli Mosesta caswosta nijn caswoon nijncuin jocu ystäwätäns puhuttele. Ja cosca hän palais leirijn nijn hänen palwelians Josua Nunin poica se nuorucainen ei lähtenyt majasta.

11 And Jehovah spoke to Moses face to face, as a man speaks to his friend and he turned again into the camp. But his minister Joshua, the son of Nun, a young man, did not depart out of the tent.

11. And the LORD spake unto Moses face to face, as a man speaketh unto his friend. And he turned again into the camp: but his servant Joshua, the son of Nun, a young man, departed not out of the tabernacle.

11. Men Herren talede til Mose, Ansigt til Ansigt, ligesom en Mand taler med sin Næste; og han vendte om til Lejren, men hans Tjener Josva, Nuns Søn, den unge Karl, veg ikke fra Teltet.

11. Och Herren talade med Mose, ansigte mot ansigte, såsom en man talar med sin vän. Och när han vände om igen till lägret, gick icke hans tjenare, den unge mannen Josua, Nuns son, utu tabernaklet.

11. Ja Jehowa räkis Mosesse wasto pallest pallesse , nenda kui mees omma söbra wasto rägib; ja ta tulli jälle taggasi leri, agga temma tener Nuni poeg Josua, se noormees ei lahkund mitte telgi seest ärra.

11. Viešpats kalbėdavo su Moze veidas į veidą, kaip žmogus kalbasi su savo draugu. Jam grįžtant į stovyklą, jo tarnas Jozuė, Nūno sūnus, jaunas vyras, nepasitraukdavo nuo palapinės.

11. Der HERR aber redete mit Mose von Angesicht zu Angesicht, wie ein Mann mit seinem Freunde redet. Und wenn er wiederkehrte zum Lager, so wich sein Diener Josua, der Sohn Nuns, der Jüngling, nicht aus der Hütte.

11. Et l'Éternel parlait à Moïse face à face, comme un homme parle avec son semblable; puis Moïse retournait au camp; mais son serviteur Josué, jeune homme, fils de Nun, ne quittait point le tabernacle.

11. Y hablada Jehová a Moisés cara a cara, como habla cualquiera a su compañero, y volvíase al campo: mas el mozo Josué, hijo de Nun, su criado, nunca se apartaba de en medio del tabernáculo.

11 En de HEERE sprak tot Mozes aangezicht aan aangezicht, gelijk een man met zijn vriend spreekt; daarna keerde hij weder tot het leger; doch zijn dienaar Jozua, de zoon van Nun, de jongeling, week niet uit het midden der tent.

11. I mawiał Pan do Mojżesza twarzą w twarz, jako mawia człowiek do przyjaciela swego; potem wracał się do obozu, a sługa jego Jozue, syn Nunów, młodzieniec, nie odchodził z pośrodku namiotu.

11. Az Úr pedig beszéle Mózessel színről [4†] színre, a mint szokott ember szólani barátjával; és mikor Mózes a táborba visszatére, az ő szolgája az ifjú Józsué, Núnnak [5†] fia, nem távozék el a sátorból.

11 И говорил Господь с Моисеем лицем к лицу, как бы говорил кто с другом своим; и он возвращался в стан; а служитель его Иисус, сын Навин, юноша, не отлучался от скинии.

11. І розмовляв Господь із Мойсейом лицем до лиця, так як говорить чоловік з чоловіком; і вертався він до коша. Слуга ж його Йосуа Нуненко, молодик, не виходив із середини намету.

12. Ja Mooses sanoi Herralle: Katso, sinä sanot minulle: 'Johdata tämä kansa sinne', mutta et ole ilmoittanut minulle, kenen sinä lähetät minun kanssani. Ja kuitenkin sinä sanoit: 'Minä tunnen sinut nimeltäsi, ja sinä olet myös saanut armon minun silmieni edessä.'

12. Ja Moses sanoi Herralle: katso, sinä sanot minulle: johdata tämä kansa, ja et sinä ilmoittanut, kenenkä sinä lähetät minun kanssani; ja kuitenkin sinä sanoit minulle: minä tunnen sinun nimeltäs, ja sinä olet myös armon löytänyt minun edessäni.

12. JA Moses sanoi HERralle: cadzo sinä sanot minulle: johdata tämä Canssa ja et sinä ilmoittanut minulle kenengä sinä lähetät minun cansani. Ja cuitengin sinä sanoit minulle: minä tunnen sinun nimeldäs ja sinä olet myös armon löytänyt minun edesäni.

12 And Moses said to Jehovah, See, say to me, Bring up this people and you have not let me know whom you will send with me. Yet you have said, I know you by name and you have also found favor in my sight.

12. And Moses said unto the LORD, See, thou sayest unto me, Bring up this people: and thou hast not let me know whom thou wilt send with me. Yet thou hast said, I know thee by name, and thou hast also found grace in my sight.

12. Og Mose sagde til Herren: Se, du siger til mig: Før dette Folk op, og du har ikke ladet mig vide, hvem du vil sende med mig; enddog du har sagt: Jeg kender dig ved Navn, og du har ogsaa fundet Naade for mine Øjne.

12. Och Mose sade till Herran: Si, du säger till mig: För mig detta folket upp; och du låter mig icke veta, hvem du vill sända med mig, och besynnerliga efter du sagt hafver: Jag känner dig vid namn, och du hafver funnit nåde för min ögon.

12. Ja Moses ütles Jehowa wasto: Wata sa ütlesid mo wasto: Wi se rahwas siñna ülles; agga sinna ei anna mulle mitte teäda, kedda sa tahhad moga läkkitada; siiski olled sa üttelnud: Ma tunnen sind nimme pärrast, ja sa olled ka armo leidnud mo silma eest.

12. Mozė tarė Viešpačiui: ‘‘Liepei išvesti šitą tautą ir nepasakei, ką siųsi su manimi, tačiau sakei: ‘Aš tave pažįstu ir žinau tavo vardą, tu radai malonę mano akyse’.

12. Und Mose sprach zu dem HERRN: Siehe, du sprichst zu mir: Führe das Volk hinauf! und läßt mich nicht wissen, wen du mit mir senden willst, so du doch gesagt hast: Ich kenne dich mit Namen, und du hast Gnade vor meinen Augen gefunden.

12. Et Moïse dit à l'Éternel: Regarde, tu me dis: Fais monter ce peuple! Et tu ne m'as point fait connaître celui que tu dois envoyer avec moi. Cependant tu as dit: Je te connais par ton nom, et tu as trouvé grâce à mes yeux.

12. Y dijo Moisés a Jehová: Mira, tú me dices a mí: Saca este pueblo, y tú no me has aun declarado, a quien has de enviar conmigo: y tú dices: Yo te he conocido por nombre, y aun has hallado gracia en mis ojos.

12 En Mozes zeide tot den HEERE: Zie, Gij zegt tot mij: Voer dit volk op! maar Gij laat mij niet weten, wien Gij met mij zult zenden; daar Gij gezegd hebt: Ik ken u bij name! en ook: Gij hebt genade gevonden in Mijn ogen!

12. Tedy mówił Mojżesz do Pana: Wej, ty mi mówisz: Prowadź lud ten, a tyś mi nie oznajmił, kogo poślesz ze mną? Nad to powiedziałeś: Znam cię z imienia, znalazłeś też łaskę w oczach moich.

12. És monda Mózes az Úrnak: Lásd, te azt mondod nékem, vidd el ezt a népet, de nem mutattad meg nékem kit küldesz velem; pedig azt mondtad nékem: név szerint ismerlek téged, és kedvet találtál szemeim előtt.

12 Моисей сказал Господу: вот, Ты говоришь мне: веди народ сей, а не открыл мне, кого пошлешь со мною, хотя Ты сказал: „Я знаю тебя по имени, и ты приобрел благоволение в очах Моих";

12. І рече Мойсей Господеві: Дивись, глаголав єси менї: Веди люд сей, та не сповістив мене, кого посилаєш зо мною. Ти ж глаголав: Знаю тебе на імя, та ще й ласку знайшов єси в очах моїх.

13. Jos siis olen saanut armon sinun silmiesi edessä, niin ilmoita minulle tiesi, että tulisin tuntemaan sinut ja tietäisin saaneeni armon sinun silmiesi edessä; ja katso: tämä kansa on sinun kansasi.

13. Nyt siis, jos minä muutoin olen armon löytänyt sinun edessäs, niin osota nyt minulle sinun ties, että minä sinut tuntisin ja löytäisin armon sinun edessäs: ja katso kuitenkin, että tämä väki on sinun kansas.

13. Nyt sijs jos minä muutoin olen armon löytänyt sinun edesäs nijn osota nyt minulle sinun ties että minä sinun tundisin ja löytäisin armon sinun edesäs. Ja cadzo cuitengin että tämä wäki on sinun Canssas.

13 Now therefore, I beseech you, if I have found favor in your sight, show me now your ways, that I may know you, to the end that I may find favor in your sight. And consider that this nation is your people.

13. Now therefore, I pray thee, if I have found grace in thy sight, shew me now thy way, that I may know thee, that I may find grace in thy sight: and consider that this nation is thy people.

13. Og nu, kære, dersom jeg har fundet Naade for dine Øjne, da vis mig, kære, dine Veje, at jeg ikke alg, paa det jeg maa finde Naade for dine Øjne; og se dette Folk er dit Folk.

13. Hafver jag då funnit nåde för din ögon, så låt mig veta din väg, der jag af förnimma må, att jag finner nåde för din ögon; och se dock dertill, att detta folket är ditt folk.

13. Ja nüüd, kui ma siis ollen armo leidnud so silma eest, siis öppeta mind omma Teed , et ma sind saan tunda, et ma armo leian so silma eest, ja wata, et se rahwas on sinno rahwas.

13. Jei tad radau malonę Tavo akyse, apreikšk man savo kelius, kad Tave pažinčiau ir galėčiau atrasti malonę Tavo akyse, nes tie žmonės yra Tavo tauta’‘.

13. Habe ich denn Gnade vor deinen Augen gefunden, so laß mich deinen Weg wissen, damit ich dich kenne und Gnade vor deinen Augen finde. Und siehe doch, daß dies Volk dein Volk ist.

13. Maintenant donc, je te prie, si j'ai trouvé grâce à tes yeux, fais-moi connaître tes voies; que je te connaisse, afin que je trouve grâce à tes yeux; considère aussi que cette nation est ton peuple.

13. Ahora pues, si he hallado ahora gracia en tus ojos, ruégote que me muestres tu camino, para que te conozca; porque halle gracia en tus ojos: y mira, que tu pueblo es aquesta gente.

13 Nu dan, ik bidde, indien ik genade gevonden heb in Uw ogen, zo laat mij nu Uw weg weten, en ik zal U kennen, opdat ik genade vinde in Uw ogen; en zie aan, dat deze natie Uw volk is!

13. Teraz tedy, jeźlim znalazł łaskę w oczach twoich, ukaż mi proszę drogę twoję, żebym cię poznał, i żebym znalazł łaskę w oczach twoich, a obacz, że ludem twoim jest naród ten.

13. Most azért ha kedvet találtam szemeid előtt, mutasd meg nékem a te útadat, hogy ismerjelek meg téged, hogy kedvet találhassak előtted. És gondold meg, hogy e nép a te néped.

13 итак, если я приобрел благоволение в очах Твоих, то молю: открой мне путь Твой, дабыя познал Тебя, чтобы приобрести благоволение в очах Твоих; и помысли, что сии люди Твой народ.

13. Оце ж, коли знайшов я ласку в очах твоїх, дак дай менї взнати дороги твої, щоб пізнав тебе, та й знайшов ласку в очах твоїх, та зглянься й на те, що се люде твої!

14. Hän sanoi: Pitäisikö minun kasvojeni käymän sinun kanssasi ja minun viemän sinut lepoon?

14. Ja hän sanoi: minun kasvoni käy sinun edelläs, ja minä annan sinulle levon.

14. Ja hän sanoi: minun caswoni käy sinun edelläs sillä minä johdatan sinun.

14 And he said, My presence will go with you and I will give you rest.

14. And he said, My presence shall go with thee, and I will give thee rest.

14. Og han sagde: Mit Ansigt skal gaa med, og jeg vil skaffe dig Hvile.

14. Han sade: Mitt ansigte varder gåendes, dermed vill jag leda dig.

14. Ja Ta ütles: Peab mo Palle minnema, et ma sind sadan hingama?

14. Viešpats atsakė: ‘‘Mano artumas eis su tavimi, ir Aš įvesiu tave į poilsį’‘.

14. Er sprach: Mein Angesicht soll vorangehen; damit will ich dich leiten.

14. Et l'Éternel dit: Ma face ira, et je te donnerai du repos.

14. Y él dijo: Mi faz irá contigo, y te haré descansar.

14 Hij dan zeide: Zou Mijn aangezicht moeten medegaan, om u gerust te stellen?

14. I odpowiedział Pan: Oblicze moje pójdzie przed tobą, a dam ci odpocznienie.

14. És monda: Az én orczám menjen-é veletek, hogy megnyugtassalak?

14 Господь сказал: Сам Я пойду, и введу тебя в покой.

14. І рече: Лице моє йти ме з тобою, і я дбати му про упокій твій.

15. Hän vastasi hänelle: Elleivät sinun kasvosi käy meidän kanssamme, niin älä johdata meitä täältä pois.

15. Ja hän sanoi hänelle: jollei sinun kasvos käy edellä, niin älä vie meitä tästä pois.

15. Ja hän sanoi hänelle: jollei sinun caswos käy edellä nijn älä wie meitä tästä pois.

15 And Moses said to him, If your presence do not go, do not carry us up from here.

15. And he said unto him, If thy presence go not with me, carry us not up hence.

15. Men han sagde til ham: Dersom dit Ansigt ikke gaar med os, da lad os ikk drage op herfra.

15. Han sade till honom: Om ditt ansigte icke går, så låt oss intet komma hädan af detta rum.

15. Ja ta ütles temma wasto: Kui so Palle ei lähhä, siis ärra lasse meid mitte siit siñna üllesminna.

15. Mozė atsakė: ‘‘Jei Tavo artumas neis, nevesk mūsų niekur iš šitos vietos.

15. Er aber sprach zu ihm: Wo nicht dein Angesicht vorangeht, so führe uns nicht von dannen hinauf.

15. Et Moïse lui dit: Si ta face ne vient, ne nous fais point monter d'ici.

15. Y él le respondió: Si tu faz no ha de ir conmigo, no nos saques de aquí.

15 Toen zeide hij tot Hem: Indien Uw aangezicht niet medegaan zal, doe ons van hier niet optrekken!

15. I rzekł Mojżesz do niego: Nie pójdzieli oblicze twoje z nami, nie wywódź nas stąd.

15. Monda néki Mózes: Ha a te orczád nem jár velünk, ne vígy ki minket innen.

15 Моисей сказал Ему: если не пойдешь Ты Сам с нами , то и не выводи нас отсюда,

15. І рече до його: Коли не йти ме лице твоє, так і не веди нас ізвідти.

16. Sillä mistä muutoin tiedetään, että minä olen saanut armon sinun silmiesi edessä, minä ja sinun kansasi, ellei siitä, että sinä käyt meidän kanssamme, niin että me, minä ja sinun kansasi, olemme erikoiset kaikkien kansojen joukossa, jotka maan päällä ovat?

16. Ja mistä se tässä tietää saadaan, että minä ja sinun kansas olemme löytäneet armon sinun edessäs? Eikö, koskas vaellat meidän kanssamme? että me eroitettaisiin, minä ja sinun kansas, kaikista kansoista, jotka ovat maan piirin päällä.

16. Ja mistä se tätä tietä saadan että minä ja sinun kanssas olen löytänyt armon sinun edesäs? eikö coscas waellat meidän cansam? Ja minä ja sinun Canssas ylistetän caikista Canssoista jotca owat maan pijrin päällä.

16 For how will it now be known that I have found favor in your sight, I and your people? Is it not in that you go with us, so that we are separated, I and your people, from all the people that are upon the face of the earth?

16. For wherein shall it be known here that I and thy people have found grace in thy sight? is it not in that thou goest with us? so shall we be separated, I and thy people, from all the people that are upon the face of the earth.

16. Og hvor paa skulde det dog kendes, at jeg har fundet Naade for dine Øjne, jeg og dit Folk? mon ikke derpaa, at du gaar med os? at vi, jeg og dit Folk, udmærkes frem for hvert Folk, Søn er paa Jorderiges Kreds.

16. Ty hvarpå skall det dock förnummet varda, att jag och ditt folk hafva funnit nåde för din ögon, utan då du går med oss; på det att jag och ditt folk måga varda något besynnerligit för allt folk, som på jordene är?

16. Sest kust peab ial tuntama, et ma so silma eest ollen armo leidnud, minna ja so rahwas? eks sest, kui sa meiega lähhäd? siis minna ja so rahwas saame paljo üllemaks kui keik rahwas, mis Ma peäl on.

16. Nes kaip man sužinoti, kad aš ir Tavo tauta atradome malonę Tavo akyse? Ar ne iš to, kad Tu eisi su mumis? Taip aš ir Tavo tauta būsime išskirti iš visų žemės tautų’‘.

16. Denn wobei soll doch erkannt werden, daß ich und dein Volk vor deinen Augen Gnade gefunden haben, außer wenn du mit uns gehst, auf daß ich und dein Volk gerühmt werden vor allem Volk, das auf dem Erdboden ist?

16. Et à quoi connaîtra-t-on que j'ai trouvé grâce à tes yeux, moi et ton peuple? Ne sera-ce pas quand tu marcheras avec nous? Alors, moi et ton peuple, nous serons distingués entre tous les peuples qui sont sur la face de la terre.

16. ¿Y en qué se parecerá aquí, que he hallado gracia en tus ojos, yo y tu pueblo, sino en andar tú con nosotros, y que yo y tu pueblo seamos apartados de todos los pueblos que están sobre la haz de la tierra?

16 Want waarbij zou nu bekend worden, dat ik genade gevonden heb in Uw ogen, ik en Uw volk? Is het niet daarbij, dat Gij met ons gaat? Alzo zullen wij afgezonderd worden, ik en Uw volk, van alle volk, dat op den aardbodem is.

16. Albowiem po czemże tu znać będzie, żem znalazł łaskę w oczach twoich, ja i lud twój? izali nie po tem, gdy pójdziesz z nami? bo tak oddzieleni będziemy, ja i lud twój, od każdego ludu, który jest na ziemi.

16. Mert miről ismerhetjük meg, hogy én és a te néped kedvet találtunk előtted? Nem arról-é, ha [6†] velünk jársz? Így vagyunk megkülönböztetve, én és a te néped minden néptől, a mely e földnek színén van.

16 ибо по чему узнать, что я и народ Твой обрели благоволение в очахТвоих? не по тому ли, когда Ты пойдешь с нами? тогда я и народ Твой будем славнее всякого народа на земле.

16. Бо чим же впевняться, що знайшов я ласку в очах твоїх, я й люде твої? Чи не тим же, що пійдеш ти з нами, і відрізнимось ми, я й люде твої, від усякого народа, який є на земному лицї?

17. Herra vastasi Moosekselle: Mitä sinä nyt pyydät, sen minä myös teen; sillä sinä olet saanut armon minun silmieni edessä, ja minä tunnen sinut nimeltäsi.

17. Ja Herra sanoi Mosekselle: Ja minä myös tämän teen, niinkuin sinä sanoit; sillä sinä olet löytänyt armon minun edessäni, ja minä tunnen sinun nimeltäs.

17. Ja HERra sanoi Mosexelle: Ja minä myös tämän teen cuin sinä sanoit: sillä sinä olet löytänyt armon minun edesäni ja minä tunnen sinun nimeldäs.

17 And Jehovah said to Moses, I will do this thing also that you have spoken, because you have found favor in my sight and I know you by name.

17. And the LORD said unto Moses, I will do this thing also that thou hast spoken: for thou hast found grace in my sight, and I know thee by name.

17. Da sagde Herren til Mose: Jeg vil ogsaa gør dette Ord, som du har talet; thi du har fundet Naade for mine Øjne og jeg kender dig ved Navn.

17. Herren sade till Mose: Såsom du nu sade, så vill jag ock göra; ty du hafver funnit nåde för min ögon, och jag känner dig vid namn.

17. Ja Jehowa ütles Mosesse wasto: Ma tahhan ka sedda asja tehha, mis sa olled üttelnud, sest sa olled armo leidnud mo silma eest, ja ma tunnen sind nimme pärrast.

17. Viešpats atsakė Mozei: ‘‘Ir šį prašymą patenkinsiu, nes radai malonę mano akyse ir Aš žinau tavo vardą’‘.

17. Der HERR sprach zu Mose: Was du jetzt geredet hast, will ich auch tun; denn du hast Gnade vor meinen Augen gefunden, und ich kenne dich mit Namen.

17. Et l'Éternel dit à Moïse: Je ferai aussi ce que tu dis; car tu as trouvé grâce à mes yeux, et je te connais par ton nom.

17. Y Jehová dijo a Moisés: También haré esto que has dicho, por cuanto has hallado gracia én mis ojos, y yo te he conocido por nombre.

17 Toen zeide de HEERE tot Mozes: Ook deze zelfde zaak, die gij gesproken hebt, zal Ik doen, dewijl gij genade gevonden hebt in Mijn ogen, en Ik u bij name ken.

17. I rzekł Pan do Mojżesza: I tę rzecz, o którąś mówił, uczynię; boś znalazł łaskę w oczach moich, i znam cię z imienia.

17. Monda azért az Úr Mózesnek: Megteszem ezt is a mit kívántál; mert kedvet találtál szemeim előtt, és név szerint ismerlek téged.

17 И сказал Господь Моисею: и то, о чем ты говорил, Я сделаю, потому что ты приобрел благоволение в очах Моих, и Я знаю тебя по имени.

17. І рече Господь Мойсейові: І те, що промовив єси, сотворю; бо знайшов єси ласку в очу в мене, і знаю я на імя тебе.

18. Silloin hän sanoi: Anna siis minun nähdä sinun kirkkautesi.

18. Mutta hän sanoi: osota siis minulle sinun kunnias.

18. Mutta hän sanoi: osota sijs minulle sinun cunnias.

18 And he said, I beseech you, show me your glory.

18. And he said, I beseech thee, shew me thy glory.

18. Men han sagde: Kære, lad mig se din Herlighed!

18. Men han sade: Låt mig då se dina härlighet.

18. Ja ta ütles: Et näita mulle mulle omma Au.

18. Mozė prašė: ‘‘Parodyk man savo šlovę’‘.

18. Er aber sprach: So laß mich deine Herrlichkeit sehen.

18. Et Moïse dit: Je te prie, fais-moi voir ta gloire!

18. El entónces dijo: Ruégote que me muestres tu gloria.

18 Toen zeide hij: Toon mij nu Uw heerlijkheid!

18. Nad to rzekł Mojżesz: Ukaż mi proszę, chwałę twoję.

18. És mondá Mózes: Kérlek, mutasd meg nékem a te dicsőségedet.

18 Моисей сказал: покажи мне славу Твою.

18. І рече він: Покажи ж менї славу твою!

19. Hän vastasi: Minä annan kaiken ihanuuteni käydä sinun ohitsesi ja huudan nimen 'Herra' sinun edessäsi. Ja minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, armahdan, ketä armahdan.

19. Ja hän vastasi: minä annan kaikki minun hyvyyteni käydä sinun kasvois edellä, ja tahdon saarnata Herran nimeä sinun edessäs. Ja minä armaitsen, ja olen laupias, jolle minä laupias olen.

19. Joca wastais: minä annan caicki minun hywyden käydä sinun caswos edellä ja saarnatta HERran nime sinun edesäs. Ja minä armaidzen ketä minä armaidzen ja olen laupias jolle minä laupias olen.

19 And he said, I will make all my goodness pass before you and will proclaim the name of Jehovah before you. I will be merciful to whom I may be merciful and I will be compassionate to whomever I may be compassionate.

19. And he said, I will make all my goodness pass before thee, and I will proclaim the name of the LORD before thee; and will be gracious to whom I will be gracious, and will shew mercy on whom I will shew mercy.

19. Og han sagde: Jeg vi lade al min Godhed drage forbi for dit Ansigt, og jeg vil ved Navn ud raabe: Herren ! for dit Ansigt; og jeg vil være den naadig, hvem jeg er naadig, og forbarme mig over den, hvem jeg forbarmer mig over,

19. Och han sade: Jag vill låta allt mitt goda gå framföre ditt ansigte, och vill låta predika Herrans Namn för dig. Men hvem jag är gunstig, honom är jag gunstig, och öfver hvem jag mig förbarmar, den förbarmar jag mig öfver.

19. Ja Ta ütles: Ma tahhan lasta keik omma headust so silma eest mödaminna ja kulutada nimme pärrast: Jehowa on sinno ees; ja ma tahhan armo heita ¤, kelle peäle ma armo heidan, ja hallastada, kelle peäle ma wöttan hallastada.

19. Viešpats atsakė: ‘‘Aš leisiu visai savo šlovei praeiti pro tave ir paskelbsiu tau Viešpaties vardą, ir būsiu maloningas tam, kam būsiu maloningas, ir pasigailėsiu to, ko pasigailėsiu.

19. Und er sprach: Ich will vor deinem Angesicht alle meine Güte vorübergehen lassen und will ausrufen des HERRN Namen vor dir. Wem ich aber gnädig bin, dem bin ich gnädig; und wes ich mich erbarme, des erbarme ich mich.

19. Et l'Éternel répondit: Je ferai passer toute ma bonté devant ta face; et je crierai devant toi le nom de l'Éternel; je ferai grâce à qui je ferai grâce, et j'aurai compassion de qui j'aurai compassion.

19. Y él respondió: Yo haré pasar todo mi bien delante de tu rostro, y llamaré por el nombre de Jehová delante de tí; y habré misericordia del que tendré misericordia, y seré clemente al que seré clemente.

19 Doch Hij zeide: Ik zal al Mijn goedigheid voorbij uw aangezicht laten gaan, en zal den Naam des HEEREN uitroepen voor uw aangezicht; maar Ik zal genadig zijn, wien Ik zal genadig zijn, en Ik zal Mij ontfermen, over wien Ik Mij ontfermen zal.

19. A on odpowiedział: Ja sprawię, że przejdzie wszystko dobre moje przed twarzą twoją, i zawołam z imienia: Pan przed twarzą twoją; zmiłuję się, nad kim się zmiłuję; a zlituję się, nad kim się zlituję.

19. És monda az Úr: Megteszem, hogy az én dicsőségem a te orczád előtt menjen el, és kiáltom előtted az Úr nevét: És könyörülök, [7†] a kin könyörülök, kegyelmezek, a kinek kegyelmezek.

19 И сказал Господь : Я проведу пред тобою всю славу Мою и провозглашу имя Иеговы пред тобою, и кого помиловать – помилую, кого пожалеть – пожалею.

19. І рече: Проведу всю милость мою перед лицем твоїм і проголошу імя Господа перед тобою; і милувати му, кого милувати, і милосердувати мусь, над ким милосердуватись. І рече:

20. Ja hän sanoi vielä: Sinä et voi nähdä minun kasvojani; sillä ei kukaan, joka näkee minut, jää eloon.

20. Ja sanoi taas: et sinä taida nähdä minun kasvojani; sillä ei yksikään ihminen, joka minun näkee, taida elää.

20. Ja sanoi taas: et sinä taida nähdä minun caswoni: sillä ei yxikän ihminen joca minun näke taida elä.

20 And he said, You cannot see my face, because man will not see me and live.

20. And he said, Thou canst not see my face: for there shall no man see me, and live.

20. Og han sagde: Du kan ikke se mit Ansigt; thi Mennesket kan ikke se mig og leve.

20. Och sade ytterligare: Du kan icke se mitt ansigte; förty ingen menniska, som mig ser, kan lefva.

20. Weel ütles Ta: Sinna ei woi mo Pallet mitte nähha, sest ükski innimenne ei woi mind nähha, ja ellusse jäda.

20. Mano veido negalėsi matyti, nes žmogus, mane pamatęs, negali išlikti gyvas.

20. Und sprach weiter: Mein Angesicht kannst du nicht sehen; denn kein Mensch wird leben, der mich sieht.

20. Et il dit: Tu ne pourras pas voir ma face; car l'homme ne peut me voir, et vivre.

20. Dijo más: No podrás ver mi faz; porque no me verá hombre, y vivirá.

20 Hij zeide verder: Gij zoudt Mijn aangezicht niet kunnen zien; want Mij zal geen mens zien, en leven.

20. I rzekł: Nie będziesz mógł widzieć oblicza mego; bo nie ujrzy mię człowiek, aby żyw został.

20. Orczámat azonban, mondá, nem láthatod; mert nem láthat engem ember, élvén.

20 И потом сказал Он: лица Моего не можно тебе увидеть, потому что человек не может увидеть Меня и остаться в живых.

20. Не можна тобі бачити лице моє: бо не жити ме вже людина, що бачила лице моє.

21. Sitten Herra sanoi: Katso, tässä on paikka minun läheisyydessäni; astu tuohon kalliolle.

21. Vielä sanoi Herra: katsos, sia on minun tykönäni: siellä pitää sinun seisoman kalliolla.

21. Wielä sanoi HERra: cadzos sia on minun tykönäni: siellä pitä sinun seisoman calliolla.

21 And Jehovah said, Behold, there is a place by me and you will stand upon the rock.

21. And the LORD said, Behold, there is a place by me, and thou shalt stand upon a rock:

21. Og Herren sagde: Se, her er et Sted hos mig, og du skal staa paa Klippen.

21. Och Herren sade ytterligare: Si, här är ett rum när mig; der skall du stiga upp på klippona.

21. Weel ütles Jehowa: Wata, siin on üks paik mo jures, ja seäl pead sa kaljo peäl seisma.

21. Štai vieta šalia manęs! Atsistok ant šios uolos.

21. Und der HERR sprach weiter: Siehe, es ist ein Raum bei mir; da sollst du auf dem Fels stehen.

21. L'Éternel dit aussi: Voici un lieu près de moi; tu te tiendras sur le rocher;

21. Y dijo más Jehová: He aquí lugar junto a mí, y tú estarás sobre la peña.

21 De HEERE zeide verder: Zie, er is een plaats bij Mij; daar zult gij u op de steenrots stellen.

21. I rzekł Pan: Oto, miejsce u mnie, a staniesz na opoce.

21. És monda az Úr: Ímé van hely én nálam; állj a kősziklára.

21 И сказал Господь: вот место у Меня, стань на этой скале;

21. І рече Господь: Ось місце коло мене, і будеш стояти на скелї:

22. Ja kun minun kirkkauteni kulkee ohitse, asetan minä sinut kallion rotkoon ja peitän sinut kädelläni, kunnes olen kulkenut ohi.

22. Ja pitää tapahtuman, koska minun kunniani vaeltaa ohitse, niin minä panen sinun kallion rotkoon, ja minä peitän sinun minun kädelläni niinkauvan kuin minä vaellan ohitse.

22. Ja pitä tapahtuman cosca minun cunnian sinun edelläs waelda nijn minä panen sinun callion rotcoon. Ja minä peitän sinun minun kädellän nijncauwan cuin minä waellan ohidze.

22 And it will happen, while my glory passes by, that I will put you in a cleft of the rock and will cover you with my hand until I have passed by.

22. And it shall come to pass, while my glory passeth by, that I will put thee in a clift of the rock, and will cover thee with my hand while I pass by:

22. Og det skal ske, naar min Herlighed gaar forbi, da vil jeg lade dig staa i Kløften paa Klippen, og jeg vil dække med min Haand over dig, indtil jeg er gaaet forbi.

22. När då min härlighet går framom, vill jag sätta dig in i stenklyftona; och min hand skall hålla öfver dig, tilldess jag kommer framom.

22. Ja se peab sündima, kui mo Au möda lähhäb, siis tahhan ma sind se kaljo prao sisse panna, ja omma kät so peäle katta, senni kui ma saan möda läinud.

22. Kai mano šlovė eis pro šalį, tave pastatysiu uolos plyšyje ir pridengsiu savo ranka, kol praeisiu.

22. Wenn denn nun meine Herrlichkeit vorübergeht, will ich dich in der Felskluft lassen stehen und meine Hand ob dir halten, bis ich vorübergehe.

22. Et il arrivera que quand ma gloire passera, je te mettrai dans le creux du rocher, et je te couvrirai de ma main jusqu'à ce que j'aie passé;

22. Y será, que cuando pasare mi gloria, yo te pondre en un resquicio de la peña, y te cubriré con mi mano hasta que yo haya pasado.

22 En het zal geschieden, wanneer Mijn heerlijkheid voorbij zal gaan, zo zal Ik u in een kloof der steenrots zetten; en Ik zal u met Mijn hand overdekken, totdat Ik zal voorbijgegaan zijn.

22. A gdy przechodzić będzie chwała moja, tedy cię postawię w rozpadlinie opoki, i zakryję cię dłonią moją, póki nie przejdę.

22. És mikor átmegy előtted az én dicsőségem, a kőszikla hasadékába állatlak téged, és kezemmel betakarlak téged, míg átvonulok.

22 когда же будет проходить слава Моя, Я поставлю тебяв расселине скалы и покрою тебя рукою Моею, доколе не пройду;

22. І як проходити ме слава моя, поставлю тебе в щелинї скелї, та й затулю долонею моєю лице тобі, поки не перейду.

23. Kun minä sitten siirrän pois käteni, näet sinä minun selkäpuoleni; mutta minun kasvojani ei voi kenkään katsoa.

23. Sitte koska minä otan pois minun käteni, saat sinä nähdä minun takaa; vaan minun kasvojani ei taideta nähdä.

23. Sijtte cosca minä otan pois minun käteni saat sinä nähdä minun taca waan minun caswon ei taita nähtä.

23 And I will take away my hand and you will see my back, but my face will not be seen.

23. And I will take away mine hand, and thou shalt see my back parts: but my face shall not be seen.

23. Og naar jeg borttager min Haand, da skal du se mig bagfra; men mit Ansigt kan ikke ses.

23. Och när jag tager mina hand af dig, skall du få se mig på baken; men mitt ansigte kan man icke se.

23. Ja kui ma omma kät saan ärrawötnud, siis pead sa mind takka näggema, agga mo Pallet ei sa mitte nähtud.

23. Po to atitrauksiu ranką ir matysi mane iš užpakalio, mano gi veido nematysi’‘.

23. Und wenn ich meine Hand von dir tue, wirst du mir hintennach sehen; aber mein Angesicht kann man nicht sehen.

23. Et je retirerai ma main, et tu me verras par-derrière; mais ma face ne se voit point.

23. Después yo apartaré mi mano, y verás mis espaldas, mas mi rostro no se verá.

23 En wanneer Ik Mijn hand zal weggenomen hebben, zo zult gij Mijn achterste delen zien; maar Mijn aangezicht zal niet gezien worden!

23. Potem odejmę dłoó moję, i ujrzysz tył mój; ale twarz moja nie będzie widziana.

23. Azután kezemet elveszem rólad, és hátulról meglátsz engemet, de orczámat nem láthatod.

23 и когда сниму руку Мою, ты увидишь Меня сзади, а лице Мое не будет видимо.

23. А як відтулю долоню мою, дак бачити меш мене ззаду, лиця ж мого не бачити меш.